Turha ja tyyris
TEKSTI JA KUVAT Anna Vihra
On kaksi tapaa hävittää vanha runkopatja, oikea ja väärä.
62
E
nsimmäisenä vastaan iskee haju.
Kun silmät tottuvat hämärään,
kaaos alkaa paljastua. Tila on puolillaan rojua, jonka seasta roskalaatikot tuskin erottuvat. Lattialla lainehtii valtoimenaan biojätteitä, roskapusseja ja
irrallisia – kaikesta päätellen käytettyjä – vaippoja. Ilmassa leijailee hippusia, jotka veisivät
halun hengittää, jos haju ei olisi jo tehnyt sitä.
En ole helvetin esikartanossa, vaan helsinkiläisen kerrostalon jätehuoneessa.
Huoltomies Kimmo Kosamo ja kuljetusyrittäjä Jukka Romu ovat keräämässä jätehuoneisiin jätettyjä ylimääräisiä rojuja. Tällä kertaa
LUUKKUBLUES
käydään kolmessa herttoniemeläisessä taloyhtiössä, työvälineenä on kuorma-auto ja nostolava.
Roskakuskit, siis ne, jotka tyhjentävät roskalaatikot jäteautoon, eivät ota laatikoiden ulkopuolelle jätettyä tavaraa mukaansa kuin poikkeustapauksissa, ongelmajätteitä eivät koskaan.
Ei mitään uutta?
Jätehuoneen kaaos voi järkyttää maallikoita,
mutta Kosamo ei vaikuta yllättyneeltä. Hän
näkee rojun kertyvän jätehuoneisiin ja on muutenkin perillä talojen asioista.
– Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Rojua tulee viikoittain, määrä riippuu siitä,
kuinka paljon muuttoja on. Näitä keräyskierroksia järjestetään kaksi, joskus kolmekin kertaa kuussa. On ihan tavallista, että jätekatoksesta löytyy sohva poikineen, muutama sänky,
puolentusinaa kuivaustelinettä ja pesukone.
Onneksi on myös sellaisia taloja, joissa on kaiken kaikkiaan siistimpi asumiskulttuuri, mutta
ne ovat harvassa.
Edes roskapussit ja vaipat eivät yllätä Kosamoa.
– Viitsiminen ei vain joillakin riitä roskalaatikon kannen avaamiseen. Ja joskus ensimmäinen roskalaatikko on täynnä ja tulija katsoo,
että kas, roskikset ovat täynnä ja jättää pussin lattialle. Useasti käy niin, että ensimmäinen
laatikko on täpötäynnä ja viimeinen taas ihan
tyhjä. Joskus olen tarkoituksella jättänyt vii-
Roskakuskit
eivät ota
laatikoiden
ulkopuolelle
jätettyä
tavaraa.
meisen laatikon kannen auki, että ihmiset huomaisivat senkin olemassaolon.
Kuivaustelineitä, ämpäreitä, valaisimia.
Risaisten runkopatjojen ja muiden huonekalujen lisäksi rojun joukossa on käyttökelpoiselta
näyttävää tavaraa. Yritetäänköhän jätehuonetta käyttää jonkinlaisena kierrätyskeskuksena? Ajatus ei ainakaan toimi.
Kaikki jätehuoneisiin hylätty tavara menee
Sortti-asemalle sekajätteeksi. Kaikki kasaan
päätynyt tavara rouhitaan ja rouheesta erotellaan käyttökelpoiset materiaalit.
– On tietenkin harmi, jos rouhittavaksi päätyy sellaista tavaraa, jolla olisi vielä käyttöikää
jäljellä, mutta minä en ainakaan pysty järjestämään käyttökelpoisen tavaran lajittelua ja
eteenpäin toimittamista, Romu toteaa. →
LUUKKUBLUES
63
Yllätys nurkassa
Lisää skeidaa
Kun huonekalut ja muu tavara on kannettu ulos
ja paiskattu siirtolavaan, paljastuu jätehuoneen nurkasta pesukone ja sen päällä mikroaaltouuni. Sähkölaitteet tekisivät koko kuormasta ongelmajätettä, joten niitä ei
oteta nyt mukaan.
– Joskus otan ongelmajätteet omaan
autooni, esimerkiksi maalipurkit ja sen
sellaiset, ja käyn viemässä ne hävitettäväksi, Kosamo sanoo
– Mutta pesukonetta en viitsi yrittää
tunkea autoon. Tullaan Jukan kanssa
joku toinen kerta hakemaan se ja mikro. Asukkaat ajattelevat, että ”joku muu hoitaa” – ja
niin hoitaakin. Mutta ei tämän näin pitäisi
mennä.
Kuljetusyrittäjältä riittää enemmän ymmärrystä.
– Elämäntilanne voi olla hankala, eivätkä
kaikki voi kuljettaa rojujansa kaatopaikalle, jos
ei ole vaikka autoa, Romu tuumii.
Toisessa kohteessa jätehuoneen takaosaan,
katseilta piiloon, on kasattu rikkinäisiä huonekaluja, suuria, litistämättömiä pahvilaatikoita
ja taas yksi runkopatja.
Eivätkä jätehuoneet ole mitenkään
poikkeus, tavaraa ”unohtuu” myös rappusten alle ja häkkivarastojen käytäville. Jos jäte on hankalassa paikassa
tai siitä voi aiheutua vaaraa ympäristölle, se on pakko poistaa nopeasti.
Rojun hylkäämisessä näkyy selkeitä
piikkejä. Jos muuttoja on paljon, tavaraakin tulee enemmän.
– Ja kun ensimmäinen huonekalu kannetaan
jätekatokseen, sen ympärille alkaa välittömästi
kertyä lisää skeidaa. On kohteita, joissa tilannetta täytyy pitää silmällä lähes päivittäin ja
katsoa, milloin rojua pitää taas lähteä viemään
kaatopaikalle.
Muissa kohteissa tieto tulee suoraan asuk-
Kaikki jätehuoneisiin
hylätty tavara menee
Sortti-asemalle
sekajätteeksi.
64
LUUKKUBLUES
kailta tai Nuorisosäätiön kautta.
– Tästä tulee useampi tunti turhaa työtä viikossa, Kosamo harmittelee, – ja tähän tarvitaan kuitenkin kaksi kolme miestä joka kerta.
Ei se ihan halpaakaan ole.
Päivänpaistetta risukasaan
Petter Wetterin tie 4:ssä odottaa päivän iloinen yllätys: talon pihalla on
ollut pari viikkoa aiemmin roskalava ja
asukkaat ovat oma-aloitteisesti kantaneet kellarikäytävälle kertyneen roinan siihen. Irtaimistovarastojen edusta
hohtaa siisteyttään. Kosamo on silminnähden tyytyväinen.
Joskus tulee iloisia yllätyksiä, mutta ne
tuntuvat olevan valitettavan harvassa.
muutaman kerran vuodessa, jotta ihmiset kantaisivat niihin tavarat, joiden haluavat päätyvän kaatopaikalle.
– Se auttaa hetkeksi. Valistuksestakin,
lapuista ja sen sellaisesta, on lyhytaikaista hyötyä, mutta ei tämä mihinkään ole muuttunut,
Kosamo sanoo. Miehet pohtivat, miten muuten
romurallin saisi kuriin.
– Ehkä, jos roskalaatikot olisivat
näkyvillä, niiden viereen ei kehtaisi jättää sohvaansa, Kosamo tuumii.
Romu komppaa.
– Sosiaalinen paine voisi toimia.
– Mistään muusta ei tunnu olevan
apua. En jotenkin usko, että asukkaat koskaan
oppivat, Kosamo toteaa.
Kimmo Kosamo on pessimisti valistuksen
suhteen, mutta Jukka Romu uskoo, että jäteasioissa ihmiset lopulta tulevat järkiinsä.
– Siihen tosin saattaa mennä vuosikymmeniä. →
Jokainen asukas
maksaa vuokrassaan
hylättyjen rojujen
poiskuljetuksesta.
Valistus vai paine?
Jätteen dumppaaminen on yritetty saada loppumaan. Taloyhtiöihin hankitaan roskalava
LUUKKUBLUES
65
Marko Saarinen, isännöitsijä: ”Yhteen Herttoniemessä olevaan taloon tehtiin viime vuonna
11 rojunkeräyskeikkaa. Poisvieminen pyritään
tietysti tekemään mahdollisimman tehokkaasti,
jotta kustannukset saataisiin pysymään pieninä,
mutta ylimääräisen tavaran poisvienti sitoo paljon työaikaa. Tehokas rojujen poiskuljetus lisää
myös kuluja. Summa tuntuu yhtiön taloudessa:
jokainen asukas maksaa vuokrassaan tavaroiden
dumppaamisesta.
Nuorisosäätiön taloissa yhtiö tilaa silloin
tällöin jätelavan, johon asukkaat voivat
viedä ylimääräisiä tavaroita. Jätelavantilaaminen pyritään sijoittamaan kuun vaihteeseen, jolloin asukkaat muuttavat ja jätelavalle on todennäköisesti eniten tarvetta.
Jätelava maksaa 300–600 euroa riippuen
siitä, kuinka paljon ja millaista roinaa lavalle
tuodaan. Useammasta lavasta kulut ovat jo
tuhansia euroja. Lavat ovat suosittuja ja lähes
aina täynnä. Taitavat sinne välillä naapuritalojenkin asukkaat viedä kamojaan.
Tavaroiden tahallinen jättäminen kiinteistön
yhteisiin tiloihin tuntuu vain lisääntyneen viime
vuosina. Sohvia ja muita huonekaluja kannetaan
kirjaimellisesti yön pimeydessä jätehuoneeseen
tai muihin paikkoihin. Asumiskustannusten nousun ja menetetyn työajan lisäksi nurkkiin jätetyt
tavarat aiheuttavat kiukkua muissa asukkaissa.
Useammasta
lavasta kulut
ovat jo tuhansia
euroja.
KIERRÄTYSKESKUKSET
JÄTEASEMAT
Nouto kannattaa tilata viikkoa tai
kahta ennen haluttua aikaa, sillä palvelu on suosittu.
Ilmoittaudu ja selvitä, tarvitseeko
tuomistasi esineistä maksaa. Iso osa
jätteistä otetaan vastaan maksutta.
Pura jätteet autosta ja lajittele ne oikeille keräyslavoille. Suorita mahdollinen maksu ja palaa kotiin keventynein mielin.
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus
Maksuton noutopalvelu,
puh. 050 501 4858
LAHTI:
Kierrätyskeskus Holkki, Apilakatu 3,
puh. 044 5443266
Patina-kierrätysmyymälä, Jalkarannantie 20, puh. 044 708 1360
Noutopalvelu pientä korvausta vastaan.
LAPPEENRANTA:
HyötyHalli, Kivisalmenkatu 10,
puh. (05) 4152020
Maksuton noutopalvelu kaupunkialueella.
TAMPERE
Pirkanmaan kierrätys -ja työtoiminta
ry, Vihiojantie 26, puh. 045 8824 066
Maksuton noutopalvelu.
Jos huonekalu tai muu esine on liian
likainen tai kulunut kelvatakseen kierrätyskeskukselle, sen oikea paikka on
jäteasemalla.
66
Ei ole mukava mennä jätekatokseen, kun se
on täynnä tavaraa. Yleinen siisteys kärsii, ja
ylimääräiset tavarat ovat myös turvallisuusriski,
jos esimerkiksi syttyy tulipalo.
Aina välillä joku on nähnyt ja tunnistanut asukkaan, joka on jättänyt tavaraa yhteisiin tiloihin.
Silloin tavaroiden poiskuljetus laskutetaan kyseiseltä asukkaalta.
Toivomme, että asukkaat kantavat vastuun
omista tavaroistaan myös silloin, kun ne muuttuvat tarpeettomaksi. Tällä hetkellä on paljon palveluja, joita voi käyttää päästäkseen vanhasta tavarasta eroon. Jotkut niistä ovat jopa ilmaisia. ”
LUUKKUBLUES
PÄÄKAUPUNKISEUTU
SORTTI-ASEMAT
Espoo: Ämmässuo, Ämmässuontie 8.
Helsinki: Kivikko, Kivikonlaita 5.
Helsinki: Konala, Betonitie 3.
Keväisin HSY-alueella kiertävät keräysautot, joihin voi viedä maksutta kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita
ja metalliromua.
Lisää tietoa www.hsy.fi
PÄIJÄT-HÄME
Hollolan jäteasema, Riihimäentie 98,
044 373 6025
Lahden jäteasema PILLERI, Kujalan jätekeskus, Sapelikatu 7, 044 373 6027
Orimattilan jäteasema, Topintie 5a,
050 324 7418
Alueella kiertää keräysauto, johon voi
viedä maksutta kodin vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita.
Lisää tietoa www.phj.fi
JÄRVENPÄÄ, TUUSULA, KERAVA
Puolmatkan jätteidenkäsittelyalue
Hyötykuja 3,04400 Järvenpää,
puh. 075 753 0000
Tiistaisin ja torstaisin mm. Järvenpään alueella kiertävät keräysautot
vastaanottavat vaarallisia jätteitä.
Lisää tietoa: www.kiertokapula.fi
LAPPEENRANTA
Toikansuon jäteasema, Palosuonkatu 20,
puh. 010 841 1828
NURMIJÄRVI
Metsä-Tuomelan jäteasema, Iivarin
metsätie, puh. (09) 2500 2315
TAMPERE
Nekala: Viinikankatu 46, A-portti,
puh. (03) 240 5482
Teisko: Terälahdentie 243
VIHTI
Vihdin jäteasema, Kumpunotkolantie,
03400 Vihti, puh. 020 155 8392
Lisää tietoa hyöty- ja ongelmajätteen
keräyspaikoista: www.kierratys.info