Kummikoulun kansio ympäristötekoihin 2015-2016
Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Kummikoulun kansio ympäristötekoihin 2015-2016 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat Kansikuva HSY / Jenni-Justiina Niemi Kuvat HSY Helsinki 2015 2 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Sisällys Sisällys ......................................................................................................................................................3 Tervetuloa HSY:n kummikouluksi! ...........................................................................................................5 1 2 Kummikouluvuoden kulku .................................................................................................................6 1.1 Työryhmien perustaminen ......................................................................................................7 1.2 Lähtötilanteen kartoitus ...........................................................................................................7 1.3 Kummikouluohjelman suunnittelu ...........................................................................................8 1.4 Kummikouluohjelman toteutus ................................................................................................8 1.5 Loppukartoitus ja arviointi .......................................................................................................9 Ympäristökasvattajan apu koululle ..................................................................................................10 2.1 Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen .........................................................................10 2.2 Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille ...................................................................10 2.2.1 Ympäristötiimille (3h) ...................................................................................................10 2.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h).......................................................11 2.3 Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille ......................................................................11 2.3.1 Ymäpäristökasvattajan apu ympäristöryhmälle (3h) ja ryhmän oma toiminta .............11 2.3.2 Ympäristökasvattajan pitämä aamunavaus koko koululle (1h) ....................................13 2.3.3 Paja-/Teemapäivään (4h) ............................................................................................14 2.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen) ................................................14 3 Muu toiminta ....................................................................................................................................19 3.1 Paja-/teemapäivät .................................................................................................................19 3.1.1 Kaikille luokille (1-9) sopivat tehtävät ...........................................................................20 3.1.2 Alakoulun pajapäiväideat .............................................................................................22 3.1.3 Yläkoulun teemapäiväideat ..........................................................................................27 3.2 Vierailukohteet ......................................................................................................................29 4 Kummikouluohjelman aikataulu ......................................................................................................31 5 Apua alku- ja loppukartoitukseen ....................................................................................................32 6 Materiaalit ja lisätiedon lähteet ........................................................................................................34 6.1 Apua koulun ympäristötyöhön ...............................................................................................34 6.2 Opetusmateriaaleja netistä ...................................................................................................34 6.3 Tuunausideoita ja musiikkia ..................................................................................................35 6.4 Nettipelit ja -testit...................................................................................................................36 6.5 Videot verkossa.....................................................................................................................37 6.6 Mielenkiintoista taustatietoa opettajille..................................................................................39 6.7 Lainattavia materiaaleja ........................................................................................................39 PELEJÄ .................................................................................................................................39 3 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 JULISTESARJOJA JA NÄYTTELYITÄ ................................................................................ 40 8. Liitteet ................................................................................................................................................ 41 4 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Tervetuloa HSY:n kummikouluksi! Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kummikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, oppitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jatkaa ympäristötyötä koulussanne. Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluille. Tarkoituksena on tukea kouluja jätteen määrän vähentämisessä ja kierrätyksen tehostamisessa. Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikouluvuotta varten. Kansio löytyy netissä osoitteessa www.hsy.fi/kummikoulu. Säilytä mahdollinen tulostettu versio opettajainhuoneessa kaikkien ulottuvilla. Menestyksekästä kummikouluvuotta! Toivottavat HSY ja Ympäristökoulu Polku Lisätietoa kummikouluohjelmasta ja valmiita opetusmateriaaleja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku Hermannin rantatie 2A (4. krs), 00580 Helsinki p. 0400 348 100 [email protected] http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki p. 09 15611, HSY vaihde [email protected] http://www.hsy.fi/kummikoulu Tietoa koulun jätehuollosta https://www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx 5 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 1 Kummikouluvuoden kulku 6 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Kummikouluvuoden teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus. Kummikouluohjelmassa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympäristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänä suunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilökunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä, jos koululla ei näitä vielä ole. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtötilanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se pannaan käytäntöön. Vuoden mittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin. Lukuvuoden lopuksi toistetaan aluksi tehty kartoitus, jotta nähdään vuoden mittaan tehdyn työn tulokset. Ohjelma päättyy lukuvuoden loppuessa tulosten julkistamiseen. Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtäväideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi käyttää HSY:n kustantamia neuvontatunteja tavalliseen tapaan myös kummikouluvuoden jälkeen. 1.1 Työryhmien perustaminen • • • • • • 1.2 Jos koululla on jo toiminnassa oppilaiden ja opettajien ympäristö- tai keke- (kestävän kehityksen) -tiimit, -ryhmät tai -raadit, on hyvä jatkaa toimintaa jo näiden olemassa olevien työryhmien kautta. Tässä kansiossa puhutaan ympäristötiimistä ja -ryhmästä, mutta yhtä hyvin nimet voivat olla esimerkiksi keke-tiimi ja -ryhmä. Jos työryhmiä ei ole, lukuvuoden aluksi kummikoulun rehtorin ja yhteysopettajan johdolla perustetaan opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuva ympäristötiimi sekä oppilaista koostuva ympäristöryhmä. Ympäristöryhmän sopiva koko on noin 10–20 oppilasta. Oppilaiden osallistuminen voi tapahtua myös oppilaskunnan kautta. Oppilaiden ympäristöryhmä voi olla myös ympäristökerho. Ympäristöryhmän vetovastuu on jollakin opettajalla. Opettaja tuo oppilaiden ympäristöryhmän terveiset henkilökunnan tiimin tietoon ja päinvastoin. Ympäristöryhmää perustettaessa voi koulu järjestää haun ympäristöryhmään esimerkiksi valmista hakemuslomaketta käyttäen (liite 5). Ympäristötiimissä voi olla opettajien lisäksi muun henkilökunnan edustajia. Ympäristötiimin ja ympäristöryhmän kannattaa kokoontua vuoden mittaan säännöllisesti, vähintään kerran kuussa. Lähtötilanteen kartoitus • • • Kummikouluohjelman teemana on jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus. Kummikouluvuosi käynnistyy teemaan liittyvällä lähtötilanteen kartoituksella. Ympäristötiimi ja oppilaat kartoittavat koulussa syntyvien jätteiden määrää sekä/tai oppilaiden ja henkilökunnan kulutustottumuksia ja lajitteluosaamista. Kartoitus onnistuu esimerkiksi kolmen viikon mittaisella seurantajaksolla yhdessä kouluisännän kanssa ja kyselytutkimuksin. Myös ruokateema on hyvä lähtökohta kartoituksille. Liitteestä 4 löytyvät kartoituslomakkeet ruokalan jätekartoitukseen ja lautastähteiden seurantaan. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti kartoituksen tekemiseen. Kartoitukset kannattaa antaa oppilaiden ympäristöryhmän tehtäväksi. Hyödynnä kartoituksissa valmiita lomakkeita, lue lisää luvusta 5. 7 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 1.3 Kummikouluohjelman suunnittelu • • • • 1.4 Kartoituksen tulosten perusteella ympäristötiimi ja ympäristöryhmä suunnittelevat kummikouluvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristötiimi ideoi yhdessä Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan kanssa miten jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen teemaa voi tuoda osaksi opetusta. Ympäristötiimi ja -ryhmä asetettavat yhdessä tavoitteet ainakin biojätteen ja paperinkulutuksen määrän vähentämiseksi. Ympäristökasvattaja ja ympäristötiimi järjestävät opettajille puolen päivän koulutuksen (esim. puolikas VESO-koulutus). Koulutuksessa: • käydään läpi kummikouluvuoden sisältö, • tutustutaan jätteen vähentämisen ja kestävän kulutuksen teemaan liittyviin oppimateriaaleihin, • suunnitellaan aineiden välistä yhteistyötä ja teeman toteuttamista eri oppiaineissa ja koulun yhteisissä tapahtumissa ja • suunnitellaan teema-/pajapäivien ohjelmaa liittyen jätteen vähentämiseen ja kestävään kulutukseen. Myös oppilaiden ympäristöryhmä voi suunnitella ympäristökasvattajan avustuksella ohjelman näkyvyyttä koulussa (aamunavauksia, tempauksia ym.). Kummikouluohjelman toteutus • • Jätteen vähentäminen ja kestävä kulutus on osa koulun arkea ja opetusta koko kummikouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallistuminen. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä. Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi seuraavaa: • Päivänavaus tai aloitustilaisuus, jossa ympäristökasvattaja kertoo koulun henkilökunnalle ja oppilaille kummikouluohjelmasta. Aloitustilaisuus voidaan järjestää osana muuta koulun yhteistä tilaisuutta. • Ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja ja esimerkiksi vierailuja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja Kierrätyskeskuksiin. • Lisämateriaaleja ja tehtäviä eri oppiaineisiin. • Opettajien vetämät, oppiainerajat ylittävät teema-/pajapäivät, joita voidaan suunnitella ympäristökasvattajan johdolla koulutuspäivässä. • Oppilaiden ympäristöryhmän ideoimia tempauksia, joita voidaan suunnitella yhdessä ympäristökasvattajan kanssa. Niitä voivat olla esimerkiksi aineettomat ystävänpäivälahjat ja vappuasujen askartelua kierrätysmateriaalista. Ideoita vuodenaikoihin liittyviin tapahtumiin saa mm. Keke koulussa -oppaan vuosikalenterista. • Teemapäivä, esimerkiksi lauantaikoulupäivä, jolloin myös oppilaiden vanhemmat ja muut perheenjäsenet saavat mahdollisuuden osallistua toimintaan. Teemapäiväksi sopii ympäristö- tai kierrätystapahtuma, joissa oppilaat esittelevät teemaan liittyviä ohjelmanumeroita ja tietoiskuja, ja jossa voi olla esimerkiksi kirpputori. • Kummikoulujen opettajien verkostotapaaminen. Tapaamisessa opettajilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden koulujen kanssa sekä saada uusia ideoita jatkoa varten. 8 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 1.5 Loppukartoitus ja arviointi • • • • Ympäristötiimi ja -ryhmä toistavat lukuvuoden aluksi tehdyt kartoitukset vuoden päätteeksi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista. Kummikouluvuosi kannattaa päättää samaan tapaan kuin aloitetaan, esimerkiksi yhteisellä aamunavauksella tai vaikka koulun kevätjuhlissa. Lopetustilaisuudessa tiimi ja ryhmä voivat esitellä koulun henkilökunnalle ja oppilaille mitä vuoden aikana on tehty. Lisäksi tiimi ja ryhmä kertovat kartoitusten tulokset jätemääristä ja/tai lajittelu- ja kulutustottumuksista. Osana juhlaa voi olla myös esimerkiksi kierrätysmuotinäytös tai ”Roskaräppi” -musiikkiesitys. Seurantapalautteen keruu. HSY kerää koulultanne palautetta ohjelmasta sähköisellä kyselyllä. Koulu saa ohjelman päättymisen jälkeen Kummikoulu-diplomin. Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koululle ja jätteen vähentämistä ja kestävien kulutustapojen edistämistä jatketaan edelleen. Kummikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle. Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämisestä entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kummikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavana vuonna perusmäärän HSY:n tarjoamia neuvontatunteja. Ne voidaan valita ja päättää jo kummikouluvuoden loppussa keväällä. 9 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 2 Ympäristökasvattajan apu koululle 2.1 Ympäristökasvattajan tuntien jakautuminen Koulunne koko vaikuttaa siihen, montako ympäristökasvattajan pitämää tuntia voitte käyttää • • • • alle 200 oppilasta -> 14 tuntia 201–400 oppilasta -> 20 tuntia 401–600 oppilasta -> 28 tuntia yli 600 oppilasta -> 36 tuntia Ympäristökasvattajan pitämät tunnit on jaoteltu seuraavasti: • • Opettajille • Ympäristötiimille 3 h • Koulutuspäivään (esim. VESO) 3 h Oppilaille • Ympäristöryhmälle 3 h • Koko koululle aamunavaus tai muu kummikouluvuoden aloitus yhteisessä tilaisuudessa 1 h • Teema- tai pajapäivään (pajapäivä on alakouluille valinnainen) 4 h • Oppitunteja luokille 0-22 h Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 tuntia + luokkien oppitunnit. Oppitunnit suunnataan valitsemillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksoistunnin. 2.2 Ympäristökasvattajan neuvontatunnit opettajille 2.2.1 Ympäristötiimille (3h) Kummikouluohjelma käynnistetään Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan eli koulukummin ja ympäristötiimin tapaamisella. Ympäristökasvattaja käy läpi ympäristötiimin kanssa kummikouluvuoden sisällön tapaamisessa (1h): - käydään läpi kummikoulun kansio, - tutustutaan olemassa oleviin jätekartoituksissa käytettäviin apuvälineisiin - keskustellaan millaista erityistä tukea koulu tarvitsee, esimerkiksi miten kouluyhteisöä kannattaisi motivoida ympäristötyöhön. - tehdään alustavavia suunnitelmia kummikouluvuoden kulkuun. Esittelyn jälkeen tiimi alkaa työstää kummikouluvuoden ohjelmaa. Tiimi esittelee ohjelman myös muille opettajille esimerkiksi opettajien kokouksessa. 10 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Ympäristötiimillä on käytettävissään yhteensä kolme ympäristökasvattajan tuntia. Ympäristökasvattaja auttaa tiimiä koulun toiveiden mukaan, eli seuraavien tapaamisten sisältö räätälöidään tarpeen mukaan. 2.2.2 Opettajien koulutuspäivä, esim. VESO-päivä (3h) Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Koulutuspäivän tarkoituksena on esitellä ympäristötiimin valmistelema kummikouluvuoden ohjelma muulle työyhteisölle ja saada muilta opettajilta ideoita ohjelman täydentämiseksi. Koulutuspäivä kannattaa pitää syyslukukauden alkupuolella. Jos koulutuspäivä ajoittuu vasta myöhempään aikaan vuodesta, on kummikouluvuoden ohjelma esiteltävä koko työyhteisölle jo aiemmin, lukuvuoden aluksi, esimerkiksi opettajainkokouksen yhteydessä. Tällöin myös ympäristökasvattaja voi tulla opettajainkokoukseen mukaan. Koulutuspäivässä suunnitellaan myös kummikouluohjelmaan kuuluvaa opettajien toteuttamaa ympäristöteema-/pajapäivää, jossa ympäristöteemaa käsitellään oppilaiden kanssa koko päivä erilaisissa työpajoissa. Koulutuspäivän ohjelma - 1 h ympäristökasvattajan pitämä alustus kummikouluvuodesta ja jätettä vähentävistä toimintatavoista koulussa. - 2 h työryhmätyöskentelyä ympäristötiimin jäsenten ja ympäristökasvattajan vetämänä. Ryhmissä ideoidaan kummikouluvuoden toimintaa eri oppiaineiden tunneilla. Valmiita oppimateriaaleja löydät täältä www.hsy.fi/oppimateriaalit. Erityisesti keskitytään ympäristöteema-/pajapäivän suunnitteluun, ja työstetään sen ohjelmaa. Ympäristöaiheisen teema-/pajapäivän suunnittelu Ympäristöpäivä tarjoaa erilaisia ja mieleenpainuvia oppimisympäristöjä ympäristöasioiden ja kestävän kulutuksen oppimiseen. Päivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan tulisi tuoda oma panoksensa siihen. Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus on keskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan, jätteen vähentämiseen ja kestävän kulutuksen oppimiseen. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voi halutessaan hyödyntää (ks. kappale 3.1.). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristökasvattajan vetämä paja (ks. oppituntikokonaisuudet kappaleesta 2.3.4). Ympäristöpajapäivänä myös oppilaat voivat esitellä eri aineiden oppitunneilla tekemiään esityksiä, tietoiskuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua esimerkiksi tavaranvaihtotori. 2.3 Ympäristökasvattajan pitämät tunnit oppilaille 2.3.1 Ymäpäristökasvattajan apu ympäristöryhmälle (3h) ja ryhmän oma toiminta 1. Ympäristöryhmän perustaminen Kummikouluvuoteen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvan ympäristöryhmän. Ryhmä voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäristöasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia koulun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10-20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksia ympäristöryhmään valmista lomakepohjaa käyttäen (liite 5). 11 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan. Sitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kummikouluvuoden teemaan esimerkiksi seuraavan tehtävän avulla: https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biologiamaantieto.aspx → Jätteen vähentämisen projekti omassa oppilaitoksessa (BI3) 2. Ympäristöryhmän toiminta kummikouluvuonna Aloitus ja tutustuminen – ryhmää vetävä opettaja vetää Ympäristöryhmän työ on hyvä aloittaa tutustumiskerralla, jossa ei vielä välttämättä tehdä sen enmpää kuin kerrotaan ketä ryhmässä on mukana ja sovitaan siitä, milloin ja missä ryhmä tapaa. Kartoitusten tekeminen – ryhmää vetävä opettaja vetää Ensimmäinen tehtävä, jonka ympäristöryhmä saa tehtäväkseen, on usein jätekartoitusten tekeminen. Kartoitusten tekemisessä kannattaa käyttää valmiita lomakkeita, joita on liitteessä 4, sillä opettajan on helppoa ohjeistaa oppilaat tekemään kartoitukset valmiiden materiaalien avulla. Toiminnan suunnittelu – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h) Kun kartoitukset on tehty, voidaan pitää ympäristökasvattajan vetämä työpaja, jossa käydään tuloksia läpi ja suunnitellaan, millaisia muutoksia koululla olisi mahdollista tehdä. Olisiko oppilailla esimerkiksi intoa kouluttaa muita lajitteluasioissa? Kouluttajakoulutus – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h) Raatilaisia/ympäristöryhmäläisiä kannustetaan aktiiviseen rooliin koulun ympäristötyössä. Isommat oppilaat voivat kouluttaa pienempiä oppilaita esim. HSY:n Lajittelupelin tai Pura jätepommi -työpajan avulla. Ympäristökasvattajan vetämänä on tarjolla myös ympäristöryhmälle suunnattu animaatiopaja (3h), jossa tehdään jäteaiheisia animaatioita näytettäväksi koko koululle aamunavauksessa tai ympäristöpäivänä. Kummikouluvuoden yhteenveto – ympäristökasvattajaa voi pyytää vetämään tämän (1h) Keväällä on hyvä katsoa vuotta taaksepäin. Kenties ympäristöryhmä haluaa tehdä esimerkiksi videotervehdyksen seuraavan vuoden ympäristöryhmäläisille? Edellä mainittujen tapaamisten/koulutusten sisällöt ovat hieman erilaisia ala- ja yläkoulujen ympäristöryhmille, mutta aiheet ovat samat kaikille ikäluokille. Vinkki alakouluille! Alakoulun ympäristöryhmä voi ottaa työhönsä salapoliisimaisen otteen ja työskennellä ympäristöagentteina. Ympäristöagenttitoiminnassa koulutetut agentit seuraavat koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Lisätietoja ympäristöagenttitoiminnasta liitteessä (Liite 1). Päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa. Ympäristöryhmän kannattaa pitää muutamia ympäristöaiheisia päivänavaksia vuoden mittaan. Ideoita kummikouluvuoden päivänavauksiin alakouluun: : - Ympäristöryhmän toiminta: Ryhmä voi laatia tapaamisissaan useampiakin lyhyitä päivänavauksia keskusradioon mm. kartoitusten tutkimustuloksista sekä niiden pohjalta suunnitelluista toimista. 12 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 - Teema-/pajapäivät: Teemapäiviä kannattaa alustaa etukäteen ja muistutella vielä päivien jälkeenkin. Toimittajapajassa tehtyjä juttuja voidaan käyttää sellaisenaan päivänavauksissa. Teema-/pajapäivistä on lisää tietoa luvussa 3. - Tarinat: Esimerkiksi HSY:n oppimateriaaleista löytyy tarinoita, jotka sopivat suoraan päivänavauksiin alaluokille. https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Kats omusaineetjaetiikka.aspx. Ideoita kummikouluvuoden päivänavauksiin yläkouluun - Ympäristöryhmän toiminta: Ryhmän kannattaa pitää useampia päivänavauksia vuoden mittaan. Parhaimmillaan ne ovat oppilaiden itse kirjoittamia. Niissä voi muistutella koulun ajankohtaisista tapahtumista tai laajemmista ympäristöteemapäivistä kuten Alä osta mitään -päivästä joulun alla tai Nuukuusviikosta huhtikuussa. Yksi hyvä aihe aamunavaukselle on myös ympäristökartoitusten tulokset sekä niiden pohjalta suunnitteltu toiminta. - Ympäristöaiheiset videot: Kappaleessa 6.5 listatut videot sopivat hyvin auditoriossa pidettäviin päivänavauksiin. - Keskusradion väliteyksellä luettavia tarinoita löytyy netistä esimerkiksi: Päivänavaus onnesta: Valmis teksti Kierrätyskeskuksen sivuilla www.kierratyskeskus.fi/files/67/Aamunavaus_onnesta.pdf WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta -materiaalista löytyy erilaisia tarinoita, esimerkiksi Rakas päiväkirja -tarina kulutuksesta. http://wwf.fi/mediabank/1541.pdf 2.3.2 Ympäristökasvattajan pitämä aamunavaus koko koululle (1h) Lukuvuoden alkupuolella ympäristökasvattaja pitää jäteaiheesta tietoiskun koulun juhlasalissa tai auditoriossa. Se vaatii tietokoneen ja datatykin. Tavoite Kesto Sisältö Oppilaat ymmärtävät miksi jätteiden määrää tulisi vähentää ja tietävät koulun olevan HSY:n kummikoulu Noin 20 minuuttia + siirtymiset auditorioon/lliikuntasaliin Alakoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa käydään läpi dioilla kuvitettu tarina joko tavaroiden elinkaaresta, tai jätteiden lajittelusta. Molemmissa tarinoissa seikkailee piirretty Julmu-sonni. Päivänavauksen jälkeen luokissa voidaan tehdä opettajan johdolla teemaan liittyviä pohjustavia tehtäviä ja kyselyitä valmiin materiaalin avulla. Esim. HSY:n oppimateriaalit, Oletko Fiksu kuluttaja? -testi oppilaille, ks. Liite 2. Yläkoululla ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa tutustutaan tavaroiden elinkaareen diaesityksen avulla. Aiheitta voi syventää oppilaiden kanssa HSY:n vekkosivuilta löytyvillä taustamateriaalilla. Esimerkiksi: https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol ogia-maantieto.aspx → Kestävien tuotteiden valinta (GE2) 13 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 2.3.3 Paja-/Teemapäivään (4h) Paja/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai vaikkapa ympäristöviikkona. Paja/teemapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvattajan osuus riippuu päivän toteutustavasta. Ympäristökasvattaja voi esimerkiksi vetää jonkin oppitunnin sovitulle luokka-asteelle (lue lisää seuraavasta kappaleesta.) ja tuoda lainattavia materiaaleja kuten HSY:n lajittelupelejä koululle lainaan. 2.3.4 Oppitunnit luokille (0-22 h, oppilasmäärästä riippuen) Alla luetellut oppitunnit ovat ympäristökasvattajan vetämiä. Koulu voi valita oppitunneista mieleisimmät vaihtoehdot. Opettajan läsnäolo on välttämätöntä kaikilla oppitunneilla. Tarkista koulusi tuntimäärä kohdasta 2.1. Ennakko- tai jälkitehtävän avulla saatte ympäristökasvattajan tunneista enemmän irti. Opetusmateriaalit ovat HSY:n Opettajalle -sivustolla https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx tai Ympäristökoulu Polun sivuilla. Ne oppitunnit, jotka on merkitty nuolella () ovat myös opettajan itse pidettävissä. Kaikille ikäluokille Matokompostin perustaminen Tavoite Perustaa oikea matokomposti. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Oppitunnilla käydään läpi aineen kiertoa ja perustetaan luokkaan oma pieni matokompostori. Matokompostorin avulla saadaan konkreettisella tavalla tuotua ravinnon kiertokulku lasten/nuorten näkyville ja osaksi arkipäivää. Matokompostin hoitoon voi tutustua ennakkoon: http://www.kierratyskeskus.fi/files/8857/tunkiolierot_touhuilemaan_web.pdf. Lajittelupeli Tavoite Opetella lajittelemaan jätteitä. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Oppitunnilla lajitellaan roskakortteja oikeisiin lajitteluastioihin. Lajittelupelin yhteydessä saadaan tietoa siitä, mitä materiaaleille tapahtuu kierrätysprosessissa. Lajittelupeli sopii kaikenikäisille, mutta jätteistä ja roska-astioista kannattaa valita vain osa 1-2 luokkien käyttöön, jotta peli ei ole heille liian vaikea. Tehtävät 3.-.6. luokille jälkitehtäviksi sopivat luonnontiedon tehtävät https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/Luonnontie to.aspx → Jätejana sekä Ruokaostoksilla. 7.-.9. luokille Pelin jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi biologian tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol ogia-maantieto.aspx → Turhat tavarat (BI3) sekä kotitalouden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotit alous-terveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus) 14 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Huom! Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan tuoman lainapelin avulla tai printtaamalla pelin HSY:n nettisivuilta: https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Lajittelupeli Esiopetukseen ja 1.-2. –luokille Kaarlo Karhu ja lajittelun abc Tavoite Oppia lajittelemaan jätteitä. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Käsinukke Kaarlo Karhu on löytänyt metsästä pussillisen roskia ja ihmettelee niiden alkuperää. Oppitunnilla opetellaan lajittelemaan roskapussin sisältö oikeisiin lajitteluastioihin. Tunnilla pohditaan myös, miksi roskat ovat eläimille vieraita. Tehtävät Ennakko ja jälkitehtäviksi sopivat esimerkiksi luonnontiedon tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/Luonnontie to.aspx → Jätejana Sekä ympäristö- ja luonnontiedon leikki https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Ymp aristo-ja-luonnontieto.aspx → Ekovalintaleikki Paperin elinkaari ja paperihatut Tavoite Tutustua paperin elinkaareen. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Oppitunnilla piirretään kuva paperin elinkaaresta sekä valmistetaan sanomalehdestä hauskat hatut tai vaihtoehtoisesti opetellaan kierrätysasiaa pelaamalla jätebingoa. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii ympäristö- ja luonnontiedon leikki https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Ymp aristo-ja-luonnontieto.aspx → Kierrätysleikki Leludraama Tavoite Oppia arvostamaan leluja enemmän. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Leludraamassa oppilaat eläytyvät lelujen maailmaan. Tarinan edetessä pohditaan lelujen merkitystä ja hankintaa sekä leluilla leikkimistä ja niistä huolehtimista. Tehtävät Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii interaktiivinen tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/Interaktiivisettehtavat.aspx → Esiopetus → Puuhatehtävät tai → 1.-2. -luokat → Fiksut valinnat Rojupöhö-nukketeatteri Tavoite Pohtia kohtuullista kuluttamista nukketeatterin avulla. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Nukketeatteriesityksessä ystävykset Lennu Liito-orava ja Kaarlo Karhu ihmettelevät ystävänsä Ville Variksen outoa käytöstä. Tarinassa selviää, että Ville on sairastunut Rojupöhö-nimiseen tautiin. Esityksen jälkeen yleisö osallistuu lääkärintarkistukseen ja saa reseptin taudin varalle. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii katsomusaineiden ja etiikan tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/esijaalkuopetus/Sivut/Kats omusaineetjaetiikka.aspx → Hölmöläistarinoita → Hölmöläisperhe ostohuumassa Huom! Nukketeatteriesitys vaatii kaksi esittäjää ja siten se vie kaksi tuntia ympäristökasvattajan neuvontakiintiöstä. Esityksen voi katsoa myös osoitteesta http://vimeo.com/2803686 15 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 3.-4. Luokille Pura jätepommi -koululaiselle Tavoite Oppia vähentämään jätteiden määrää ja luonnonvarojen kulutusta. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Oppitunnilla tutustutaan jäteongelmaan ja sen ratkaisuihin. Tunti sisältää tarinan, erilaisia tehtäviä, havainnollistavaa kuvitusta sekä pienen määrän rekvisiittaa. Huom! Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen (10 min) jälkeen. Lisätietoa oppitunnista löytyy osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Pura jätepommi – koululaisen opetustuokio 3.–6.-luokkalaisille Paperin elinkaari ja jätebingo Tavoite Oppia paperin elinkaareen liittyviä asioita. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Neuvoja piirtää paperin elinkaaren taululle kysellen piirtämisen lomassa mitä vaiheita elinkaareen kuuluu. Kun paperin elinkaari on saatu puusta paperiksi huomataan, että paperia voidaan lajitella erikseen, jolloin se päätyy uuden paperin raakaaineeksi. Lopuksi pelataan bingoa, jossa kerrataan elinkaarta ja käydään läpi muita kierrätykseen liittyviä asioita. Tehtävät Jälkitehtäväksi katsokaa videoita HSY:n Kiitos kun lajittelet -sivuilta. Sieltä selviää mm. mitä miletä Jenni Vartiainen ja presidentti Tarja Halonen ovat kierrättämisestä: http://www.kiitoskunlajittelet.fi 5.-6. Luokille Pura jätepommi -koululaiselle Tavoite Oppia vähentämään jätteiden määrää ja luonnonvarojen kulutusta. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Oppitunnilla tutustutaan jäteongelmaan ja sen ratkaisuihin. Tunti sisältää tarinan, erilaisia tehtäviä, havainnollistavaa kuvitusta sekä pienen määrän rekvisiittaa. Huom! Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen (10 min) jälkeen. Lisätietoa oppitunnista löytyy osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx → Pura jätepommi – koululaisen opetustuokio 3.–6.-luokkalaisille 16 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Meidän perheen loma Tavoite Pohtia erilaisia kuluttajan rooleja. Kesto Noin 45 minuuttia. Sisältö Osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin, jotka valitsevat itselleen roolit. Roolien valitsemisen jälkeen “perheet” vastaavat lomanviettoon liittyviin kysymyksiin roolinsa mukaisesti yrittäen tehdä joko luontoa kuluttavia tai säästäviä valintoja. Lopuksi lasketaan pisteet ja mietitään oliko eniten kuluttavan perheen loma mukavin tai vähiten kuluttavan ikävin. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii taito- ja taideaineiden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/taito-jataideaineet.aspx → Käsityö / Kuvataide → Erilaiset kuluttajatyypit Onnellinen ostamalla? – Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisesta Tavoite Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen. Kesto 45minuuttia. Sisältö Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lopuksi esitetään koko luokalle. Esitysten teemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta, onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat. Tehtävät Ennakko- tai jälkitehtäväksi sopii yhteiskunnallisten aineiden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/yhteiskunn alliset-aineet.aspx → Katsomusaineet: Tärkeät tavarat 7.-9. Luokille Pura Jätepommi –yläkoululaiselle Tavoite Oppia vähentämään jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta. Kesto Noin 45minuuttia Sisältö Oppitunnilla käydään läpi keinoja jätteen vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi erilaisten tehtävien avulla. Pajassa äänestetään jätekysymyksistä, selvitetään mitä lajitelluille roskille tapahtuu ja pelataan sanaselityspeliä. Tehtävät Lisätehtävänä voi näyttää videon (5 min.) ekologisesta selkärepusta ”Sormus ja selkäreppu”: http://www.youtube.com/watch?v=cUsGf3lGAXg&feature=channel Huom! Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan ohjeistuksen (10 min) jälkeen. Vaarallinen jäte -oppitunti Tavoite Oppia tunnistamaan, lajittelemaan ja käsittelemään oikein vaarallisia jätteitä. Kesto 45 minuuttia Sisältö Tunnilla on tietokilpailu vaarallisista jätteistä, tunnistetaan kemikaalien varoitusmerkkejä ja tehdään lajitteluharjoitus. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopivat kemian tehtävät https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat ematiikka-fysiikka-kemia.aspx → Jätteen synnyn ehkäisy kemianopetuksessa (KE1) tai Kotitalouksien kemikaalien korvaaminen (KE1). Meidän perheen loma Tavoite Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Kesto 45 minuuttia Sisältö Perustetaan ryhmissä erilaisia perheitä ja tehdään lomasuunnitelmia ympäristönäkökulmat huomioiden. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kats omusaineet-psykologia.aspx → Arvojen selkiyttämisharjoitus (Fi1, ET1, ET3, UE3) 17 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Onnellinen ostamalla? Varjoteatterityöpaja kestävästä kuluttamisesta Tavoite Kulutuskulttuurin järkevyyden miettiminen. Kesto 45 minuuttia Sisältö Tunnilla oppilaat tekevät valmiiseen käsikirjoitukseen tukeutuen ryhmissä parin minuutin varjoteatteriesityksiä, jotka lopuksi esitetään koko luokalle. Esitysten teemoina ovat kulutuskulttuuri, mainonta, onnellisuus, jätteet ja ruokavalinnat. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopii esimerkiksi katsomusaineiden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kats omusaineet-psykologia.aspx → Kulutuksen eettisyys (Fi1, ET1, ET3, UE3) Huom! Tarvitsee pimennettävän tilan. Tavalliset sälekaihtimet eivät riitä, jos on kirkas päivä. Ruokaostoksilla - ruoan ympäristövaikutukset Tavoite Oppia arvioimaan omia ruokavalintoja ympäristönäkökulmasta. Kesto 45 minuuttia Sisältö Tehdään ostosvalintoja ja vertaillaan tuotteiden valmistuksen aikana kuluneita luonnonvaroja ja syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Huomataan, että ruokajätteen vähentäminen on helppo tapa vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi matematiikan ja fysiikan tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat ematiikka-fysiikka-kemia.aspx → Kymmenpotenssit ja kerrannaisyksiköt (FY1) tai kotitalouden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotit alous-terveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus) Kadotetut varat -näyttely Tavoite Ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Kesto 45 minuuttia Sisältö Tutustutaan ryhmissä erilaisten tuoteryhmien elinkaariin, jätteen välttämiseen, kulutusvalintoihin ja ekologisiin selkäreppuihin toiminnallisilla pisteillä. Tehtävät Jälkitehtäväksi sopivat esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävät https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/mat ematiikka-fysiikka-kemia.aspx tai biologian ja maantiedon tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biol ogia-maantieto.aspx → Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kulutusvertailu (GE2) Huom! Toteutetaan Ympäristökoulu Polun tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Koulu järjestää ja kustantaa itse matkat. 18 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 3 Muu toiminta 3.1 Paja-/teemapäivät Paja- tai teemapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa ja hyvä lisä kummikouluvuoteen. Paja-/teemapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseen voi käyttää ympäristökasvattajan tunteja. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa. Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai pitää vaikka kokonainen ympäristöviikko. Työpajojen teemana on jätteet ja kohtuullinen kulutus. Alla on lueteltu erilaisia ideoita helpottamaan paja-/teemapäivän järjestämistä. Osa alla edotetuista työpajoista on tiedollisia ja toiminnallisia, osa leikkipajoja sekä osa kädentaito- ja taideainepajoja. Pajat on jaoteltu suuntaa-antavasti luokka-asteiden mukaan. Huom! Kädentaito- ja taideaineiden yhteydessä olisi hyvä painottaa uusiomateriaalien käytön merkitystä, jotta pajojen perusidea ei jää pelkästään mukavaksi puuhasteluksi. Vanhasta materiaalista valmistetut tuotteet eivät kuluta ympäristöä samalla tavalla kuin uudet kaupasta hankitut materiaalit. Tavoitteena on valmistaa jotain hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista. Tiedollisena pajana voidaan toteuttaa myös mikä tahansa tehtävä HSY:n oppimateriaaleista https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx. Lisää pajaideoita löytyy sivuilta https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/koulunarki-ja-juhla.aspx kohdasta Juhlat ja tapahtumat. Teema-/pajapäivään voi ottaa yhdeksi osaksi myös ympäristöaiheisen näyttelyn. Niistä on lisätietoja luvussa 6.7. 19 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 3.1.1 Kaikille luokille (1-9) sopivat tehtävät Biojätepussi (5- 10 minuuttia) Sanomalehdestä tehdyn biojätepussin taitteluohje löytyy videolla osoitteesta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1305559626356 Lajittelupeli (30 minuuttia). Katso kohta 2.3.4. Aineeton lahjakortti Aineettoman lahjan voi antaa kenelle vaan ja se ilahduttaa usein antajaansa ja saajaa enemmän kuin perinteinen tavaralahja. Aineeton lahja voi olla vaikkapa: - aamupala äidille - auton imurointilahja isälle tai - elokuvailta ystävän kanssa - Lisää vinkkejä: http://www.annajotainmuuta.fi/ Korttipohjan voi toteuttaa tukevalle kartongille kauniista lehtileikkeistä tai kangastilkuista. Kirjoita tai piirrä lahjoitettava asia toiselle puolelle korttia. Aikakauslehdestä tai julisteesta voi myös taitella kirjekuoren lahjakortille. Kuva: Kierrätyskeskus/ Hanniina Manner Kirjasiili (30-60 min, riippuen kirjan paksuudesta ja oppilaiden iästä) Koulun poistokirjoista voi tehdä hauskoja siilejä, korttien, laskujen tai muistilappujen säilytykseen. Ne sujautetaan ”piikkien” väliin säilytykseen. Taitteluohjeet löytyvät kierrätyskeskuksen sivuilta: http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/oivaaskarteluopas/mita_tasta_materiaalista_tekisin/ohjeet/kirjasiili 20 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Tilataideteos kierrätysmateriaaleista Koulun yhteistiloihin valmistettava ”kollaasi”, jonka toteutuksessa käytetään kierrätysmateriaaleja. Työllä pitää olla tukeva pohja, johon on piirretty valmiin kuvan/tekstin ääriviivat.Tekstiksi voi valita jokun kummikouluvuoden teemaan kuuluvan lauseen, esim. ”Kierrätys kunniaan”. Materiaalia voidaan kerätä koululla, pyytää oppilaita tuomaan sitä kotoa tai hakea Kierrätyskeskuksen ilmaishuoneista. Tavara kannattaa lajitella ennen aloitusta värien mukaan. Oppilaat liimaavat kangasta/tavaroita paikoilleen omalla vuorollaan ja valmistavat työstä yhteisen kokonaisuuden. Työllä kannattaa olla sama ohjaaja koko päivän, tai etukäteen mietityt erittäin selkeät ohjeet. Esimerkiksi Rastaalan koulussa 5-6-luokkalaiset tekivät pöllömaskotteja vanhoista kankaista. Tilkut on leikattu vanhoista vaatteista ja koululle kertyneistä ylijäämäkankaista. Pohjana on käytetty pahvilaatikosta leikattuja suuria pahveja. Kuvat: Rastaalan koululta/ Hanniina Manner Työn inspiroinnissa voi käyttää myös taiteilija Kaisa Salmen vuonna 2010 Kamppiin Narinkkatorille rakentamaa muovitavarasta ja jätteestä koostuvaa Muovivyöry–tilataideteosta, josta on kuvia alla. Kuvat: Henna Raatikainen 21 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 3.1.2 Alakoulun pajapäiväideat Leludraama (luokat 1-2, 60 min) Opettajan vetämässä ohjelmassa eläydytään lelujen maailmaan leikkien ja tarinan avulla. Työpajan teemana on kohtuullinen kuluttaminen ja tarkoituksena on pohtia lelujen merkitystä ja hankintaa. Valmis opetusmateriaalipaketti Vihreää draamaa lelumaassa sisältää draamaohjelmat Lelumaan tulevaisuus vaarassa ja Lelukoira Tatun avunpyyntö. Materiaalin voi ladata osoitteesta: http://www.kierratyskeskus.fi/files/28/leludraama.pdf. Tietokilpailu ja panttileikki (luokat 1-2, 45 min) Tietokilpailussa oppilaat jakautuvat pieniin ryhmiin ja vastaavat kirjallisesti opettajan esittämään kymmeneen jäteaiheiseen kysymykseen. Kysymykset käydään lopuksi yhteisesti läpi ja lasketaan yhteen oikeat vastaukset. Voittajaryhmä saa esimerkiksi lähteä ensimmäisenä ruokailuun tai välitunnille, tai saa muilta raikuvat aplodit. Panttileikissä kisataan leikkimielisesti lajittelutiedoissa ja vastuullisen kulutuksen taidoissa. Tietokilpailu jätteistä Kysymykset ja vastaukset 1. Mitä sanomalehdelle tapahtuu, kun se viedään paperinkeräysastiaan? Siitä valmistetaan uutta paperia paperitehtaassa. 2. Mistä muovi on valmistettu? Öljystä. 3. Mistä rautaa saadaan? Kaivetaan maasta metallikaivoksissa ja metallin kierrätyksestä. 4. Mitä kompostimadot tekevät biojätteille? Syövät niitä ja tekevät niistä multaa. 5. Mitä perunankuorille tapahtuu kompostissa? Niistä tulee multaa. 6. Mitä materiaalia tai raaka-ainetta säästämme, kun säästämme paperia? Puuta. 7. Miksi kännykän akkua ei saa heittää roskikseen? Se on vaarallista jätettä ja sisältää ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita. 8. Mistä lasi valmistetaan? Hiekasta. 9. Voiko roskien määrää vähentää poimimalla roskan maasta? Ei, sillä ne eivät häviä keräämällä vaan siirtyvät maasta roskikseen. 10. Mitä kierrätetyistä maitopurkeista valmistetaan? Vessapaperirullia. Panttileikki Leikinvetäjällä (opettajalla) on etukäteen paperilapuille kirjoitettuja kysymyksiä. Osallistujat antavat leikinvetäjälle jonkin pantin, kuten penaalin, reppumaskotin tai avaimenperän. Pantit kerätään yhteen kasaan. Leikinvetäjä ottaa silmät suljettuna panttikasasta ensimmäisen pantin. Pantin omistaja ottaa niin ikään sokkona paperilappujen joukosta yhden ja lukee saamansa kysymyksen ääneen. Jotta pantin omistaja saisi panttinsa takaisin, hänen on vastattava oikein lapusta lukemaansa kysymykseen. Jos hän epäonnistuu tehtävässä, kysymys palautetaan paperilappujen joukkoon ja pantti jää odottamaan seuraavaa lunastuskertaa. Edellinen vastausvuorossa ollut leikkijä ottaa silmät suljettuina panttikasasta seuraavan pantin ja leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat saaneet takaisin oman panttinsa. 22 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Esimerkkikysymyksiä: - Luettele kolme eri lajitteluastiaa. - Kerro, mitä jätteitä omassa luokassa lajitellaan. - Millaisia jätteitä koulussa/luokassa syntyy? Luettele viisi esimerkkiä. - Missä on koulun lähin kierrätyspiste? - Mitä voit askarrella metallitölkeistä? - Miksi eläimet eivät tarvitse roskapussia? - Mihin sekajätteet päätyvät? - Mitä biojätteestä tulee, kun se lajitellaan? - Mitä luonnonmateriaalia säästetään, kun kierrätetään paperia? - Miten banaanit kannattaa pakata kaupassa? - Mikä on parempi vaihtoehto muovipussille? - Millaisista karkeista tulee vähiten roskaa? - Millaisesta ruoasta tulee vähiten roskaa? - Mitä ei tarvitse ostaa kaupasta omaksi, vaan voi lainata tai vuokrata? Yksi esimerkki. - Mitä tavaroita voi hankkia käytettyinä? - Mistä voi ostaa vanhoja tavaroita? - Nimeä yksi kotoa löytyvä turha tavara. - Mitä voi tehdä pieneksi jääneelle vaatteelle? Yksi esimerkki. Ulkoleikkejä (luokat 1-4) Kuka pelkää kompostimatoa Versio Kuka pelkää Jäämiestä -leikistä, jossa kerrataan biojätteen lajittelua. Tarkemmat ohjeet voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit Ympäristönsäästäjän värileikki Perinteistä Väri- leikkiä mukaeleva versio, jossa eteenpäin pääsee, jos on tehnyt ympäristötekoja. Tarkemmat ohjeet voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit Matikkapelin ”36” ympäristöversio Joukkuepeli, jossa heitetään noppaa ja edetään nopan osoittaman luvun mukaan eri tehtävärasteille. Rasteja etsitään ulkona juosten, joten pelissä pääsee myös purkamaan energiaa. Tarkemmat ohjeet voi ladata osioitteesta www.kierratyskeskus.fi/ulkoleikit Onko Eikka Etevä kotona? Idea on sama kuin tervapadassa, eli juostaan piirin ympäri ja joka ehtii viimeisenä vapaalle paikalle, jää kiertämään rinkiä vastapäivään. Rinkiä kiertävä koputtaa jonkun olkapäälle ja kysyy: ”Onko Eikka kotona?”. Jos vastaus on ”Kyllä” niin molemmat lähtevät juoksemaan vastakkaisiin suuntiin ja yrittävät ehtiä vapaalle paikalle. Jos taas vastaus on ”Ei”, niin vastaaja joutuu keksimään selityksen siihen missä Eikka on. Vastauksen tulee liittyä ympäristötekoihin (esimerkiksi: lajittelemassa, kirppiksellä tai lainaamassa kirjaa). Lajitteluleikki Maa-meri-laiva –periaatteella 1. versio Maahan piirretään kolme tai useampia viioja, jotka nimetään haluttujen roska-astioiden mukaan, esimerkiksi bio-, kartonki- ja vaarallinen jäte. Ennen aloitusta kerrataan, mitä jätettä mihinkin astiaan saa laittaa. Osallistujat asettuvat riviin saman viivan taakse. Ohjaaja huutaa jonkun roskan nimen ja leikkijöiden pitää juosta sille viivalle, jonne roska kuuluu. Väärälle viivalle menevä juoksija putoaa pois pelistä. Leikin voittaa viimeiseksi jäljelle jäänyt juoksija. Hän saa seuraavalla kierroksella olla leikin vetäjä. 23 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 2. versio Maahan piirrettyjen viivojen sijaan roskiksiksi valitaan huutoetäisyydellä olevia kohteita, kuten lipputanko, suuri koivu tai hiekkalaatikko. Peliin voi ottaa mukaan lajitteluastioiden lisäksi myös tavaroiden uudelleenkäytön ja kierrätyskeskuksen. Shoppailuhysteriavirustesti Oletteko sairastuneet shoppailuhysteriaan? Asettukaa riviin isohkoon tilaan ja tehkää virustesti. Virus on iskenyt pahimmin niihin, jotka liikkuvat vähiten. Miettikää lopuksi mahdollisia parannuskeinoja tartunnan saaneille henkilöille. Testi toimii näin: A-vastaus: astutaan kaksi askelta eteenpäin. B-vastaus: astutaan yksi askel eteenpäin. C-vastaus: pysytään paikoillaan. Kysymykset: 1. Kuinka usein ostat tavaran, lelun tai vaatteen, joka tuntuu jälkeenpäin turhalta ja tylsältä? A. Kerran vuodessa. B. Kerran kuukaudessa. C. Melkein joka kerta, kun käyn kaupassa. 2. Kuinka usein pyydät vanhemmilta lisää rahaa ostoksiin? A. En koskaan. B. Noin kerran kuukaudessa. C. Joka viikko. 3. Kuinka usein sinun tekee mielesi ostaa jotain uutta? A. Pari kertaa vuodessa, en seuraa uutuuksia. B. Silloin tällöin. C. Aina, kun uusia tuotteita tulee kauppoihin. 4. Kuinka usein leikit kavereiden kanssa jotain, mihin ette tarvitse leluja? A. Joka päivä. B. Kerran viikossa. C. En ole tehnyt sellaista koskaan. 5. Kuinka usein tulet kotiin tyhjin käsin kaupasta, koska et ostanut mitään? A. Usein, kun en ole löytänyt, mitä etsin. B. Kerran viikossa. C. En koskaan, sillä haluan ja saan aina jotain uutta. 6. Mikä on mielestäsi paras syntymäpäivälahja? A. Hauska retki kavereiden seurassa. B. Rahaa, jotta voi ostaa, mitä tarvitsee. C. Paljon kauniita paketteja, joissa on pientä tavaraa. 7. Miten usein katselet mainoksia, jotka innostavat sinua ostamaan jotain uutta? A. Aika harvoin, koska mainokset eivät kiinnosta minua. B. Aika usein, koska näen mainoksia joka puolella. C. Monta kertaa päivässä. 24 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Sanomalehtiaskartelua (luokat 1-3) Sanomalehtihattuja Sanomalehtihattujen taitteluohjeita löytyy osoitteissa: http://stream.almamedia.fi/kal/koulumaailma/pdf/100099.pdf (pillerihattu ja muunnokset) http://www.dansukker.fi/fi/inspiroidu/lastenkutsut/merirosvokutsut/askartelua-ja-leikkeja.aspx (merirosvohattu) http://www.perhekerho.net/askartelu/juhlahatut.htm (kartiohattu) Sanomalehtikala Piirretään ja väritetään kala taitetulle sanomalehdelle. Leikataan kala irti (sekä etu- että takapuoli) ja nidotaan reunoista yhteen. Täytetään kala rutistetuilla lehtitolloilla ja nidotaan reunat loppuun asti kiinni. Kalan askarteluohje ja muita paperiaskarteluohjeita löytyy osoitteesta: http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/askarteluopas_luonnonvarojen_saastaj alle/paperi Sanomalehdistä tai julisteista lahjapusseja Vanhoista julisteista, lahjapapereista ja esim. tapetista voi taitella lahjapusseja biojätepussin taitteluohjeella. Lisäksi tarvitset narua, nitojan ja rei’ittimen. - Pussin voi tehdä myös leikata kuvia lehdistä. - Pussit sopivat esimerkiksi lahjakasseiksi syntymäpäivä- ja joululahjoille Video ja taitteluohje osoitteessa: http://kulutusjuhla.com/2008/09/nain-teetbiojatepussin-sanomalehdesta/ 25 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Ympäristötaidetta ulkona (luokat 1-6) Ympäristötaiteen teossa voidaan käyttää luonnonmateriaaleja kuten syksyn lehtiä, lunta ja jäätä. Työt voivat olla etukäteen tarkkaan suunniteltuja tai niitä voi tehdä hetken inspiraatiosta. Työhön voidaan yhdistää toiselle annettu aineeton ilo, jolloin työn voi toteuttaa esimerkiksi vanhainkodin, palvelutalon, kirjaston tai päiväkodin pihassa. Kierrätyshahmopaja (luokat 1-6) Koululle kertyneistä vanhoista löytötavaroista voi koota kaikenlaista kivaa. Karamzinin koululla järjestettiin luokkien välinen kilpailu siitä, mikä luokka tekee hauskimman maskotin kierrätysmateriaaleista. Ympäristöryhmä valitsi voittaluokan, joka sai voiton kunniaksi jätskit. Hyvälaatuiset ja puhtaat löytötavarat, joille ei ole löytynyt omistajaa voi tietysti myös lahjoittaa esim. Kierrätyskeskukseen tai Fidalle. Kuvat: Karamzinin koululta /Hanniina Manner Videopaja Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 6.5. Toimittajapaja Ympäristöryhmä tai muu toimittajan työstä innostunut oppilasryhmä seuraa teemapäivän ajan toimintaa eri pajoissa. Pajoista otetaan valokuvia ja haastatellaan pajoihin osallistuvia oppilaita ja opettajia. Materiaalista voi koostaa jutun koulun lehteen, blogiin tai nettisivuille. Työn voi koota myös posteriksi koulun seinälle tai tehdä aiheesta päivänavauksen. Ehdotuksia tiedon koostamiseen: 1. Pajan nimi ja lyhyt kuvaus pajasta 2. Osallistuva luokka ja opettaja 3. Kysymyksiä kahdelle oppilaalle ja opettajalle 26 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 a. b. c. d. Minkä ympäristöasian opit pajassa? Mikä pajassa on ollut hauskinta? Mitä aiot kertoa pajasta kotona? Olisiko samanlainen päivä kiva toteuttaa joka vuosi? 3.1.3 Yläkoulun teemapäiväideat Riperuokapaja Kotitalousopettajan vetämäksi sopii paja, jossa suunnitellaan riperuokareseptejä. Opettaja ohjeistaa, että riperuokareseptissä tulee olla yleinen helposti jääkaappiin jäävä ruoka, kuten keitetyt perunat, pasta tai tummuneet banaanit. Opettaja voi valita parhaan reseptin tai luokka äänestää sen. Voittajareseptin mukaan tehdään ruokaa seuraavalla kotitalouden tunnilla. Riperuokaohjeita löytyy täältä: http://www.saasyoda.fi/ Eri ruokatuotteiden ilmastovaikutuksia voi vertailla täällä: http://www.eatlowcarbon.org/take-thequiz/ (englanniksi). Ympäristöaiheinen ainekirjoitus Helppo pajaidea äidinkielen tunnille. Tarkoituksena on tutustua jätteiden aiheuttamiin haasteisiin ja kirjoittaa aiheesta aine, kolumni tai reportaasi. Aineistona voidaan käyttää esimerkiksi ajankohtaisia lehtileikkeitä, joihin joiden perusteella oppilaat kirjoittavat oman jutun aiheesta. Tunnilla voidaan hyödyntään myös Ympäristökoulu Polun, Sanomalehtien liiton ja WWF:n tuottamaa Ympäristötoimittaja -materiaalia, jossa on valmiita aihetta pohjustavia tekstejä ja niihin liittyviä kirjoitusta auttavia kysymyksiä. Materiaalin voi pyytää ympäristökasvattajalta. Nettipaja: Omat kulutusvalinnat ja lajittelu Pajassa oppilaat pääsevät pelaamaan ympäristöaiheisia verkkopelejä ja tekemään testejä. Ympäristöaiheisia pelejä ja testejä löytyy: - Kulutus.fi -sivustolla on linkkilista eri peleihin: www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/ Paperinkeräys Oy:n sivuilla on hauska lajittelupeli: http://www.paperinkerays.fi/kouluille/ (peliä uudistetaan) Nettipaja: Globaalin kuluttajan ajokortti Pajan tavoitteena on pohtia eettisiä kulutusvalintoja. Eetti ry on tehnyt siihen avuksi nettitehtävien sarjan, jonka suorittamalla oppilas saa globaalin kuluttajan ajokortin. Materiaali löytyy Eetti ry:n sivuilta http://globaalikuluttaja.fi/ Pajaa varten voi Eetti ry:ltä lainata myös ”Kännykkäsi todellinen hinta” -elokuvan matkapuhelinten tekijöistä ja kierrättäjistä (info(at)eetti.fi) 27 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Videopaja Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 6.5. Videopaja sopii hyvin esimerkiksi englannin tunnille, sillä ympäristöaiheisia videoita löytyy paljon englanninkielisinä. Vastamainospaja Katsotaan mainontaa ja vastamainoksia käsittelevä Onnea ostamatta sarjan osa Rahat ja henki: https://www.youtube.com/watch?v=HvK1bE9I_yw&feature=channel Sen jälkeen oppilaat tekevät omia vastamainoksia. Ne voivat olla joko julisteita tai videoita. Inspiraatiota mainoksiin voi hakea mainoskupla.fi -sivustolta. Vaihtoehtoisesti koululle voi lainata myös Vastamainosnäyttelyn Ympäristökoulu Polusta; kysy lainaamista ympäristökasvattajalta. Vaatteiden tuunauspaja Vaatteita voi tuunata äärettömän monella tapaa eikä uusia vaatteita aina tarvitse hankkia. Vanhoja vaatteita voi yhdistellä uusiksi tai paikata näyttävällä koristeella uudenveroiseksi. Esimerkiksi Tpaidan tuunauksessa vanha paita uudistuu yksinkertaisesti kiinnittämällä siihen toisesta vanhasta paidasta tai muusta kankaasta leikattu kuva. Tuunattujen vaatteiden esittämiseksi voidaan järjestää muotinäytös. Tuunausvinkkejä löytyy internetistä rajattomasti, hyviä linkkejä sekä opas on esitelty kappaleessa 6.3. – – 1,20 minuutin lyhyt animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä sopii alustukseksi tuunauspajalle. https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be Polkupyörän korjaus- ja huoltopaja Työpajassa voidaan huoltaa pyörät kesäksi kuntoon tai talviteloille. Samalla pajassa opitaan helppoja huoltotoimia, joita oppilaat voivat itsekin tehdä pitääkseen pyörän kunnossa. Lista keskeisistä huoltotoimista löytyy esimerkiksi luontoon.fi-sivustolta: http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/retkensuunnittelu/pyoraretket/pyoranhuolto. Lisää tietoa löytyy täältä: http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_huolto_ja_korjaus. Kattava perusopas pyöränhuoltoon ja korjaukseen on Fred Milsonin Polkupyöräkirja (2010). Toimittajapaja Ympäristöryhmä tai muu toimittajan työstä innostunut oppilasryhmä seuraa teemapäivän ajan toimintaa eri pajoissa. Pajoista otetaan valokuvia ja haastatellaan pajoihin osallistuvia oppilaita ja opettajia. Materiaalista voi koostaa jutun koulun lehteen, blogiin tai nettisivuille. Työn voi koota myös posteriksi koulun seinälle tai tehdä aiheesta päivänavauksen. 28 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 3.2 Vierailukohteet Vierailut ovat koulun omatoimisesti järjestettävissä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (luokat 5-9, ympäristöryhmät) HSY tarjoaa mahdollisuuden vierailla Pohjoismaiden suurimmassa jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa. Mielenkiintoisella ja silmiä avaavalla vierailulla esitellään mm. Sortti-asema, kompostointilaitos, kaasuvoimala ja vanha sekajätteen täyttöalue. Nykyään HSY kuljettaa sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa se hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi. Retkeen kuluu aikaa kaksi tuntia. Opastus on koululle maksutonta ja sen järjestää Ympäristökoulu Polku. Huom! Koulu järjestää ja kustantaa bussikuljetuksen itse. Kysy lisää ympäristökasvattajalta. Alakouluille vierailun jälkitehtäviksi sopii esimerkiksi äidinkielen tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/aidinkieli.aspx → Ainekirjoitus vanhoista esineistä Yläkouluille jälkitehtäväksi sopivat puolestaan biologian ja maantiedon tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/biologiamaantieto.aspx → Turhat tavarat (BI3) sekä kotitalouden tehtävä https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/ylakoulutjalukiot/Sivut/kotitalousterveystieto.aspx → Jätteen vähentäminen kotona (kotitalouden perusopetus) Vierailun innoittamana kouluun voidaan perustaa jätenäyttely vaikkapa kierrätyskelpoisista jätteistä. Näyttelyyn voivat tutustua koulun muut luokat, henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat. HSY:n Sorttiasema (luokat 5-9, ympäristöryhmät) Vierailun tavoitteena on oppia mitä kaikkea sekajätteestä voidaan lajitella erikseen ja siihen, mitä erilleen lajiteltaville jätteille tapahtuu. Opastus voidaan toteuttaa HSY:n Sortti-asemalla Kivikkossa tai Konalassa. Vierailun kesto 45 minuuttia. Sortti-asemalle voi saapua kävellen, julkisella liikenteellä tai tilausbussilla. 29 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitos (luokat 7-9) HSY:n vesihuolto järjestää opastuksia yläkoululaisille Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon Helsingissä. Huom! Turvallisuussyistä seitsemäsluokkalaisia nuorempia vieraita ei voida ottaa puhdistamolle. Ryhmän enimmäiskoko on 25 henkilöä. Vierailun kesto on noin 1,5 tuntia. Voit varata vierailun täältä (tee varaus vähintään kaksi viikkoa etukäteen): https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/asiakaspalvelu/tilaataivaraa/vierailut/vesihuolto/Sivut/default.asp x. Osoite: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, Hernepellontie 24, 00710 Helsinki Kierrätyskeskus (kaikki ikäryhmät) Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kaupoissa kannattaa vierailla omatoimisesti tai pyytää opastusta henkilökunnalta etukäteen. Ryhmän koko on max. 20 henkilöä. Toimintaohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.kierratyskeskus.fi/kaupat_ja_palvelut/muut_palvelut/vierailulle_kauppaan Vierailun ennakkotehtävänä voidaan pohtia luokan kanssa mitä turhaa tavaraa itsellä on, ja mitä itse voisi lahjoittaa. Jokainen voi esimerkiksi tuoda yhden tavaran mukanaan lahjoitettavaksi Kierrätyskeskukseen. Lisäksi oppilaiden kanssa voi miettiä mitä voisi itse ostaa käytettynä uuden sijaan. Jätevoimala, Vantaan Energia (luokat 4-9) Vantaan Energian järjestämä opastus perehdyttää jätteen syntyyn, kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön, jätevoimalan tekniikkaan sekä laajemmin jätteestä energiaa -tuotantoon. Kokonaisuus käydään läpi kuvin ja sanoin, pelin, pienoismallin ja ainutlaatuisen äänimaailman avulla sekä lyhyellä kiertokäynnillä voimalaan. Tutustumiskierros kestää 1,5 - 2 tuntia. Lisätietoa http://www.vantaanenergia.fi/fi/TietoaKonsernista/jatevoimalahanke/Sivut/vierailukalenteri.aspx 30 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 4 Kummikouluohjelman aikataulu Alla suuntaa antava aikataulu kummikouluvuodelle. Toimenpide Ohjelman käynnistys - ympäristötiimin kokous, ohjelma käyntiin ja teeman esittely - ympäristöryhmän tapaaminen, ohjelma käyntiin ja teeman esittely - lähtötilanteen kartoitus, esim. - jätemäärät - kulutustottumukset - lajitteluosaaminen Ohjelman suunnittelu - tavoitteiden asettaminen Ajankohta Toteuttaja touko- elokuu pvm: syyskuu pvm: opettajien ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja oppilaiden ympäristöryhmä syyskuu vko: ympäristöryhmä lokakuu vko: - puolikas koulutuspäivä (esim. lokakuu VESO) opettajille pvm: - ympäristöryhmän toiminta, oh- lokakuu jelman näkyvyys koulussa vko: Ohjelman toteutus - koko koulun aloitustilaisuus tai syys-lokakuu päivänavaus pvm: - teema-/pajapäivä loka-toukokuu pvm: - oppitunnit loka-toukokuu - vierailut - opettajien omat oppitunnit - loka-toukokuu loka-toukokuu pvm: vuosikalenterin loka-toukokuu tempaukset mukaan Ohjelman lopetus - lopputilanteen kartoitus, sa- viimeistään toukokuu mat kartoitukset kuin alussa. vko: - palautteen keruu toukokuu vko: - päätös esim. aamunavauk- touko-kesäkuu sessa tai kevätjuhlassa pvm: - diplomi koululle toukokuu vko: 31 ympäristötiimi opettajat ja ympäristökasvattaja ympäristöryhmä ja ympäristökasvattaja opettajat, vattaja opettajat ympäristökas- ympäristökasvattaja luokalle kerrallaan ulkopuolinen opas luokalle kerrallaan opettajat ympäristötiimi ja ympäristöryhmä ympäristöryhmä HSY ja Polku koko koulu HSY KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Apua alku- ja loppukartoitukseen 5 Jätemäärien ja kulutustottumusten kartoitus on hyvä lähtölaukaus kummikouluohjelmalle. Kartoitus kannattaa tehdä kummikouluvuoden aluksi ja toistaa vuoden tai kampanjan lopuksi, jotta pääsette näkemään työnne tulokset selkeämmin. Tämän kansion liitteenä olevat kartoituslomakkeet toimivat apuna tietojen keräämisessä. Kartoituslomakkeet sopivat sekä oppilaiden että henkilökunnan käyttöön. Lomakkeita voi myös käyttää soveltuvin osin tai osana itse tehtyä kartoituslomaketta. Liitteenä löytyvät kartoituslomakkeet: - Jätteen vähentäjän tutkimukset, oppilaiden käyttöön (Liite 4) - Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat oppilaitoksessa työskentelevälle ja ympäristötyöryhmälle, henkilökunnan käyttöön (Liite 6) - Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, sekä henkilökunnan että oppilaiden käyttöön (Liite 7) - HSY:n käyttämä kartoituslomake jätemäärien seurantaan, kouluisännän tai seurannasta vastaavan käyttöön (Liite 8) Kartoitusten tavoitteena on kartoittaa koulun tilannetta ja selvittää yhdessä, missä voitaisiin parantaa. Tutkimukset ovat hyvä keino motivoida oppilaita osallistumaan koulun ympäristötyöhön. Haastateltaville voidaan antaa kysymykset etukäteen, jotta niihin on helpompi vastata kun oppilaat tulevat tekemään haastattelua. Alkukartoituksen perusteella asetetaan vuoden tavoitteet (ainakin biojätteen ja paperinkulutuksen määrän vähentämiseksi) ja loppukartoituksessa nähdään tavoitteiden toteutuminen. Kartoitusten tuloksia esitellään koulussa mahdollisimman laajasti. Oppilaat voivat kertoa tehdyistä tutkimuksista esimerkiksi tietoiskuina keskusradiossa, ilmoitustaululla tai koulun verkkosivuilla. Esimerkiksi Rastaalan koulussa ruokajätekartoitusten tulokset laitettiin esille ruokalaan koko koulun nähtäväksi. Kuvat: Rastaalan koululta/ Hanniina Manner 32 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 PETRA-JÄTEVERTAILU – KÄYTÄNNÖLLINEN TYÖKALU KOULUILLE Petra -jätevertailu on maksuton palvelu oppilaitosten jätemäärien ja hyötykäytön seurantaan. Petran avulla koulu voi seurata jätemääriensä kehitystä vuositasolla ja verrata tietojaan muiden koulujen keskiarvoon. Tarkimmat jätetiedot saa punnitsemalla tai jäteraporttien (esim. jätelaskut) perusteella. Jätemääriä voi arvioida myös jäteastioiden täyttöasteen perusteella. Koulun tiedot voi kerätä esimerkiksi ohjattuna ryhmätyönä ja sopia, että opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilö syöttää tiedot järjestelmään. Vaihtoehtoisesti opettaja, kouluisäntä tai muu vastuuhenkilö kokoaa jätetiedot raporteista ja oppilaat tekevät tarpeen mukaan punnituksia tai seuraavat astioiden täyttöastetta tulosten täsmentämiseksi. Seuranta on hyvä tehdä vuosittain. On huomioitava, että Petraan viedyt jätetiedot näkyvät siellä vasta seuraavan vuoden puolella. Tutustu Petraan tarkemmin www.hsy.fi/petra, suora linkki oppilaitoksille http://www.petrajatevertailu.fi/hsy 33 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 6 Materiaalit ja lisätiedon lähteet 6.1 Apua koulun ympäristötyöhön Ympäristökoulu Polun kurssit kasvattajille Ympäristökoulu Polku tarjoaa kasvattajille maksuttomia HSY:n rahoittamia ympäristökasvatuskursseja, jotka tukevat kummikoulutoimintaa. Kurssitarjontaan voi tutustua osoitteessa: http://www.kierratyskeskus.fi/kurssit_hsy Keke koulussa – kestävän kehityksen opas Kestävän kehityksen ohjelma on työväline kestävän elämäntavan oppimiseen. Oppaassa kerrotaan kuinka koko kouluyhteisö voi osallistua ohjelman rakentamiseen ja esitellään runsaasti esimerkkejä. Oppaan nettisivuilla on myös valmiita sähköisesti täytettäviä lomakkeita, mm. kartoitusten tekoon: http://www.4v.fi/kekekoulussaPyydä painettu opas ympäristökasvattajalta. Vihreä lippu Tietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmasta Vihreästä lipusta. http://www.vihrealippu.fi/vl Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi. http://www.koulujaymparisto.fi/index.php Esitteitä Ympäristökoulu Polun esite, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2014 http://www.kierratyskeskus.fi/files/11166/Polku_esite_140x140.pdf Luonto- ja ympäristökoulujen kurssit 2015–2016. www.kierratyskeskus.fi/kurssit_hsy --> sivulla on likki kurssikalenteriin. Kodin jäteopas, HSY 2014. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Jateopas_A4_2014_web.pdf Vinkkilista – vähennä jätettä kotona, HSY, 2013. https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/vahenna_jatetta_kotona.pdf 6.2 Opetusmateriaaleja netistä HSY:n oppimateriaalit HSY:n Opettajalle -sivustolle on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle eri oppiaineisiin, tietoa opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Oppimateriaalia löytyy esiopetuksesta lukioon: https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/Sivut/default.aspx Ympäristökoulu Polun sivut Sivulle on koottu Kierrätyskeskuksessa tuotettuja neuvontamateriaaleja ja julkaisuja, kuten Lennu Liito-orava materiaalit ja Vihreä Draama Lelumaassa. Osaa materiaaleista voi tilata myös postitse: http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateri aaleja 34 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Mappa.fi Ympäristöaiheisten opetusmateriaalien hakupalvelu. https://mappa.fi/fi/etusivu WWF:n materiaalipankki WWF:n materiaalipankista löytyy runsaasti maksuttomia materiaaleja ympäristökasvatukseen. http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/ymparistokasvatus/ladattavat-materiaalit/ Eettinen kuluttaja (yläkoulut) Globaalin kuluttajan foorumi ja materiaali ajokorttia varten löytyy Eettisen kaupan puolesta ry:n sivuilta: http://www.eetti.fi/kouluille Unohdetut varoitusmerkit ja vaaralliset jätteet (yläkoulut) Unohdetut varoitusmerkit -kampanja kemikaalien varoitusmerkeistä ja niiden muuttumisesta on suunnattu erityisesti nuorille. Kampanjan kotisivuilta löytyy materiaalia, sarjakuvia, julisteita ja kolme erilaista filmiä. http://www.unohdetutvaroitusmerkit.fi/ Tietoa vaarallisista jätteistä: http://www.vaarallinenjate.fi/ 6.3 Tuunausideoita ja musiikkia Kierrätyskeskuksen askarteluopas luonnonvarojen säästäjälle Paljon ideoita ja ohjeita luovaan työskentelyyn http://www.kierratyskeskus.fi/askarteluopas Näprä Kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä järjestää askartelupajoja tilauksesta ja myy kierrätysaskartelutarvikkeita. Näprällä on myös ilmaistukku, josta oppilaitokset voivat hakea kierrätysaskartelumateriaalia ilmaiseksi. http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/ Punomo Käsityöideoita kestävän kehityksen hengessä http://www.punomo.fi/teeitse/ UFF:n kirja Käsinuket kertovat (alakouluille) Kirjassa on hyviä käsinukkeohjeita muun muassa parittomien sukkien ja hanskojen varalle. http://www.uff.fi/materiaalit.php Roimamusiikki Mikko Perkoilan kierrätyssoittimien rakennusohjeita ja ääninäytteitä http://www.roima.fi/teeitsesoitin.htm Pirkanmaan jätehuollon uusisatsi (alakouluille) Uusi satsi -pakettiin on koottu lauluja, leikkejä ja asiaa jätteistä http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/Tietori/uusi_satsi Krääsä-räppi (alakouluille) Sanat krääsäräppiin https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/sahkoisetoppimateriaalit/alakoulut/Sivut/taito-ja-taideaineet.aspx → Musiikki → Krääsä-räppi ja Laulu jätteen välttämisestä 35 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Lennu Liito-orava ja suuri mysteeri, opettajan lisämateriaali (alakouluille) Materiaalin sivuilla 33-35 on vanhoja lauluja uusin sanoin http://kierratyskeskus.fi/files/23/Lennu_opeopas.pdf 6.4 Nettipelit ja -testit Kaiken ikäisille Paperinkeräys Oy Harjoita kierrätystaitojasi pelissä, joka on suunniteltu kouluikäisten ja kaikkien asiasta innostuneiden iloksi. http://www.paperinkerays.fi/kouluille/ (peliä uudistetaan) Yläkouluille HSY:n Sepi – Suurin vähentäjä -nettipeli Sepi on yläkoululaisille suunnattu nettipeli, jossa hypätään kulutusvalintojen ja jätteiden lajittelun maailmaan. http://sepi.hsy.fi/ Kulutus.fi pelit ja testit Kokoelma monenlaisia ympäristöaiheisia pelejä Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla http://www.kulutus.fi/pelit-ja-testit/ Ilmastodieetti Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelu, jossa voi laskea asumisesta, liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html Eetin Reilut reitit -nettipeli Eettisen kaupan puolesta ry:n sivuilla voi pelata Reilut reitit peliä, jonka avulla voi tutustua Reilun kaupan tuotteiden alkuperään. http://www.eetti.fi/sites/repu/files/reilutreitit/reilutreitit.html 36 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 6.5 Videot verkossa Kannattaa hakea videoita Yle Areenasta ja MTV3:n Katsomosta esim. hakusanalla kierrätys tai jäte. Kouluilla on oikeus näyttää näiden kanavien kotimaisia ohjelmia: Yle 1, Yle Fem, Yle Teema sekä MTV3. Lisätietoja: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2014/03/tv-ohjelmientekijanoikeusrajoitukset-opetuksessa-vuonna-2013/ Muita vapaassa käytössä olevia videoita on listattu alle. Luokille 1-2 sopivat videot Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja Roskisrotta (5*15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä. http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu Rojupöhö-nukketeatteriesitys Ympäristökoulu Polun nukketeatterin videoitu versio. Kesto 20 min. http://vimeo.com/2803686 Luokille 3-6 sopivat videot Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja Roskisrotta (5*15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä. http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu Viemärietiketti Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso videoilta, mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 min. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx Käytä vaatteitasi – – Pohjola-Nordenin tekemä animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä. Kesto 1,20 min. 4.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be Kiitos kun lajittelet -videot Jätteiden lajitteluvinkkivideoita ja julkkisten pohdintoja lajittelusta ja kierrätyksestä. HSY:n kampanja 2014-15. Useita erilaisia 1-3 minuutin videoita. http://www.kiitoskunlajittelet.fi/ Luokille 7-9 sopivat videot Kiitos kun lajittelet -videot Jätteiden lajitteluvinkkivideoita ja julkkisten pohdintoja lajittelusta ja kierrätyksestä. HSY:n kampanja 2014-15. http://www.kiitoskunlajittelet.fi/ 37 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 Onnea ostamatta -ohjelmasarja Seitsemän 5–6 minuutin mittaista ohjelmaa käsittelevät kestävää kulutusta eri näkökulmista. Ohjelmat sisältävän cd:n voi tilata Ympäristökoulu Polusta tai katsoa osoitteesta: http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateri aaleja/ylakoulu_lukio_ja_ammatilliset_opinnot – – 1,20 minuutin lyhyt animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä. https://www.youtube.com/watch?v=OBAJMxgp_xQ&feature=youtu.be Viemärietiketti Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso videoilta, mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 minuuttia. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/viemarietiketti/Sivut/default.aspx Vantaan energian jätevoimalan toimintaperiaate Animaatiossa kerrotaan miten jäte muuttuu energiaksi voimalassa. Kesto 4,5 min. https://www.youtube.com/watch?v=vNUmwcjmnwQ&feature=youtu.be Esittelyvideo Vantaan energian jätevoimalasta Videolla kerrotaan jätevoimalan eduista jätteiden kaatopaikalle viemiseen verrattuna. Kesto 2,5 min. https://www.youtube.com/watch?v=h3IHqcWeNPc&feature=youtu.be Englanninkieliset videot 7-9 luokkalaisille Story of Stuff (20 min, englanniksi) Oivaltava animaatio paljastaa kulutusyhteiskunnan salattuja rakenteita. http://storyofstuff.org/movies/story-of-stuff/ Yann Arthus-Bertrandin Home –elokuvan traileri (3,5 min, ranskaksi, englanninkielinen teksti) Maapallon ihmeitä ja ihmisen vaikutusta huikaisevalla tavalla esittelevän elokuvan esittely. https://www.youtube.com/watch?v=KDlcANyFHhA Nature is Speaking by Julia Roberts (2 min, englanniksi) Lyhyt elokuva siitä, kuinka pieni ihminen on luonnon rinnalla. https://www.youtube.com/watch?v=WmVLcj-XKnM How wolves change rivers (4,5 min, englanniksi) Havahduttava filmi siitä, kuinka eri eliölajit ovat kytköksissä toisiinsa ja kuinka suuria vaikutuksia lajien häviämisellä voi olla. https://www.youtube.com/watch?v=ysa5OBhXz-Q 38 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 6.6 Mielenkiintoista taustatietoa opettajille Saa Syödä! -sivusto Saa Syödä! -sivusto kannustaa nauttimaan ruoasta ja antaa vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen. http://www.saasyoda.fi/ MTT:n Foodspill -hanke Paljonko heität ruokaa roskiin? Vastauksia mm. tähän kysymykseen etsittiin MTT:n tutkimushankkeessa FOODSPILL - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodspill Worldmapper Vertailukarttoja esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen jakautumisesta maapallolla http://www.worldmapper.org/index.html Kuluttajavirasto Tietoa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta mainonnasta http://www.kkv.fi/opettajalle/markkinointi-ja-kaupallinen-media/ Vihreät vaatteet Ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin perehtyneen vaatesuunnittelijan blogi sisältää paljon tietoa tekstiilien ympäristökuormituksesta. http://www.vihreatvaatteet.com/ 6.7 Lainattavia materiaaleja Lisätietoa HSY:n lainattavista materiaaleista: https://www.hsy.fi/fi/opettajalle/lainattavatoppimateriaalit/Sivut/default.aspx PELEJÄ Pöytälajittelupeli (Kaiken ikäsille) Lajittelupelissä lajitellaan erilaiset roskat oikeisiin jäteastioihin. Lajittelupeli koostuu: - 47 kortista (koko 57 x 81 mm), joissa on kuvia erilaisista jätteistä - 10 lajittelualustasta (koko A4) mm. biojäte, paperi, kartonki, vaarallinen jäte Lajittelualustojen kääntöpuolella on kuva uusiotuotteesta, joka kyseisestä jätteestä valmistetaan, kun se lajitellaan oikeaan paikkaan. Lajittelupeli tarvitsee suuren pöydän, jonka ympärillä voi liikkua. 1-2.- luokkalaisille kannattaa valita vain osa jätteistä ja jäteastioista, jotta peli ei ole liian vaikea. Pelin saa lainaan ympäristökasvattajalta. Koululle voi myös tulostaa oman lajittelupelin täältä: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Lajittelupelipaketti.pdf 39 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 JULISTESARJOJA JA NÄYTTELYITÄ Ympäristökoulu Polusta Kalasatamasta saa lainaan eirilaisia ympäristöaiheisia näyttelyitä. Kysy lisää ympäristökasvattajalta. Tarkemmat kuvaukset näyttelyistä löytyvät: http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulutus/ymparistokoulu_polku/lainattavat_nayttelyt Tuotteelle uusi elämä -valokuvanäyttely (Alakoulu) Tuotteelle uusi elämä -ideakilpailun uusiotuotteita ja muita uusioaskarteluja. Näyttely sisältää otsikkotaulun, tekstitaulun sekä 11 kehystettyä A2-kokoista valokuvataulua. Taulut pakattu tukevaan vanerilaatikkoon, jota kantamaan tarvitaan kaksi henkeä. Kuljetus vaatii auton. Vanha on parempaa -julistesarja (Alakoulu, yläkoulu) Kahdeksan A1-kokoista rullattavaa julistetta, joissa on valokuvia innovatiivisista uudelleenkäyttötuotteista Uusi Elämä -hankkeen järjestämiltä työpajakursseilta. Vaarallisen jätteen salkku (Alakoulu, Yläkoulu) Vaarallisen jätteen salkku sisältää Pieni mutta vaarallinen -työpajan, joka on tarkoitettu mm. vaarallisen jätteen oppimateriaaliksi. Sen tavoitteena on tunnistaa, lajitella ja käsitellä vaaralliset jätteet oikein sekä kertoa, mihin vaaralliset jätteet voi viedä. Salkkuun on kerätty havainnollistavaa materiaalia erilaisista kodin vaarallisista jätteistä. Salkku painaa noin 5 kg ja on käsin kannettavissa. HUOM! Lainaus HSY:ltä, ei Ympäristökoulu Polusta. KotiMIPS -julistesarja (Yläkoulu) Yhdeksän A0-kokoista julistetta (84 x 119 cm), jotka esittelevät keskivertosuomalaisen kulutuksen ekologista selkäreppua, eli sitä millaisia materiaalivirtoja on ruokamme, harrastustemme, ostostemme ja muun elämämme taustalla. Oppia etelästä –julistesarja (Yläkoulu) Näyttely herättelee miettimään, voisiko vähemmän kuluttaen elää ja voida hyvin. Mikä tai kuka sen määrää, mikä on tarpeeksi? Näyttelyyn kuuluu kuusi A2-kokoista julistetta. Sarjaa täydentää A3-kokoinen mainosjuliste. Näyttely on lainattavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. RajatOn? -julistesarja (Yläkoulu) Yhteensä 15 laminoitua julistetta, jotka muodostavat kolme eri kokonaisuutta. Sarjojen teemana on Rajallisuus: Kodin, Lompakon, Elämän ja Maapallon rajat tulevat ennen pitkää vastaan. Koko A1 tai A2, riippuen julisteesta. Vastamainos -julistesarja (Yläkoulu) Näyttely Mainoskupla-kilpailun töistä sisältää 20 A2-kokoista laminoitua julistetta. Kilpailun kotisivu: www.mainoskupla.fi Samaan aikaan toisaalla -näyttely (Yläkoulu) Samaan aikaa toisaalla -näyttelyllä on annettavaa nuorille yläasteikäisistä ylöspäin. Lyhyiden tarinoiden ja suurten kuvien kiehtova kokonaisuus haastaa pohtimaan omia arvoja ja arjen valintoja, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan Itämeren valuma-alueella. Onko kestävä elämäntapa meille oikeasti mahdollinen? Suurikokoinen näyttely vaatii n. 40 neliön tyhjän tilan. Näyttelyn kuljetus vaatii ison farmariauton tai pakettiauton. Se noudetaan Nihtisillan Kierrätyskeskukselta. 40 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2015 8. Liitteet Liite 1: Ympäristöagenttitoiminta -hyvä käytäntö, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2010. Liite 2: Oletko Fiksu kuluttaja? Testi, HSY. Liite 3: Valinnoilla vaikutat -kulutustesti, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Liite 4: Jätteen vähentäjän tutkimukset, HSY. - Lomake 1. Ruokalan jätekartoitus - Lomake 2. Luokkahuoneen kartoitus - Lomake 3. Opettajainhuoneen kartoitus - Lomake 4. Roskakatoksen paperinkeräysastian tarkistus - Lomake 5. Koulusihteerin haastattelu - Lomake 6. Kouluisännän haastattelu - Lomake 7. Siistijän haastattelu - Lisätutkimuksia: Lautasjätteiden seuranta – ruokajätepoliisit - Lisätutkimuksia: Ympäristötietotesti Liite 5. Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään, Taavinkylän ja Karamzinin koulut, 2013. Liite 6: Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat, HSY 2015. Liite 7: Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet, 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 2010. Liite 8: HSY:n jätekartoituslomakepohja, HSY 2013. 41 Liite 1: Ympäristöagenttitoiminta -hyvä käytäntö 2 sivua HYVÄ KÄYTÄNTÖ YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA Avainsanat: osallisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, koulu, toimintavinkki, energian ja veden säästö, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, kestävä elämäntapa Kenelle: kouluille, koulujen yhteistyökumppaneille Tavoite Oppia ja opettaa ympäristöasioita kouluissa siten, että oppilaat toimivat itse asiantuntijoina. Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa Ympäristöagenteiksi koulutetut oppilaat opettavat toisille oppilaille sekä opettajille ja muulle henkilökunnalle esimerkiksi kierrätystä ja lajittelua ja antavat toiminnasta palautetta. Toteuttaminen Ympäristöagenttitoiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi kerhona. Kerhon vetäjänä toimii asiaan perehtynyt opettaja, joka saa työstään kerhopalkkion tai suunnitteluryhmän/johtoryhmän jäsenen palkkion. 10–20 ylä- tai ala-kouluikäisen oppilaan ryhmä tapaa viikoittain säännöllisesti kerhotuntien puitteissa (esimerkiksi 30 min/kerta, kerran kuussa pidempi kokous). Oppilaat käyvät aloituskoulutuksen ja myöhemmin jatkokoulutuksia. Koulutusta tarjoavat myös alan asiantuntijat (esim. jätehuoltoyhtiöt). Olennainen osa agenttitoimintaa on leirikoulut, joihin kaikki agenttioppilaat pääsevät ainakin kerran lukukaudessa. Päivän tai parin mittaiset leirikoulut voidaan järjestää yhdessä toisten koulujen kanssa siten, että kukin agenttikoulu vuorollaan järjestää leirikoulun omalla alueellaan. Leirikoulut motivoivat oppilaita: he voivat jakaa tietoaan toistensa kanssa, tehdä yhdessä vaikkapa luontoaiheisen pelin ja saada tietoa myös ulkopuolisilta kouluttajilta. Leirikoulut voidaan järjestää osana koulun muuta leirikoulutoimintaa. Koulutetut agentit seuraavat koulun lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Toiminta edellyttää, että jätehuolto on järjestetty oikein jokaisessa luokassa ja muussa koulun tilassa. Kaikissa luokissa tulee olla jätteiden lajitteluun tarkoitetut oikeilla merkinnöillä varustetut astiat (esim. paperi, pahvi, biojäte, metalli, lasi, energiajae), ja agentit ohjeistavat koko kouluyhteisön jätteiden lajitteluun. Agentit seuraavat lajittelua tekemällä luokkiin täsmäiskuja, ja tarkistavat kuinka jätteet on lajiteltu. He antavat lajittelusta palautetta esimerkiksi hymynaamoin (surullinen naama – jätteet on lajiteltu väärin, neutraali naama – osa jätteistä on mennyt oikeisiin astioihin, mutta vielä on parannettavaa, iloinen naama – jatkakaa samaan malliin!). Ympäristöagenttikerho järjestää agenttitoiminnan ohessa myös koulutuksia luokille, opettajille tai toisille kouluille. Toiminta saattaa jatkua vuosia ja oppilaat oppivat agentteina jätteiden lajittelun asiantuntijoiksi. On hyvä, että oppilaille annetaan mahdollisuus erikoistua eri aiheisiin (esimerkiksi energian säästämiseen, kestävään kehitykseen, HYVÄ KÄYTÄNTÖ YMPÄRISTÖAGENTTITOIMINTA Reiluun kauppaan), joita he esittelevät esim. ympäristömessuilla muille oppilaille. He voivat myös auditoida esimerkiksi luokkahuoneiden lämpötiloja seuraamalla täsmäiskuin jokaiseen luokkaan asennettuja lämpömittareita ja antamalla siitä palautetta kouluisännälle. Yhteistyö vanhempien kanssa on myös hedelmällistä, sillä sitä kautta oppilaat voivat päästä auditoimaan myös yrityksiä. Agenttien esityyntymisvalmiudet kehittyvät, kun he esittelevät asiaa muille oppilaille, huoltajille ja tiedotusvälineille myös englanniksi. Resurssit • • • Opettaja, joka suunnittelee jokaviikkoisen kokouksen ja organisoi kerhon toiminnan. Työaikaa menee keskimäärin 1–2h viikossa. Ympäristöagenttikerho (10–20 oppilasta), jolle pitää varata säännöllinen, kiireetön aika (esim. 30 min viikossa ja kerran kuussa pidempi kokous). Kokouksissa on hyvä tarjota pientä purtavaa, jotta oppilaat jaksavat kokoustaa vielä koulupäivän jälkeenkin. Yhteistyökumppanit, esimerkiksi asiantuntijakouluttajat. Kokemuksia Toiminnan on ensi kerran Suomessa käynnistänyt biologian ja maantiedon lehtori Ulla Tiainen Ala-Malmin peruskoulussa Helsingissä, ja toiminta on pyörinyt siellä vuodesta 1999 alkaen. Alusta asti Ala-Malmin peruskoulu on vienyt tietoa ympäristöagenttitoiminnasta myös muihin kouluihin. Koska toiminta on jatkunut jo kauan, Ala-Malmilla on koulutettu jo kymmeniä ympäristöagentteja, jotka ovat vieneet tietoutta mukanaan niin koteihin kuin uusiin kouluihin. Myös Helsingissä sijaitseva opetusviraston rakennus on auditoitu Ala-Malmin ympäristöagenttien toimesta osana Green Office -sertifikaattia. Hyödyt kestävän kehityksen kannalta Toiminta on erinomainen esimerkki yhteistyöstä ja lasten osallisuudesta, koska onnistuneeseen toimintaan tarvitaan koko koulun yhteistyötä. Myös vanhemmat ja yritykset voivat olla tärkeitä yhteistyökumppaneita. Toiminnalla on ekologisen kestävyyden kannalta niin suoria kuin epäsuoria vaikutuksia: toiminnalla säästetään luonnonvaroja, lajitellaan hyödyksi käytettävät jätteet sekä koulutetaan vastuullisia ympäristökansalaisia. Agenttitoiminnan myötä koulun muut nuoret sitoutuvat kestävän kehityksen teemoihin, kun ne tulevat käsitellyksi ympäristöagenttioppilaiden eikä opettajien kanssa. Yhteystiedot Ala-Malmin peruskoulu, Helsinki, Ulla Tiainen Liite 2: Oletko Fiksu kuluttaja? 2 sivua Oletko Fiksu kuluttaja? Oletko Fiksu kuluttaja? Valitse kysymyksiin omaa toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoehto: 1. Olet lähdössä ruokakauppaan, miten varaudut? a) Kiire pukkaa päälle, joten täytät ostoskärryn vanhalla rutiinilla. b) Teet kauppalistan, niin vältät enimmät heräteostokset. c) Tarkistat jääkaapista, mitä rippeitä on uusien ruokien pohjaksi. Kauppalistan teet tietysti! 2. Pitäisi järjestää suuret juhlat, mutta astioita ei löydy tarpeeksi, mitä teet? a) Hankit astioita pari lisäsarjaa entistä mallia b) Käytät kertakäyttöastioita, säästyt samalla tiskiltäkin c) Lainaat astiat naapureilta tai vuokraat Martoilta 3. Pesukone hajosi, mitä teet? a) Haet uuden tarjouksen perusteella b) Hankit uuden, mutta tutustut ensin tarjontaan, takuuaikoihin ja käytettävyyteen c) Kutsut korjaajan, koneella saattaa olla vielä monta palveluvuotta jäljellä 4. Hiihtoloma laskettelukeskuksessa ja välineitä uupuu, mitä teet? a) Ostat uudet urheiluliikkeestä b) Löydät käytettyjen välineiden liikkeestä sopivat sopuhintaan c) Vuokraat vehkeet paikan päältä 5. Kaupassa a) Ostat aina muovikassit kaupasta ja pakkaat ostoksesi niihin b) Pidät mukanasi ainakin yhtä käyttökelpoista muovikassia c) Mukanasi on tarpeeksi kestokasseja viikonloppuostoksillekin 6. Pakastuskausi lähestyy, mitä teet? a) Ostat pakastusrasiat, jotka voi käytön jälkeen heittää roskiin. b) Hankit kestomuoviset pakastusrasiat c) Peset tyhjentyneet leviterasiat pakasterasioiksi 7. Haluaisit alkaa kuntoilemaan kuntopyörällä, mitä teet? a) Pyydät vanhempiasi ostamaan sinulle kuntopyörän b) Ostat kausikortin läheiselle kuntosalille, siellä on hyvät laitteet joka lähtöön c) Alat pyöräilemään koulumatkat ja myös enemmän vapaa-ajalla 8. Retkellä… a) Käytte evästämässä pikaruokapaikassa b) Mukananne on pillimehut ja muovipussiin pakatut eväsleivät c) Repussa on omat mehupullot ja eväsrasiat 9. Huoneesi kaipaa remonttia, mitä teet? a) Haluat purkaa huoneesi atomeiksi ja pistää koko helahoidon huonekaluineen uusiksi b) Vaihdat työpöytäsi ja verhot uusiin ja vetäiset uudet maalit seiniin c) Maalaat vesiliukoisella maalilla seinät uudella värillä, järjestelet huonekalut uudelleen, entisöit työpöytäsi uudenveroiseksi ja piristät huonetta tuunatuilla verhoilla 10. Jätteiden lajittelu huoneessasi, miten hoidat? a) Huoneessani on vain yksi roskis, joten kaikki roskat menevät samaan astiaan. b) Vien biojätteet keittiön astiaan, jotta ne eivät haise huoneessani, sekä paperit paperinkeräykseen, mutta muut roskat menevät huoneessani samaan astiaan. c) Lajittelen kaikki syntyvät jätteet myös huoneessani, ja vien lajitellut roskat niihin tarkoitettuihin astioihin keittiöön tai jätekatokseen. Pisteytys kymmenelle kysymykselle: a) vaihtoehto 1 p. b) vaihtoehto 2 p. c) vaihtoehto 3 p pisteitä voi saada 10 - 30, tässä jaottelu: 10-16 pistettä: Olisiko kulutustottumuksissasi parantamisen varaa? Tutustu Fiksu-sivuihin ja löydä ekovinkit ihan tavalliselle kuluttajalle. Suosi enemmän kestotuotteita ja mieti, mitä tavaroita oikeasti tarvitset. Jätettä vähentämällä luonto ja kukkaro kiittävät! 17-24 pistettä: Olet matkalla kohti Fiksun kuluttajan arvonimeä. Olet jo oivaltanut paljonkin jätteen vähentämisen etuja. Kiinnitä vielä hieman lisää huomiota hankintoihisi, ovatko ne kaikki todella tarpeellisia? Jatka kestävän kulutuksen suuntaan, niin sekä sinä että ympäristö voitte hyvin. 25-30 pistettä: Onnea Fiksulle kuluttajalle! Tähän päämäärään tulisi useamman pyrkiä. Jätettä vähentämällä ja kuluttamalla kohtuullisesti maapallo säästyy tulevillekin tallaajille. Katso lisävinkkejä Fiksuun elämäntapaan https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/vahennajatetta/Sivut/default.aspx http://www.kiitoskunlajittelet.fi/ Liite 3: Valinnoilla vaikutat -kulutustesti 2 sivua VALINNOILLA VAIKUTAT - TESTAA OMAT KULUTUSVALINTASI! 1. Voi hitsi, kengät hajosivat! Muuten hyväkuntoisista nahkakengistäsi hajosi sauma. Mitä teet? a. Ostat uudet trendikengät, mieluiten halvimmat mahdolliset, koska muoti muuttuu kuitenkin ennen ensi vuotta. b. Viet kengät suutarille korjattaviksi. c. Ostat uudet kengät, mutta haluat ostaa laadukkaat ja pitkäikäiset kengät, vaikka sitten kalliimmatkin. Niillä voi kävellä vielä tulevinakin vuosina. 2. Olet menossa isoäitisi syntymäpäiville, mutta mitä ostaa lahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Jotain virkistävää ja rentouttavaa hän varmaan kaipaisi… a. Ostat isoäidille pore-jalkakylpylaitteen. b. Annat isoäidille lahjakortin vaikkapa hierojalle tai kuntosalille tai pari lippua elokuviin tai teatteriin. c. Viet isoäidille purkillisen omatekoista hilloa tai askartelet hänelle lahjakortin, jossa lupaat auttaa häntä matonpesussa/suursiivouksessa/kevätpuutarhanhoidossa… 3. Perheesi on järjestämässä juhlat isolle porukalle. Kahvikuppeja ja muitakaan astioita ei kuitenkaan ole riittävästi koko vierasjoukon kestitsemiseen, mikä neuvoksi? a. Ostat kertakäyttöastioita, sellaisia, joihin on painettu jokin hieno kuvitus. b. Ostat pari tusinaa kahvikuppeja, sillä tiedät, että tarvitset niitä myöhemminkin. c. Vuokraat tarvittavat astiat tai lainaat tuttavilta. 4. Kotonanne aiotaan tehdä pientä remonttia. Siihen tarvitaan kuitenkin poraa, jota teillä ei ole, koska tarvitsette sitä kovin harvoin. Mitä teette? a. Vuokraatte tai lainaat poran jostakin remonttipäivän ajaksi. Tai pyydätte jotain poran omistavaa tuttuanne tai ammattimiestä tekemään homman. b. Ostatte poran yhdessä kaveriporukan kanssa. c. Ostatte kotiin uuden poran, koska se tuntuu kaikkein helpoimmalta ratkaisulta. 5. Huoneesi on juuri remontoitu ja sinne pitäisi saada edullisesti joitain uusia huonekaluja. Mitä teet? a. Päätät ostaa jotain halpaa, laatu ja kestävyys ei ole ensisijainen valintakriteeri. b. Ostat huonekalut käytettynä kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta ja uudistat niistä itsesi näköiset esim. maalaamalla. c. Päätät ostaa huonekalut sellaista sarjaa, jota on helppo ajan myötä täydentää, jos tarve vaatii. Pidemmän päälle on kuitenkin edullisempaa ostaa laadukasta ja pitkäikäistä. … JA NYT LASKE PISTEESI… 1. Tuotteiden korjaaminen on todellinen ekoteko! Se vähentää jätettä, kun rikkinäinen tuote ei päädykään kaatopaikalle ja samalla säästyy luonnonvaroja ja energiaa, joka olisi kulunut uuden kenkäparin valmistamiseen. a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 1 pisteen. 2. Oletko tullut ajatelleeksi, ettei lahjan tarvitse aina olla jotain aineellista tavaraa? a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 2 pistettä. 3. Harvoin tarvittavia laitteita ja tavaroita, kuten juhla-astioita, työ- tai urheiluvälineitä, kannattaa mieluummin vuokrata tai lainata kuin hankkia omaksi. a) Saat 0 pistettä. b) Saat 1 pisteen. c) Saat 2 pistettä. 4. Vuokrauksen ohella kimppaomistuskin voi usein olla hyvä ratkaisu! a) Saat 2 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 0 pistettä. 5. Hankintoja tehtäessä kannattaa pohtia voisiko tarvittavan tuotteen hankkia jostain käytettynä ja uutta hankittaessa kannattaa ostaa laadukasta, kestävää ja pitkäikäistä. a) Saat 0 pistettä. b) Saat 2 pistettä. c) Saat 2 pistettä. Laske yhteen saamasi pisteet. Jos sait 8-10 pistettä: Onneksi olkoon! Olet selvästikin oivaltanut kestävän kulutuksen salat! Jos sait 4-7 pistettä: Suuntasi on oikea. Ehkä jossain olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa… Vinkkejä kestävämpiin valintoihin löytyy esimerkiksi HSY:n sivustolta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx Jos sait 0-3 pistettä: Oletko tullut ajatelleeksi, että kulutustottumuksillamme vaikutamme suoraan ympäristömme laatuun. Kaikkien tavaroiden tuottamisessa kuluu luonnonvaroja, sekä syntyy jätteitä ja päästöjä. Valinnoillasi on vaikutusta! Liite 4: Jätteen vähentäjän tutkimukset 19 sivua 1 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN KARTOITUSLOMAKKEET OPPILAILLE Ohessa on seitsemän kartoituslomaketta koulun jäteaiheista ympäristökartoitusta varten. Tutkimukset sopivat hyvin ympäristöryhmän tai yhden luokan toteutettaviksi. Yksi oppitunti riittää kaikkien kuuden tutkimuksen tekemiseen. Tämän jälkeen voitte suunnitella jatkotoimia seuraavissa tapaamisissa. Millaisia asioita olisi esimerkiksi hyvä kartoittaa tieto- ja taitokyselyssä, entä kuinka edetään tiedotuksen suhteen? Kaikissa lomakkeissa on myös kohta, joka on tarkoitettu täytettäväksi lukuvuoden lopussa. Samat tutkimukset kannattaa uusia, jotta saatte selville, mikä on muuttunut. Lopuksi on hyvä suunnitella vielä tulevia tavoitteita. Toimikaa näin: Jakaantukaa ryhmiin tai pareittain siten, että jokainen ryhmä/pari saa yhden kartoituslomakkeen. Keksikää ryhmille nimet ja tutustukaa kysymyksiin. Laatikaa lisäksi ainakin yksi oma kysymys aiheesta. Etsikää vastaukset kysymyksiin ja kirjoittakaa ne lomakkeeseen. Pohtikaa, voisiko koulu tehdä kartoitustenne perusteella jotain paremmin. Kirjatkaa ehdotuksenne ylös. Esittäkää lopuksi omat tuloksenne ja ehdotuksenne muulle ryhmälle. Kerätkää kaikki täytetyt kartoituslomakkeet takaisin kansioon. Sopikaa jatkotoimista ja seuraavasta tapaamisesta. Onnea matkaan! KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 2 LOMAKE 1. RUOKALAN JÄTEKARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Keittiöhenkilökunnan haastattelu Mitä jätteitä keittiöhenkilökunta lajittelee? (ympyröikää vastaukset) a) b) c) d) e) f) g) h) i) Biojätettä Sekajätettä Energiajätettä Kartonkia Paperia Pahvia Lasia Metallia Muuta, mitä? _____________________________________ Kuinka hyvin ruokailijat osaavat lajitella biojätteen koulussa? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein esimerkiksi käsipapereita tai muuta biojätettä? Onko biojäteastiassa sinne kuulumattomia roskia?) ☐Hyvin ☐Melko hyvin ☐Melko huonosti ☐Huonosti Montako ruoka-annosta keittiössänne tehdään päivittäin? _________________________________ Kuinka paljon koulussa menee syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin päivittäin? _______________ (esimerkiksi arvio siitä kuinka monta ruoka-annosta menee roskiin) Kuinka paljon roskiin menevästä ruoan määrästä on a) Syömätöntä ruokaa lautasilta? (arvio prosentteina) _______________________________________ b) Ylijäämäruokaa keittiöstä? (arvio prosentteina) __________________________________________ Kuinka monta kiloa biojätettä syntyy kahden viikon aikana? ________________________________ (Mikäli keittiöhenkilökunnalla ei ole tarkkaa tietoa biojätteen määrästä, he voivat arvioida vastauksen. Vaihtoehtoisesti voitte miettiä yhdessä, kuinka tarkat luvut olisi mahdollista selvittää, esim. voitaisiinko biojäteastioita punnita parin viikon ajan?) Ovatko biojätemäärät omien havaintojesi mukaan muuttuneet koulussa viime vuosina? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä keinoja ehdottaisit(te) ruokajätteen/biojätteen määrän vähentämiseksi koulussa? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kiitos haastattelusta! 3 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot) a) b) c) d) e) Keittiöhenkilökunnan ehdotus toteutetaan. Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokailijat lajittelisivat jätteensä paremmin. Tehdään yhdessä tiedotuskampanja, jotta ruokaa ei jätettäisi lautaselle. Tutkitaan ruoan jätteeksi päätymistä lisää (esim. lisätutkimuslomake sivulla 16) Seurataan biojätteen määrää punnitsemalla kahden viikon ajan ja mietitään tarvittavia jatkotoimia. f) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? _________________________________________________ _________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ _______________________________________________________ ________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 4 LOMAKE 2. LUOKKAHUONEEN KARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Kartoitus tehdään pistokokeen kaltaisesti yhteen luokkaan oppitunnin aikana tai ennalta sovittuun tyhjään luokkaan. Onko luokassa siistiä? (Esimerkiksi onko kirjoja ja muita koulutarvikkeita pitkin poikin) ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Onko esillä olevissa askarteluissa käytetty kierrätys / jätemateriaaleja ja onko luokassa kierrätyslaatikko askartelumateriaaleille? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Keksittekö, mitä olisi voitu askarrella kierrätysmateriaaleista? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä roskia luokassa lajitellaan? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kuinka hyvin lajittelu on onnistunut? ☐Hyvin ☐Melko huonosti ☐Huonosti Onko sekajätteessä/energiajätteen joukossa lajittelukelpoista jätettä? ☐Ei yhtään ☐Melko hyvin ☐ Melko vähän ☐Melko paljon ☐Paljon Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kiitokset koko luokalle! 5 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Näkemämme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää kaikki sopivat vaihtoehdot) a) b) c) d) Tähän luokkaan tulisi tehdä paremmat lajitteluohjeet. Myös muihin luokkiin tulisi suorittaa samanlainen tarkastus. Muut koulun oppilaat voisivat ottaa mallia tästä luokasta. Luokkaan pitäisi perustaa kierrätyslaatikko askartelumateriaaleille. e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 6 LOMAKE 3. OPETTAJAINHUONEEN KARTOITUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Mitä lajittelumahdollisuuksia huoneessa on? (ympyröikää löytämänne) a) b) c) d) e) f) g) Biojäte Sekajäte Energiajäte Kartonki Paperi Lasi Metalli h) Muuta, mitä? _____________________________________________________________________ Onko roskat osattu lajitella oikein? (Kysykää joltain paikalta olevalta tai omalta opettajalta mahdollista syytä, jos ei ole osattu) ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kopiohuoneen paperi: Onko keräysastiassa paljon yksipuoleisia tai tyhjiä papereita? ☐Ei yhtään ☐Vähän ☐Melko paljon ☐Paljon Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, onko opettajia neuvottu paperin säästämiseksi? Kuten ☐kaksipuoliseen tulostukseen ☐kaksipuoliseen kopiointiin ☐saavatko opettajat tulostaa tai kopioida vain tietyn määrän papereita esim. lukukaudessa? Kysykää joltain paikalla olevalta opettajalta, mikä hänen ehdotuksensa olisi jätteen määrään vähentämiseksi koulussa. ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 7 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme toteaa / ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopiva vaihtoehto) a) b) c) d) e) Opettajat ovat hoitaneet asiansa hyvin, muiden tulisi ottaa heistä mallia. Voisimme pitää opettajille tietoiskun lajittelusta. Voisimme pitää opettajille tietoiskun paperin säästämisestä. Voisimme tehdä opettajainhuoneen roska-astioihin lajitteluohjeet. Haastatellun opettajan ehdotus toteutetaan. f) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 8 LOMAKE 4. ROSKAKATOKSEN PAPERINKERÄYSASTIAN TARKISTUS Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Ottakaa paperinkeräysastiasta iso sylillinen paperia (n. 200 paperia), ja tutkikaa seuraavat asiat: Kuinka moni papereista on tulostettu tai kopioitu kaksipuolisesti? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kuinka monessa paperissa on kopioituna kaksi tai useampia sivuja yhdelle puolelle? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kuinka monesta paperista on käytetty vain toinen puoli? Esim. piirretty tai tulostettu vain toiselle puolelle. ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kuinka monessa paperissa on selvä kopiointivirhe? Esim. osa tekstistä on jäänyt puuttumaan ja näin paperijätettä on syntynyt turhaan. ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: ______________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 9 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Tulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopiva vaihtoehto) a) Voisimme pitää koulussa tietoiskun paperinsäästöstä. b) Voisimme haastaa kaikki luokat säästämään paperia ja seurata luokkien paperinkeräysastioiden täyttymistä. c) Voisimme tehdä laatikoita, joista saisi ottaa ja joihin voisi laittaa papereita, joiden toinen puoli on vielä käyttökelpoinen. d) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 10 LOMAKE 5. KOULUSIHTEERIN HAASTATTELU Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Mikäli koulusihteeri ei tiedä tarkkaa vastausta kaikkiin kysymyksiin, hän voi arvioida. Kuinka monta riisiä paperia koulussa kuluu lukuvuoden aikana? _____________________________________________________________________________________________________ Kuinka usein tulostimien ja kopiokoneen mustekasetteja pitää vaihtaa? (Esim. kerran kuukaudessa.) Ovatko kasetit kierrätettäviä tai uudelleentäytettäviä? _____________________________________________________________________________________________________ Osataanko kopiointikonetta käyttää siten, että paperia ei tuhlaannu virheellisen käytön takia? Osataanko esim. kopioida kaksipuolisesti? _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Paljonko kopiopaperiin kuluu rahaa vuodessa? _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Olisiko paperin kulutusta tarvetta vähentää? _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Miten ehdottaisit että paperinkulutusta voitaisiin vähentää koulussa? _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Jos paperinkulutus puolittuisi, niin mihin tämä säästynyt raha voitaisiin käyttää? _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: _____________________________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________________________ Kiitos haastattelusta! 11 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopivat vaihtoehdot) a) b) c) d) Koulusihteerin ehdotus toteutetaan. Järjestämme tietoiskuja paperinsäästöstä. Teemme kopiointiohjeet kopiokoneen viereen. Koulun paperinkulutusta tulisi tutkia lisää. e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 12 LOMAKE 6. KOULUISÄNNÄN HAASTATTELU Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Mitä astioita jätekatoksessa on ja kuinka monta kappaletta? a) Biojäte kappaletta b) Sekajäte kappaletta c) Energiajäte kappaletta d) Kartonki kappaletta e) Pahvi kappaletta f) Paperi kappaletta g) Lasi kappaletta h) Metalli kappaletta Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään? a) b) c) d) e) f) g) h) Biojäte Sekajäte Energiajäte Kartonki Pahvi Paperi Lasi Metalli kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa kertaa viikossa Ovatko ne silloin täysiä, puolillaan vai vajaita (yli puolenvälin tai alle puolenvälin)? a) Biojäte____________________ b) Sekajäte__________________ c) Energiajäte________________ d) Kartonki___________________ e) Pahvi_____________________ f) Paperi ____________________ g) Lasi_______________________ h) Metalli_____________________ Miten loma-ajat vaikuttavat astioiden tyhjennyksiin? (Tyhjennetäänkö astioita turhaan?) ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Osataanko jätteet lajitella oikein? ☐Hyvin ☐Melko hyvin ☐Melko huonosti ☐Huonosti Kuinka paljon koulun jätehuolto maksaa lukuvuoden aikana? ___________________________________________________________________________________ Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kiitos haastattelusta! 13 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopivat vaihtoehdot) a) b) c) d) Kouluisännän ehdotus toteutetaan. Lajitteluastioita hankitaan lisää. Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet. Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän. e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 14 LOMAKE 7. SIISTIJÄN HAASTATTELU Päivämäärä ja kartoitusryhmän nimi Kartoitusryhmän jäsenet ja luokat ___________________________________ _________________________________ ___________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________ Mitä jäteastioita luokissa yleensä on? a) b) c) d) Biojäte Sekajäte Energiajäte Kartonki e) f) g) h) Paperi Lasi Metalli Muu jäteastia, mikä?________________ Mitkä roskikset siistijä tyhjentää? Onko jonkun jäteastian (esim. paperiroskis) tyhjentäminen jonkun muun vastuulla? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Osataanko jätteet lajitella oikein? (Näkyykö sekajätteen joukossa usein esimerkiksi papereita, jotka kuuluisivat keräyspaperiin? Tai onko siellä muita roskia, joille on lajitteluastia luokassa?) ☐Hyvin ☐Melko huonosti ☐Huonosti ☐Silloin tällöin ☐Harvoin Onko luokissa yleensä siistiä? ☐Aina ☐Melko hyvin ☐Melkein aina Jos luokassa/koulussa ei ole lajiteltu oikein, kertooko siistijä siitä eteenpäin? Kenelle? (Esimerkiksi luokanopettajalle, esimiehelle tms.) ___________________________________________________________________________________ Onko siistijällä lajitteluun sopivat välineet? (Esim. Onko siivousvaunuissa tilaa yleisimmille erikseen lajiteltaville jätejakeille?) ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Miten oppilaat voisivat helpottaa siistijän työtä? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä keinoja ehdottaisit koulun jätehuollon parantamiseksi? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma kysymyksemme: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Kiitos haastattelusta! 15 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopivat vaihtoehdot) a) b) c) d) Siistijän ehdotus toteutetaan. Lajitteluastioita hankitaan lisää. Kaikkiin roskiksiin tehdään hyvät lajitteluohjeet. Tehdään tietoisku siitä, kuinka jätettä syntyisi vähemmän. e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 16 LISÄTUTKIMUKSIA LAUTASJÄTTEIDEN SEURANTA - RUOKAJÄTEPOLIISIT Lautasjätteiden seuranta toteutetaan ruokailun aikana siten, että muutama oppilas päivystää ”ruokajätepoliisina” vuorollaan roska-astioiden luona lomakkeiden kanssa. Tehtävänä on selvittää, heitetäänkö syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin ja mikäli heitetään, niin miksi. Seuranta voidaan toteuttaa useampana päivänä peräkkäin, yhden viikon ajan. Voidaan myös päättää, että ”Ruokajätepoliisit” antavat leiman niiden oppilaiden käteen, keiden lautanen on ollut tyhjä. Opettaja laskee tunnilla, montako leimaa oppilaat ovat saaneet. Eniten leimoja kerännyt luokka voittaa. Asettautukaa roska-astioiden luokse päivystämään. Laskekaa kuinka moni jätti tyhjän lautasen. Laskekaa kuinka moni heitti ruokaa pois Kysykää syitä ruuan pois heittämiseen. Älkää kuitenkaan syyllistäkö ketään, vaan olkaa kohteliaita ja ystävällisiä. Kirjatkaa vastaukset ylös. Käyttäkää apuna tukkimiehenkirjanpitoa. Tutkimuksen tekijät__________________________________________________ Päivämäärä________________________________________________________ Päivystys alkoi klo__________________päivystys loppui klo_________________ Mitä ruokaa on tarjolla? ______________________________________________ Keittiöhenkilökunnan arvio siitä, kuinka monelle ruokaa oli tilattu_______________ ja kuinka monta annosta jäi jakamatta____________________________________ Miksi heität ruokaa pois? En pitänyt mausta Otin liikaa, enkä jaksanutkaan syödä Ruokatunti jäi liian lyhyeksi ja tuli kiire Muu syy, mikä? (listaa syitä alle, merkitse vastanneiden määrät viereiseen sarakkeeseen) - Kuinka moni yhteensä heitti ruokaa pois? Kuinka moni jätti tyhjän lautasen? Kaikkien vastanneiden määrä Vastanneiden määrä 17 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Haastattelutulosten perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää sopivat vaihtoehdot) a) Syö lautanen tyhjäksi -haaste koko koulun väelle. Palkinnoksi jälkiruokapäivä, jos ruokajätettä on tullut vähän. b) Julistekilpailu aiheella ”Ota vain sen verran kuin mahaan mahtuu”. Julisteet ruokalaan näkyville, palkinnoksi jotain herkkua. c) Vapaaehtoiset ja leikkimieliset ruokajätepoliisit partioimaan roska-astioiden luo silloin tällöin. d) Kaunis seinäkangas ruokalaan, johon kaikkia haastettaisiin painamaan sormenjälkensä. Otsikkona esim. Minä en heitä ruokaa roskiin. e) Oma kampanjaideamme: ___________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN 18 YMPÄRISTÖTIETOTESTI Laatikaa koulun oppilaille ja henkilökunnalle pieni ympäristötesti. Miettikää aiheita, josta itse haluatte saada tietoa ja joihin haluaisitte koulussa vaikuttaa. Hyviä ideoita saatte myös Parhaat käytännöt tarkistuslistasta (liitteenä). Testin kannattaa olla lyhyt ja nopea vastata. Pyrkikää siihen, että saatte mahdollisimman paljon vastauksia. Voitte pyytää kaikkia opettajia teettämään kyselyn luokalleen tai viedä kysymykset luokkiin itse. Kootkaa kysymykset ja kyselyn tulokset alla olevaan taulukkoon. Esimerkkikysymyksiä: Syön lautasen tyhjäksi Lajittelen jätteeni Korjaan tavaroita Harkitsen ennen kuin ostan / hankin Väite Kirjoittakaa kyselyn väitteet alle Usein Vastanneiden määrä Joskus Vastanneiden määrä Harvoin Vastanneiden määrä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Yhteensä Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Missä asioissa on parantamisen varaa? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisitte tehdä asian hyväksi koulussa? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 19 KUMMIKOULUN KANSIO YMPÄRISTÖTEKOIHIN Kyselytulostemme perusteella kartoitusryhmämme ehdottaa seuraavaa: (ympyröikää ja täydentäkää sopivat vaihtoehdot) a) Tehdään tietoisku aiheesta:__________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ b) Pidetään kilpailu aiheesta: __________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ c) Tehdään julisteita aiheesta: _________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ d) Pidetään teemapäivä aiheesta: ______________________________________________________ ________________________________________________________________________________ e) Muu ehdotus: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Haluaisimme tiedottaa tuloksistamme a) b) c) d) keskusradiossa ilmoitustaululla koulun sisäisillä verkkosivuilla koko koulun päivänavauksessa e) muualla, missä ___________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ Tehkää sama kysely uudestaan kummikouluohjelman jälkeen esim. lukuvuoden lopussa ja vertailkaa tuloksia. Päivämäärä: ____________________________________________________________________________ Mikä on muuttunut? ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mikä ei ole muuttunut? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä voisi vielä tehdä? ________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Liite 5. Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään 1 sivu ___.___.20____ HAKEMUS OPPILAIDEN YMPÄRISTÖRYHMÄÄN Nimi:_________________________________________ Luokka:_________ 1) Kerro, millaiset asiat kiinnostavat sinua luonnossa? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 2) Lue seuraavat väittämät ja rastita sinuun parhaiten sopiva vaihtoehto. Väite Esiinnyn mielelläni luokan edessä. Rohkaisen ja neuvon kavereitani. Osallistun tunneilla usein yhteisiin keskusteluihin. Uskallan kertoa mielipiteeni. Teen mielelläni ryhmätöitä. Kirjoitan mielelläni tarinoita. Osaan neuvoa kaveria roskien lajittelussa. Olen kiinnostunut kierrätysasioista. Osaan huolehtia omista tavaroistani. Minulla on hyviä ideoita. 3) Perustele, miksi sinut kannattaisi valita mukaan koulumme ympäristöraatiin? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Liite 6: Parhaat käytännöt oppilaitoksessa -tarkistuslistat 4 sivua Parhaat käytännöt oppilaitoksessa Tarkistuslista oppilaitoksen ympäristötyöryhmälle Alle on koottu lista toimenpiteitä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpi toimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne. Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi. Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen. Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun! ▼ ▼ Paperinkulutuksen vähentäminen Kaksipuolisuus on tulostimessa oletusarvona. Painotuotteiden poistoja seurataan ja painosmäärät arvioidaan huolella jätteen välttämiseksi. Kopiokoneeseen on ohjelmoitu vähäjätteisiä toimintoja, esim. vihko yhdellä napin painalluksella. Painotuotteet tilataan tarvittaessa pienissä erissä. Digipainoissa pienet erät ovat edullisia. Tulostusmääriä ja paperinkulutusta seurataan ja saadun tiedon avulla kohdistetaan ohjeistusta. Asiakirja- ja lehtikierto toimii. Lehtikierrosta saa toimivan, kun jokainen merkitsee lehden tuloja lähtöpäivän. Tällöin hitaammat lukijat voi sijoittaa kierron viimeiseksi. Uudet julkaisut ovat lehtihyllyssä jonkin aikaa ennen kiertoon laittamista. On sovittu ketkä arkistoivat paperit ja painotuotteet moninkertaisen arkistoinnin välttämiseksi. Sisäisessä tiedotuksessa hyödynnetään vähäjätteisiä kanavia, kuten intranettiä ja ilmoitustaulua. Sisäiset julkaisut ja raportit ovat luettavissa sähköisenä. Painotuotteita on korvattu sähköisellä versiolla ja sijoitettu kotisivulle. Kokouskäytännöt Kokousasiakirjat ja muistiot toimitetaan sähköisesti. Kokouksissa käytetään dataprojektoria. Vähäjätteisyys opetuksessa ja henkilökunnan koulutuksessa Jätteen synnyn ehkäisy sisältyy opetussuunnitelmiin. Opetuksessa käytetään dataprojektoria. Tietotekniikan opetuksessa perehdytään paperia säästävään tulostukseen. Paperiton hallinto Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta tietokoneohjelmien hyödyntämisestä paperinsäästössä. Lomanhallintajärjestelmä on sähköinen. Laitehankinnat Asiakirjahallinnassa on siirrytty sähköiseen arkistointiin. Huomioidaan hankinnoissa tietoteknistenlaitteiden yhteensopivuus sekä laajentamismahdollisuus, jotta laitteet eivät ominaisuuksiltaan vanhene nopeasti. Palkanlaskennan arkistointi toimii sähköisesti. Työntekijän on mahdollista saada palkkatositteensa sähköisenä. Ostolaskut kiertävät sähköisesti eikä dokumentteja tarvitse tulostaa. Kehitettävää Kehitettävää ▼ Huomioitu Huomioitu ▼ Tarvittaessa laitteita hankitaan Leasingsopimuksilla tai vuokraamalla. Tällöin laitteen omistaja hoitaa korjauksen ja huollon. Tulostus ja kopiointi Huoltopalvelut hankitaan tarpeen mukaan myös omiin laitteisiin. Kopiokoneen läheisyydessä on ohje dokumentin pienentämisestä ja kaksipuolisesta kopioinnista. Hankitaan kopiokoneita, joilla kaksipuolinen kopiointi ja pienentäminen on helppoa. Suositaan monitoimilaitteita (kopiointi/tulostus/faksaus). Hankitaan verkkokäyttöön soveltuvia tulostimia henkilökohtaisten tulostimien sijaan. Kehitettävää Kehitettävää ▼ Huomioitu Huomioitu ▼ ▼ ▼ kangaspyyherullilla. Yksi kangaspyyherulla vastaa elinkaarensa aikana noin 11 000 käsipyyhepaperia. Ruokailu Varaosien saanti varmistetaan hankintavaiheessa. Ruoan menekkiä seurataan ja sen pohjalta arvioidaan valmistettava määrä. Kaluste- ja tarvikehankinnat Ruoka annostellaan ruokailijan tarpeen mukaan tai annetaan ruokailijan annostella itse. Tuote hankitaan suurissa erissä yksittäispakkausten sijaan silloin, kun tuotteen kulutus on suurta eikä se vanhene nopeasti. Hankintakriteerinä on kalusteiden kestävyys, muunneltavuus sekä täydennysosien saanti. Suositaan uudelleenkäytettäviä tai kevyesti/vähän pakattuja tuotteita. Suositaan pitkäikäisiä ja korjattavia kestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan. Levitteet tarjoillaan tarjoiluastiasta, mausteet annostelijasta ja juomat automaatista. Mikäli keittiössä on jäähdytyslaitteet, ylijäänyt ruoka hyödynnetään seuraavan päivän ruokalistalla tai myydään henkilökunnalle huomioiden omavalvontasäädökset. Ruokajätteen vähentämiseksi on käytössä kannustimia. Hankinnoissa käytetään ympäristökriteerejä. Hankintasopimuksissa määritellään tavarantoimittajat vastuullisiksi pakkausjätteestä. Vältetään myrkyllisiä tai haitallisia aineita hankinnoissa. Suositaan halvimman sijaan kokonaistaloudellisinta. Siivous Huolehditaan siivousaineiden oikeasta annostelusta. Suositaan vedetöntä siivousta. Käytetään pestäviä moppeja ja mikrokuituliinoja. Materiaalitehokas kiinteistö Kertakäytön sijaan kestävää Tiloja tarjotaan muiden toimijoiden käyttöön. Henkilökunnalla on omat nimikkomukit. Oppilaitoksessa käytetään kestotuotteita. Oppilaitoksessa seurataan syntyvän jätteen määrää. Oppilaitoksen tilaisuuksissa käytetään joko omia tai vuokrattuja kestoastioita. Luokissa, ruokalassa ja työtiloissa on lajitteluohjeet. Myös vanhempainyhdistys käyttää tilaisuuksissaan kestoastioita. Oppilaitoksessa on tehty kemikaalikartoitus. Keittiö- ja saniteettitiloissa kertakäyttöiset käsipyyhepaperit on korvattu pestävillä Lisää ideoita? Kerro ne meille! [email protected] Opettajille tietoa jätteen vähentämisestä ja kierrätyksestä: www.hsy.fi/oppimateriaalit Oppilaitosten ja päivähoidon jätehuollon järjestäminen: www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx Parhaat käytännöt oppilaitoksessa Tarkistuslista oppilaitoksessa työskentelevälle Alle on koottu lista toimenpiteistä, joiden avulla oppilaitoksessa voi vähentää jätettä. Käy läpi toimenpidesuositukset ja rastita kunkin kohdalla se vaihtoehto, joka vastaa parhaiten tilannettanne. Jos ehdotettu toimenpide ei tule lainkaan kyseeseen, jätä kyseinen kohta tyhjäksi. Kun olet käynyt listan läpi, voit tallentaa tai tulostaa sen. Käytä listaa apuna jätteen synnyn ehkäisytoimien suunnitteluun! Huomioitu Kehitettävää Huomioitu Kehitettävää ▼ ▼ ▼ ▼ Paperiton viestintä Käytän ulkoiseen viestintään sähköpostia tai muuta paperitonta viestintää. Viestin sisäisesti paperia säästäen: ilmoitustaululla, kahvihuoneessa, sähköpostilla tai intranetissä. Hoidan jakeluja sähköpostitse aina kun mahdollista. Vähäjätteisyys opetuksessa Oppilastyön hyvällä suunnittelulla varmistan, ettei töitä tehdä jätteeksi. Hyödynnän opetuksessa erilaisia käytöstä poistettuja materiaaleja. Paperinkulutuksen vähentäminen Vältän opetuksessa ympäristölle haitallisia aineita sisältävien tuotteiden käyttöä. Tulostan sähköpostiviestin ainoastaan poikkeustapauksessa. Käytän kemikaaleja säästeliäästi. Seuraan kemikaalien kulutusta ja oikeaa annostelua. Arkistoin tarvitsemani sähköpostiviestit sähköisessä muodossa. Käytän opetuksessa videotykkiä ja dataprojektoria. Laitan asiakirjat kiertoon kopioinnin sijaan. Huolehdin opetuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden säännöllisestä huollosta niiden käyttöiän pidentämiseksi. Hyödynnän yksipuolisten tulosteiden kääntöpuolen muistilappuna. Tulostus ja kopiointi Posti ja mainokset Tulostan ja kopioin vasta harkinnan jälkeen. Pyydän poistamaan nimeni jakelulistalta aina kun saan mielestäni turhaa postia. Suunnittelen paperit kaksipuolisiksi jättämällä riittävät marginaalit. Peruutan turhat asiakaslehdet ja mainokset. Tarkistan tekstini koneella ennen tulostamista ja poistan ylimääräiset sivut. Tulostan ja kopioin vain tarvitsemani sivut monisivuisesta asiakirjasta. Tulostan ja kopioin paperit kaksipuolisena. papereiden tulostukseen (Tray 2). Soveltuu yksipuolisesti tulostavaan kirjoittimeen. Luen aikakauslehdet lehtikierrossa. Hyödynnän sisäisessä postissa käytettyjä kirjekuoria. Toimiston tarvikkeet Harkitsen kahdesti, kuka tarvitsee kopion paperistani. Suosin kestäviä, uudelleenkäytettäviä toimistotarvikkeita (mm. värikasetit ja säiliötäytteiset kynät) kertakäyttöisten sijaan. Kopioidessani suuria määriä otan ensin mallikappaleen laadun varmistamiseksi. Valitsen pakkaamattoman tai vähän pakatun tuotteen aina kun mahdollista. Käytän uudelleen yksipuolisesti tulostetut, tarpeettomat paperit vähemmän tärkeiden Valitsen tarvikevarastosta sellaisia kirjekuoria, vihkoja, kalentereita ja muita paperituotteita, Kehitettävää Kehitettävää ▼ Huomioitu Huomioitu ▼ ▼ ▼ joilla on ympäristömerkki, kuten FSC tai Joutsenmerkki. kaappia, selvitän onko tarjolla hyväkuntoisia ja käytettyjä vaihtoehtoja. Suosin vesiliukoisia tusseja, korjauslakkoja ja liimoja. Tarjoan itselleni tarpeetonta tavaraa työtovereilleni tai selvitän onko oppilaitoksessa "kierrätyspörssi". Vältän vaarallisia jätteitä sisältäviä tuotteita. Käytän kestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan, esim. astiat. Kokouskäytännöt Myymme tai lahjoitamme eteenpäin oppilaitokselle tarpeettoman, mutta käyttökelpoisen laitteen romuttamisen sijaan. Lajittele tehokkaasti Käytän kokouksissa dataprojektoria. Lähetän kokousmuistiot ja muun aineiston sähköisesti. Lajittelen jätteet oikeisiin astioihin. Ilmoitan lajitteluohjeissa havaitsemistani puutteista ympäristövastaavalle. Tavara kiertoon Kun tarvitsen uutta tuotetta kuten mappia tai Lisää ideoita? Kerro ne meille! [email protected] Opettajille tietoa jätteen vähentämisestä ja kierrätyksestä: hsy.fi/oppimateriaalit Oppilaitosten ja päivähoidon jätehuollon järjestäminen: www.hsy.fi/fi/yhteisollejayritykselle/jatehuolto/oppilaitokset/Sivut/default.aspx Liite 7: Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet 7 sivua Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» ÌÌÛÛÒ ÍÇÒÒÇÒ ÛØÕ\×ÍÇ ÛØÕ Öß Õ×ÛÎÎ\ÌÇÍ Õ±«´«² ²·³·æ Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ ïò Í»«®¿¬¿¿²µ± µ±«´«--¿ -§²¬§ª<² ¶<¬¬»»² ³<<®<< ¶<¬»ó ¶¿µ»·¬¬¿·²á îò Ѳµ± ¶<¬¬»»² ³<<®<² ª<¸»²¬<ó ³·-»µ-· ¿-»¬»¬¬« ¬¿ª±·¬¬»·¬¿á íò Ѳµ± µ±«´«--¿ -§²¬§ª<² ¶<¬¬»»² ³<<®< ª<¸»²¬§²§¬ »¼»´´·-»»² ª«±¬»»² ª»®®¿¬¬«²¿á ìò Ñ-¿¬¿¿²µ± ¸§ª<¬ µ±°·±·²¬·¬¿ª¿¬æ µ±ó °·±·¼¿¿² µ¿µ-·°«±ó ´·-»-¬·ô °·»²»²¬<»² ¶¿ ª¿·² ¬¿®°»»ó -»»²á ëò Ѳµ± µ<§¬*--< º®±¬»»°§§¸µ»»¬ô µ<-·°§§¸»®«´´¿¬ ¬¿· ¶±µ¿ µ<§¬*² ¶<´µ»»² °»-¬<ª<¬ô ««¼»´´»»²ó µ<§¬»¬¬<ª<¬ µ<-·ó °§§¸»´¿°«¬á êò Õ<§¬»¬<<²µ* -»µ< µ±«´«´´¿ »¬¬< ®»¬µ·´´< µ»-¬±ó ¿-¬·±·¬¿á éò Ѭ»¬¿¿²µ± ®«±µ¿¿ ª¿·² -»² ª»®®¿² µ«·² ¶¿µ-»ó ¬¿¿² -§*¼< ø¸¿»ó ¬¿¿² ¬¿®ª·¬¬¿»--¿ ´·-<<÷á Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- ‹ éë Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» Ö<¬¬»»² -§²²§² »¸µ<·-§ ¶¿ µ·»®®<¬§- ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· èò Í«±-·¬¿¿²µ± °¿°»®·¬±²¬¿ ª·»-¬·²¬<< -»µ< µ±«´«--¿ »¬¬< µ±«´«² ¶¿ µ±¬·»² ª<´·´´<á çò Í«±-·¬¿¿²µ± ¸¿²µ·²²±·--¿ -««®·¿ °¿µµ¿«µó -·¿ ¶¿ ª<¸<² °¿µ¿¬¬«¶¿ ¬«±¬ó ¬»·¬¿á ïðò Ѳµ± µ±«´«´´¿ º±±®«³·ô ¶±--¿ ª±· ³§§¼<ô ±-¬¿¿ô ª¿·¸¬¿¿ ¶¿ ´¿¸¶±·¬¬¿¿ µ<§ó ¬»¬¬§¶< ª¿¿¬¬»·¬¿ ¶¿ ¬¿ª¿®±·¬¿á ïïò Ѳµ± µ±«´«´´» ´¿¿¼·¬¬« ¶<¬¬»»² ª<´¬¬<¶<² ±¸¶»»¬á ïîò Ê·»¬»¬<<²µ* µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó -»»² ´··¬¬§ª<< ¬»»³¿°<·ª<< ø»-·³ò Ò««µ««-ó ª··µ±´´¿ ¸«¸¬·ó µ««--¿÷á ïíò Õ<-·¬»´´<<²µ* ±°°·´¿·¼»² µ¿²-ó -¿ ´«±²²±²ª¿®±ó ¶»² ®¿¶¿´´·-««¬¬¿ ¶¿ µ¿¿¬±°¿·µµ±ó ¶»² ¬<§¬¬§³·-»² ±²¹»´³¿¿á ïìò dz³<®¬<ª<¬ó µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿ ¸»²µ·´*µ«²¬¿ô ³·µ-· ¶<¬¬»»² -§²¬§³·-¬< ±² ª<¸»²²»¬¬<ª<ô ¶¿ ¬±·³·ª¿¬µ± ¸» -»² ³«µ¿·-»-¬·á éê ‹ Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ Ö<¬¬»»² -§²²§² »¸µ<·-§ ¶¿ µ·»®®<¬§- ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ Ô¿¶·¬»´´¿¿²µ± µ±«´«--¿ ¾·±¶<¬» °¿°»®· µ¿®¬±²µ· ¶¿ °¿¸ª· ´¿-· ³»¬¿´´· ±²¹»´³¿¶<¬» »²»®¹·¿¶<¬»á ïêò Ѭ»¬¿¿²µ± µ±«´«--¿ ¬¿´¬»»² ³¿¬»®·¿¿´·ô ¶±µ¿ -±°·· ¿-µ¿®¬»´««²ô µ«ª¿ó ¬¿·¬»»-»»² ¶¿ ³««¸«² ««¼»´´»»²µ<§¬¬**²á ïéò Ѳµ± µ±«´«´´¿ ±³¿ µ±³°±-¬· ¬¿· ³¿¬±µ±³°±-¬·á ïèò Ѳµ± ´¿¶·¬¬»´«¿-¬·±·¼»² §¸¬»§¼»--< -»´µ»<¬ ±¸¶»»¬á Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- ‹ éé Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» ÕÛÍÌ\Ê\ ÕËÔË Õ ÌËÍ Õ±«´«² ²·³·æ Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· ïò ÌÌ»¸¼<<²µ* ¸¿² ó µ·²¬±¶¿ ¸¿®µ·¬»² ¶¿ ª¿·² ¬¿®°»»-»»²á îò п·²±¬»¬¿¿²µ± ¸¿²µ·²²±·--¿ µ»-¬<ª§§¬¬<ô µ±®ó ¶¿¬¬¿ª««¬¬¿ ¶¿ ¸«±´´»¬¬¿ª««¬¬¿á íò Í«±-·¬¿¿²µ± ¸¿²µ·²²±·--¿ §³°<®·-¬*< ª<¸<² µ«±®³·¬¬¿ª·¿ ¶¿ »»¬¬·-»-¬· ª¿-¬««´ó ´·-·¿ ¬«±¬¬»·¬¿á ìò Ø¿²µ·¬¿¿²µ± ¬¿ª¿®¿¬ ³¿¸¼±´ó ´·-««µ-·»² ³«ó µ¿¿² µ<§¬»¬¬§·²< ø»-·³ò µ¿´«-¬»»¬ô «®¸»·´«ª<´·²»»¬ô µ·®¶¿¬ô ¿-µ¿®¬»´«ó ³¿¬»®·¿¿´·¬÷á ëò з¼»¬<<²µ* ¬¿ª¿®±·-¬¿ ¸§ª<< ¸«±´¬¿ Š ¬¿®ª·¬¬¿»-ó -¿ ¸«±´¬¿»² ¶¿ µ±®¶¿¬»²á êò Õ»®<¬<<²µ* °«±´·ó ¬§¸¶<¬ ª·¸µ±¬ ¬¿´ó ¬»»² ´«µ«ª«±¼»² °<<¬¬»»µ-· -»«®¿¿ó ª¿¿ ª«±¬¬¿ ª¿®¬»²á éò ß²²»¬¿¿²µ± ¶«¸ó ´¿°<·ª·²< ¿·²»»¬ó ¬±³·¿ ´¿¸¶±¶¿á éè ‹ Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ Õ»-¬<ª< µ«´«¬«- ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ èò Õ¿²²«-¬»¬¿¿²µ± ±°°·´¿·¬¿ ¶¿ ¸»²ó µ·´*µ«²¬¿¿ §¸¬»·ó -»»² ¬»µ»³·-»»² ·´³¿² ¸·»²±¶¿ ª<´·²»·¬< ¶¿ µ·´°¿ó ª¿®«-¬»´«¿á çò Ѳµ± µ±«´«´´¿ µ·®¶¿-¬±µ±®¬¬·á ïðò Ѳµ± µ±«´«´´» ´¿¿¼·¬¬« µ»-¬<ª·»² ¸¿²µ·²¬±¶»² ±¸¶»»¬á ïïò Ê·»¬»¬<<²µ* µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó -»»² ´··¬¬§ª<< ¬»»³¿°<·ª<< ø»-·³ò \´< ±-¬¿ ³·¬<<² ó°<·ª< ³¿®®¿-µ««--¿÷á ïîò Õ<-·¬»´´<<²µ* ±°°·´¿·¼»² µ¿²--¿ »´·²µ¿¿®·ó ¿¶¿¬¬»´«¿ô »µ±¬»¸±µµ««¬¬¿ô µ«´«¬«µ-»² §³°<®·-¬*ó ª¿·µ«¬«µ-·¿ ¶¿ µ±¸¬««´´·-««¬¬¿á ïíò dz³<®¬<ª<¬µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿ ¸»²ó µ·´*µ«²¬¿ô »¬¬< ±³·´´¿ µ«´«¬«-ó ª¿´·²²±·´´¿ ±² ª¿·µ«¬«-¬¿ ³¿¿ó ·´³¿²´¿¿¶«·-··² §³°<®·-¬*ó ¶¿ µ»¸·¬§-µ§-§³§µó -··²á Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- ‹ éç Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» ÕÛÍÌ\Ê\Ì ÎËÑÕßÊßÔ×ÒÒßÌ Õ±«´«² ²·³·æ Ê¿-¬««¸»²µ·´*² ²·³·æ ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· ïò Í»«®¿¬¿¿²µ± »®· ®«±µ¿´¿¶·»² ³»²»µµ·<á Ê¿´³·-¬»¬¿¿²µ± ¬¿· ¬·´¿¬¿¿²µ± ®«±µ¿¿ -»² ³«µ¿·-»-¬·á îò Ì·»¼±¬»¬¿¿²µ± ±°°·´¿·¼»² °±·--¿±´±·-¬¿ µ»·¬¬·**² ®««¿² ³<<®<² ³·¬±·¬ó ¬¿³·-»µ-·á íò Ì¿®¶±¬¿¿²µ± Ì µ±«´«--¿ ´<¸·ó ¶¿ ´«±³«®«±µ¿¿ ³¿¸¼±´´·-««µó -·»² ³«µ¿¿²á ìò п·²±¬»¬¿¿²µ± µ±«´«--¿ ³±²·ó °«±´·-¬¿ µ¿-ª·-ó ®¿ª·²¬±¿ ø»-·³ò µ¿-ª·-®«±µ¿°<·ó ª< ¶±µ¿ ª··µµ±÷á ëò Í«±-·¬¿¿²µ± ¸»²µ·´*µ«²²¿² µ¿¸ª·¬¿«±·´´¿ λ·´«² µ¿«°¿² ¬«±¬¬»·¬¿á êò Ø«±³·±·¼¿¿²µ± ³±²·µ«´¬¬««ó ®·-»² µ±«´«² »®·´¿·-»¬ ®«±µ¿ó ª¿´·±¬ ¶¿ ²··¼»² ³¿¸¼±´´·-««¼»¬á èð ‹ Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ Õ»-¬<ª<¬ ®«±µ¿ª¿´·²²¿¬ ß´µ«ó µ¿®¬±·¬«- Ô±°°«ó µ¿®¬±·¬«- Õ§´´< Û· Õ§´´< Û· Õ¿®¬±·¬«-´±³¿µ» Ø«±³·±·¬¿ ¶¿ µ»¸·¬¬<³·-·¼»±·¬¿ éò Ѳµ± µ±«´«² °·¸¿´´¿ µ¿-ª·ó ³¿¿ô ³¿®¶¿°»²ó -¿·¬¿ ¬¿· ¸»¼»´ó ³<°«·¬¿á èò Ì«¬«-¬«¬¿¿²µ± ±°»¬«µ-»--¿ ´<¸·´«±²²±-¬¿ ´*§¬§ª··² ³¿®¶±·ó ¸·²ô ®«±µ¿-·»²··² ¶¿ ª·´´·ª·¸¿²ó ²»µ-··²á çò п·²±¬»¬¿¿²µ± ®«±µ¿¸»¬µ·--< µ··®»»¬¬*³§§¬¬< ¶¿ ¸§ª·< µ<§¬*-ó ¬¿°±¶¿á ïðò Ѳµ± µ±«ó ´«´´» ´¿¿¼·¬¬« -««²²·¬»´³¿ ®«±µ¿¸«±´´±² µ»¸·¬¬<³·-»-¬< µ»-¬<ª<³°<<² -««²¬¿¿²á ïïò Ê·»¬»¬<<²µ* µ±«´«--¿ ¿·¸»»ó -»»² ´··¬¬§ª<< ¬»»³¿°<·ª<< ø»-·³ò ²<´µ<ó °<·ª< -§µ-§·ó -·²÷á ïîò Õ<-·¬»´´<<²ó µ* ±°°·´¿·¼»² µ¿²--¿ ®«±¿² ¿´µ«°»®<<ô »®·´¿·-·¿ ¬«±ó ¬¿²¬±¬¿°±¶¿ ¶¿ »®·´¿·-·¿ ®«±µ¿ó µ«´¬¬««®»¶¿á ïíò dz³<®¬<ª<¬ó µ* ±°°·´¿¿¬ ¶¿ ¸»²µ·´*µ«²¬¿ô »¬¬< ±³¿¬ ®«±µ¿ó ª¿´·²²¿¬ ª¿·µ«¬ó ¬¿ª¿¬ §³°<®·-ó ¬*² ¬·´¿¿²á Õ»µ» µ±«´«--¿ Š Õ»-¬<ª<² µ»¸·¬§µ-»² ±°¿- ‹ èï Liite 8: HSY:n jätekartoituslomakepohja 4 sivua 1 (4) 2013 JÄTESEURANTA: Malli HSY:n käyttämästä lomakkeesta Oppilaitoksen nimi: Osoite: Yhteyshenkilön nimi: Yhteyshenkilön puhelinnumero: Yhteyshenkilön sähköposti: Henkilökunta henkilötyövuosina*: Oppilasmäärä**: * Henkilötyövuoteen lasketaan mukaan kaikki koulukiinteistöllä työskentelevät henkilöt. Täyttä työaikaa tekevä henkilö = 1 henkilötyövuosi (katso ohje). Tieto on hyvä tarkistaa henkilöstöasioista vastaavalta. ** Oppilasmäärään lasketaan mukaan kiinteistöllä olevat esikoululaiset jos käyttävät samoja jäteastioita Taulukko 1. Säännöllisesti tyhjennettävät jätelajit Jätelaji Astioiden lukumäärä Astioiden koko (esim. 600 l, 2 m3 ) Tyhjennysrytmi (esim. 2 x vk, 1 x kk) Tyhjennyspäivä Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Valkoinen paperi * Värillinen paperi** Tietosuojapaperi Lasi Pienmetalli Muu, mikä: * Pelkkä valkoinen toimistopaperi, mikäli kerätään erikseen ** Värillinen paperi: lehdet, mainokset, kirjekuoret ym. + valkoinen paperi, mikäli kerätään samassa astiassa Jatkuu toisella puolella A31559 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi 2 (4) Taulukko 2. Jäteastioiden/rullakoiden täyttöasteet ennen tyhjennystä. Tarkista jäteastioiden/rullakoiden täyttöaste koulunne jäteastioiden tyhjennyksiä edeltävänä päivänä neljän viikon ajan. Merkitse jokaisen tarkastuskerran jälkeen kyseisen jätelajin astioiden täyttöasteet alla esitetyllä tavalla. Esimerkki lomakkeen täyttämisestä. Yksi ruksi vastaa yhtä astiaa. Koululla on kaksi sekajäteastiaa, yksi biojäteastia ja yksi paperiastia. Päivämäärä Jätelaji 24.10. seka 28.10 bio 31.10. paperi Astioiden lukumäärä 0/4 = tyhjä Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia) 1/4 2/4 = puolet 3/4 2 1 1 x 4/4= täynnä x x x Täyttöasteet Päivämäärä Jätelaji Astioiden lukumäärä 0/4 = tyhjä Astioiden täyttöaste (1 rasti/astia) 1/4 2/4 = puolet 3/4 4/4= täynnä A31559 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi 3 (4) Taulukko 3. Erikseen poiskuljetettavat jätelajit Täytä tähän taulukkoon sellaisen jätteen määrä, jota ei ole viety taulukon 2 jäteastioihin. Selvitä jätteen määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskuljetettava jätemäärä. Muista merkitä jätemäärä kiloina. Merkitse rastilla, onko jäte toimitettu hyödynnettäväksi vai sekajätteenä. Jätelajit Puutarhajäte (1 m3 = 300 kg) 3 Puupuru (1 m = 300 kg) 3 Jätteen määrä vuonna 2011 (arvio) Toimitetaan hyödynnettäväksi/ kierrätykseen Toimitetaan sekajätteenä kg kg Puujäte (1 m = 200 kg) kg Puiset kuormalavat kg Metalliromu kg Sekalainen rakennusjäte kg Sähkölaitteet = sähkö- ja elektroniikkaromu kg Muu, mikä: kg Taulukko 4. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Selvitä vaarallisten jätteiden määrä kuluneen vuoden ajalta ja arvioi lisäksi loppuvuoden aikana poiskuljetettavat vaaralliset jätteet. Muista merkitä jätemäärä kiloina. Vaaralliset jätteet = Ongelmajätteet Jätteen määrä kiloina vuonna 2011 (arvio) Loisteputket, energiansäästölamput kg Akut, paristot kg Jäteöljyt kg Kiinteät öljyiset jätteet kg Maalit, liimat, lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit kg Hapot, emäkset kg Kyllästetty puu kg Muu, mikä: kg Lisätietoja Kuinka usein toimitatte vaarallisia jätteitä käsittelyyn?:________________________________________ Jatkuu toisella puolella A31559 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi 4 (4) Lisäkysymykset Rehtorilta, ekotuki-, keittiö- ja siivoushenkilöiltä voi pyytää apua täyttämiseen. 1. a) Millainen keittiö oppilaitoksessa on? □ valmistus-/tuotantokeittiö (ruoka tehdään itse) □ jakelu-/palvelukeittiö (ruoka tulee valmiina ja lämmitettynä) □ kuumennuskeittiö (ruoka lämmitetään) b) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun omaan käyttöön? ________ c) Montako ruoka-annosta keittiö tekee/jakaa päivittäin koulun ulkopuolelle? ________ d) Jos keittiö on jakelu-/palvelukeittiö, milloin ruokatilaukset ruokailijamäärineen tehdään? __________________________________________________________ (Esim. edellisenä päivänä, kerran viikossa, jne.) 2. Onko koulussanne tutkittu lautastähteiden (lautaselle syömättä jääneen ruoan) määrää? □ ei □ kyllä, tulos (esim. kg/hlö/vko) __________________ vuonna ____________ 3. a) Onko koulussanne oppilailla käytössä: □ kertakäyttöiset käsipaperit □ kertakäyttöiset käsipyyherullat □ kankaiset käsipyyhkeet/käsipyyherullat b) Jos oppilaitoksessa on käytössä kertakäyttöisiä käsipapereita, mihin jätelajiin ne pääasiassa laitetaan? □ sekajätteeseen □ biojätteeseen □ energiajätteeseen 4. a) Mille jätelajeille luokissa/ryhmätiloissa on yleensä keräysastiat? □ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________ b) Mille jätelajeille opettajainhuoneessa on keräysastiat? □ sekajäte □ biojäte □ energiajäte □ paperi □ kartonki □ muu, mikä? _______________ 5. Anna kommentteja ja palautetta seurannasta. Tässä voit myös antaa kommentteja esim. koulun jätehuollosta. ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ A31559 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puh. 09 156 11, faksi 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM tfn 09 156 11, fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
© Copyright 2024