Tapahtumakalenteri 2015 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Tapahtumakalenteri 2015 Teemana voimavarojen vahvistaminen lyhytaikaishoitoa tapahtumia kursseja leirejä koulutuksia Tapahtumakalenterin sisältö T A P A H T UM A K A L E N T E RI • Tapahtumakalenteri kertoo Kehitysvammaisten 4 Mikä on Kehitysvammaisten Palvelusäätiö? Palvelusäätiön toiminnasta vuonna 2015: 6 Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille 10 Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Antille avustajan palveluistamme, toiminnoistamme ja kehittämis- 14 Omaishoitajana – Vilhon omana Elina Leinonen Julkaisun toimitus 17 Hankintalaki uudistuu Käyttäjät haluavat vaikuttaa Jaakko Bashmakov Ulkoasu 19 Tapio ja Kaija Sunin muistorahasto 20 KVPS Tukena Oy – mukana hyvässä elämässä 21 Rakennutamme uusia asuntoja 22 Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään 24 Perhelomitus 25 Perhehoito 26 Lyhytaikaishoito tilaustoimintana 27 28 Ryhmälomitukset Ryhmäpalveluiden kartta 29 Maksusitoumuksen hakulomake 31 Teema- ja harrastekurssit 33 Rock ’n’ Roll -musiikkileiri 34 Teema- ja harrastekurssit 36 Elämänmuutostoiminta 38 Henkilökohtainen avustajatoiminta 39 hankkeistamme. Kalenteriin on koottu järjestämiämme tapahtumia, seminaareja, koulutuksia, kursseja ja leirejä. • Kaiken toimintamme perusta on visiomme Anna-Liisa Nikus Kansikuvat mukaisesti ”kehitysvammaisen tai muuten erityistä Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen elävät aktiivista, omannäköistään elämää, johon kuuluu oikeus päättää omista asioistaan ja tehdä itse omat valintansa. Paino Forssa Print 2014 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. tukea tarvitsevan ihmisen hyvä elämä, osallisuus ja läheisten luottamus”. • Tapahtumakalenterin teemana on tänä vuonna kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä voimavarojen vahvistaminen. Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen kuuluvat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmään, jonka tehtävänä on tuoda kokemusasiantuntijuutensa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Sanna, Sami ja Tommi kertovat ajatuksiaan itsemääräämisoikeudesta Tapahtumakalenterin sivuilla 6–8. • Aihetta käsitellään kehitysvammaisten ihmisten lakiuudistusten näkökulmasta. Viime vuosina on valmisteltu itsemääräämisoikeuslakia, sosiaali- ku v a : A n n a - L i i s a N i ku s huoltolain ja vammaislainsäädännön uudistusta, Henkilökohtainen budjetointi omaishoidon kehittämisohjelmaa ja hankintalain 40 Koulutustoiminta uudistusta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 42 Projektitoiminta 44 Intti tutuksi -leirit on ottanut voimakkaasti kantaa uudistuksiin 45 Koulutukset ja kurssit 46 Konferenssit ja seminaarit • Tapahtumakalenterimme artikkeliosuudessa 47 Uusimmat julkaisut kerromme kokemuksista ja näkemyksistä, joita 48 Yhteystiedot erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä, heidän läheisillään niiden valmisteluvaiheessa. T ervetuloa osallistumaan toimintaamme ja tapah tumiimme! PA LV E L U S Ä ÄT I Ö elämään merkittävästi vaikuttavien ajankohtaisten K E H I T Y SVA M M AIS T E N 2015 2015 Johdanto T A P A H T UM A K A L E N T E RI PA LV E L U S Ä ÄT I Ö 3 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Johdanto ja alan työntekijöillä on vireillä olevista uudistuksista. 2 3 Mikä on Kehitysvammaisten Palvelusäätiö? Tavoitteenamme on luoda kaikille edellytyksiä hyvään elämään. Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämään ja tuottamaan palveluita. Kehitysvammaisten ja heidän läheistensä mielipiteet ovat meille tärkeitä. Toimistomme on Tulppaanitalossa Tampereella, mutta järjestämme toimintaa eri puolilla Suomea. Ostamme ja rakennamme asuntoja Lisäksi rakennamme uusia asuntoja. Kehitysvammaisten ihmisten tulisi asua samanlaisissa asunnoissa ja samoilla asuinalueilla kuin muutkin. Kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. On tärkeää, että kotisi on sinun valitsemasi. Kodin tulee olla omien toiveittesi mukainen. Autamme sinua kodin löytämisessä ja tuemme itsenäisen elämän aloittamisessa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille mahdollisuuden itsenäistyä ja muuttaa omaan kotiin. Toivomme, että tulevaisuudessa kukaan ei enää asu laitoksessa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asuntoja tavallisilta asuinalueilta ja vuokraa niitä kehitysvammaisille ihmisille. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tukee kehitysvammaisia ihmisiä ja auttaa heidän perheitään. Itsenäinen asuminen on ollut Ilkka Koskenrannan haaveena lapsuudesta lähtien. Unelma toteutui, kun Kehitysvammaisten Palvelusäätiö osti ja vuokrasi hänelle oman asunnon. K u v a : M a rko Aho Kehitämme uusia tapoja tukea kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. Pyrimme löytämään ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Myös henkilökohtainen budjetti tukee tasavertaisuutta. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka kunta myöntää palveluihisi. Sinä itse päätät, mihin raha käytetään ja millaisia palveluita tarvitset ja haluat. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö j a R i s to T örrö Tavoitteenamme on edistää yksilölähtöistä ajattelutapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen saa itse päättää asioistaan ja elämästään. Haluamme lisätä mahdollisuuksia siihen, että jokainen voi itse tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Järjestämme koulutuspäiviä kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille sekä alan työntekijöille. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Kehitämme ja vaikutamme Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasavertaisina ja aktiivisina kansalaisina osana omaa lähiyhteisöään. Tämän toteuttamiseksi kunnan täytyy järjestää muun muassa henkilökohtaista apua kaikille sitä tarvitseville. ku v a : J oh a n n e s R ompp a n e n K E H I T Y SVA M M AIS T E N Lisäksi Palvelusäätiö järjestää kesäisin monenlaisia teema- ja harrastekursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. Kurssit ovat kesäleirejä, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä ja vapaa-ajan toimintaa. Annika Olo ja Klaus Muller elävät yhdessä aktiivista arkea omassa lähiyhteisössään Espoossa. 2015 4 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää lyhytaikaishoitoa lapsuudenkodissaan asuville vammaisille perheenjäsenille. Näin myös heidän vanhempansa voivat välillä levätä. Palveluita ja toimintaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kehitysvammaisten ihmisten näkemykset ja kokemukset. Asiantuntijaryhmämme koostuu kehitysvammaisista nuorista ja aikuisista. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Järjestämme lyhytaikaishoitoa ja leirejä T ek s t i : E l i n a L e i n o n e n 5 T ek s t i : E l i n a L e i n o n e n K u v a t: A n n a - L i i s a N i ku s Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen ovat nuoria aikuisia, jotka tietävät, mitä tahtovat. Itsemääräämisoikeus merkitsee heille oikeutta päättää omista asioistaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Rohkeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja riippuu paljolti lapsuudenkodista ja kasvatuksesta. Sanna, Sami ja Tommi ovat yhtä mieltä kodin merkityksestä. – Päätökset omasta elämästä vaativat itseluottamusta ja rohkeutta. Osa vanhemmista haluaa kasvattaa lapsensa itsenäisiksi ja antaa heille mahdollisuuden yrittää, oppia ja kokeilla rajojaan, Sami vakuuttaa. – Meillä on aina ollut vahva perheyhteisö, jossa asiat on käyty yhdessä keskustellen läpi. Päätösvalta asioistani on annettu minulle itselleni. Vanhemmat ovat luottaneet minuun, vaikka välillä olen menettänytkin luottamuksen ja joutunut ansaitsemaan sen uudelleen, Sami jatkaa. Pä ät ö k s et o m a s ta elä m ä s tä vaat i vat i t s elu o tta m usta ja r o h keu tta. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö taa tanssia, käy Ladyjen Klubilla ja matkustelee maailmalla. Sanna esiintyy Toisenlaiset frendit -sarjassa televisiossa, osallistuu aktiivisesti Me Itse ry:n toimintaan ja kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. – Päätän itse kaikista asioistani – arjesta, työstä, harrastuksista ja kavereista, Sanna Sepponen sanoo. Sami Naumanen muutti vuodenvaihteessa tyttöystävänsä Katjan kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiin. Molemmat ovat tuetussa työsuhteessa tavallisilla työpaikoilla. Nuorenparin harrastuksiin kuuluvat teatterissa käynnit ja Tapparan jääkiekko-ottelut. – Olen ollut pienestä pitäen kippari oman elämäni laivassa, Sami toteaa. – Minä, Tommi Korhonen vastaa ykskantaan kysyttäessä, kuka hänen asioistaan ja elämästään määrää. Tommi on menevä mies, jolle omasta vapaa-ajasta ja harrastuksista päättäminen on tärkeää. Hän on vastikään saanut oman henkilökohtaisen avustajan. Avustaja on avannut Tommille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia suunnitella itse menojaan. – Voin mennä elokuviin, konsertteihin ja jääkiekkopeleihin, Tommi iloitsee. Hän tietää tarkoin, mitä omalla ajallaan haluaa tehdä. Valinnat opitaan tekemään jo lapsena K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Sanna Sepponen on aktiivinen nuori •nainen, joka kilpailee alppihiihdossa, harras- 2015 6 Itsemääräämisoikeus merkitsee Sanna Sepposelle, Sami Naumaselle ja Tommi Korhoselle oikeutta päättää itse tekemisistään ja menemisistään. Aktiivinen elämä ja osallistuminen ovat heille tärkeitä asioita. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI valintoja. Se tarkoittaa mahdollisuutta elää omannäköistään elämää. 7 T A P A H T UM A K A L E N T E RI 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö – Muutos lähtee ihmisten asenteista. On ymmärrettävä, miksi kehitysvammaisen lapsen tai nuoren omaa tahtoa ja unelmia poljetaan, Sami sanoo. – Asenteisiin voidaan vaikuttaa näyttämällä, että olemme samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, Sanna toteaa. Hänen mukaansa Toisenlaiset Frendit on osaltaan vähentänyt syrjintää ja ennakkoluuloja. rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Tavoitteena on tukea moniammatillista yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä siten, että tarve turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin vähenee. Samalla lain on tarkoitus parantaa henkilöstön oikeusturvaa. Itsemääräämisoikeuslaki vastaa osaltaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksiin. Laki astuu voimaan lähikuukausina. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy ottivat kantaa itsemääräämisoikeuslakiin sen luonnosvaiheessa: Asumisesta ei aina saa itse päättää Saako itsemääräämisoikeutta rajoittaa? Itsemääräämisoikeuslaissa mainittuihin rajoittamistoimiin Sannan, Samin ja Tommin kanta • • • • • Rohkeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja riippuu paljolti kasvatuksesta. Sanna, Sami ja Tommi ovat tyytyväisiä lapsuudenkodista saamaansa tukeen ja kannustukseen. on selkeä: Rajoittaminen on sallittua ainoastaan silloin, kun henkilö aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa itselleen tai toisille. – On tärkeää tukea henkilöä vaikeissa tilanteissa ja antaa hänelle mahdollisuus oppia. Tilanteita on seurattava ja arvioitava. Sosiaalityöntekijä on kutsuttava paikalle ja mahdollisesta rajoittamisesta on sovittava yhteisesti. Henkilöä itseään on kuultava ja varmistettava, että hän ymmärtää, miksi häntä rajoitetaan, Sami pohtii. Joukontalossa on Tommin mukaan päivittäin haastavaa käyttäytymistä. Ohjaajat pyrkivät selvittämään käyttäytymisen syitä yhdessä asukkaiden kanssa. Haastava käyttäytyminen johtuu usein pahasta mielestä. Tommin mielestä ohjaajien tulee puuttua tilanteisiin silloin, kun asukas satuttaa toisia. Hänen mielestään Joukontalossa tilanteet hoituvat hyvin. Haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. On luotava yhtenäiset säädökset kaikille asumispalveluille ja palveluntuottajille. Rajoitustoimien on perustuttava viranomaisen hyväksymään suunnitelmaan. Asiakkaalla, hänen läheisillään ja edunvalvojalla on oltava oikeus tietää suunnitelmasta. Rajoitustoimenpiteiden käyttöön on vaadittava sosiaalija terveydenhuollon koulutus. Rajoitustoimet eivät saa koskaan olla toistaiseksi voimassa olevia. Lakia rajoitustoimenpiteistä tulee soveltaa vain suojaamisja turvaamistarkoituksessa. – On tärkeää, että asuntolassa on yhteiset säännöt, joita noudatetaan. Hankalissa tilanteissa vastuu on aina ohjaajilla, ei koskaan toisilla asukkailla, Sanna pohtii. Sannan mielestä tärkein sääntö on se, ettei toisiin asukkaisiin saa käydä käsiksi. Hänen mukaansa hyväksi havaittu keino on, että ohjaajat opastavat häiritsevästi käyttäytyvän asukkaan hetkeksi omaan asuntoonsa rauhoittumaan. Sannan mukaan Kankurinmäen ryhmäkodissa on yleensä hyvin rauhallista. Sanna Sepponen, Sami Naumanen ja Tommi Korhonen ovat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmän jäseniä. Ryhmä osallistuu aktiivisesti alan ajankohtaiseen keskusteluun sekä säätiön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Asuinpaikkaa valittaessa Sannan, Samin ja Tommin mukaan kehitysvammaisten nuorten omat näkemykset usein sivuutetaan. – Asumisesta päättäminen on ollut ainoa asia, jossa oma mielipiteeni on jyrätty. Opintojeni loppuvaiheessa opettajat olivat sitä mieltä, etten pärjää itsenäisesti. Vastustuksestani huolimatta jouduin ryhmäkotiin, jossa en viihtynyt. Halusin, että minulla on oma tupa ja oma lupa, vapaus tulla ja mennä oman mieleni mukaan, Sami muistelee. Tommi kertoo, että sosiaalityöntekijä ilmoitti hänelle muutosta Joukontaloon, eikä asuinpaikasta päätettäessä juuri muita vaihtoehtoja ollut tarjolla. Tommi on nyt asunut viitisen vuotta Joukontalossa, joka on hänen mielestään hyvä paikka asua. – Saan apua niin paljon kuin tarvitsen. Viihdyn sekä yksin että yhdessä muiden asukkaiden kanssa, Tommi kuvailee. Sannan ystävistä muutamat ovat joutuneet muuttamaan vastentahtoisesti vanhempien tai työntekijöiden valitsemaan asuinpaikkaan. Hän itse itsenäistyi 23-vuotiaana ja muutti Kankurinkulman ryhmäkotiin. Sannan mielestä hänen oli jo aika muuttaa omaan kotiin, vaikka äiti vähän empi ja jarrutteli. Isä rohkaisi itsenäistymään. K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Uusi itsemääräämisoikeuslaki pyrkii vahvistamaan sosiaali- ja •terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentämään 2015 Sanna ja Tommi arvioivat, että tänä päivänä kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus toteutuu tasavertaisesti muiden kanssa. – Asuminen, raha-asiat, seurustelu ja parisuhde, Sami listaa asioita, joista hänen mielestään nuoret eivät aina saa päättää itse. Samin mukaan seurustelua rajoittaa usein vanhempien liiallinen suojeluntarve. Itsenäistä asumista ja raha-asioista päättämistä vaikeuttaa se, ettei kehitysvammaisen ihmisen taitoihin luoteta. Henkilökohtainen avustaja voisi Samin mielestä olla ratkaisu, joka antaisi nuorille mahdollisuuden oppia näitä asioita. Sanna ja Sami uskovat, että itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten vahvistaa vaikuttamalla asenteisiin. Itsemääräämisoikeuslaki T A P A H T UM A K A L E N T E RI Toteutuuko itsemääräämisoikeus? Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 8 Myös Tommi on tottunut pienestä pitäen kertomaan mielipiteensä ja tekemään valintoja. Vanhemmat ovat häntä siinä tukeneet. Tommi luottaa siihen, että hänen mielipiteensä kuullaan ja hänen toiveitaan pyritään toteuttamaan. – Minä olin lapsena ja nuorena aika villi täystuholainen, Sanna muistelee. Kotona tilanteista selvittiin parhaiten puhumalla. – Olen saanut tehdä omat valintani. Äiti rajoitti vapauttani valita ystäväni vain kerran, kun olin ystävystynyt vakavasti päihdeongelmaisen nuoren kanssa. Ensin en rajoittamista hyväksynyt, mutta myöhemmin ymmärsin, että se oli minun parhaakseni. – Uskon, että itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten poikien ja nuorten miesten elämässä. Vanhemmat odottavat tyttöjen olevan mukautuvia, hiljaisia ja tottelevaisia, Sami pohtii. Seurusteluasioissa on nuorten mielestä ollut tärkeää saada tehdä omat valintansa. Vanhempien tuki ja hyväksyntä ovat merkinneet heille paljon. – Olemme olleet yhdessä Jannen kanssa jo monta vuotta, Sanna kertoo. – Yhteen muutostakin on puhuttu, mutta haluamme ensin seurustella. – Jo seurustelumme alkuvaiheessa keskustelimme kihloihin menosta ja yhteisestä kodista, Sami kertoo. – Vanhemmat ovat tyytyväisiä, jos minä olen onnellinen ja meillä menee elämässä hyvin. Raj o i tta mi nen o n s all i tt ua va i n s i ll o i n , k un o n vaa r aks i i t s elleen tai t o i s i lle . 9 T ek s t i t: E l i n a L e i n o n e n K u v a t: T i i u K a i t a lo j a E l i n a L e i n o n e n mahdollisti Antille avustajan Henkilökohtainen budjetti mahdollisti Antti Leppäniemelle henkilökohtaisen avustajan hänen omien toiveidensa Minä itse päätän , mi tä av us tajan kan s s a tee mme . mukaiseen vapaa-ajan toimintaan. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö konserttiin kulttuuritalolle, Antti listaa hänelle tärkeitä asioita. Henkilökohtainen avustaja löytyi KVPS Tukena Oy:n Citytulppaanista. Elisa Miettinen on kutakuinkin samanikäinen Antin kanssa. Hän käy avustamassa Anttia neljä tuntia kerran viikossa. Leppäniemet ovat yhtä mieltä, että Elisa on tuonut paljon iloa Antin elämään. – On tärkeää, että Antti voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Ajatuksenamme on ollut, että Antti voi tehdä henkilökohtaisen avustajan kanssa kaikkea, mikä vain on mahdollista ja tuottaa hänelle iloa, Raila Leppäniemi kiteyttää vanhempien toiveet. – Autistisia piirteitä omaavalle Antille avustuskerrat ovat samalla yhteiskunnan siedätyshoitoa ja erakoitumisen ehkäisyä. Avustuskertoihin on yhdistetty Antille vaikeiden taitojen, kuten aikakäsityksen, rahankäytön ja julkisten kulkuneuvojen käytön harjoittelua, Raila Leppäniemi toteaa. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke oli monella tapaa hyvä kokemus: Antti kertoo oppineensa kuuntelemaan toisten nuorten kokemuksia ja keskustelemaan itselle vaikeistakin asioista. Railan mukaan myös vammaispalveluissa opittiin uudenlaista asiakkaan elämänkaarta tukevaa ajattelutapaa, jota kuvasti päätös henkilökohtaisen avustajan myöntämisestä Antille. K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N ku v a : T i i u K a i t a lo 2015 10 toinnin kokeiluun, jonka Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Kehitysvammaliitto toteuttivat yhdessä Vantaan vammaispalveluiden kanssa. Yhteisten tapaamisten aikana laadittiin kaikkien osallistujien kanssa yksilöllinen elämänsuunnitelma, johon koottiin heidän haaveensa, toiveensa ja tarpeensa. Antti pohti kotitehtäviä yhdessä tukihenkilönä toimineen äitinsä Raila Leppäniemen ja tukiryhmänsä, Miia-siskon ja Matti-isän, kanssa. Toiveet kirkastuivat vähitellen: Antti halusi päästä osallistumaan ja harrastamaan oman ikäisessään seurassa. Yksi toimintakeskuspäivä päätettiin vaihtaa vapaa-ajantoiminnaksi henkilökohtaisen avustajan tukemana. – Sain oman henkilökohtaisen avustajan. Minä itse päätän, mitä Elisan kanssa teemme. Viime viikolla kävimme keilaamassa ja huomenna menemme musiikinopettajani luo kitaransoittotunnille, Antti Leppäniemi kertoo tyytyväisenä. – Keväällä olimme kuuntelemassa kokeilevaa jazzia Mikko Perkoilan konsertissa. Syksyllä lenkkeilimme ja kahvittelimme Kuusijärvellä. Olemme käyneet konserteissa ja elokuvissa, kuntosalilla ja sulkapalloa pelaamassa. Meillä on myös liput Yön Antti Leppäniemi pääsee harrastamaan keilailua yhdessä henkilökohtaisen avustajansa Elisa Miettisen kanssa. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Antti Leppäniemi osallistui kolme vuotta •sitten alkaneeseen henkilökohtaisen budje- Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Henkilökohtainen budjetti 11 Olemme oppineet kuuntelemaan asiakkaidemme tarpeita 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N – Henkilökohtainen budjetointi on vaatinut aivan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista: Asiakastyö ei enää perustu olemassa oleviin palveluihin, vaan kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. On mietittävä uusia toimintamalleja ja luotava palveluita, joita ei aiemmin ole ollut olemassa, Mikaela Westergård kuvailee. – Yksilökeskeinen toimintatapa on edellyttänyt asennemuutosta omassa työssämme. Me kehitysvammaisten ihmisten parissa kauan työskennelleet haluamme hoivata asiakkaitamme ja suojella heitä pettymyksiltä, työja päivätoiminnan päällikkö Minna Eronen pohtii. – Työhömme on huomaamattamme hiipinyt tapa päättää asiakkaan puolesta, tietää hänen tarpeensa häntä itseään kuulematta ja ohjata Valinnanvapauden lisääminen on ollut Vantaan vanhus- ja vammaispalveluiden keskeinen tavoite viime vuosina. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi syksyllä asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä esitelleen raportin ja teki samalla päätöksen henkilökohtaisen budjetoinnin jatkamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseen on nimetty oma tiiminsä, joka linjaa toimintaa ja tekee sitä koskevia päätöksiä. Vammaispalvelut ovat tiimissä kattavasti edustettuina; työ- ja päivätoiminta-, asumis- ja avopalvelut sekä vammaispalveluiden sosiaalityö. Nyt mietitään, olisiko henkilökohtaista budjetointia mahdollista soveltaa tulevaisuudessa kehitys- ja liikuntavammaisten ihmisten palveluiden lisäksi myös muiden erityisryhmien palveluihin. – Pyrimme suunnittelemaan yksilöllisiä ratkaisuja ja räätälöityjä palveluja. Aina ei tarvita henkilökohtaista budjettia. Se on loistava vaihtoehto silloin, kun pelkkä palveluiden muokkaaminen asiakkaan tarpeisiin ei riitä, Minna Eronen pohtii. – Henkilökohtainen budjetointi on avannut silmäni tarpeelle uudistaa työ- ja päivätoimintaa lisäämällä mielekkäitä tehtäviä ja palkkatyötä lähiyhteisössä. Se on tuonut uudenlaisia näkökulmia myös laitosasumisen purkamista koskevaan keskusteluun, Minna Eronen sanoo. Vantaan vammaispalveluissa on luovuttu vähin erin palveluiden järjestelmälähtöisyydestä. Työtavaksi on vakiintunut, että ensimmäiseksi asiakkaalta itseltään kysytään hänen tarpeitaan ja toiveitaan. – Olemme oppineet kuuntelemaan aidosti asiakkaidemme toiveita, Helena Lindell kiteyttää yhteiset kokemukset. Sosiaalihuoltolaki ja vammaislainsäädäntö Vammaislainsäädäntö uudistetaan •osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi. Uudistustyön tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten edellytyksiä elää yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä ja ehkäistä vammaisuuden aiheuttamia esteitä. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset palvelut eri tavoin vammaisille ihmisille. Vammaislainsäädännön uudistaminen vastaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimuksiin. Lainsää- dännön kehittämistä linjaa myös valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen lakkauttamisesta sekä yksilöllisen asumisen ja asumisen tueksi tarvittavien palvelujen turvaamisesta. Uudistusta valmistelevan työryhmän esitys valmistuu 31.12.2014. Sosiaalihuoltolaki astuu voimaan huhtikuussa 2015. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy ottivat kantaa sosiaalihuoltolakiin ja vammaislainsäädäntöön niiden luonnosvaiheessa: • Mahdollisuus henkilökohtaisen budjetin käyttöön tulee sisällyttää sosiaalihuoltolakiin asiakaslähtöi- syyttä edistävänä palvelujen järjestämistapana. • Kunnalla tulisi olla velvoite järjestää henkilökohtaista apua myös muulla tavoin kuin työn- antajamallilla, joka sellaisenaan sopii harvoin kehitysvammaisille ihmisille. • Perheille ja vammaisen perheen- jäsenen omaishoitajille tulee turvata oikeus saada tarvitsemaansa kotipalvelua ja lyhytaikaishoitoa. • Entistä yksilöllisemmät asumis- ratkaisut ja tuettu asuminen tulee mahdollistaa myös paljon apua ja tukea asumisessaan ja arjessaan tarvitseville. • Jokaiselle sosiaalihuollon palveluita hakevalle tulee tehdä yksilöllinen palveluntarpeen arviointi. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Henkilökohtainen budjetti lisää valinnanvapautta T o t utt uja ajattel utap o ja r av i s telti i n o maks uttae s s a a i do s t i a s i aka s l äht ö i stä t y ö tapaa . K E H I T Y SVA M M AIS T E N Aitoa asiakaslähtöisyyttä ku v a : E l i n a L e i n o n e n 2015 12 vammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteiseen Tiedän mitä tahdon! -hankkeeseen. – Koulutimme henkilöstöämme laajasti yksilökeskeiseen työotteeseen ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, vammaispalvelupäällikkö Mikaela Westergård kertoo. Toimintakulttuurin uudistamiseen liittyi aluksi epäilyksiä. Totuttuja ajattelutapoja ravisteltiin, kun aidosti asiakaslähtöistä, asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevaa työtapaa opiskeltiin. Johdon tuki, innostuneisuus ja uudistukseen sitoutuminen olivat avainasemassa. Minna Eronen, Mikaela Westergård ja Helena Lindell uskovat henkilökohtaisen budjetoinnin edistävän asiakkaiden valinnanvapautta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Vantaan vammaispalvelut osallis•tuivat vuosina 2011–2013 Kehitys- hänen elämäänsä omasta mielestämme oikeaan suuntaan. Olemme oivaltaneet, että meidän tehtävämme on luoda asiakkaalle mahdollisuuksia ja kuunnella hänen tarpeitaan, Minna Eronen jatkaa. Henkilökohtainen budjetointi on vaatinut väistämättä työtapojen muutoksia: Asiakkaan kohtaamiseen ja kuuntelemiseen tarvitaan aiempaa enemmän aikaa. Asiakkaan elämässä mukana olevien ammattilaisten yhteistyötä ja verkostoitumista vaaditaan entistä tiiviimmin. – Kaikkein suurimman muutoksen henkilökohtainen budjetointi on saanut aikaan kehitysvammaisissa asiakkaissamme: Uutta on rohkeus kohdata toinen ihminen, katsoa häntä silmiin ja kertoa, mitä minä tahdon elämältäni. Merkittävintä monelle on kokemus siitä, että minua kuunnellaan. Yllätykseksemme tämä on ollut mahdollista myös kaikkein vaikeimmin vammaisille asiakkaillemme, avopalveluiden päällikkö Helena Lindell kiteyttää. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vantaan vammaispalvelut kokeilivat kolmen vuoden ajan henkilökohtaista budjetointia, havaitsivat sen hyväksi ja päättivät ottaa sen yhdeksi asiakkaan valinnanvapautta tukevaksi toimintatavaksi. 13 J oskus ka ipaan sitä, että voisi ih an vain olla ja rentoutua. - kukkis T ek s t i : T uul a P ur a n e n K u v a t: J a n n e V i i n a n e n Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Omaishoitajana – Vilhon omana Vilho Järvinen, ikää vuosi ja neljä kuukautta, leikkii lattialla isänsä Ossi Toivosen kanssa. Ossi ja Vilhon äiti, Kukka-Katriina Järvinen, menivät naimisiin pari viikkoa sitten. Vilhon ekaluokkalainen Senja-sisko on syyslomalla Naistenmatkan koulusta Pirkkalasta. Pihalla tuuli kieputtaa puiden lehtiä, 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Vilho pääsi trakeostomiasta eroon puolivälissä elokuuta 2014, ja kuun lopussa hoitorinki lopetettiin. Kukkiksen omaishoitosopimus kestää toukokuun 2015 loppuun. Hänen mielestään sopimus olisi pitänyt tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi, koska ei tiedetä, miten Vilhon tilanne tulevaisuudessa muuttuu. Vilholta leikattiin vauvana kaksi kystaa suolistosta, ja samalla ohutsuolesta jouduttiin poistamaan noin kolmannes. Hän sai ravintonsa nenämahaletkulla, kunnes hänelle laitettiin gastrostoomaleikkauksessa PEG-nappi kesäkuussa 2014. – Vilho ei syö eikä juo itse, ja päivien aikataulu menee paljolti maitojen mukaan. Maidon antaminen kestää puolitoista tuntia kerrallaan, ja aterioita on neljästi päivässä. Ruoan jälkeen pitää olla puoli tuntia Perhelomitus on vanhempien ja omaishoitajien tukena niin arjessa kuin juhlassakin. Perhelomittaja Eine Hirvilahti oli hoitamassa Senjaa ja Vilhoa heidän vanhempiensa Kukka-Katriinan ja Ossin häissä. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Vaikka Vilho on vasta pieni poika, hänen elämässään on sattunut paljon. Raskausajan ensimmäisessä ultrassa hänen oikeassa keuhkossaan huomattiin jotakin, mitä lääkärit epäilivät nesterakkulaksi eli kystaksi. – Kun Vilho syntyi, kysta tyhjennettiin, mutta nesteen kertyminen jatkui, Kukkis kertoo. Kysta painoi oikean keuhkon kasaan, ja laajentuessaan se alkoi painaa myös henkitorvea ja sydäntä. Henkitorveen laitettiin intubointiputki, mutta puolentoista kuukauden ikäisenä se otettiin pois ja tilalle tehtiin trakeostomia eli henkitorven avanne. Trakarista oli tarkoitus päästä nopeasti eroon, mutta sen yläpuolelle oli kasvanut läppämäinen muodostelma, joka esti Vilhoa hengittämästä. Tässä vaiheessa Vilholle alettiin järjestää kotihoitorinkiä. Trakeostomian vuoksi Kukkis päätti hakea kunnalta omaishoidon tukea. Hoitoringistä tuli hoitaja valvomaan Vilhon unta joka yöksi. Kunnan kotipalvelusta kävi hoitaja kahtena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Sinä aikana piti ehtiä hoitaa kauppa- ja muita asioita, joihin muulloin ei ollut aikaa. Ossi paiskoi töitä kuormaautonkuljettajana. K E H I T Y SVA M M AIS T E N Työntäyteistä arkea 2015 14 Kukka-Katriina, Kukkis, teki omaishoito•sopimuksen Vilhosta maaliskuussa 2014. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI sisällä ilmaa halkoo pieni keltainen kenkä, Vilhon kädestä. 15 Kukka-Katriina ja Ossi uskovat yhteiseen tulevaisuuteen. Yhdessä he ovat jo käyneet läpi kokonaisen kirjon vanhemmuuteen liittyviä tunteita. T ek s t i : T uul a P ur a n e n 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Lasten huolenpitoa ja asumista lapsuudenkodissaan on tuettava kaikin mahdollisin keinoin, jotta vältettäisiin sijoitukset laitosympäristöön. Kehitysvammaisen perheenjäsenen hoitosuhde kestää tyypillisesti siihen asti, kun nuori aikuistuttuaan muuttaa pois lapsuudenkodista. Sopimusomaishoitajan toimeksiantosopimuksen tulee olla voimassa toistaiseksi. Palkkion tulee turvata omaishoitajalle riittävä toimeentulo myös silloin, kun työssäkäynti on mahdotonta. Omaishoitajan vapaapäivien lomitukseen tulee tarjota monipuolisia, eri elämäntilanteisiin sopivia lyhytaikaishoidon palveluita. ristä, kuten isovanhemmista. Kukkiksen ja Ossin mielestä ratkaisu olisi palvellut heitä huonosti. – Todennäköisesti kukaan ei edes olisi uskaltanut ryhtyä hoitamaan Vilhoa, Kukkis arvelee. Kunta on järjestänyt Vilhon tilapäishoidon ostopalveluna Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä. Kolme perhelomittajaa kävi opettelemassa Vilhon hoitamista, ja joku heistä tulee vapaan ajaksi kotiin hoitamaan Vilhoa, Senjaa ja koiria. Kukkis ja Ossi ovat tyytyväisiä tilapäishoitoon. Ainoa miinus on, että vapaapäiviksi pitää lähteä kotoa. Periaatteessa ei tarvitsisi: – Kotona ei osaa olla rentona, jos siellä on joku muu hoitamassa lapsia. Joskus kaipaan sitä, että voisi ihan vaan olla ja rentoutua siellä kaikessa rauhassa, Kukkis sanoo. Hän ei vielä tiedä, hakeeko hän omaishoidon tukea nykyisen sopimuksen päätyttyä. Se riippuu muun muassa siitä, onko Vilho siihen mennessä oppinut syömään ja kävelemään. Toimeentulon näkökulmasta olisi hyvä palata työpaikkaan rakennusmaalariksi. Kukkis kipaisee Vilhon lelujen yli hakemaan juuri tulleen tositteen. Sen mukaan hoitopalkkio Vilhon ympärivuorokautisesta hoidosta on 610 euroa kuukaudessa miinus verot. – Saisipa sen edes verottomana, Kukkis toteaa. uuden hankintadirektiivin pohjalta valmisteltavaa kansallisen hankintalain uudistusta. He toivovat, että nykyisen hankintalain epäkohdat saadaan lakiuudistuksen myötä korjattua. – Hankintalain perusongelma on, ettei •kilpailutus sovi sellaisiin tilanteisiin, joissa vammaisten ihmisten palveluissa ja tukitoimissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja yksilöllistä joustoa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson kertoo. Tällaisia ovat välttämättömään huolenpitoon liittyvät palvelut, kuten henkilökohtainen apu ja asumispalvelut. Gustafssonin mukaan hankintalaki voi sopia tavaroihin tai tuotteisiin, joita voidaan ostaa suuria määriä ja joita isot asiakasryhmät pystyvät käyttämään. Jokapäiväiset, välttämättömät palvelut ovat näille markkinoille vaikeasti tuotteistettavissa. – Palvelut pitää myös suunnitella yksilöllisten tarpeiden perusteella eikä järjestelmän näkökulmasta, Vammaisfoorumin kilpailutustyöryhmän puheenjohtaja ja Invalidiliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen tiivistää. Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön verkosto. Jos kunta ostaa palvelut huomioimatta yksilöllisiä tarpeita, niitä todennäköisesti joudutaan paikkaamaan ostamalla lisäpalveluja. – Palvelut jäävät helposti alimitoitetuksi Hankintalain uudistuksen onnistuminen edellyttää osaamista ja vammaisia ihmisiä koskevien asioiden ymmärtämistä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen ja lakimies Henrik Gustafsson muistuttavat. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Kukkikselle kertyy kolme vapaapäivää kuukaudessa. Hän kuuli muilta omaishoitajilta, että vapaan ajaksi voi saada hoitajan, ja hän kysyi asiasta kunnalta. – Ellen olisi kuullut muilta tästä mahdollisuudesta, kukaan ei varmasti olisi oma-aloitteisesti ryhtynyt järjestämään meille vapaita. Aluksi kunta kehotti etsimään vapaapäiviksi Vilholle hoitajan lähipii- • • • • Vammaisalan toimijat seuraavat tarkasti Euroopan Unionin K E H I T Y SVA M M AIS T E N Palvelusäätiö lomittaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö otti kantaa omaishoidon kehittämiseen ohjelman valmisteluvaiheessa: Käyttäjät haluavat vaikuttaa 2015 16 rauhassa, jotta Vilhoa ei ala velloa, Kukkis kertoo. Kahdesti viikossa käy fysioterapeutti, jonka ohjeiden mukaan Vilho ja Kukkis jumppailevat. Kerran viikossa käy tukiviittomien opettaja opettamassa koko perhettä. Arkeen kuuluvat myös Senjan vieminen kouluun ja sieltä hakeminen. Vilho pulisee ja huudahtelee, kun Ossi leikkii hänen kanssaan lattialla. Ääni on vahva, ja sitä tulee paljon. Trakeostomian poistosta on seurannut paljon hyvää. Kukkis ja Ossi nauravat, että Vilho löysi äänensä. Myös ruokailun yhteydessä tapahtunut oksentaminen on vähentynyt. Muina aikoina oksentaminen ja limaisuus jäivät pois. Trakarin poiston jälkeen kylään lähteminen helpottui, koska mukaan tarvitaan vähemmän tavaraa kuin ennen. Autolla Vilhon kanssa pääsee liikkumaan nyt kahdestaankin, sillä enää ei tarvita ketään takapenkille hoitamaan häntä. perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin: Omaishoidon kehittäminen yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä omaishoidon tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Kehittämisohjelmassa omaishoito jaetaan toimeksiantosopimukseen perustuvaan sopimusomaishoitoon ja muuhun omaishoitoon. Työryhmä esittää, että hoitoa tarvitsevalle tulisi taata subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon. Vastaavasti sopimusomaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Laki sopimusomaishoidosta korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Työryhmän loppuraportti valmistui keväällä 2014. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati vuosien •2011–2014 aikana kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, joka Hankintalaki uudistuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Omaishoidon kehittämisohjelma K u v a : E mm i L a i t i n e n 17 myös silloin, jos ne ostetaan vain edullisimman hinnan perusteella, Gustafsson sanoo. Jokapäiväistä huolenpitoa turvaavien palvelujen ongelmana on usein määräaikaisuus. Hankinnat kilpailutetaan yleensä muutaman vuoden välein. Vammainen ihminen ei aina voi luottaa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön, kuten asunnon ja tuttujen työntekijöiden, pysyvyyteen. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Hankintalaki Kansallisen hankintalain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. •Euroopan Unionin vuoden 2014 alussa hyväksymät hankintadirektiivit vahvistavat vammaisen henkilön asemaa ja antavat mahdollisuuden soveltaa kansallista harkintaa lakia uudistettaessa. Direktiivissä mainitaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, joka edellyttää vammaisten ihmisten yksilöllisyyden huomioimista ja valinnanvapauden lisäämistä. Hankintalainsäädäntöä valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy huhtikuussa 2015. Laki astuu voimaan keväällä 2016. Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovat ottaneet kantaa hankintalain uudistukseen sen valmisteluvaiheessa: Vammaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään ja arjesta selviytymiseen tarvitsemat palvelut on irrotettava hankintalain kilpailuttamisäännösten piiristä. Hankintalain menettelyvaatimukset eivät sovellu yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviin palveluihin, joiden tuotteistaminen on mahdotonta. Vammaisten ihmisten jokapäiväistä apua ja tukea järjestettäessä on voitava käyttää joustavasti erilaisia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja. Sote-järjestämislakiin tulee saada järjestämistavaksi palvelusetelin rinnalle henkilökohtainen budjetointi tai vastaava palvelun käyttäjän valintaan perustuva malli. Palveluiden käyttäjiä ja heidän läheisiään on kuultava ja heidän osallisuutensa ja mielipiteensä on huomioitava palveluista päätettäessä. ku v a : E l i n a L e i n o n e n Kunniapuheenjohtajamme Tapio Sunin ja •hänen vaimonsa Kaijan yhteisenä elämäntyönä oli toimia kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyväksi. Tapio oli Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Palvelusäätiön kunniapuheenjohtaja ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Tapio Suni kuoli 7.12.2013, Kaija muutamaa vuotta aikaisemmin. Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, KVPS Tukena Oy ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Lahjoituksen muistorahastolle voi halutessaan tehdä oheiselle tilille: Tilinumero: FI27 1146 3000 8713 65 Maksuviite: 10647 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö • • • • ovat perustaneet Tapio ja Kaija Sunin muistorahaston, johon ne kaikki ovat lahjoittaneet 3000 euroa. Muistorahaston tarkoituksena on tukea Tapio ja Kaija Sunin hengessä perheiden jaksamista ja lapsuudenkodissa tehtävää hoitotyötä. Rahastosta jaetaan vuosittain stipendejä perheille edellä mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy voivat palkita omalla muistorahastosta erillään rahoitettavalla Tapio ja Kaija Sunin stipendillä henkilökuntaansa, joka on tehnyt merkittävää ja ansiokasta työtä perheiden tukemiseksi. Rahaston tarkoituksenmukaisesta toiminnasta huolehtii toimikunta, johon kuuluvat Kehitysvammaisten Palvelusäätön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, KVPS Tukena Oy:n toimitusjohtaja ja Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja, joka edustaa myös Kehitysvammaisten Tukiliittoa. Toimikunta päättää varojen käytöstä, ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vastaa rahaston hallinnoinnista. Toimikunta kokoontuu helmikuussa 2015 päättämään ensimmäisestä perheille tarkoitetusta hakukierroksesta, josta tullaan viestittämään edellä mainittujen toimijoiden kotisivuilla ja uutiskirjeissä sekä Tapiolle ja Kaijalle tärkeän Tukiviestin sivuilla. Muistorahaston varoja kartutetaan erikseen päätettävillä lisäsiirroilla sekä mahdollisilla lahjoitus- ja testamenttivaroilla. Muistorahasto voi ottaa vastaan erillisiä lahjoituksia tähän tarkoitukseen. K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Vastuu hankintalain uudistamisesta on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Hanketta vievät eteenpäin ministeriön ohjaus- ja valmistelutyöryhmät. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäki kuuluu hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen ohjausryhmään. Ministeriö järjesti hankintalain julkisen kuulemistilaisuuden lokakuun lopussa. Uudistuksen tulisi valmistua vuonna 2016, joten laki tulee seuraavan eduskunnan päätettäväksi. 2015 18 Lappalainen ja Gustafsson painottavat vammaisten ihmisten osallistumista palvelujensa suunnitteluun. Palvelutarpeet sekä toiveet palvelujen määrästä ja toteuttamistavasta tulisi kirjata palvelusuunnitelmaan, jonka vammainen henkilö tekee sosiaalityöntekijän kanssa. Yksilölliset palvelutarpeet tulisi saattaa kunnan hankintayksikön ja palveluntuottajan tietoon ennen tarjousten pyytämistä. Palvelujen suunnittelu, hankinta ja tuottaminen vaativat osaamista ja vammaisten ihmisten tarpeiden ymmärtämistä. Heidän kokemuksiaan palvelun laadusta ja toimivuudesta on selvitettävä aktiivisesti. – Vammaisjärjestöt voivat kouluttaa palveluntuottajia, kunnat voivat kysyä vammaisneuvoston kannanottoja ja vammaiset ihmiset voivat tuoda kokemusasiantuntemustaan hankintayksilöille ja palveluntuottajille, Lappalainen sanoo. muistorahasto Napakka aikataulu T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Kokemukset käyttöön, osaamista lisää Tapio ja Kaija Sunin SGEI-menettely sopii vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämiseen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kilpa ilutus ei so vi palvel uihin, jo issa tarvitaan yksilö llisiä ratka is uja . Vammaisten henkilöiden osallisuutta voidaan lisätä myös erilaisilla hankintamenettelyillä, kuten suorahankinnalla ja osallistavalla neuvottelumenettelyllä. Myös henkilökohtainen budjetointi auttaa tekemään palveluista kullekin sopivia. – Siitä ei ole kuitenkaan säädetty laissa, vaan sen käyttö perustuu niin sanotuista pilotoinneista saatuihin hyviin käytäntöihin, Henrik Gustafsson sanoo. Palvelusetelin käyttöön taas suhtaudumme varauksella, koska sen luonteeseen kuuluu yleensä asiakkaan omavastuu. Gustafssonin ja Lappalaisen mukaan uuden hankintalain valmistelussa pitäisi selvittää myös, miten yleishyödyllisten palvelujen 19 Rakennutamme uusia asuntoja Asunnot ja rakentaminen Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy Mukana hyvässä elämässä Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on tytäryhtiö, KVPS Tukena Oy, joka aloitti toimintansa itsenäisenä yhtiönä vuoden 2007 alusta. Tukenalle siirrettiin silloin elinkeinotoiminnaksi katsottu palvelutoiminta. KVPS Tukena Oy:llä on tänä päivänä 25 palveluyksikköä, jotka tarjoavat palvelu- ja tilapäisasumisen sekä päivä- ja työtoiminnan palveluita. Tukena järjestää myös henkilökohtaista apua, kuntoutusohjausta ja tukiasumisen palveluita. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Tukena on olemassa, koska kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat laadukkaita ja jatkuvia palveluita, joihin heidän läheisensä voivat luottaa. Tukena on kasvanut tässä hengessä. Palvelusääti•ölläKehitysvammaisten on yli 20 vakituiseen asumiseen Timo Poikkeus osallistui äitinsä Eijan kanssa rakenteilla olevan kodin peruskivenmuuraukseen Kankaanpäässä. Timon haaveena on itsenäistyä ja päästä muuttamaan omaan asuntoon. ku v a : K a tj a M a rj a mäk i Lisätietoja Arto Mäkinen kiinteistötoimen johtaja puh. 020 771 3505 [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö tarkoitettua asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Asukkaat tarvitsevat paljon apua ja tukea arjessaan. Palveluntuottajana toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Joissain asumisyksiköissä on vakituisten asuntojen lisäksi huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten. Joidenkin yhteydessä on myös päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö rakennuttaa uusia asuntoja yhteis- työssä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu asumispalveluiden tarve. Asumisyksikkö asuntoineen suunnitellaan ottaen huomioon paikalliset ja yksilölliset tarpeet. Toteutuksessa noudatetaan erityisryhmien avustuslakia. Vuonna 2015 valmistuu seuraava asumisyksikkö Kankaanpäähän. Uusien asuntojen rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N KVPS Tukena Oy ei ole kaupan eivätkä sen osakkeet. 2015 20 vuonna 2011 siten, että sen kokonaan omistama T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Kehitysvammaisten Palvelusäätiö muutti sääntöjään 21 Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään T A P A H T UM A K A L E N T E RI Lisätietoja Marjukka Hapuoja asukasisännöitsijä puh. 020 771 3518 [email protected] - a s uk a s , P ohj a n m a a - 1. Sinulla on toive omasta kodista. 2. Sinä ja läheisesi otatte yhteyttä tukiasumisen hankintapäällikköön. 3. Mietimme yhdessä asumiseen liittyviä tarpeitasi ja toiveitasi. 4. Pohdit kotikuntasi kanssa tarvitsemiasi asumisen palveluita. 5. Autamme sinua ja läheisiäsi sopivan asunnon löytämisessä. 6. Ostamme asunnon ja vuokraamme sen sinulle. 7. Teet vuokra- PA LV E L U S Ä ÄT I Ö sopimuksen ja maksat vuokran kuukausittain. 8. Voit asua kodissasi niin kauan kuin haluat. Katja Kauppinen ja Sami Naumanen muuttivat tammikuussa ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Päiväkahvit ja yhdessä leivotut korvapuustit maistuvat omalla parvekkeella työpäivän jälkeen. Onnellinen nuoripari oman kotinsa maisemaparvekkeella Tampereella. ku v a : E l i n a L e i n o n e n ku v a : E l i n a L e i n o n e n PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme yhdessä muuttajan kanssa vuokrasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asumisen aikana teemme aktiivista yhteistyötä vuokralaisen, Tä r kei ntä omassa kodissa on se, että v o i i t s e pä ättä ä o m i s ta a s i o i s taan . K E H I T Y SVA M M AIS T E N 22 Palvelusäätiö •on Kehitysvammaisten vuokranantajana turvallinen ja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille, jotka pystyvät asumaan itsenäisesti avun ja tuen turvin. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden asua omassa kodissa. On tärkeää, että koti on asunnonhakijan itsensä valitsema ja hänen omien toiveittensa mukainen. Kodissa on hyvä aloittaa itsenäinen elämä kotikunnan järjestämien asumisen tukipalveluiden avulla. Kuinka omaan kotiin? 2015 2015 Lisätietoja Pasi Hakala tukiasumisen hankintapäällikkö puh. 020 771 3543 [email protected] asumisen onnistumista Kehitysvammaisten Palvelusäätiö •hankkii ja vuokraa asuntoja sellaisille T A P A H T UM A K A L E N T E RI Aluksi on tärkeää kartoittaa itsenäisen asumisen mahdollisuudet, arjessa tarvittava apu ja tuki sekä kodin sijainti suhteessa työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin. Lisäksi asunnon varusteet ja esteettömyys ovat yksilöllisesti huomioitavia asioita. Sopiva asunto löytyy läheisten, tukihenkilön tai sosiaalityöntekijän tuella. Kodin voi perustaa yksin tai yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asunnon ja vuokraa sen kehitysvammaiselle asunnonhakijalle. Vuokraa määrittäessämme otamme huomioon Kelan esittämät asumismenojen enimmäismäärät. Kotikunta tekee päätöksen järjestettävistä asumisen tukipalveluista. Tähän mennessä olemme ostaneet yli 250 asuntoa eri puolilta Suomea. Annamme mielellämme lisätietoa asunnon hankinnasta kiinnostuneille – tuleville asukkaille, heidän läheisilleen, kunnille, paikallisyhdistyksille ja oppilaitoksille. hänen läheistensä ja asumista tukevien henkilöiden sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme tuen jatkuvuutta sekä yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vuokranantajana haluamme tukea asumisen onnistumista. Asunnot ja rakentaminen Asunnot ja rakentaminen Oman kodin hankinnan valmistelu Tuemme •lähtee muuttajan halusta itsenäistyä. 23 Perhelomitus Kotiin tuotavaa lyhytaikaista hoitoa vanhemmille tai muille huoltajille, joiden vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen hoidettava asuu kotona. Varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin joko puhelimitse tai sähköpostitse perhelomituksen suunnittelijalle, jotta lomituksen saa haluamaansa ajankohtaan. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan vastaamaan perheiden äkillisiin tarpeisiin. Lomitusajankohdat täytetään varausjärjestyksessä. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö - va n hemm at, Uusi maa - Lyhytaikaishoidon palvelut pyrkivät vastaamaan erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Kuvassa perhelomittaja Eine Hirvilahti sekä lapset Senja ja Vilho heidän vanhempiensa häissä. Lisätietoja Anni Raunio perhehoidon johtaja puh. 020 771 3554 [email protected] Haluatko perhehoitajaksi? Tarvitsemme perhehoita•jia koko ajan lisää eri puolille Suomea. Valmennamme perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneet ja huolehdimme heidän lisäkoulutuksestaan ja tukemisestaan. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös, joka edellyttää halua sitoutua toimintaan. Perheen oman elämäntilanteen tulee olla vakaa ja ihmissuhteiden kunnossa. Perhehoitajan kanssa solmitaan toimeksiantosopimus. Tehtävästä maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Perhehoitajaksi voi hakea lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme: www.kvps.fi/rekrytointi PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Yöajan hoito Korvaava päivähoito ja loma-ajan hoito Kotipalvelu Tämä o n me i dän pe r heelle n i i n iso apu, että s i tä tu s k i n k ukaan ulk o p uo l i nen y mmärtää. - a s i a k a s perhe , P irk anm aa - K E H I T Y SVA M M AIS T E N • • • Perhelomituksen varaukset Anu Kubach perhelomituksen suunnittelija puh. 020 690 555 tekstiviestit: gsm 040 7330 052 [email protected] kodissa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhehoitajat on valmennettu kehitysvammaisten perhehoitoon. Toiminta on ostopalvelua kunnille ja perustuu perhehoitajalain mukaisiin toimeksiantosopimuksiin. Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa vammaispalvelulain tai lastensuojelulain nojalla vanhempien loman tai vapaan ajalle tarvittavan hoitoavun, esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhtäjaksoisesti muutamasta tunnista kahteen viikkoon. Pidemmistä hoitojaksoista neuvotellaan erikseen. Lyhytaikaisen perhehoidon palvelua tuotamme Pirkanmaalla, KeskiSuomessa, Pohjanmaalla, VarsinaisSuomessa sekä Kuopion ja Rovaniemen seuduilla. Toimintaa laajennetaan uusille alueille asiakastarpeiden mukaan. Tavoitteena on tuottaa yhteistyössä kunnan ja perheiden kanssa niiden tarpeisiin vastaavaa, asiakaslähtöistä perhehoitoa. Tulemme mielellämme esittelemään lyhytaikaista perhehoitoa ja keskustelemaan sen mahdollisuuksista täydentää kunnan lyhtyaikaishoidon palveluvalikoimaa. Tuotamme yksilöllisten tarpeiden mukaan myös pitkäaikaista perhehoitoa kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Palvelumme sisältää perhehoidon lisäksi perhehoitajan tarvitseman valmennuksen ja lisäkoulutuksen sekä toiminnan aikaisen tuen ja mahdolliset vapaapäivät. L apsi v i i htyy per h e h oidossa. V o i n r a u hall isin m i eli n pitää vä l i llä vapaata. 2015 24 Perhelomituksen tavoitteena on auttaa huoltajia jaksamaan tarjoamalla heille mahdollisuuden levähtää päivittäisistä tehtävistään lähtemällä lomitusjakson ajaksi lomalle tai vapaalle kodin ulkopuolelle. Palvelu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille, ja sitä on saatavilla kaikkialla Suomessa. Lomitusta on mahdollista saada yhdellä kertaa kahdeksasta tunnista useaan vuorokauteen. Perhelomitus saa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustusta. Avustusta voidaan käyttää harkinnanvaraiseen lyhytaikaishoitoon, mutta ei lakisääteisten palveluiden, kuten omaishoitajan vapaiden lomituksiin. Räätälöimme kotiin tuotavaa palvelua myös perheiden ja kuntien toiveiden mukaan: Lisätietoja Anni Häme lyhytaikaishoidon johtaja puh. 020 771 3551 [email protected] Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon •ja huolenpidon järjestämistä yksityis- T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI • Perhelomittaja tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa erityistä tukea tarvitsevan perheenjäsenen lisäksi kotona olevat sisarukset. • Perhelomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Ennen jakson alkamista perheen tulee hakea kotikunnaltaan maksusitoumus, jonka hakemisessa neuvomme tarvittaessa. Kuntaosuuden varmistuttua perheelle lähetetään vahvistuskirje ja lomakkeet täytettäväksi. Perheeseen tuleva työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin noin viikkoa ennen lomituksen alkua. Perhelomittaja voi tarvittaessa käydä tutustumassa etukäteen perheeseen, mikäli matka on kohtuullinen. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito Kotiin tuotava perhelomitus on •lyhytaikaishoidon palvelua niille Perhehoito Lyhytaikaishoitoa tai asumista perhehoitajan kodissa ku v a : J a n n e V i i n a n e n 25 Lyhytaikaishoito tilaustoimintana Ryhmälomitukset Mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa aikaishoidon palveluita ja tarjoaa niitä myös tilaustoiminnan periaattein. Tavoitteenamme on tuottaa alueelliseen ja paikalliseen tarpeeseen vastaavia palveluita yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Toteutamme tilaustoimintana muun muassa: • • • • Leirejä ja kursseja ryhmille Vakinaisen henkilökunnan sijaistamista erityiskouluille, päiväkodeille tai asumisyksiköille, esimerkiksi koulutuspäivien ajaksi Perhelomitusta asiakasperheiden loma-asunnoilla tai lomamatkoilla Kotipalvelua perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Olemme ottaneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä käyttöön •lyhytaikaishoidon palvelut -käsitteen aiemman tilapäishoidon palveluiden ku v a : A n tt i E kol a L aps ella o n i k ä i s tä ä n s e u r aa ja m i elek ä s tä teke m i s tä . - va n hemmat, P ohj a n m a a - 26 Ryhmälomitus on leiritoiminnan •periaattein järjestettävää lyhytaikaishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Kunta osoittaa ryhmälomitukselle soveltuvan tilan, joka voi olla esimerkiksi viikonloppuisin tyhjillään oleva päivätoiminnan, iltapäivähoidon tai päiväkodin tila. Kunta ja Palvelusäätiö määrittelevät yhteistyössä palvelun ajankohdat sekä ruokahuolto-, ilmoittautumis- ja tiedotuskäytänteet. Ryhmälomituksen toteutuksesta vastaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön työntekijät. Ryhmälomitus toteutetaan viikonloppuisin 1–2 kertaa kuukaudessa, Lisätietoja Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh. 020 771 3557 [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö tilalle. Mielestämme lyhytaikaishoito kuvaa paremmin todellisuutta, koska valtaosa asiakasperheistämme käyttää palveluitamme säännöllisesti. Toteutamme edelleen jo tutuksi tulleita palveluitamme eli kotiin tuotavaa perhelomitusta, ryhmälomituksia, perhehoitoa sekä loma-aikojen teema- ja harrastekursseja eli leirejä. Lisäksi räätälöimme perheiden ja kuntien tarpeisiin monenlaisia lyhytaikaishoidon muotoja. Ryhmälomituksessa nautitaan yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Nella Katajamäelle mieleisiä ovat pallopelit perhelomittaja Toini Anttilan kanssa. K E H I T Y SVA M M AIS T E N Nimike muuttuu ja sisältö kehittyy 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Lisätietoja Anni Häme lyhytaikaishoidon johtaja puh. 020 771 3551 T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Olemme avoimia palveluntilaajien ajatuksille ja toiveille toimintaa käynnistäessämme. Tulemme mielellämme esittelemään lyhytaikaishoidon palveluitamme. esimerkiksi perjantaista klo 18 sunnuntaihin klo 18. Jaksolle voi tarpeen mukaan osallistua lyhyemmäksikin ajaksi, esimerkiksi yhdeksi tai kahdeksi päiväksi. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti alle 16-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ryhmät voidaan myös rajata alle kouluikäisille lapsille tai yli 16-vuotiaille nuorille. Ryhmäkoko on 4–8 lasta tai nuorta. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja järjestää lapsille mielekästä toimintaa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja hoito sekä ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä ja sosiaalisia taitoja. Toiminta tarjoaa myös uusia elämyksiä ja kokemuksia. Ryhmälomitus mahdollistaa vanhemmille ja läheisille hengähdystauon hoitotyöstä sekä omaishoitajille vapaan. Ryhmälomitusta järjestetään vuonna 2015 Alavuudella, Haukiputaalla, Hämeenkyrössä, Kemissä, Loimaalla, Pirkkalassa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Torniossa, Valkeakoskella, Vimpelissä ja Ylöjärvellä. Ryhmälomituksesta kiinnostuneiden perheiden tulee olla yhteydessä palvelun ja maksusitoumuksen saamiseksi kotikuntansa kehitysvamma-, vammais- tai omaishoidon palveluista vastaavaan tahoon. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on mahdollisuus aloittaa ryhmälomitus uusilla paikkakunnilla vuoden 2015 aikana. Toiminnan suunnitteleminen ja käynnistäminen eivät ole sidottuja kuluvaan toimintavuoteen. Ryhmälomitus voidaan aloittaa myös kokeilutoiminnan periaattein. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito Kehitysvammaisten Palvelusäätiö •kehittää ja tuottaa erilaisia lyhyt- 27 Ryhmäpalveluiden kartta (1/2) Lyhytaikaishoito Lisätietoja Pohjois-Suomi Katjaana Järvinen vastaava ohjaaja puh. 020 771 3415 [email protected] Pohjanmaa Terhi Sippola vastaava ohjaaja puh. 020 771 3422 [email protected] Kunnalta tai kuntayhtymältä haettava Haen maksusitoumusta Kehitysvammaisten Palvelusäätiön teemaja harrastekurssien (leirien) tai lomajaksojen kustannuksiin. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Hakijan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Etelä- ja Länsi-Suomi Helena Markus vastaava ohjaaja puh. 020 771 3417 [email protected] Puhelin Rovaniemi Kotikunta Tornio Kemi Katuosoite Haukipudas Postinumero 2015 Hakijan yhteyshenkilön tiedot Ryhmälomitus Nimi Katuosoite Lisätietoja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö www.kvps.fi/perheille Seinäjoki Vimpeli Postinumero Postitoimipaikka Puhelin (koti) Puhelin (työ) Alavus Hämeenkyrö Pirkkala Valkeakoski Sähköposti Ylöjärvi Varalan Urheiluopisto, Tampere Aitoon koulutuskeskus, Aitoo Leirikeskus Leiriniemi, Ohkola Kurssin nimi Kurssipaikka PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Loimaa Teema- ja harrastekurssin, leirin tai lomajakson tiedot K E H I T Y SVA M M AIS T E N PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Kainuun Opisto, Mieslahti 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Postitoimipaikka T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Leirit; teema- ja harrastekurssit Kurssiaika 28 29 Maksusitoumuksen hakulomake (2/2) Osallistumismaksu Matkakustannukset Kustannukset yhteensä Lähdin k u r s s i lle h ake m aan v i r k i s t y s tä . Tä nne e i t u ltu s o h valla m akaa m aan ! - kur s s i l a i n e n , Va r a l a - Muut kustannukset Rantasauna ja iltauinti kuuluvat kesän teema- ja harrastekurssien ohjelmaan. Rockleiriläiset pulahtivat Pyhäjärven aaltoihin Tampereella. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Hakijan allekirjoitus Yhteyshenkilön allekirjoitus Maksusitoumuksen hakulomake toimitetaan kotikuntaan tai kuntayhtymään Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Vellas, ryhmäpalveluiden johtaja puh. 020 771 3557 [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Lisätietoja K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Päiväys 2015 30 ku v a : E l i n a L e i n o n e n Kainuussa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Toiminta on valtakunnallista, ja kursseille voivat hakea eri puolilla Suomea asuvat. Kurssit ohjaavat kehitysvammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja mahdollistavat irtioton arjesta. Toiminnan tarkoituksena on virkistää mieltä, mahdollistaa itsensä toteuttaminen ja antaa onnistumisen kokemuksia. Keskeistä on ohjelmallisuus ja ryhmämuotoisuus. Kurssien tavoitteena on edistää osallistujien tasavertaisuutta, elämänlaatua ja täysipainoista elämää. Kurssit tukevat osallistujien yhteistyötaitoja, itsenäistymistä, itsensä kehittämistä ja luovuutta. Ne sisältävät teemansa mukaisen toiminnan lisäksi monipuolista ohjattua vapaa-ajantoimintaa. Tärkeimpiä syitä osallistua ovat ystävät, vertaistoiminta, mukava tekeminen, virkistäytyminen ja vaihtelu arjen rutiineihin. Kurssilta voi löytää uuden harrastuksen ja saada monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä. Toiminta mahdollistaa vanhemmille ja läheisille loman sekä omais- ja perhehoitajille lakisääteisen vapaan. Kurssit ovat ensisijaisesti ostopalvelutoimintaa kunnille ja kuntayhtymille. Osallistuja voi hakea kustannuksiin tukea myös seurakunnan diakoniatyöltä tai maksaa ne itse. Hintaan sisältyvät täysihoito, ryhmävakuutus, ohjattu toiminta, materiaalit ja ympärivuorokautinen huolenpito. Maksu laskutetaan jälkikäteen kahden viikon kuluessa kurssin päättymisestä. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Hakijan perustelut hakemukselle Teema- ja harrastekursseja •järjestetään kesällä leirimuotoisina Lyhytaikaishoito Kurssikustannukset Teema- ja harrastekurssit Teemallisia leiriviikkoja kesäisin 31 Rock ’n’ Roll -musiikkileiri Tampere ku v a : E l i n a L e i n o n e n Aika: 12.–17.6.2015 (pe-ke, klo 15–15) Sisältö: Harjoitellaan bändisoittoa ja rytmiikkaa pienryhmissä, esiinnytään yleisölle leirin lopuksi 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Kurssille ilmoittaudutaan lomakkeella, joka on tämän kalenterin keskiaukeamalla. Sen voi myös täyttää ja tulostaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilta tai tilata toimistosta. Ilmoittautumislomake palvelee kurssien valmistelua ja toteutusta. Kursseille tulee ilmoittautua 15.4.2015 mennessä. Ilmoittautua voi, vaikka kunnan maksusitoumuspäätöstä ei olisi vielä tehty. Kurssit toteutuvat, jos niihin on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Kursseille voivat hakea myös tiedoissa mainitun kohderyhmän ulkopuoliset hakijat. Ikärajat eivät ole ehdottomia. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella hakuajan jälkeen. Kursseja, lomajaksoja ja leirejä järjestetään kysynnän mukaan myös tilaustoiminnan periaattein valmiille ryhmille. Lisätietoja Markku Vellas ryhmäpalveluiden johtaja puh. 020 771 3557 [email protected] • Kehitysvammaisten Palvelusäätiö hakee kesäkursseille vastaavia ohjaajia, ohjaajia ja avustajia. Työ sopii alan ammattilaisille ja sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tai muun soveltuvan alan opiskelijoille. Kesäkursseille palkataan noin 40 työntekijää. Työntekijöiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia kehitysvammaisten ihmisten omaehtoiselle tekemiselle sekä tukea ja avustaa kurssilaisia heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Työtä ohjaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön arvot, joiden perustana on kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä kunnioitus. Hakuaika on 7.4.2015 asti. Kesätyötä haetaan lomakkeella, joka löytyy kotisivuiltamme. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Alustavista valinnoista ilmoitetaan viikolla 18–20. Lisätietoja kotisivuillamme: www.kvps.fi/rekrytointi Lisätietoja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö www.kvps.fi Vimmart – Yhdenvertaisen taiteen oppilaitos www.facebook.com/vimmart Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari www.resonaari.fi Aika: 23.–28.12.2015 (ke–ma, klo 13–13) Sisältö: Vietetään yhdessä nauttien ja kokien tunnelmallista joulua Ryhmälomalle voi hakea maksu•sitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Jouluajan lomamaksu on 1488 /1600 €, ja se määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hinta sisältää ohjelman, täysihoidon, ryhmävakuutuksen, materiaalit ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Hakuaika on 11.11.2015 mennessä. Ryhmälomalle haetaan teema- ja harrastekurssin ilmoittautumislomakkeella. Ryhmäloma toteutetaan, jos siihen on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Lisätietoja Helena Markus vastaava ohjaaja puh. 020 771 3417 [email protected] Rock-leiri huipentui livekeikalle Tullikamarin Klubille Kultturelliatapahtumaan, jossa leiriviikon aikana harjoitellut kappaleet esitettiin suurelle yleisölle. Noel Sirenille ja Emmi Huttuselle livekeikka oli viikon kohokohta ja yhden unelman täyttymys. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Kustannuksiin voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Maksusitoumus voi perustua kehitysvamma-, vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolakiin tai omaishoidon tuesta tai toimeentulotuesta annettuun lakiin. Kustannuksia voi hakea myös omais- tai perhehoitajan vapaiden pitämiseksi tai harkinnanvaraiseksi perheen jaksamista tukevaksi palveluksi. Maksusitoumuksella kunta voi mahdollistaa osallistujalle virkistys- ja lomapalvelua sekä perheille lyhytaikaishoitoa tai omaishoidon vapaita. Kunta voi periä kurssilaiselta omavastuuosuuden asiakasmaksuna. Maksusitoumuksen hakemiseen voi käyttää Palvelusäätiön laatimaa lomaketta, joka on tämän kalenterin sivuilla 29–30. Sen voi myös täyttää ja tulostaa Palvelusäätiön kotisivuilta tai tilata toimistosta. Maksusitoumusta tulee hakea hyvissä ajoin ennen kurssia, ja kurssin tarve kannattaa perustella huolellisesti. Perusteluissa on hyvä kertoa omasta elämäntilanteesta ja kurssin tärkeydestä. Hakemukseen voi liittää halutessaan esimerkiksi lääkärin, opettajan tai muun tahon lausunnon. Jos kurssilainen tarvitsee mukaansa oman henkilökohtaisen avustajansa, hänen ylläpitokuluina peritään 53 €/vrk tai 24 €/pv. Avustajasta aiheutuvia palkka- ja ylläpitokuluja voi anoa kunnalta kurssikustannuksina maksusitoumusta haettaessa. Kesätyöntekijäksi teema- ja harrastekursseille Mieli on niin jouluisen jalo K E H I T Y SVA M M AIS T E N Teema- ja harrastekurssille ilmoittautuminen Kainuun Opisto Tahvintie 4, 88380 Mieslahti 2015 32 Maksusitoumuksen hakeminen Juhlapyhien ryhmäloma Kainuussa T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI • Rock ’n’ Roll -musiikkileiri järjestetään yhteistyössä Vimmart – yhdenvertaiseen taiteen oppilaitoksen ja Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin kanssa. Musiikinopettajina toimivat Karoliina Lehtinen ja Marko Niittymäki Vimmartista sekä Lassi Salin ja Lauri Uusitalo Resonaarista. Musiikin opetusta on noin 6 x 45 min päivässä. Leirille osallistuminen ei edellytä aiempaa soittotaitoa. Tule mukaan rokkaamaan! Leirimaksuun voi hakea maksusitoumusta kotikunnalta tai kuntayhtymältä. Leirin hinta on 894/1080 €, ja se määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hinta sisältää opetuksen, täysihoidon, ryhmävakuutuksen, materiaalit ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Leirille voi osallistua myös päivisin 8–10 h/pv. Päiväleiriläisen maksu 630 € sisältää lounaan, välipalan ja tarpeen mukaan päivällisen. Hakuaika on 31.3.2015 mennessä. Leirille haetaan teema- ja harrastekurssin ilmoittautumislomakkeella. Lomakkeessa on hyvä mainita erikseen mahdollinen osallistuminen päiväleiriläisenä. Lomakkeella voi myös kertoa, osaako soittaa jotain soitinta ja onko käynyt soittotunneilla. Leirille valitaan vähintään 12 osallistujaa, ja päätökset tiedotetaan hakijoille. Hinta määrittyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito Viime kesän Rock-leirillä parikymmentä innokasta leiriläistä harjoitteli päivittäin bändisoittoa ja rytmiikkaa kuuden oppitunnin verran. Harjoituksissa koettiin osaamisen ja oppimisen iloa. ku v a : E l i n a L e i n o n e n 33 Teema- ja harrastekurssit Uusimaa Leirikeskus Leiriniemi, Kalarannantie 3, 04530 Ohkola Leiriniemi sijaitsee Keravanjärven rannalla, Mäntsälän kunnan Ohkolan kylässä, luonnonkauniilla alueella keskellä Uuttamaata. Matka Helsingistä on 61 kilometriä, Järvenpäästä 23 kilometriä, Hyvinkäältä 15 kilometriä ja Mäntsälästä 12 kilometriä. Seikkailusafari – ihmeellistä elämää Aika 8.–12.6.2015 (vko 24, ma–pe) Sisältö Leikitään, lauletaan ja seikkaillaan satuaarteiden ääressä Osallistujat Ensisijaisesti alle 14-vuotiaat lapset Aika 6.–10.7.2015 (vko 28, ma–pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin OsallistujatNuoret ja aikuiset Suomipop – laulaen, soittaen ja tanssien Hinta 745 € / 900 € (ma–pe, klo 13–13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika 15.4.2015 mennessä Vain elämää – elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Kainuu Luonnosta voimaa – kesän värit, äänet ja tuoksut 29.6.–3.7.2015 (vko 27, ma–pe) Perehdytään luonnon antimiin ja kesämaiseman aistielämyksiin Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Kainuun Opisto, Tahvintie 4, 88380 Mieslahti Kainuun Opisto on monien mahdollisuuksien kurssikeskus, joka sijaitsee kainuulaisen luonnon ja kulttuurin keskellä Paltamon Mieslahdessa. Matka Kajaanista on 35 ja Oulusta 140 kilometriä. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Tähtiä arkeen – sukellus aistien ja tuntemuksien maailmaan 13.–17.7.2015 (vko 29, ma–pe) Eri ilmaisukeinoin koetaan monenlaisia aistielämyksiä Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Aika 6.–10.7.2015 (vko 28, ma–pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan OsallistujatNuoret ja aikuiset Vain elämää – elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Aika 20.–24.7.2015 (vko 30, ma–pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin OsallistujatNuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Liikutaan yhdessä – kuntoa ja iloa liikunnasta Aika 13.–17.7.2015 (vko 29, ma–pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin OsallistujatNuoret ja aikuiset Varalan Urheiluopisto, Varalankatu 36, 33240 Tampere Varalan Urheiluopisto sijaitsee keskellä kaupunkia, upeissa Pyhäjärven ja Pyynikinharjun maisemissa. Matka Tampereen keskustasta on neljä kilometriä. Aika 20.–24.7.2015 (vko 30, ma–pe) Sisältö Tutustutaan mun elämään musiikin ja tanssin keinoin OsallistujatNuoret ja aikuiset Tartu mikkiin – musiikki soi ja laulu raikaa Vain elämää – elämäni puheenvuoro laulun ja tanssin pyörteissä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Liikutaan yhdessä – kuntoa ja iloa liikunnasta Aika 27.–31.7.2015 (vko 31, ma–pe) Sisältö Perehdytään eri liikuntalajeihin ja terveellisiin elämäntapoihin OsallistujatNuoret ja aikuiset Kehitysvammaisten Palvelusäätiö pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Tähtiä arkeen – sukellus aistien ja tuntemuksien maailmaan 27.–31.7.2015 (vko 31, ma–pe) Eri ilmaisukeinoin koetaan monenlaisia aistielämyksiä Ensisijaisesti vaikeavammaiset nuoret ja aikuiset Aika Sisältö Osallistujat PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Aika Sisältö Osallistujat K E H I T Y SVA M M AIS T E N Suomipop – laulaen, soittaen ja tanssien Aika 29.6.–3.7.2015 (vko 27, ma–pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin. OsallistujatNuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset 2015 Tartu mikkiin – musiikki soi ja laulu raikaa Aika 6.–10.7.2015 (vko 28, ma–pe) Sisältö Perehdytään musiikin, soittamisen ja laulun maailmaan OsallistujatNuoret ja aikuiset T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Aika Sisältö Osallistujat 34 Hinta 745 € / 900 € (ma–pe, klo 13–13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika 15.4.2015 mennessä Aitoon koulutuskeskus, Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo Aitoon koulutuskeskus sijaitsee kauniin hämäläisen järvimaiseman ympäröimänä Pälkäneen Aitoossa, Kaakkois-Pirkanmaalla. Koulutuskeskuksen uimahalli, liikuntasali ja piha-alue tarjoavat hyvän toimintaympäristön kurssien toteutukselle. Matka Tampereelta on 48 ja Hämeenlinnasta 56 kilometriä. Aika 22.–26.6.2015 (vko 26, ma–pe) Sisältö Perehdytään eri ilmaisumenetelmin esiintymistaitoihin OsallistujatNuoret ja aikuiset, omana ryhmänä alle 16-vuotiaat lapset Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito Pirkanmaa Hinta 745 € / 900 € (ma–pe, klo 13–13) Hinta määräytyy toimintakyvyn ja huolenpidon sitovuuden mukaan. Hakuaika 15.4.2015 mennessä 35 Elämänmuutostoiminta Tukea muutosvaiheisiin Aikuisuuden kynnyksellä eli päämiehiä ja heidän perheitään elämän eri vaiheissa. Päämiesten lähi-ihmiset ja työntekijät ovat tiivisti mukana toiminnassa, jota kehitetään yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja palveluntuottajien kanssa. Lisäksi järjestämme alan työntekijöille vertaisoppimisen mahdollistavia kohtaamisia. Matkalla nuoruudesta aikuisuuteen syntyy monenlaisia ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät elämään tänään, tulevaisuuden suunnitteluun ja omannäköisen elämän rakentamiseen. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminnalla tuetaan aikuistuvaa ja itsenäistyvää nuorta ja hänen perhettään elämän tärkeissä muutosvaiheissa peruskoulun tai ammattiopiston päättyessä ja siirryttäessä kohti omaa elämää. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta voidaan käynnistää myös varhaisemmassa vaiheessa, jolloin tulevaisuuden suunnittelu aloitetaan koko perheen voimin jo peruskoulun ensimmäisiltä luokilta lähtien. 2015 KUN MUUTTAA, VANHEMMAT HALUAA OMAA ELÄMÄÄ JA NIIN LAPSIKIN HALUAA, KUN ON TÄYSIIKÄINEN. - muuttaja - Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva aikuinen asuu yhdessä ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tukea perhettä nykyisessä elämäntilanteessa ja pohtia tulevaisuutta sekä tarjota tietoa ikääntyvien perheiden elämää helpottavista tukitoimista ja palveluista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit, erilaiset perheiden elämänhallintaan liittyvät teemakurssit ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava toiminta. Ikäperhetoiminta keskittyy vuonna 2015 Etelä-Karjalan alueelle, missä pidämme perhetapaamisen Imatran kylpylässä. Kolmen päivän aloitustapaaminen käynnistää vuoden kestävän prosessin perheiden kanssa. Mukaan lähtevät perheet kohdataan kolmena yksittäisenä lähipäivänä vuoden mittaan. Lisäksi räätälöimme toimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa alueellisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Syyskuussa 2015 järjestämme Solaris-lomien kanssa vertaistukiloman lapsuudenkodissa asuville kehitysvammaisille yhden ikääntyvän vanhemman kanssa. Marraskuussa 2015 järjestettävä Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari käynnistää ikäperhetoiminnan Keski-Suomen alueella. Lisätietoja Marjo Rikkinen Lisätietoja projektipäällikkö Katja Marjamäkipuh. 020 771 3556 elämänmuutostoiminnan päällikkö [email protected] puh. 020 771 3553 [email protected] Taija Kolehmainen suunnittelija puh. 020 771 3491 [email protected] Tuhansia tunteita •-muuttovalmennusseminaari 28.4.2015, Etelä-Suomi Tienviittoja tulevaisuuteen •-ikäperheseminaari 4.11.2015, Jyväskylä Askeleita aikuisuuteen •-läheisseminaari 1.12.2015, Turku Muuttovalmennuksen •työntekijäkoulutus syksy 2015, Tampere kotiin -kurssi •syksyOmaan 2015, Pirkanmaa Lisätietoja Konferenssit ja seminaarit, koulutukset ja kurssit -sivuilta (45–46) Solaris-lomien kanssa toteutettava vertaistukiloma 20.–25.9.2015, Imatran kylpylä Toivomme hakemuksia ikä•perheiltä, joissa tukea tarvitseva aikuinen asuu lapsuudenkodissa. Loma kestää viisi vuorokautta, ja perhe maksaa siitä omavastuuosuuden. Ohjelmassa on joka päivä tuokio, jonka toteuttaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön henkilökunta. Hakulomakkeita saa Marjo Rikkiseltä. PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Sami-Matias Siiskonen rakentaa ”Hyvän elämän talopakettia” muuttovalmennuksen tapaamisessa. Hän muuttaa ensi syksynä Kipparintaloon, joka valmistuu Kalasatamaan Helsinkiin. Päämiehen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat useimmiten ihmissuhteet, päivittäiset toiminnot ja ympäristö. Hänen elämänhistoriansa, voimavarojensa, tuen tarpeidensa ja toiveidensa tunteminen edistää elämänmuutokseen sopeutumista. Vanhemmille ja läheisille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä suurta elämänmuutosta. Heidän myötämielinen asenteensa muuttoa kohtaan auttaa myös muuttajaa elämänmuutokseen sopeutumisessa. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on muuttajan ja läheisten tukeminen elämänmuutoksessa ja muuttoon valmistautumisessa. Muutto voi tapahtua lapsuudenkodista, itsenäisestä asunnosta, ryhmämuotoisista asumispalveluista tai laitoksesta. Muuttovalmennus vahvistaa muuttajan itsetuntemusta ja voimavaroja, mikä tukee muuton onnistumista ja kotiutumista uuteen kotiin. Toiminta vahvistaa myös läheisten voimavaroja ja heidän muuttajalle antamaansa tukea. Muuttajan läheisiä ovat perheenjäsenet, työntekijät ja muut hänelle tärkeät ihmiset. Muuttovalmennusta toteutetaan yhteistyössä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää ja luoda uusia alueellisia toimintamalleja. Asiantuntijuutta ja toimintatapoja jaetaan koulutusten ja seminaarien avulla. Seminaarit, koulutukset ja kurssit K E H I T Y SVA M M AIS T E N PA LV E L U S Ä ÄT I Ö - a i kui s tu va n nuoren äiti - Ikäperhetoiminta 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Ol isi joku voinu t kertoa, että nuoreni opiskelun ohella alo ittaa oman el ä män. Lisätietoja Satu Koivurinne projektipäällikkö puh. 020 771 3552 [email protected] Muuttovalmennus T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Toimintaan kuuluvat • Aikuisuuden kynnyksellä • Muuttovalmennus • Ikäperhetoiminta Yhteistyössä ovat mukana nuoren lisäksi hänen läheisensä, peruskoulun, ammattiopiston ja oman kunnan työntekijät sekä muut alueelliset yhteistyötahot. Yhteistyö voi olla esimerkiksi Hyvän elämän avaimet tai Nuoren matka kohti oman näköistä elämää -keskusteluilta tai pidempi vuoden kestävä toiminta. Rakennamme alueellisia toimintamalleja mukaan lähtevien kuntien ja perheiden kanssa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminta Elämänmuutostoiminta tukee •erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä ku v a : T a i j a K olehm a i n e n 36 37 Henkilökohtainen avustajatoiminta Ota yhteyttä! Petra Tiihonen [email protected] Av us tajan te htävä o n tukea a s ukkaan om aa o s aa mi s ta ja o pp i mi s ta. 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö - avusta ja, U usi maa - 38 Lisätietoja Aarne Rajalahti ts. kehittämistoiminnan johtaja puh. 020 771 3516 [email protected] ku v a : T i i u K a i t a lo Henkilökohtaisen avun ja tukiasumisen infoilta 5.3.2015 klo 17.30–19, Tampere. Henkilökohtaisen avun ja tukiasumisen infoilta kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja muille kiinnostuneille. Mukana on myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tukiasumisen hankintapäällikkö Pasi Hakala. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 5.2.2015 mennessä. Henkilökohtaisten avustajien vertaistapaaminen 16.3.2014 klo 16–18, Tampere. Toimitko henkilökohtaisena avustajana kehitysvammaiselle henkilölle? Haluaisitko oppia lisää ja jakaa kokemuksiasi yksilöllisen tuen ideologiasta, yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta ja tuetusta päätöksenteosta? Tule mukaan henkilökohtaisten avustajien vertaistapaamiseen! Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 16.2.2015 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö puh. 020 771 3528 [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Teemme mielellämme yhteistyötä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa. palvelujen käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa oman elämänsä kannalta tarpeellista, mielekästä ja tarkoituksenmukaista apua ja tukea. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää omannäköistään elämää yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kehittää henkilökohtaista budjetoin- tia yhdessä kuntien, kuntayhtymien, vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. K E H I T Y SVA M M AIS T E N henkilökohtaisen avun alueellisesta kehittämistyöstä? Henkilökohtainen budjetointi on •palveluiden järjestämistapa, jossa 2015 Oletko kiinnostunut • Henkilökohtainen apu on palvelun käyttäjälle maksutonta. • Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista eikä siitä, missä kunnassa asuu. • Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu. • Henkilökohtaista apua voi saada, vaikka hakijan vanhempi toimisi omaishoitajana. • Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta. • Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikea vammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. 21.3.2015, Me itse ry:n vuosikokous, Tampere Yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse ry:n kanssa. Lisätietoja: Me Itse ry Tästä lähtee täyskaato! Antti Leppäniemi on saanut monia onnistumisen ja osallistumisen kokemuksia muuallakin kuin keilaradalla henkilökohtaisen avustajansa Elisa Miettisen kanssa. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Kehittämistoiminta Lisätietoja Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö puh. 020 771 3528 [email protected] Tiesitkö tämän henkilökohtaisesta avusta? 21.2.2015 klo 10–12, Turku Yhteistyössä Turun Seudun Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me Itse ry:n ja Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa. Ilmoittautumiset 6.2.2015 mennessä. Kehittämistoiminta • Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on lisätä vaikeavammaisten ihmisen yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta. Vammaispalvelulaki takaa myös kehitysvammaisille ihmisille oikeuden saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä toimissa, jotka ihminen tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Sitä voi saada päivittäisiin toimiin kodissa tai kodin ulkopuolella, ihmissuhteiden ylläpitämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastuksiin, työhön tai opiskeluun. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tuottaa tietoa ja materiaaleja henkilökohtaisesta avusta kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Koulutamme kehitysvammaisia ihmisiä ja avustajia yksilöllisen tuen ideologiaan ja työnjohtajuuteen. Teemme aktiivista yhteistyötä kuntien ja muiden alan järjestöjen kanssa. Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtaisen avun infot Tule kuulemaan lisää henkilökohtaisesta avusta infotilaisuuksiimme. Tilaisuudet ovat maksuttomia. 39 Koulutustoiminta Tukea työyhteisön kehittämiseen T A P A H T UM A K A L E N T E RI 2015 Kehittämishanke antaa valmiuksia: • oman työn ja toiminnan arviointiin, • yhteiseen arvokeskusteluun • ja alalla toimivien yhteisöjen jatkuvaan kehittämiseen. Avaimet kansalaisuuteen • Ihmisoikeusnäkökulma ja aktiivinen tuki palvelujen järjestämisen lähtökohtana • Kehitysvammainen ihminen oman elämänsä päämiehenä – yksilö- keskeinen suunnittelu • Kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisen tukeminen arjessa ja palveluissa • Voimaa elämänmuutokseen muuttovalmennuksella • Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja lähiyhteisöllisyys • Intensiivinen vuorovaikutus Kehittämishanke vahvistaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Siihen voivat osallistua esimerkiksi kunnalliset ja yksityiset palveluntuottajat, kuntayhtymät, järjestöt, paikallisyhdistykset ja oppilaitokset. Vuonna 2015 aloitetaan PohjoisPohjanmaan alueella uusi kehittämishanke, jonka erityisenä teemana on ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden aktiivisen tuen alueellinen kehittäminen. - o s a lli stuja, työyhte i s ökoulutus - Yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa Teemme yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Etsimme oppilaitoskumppaneita, joiden kanssa kehittää nykyaikaisia, innovatiivisia, työelämälähtöisiä ja asiakaskeskeisiä opintokokonaisuuksia. Tarjoamme uusinta tietoa kehitysvamma-alan ajankohtaisista tuulista ja tulevaisuuden näkymistä. Erityisosaamistamme ovat kehitysvammaisten henkilöiden osallisuuteen ja itsemääräämiseen liittyvät teemat. Kehitysvammaiset ihmiset toimivat koulutuksissamme kokemusasiantuntijoina. Lisätietoja Sanna Kekki koulutuspäällikkö puh. 020 771 3546 [email protected] Kokemusasiantuntijamme ovat mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvassa Katri Hänninen ja Auli Leiniö laativat koulutusmateriaalia päiväaikaisesta toiminnasta. ku v a : E l i n a L e i n o n e n Sai n a r keen palj o n u u s i a näkökulmia, j o tta pä ä m i e s ten ä ä n i s aad aan kuuluviin. - o s a ll i s tuja , t i l a u s koulutus - PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Työyh teisö ömm e o n synty ny t yhteinen arvo pohja . Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana • Läheisyhteistyö kehitysvammaisen henkilön hyvän elämän tukena • Työkaluja laadukkaaseen palveluun • Toimivan työyhteisön rakennuspalikat • Työyhteisön vuorovaikutusta rakentamassa K E H I T Y SVA M M AIS T E N PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Toteutamme tilauksesta koulutuksia alan ajankohtaisista aiheista. Räätälöimme koulutuksen tilaajan tarpeita vastaavaksi. Erityisosaamistamme ovat kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämiseen ja osallistumiseen liittyvät teemat. Hyödynnämme kehitysvammaisten kokemusasiantuntijoiden osaamista koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Meillä on vahva osaaminen myös läheisyhteistyöstä ja alan työyhteisöjen kehittämiseen liittyvistä teemoista. 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Aktiivisen tuen alueellinen kehittämismalli -hankkeessa edistetään kehitysvammaisten ihmisten osallistumista oman elämänsä suunnitteluun ja lähiyhteisönsä toimintaan. Hankkeeseen osallistuvat alan työntekijät, järjestö- ja yhdistystoimijat sekä oppilaitokset kehittävät yhteistoiminnallisesti aktiivisen tuen toimintamalleja, joilla kehitysvammaiset henkilöt pääsevät osallistumaan oman lähiyhteisönsä toimintaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan lähiyhteisönsä hyväksi. T A P A H T UM A K A L E N T E RI Tilauskoulutukset – koulutusta kehittämistyön tueksi Kehittämistoiminta Kehittämistoiminta 40 Aktiivisen tuen alueellinen kehittämismalli -hanke 41 Projektitoiminta Ajankohtaisia kehittämishankkeita 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö ku v a t: E l i n a L e i n o n e n 42 Lisätietoja Yksi naapureista Katri Hänninen projektipäällikkö puh. 0207 713 542 [email protected] Kipinöitä! Petteri Kukkaniemi projektipäällikkö puh. 0207 713 549 [email protected] Access to Justice -projektissa tarkastellaan kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Keräämme ja vertailemme tietoa edunvalvontaan liittyvistä lainsäädännöistä ja käytännöistä viidessä projektimaassa, jotka ovat Bulgaria, Irlanti, Unkari, Ranska ja Suomi. Pyrimme tunnistamaan edun- valvontaan liittyviä lupaavia käytäntöjä ja kehitämme koulutusta edunvalvojille. Haastattelemme tuomareita ja tuomioistuinhenkilökuntaa saadaksemme selville heidän käsityksiään ja kokemuksiaan kehitysvammaisista ihmisistä ja kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Projektin aikana järjestämme tapahtumia kansallisissa ja eurooppalaisissa tuomioistuimissa, joissa kerromme tuomareille ja tuomioistuinhenkilökunnalle vammaisista ihmisistä ja heidän tarpeistaan. Projektia rahoittaa Civil Justice Programme of the European Union. Lisätietoja Petra Tiihonen projektitoiminnan päällikkö puh. 020 771 3528 [email protected] www.ajupid.eu/en PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Kaupunkisuunnistus alkoi kirjastolta, missä Suvi Vainio, Pertti Laitinen ja Katriina Punkka tutustuivat reittikarttaan Noora Kokkosen opastuksella. Suvi löysi Metso-kirjaston urheiluosastolta kiinnostavan kirjan jääkiekkoleijonista. Hankkeiden rahoitukset ovat päättymässä vuoden 2014 lopussa, mutta olemme hakeneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta kahden vuoden jatkohankkeille. Tiedot rahoituspäätöksistä saadaan joulukuun lopussa. • • • • K E H I T Y SVA M M AIS T E N Yksilöllisesti yhdessä -kurssilla itsenäisesti asuvat tamperelaiset tutustuivat kotikaupunkinsa palveluihin. Kipinöitä!-hankkeen kurssi tuki aktiivista osallistumista ja lähiyhteisöön liittymistä. Kipinöitä! -projekti tukee kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumista. Tavoitteena on ideoida ja luoda erityistä tukea tarvitseville ihmisille aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistää heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Kehitämme yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistavia toimintatapoja sekä koulutus- ja valmennusmalleja, joiden avulla luomme vammaisille henkilöille edellytyksiä osallistua vapaa-ajan-, vapaaehtois- ja vaikuttamistoimintaan, työhön ja koulutukseen. Kipinöitä! -hankkeen toiminta nojaa kokeilemalla kehittämisen periaatteisiin. Olemme kolmen vuoden aikana kokeilleet erilaisia yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistä- Julkaisuja • Laitosasumisen lakkauttamisen kustannusvaikuttavuuden arviointi yksilötasolla • Yhteiset eurooppalaiset suositukset laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin siirtymiseksi • Lähemmäs – Neljä polkua hyvinvoinnin paikalliseen rakentumiseen Hankkeissa tuotetut julkaisut ja muut materiaalit löytyvät kotisivuiltamme: www.kvps.fi/materiaalipankki Yhdenvertaisuus lain edessä Access to Justice -projekti 2014–2016 2015 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Yksi naapureista – laitosasumisen lakkautus Suomessa -hankkeen lähtökohtana on ajatus, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Hankkeen päätavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen lakkauttaminen. viä toimintatapoja. Näiden kokeilujen kautta olemme luoneet alueellisia kumppanuuksia ja verkostoja, suunnanneet tavoitteitamme ja etsineet parhaiten toimivia käytäntöjä, joita voimme edelleen kehittää ja jalostaa hankkeessa tuotettaviksi toiminta-, valmennus- ja koulutusmalleiksi. Hankkeessa on toimittu kolmella alueella: Tampere/Pirkanmaa, Oulu/Pohjois-Pohjanmaa ja Espoo/Uusimaa. T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI maisten Palvelusäätiön toimintaa ja kehittämistoiminnan kokonaisuutta. Parhaimmillaan projektit tuottavat vakiintunutta toimintaa ja palveluita, jotka on kehitetty yhteistyössä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektien kautta voidaan myös tuottaa ja jakaa uutta tietoa, vaikuttaa asenteisiin sekä kehittää kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen uudenlaisia tapoja olla vaikuttamassa omaan elämäänsä ja palveluihinsa. Tavoitteena on ottaa kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä mukaan palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus asettaa Yksi naapureista -hankkeelle selkeät tavoitteet. Sen mukaan jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ihmisarvon kunnioittamiseen, yksilölliseen elämään ja osallisuuteen lähiyhteisössään. Valtioneuvoston vuonna 2012 tekemä periaatepäätös kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta asetti tavoitteeksi, että vuonna 2020 kukaan kehitysvammainen henkilö ei enää asu laitoksessa. Samaan aikaan julkaistiin myös Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön eli Kehas2 -raportti. Yksi naapureista -hanke pyrkii osaltaan tukemaan periaatepäätöksen toimeenpanoa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminta Projektit ja kokeilemalla kehittä•minen ovat tärkeä osa Kehitysvam- 43 Intti tutuksi -leirit Koulutukset ja kurssit Rovaniemi Taivalkoski Intti tutuksi -leirit vuonna 2015 Kauhava Outokumpu Mikkeli www.kvps.fi/minulle/kurssit-ja-leirit Hämeenlinna Näin minä pärjään! –oma arvioni avun ja tuen tarpeistani 29.4.2015 klo 10–15, Tampere 19.11.2015 klo 10–15, Tampere Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa kehitetty voimavaralähtöinen työväline Näin minä pärjään! – oma arvioni avun ja tuen tarpeistani on jatkumoa yksilökeskeiselle elämänsuunnittelulle. Välineen avulla sanoitetaan ihmiselle tärkeitä asioita, tunnistetaan tarvittavaa apua ja tukea sekä luodaan ratkaisuja omannäköiseen elämään. Kantavana ajatuksena on kääntää ”en pysty” -ajattelu ”minä pystyn” -ajatteluksi tarvittavan tuen ja ratkaisujen avulla. Koulutuksen kohderyhmänä ovat asumispalveluiden ja työ- ja päivätoiminnan lähityöntekijät sekä esimiehet ja palveluiden suunnittelusta vastaavat henkilöt. Hinta 100 € Omaan kotiin -kurssi Lappeenranta Syksy 2015, Pirkanmaa Kurssilla itsenäisesti asuvat tai omaan itsenäiseen asuntoon muuttoa suunnittelevat päämiehet ja heidän läheisensä saavat tietoa, vertaistukea ja vahvistusta omaan elämään liittyvistä asioista. Kurssi toteutetaan syksyllä 2015 Pirkanmaalla. Helsinki PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N Koulutuksessa työntekijät saavat uusia näkökulmia, työvälineitä ja yhteistyöverkostoja. Koulutus sisältää kuusi lähipäivää Tampereella. K u v a t: M a ur i Vää n ä n e n 44 K E H I T Y SVA M M AIS T E N Muuttovalmennuksen työntekijäkoulutus Syksy 2015 – Kevät 2016, Tampere PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Lisätietoja Petteri Kukkaniemi projektipäällikkö puh. 020 771 3549 [email protected] Kurssilla käydään läpi henkilökohtaisen avun hakemista, avustajan kanssa toimimista ja avustajan työn johtamista. Kurssi on tarkoitettu henkilökohtaisesta avusta kiinnostuneille ja henkilökohtaista apua käyttäville kehitysvammaisille ihmisille. Avustajat ovat myös tervetulleita mukaan! Kurssi kestää kaksi päivää. Max. 10 osallistujaa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 5.2.2015 mennessä 2015 2015 Henkilökohtaisen avun päämies -kurssi 1. kurssipäivä 5.3.2015 klo 9–15, Tampere 2. kurssipäivä 31.3.2015 klo 9–15, Tampere T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI mahdollisuuden tutustua maanpuolustustoimintaan ja oppia turvallisuustaitoja. Leirit kestävät kaksi tai kolme päivää. Niitä järjestetään eri puolilla Suomea yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Kehitysvammaisten Tukiliiton aluetoimijoiden kanssa. Leirit on tarkoitettu tukea tarvitseville naisille ja miehille. Osallistujat yöpyvät maastossa ja kasarmilla. Osallistumismaksu on 70 €/2 pv ja 95 €/3 pv. Maksuun sisältyvät ruokailut ja yöpyminen. Leirille voi tarvittaessa osallistua yhdessä henkilökohtaisen avustajan kanssa. Avustajilta ei peritä osallistumismaksua. Hakemuslomakkeen ja ajan-tasaisen tiedon Intti tutuksi -leireistä löydät kotisivuiltamme. Tapahtumapaikkakunnat ja päivämäärät tarkentuvat vuoden 2015 alussa. Haku leireille alkaa helmikuussa 2015. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminta Intti tutuksi -leirit tarjoavat •elämyksellisiä kokemuksia sekä Lisätietoja koulutuksista ja kursseista KehitysvammaistenPalvelusäätiö www.kvps.fi/tapahtumat 45 Konferenssit ja seminaarit Kehitysvamma-alan vuotuisen konferenssin otsikkona on tällä kertaa Elämä on laiffii – Elämänlaadun päivät. Teemoina ovat kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja lähipalvelut. Asuminen on monimuotoista, ei pelkästään seiniä, vaan tukea omaan kotiin lähipalveluina. • Millaisia ratkaisuja Kehitysvammaisten asumisen ohjelma KEHAS tuottaa? • Mitkä ovat elämänlaadun ulottuvuudet ja jokaisen omat vaikuttamis- ja valinnanmahdollisuudet? Konferenssin järjestää Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa: Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Savon Vammaisasuntosäätiö ja Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus. Lisätietoja Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö www.ksvs.fi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Elämä on laiffii -konferenssi 14.–15.4.2015, Jyväskylän Paviljonki, Jyväskylä Uusimmat julkaisut Herään helpommin, hengitän vapaammin Lyhytaikaishoidon tarinakirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, 2015. Perheiden ja työntekijöiden kertomat tarinat välittävät kokemuksia ja tuntemuksia lyhytaikaishoidosta ja sen merkityksestä arjen rakentumisessa. Tarinat sisältävät perheitä vahvistavia ja heikentäviä kokemuksia – elämän haavoittuvuus on niissä läsnä. Kirja luo pohjaa arvojen pohdinnalle perheitä kohdattaessa ja yksilöllistä, perhelähtöistä toimintaa suunniteltaessa. Rajattu painos ja verkkojulkaisu. Laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin Yhteiset eurooppalaiset suositukset laitoshoidosta yhteisöllisiin palveluihin siirtymiseksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, 2014. Suosituksia hallitun siirtymisen toteuttamiseksi ja tukemiseksi silloin, kun lapset, vammaiset ihmiset, mielenterveyskuntoutujat ja ikääntyneet muuttavat laitoshoidosta yhteisöllisiin asumisvaihtoehtoihin. Eurooppalaisen asiantuntijaryhmän alkuperäisteos 2012. Hinta 20 € Tuhansia tunteita -muuttovalmennusseminaari 28.4.2015, Etelä-Suomi Näin minä pärjään! 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Lisätietoja seminaareista KehitysvammaistenPalvelusäätiö www.kvps.fi/tapahtumat Lisätietoja Julkaisuja voi tilata kotisivuiltamme www.kvps.fi/materiaalipankki/julkaisut-ja-raportit PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Askeleita aikuisuuteen -läheisseminaarissa käsitellään aikuisuuden moninaisuutta ja löydetään voimavaroja tukea päämiehiä läheisyhteistyön keinoin. Seminaari on tarkoitettu erityisesti läheisille, niin vanhemmille kuin sisaruksillekin, sekä kaikille aikuisuudesta ja läheisyhteistyöstä kiinnostuneille. Yksi naapureista Tarinoita kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisestä asumisesta Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, 2012. Tarinat kertovat omannäköisen elämän tavoittelussa ja toteuttamisessa sekä siitä, miten laitoksesta muuttaminen voi tapahtua hyvin ja hallitusti. Kirja on suunnattu kehitysvammaisten ihmisten läheisille, alan ammattilaisille ja päätöksentekijöille. Maksuton. Askeleita aikuisuuteen -läheisseminaari 1.12.2015, Turku K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari on suunnattu perheille, joissa kehitysvammainen perheenjäsen asuu ikääntyvien vanhempiensa kanssa, lähityöntekijöille, opiskelijoille sekä kaikille niille, jotka tukevat kehitysvammaista nuorta tai aikuista kohti aikuisuutta. Lähemmäs Neljä polkua hyvinvoinnin paikalliseen rakentumiseen Demos Helsinki ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, 2013. Tutkimusraportti lähiyhteisöjen roolista tulevaisuudessa. Raportissa on kuvattu neljän skenaarion kautta, kuinka lähiyhteisöt voivat rakentaa hyvinvointia vuonna 2025. Hinta 10 € 2015 46 Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari 4.11.2015, Jyväskylä Oma arvioni avun ja tuen tarpeistani Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, 2013. Tämän selkokielisen julkaisun avulla selviää, mitä asioita pystyt tekemään itse ja mihin asioihin tarvitset apua ja tukea. Opas on tarpeen esimerkiksi palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Hinta 10 € T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI Tuhansia tunteita -muuttovalmennusseminaari on tarkoitettu kaikille erityistä tukea tarvitsevien ihmisten hyvästä elämästä ja muutoksen tuesta kiinnostuneille. Seminaari on tarkoitettu tukea tarvitseville henkilöille ja heidän läheisilleen sekä työntekijöille, opiskelijoille ja päättäjille. 47 Yhteystiedot Kehitysvammaisten Palvelusäätiö löytyy myös sosiaalisesta mediasta! Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Pinninkatu 51, 33100 Tampere puh. 0207 713 500 (vaihde) [email protected] www.kvps.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki puh. 020 771 3501 Tekninen isännöinti Toni Reiju puh. 020 771 3547 2015 Risto Burman puh. 020 671 8201 [email protected] Risto Kortelainen puh. 050 522 8677 [email protected] Muuttovalmennus Taija Kolehmainen puh. 020 771 3491 Ikäperhetoiminta Marjo Rikkinen puh. 020 771 3556 Aikuisuuden kynnyksellä Satu Koivurinne puh. 020 771 3552 Lyhytaikaishoidon johtaja Perhelomitus Anni Häme puh. 020 771 3551 Koulutustoiminta Sanna Kekki puh. 020 771 3546 Perhelomituksen varaukset Anu Kubach puh. 020 690 555 Projektitoiminta Petra Tiihonen puh. 020 771 3528 Perhehoito Puhevammaisten tulkkipalvelu Anni Raunio puh. 020 771 3554 Yksi naapureista -hanke Katri Hänninen puh. 020 771 3542 Ryhmäpalvelut Markku Vellas puh. 020 771 3557 www.facebook.com/ palvelusaatio www.twitter.com/kvpsfi Liity seuraajaksemme, niin kuulet tuoreimmat kuulumisemme ja saat ajantasaista tietoa toiminnastamme! Kipinöitä! -hanke Petteri Kukkaniemi puh. 020 771 3549 Tukipalvelut Ryhmälomitukset Pohjois-Suomi Katjaana Järvinen puh. 020 771 3415 Jyrki Pinomaa puh. 0400 462 705 [email protected] Etelä- ja Länsi-Suomi Helena Markus puh. 020 771 3417 Miina Weckroth puh. 041 5383 032 [email protected] Pohjanmaa Terhi Sippola puh. 020 771 3422 Henkilöstö- ja ict-palvelut Mika Kankainen puh. 020 771 3504 Talouspalvelut Sanna-Maija Kela puh. 020 771 3510 Tilaa myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uutiskirje kotisivuiltamme! www.kvps.fi PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Keijo Linja puh. 0400 628 240 [email protected] K E H I T Y SVA M M AIS T E N Veijo Lehtonen puh. 041 4443 000 [email protected] Elämänmuutostoiminta Katja Marjamäki puh. 020 771 3553 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Timo Rintala (pj.) puh. 050 3843 239 [email protected] LYHYTAIKAIShoito Ts. kehittämistoiminnan johtaja Aarne Rajalahti puh. 020 771 3516 T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI HALLITUS K E H I T Y SVA M M AIS T E N Tukiasuntojen hankinta Pasi Hakala puh. 020 771 3543 Asukasisännöinti Marjukka Hapuoja puh. 020 771 3518 Viestintä Elina Leinonen puh. 020 771 3515 48 Kiinteistötoimen johtaja Arto Mäkinen puh. 020 771 3505 Kehittämistoiminta Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ASUNNOT JA RAKENTAMINEN 49 KVPS Tukena Oy KVPS TUKENA Oy Pinninkatu 51 33100 Tampere (tukipalvelut) Aninkaistenkatu 14 B 20100 Turku (hallinto) puh. 0207 713 500 (vaihde) Päivänsäteen palvelukoti Marko Ahlström puh. 020 771 3571 (Jyväskylä) Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta puh. 020 771 3761 (Masku) Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström puh. 020 771 3581 (Raisio) Pappilanpuiston asumispalvelut Taina Liikanen puh. 020 771 3771 (Tampere) HALLINTO Pohjantähden palvelukoti Satu Jyrinki puh. 020 771 3596 (Kemi) Ilmarinrinteen asumispalvelut Raija Hyvönen puh. 020 771 3660 (Kajaani) Toimitusjohtaja Päivi Kari puh. 020 771 3503 Hirvinummen palvelukoti Tanja Huhtanen puh. 020 771 3606 (Kurikka) Martinkaaren asumispalvelut Marjo Hattunen puh. 020 771 3791 (Hyvinkää) Varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala puh. 020 771 3506 Poutapilven palvelukoti Mervi Shemeikka puh. 020 771 3622 (Imatra) Vuoreksen asumispalvelut Tea Karlsson puh. 020 771 3801 (Tampere) Kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen puh. 020 771 3507 Kaislarannan palvelkoti Päivi Jääskeläinen puh. 020 771 3636 (Pyhäsalmi) Kaarikadun asumispalvelut Kati Rantala puh. 020 771 3811 (MänttäVilppula) Hallinto- ja viestintäkoordinaattori Mari Harju puh. 020 771 3508 Lounatuulen palvelukoti Maija Suomus puh. 020 771 3650 (Hyvinkää) HALLITUS Kesäheinän palvelukoti Raija Hyvönen puh. 020 771 3660 (Kajaani) 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Pikkutulppaanin palvelukoti Mervi Olli puh. 020 771 3686 (Kauhava) Kultakuusen palvelukoti Sari Eronen puh. 020 771 3701 (Kuhmo) Menninkäisen palvelukoti Juhani Hirvonen puh. 020 771 3561 (Lehmo) Lamminrannan asumispalvelut Elina Eskola-Rantanen puh. 020 771 3721 (Forssa) PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA TYÖHÖNVALMENNUS Päivätoimintayksikkö Sinikello Mia Kajosmäki-Kaasinen puh. 020 771 3451 (Tampere) Työhönvalmennuskeskus Jyrki Sulonen puh. 020 771 3741 (Harjavalta) Työhönvalmennuskeskus Eija Poikkeus puh. 020 771 3750 (Kankaanpää) Kursseja perheille: • Ensitietokurssit * sopeutumisvalmennusta * ajankohtaista tietoa palveluista ja kuntoutuksesta * tukea perheen tulevaisuuteen * maksusitoumukset vammaispalvelun tai sairaalan kautta * • Kommunikaatiotyöpajat perheille vammaisen lapsen vuorovaikutuksen tukemiseksi. • Tsemppitapaamiset kehitysvammaisille lapsille ja heidän läheisilleen. • Tuetut lomat yhteistyössä RAY ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry • Tilauskoulutuksia kehitysvammaisille, perheille ja heidän kanssaan työskenteleville: * Kommunikaatio ja vuorovaikutus * Ihmissuhteet ja seksuaalisuus * Kehitysvammaisten tietotekniikka- ja tietoturva-asiat * Selkokieli ja verkon saavutettavuus * Vaikuttaminen * Erityislapsen vanhemmuus * Vanhemmuuden tukena perheessä, jossa vanhemmalla on erityisen tuen tarvetta * Koulutuksen sisältö suunnitellaan yhdessä tilaajan kanssa tarpeita vastaavaksi. Kurssit, koulutus sekä hakukäytännöt: Soilikki Alanne, puh. 0206 90281 [email protected] Tilauskoulutukset: Pia Henttonen, puh. (02) 07 718 325 [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö ASUMISPALVELUT Aarlanmarkin asumispalvelut Marjo Ylipelkonen puh. 020 771 3712 (Lapua) Tilapäishoitokoti Citytulppaani Raili Koivukangas puh. 020 771 3461 (Helsinki) Kursseja, koulutusta ja lomia 2 0 1 5 K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Hopeanuolen palvelukoti Elina Vainio puh. 020 771 3671 (Harjavalta) Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti Mia Kajosmäki-Kaasinen puh. 020 771 3451 (Tampere) 2015 50 Markku Virkamäki (pj.) puh. 020 771 3501 [email protected] Päivi Kaltio (vpj.) puh. 040 5227 831 [email protected] Tuula Henttu puh. 045 8877 217 [email protected] Juhani Lankinen puh. 044 4322 522 [email protected] Timo Rintala puh. 050 3843 239 [email protected] TILAPÄISHOITO T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI [email protected] www.tukena.fi www.kvtl.fi > Kurssit ja koulutus 51 R AKENNESUUNNIT TELUN AMM AT TIL AINEN 2015 PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Tiedustelut: Karoliina Lehtinen puh. 044 313 1222, [email protected] Aarne Rajalahti puh. 0207 713 516, [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö Marko Niittymäki puh. 050 4045 872, [email protected] K E H I T Y SVA M M AIS T E N K E H I T Y SVA M M AIS T E N Tutustu Vimmartin toimintaan: www.facebook.com/vimmart www.vimmart.fi 2015 52 TULE MUKAAN! T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI www.jjoy.fi 53 Asiantuntijapalvelut rakentajille 2015 2015 Rakennuttaminen ja valvonta Kustannusarviot ja kustannussuunnittelu Suunnittelupalvelut Energiatodistukset Taloyhtiöiden putkiremontit Nallekarhuntie 13, 36100 Kangasala Ismo Silván, +358 500 624 807, [email protected] Jarmo Heinonen, +358 500 624 808, [email protected] PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N PA LV E L U S Ä ÄT I Ö K E H I T Y SVA M M AIS T E N 54 T A P A H T UM A K A L E N T E RI T A P A H T UM A K A L E N T E RI www.hstec.fi 55 Kehitysvammaisten palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tarjoamme monipuolisen valikoiman lyhytaikaishoidon palveluita, hankimme ja rakennutamme asuntoja sekä koordinoimme kehittämishankkeita. Tavoitteenamme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. www.kvps.fi www.facebook.com/palvelusaatio www.twitter.com/kvpsfi Pinninkatu 51 33100 Tampere puh. 0207 713 500 (vaihde)
© Copyright 2024