Elisabeth Bonns
esh, uroterapeutti
Vks, uropkl
Koska katetroidaan?
 jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6–




8 tuntiin.
Helpottavana toimenpiteenä rakko yleensä aina
tyhjennetään katetrilla. Lisäksi selvitetään virtsaretention
syy.
Äkillisessä virtsaummessa kertatyhjennys katetrilla saattaa
riittää umpeen hoitamiseksi.
Pitkäaikaisessa ummessa voi olla tarpeen asettaa rakkoon
kestokatetri, jos rakko on ylivenynyt niin, ettei enää pysty
tyhjentymään. Muu hoito riippuu virtsaummen
perussyystä.
Virtsan tulon loppuminen ilman virtsaretentio-oireita on
aina selvitettävä kiireellisesti.
 Kestokatetria pidemmäksi aikaa on vältettävä jos
mahdollista.
 Vältä lateksikatetreja, miehille mieluummin
silikonikatetri virtsaputken kuroumariskin vuoksi
 Jos katetri jää pidemmäksi aikaa, on mietittävä
kertakatetrointia tai kystostooman asettamista .
 katetri vaihdettava ainakin 3 kuukauden välein
 kestokatetri on aina oltava yhdistettynä pussiin –>
suljettu systeemi infektioriskin pienentämiseksi.
Korkkeja tai venttiilejä voidaan käyttää tilapäisesti
Tärkeää
o
o
o
o
erektion aikana ei katetroida
Katetroitaessa suorista miehen virtsaputki
Riittävän paljon puudutusgeeliä
älä täytä katetripalloa ennen kuin virtsaa tulee katetriin, täyttö
aiheuttaa kipua potilaalle jos väärässä paikassa eli virtsaputkessa
o Älä vie katetria väkisin, aiheuttaa herkästi virtsaputkivaurion
Virtsaputkivaivoja
o Ajoittain verivirtsaisuutta ja ärsytystä
Vaihda katetri pienempään
Kiinnitä katetri hyvin vatsalle tai reiteen, ei hankaa
Katetri rakossa
Kestokatetripotilaan hoito
 Päivittäinen alapesu tärkeää, myös esinahan alta!
 Katetrin kiinnittäminen alavatsalle tai reiteen, ei
hankaa virtsaputkeen, pienempi vaurioriski
 Varmista että esinahka alhaalla -> ei fimoosivaaraa
 Vältettävä katetrin turhaa koskettelua
 Katetripussin vaihto tarvittaessa muutaman viikon






välein
Avoin systeemi -> reisipussi, yöpussi. Virtsapussi on
tyhjennettävä säännöllisesti
Aseta letku niin ettei se taitu
Riittävä nesteen nauttiminen
Seurataan virtsan määrää ja väriä
Ei rakkoharjoituksia enää ennen katetrinpoistoa
Ei automaattista antibioottihoitoa vaikka pöpöjä
virtsassa.
Katetrointivaikeuksia




Miehen katetrointi vaikeampi anatomisista syistä.
Huono puudutus, huonosti kostutettu katetri
Huono katetrointitekniikka
Potilas on jännittynyt
Jos ongelmia:
• lisää puudutusainetta, odota kunnes puudutus
vaikuttaa, yritä uudestaan rauhallisesti.
• Potilaan informointi tärkeä, potilaan rauhoittamiseksi.
• Jos miehellä on suuri eturauhanen voidaan vaihtaa
Tiemannkatetriin. Tärkeää silloin käyttää oikeaa tekniikkaa.
Ongelmia katetroinnin jälkeen
Virtsaputken vamma
 Syntyvät yleensä katetria laitettaessa, yleensä miehillä ja on
kestokatetrihoidon hankalin komplikaatio
 Usein kureutumia – virtsaputken ahtauma, umpipusseja,
jopa fisteleitä.
 Huolellinen katetrointi tärkeää. Vie katetri riittävän
syvälle, rauhallisesti ja tasaisesti. Jos katetri viedään sisään
liian nopeasti, limakalvo voi vaurioitua tai sulkijalihas
supistuu ja katetria ei saada vietyä sisään.
Kivenmuodostuksia
o Kalkkikerrostuma joka jää rakkoon kun kestokatetri
poistetaan.
o Voi myös esiintyä toistokaterointipotilailla
o kestokatetripotilailla aina infektiokiviä
o Silikonikatetrilla vähemmän kiviongelmaa
Kivestulehdus
o Kivestulehdus kun ollut katetri jonkun aikaa joskus myös
kertakatetrointipotilailla
Masennus, sosiaalisia ongelmia
Seksuaalisia ongelmia
 Katetrointi suoritetaan potilaan parhaaksi, oikean
indikaation takia, ei henkilökunnan työn helpottamiseksi
 potilaan omahoitoa ja aktiviteettia on tuettava
 Aseptinen omatunto on A ja O
 Kestokatetri ei ole tavallisen inkontinenssin hoito!
Katetri ”vaurioita”
kalkkikiviä katetripallon jälkeen
Rakkokatto, katetripään aiheuttama turvotus
Via falsa
KIITOS
Kirjallisuus
o Urologia: Nurmi, Lukkarinen, Ruutu, Taari, Tammela 2003
o Opas sairaanhoitajille, Virtsakatetrit ja
virtsankeräilyjärjestelmät, käsittely ja hoito. BARD
o Toistokatetrointi: T.Lehtonen, J.Wikström, J.Kankaanpää,
M.Oksanen, AstraTech 1996
Good practices in health care, Evidence based, Eaun
o Urethral catheterization 1, Male catheterization, 2005,
2012
o Urethral catheterization 2, Intermittent catheterization,
2006, Urethral intermittent catheterization in adults 2013
 Coloplast.fi/urologia
 Lofric.fi