Turha ja tyyris romuralli
Turha ja tyyris TEKSTI JA KUVAT Anna Vihra On kaksi tapaa hävittää vanha runkopatja, oikea ja väärä. 62 E nsimmäisenä vastaan iskee haju. Kun silmät tottuvat hämärään, kaaos alkaa paljastua. Tila on puolillaan rojua, jonka seasta roskalaatikot tuskin erottuvat. Lattialla lainehtii valtoimenaan biojätteitä, roskapusseja ja irrallisia – kaikesta päätellen käytettyjä – vaippoja. Ilmassa leijailee hippusia, jotka veisivät halun hengittää, jos haju ei olisi jo tehnyt sitä. En ole helvetin esikartanossa, vaan helsinkiläisen kerrostalon jätehuoneessa. Huoltomies Kimmo Kosamo ja kuljetusyrittäjä Jukka Romu ovat keräämässä jätehuoneisiin jätettyjä ylimääräisiä rojuja. Tällä kertaa LUUKKUBLUES käydään kolmessa herttoniemeläisessä taloyhtiössä, työvälineenä on kuorma-auto ja nostolava. Roskakuskit, siis ne, jotka tyhjentävät roskalaatikot jäteautoon, eivät ota laatikoiden ulkopuolelle jätettyä tavaraa mukaansa kuin poikkeustapauksissa, ongelmajätteitä eivät koskaan. Ei mitään uutta? Jätehuoneen kaaos voi järkyttää maallikoita, mutta Kosamo ei vaikuta yllättyneeltä. Hän näkee rojun kertyvän jätehuoneisiin ja on muutenkin perillä talojen asioista. – Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista. Rojua tulee viikoittain, määrä riippuu siitä, kuinka paljon muuttoja on. Näitä keräyskierroksia järjestetään kaksi, joskus kolmekin kertaa kuussa. On ihan tavallista, että jätekatoksesta löytyy sohva poikineen, muutama sänky, puolentusinaa kuivaustelinettä ja pesukone. Onneksi on myös sellaisia taloja, joissa on kaiken kaikkiaan siistimpi asumiskulttuuri, mutta ne ovat harvassa. Edes roskapussit ja vaipat eivät yllätä Kosamoa. – Viitsiminen ei vain joillakin riitä roskalaatikon kannen avaamiseen. Ja joskus ensimmäinen roskalaatikko on täynnä ja tulija katsoo, että kas, roskikset ovat täynnä ja jättää pussin lattialle. Useasti käy niin, että ensimmäinen laatikko on täpötäynnä ja viimeinen taas ihan tyhjä. Joskus olen tarkoituksella jättänyt vii- Roskakuskit eivät ota laatikoiden ulkopuolelle jätettyä tavaraa. meisen laatikon kannen auki, että ihmiset huomaisivat senkin olemassaolon. Kuivaustelineitä, ämpäreitä, valaisimia. Risaisten runkopatjojen ja muiden huonekalujen lisäksi rojun joukossa on käyttökelpoiselta näyttävää tavaraa. Yritetäänköhän jätehuonetta käyttää jonkinlaisena kierrätyskeskuksena? Ajatus ei ainakaan toimi. Kaikki jätehuoneisiin hylätty tavara menee Sortti-asemalle sekajätteeksi. Kaikki kasaan päätynyt tavara rouhitaan ja rouheesta erotellaan käyttökelpoiset materiaalit. – On tietenkin harmi, jos rouhittavaksi päätyy sellaista tavaraa, jolla olisi vielä käyttöikää jäljellä, mutta minä en ainakaan pysty järjestämään käyttökelpoisen tavaran lajittelua ja eteenpäin toimittamista, Romu toteaa. → LUUKKUBLUES 63 Yllätys nurkassa Lisää skeidaa Kun huonekalut ja muu tavara on kannettu ulos ja paiskattu siirtolavaan, paljastuu jätehuoneen nurkasta pesukone ja sen päällä mikroaaltouuni. Sähkölaitteet tekisivät koko kuormasta ongelmajätettä, joten niitä ei oteta nyt mukaan. – Joskus otan ongelmajätteet omaan autooni, esimerkiksi maalipurkit ja sen sellaiset, ja käyn viemässä ne hävitettäväksi, Kosamo sanoo – Mutta pesukonetta en viitsi yrittää tunkea autoon. Tullaan Jukan kanssa joku toinen kerta hakemaan se ja mikro. Asukkaat ajattelevat, että ”joku muu hoitaa” – ja niin hoitaakin. Mutta ei tämän näin pitäisi mennä. Kuljetusyrittäjältä riittää enemmän ymmärrystä. – Elämäntilanne voi olla hankala, eivätkä kaikki voi kuljettaa rojujansa kaatopaikalle, jos ei ole vaikka autoa, Romu tuumii. Toisessa kohteessa jätehuoneen takaosaan, katseilta piiloon, on kasattu rikkinäisiä huonekaluja, suuria, litistämättömiä pahvilaatikoita ja taas yksi runkopatja. Eivätkä jätehuoneet ole mitenkään poikkeus, tavaraa ”unohtuu” myös rappusten alle ja häkkivarastojen käytäville. Jos jäte on hankalassa paikassa tai siitä voi aiheutua vaaraa ympäristölle, se on pakko poistaa nopeasti. Rojun hylkäämisessä näkyy selkeitä piikkejä. Jos muuttoja on paljon, tavaraakin tulee enemmän. – Ja kun ensimmäinen huonekalu kannetaan jätekatokseen, sen ympärille alkaa välittömästi kertyä lisää skeidaa. On kohteita, joissa tilannetta täytyy pitää silmällä lähes päivittäin ja katsoa, milloin rojua pitää taas lähteä viemään kaatopaikalle. Muissa kohteissa tieto tulee suoraan asuk- Kaikki jätehuoneisiin hylätty tavara menee Sortti-asemalle sekajätteeksi. 64 LUUKKUBLUES kailta tai Nuorisosäätiön kautta. – Tästä tulee useampi tunti turhaa työtä viikossa, Kosamo harmittelee, – ja tähän tarvitaan kuitenkin kaksi kolme miestä joka kerta. Ei se ihan halpaakaan ole. Päivänpaistetta risukasaan Petter Wetterin tie 4:ssä odottaa päivän iloinen yllätys: talon pihalla on ollut pari viikkoa aiemmin roskalava ja asukkaat ovat oma-aloitteisesti kantaneet kellarikäytävälle kertyneen roinan siihen. Irtaimistovarastojen edusta hohtaa siisteyttään. Kosamo on silminnähden tyytyväinen. Joskus tulee iloisia yllätyksiä, mutta ne tuntuvat olevan valitettavan harvassa. muutaman kerran vuodessa, jotta ihmiset kantaisivat niihin tavarat, joiden haluavat päätyvän kaatopaikalle. – Se auttaa hetkeksi. Valistuksestakin, lapuista ja sen sellaisesta, on lyhytaikaista hyötyä, mutta ei tämä mihinkään ole muuttunut, Kosamo sanoo. Miehet pohtivat, miten muuten romurallin saisi kuriin. – Ehkä, jos roskalaatikot olisivat näkyvillä, niiden viereen ei kehtaisi jättää sohvaansa, Kosamo tuumii. Romu komppaa. – Sosiaalinen paine voisi toimia. – Mistään muusta ei tunnu olevan apua. En jotenkin usko, että asukkaat koskaan oppivat, Kosamo toteaa. Kimmo Kosamo on pessimisti valistuksen suhteen, mutta Jukka Romu uskoo, että jäteasioissa ihmiset lopulta tulevat järkiinsä. – Siihen tosin saattaa mennä vuosikymmeniä. → Jokainen asukas maksaa vuokrassaan hylättyjen rojujen poiskuljetuksesta. Valistus vai paine? Jätteen dumppaaminen on yritetty saada loppumaan. Taloyhtiöihin hankitaan roskalava LUUKKUBLUES 65 Marko Saarinen, isännöitsijä: ”Yhteen Herttoniemessä olevaan taloon tehtiin viime vuonna 11 rojunkeräyskeikkaa. Poisvieminen pyritään tietysti tekemään mahdollisimman tehokkaasti, jotta kustannukset saataisiin pysymään pieninä, mutta ylimääräisen tavaran poisvienti sitoo paljon työaikaa. Tehokas rojujen poiskuljetus lisää myös kuluja. Summa tuntuu yhtiön taloudessa: jokainen asukas maksaa vuokrassaan tavaroiden dumppaamisesta. Nuorisosäätiön taloissa yhtiö tilaa silloin tällöin jätelavan, johon asukkaat voivat viedä ylimääräisiä tavaroita. Jätelavantilaaminen pyritään sijoittamaan kuun vaihteeseen, jolloin asukkaat muuttavat ja jätelavalle on todennäköisesti eniten tarvetta. Jätelava maksaa 300–600 euroa riippuen siitä, kuinka paljon ja millaista roinaa lavalle tuodaan. Useammasta lavasta kulut ovat jo tuhansia euroja. Lavat ovat suosittuja ja lähes aina täynnä. Taitavat sinne välillä naapuritalojenkin asukkaat viedä kamojaan. Tavaroiden tahallinen jättäminen kiinteistön yhteisiin tiloihin tuntuu vain lisääntyneen viime vuosina. Sohvia ja muita huonekaluja kannetaan kirjaimellisesti yön pimeydessä jätehuoneeseen tai muihin paikkoihin. Asumiskustannusten nousun ja menetetyn työajan lisäksi nurkkiin jätetyt tavarat aiheuttavat kiukkua muissa asukkaissa. Useammasta lavasta kulut ovat jo tuhansia euroja. KIERRÄTYSKESKUKSET JÄTEASEMAT Nouto kannattaa tilata viikkoa tai kahta ennen haluttua aikaa, sillä palvelu on suosittu. Ilmoittaudu ja selvitä, tarvitseeko tuomistasi esineistä maksaa. Iso osa jätteistä otetaan vastaan maksutta. Pura jätteet autosta ja lajittele ne oikeille keräyslavoille. Suorita mahdollinen maksu ja palaa kotiin keventynein mielin. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Maksuton noutopalvelu, puh. 050 501 4858 LAHTI: Kierrätyskeskus Holkki, Apilakatu 3, puh. 044 5443266 Patina-kierrätysmyymälä, Jalkarannantie 20, puh. 044 708 1360 Noutopalvelu pientä korvausta vastaan. LAPPEENRANTA: HyötyHalli, Kivisalmenkatu 10, puh. (05) 4152020 Maksuton noutopalvelu kaupunkialueella. TAMPERE Pirkanmaan kierrätys -ja työtoiminta ry, Vihiojantie 26, puh. 045 8824 066 Maksuton noutopalvelu. Jos huonekalu tai muu esine on liian likainen tai kulunut kelvatakseen kierrätyskeskukselle, sen oikea paikka on jäteasemalla. 66 Ei ole mukava mennä jätekatokseen, kun se on täynnä tavaraa. Yleinen siisteys kärsii, ja ylimääräiset tavarat ovat myös turvallisuusriski, jos esimerkiksi syttyy tulipalo. Aina välillä joku on nähnyt ja tunnistanut asukkaan, joka on jättänyt tavaraa yhteisiin tiloihin. Silloin tavaroiden poiskuljetus laskutetaan kyseiseltä asukkaalta. Toivomme, että asukkaat kantavat vastuun omista tavaroistaan myös silloin, kun ne muuttuvat tarpeettomaksi. Tällä hetkellä on paljon palveluja, joita voi käyttää päästäkseen vanhasta tavarasta eroon. Jotkut niistä ovat jopa ilmaisia. ” LUUKKUBLUES PÄÄKAUPUNKISEUTU SORTTI-ASEMAT Espoo: Ämmässuo, Ämmässuontie 8. Helsinki: Kivikko, Kivikonlaita 5. Helsinki: Konala, Betonitie 3. Keväisin HSY-alueella kiertävät keräysautot, joihin voi viedä maksutta kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Lisää tietoa www.hsy.fi PÄIJÄT-HÄME Hollolan jäteasema, Riihimäentie 98, 044 373 6025 Lahden jäteasema PILLERI, Kujalan jätekeskus, Sapelikatu 7, 044 373 6027 Orimattilan jäteasema, Topintie 5a, 050 324 7418 Alueella kiertää keräysauto, johon voi viedä maksutta kodin vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita. Lisää tietoa www.phj.fi JÄRVENPÄÄ, TUUSULA, KERAVA Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue Hyötykuja 3,04400 Järvenpää, puh. 075 753 0000 Tiistaisin ja torstaisin mm. Järvenpään alueella kiertävät keräysautot vastaanottavat vaarallisia jätteitä. Lisää tietoa: www.kiertokapula.fi LAPPEENRANTA Toikansuon jäteasema, Palosuonkatu 20, puh. 010 841 1828 NURMIJÄRVI Metsä-Tuomelan jäteasema, Iivarin metsätie, puh. (09) 2500 2315 TAMPERE Nekala: Viinikankatu 46, A-portti, puh. (03) 240 5482 Teisko: Terälahdentie 243 VIHTI Vihdin jäteasema, Kumpunotkolantie, 03400 Vihti, puh. 020 155 8392 Lisää tietoa hyöty- ja ongelmajätteen keräyspaikoista: www.kierratys.info
© Copyright 2024