päätoimittajalta viikon kysymys gallup Oletko saanut kesätöitä? n 27.5.2015 Jääkiekossa liikkuu eniten rahaa Jääkiekon tulovirta vastaa suurin piirtein Lapin matkailun kokoa, selviää Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-liigan KPMG:llä teettämästä tutkimuksesta. Voimistelu ja jalkapallo menevät harrastajamäärässä jääkiekon ohikin, mutta lajissa liikkuvassa rahassa ja media-arvolla mitattuna jääkiekko on ykkönen. Jääkiekon merkitystä Suomen taloudelle selvittäneen KPMG:n raportin mukaan laji keräsi vuonna 2013 750 miljoonan euron tulovirran. Jääkiekon tuoma työllistämisen kokonaisvaikutus oli 4 900 henkilövuotta eli jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan tulovirta vastaa suurin piirtein Lapin matkailun kokoa. Tulovirrasta 44 prosenttia tulee ammattijääkiekosta eli Suomen pääsarjoista ja maajoukkuetoiminnasta. Juniori- ja muun seuratoiminnan osuus on 33 prosenttia, varusteiden 11 prosenttia ja investointien 10 prosenttia. Päättyneen kauden luulisi lisänneen kiinnostusta lajiin kun parhaita kasvun kirittäjiä ovat selvityksen mukaan menestys, jännitys ja vauhti. Suurin potku lajille jäi kuitenkin saamatta kun Suomi ei yltänyt jääkiekon MM-kisoissa mitalipeleihin. Vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen kiekkoharrastajien määrä hypähti 30 prosenttia ylöspäin kun normaali vuotuinen kasvu on 1-5 prosentin luokkaa. Suomi on kiekkoilumaa, sillä meillä on maailman toiseksi tihein jäähalliverkosto per asukas Kanadan jälkeen. Jääkiekon harrastajia on Suomessa yhteensä 200 000, joista on lisensoituja pelaajia ja toimihenkilöitä arvioiden mukaan 70 000. Raportin tekijät näkevät lajissa olevan kasvupotentiaalia monella tavalla, muun muassa kansainvälisten sarjojen kuten KHL ja CHL kautta. Tiukka taloustilanne näkyy jääkiekossakin. Sponsoriraha on tiukassa eivätkä katsomotkaan täyty yhtä hyvin aikaisempina vuosina. Moni SM-liigaseura kiristi pelaajabudjettiaan jo päättyneelle kaudella eikä kulukurin tarve ole vähentynyt. Painetta pelaajien palkkojen laskemiseen on tulevallekin kaudelle mikä avaa pelimahdollisuuksia nuorille kyvyille. Tapani Markkanen Kaupunkilaiset voivat lainata kesäkuussa lastipyöriä. Mikä on lastipyörälainaamo? Outi Elomaa Suomen ensimmäinen lastipyörälainaamo aloittaa toimintansa Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa kesäkuussa. Lastipyörälainaamosta saa maksutta käyttöönsä tavarapyörän 1–3 vuorokaudeksi. Neljästä eri vaihtoehdosta voi valita sopivimman pyörän omaan kuljetustarpeeseensa. Tarjolla on kaksi- ja kolmipyöräisiä sähköavusteisia lastipyöriä, sähköavusteinen taakkapyörä ja kahden lapsen kuljettamiseen sopiva pyörän peräkärry. Mistä saitte idean lainaamoon, Japa ry:n koordinaattori Kati Kankainen? – Meillä oli viime vuonna Resurssiviisaan pilottihanke, jossa taloyhtiöt saivat kokeiltavakseen sähköavusteisia lastipyöriä. Pyöristä tuli hyvää palautetta. Sitten mietimme, että lainaaminen voisi toimia kaikille avoimena. Onko lastienpyörien lasteissa painorajoitus? – Rajoitukset ovat 80–90 kiloa kuljettajan lisäksi. Uskoisin, että sen enempää ei oikein jaksakaan kuljettaa. Täysi-ikäinen saa kuljettaa kahta alle 6-vuotiasta. Oletko kokeillut lastipyörää? – Perheessäni on kaksi pientä lasta, ja testasin pyörää viime kesänä. Pyörällä ajaminen on kivaa ja sähköavusteisuus vaikuttaa, että tulee helpommin lähdettyä polkupyörällä liikenteeseen. Miten pyörän voi varata? – Japan nettisivulle tulee varauskalenteri, jonka kautta tai aulapalveluun soittamalla voi varata pyörän. Lainaajan tulee olla täysiikäinen ja hänellä pitää olla kuvallinen henkilökortti, kun hakee pyörän. viikon vieras Julius Wallinheimo 16 v. ■■ Sain kesätöitä markkinointija mainostoimistosta. Olen töissä kaksi viikkoa. Palkan suuruudesta en vielä tiedä. Sain kesätöitä sukulaissuhteiden kautta. Krista Pirinen 18 v. ■■Sain kesätöitä siivousfirmasta, itse asiassa juuri tänään. Olen koko kesän ajan töissä. Palkkaa saan noin yhdeksän euroa tunnissa. Sain töitä soittamalla itse siivousfirmaan. Näyttämöltä oppia elämään Tiina Lamminaho VIELÄ LISÄKSI Tiina Lamminaho – Näytteleminen opettaa nuorille ainakin sen, ettei maailma kaadu yhteen mokaan, eikä kahteenkaan, sanoo Arja Antikainen. Hän on opettanut ilmaisutaitoa korpilahtelaisnuorille 25 vuoden ajan. – Aloitin lukion rehtorin pyynnöstä, aluksi ilmaisutaito oli koulun kerhotoimintaa. Melko pian ryhmä siirtyi kansalaisopiston alaisuuteen. Nykyisin meillä on kaksi kansalaisopiston ryhmää, toinen alakoululaisille ja toinen isommille. Lisäksi yläasteella voi valita ilmaisutaidon valinnaisaineeksi, Antikainen kertoo. – Ilmaisutaidolle on joka vuosi ollut kysyntää, esimerkiksi tänä talvena ryhmissä oli yhteensä 46 lasta ja nuorta. Osa Antikaisen opissa olleista nuorista on jatkanut näyttelemistä aikuisenakin. – Kaikista ei tietenkään tule näyttelijöitä, mutta teatterikokemus antaa eväitä muuhunkin elämään. Etenkin kansalaisopiston isompien ryhmässä opitaan yhdessä tekemistä ja vastuun kantamista; ryhmä harjoittelee näytelmän, jota esitetään Korpilahden Teatterin lavalla toistakymmentä kertaa kevään aikana ja projektissa kaikki tekevät kaikkea siivouksesta alkaen, Antikainen kertoo. Tämän kevään näytelmä on Mestaritontun seikkailut; viimeinen esitys on 28. toukokuuta. Ilmaisutaidon lisäksi Antikainen on opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta ja ollut kulttuurisihteerinä, vapaa-ajan ohjaajana ja nuoriso- Missä ja miten asut? ■■Omakotitalossa, metsän reunassa, peltojen keskellä, järven rannassa Saakoskella. Miten vietät vapaa-aikaasi? ■■Tähän aikaan vuodesta teen puutarhatöitä, minulla on iso puutarha omenapuineen ja marjapensaineen, kasvihuone ja paljon kukkia. Käyn myös mielelläni sienessä ja luen. Ja välillä on mukava olla tekemättä mitään, istua kahvikupin kanssa, katsella järvelle ja miettiä. Ville Hyytiäinen 16 v. ■■Sain isäni firmasta kesätöitä. Myyn huonekaluja. Työskentelen noin kaksi viikkoa. Saan provisiopalkkaa eli sen mukaan, paljonko myyn huonekaluja. Millaisesta teatteriesityksestä katsojana nautit? ■■Sellaisesta, josta näkee, että siihen on paneuduttu ja se on tehty tosissaan, katsojaa varten. Tyylilajilla ei sinänsä ole väliä, mutta eniten koskettavat esitykset, joissa ei tiedä, pitäisikö nauraa vai itkeä. Arja Antikainen on opettanut nuoria teatterintekijöitä Korpilahdella jo 25 vuoden ajan. Kansalaisopiston isompien ilmaisutaidonryhmän talven uurastus on lähes joka kevät huipentunut teatterin lavalle. Tämänkeväinen esitys on Mestaritontun seikkailut; viimeinen näytös on 28. toukokuuta. nohjaajana Korpilahdella lähes 30 vuotta. Tukioppilasohjaajana hän on ollut kymmenen vuotta. – Tukioppilastoiminnalla on Korpilahdella pitkät perinteet; toiminta aloitettiin täällä jo 1970-luvulla, Antikainen kertoo. – Kaikki yhdessä tekeminen vai- kuttaa koulun ilmapiiriin. Myös tukioppilastoiminta parantaa ilmapiiriä. Vaikka moni asia nuorten elämässä on muuttunut Antikaisen opettajauran aikana, perusasiat ovat pysyneet samana. – Ihmisen tarve, rakkauden tar- Millainen äiti olet omille lapsillesi? ■■Olen varmaan ollut aika tiukka, mutta reilu. Minuun ei koskaan tepsinyt se, että kaikki muutkin saavat. Hyvissä väleissä olen kaikkien kolmen lapseni kanssa, nuorinkin on jo 24-vuotias. ve ja hyväksytyksi tulemisen tarve ovat ihmisen perustarpeita. Nuoret tarvitsevat ihmistä, joka on oikeasti läsnä. Mitään ihmeellisiä temppuja ei tarvita, vaan sitä, että aikuinen oikeasti tekee nuorten kanssa jotain ja on sitä, mitä oikeasti on. Nuorille on turha yrittää teeskennellä, Antikainen sanoo. Sanni 22 v. ■■Etsin MOL.fi:n kautta kesätöitä ja pääsin mansikanmyyntipaikkaan. Kesätyöpaikan löytäminen oli vaikeaa, sillä paikkoja on paljon vähemmän kuin töiden hakijoita. Olen töissä reilut kolme kuukautta. Palkkaa saan kymmenen euroa tunnilta. Laitan ansaitsemani kesätyörahat säästöön, jotta voin talvella elää opintotuen kanssa.
© Copyright 2024