TURVAA METSÄSI UHANALAISET
Metsänomistajana voit varmistaa monin tavoin, että
Jätä säästöpuita, säästä lahopuut
metsän monimuotoisuudelle arvokkaat piirteet sekä
Kaikissa hakkuissa on suositeltavaa jättää hehtaaria
kohden vähintään 5-10 elävää säästöpuuta.
uhanalaisten lajien esiintymät säilyvät metsässäsi.
Tärkeimpiä keinoja ovat uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttäminen, säästöpuiden jättäminen hak-
Kuva: Niko Leikola
kuissa sekä laho- ja lehtipuiden suosiminen.
Uhanalaisten lajien turvaaminen on metsänomistajalle pääasiassa vapaaehtoista. Lajien esiintymien
turvaaminen on hyvä ottaa huomioon hakkuita ja
hoitotöitä suunniteltaessa.
Monien uhanalaisten lajien esiintymien turvaamiseen soveltuvat talousmetsien luonnonhoidossa käytössä olevat toimet. Etelä-Suomen
metsien monimuotoisuusohjelma METSO tarjoaa erilaisia rahoituskeinoja arvokkaiden metsäkohteiden vapaaehtoiseen suojeluun. Kohteiden
aktiivista hoitoa voidaan tarvittaessa toteuttaa
luonnonhoitohankkeina.
Metsien monimuotoisuuden vaaliminen tuleville sukupolville
on arvokas teko. Metsään jätetyillä lahopuilla elävät mm.
monet uhanalaiset sammalet, jäkälät ja kovakuoriaiset.
Kuva: Lauri Saaristo
Yksi merkittävimmistä syistä metsälajien uhanalaistumiselle on lahopuun määrän väheneminen.
Esimerkiksi monet sienet kasvavat vain tietyssä lahoamisvaiheessa olevalla puulla ja ne häviävät, jos
sopivaa kasvualustaa ei ole tarjolla.
Lahopuusta riippuvaisten lajien turvaamiseksi
kuolleet pysty- ja maapuut tulisi jättää metsään.
Hakkuissa elävinä säästöpuina jätetyt rungot jäävät
kaaduttuaan metsään lahoamaan ja hyödyttämään
uhanalaisia lajeja.
Säilytä arvokas elinympäristö
Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt ovat ympäristöstään erottuvia alueita, joilla maaston muodot,
ravinne- tai kosteusolot sekä erityinen puusto tuottavat mahdollisuuden harvinaisten ja uhanalaisten
lajien esiintymiselle. Arvokkaat elinympäristöt suositellaan rajattavaksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle.
Haapa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä
puulaji ja ensisijainen säästöpuu. Monet uhanalaiset jäkälät, sienet ja kovakuoriaiset ovat riippuvaisia eri-ikäisistä elävistä ja lahoavista haavoista.
Tieto uhanalaisen lajin esiintymisestä arvokkaassa
elinympäristössä auttaa tekemään rajauksen siten,
että lajiesiintymälle keskeiset piirteet, esimerkiksi
puuston varjostus, säilyvät. Arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on käytössä METSO-rahoitusta.
Pelasta lehto kuusettumiselta
Lehdot ovat lajirunsautensa takia varsinaisia metsien aarreaittoja, mutta metsälaidunnuksen ja puunkeruun vähennyttyä ne ovat monin paikoin kuusettumassa ja monet lehtolajit harvinaistumassa. Lehtoja
voidaan hoitaa poistamalla nuoria kuusia tai aloittamalla laidunnus uudelleen.
Metsien uhanalaiset lajit
Suomen metsissä elää satoja sellaisia lajeja,
joilla on vain muutamia tai korkeintaan joitakin
kymmeniä tunnettuja esiintymispaikkoja. Tällaiset
eläimet, kasvit ja sienet on luokiteltu uhanalaisiksi, sillä asiantuntijoiden mukaan ne ovat vaarassa
hävitä luonnostamme.
Kuva: Terhi Ryttäri
Eliölajin uhanalaisuutta arvioidaan sen levinneisyyden, kannan koon ja elinympäristössä tapahtuneiden muutosten perusteella. Osa uhanalaisten
lajien esiintymistä on yksityisissä talousmetsissä.
Metsät ovat Suomen uhanalaisten eliölajien tärkein elinympäristö. 564 uhanalaista lajia eli 37 %
kaikista uhanalaisista elää ensisijaisesti metsissä,
ja metsien käytön aiheuttamat muutokset metsäluonnossa ovat niiden uhanalaisuuden tärkein
syy. Eniten uhanalaisia metsälajeja on lajirikkaissa lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä.
Jos uhanalaista lajia uhkaa välitön häviäminen,
sen tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja
heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa.
Näiden ns. erityisesti suojeltavien lajien elinympäristö voidaan rajata suojelukohteeksi. Samoin
tiettyjen EU:n luontodirektiivissä mainittujen lajien
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen
on kielletty.
Kuva: Leena Eerola
Kuivissa ja valoisissa kangasmetsissä ja harjunrinnemänniköissä viihtyvä kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) on
harvinaistunut mm. kasvupaikkojen umpeenkasvun vuoksi.
Kasvi hyötyy usein puiden harvennuksesta ja taimikon
poistosta.
Turvaa paahdelajien valonsaanti
Joillekin eliölajeille puuston harvennus on eduksi.
Esimerkiksi valoisissa ja paahteisissa harjumetsissä
elävät uhanalaiset lajit hyötyvät harvennushakkuista, kunhan lajin erityistarpeet otetaan huomioon.
Luo monimuotoisuutta
kulottamalla
Useat metsäpaloalueilla tai palaneella puulla elävät
uhanalaiset lajit hyötyvät kulotuksista. Kulotuksen
jälkeen palon vaurioittamat säästöpuut jätetään paikoilleen, sillä rungot tarjoavat elinympäristön esimerkiksi monille uhanalaisille kovakuoriaisille ja sienille.
Harsosammal (Trichocolea tomentella) viihtyy eteläsuomalaisissa puronvarsimetsissä ja varjoisissa lähdekorvissa. Se
tarvitsee suojaisan kasvupaikan, jolla on korkea ilmankosteus. Monet kasvupaikat ovat kuivuneet liikaa purojen perkaamisen, metsäojitusten ja harvennushakkuiden seurauksena.
Lisätietoja:
www.metsonpolku.fi
www.ymparisto.fi/lajiensuojelu
www.metsavastaa.net/uhanalaiset_lajit