päätoimittajalta
viikon kysymys
gallup
Oletko
saanut
kesätöitä?
n 27.5.2015
Jääkiekossa
liikkuu
eniten rahaa
Jääkiekon tulovirta vastaa suurin piirtein Lapin matkailun kokoa,
selviää Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-liigan KPMG:llä teettämästä tutkimuksesta.
Voimistelu ja jalkapallo menevät harrastajamäärässä jääkiekon ohikin,
mutta lajissa liikkuvassa rahassa ja media-arvolla mitattuna jääkiekko on
ykkönen. Jääkiekon merkitystä Suomen taloudelle selvittäneen KPMG:n
raportin mukaan laji keräsi vuonna 2013 750 miljoonan euron tulovirran.
Jääkiekon tuoma työllistämisen kokonaisvaikutus oli 4 900 henkilövuotta eli jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan tulovirta vastaa suurin piirtein Lapin matkailun kokoa. Tulovirrasta 44 prosenttia tulee ammattijääkiekosta eli Suomen pääsarjoista ja maajoukkuetoiminnasta. Juniori- ja muun seuratoiminnan osuus on 33 prosenttia, varusteiden 11 prosenttia ja investointien 10 prosenttia.
Päättyneen kauden luulisi lisänneen kiinnostusta lajiin kun parhaita kasvun kirittäjiä ovat selvityksen mukaan menestys, jännitys ja vauhti. Suurin potku lajille jäi kuitenkin saamatta kun Suomi ei yltänyt jääkiekon MM-kisoissa mitalipeleihin. Vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen kiekkoharrastajien määrä hypähti 30 prosenttia ylöspäin kun normaali vuotuinen kasvu on 1-5 prosentin luokkaa.
Suomi on kiekkoilumaa, sillä meillä on maailman toiseksi tihein jäähalliverkosto per asukas Kanadan jälkeen. Jääkiekon harrastajia on Suomessa yhteensä 200 000, joista on lisensoituja pelaajia ja toimihenkilöitä
arvioiden mukaan 70 000. Raportin tekijät näkevät lajissa olevan kasvupotentiaalia monella tavalla, muun muassa kansainvälisten sarjojen kuten
KHL ja CHL kautta.
Tiukka taloustilanne näkyy jääkiekossakin. Sponsoriraha on tiukassa
eivätkä katsomotkaan täyty yhtä hyvin aikaisempina vuosina. Moni SM-liigaseura kiristi pelaajabudjettiaan jo päättyneelle kaudella eikä kulukurin
tarve ole vähentynyt. Painetta pelaajien palkkojen laskemiseen on tulevallekin kaudelle mikä avaa pelimahdollisuuksia nuorille kyvyille.
Tapani Markkanen
Kaupunkilaiset voivat lainata kesäkuussa lastipyöriä.
Mikä on
lastipyörälainaamo?
Outi Elomaa
Suomen ensimmäinen lastipyörälainaamo aloittaa toimintansa Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa kesäkuussa. Lastipyörälainaamosta saa maksutta
käyttöönsä tavarapyörän 1–3 vuorokaudeksi. Neljästä eri vaihtoehdosta voi valita sopivimman pyörän omaan kuljetustarpeeseensa.
Tarjolla on kaksi- ja kolmipyöräisiä
sähköavusteisia lastipyöriä, sähköavusteinen taakkapyörä ja kahden
lapsen kuljettamiseen sopiva pyörän peräkärry. Mistä saitte idean
lainaamoon, Japa ry:n koordinaattori Kati Kankainen?
– Meillä oli viime vuonna Resurssiviisaan pilottihanke, jossa taloyhtiöt saivat kokeiltavakseen sähköavusteisia lastipyöriä. Pyöristä tuli
hyvää palautetta. Sitten mietimme,
että lainaaminen voisi toimia kaikille avoimena.
Onko lastienpyörien lasteissa
painorajoitus?
– Rajoitukset ovat 80–90 kiloa
kuljettajan lisäksi. Uskoisin, että
sen enempää ei oikein jaksakaan
kuljettaa. Täysi-ikäinen saa kuljettaa kahta alle 6-vuotiasta.
Oletko kokeillut lastipyörää?
– Perheessäni on kaksi pientä
lasta, ja testasin pyörää viime kesänä. Pyörällä ajaminen on kivaa
ja sähköavusteisuus vaikuttaa, että tulee helpommin lähdettyä polkupyörällä liikenteeseen.
Miten pyörän voi varata?
– Japan nettisivulle tulee varauskalenteri, jonka kautta tai aulapalveluun soittamalla voi varata
pyörän. Lainaajan tulee olla täysiikäinen ja hänellä pitää olla kuvallinen henkilökortti, kun hakee pyörän.
viikon vieras
Julius Wallinheimo
16 v.
■■ Sain kesätöitä markkinointija mainostoimistosta. Olen töissä kaksi viikkoa. Palkan suuruudesta en vielä tiedä. Sain
kesätöitä sukulaissuhteiden
kautta.
Krista Pirinen
18 v.
■■Sain kesätöitä siivousfirmasta, itse asiassa juuri tänään. Olen koko kesän ajan
töissä. Palkkaa saan noin yhdeksän euroa tunnissa. Sain
töitä soittamalla itse siivousfirmaan.
Näyttämöltä oppia elämään
Tiina Lamminaho
VIELÄ LISÄKSI
Tiina Lamminaho
– Näytteleminen opettaa nuorille ainakin sen, ettei maailma kaadu yhteen mokaan, eikä kahteenkaan, sanoo Arja Antikainen. Hän
on opettanut ilmaisutaitoa korpilahtelaisnuorille 25 vuoden ajan.
– Aloitin lukion rehtorin pyynnöstä, aluksi ilmaisutaito oli koulun
kerhotoimintaa. Melko pian ryhmä
siirtyi kansalaisopiston alaisuuteen.
Nykyisin meillä on kaksi kansalaisopiston ryhmää, toinen alakoululaisille ja toinen isommille. Lisäksi yläasteella voi valita ilmaisutaidon valinnaisaineeksi, Antikainen kertoo.
– Ilmaisutaidolle on joka vuosi
ollut kysyntää, esimerkiksi tänä talvena ryhmissä oli yhteensä 46 lasta ja nuorta.
Osa Antikaisen opissa olleista
nuorista on jatkanut näyttelemistä
aikuisenakin.
– Kaikista ei tietenkään tule
näyttelijöitä, mutta teatterikokemus
antaa eväitä muuhunkin elämään.
Etenkin kansalaisopiston isompien ryhmässä opitaan yhdessä tekemistä ja vastuun kantamista; ryhmä harjoittelee näytelmän, jota esitetään Korpilahden Teatterin lavalla
toistakymmentä kertaa kevään aikana ja projektissa kaikki tekevät
kaikkea siivouksesta alkaen, Antikainen kertoo. Tämän kevään näytelmä on Mestaritontun seikkailut;
viimeinen esitys on 28. toukokuuta.
Ilmaisutaidon lisäksi Antikainen
on opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta ja ollut kulttuurisihteerinä,
vapaa-ajan ohjaajana ja nuoriso-
Missä ja miten asut?
■■Omakotitalossa, metsän reunassa, peltojen keskellä, järven
rannassa Saakoskella.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
■■Tähän aikaan vuodesta teen
puutarhatöitä, minulla on iso
puutarha omenapuineen ja marjapensaineen, kasvihuone ja paljon kukkia. Käyn myös mielelläni sienessä ja luen. Ja välillä on
mukava olla tekemättä mitään,
istua kahvikupin kanssa, katsella järvelle ja miettiä.
Ville Hyytiäinen
16 v.
■■Sain isäni firmasta kesätöitä. Myyn huonekaluja. Työskentelen noin kaksi viikkoa.
Saan provisiopalkkaa eli sen
mukaan, paljonko myyn huonekaluja.
Millaisesta teatteriesityksestä
katsojana nautit?
■■Sellaisesta, josta näkee, että siihen on paneuduttu ja se on
tehty tosissaan, katsojaa varten.
Tyylilajilla ei sinänsä ole väliä,
mutta eniten koskettavat esitykset, joissa ei tiedä, pitäisikö nauraa vai itkeä.
Arja Antikainen on opettanut nuoria teatterintekijöitä Korpilahdella jo 25
vuoden ajan. Kansalaisopiston isompien ilmaisutaidonryhmän talven uurastus on lähes joka kevät huipentunut teatterin lavalle. Tämänkeväinen
esitys on Mestaritontun seikkailut; viimeinen näytös on 28. toukokuuta.
nohjaajana Korpilahdella lähes 30
vuotta. Tukioppilasohjaajana hän
on ollut kymmenen vuotta.
– Tukioppilastoiminnalla on Korpilahdella pitkät perinteet; toiminta
aloitettiin täällä jo 1970-luvulla, Antikainen kertoo.
– Kaikki yhdessä tekeminen vai-
kuttaa koulun ilmapiiriin. Myös tukioppilastoiminta parantaa ilmapiiriä.
Vaikka moni asia nuorten elämässä on muuttunut Antikaisen
opettajauran aikana, perusasiat
ovat pysyneet samana.
– Ihmisen tarve, rakkauden tar-
Millainen äiti olet omille lapsillesi?
■■Olen varmaan ollut aika tiukka, mutta reilu. Minuun ei koskaan tepsinyt se, että kaikki
muutkin saavat. Hyvissä väleissä olen kaikkien kolmen lapseni
kanssa, nuorinkin on jo 24-vuotias.
ve ja hyväksytyksi tulemisen tarve
ovat ihmisen perustarpeita. Nuoret
tarvitsevat ihmistä, joka on oikeasti läsnä. Mitään ihmeellisiä temppuja ei tarvita, vaan sitä, että aikuinen
oikeasti tekee nuorten kanssa jotain
ja on sitä, mitä oikeasti on. Nuorille
on turha yrittää teeskennellä, Antikainen sanoo.
Sanni 22 v.
■■Etsin MOL.fi:n kautta kesätöitä ja pääsin mansikanmyyntipaikkaan. Kesätyöpaikan löytäminen oli vaikeaa,
sillä paikkoja on paljon vähemmän kuin töiden hakijoita. Olen töissä reilut kolme
kuukautta. Palkkaa saan kymmenen euroa tunnilta. Laitan ansaitsemani kesätyörahat säästöön, jotta voin talvella elää opintotuen kanssa.