Toimintakertomus
LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2014 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakertomus 3 Talousarvion toteutuminen 30 Tilinpäätöslaskelmat 60 Konsernilaskelmat 65 Liitetiedot 69 Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Luettelot ja selvitykset 91 Panttikirjaluettelo 94 2 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014 3 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Limingan kunnan kehitys Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Lähivuosien haasteet Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä 5 5 7 8 9 11 13 14 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 17 17 18 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut 20 20 KUNNAN KOKONAISTULOT JA –MENOT 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 24 24 24 26 26 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 30 30 36 36 38 42 44 47 50 53 56 56 15 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus PAKKO…valtion ohjausta vuonna 2014? Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että ”Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä.” Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä. Toinen merkittävä ”PAKKO”, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet, mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita. Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja. Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona, vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta. Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli, että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä. 5 Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet kuntaa merkittävästi, kiitos! Pekka Rajala kunnanjohtaja 6 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Osastopäällikkö Osastopäällikkö Osastopäällikkö Osastopäällikkö Luottamushenkilöorganisaatio Johto Virasto-organisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä pj Sanna Savolainen I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pekka Rajala Kunnanhallitus, 9 jäsentä pj Kari Ylönen vpj Liisa Kylmänen Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinen Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä pj Sami Tissari Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä pj Satu Vuollo Perusturvalautakunta, 9 jäsentä pj Kalevi Nevala Sivistyslautakunta, 9 jäsentä pj Leea Sangi Osastot ja osastopäälliköt: Perusturvaosasto perusturvajohtaja Irma Toivanen Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa 31.8.2014 saakka sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen 9.6.2014 alkaen Tekninen osasto tekninen johtaja Simo Pöllänen Tekninen lautakunta, 9 jäsentä pj Tuomas Ahola 7 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja IsoBritannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu on ollut negatiivinen (v. 2013 -1,2 %; v. 2012 -0,1 %). Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %. Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 % (v. 2013 8,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,1 %. kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v. 2013 371 e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna 2014 2,5 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle 2014. Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3 prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa. Lainamäärä/asukas oli 2 733 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 542 euroa. Taulukko 1. Kansantalouden kehitys 2011 2012 2013 2014 BKT, muutos % 2,7 -0,1 -1,2 0,1 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 Työllisyysaste 68,6 69 68,5 68,1 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 Ansiotason muutos, % 2,7 3,5 2,0 2,1 Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi 2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 % ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta 2013. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta 2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36 Lähde: Suomen kuntaliitto/Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8 Limingan kunnan kehitys Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2 700 asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa 9.744. Asukasluvun kasvu muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta. Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoite Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 500 1995 5 516 2000 5 735 1,7 2001 5 910 3,1 300 2002 6 186 4,7 200 2003 6 475 4,7 100 2004 7 039 8,7 0 2005 7 484 6,3 2006 7 963 6,4 2007 8 399 5,5 2008 8 576 2,1 2000 2009 8 861 3,3 1500 2010 9 037 2,0 1000 2011 9 164 1,4 500 2012 9 432 2,9 0 2013 9 577 1,5 2014 9 744 1,7 400 (100) 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7-12 v 1013 1061 1161 1197 1245 1313 1358 1430 9964 Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna 2014 oli 9.964 asukasta. 0-6v 1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 7-12 v 0-6v Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %, alle 7-vuotiaita oli Limingassa 16,1 % ja koko maassa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V. 2005-2014 investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas 9 Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys 2008-2014 Ikäryhmä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0-6 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 1523 1632 1679 1728 1807 1875 1992 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 344 376 402 420 432 443 435 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 889 864 835 842 864 839 845 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 30-64 3552 3686 3769 3828 3922 4248 4052 % 65-74 41,4 % 364 41,6 % 363 41,7 % 382 41,8 % 405 41,6 % 424 44,4 % 330 41,6 % 487 % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % 75% 316 3,7 % 318 3,6 % 335 3,7 % 340 3,7 % 341 3,6 % 210 2,2 % 362 3,7 % Yhteensä 8576 8861 9037 9164 9432 9577 9744 % 7-15 % 16-18 % 19-29 % Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v. 2013 65) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v. 2013 49). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 %. 4,0 100 2,0 0 0,0 Työttömät työnhakijat Työttömyysaste, % Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä. Nuoret >1 v 2014 200 2013 6,0 2012 300 2011 8,0 2010 400 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2009 10,0 2013 500 2011 12,0 2009 600 Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä. 10 Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi 5,8 milj. euroa (v. 2013 6,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e. Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen arvioitiin laskevan 1,8 %, Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna 2012 0,7 milj. euroa. Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna 2013. Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v. 2013 71,7 %). Vuonna 2014 nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisvuoden 2 372 eurosta 2 487 euroon. Olennaiset muutokset toiminnassa Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa. Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa 2014. Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa 2014. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa 2013-2014. Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna 2013. Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa. Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin. 11 Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä 2015. Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 8 861 9 037 9 164 9 432 9 577 9 744 3,3 2,0 1,4 2,9 1,5 1,7 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 20,5 Verotulot 20 994 23 039 23 597 24 162 28 315 27 848 Valtionosuudet 21 278 21 998 22 821 23 548 24 213 23 824 Verorahoitus yhteensä muutos % 42 272 9,4 45 038 6,5 46 418 3,1 47 710 2,8 52 529 10,1 51 673 -1,6 Asukasluku 31.12. kasvu-% Tuloveroprosentti e/asukas 4 771 4 984 5 065 5 058 5 485 5 303 45 841 45 763 48 473 51 559 53 833 53 519 9,4 -0,2 5,9 6,4 4,4 -0,6 37 428 10,6 38 780 3,6 41 533 7,1 44 086 6,1 45 948 4,2 45 679 -0,6 e/asukas 4 224 4 291 4 532 4 674 4 798 4 688 Vuosikate e/asukas 4 643 524 6 114 677 4 692 512 3 373 358 6 799 710 5 786 594 201,6 268,4 190,5 112,9 223,9 139,6 2 140 3 546 3 837 9 617 2 229 11 619 385 3 787 3 762 9 094 1 642 6 851 400 1 064 1 268 402 950 703 123,9 62,3 39,9 83,2 71,7 81,7 47 988 54 061 64 312 65 650 73 755 76 023 Lainakanta e/asukas 9 209 1 039 11 760 1 301 18 732 2 044 20 011 2 122 22 720 2 372 24 236 2487 Konsernin lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 1 708 1 968 2 681 2 733 3 136 3259 66,4 66,2 59,1 58,6 57,3 57,6 Kertynyt ylijäämä e/asukas 4 426 499 5 120 567 5 858 639 6 468 686 7 433 776 8554 878 Toimintamenot muutos % Toimintakate muutos % vuosikate/poistot % Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus% Taseen loppusumma 12 Lähivuosien haasteet Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.4.2014 perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015–2018. Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja – valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien yhteydessä. Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle. Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden. Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille. Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten. Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 13 Kunnan henkilöstö Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v. 2013 726). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna 2013. Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus. Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain 2012-2014 Osasto 2012 2013 2014 Hallinto-osasto 21 21 19 Perusturvaosasto 188 205 192 Sivistysosasto 370 396 412 Tekninen osasto 107 104 Yhteensä 686 726 102 725 Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys 2012-2014 2012 1 000 e -22 469 2013 1 000 e -22 435 2014 1 000 e -21 791 -5 858 -5 952 -5 875 -1,29 % 400 338 316 -6,43 % Henkilöstökulut yht. -27 928 -28 049 -27 350 -2,49 % Henkilöstökulut e/as -2 961 -2 929 -2 807 -4,17 % Palkat Sosiaalikulut Henk.korvaukset Muutos 2013-14 -2,87 % Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v. 2014 1.000 e Yleishallinto Perusturvapalvelut Palkat Sos. Kulut 784 229 Yht. Muutos 2013-2014 1 012 -9,5 % 6 310 1 840 8 150 -1,4 % Sivistyspalvelut 11 764 2 971 14 735 -2,4 % Tekniset palvelut 2 593 735 3 328 -3,3 % Muut tulosalueet 25 101 125 1,5 % 21 475 5 875 27 350 -2,5 % Yhteensä Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty kohdistamaan tulosalueille. 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle. Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta. Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin. Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä. Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2011. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta vuonna 2011. Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina 2010-11. 15 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on tehty joulukuussa 2012. Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin. Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa 25.8.2014. Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset on kilpailutettu v. 2011. Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja –harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu käyttöön v. 2011. Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä 2014. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. 16 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma 2014 1.000 e 2013 1.000 e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä 7 840 -53 519 -45 679 27 848 23 825 7 885 -53 833 -45 948 28 315 24 213 7 38 -251 -2 5 786 -4 144 6 423 -211 0 6 799 -3 037 1 642 -520 1 122 3 762 -2 798 965 14,6 % 14,6 % 139,6 % 594 8 554 878 9 744 223,9 % 710 7 433 776 9 577 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate, €/asukas Kertynyt ylijäämä, 1 000 € Kertynyt ylijäämä, €/as Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset) Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat 5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista. Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8 %. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki. Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v. 2013 kasvu 1,7 milj. euroa). Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan. Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu – eli käänteisesti toimintakatteen pieneneminen > verorahoituksen väheneminen – ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9 milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa. 17 Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 01.01 Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 2013 5 786 0 -569 6 799 0 -547 -7 873 790 -9 885 403 800 -1 066 936 -2 295 0 15 -923 815 5 000 -4 484 1 000 -352 1 179 0 -2 218 5 000 1 904 4 577 113 2 282 3 710 3 597 113 3 598 1 316 2 282 -10 703 81,7 % 50,1 % 1,3 20 9 744 -9 637 71,7 % 57,6 % 2,9 20 9 577 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot – investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna). 18 Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksista. Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi. Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v. 2013 20 päivää). 19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 1.000 e 2013 1.000 e VASTATTAVAA 2014 1.000 e 2013 1.000 e Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot 68 309 2 727 93 2 635 65 631 1 341 103 1 238 Oma pääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä 26 018 17 463 0 7 433 1 122 24 896 17 463 0 6 468 965 Aineelliset hyödykkeet 54 952 53 631 5 020 36 746 11 809 938 92 4 586 29 623 11 068 848 92 Poistoero ja vapaaeht. varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 17 789 13 821 3 968 17 269 5 501 11 768 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 544 544 544 544 347 7 414 10 630 9 261 702 667 10 659 9 261 716 682 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen po:t 161 37 98 26 192 48 98 47 74 37 84 48 31 512 11 597 30 854 9 501 37 36 11 266 331 19 915 9 155 346 21 352 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 7 640 0 0 8 040 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 3 930 1 534 1 534 4 442 1 993 1 993 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 12 639 35 3 009 515 3 718 13 218 150 4 018 570 3 396 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 2 396 575 0 1 368 453 2 449 461 0 1 921 67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 76 023 73 755 Rahat ja pankkisaamiset 3 710 3 598 76 023 73 755 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suht. velkaantuneisuus-% Kertynyt ylijäämä, 1.000 e Kertynyt ylijäämä, e/as Lainakanta 31.12., 1.000 e Lainat, e/asukas Lainasaamiset 31.12.,1.000 e Asukasmäärä 57,6 % 52,9 % 8 554 878 24 236 2 487 702 9 744 57,3 % 50,8 % 7 433 776 22 720 2 372 716 9 577 Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityikatteet VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma – saadut ennakot)/käyttötulot Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20 Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli 57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2 milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikate e/asukas Vuosikate, % poistoista 300 250 200 150 100 50 0 800 600 Liminka P-Pohjanmaa 400 Koko maa 200 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa P-Pohjanmaa 2014 2013 2012 2010 Koko maa 2013 2012 2011 Koko maa Liminka 2011 P-Pohjanmaa 2010 2014 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liminka 2009 2013 Lainat, e/asukas Rahavarat, e/asukas 1200 1000 800 600 400 200 0 2012 2011 2010 2014 2013 2012 2011 2010 0 Toimintakate e/as (itseisarvo) 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 Liminka P-Pohjanmaa 2014 2013 2012 2011 2010 Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v. 2014 tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys 2009 Lainanotto, 1000 € 0 2010 2011 2012 2013 2014 4 000 8 921 3 497 5 000 6 000 Lainojen lyhennys, 1000 € 1 449 1 449 1 949 2 218 2 291 4 484 Lainamäärä, 1000 € 9 209 11 760 18 732 20 011 22 720 24 236 306 194 305 315 211 251 1 039 1 301 2 044 2 122 2 372 2 487 198 182 246 269 254 26 Lainojen korot, 1000 € Lainamäärä €/asukas Lainojen hoitokust., €/asukas 21 Nettonvestoinnit, 1.000 e Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 1.000 e 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate Vuosikate ja lainojen lyh. 1.000 e Nettonvestoinnit Investointien tulorahoitus-% 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 140 120 100 80 60 40 2009 2010 2011 Vuosikate 2012 2013 20 2014 0 Lainojen lyh. 2009 1400 2010 2011 2012 2013 2014 Lainamäärä e/as 1200 3000 1000 2500 800 600 2000 400 1500 200 1000 0 2009 2010 2011 2012 Nettoinvestoinnit e/as 2013 2014 500 0 Vuosikate e/as 2009 Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 350 12,0 300 9,0 250 6,0 200 3,0 150 0,0 100 2009 Toimintakate 10,6 Verorahoitus 9,4 2011 2012 2013 2014 Lainojen korot, 1000 e 15,0 -3,0 2010 2010 3,6 2011 7,1 2012 6,1 2013 4,2 2014 -0,6 6,5 3,1 2,8 10,1 -1,6 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 22 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %. Tulot 1.000 e % Toiminta Toimintatuotot 7 840 11,8 Verotulot 27 848 41,8 Valtionosuudet 23 825 35,8 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 38 0,1 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -569 -0,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 790 1,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 800 1,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 7,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 000 1,5 Kokonaistulot yhteensä 66 594 100,0 e/asukas Käyttötalousmenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot 2011 5 290 264 1 532 7 086 2012 5 466 279 637 6 382 2013 5 621 350 1 032 7 003 2014 5 493 486 808 6 787 Toimintakate Verorahoitus 4 532 5 065 4 674 5 058 4 798 5 485 4 688 5 303 Kokonaismenot 2014 Käyttömenot Investointimenot Rahoitusmenot 12 % 7 % 81 % Menot Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Kokonaismenot Kokonaistulot-menot -53 519 -251 -2 80,9 0,4 0,0 -7 873 11,9 Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset) Yleishallinto 0% 0 0,0 11 % 7 % Perusturvapalv elut -4 484 6,8 -66 129 100,0 66 594 -66 129 465 39 % 43 % Sivistyspalvelu t Tekniset palvelut Muut Täsmäytys rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Yhteensä -352 113 465 23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty konsernitp:een (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Ei yhdistelty (kpl) 4 2 3 9 3 12 15 Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa (Vesiyhtiö ja Limmintalot): tilinpäätöksen yhteydessä Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet - suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä investointien omarahoitusaste vähintään 80 %: ei toteutunut, tilikausi tappiollinen - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - tuottavuusohjelman laatiminen huhtikuuhun 2014 mennessä: siirtyi vuodelle 2015 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna 2008. Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Mittarit Ta 2014 Tp 2014 Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/Poistot % Omavaraisuusaste % Suht. velkaantuneisuus % Lainamäärä e/asukas > 30 > 100 > 50 < 60 < 3000 33,5 122,2 52,4 60,6 3 259 Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta. Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti - kustannustietoinen toiminta Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet - yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.) - asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä (tot.) - raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä - käyttöaste-%: tavoite 2014 95 %, tot. 93 % - asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,57 - konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin vanhimman ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2014 va- 24 pautui 40 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3 kpl/vapautunut asunto. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita asuntója oli 8 kpl, yli 6 kk ei yhtään. Asunnot on pidet- ty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken. 25 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista pidättäydytään. Tilikauden aikana on keskusteltu kiinteistöstrategiasta ja on tehty kuntoarvio sekä päivitetty pelastussuunnitelma. Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli edellisten vuosien kaltainen investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 1,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti. Hankkeen kustannukset olivat 0,7 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi- ja hulevesirakenta- mista on tehty Saunarannan, Okkosenrannan ja Sepänkankaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla. Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia. Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Pehkosenkujalla Ala-Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on poistettu asumiskäytöstä kesällä 2013. Asunnot puretaan vuonna 2015 niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Limingan Kehitys Oy on myynyt tilikaudella yhden liiketilan osakkeet Koy Limingan Niittykartanosta. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia riskejä. Vesiyhtiö ennakoi tappiollisia tuloksia tuleville vuosille mittavien poistojen vuoksi. Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä tulee jatkossa kehittää. Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää. 26 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja -taseen sekä niiden liitetiedot. Konsernin tuloslaskelma, t € 2014 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta 22 215 -66 255 19 24 044 -68 250 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -44 021 27 848 23 825 -44 204 28 315 24 213 21 69 -347 -12 20 464 -306 -10 7 384 8 493 -6 045 -4 914 1 339 -419 37 957 3 578 -2 684 -1 894 Vuosikate Poistot ja arvonalentumisett Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate e/asukas Asukasluku 33,5 35,2 122,2 758 9 744 172,8 887 9 577 2 014 2 013 7 384 8 493 -443 -517 -9 418 969 1 084 -12 887 765 957 -424 -3 189 0 8 -923 815 5 833 -5 507 1 041 1 324 -2 919 5 022 -2 -394 -22 560 -939 972 -16 48 1 815 4 772 Rahavarojen muutos 548 1 583 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 5 939 5 391 *) 548 5 446 3 864 1 583 87,4 52,9 1,3 26,6 70,1 56,1 2,7 23,4 Konsernin rahoituslaskelma, t € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokseet Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys *) Tilinpäätöksessä 31.12.2013 OSEKK:n konsernitili on käsitelty rahavaroissa. Vuonna 2014 käsittelytapaa on muutettu ja konsernitili on otettu huomioon saamisten muutoksissa. 27 Konsernitase, 1.000 e VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 2014 84 721 2 835 166 2 648 21 78 298 5 608 51 227 11 917 2 857 6 115 575 2013 82 633 1 431 168 1 256 7 77 411 5 174 44 260 15 897 2 584 213 9 282 3 588 582 2 002 696 307 3 791 348 2 419 643 381 176 65 42 69 460 184 45 231 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainst. Rahat ja pankkisaamiset 11 816 430 316 1 113 0 5 446 1 749 1 748 1 3 697 1 583 200 1 512 402 91 1 89 5 850 12 053 409 328 79 0 1 6 255 2 207 2 207 0 4 048 1 396 56 2 101 494 94 1 93 5 296 VASTAAVAA YHTEENSÄ 96 713 95 146 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä 2014 29 702 17 463 2 3 625 7 654 957 2013 28 967 17 463 0 3 879 6 758 867 2 138 1 948 18 842 18 418 14 092 4 750 5 937 12 481 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 923 923 769 769 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 263 64 103 96 569 184 106 279 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutusl. Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 44 845 22 136 44 475 20 092 17 557 527 331 3 721 22 709 13 311 29 43 3 586 727 5 013 15 655 548 0 3 889 24 384 13 796 36 158 4 589 867 4 937 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 96 713 95 146 52,4 60,6 8 610 884 31 755 3 259 696 9 744 51,9 57,9 7 625 796 30 036 3 136 643 9 577 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suht. velkaantuneisuus-% Kertynyt ylijäämä, 1.000 e Kertynyt ylijäämä, e/asukas Lainakanta 31.12., 1.000 e Konsernin lainat e/asukas Lainasaamiset 31.12., 1.000 e Kunnan asukasluku 28 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos on 1.641.653,61 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 679.961,68 euroa 2. tehdään 1.200.000 euron investointivaraus liikekeskushankkeeseen 3. siirretään tilikauden ylijäämä 1.121.615,29 euroa omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 29 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Valtuustokauden tavoite 2013–2016 Mittari Sitova tavoite 2014 Toteutuma 2014 Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Palveluseteli on käytössä kotihoidossa ja tehostetussa palvelusasumisessa. Ikäihmisille tehty kysely palveluista. Kuljetuspalvelutarpeesta tehty kysely sekä yhteenveto kyselystä. Liikuntaa tuettu, Tupoksen kevyen liikenteen väylä valmistunut 8/2014. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on valmistunut 2014. Lapset puheeksi- keskustelu, Tukeva 3, Voimaneidot, osallistutaan 4-v. laajoihin terveystarkastuksiin. Osallistutaan Kastehankkeeseen, perhekeskus- ja oppilashuoltoosioihin. Haettu projektirahoitusta liikuntareseptin käyttöönotto –hankkeelle. Rahoitus saatu vuodelle 2015. 30 Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistyminen Kansantautien väheneminen Koulupudokkaiden määrä Ei koulupudokkaita Kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatkoopiskelupaikan. Vuoden aikana 8 kpl keskeytti toisen asteen opinnot (v. 2013 6 kpl). Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Määrä ei kasva Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet 18,2 %. Armeijan keskeyttäneitä 1 kpl (v. 2013 6 kpl). Nuorten työttömien määrä Määrä ei kasva Nuorten, alle 25 v. työttömien määrä vuoden lopussa 63 (edellisenä vuonna 60 henkilöä). Kouluterveyskyselyn tulokset Aktivointitoimenpiteet kyselyn tulosten perusteella Kyselyn tulokset käyty läpi ja huomioidaan toiminnassa Työttömyysaste Työttömyysaste ei nouse Työttömyysaste on noussut edellisestä vuodesta (11,1 %) 12,6 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % -osuus Määrä ei kasva Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut reilusti edellisestä vuodesta (76) 103 henkilöön (20,2 % kaikista työttömistä). Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Osuudet eivät lisäänny Osuudet 2014 175 tuhatta euroa, 2013 167 tuhatta euroa (kasvu 4,8 %). Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Sairastavuusindeksi on laskenut vuoden 2008 vuoteen 2013 lähes 12 yksikköä (116,6 => 104,8). Kansantauti-indeksi on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 (135,8 => 127,2) 31 Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista • 91 – 92 % asuu kotona • 13 – 14 % saa säännöllistä kotihoitoa • 5–6 % saa omaishoidon tukea 5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla • • 2. 91 % asuu kotona 88,8 % (= 333 henkilöä) asuu kotona 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 15,1 % (= 60 henkilöä) säännöllisen kotihoidon piirissä 4 % omaishoidon tuen piirissä 9 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen omaishoidon tuen piirissä on 3,7 % (= 14 henkilöä) tehostetussa palveluasumisessa asuu 6,1 % (= 23 henkilöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,1 % (= 19 henkilöä) (yhteensä 11,2 %; yli tavoitetason 8 hlöä) Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden yritystoiminnan syntymiselle. Valtuustokauden tavoite 2013–2016 Mittari Sitova tavoite 2014 Toteutuma 2014 Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen monipuolistaminen Yritysten nettoperustanta > 20 Uusyrityskeskus: v. 2014 47 (v. 2013 46) Tilastokeskus: Yritystoimipaikkojen lukumäärä 31.12.2012 459 Työpaikkojen nettolisäys > 50 Uusyrityskeskus: v. 2014 61 kpl Tilastokeskus: Työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012 2130 kpl, nettolisäys 105 kpl Matkailutoiminnan vahvistaminen Kävijämäärä Liminganlahdella Matkailuyritysten lukumäärä Matkailualan työpaikkojen määrä > 70.000 määrä kasvaa määrä kasvaa 54 768 henkilöä Ei muutoksia Ei muutoksia Riittävä yritystonttien ja toimitilojen tarjonta Rakennusvalmiit teollisuus- ja liiketontit Luovutetut teollisuus- ja liiketontit > 10 15 kpl Ankkurilahdessa 2 kpl Liminganportissa 3 kpl myyty > 3 32 Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa Liiketiloihin sijoittuneiden uusien yritysten määrä > 2 4 Projektirahoituksen hyödyntäminen Projektirahoituksen määrä Käytettävissä olevan rahoituksen hyödyntäminen Matkailuhanke ( 3v. 271 000 €) Logistiikkahanke (2 v 37 500 €) Lintuopaskoulutus (2 v 24 000 €) Kalastajapäivät (36 000 €) Taiku (2v 40 000 €) Liikkuva Liminka (2v. 28 000 €) Kerhotoiminta 15 000 € It-laite (2 v lukio + peruskoulu 94 000 €) Pedagoginen ICT (3v 7 500 €) Järki-hanke (2v. 26 000 €) Vilho Lampi –museo 4 000 € Comenius –hanke Nuori yrittäjä Meijän jojet (2 v 180 600 €, yhteishanke Oulun yliopisto, Tyrnävän kunta) Kaste –hanke 25 890 € 3. Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Valtuustokauden tavoite 2013–2016 Mittari Sitova tavoite 2014 Toteutuma 2014 Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3% vuodessa Asukasluvun kasvu -% / vuosi 2-3 % vuodessa Asukasluku 31.12.2014 9744, kasvu edellisestä vuodesta 1,7 %. Muuttotase > 80 Nettomuutto +32 henkilöä. 33 Riittävä raakamaavaranto asunto- ja työpaikka-alueita varten Raakamaan hankinta ja raakamaareservi asuin- ja yritysalueilla Vähintään 10 ha Raakamaata hankittu 83 ha Kunnalla on tarjota erilaista ja monipuolista tonttitarjontaa kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Tonttivaranto ja tonttivaraukset kahden vuoden tonttireservi, tontteja luovutetaan 40 kpl/v Tontteja 76 kpl, joista on varattu 43 kpl Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaavaalueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % osuus on yli 90 % Kaavoilla ohjatun rakentamisen %-osuus 80 - 90 % Kaikista asunnoista 89 %; pientaloista 82 % Elin- ja asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x valtuustokausi Kevyen liikenteen väylät, km Kuntalaiskysely vuonna 2014 Kevyen liikenteen väylän rakentamisen varmistaminen Tupoksesta Värminkoskentielle saakka. Kuntalaiskyselyn toteutus vuonna 2015. Kevyenliikenteenväylä Tupoksesta Värmikoskentielle valmistunut. Asukaslähtöinen joukkoliikenteen kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Matkustajamäärän kasvu Seutuliput: 2012: 1 195 kpl 2013: 1 304 kpl 2014: 1 276 kpl Lasku: -2,1 % Uusi järjestämistapa 1.7.2014 alkaen käytössä 4. Strategian mukainen johtaminen Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttämien ratkaisujen tekeminen riittävän ajoissa. Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta Valtuustokauden tavoite 2013–2016 Mittari Sitova tavoite 2014 Toteutuma 2014 Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Arviointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Valtuustotyön arvioinnin toteutus vuonna 2014. Strategian mukaista. Valtuustotyön arviointi 2 x valtuustokausi Toteutus vuonna 2015. 34 Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaisesti Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen Ostopalvelujen % -osuus toimintamenoista Koulu- ja oppimisympäristöselvitys Odottaa poliittista linjausta Liikuntapalvelujen kehittämisselvitys Poliittiseen päätöksentekoon keväällä 2015. Vanhusten tehostetun palveluasumisratkaisun toteuttaminen (kortteli 58) Rakentaminen alkaa keväällä 2015. Liikekeskuksen kiinteistön kehittämishanke käyntiin Neuvottelut käynnissä osakkeenomistajien kanssa. Palvelusetelin käyttö Päätös palvelusetelin käyttöönotosta v. 2014 (vanhuspalveluissa) Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu Verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Vanhuspalveluissa palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päivähoidossa palveluseteli on ollut käytössä v. 2013 alkaen. Ei toteudu. Toimintakate -0,6 % Verorahoitus -1,6 % Tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit eikä lainamäärä kasva yli maan keskiarvion Investointien tulorahoitus % Lainamäärä €/asukas > 50 % < koko maan keskiarvo Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse Palvelujen yksikköhinnat Yksikköhinnat eivät nouse Henkilöstön työhyvinvointi paranee Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein) Yksikkökohtaiset toimenpideohjelmat henkilöstökyselyn tulosten pohjalta Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä Kyllä (81,7 %) Toteutui Henkilöstökyselyt tehty ja tuloksia käsitelty. Keskimääräinen eläköitymisikä 60,3 vuotta (v. 2013 62,0 v.) Sairauspoissaolojen määrä ei nouse 4-12/2013: 8 810 pv 2014: 10 096 pv; 13,9 pv/hlö 35 Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Yleishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus-, talous-, hallinto-, henkilöstö-, viestintä-, tietotekniikka-, elinkeino- ja markkinointipalvelut. Yleishallinto ohjaa kunnan strategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Tehtäväalueen yleistavoite Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä talousarviokaudella ovat tuottavuusohjelman läpivieminen kuntaorganisaatiossa sekä strategian toteuttaminen. Strategiaa tukevat toimenpiteet - kuntarakenneselvityksen toteuttaminen valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset talouden tasapaino ja menokehityksen hillitseminen palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen elinvoiman vahvistaminen uuden ohjelmakauden rahoituksen hyödyntäminen kehittämistyössä korttelin 58 kehittäminen ja päätökset kunnantalon korvaavista tiloista liikekeskuksen tontin kehittäminen käyntiin osayleiskaavatyö ja maakuntakaavoituksen edunvalvonta konserniselvityksen linjausten täytäntöönpano Arviointi 2014 Limingan asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 9 744 henkilöä. Kunnan taloudelliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2014 huomattavasti ennakoitua paremmin. Koko henkilöstö on tehnyt merkittävää työtä talouden tasapainottamisessa, mistä osoituksena on, että tilinpäätöksessä yksikään hallintokunta ei ylittänyt talousarviotaan. Vuoden 2014 aikana laadittiin valtionosuusmenetyksien kattamiseksi koko kuntaa koskeva talouden tasapainottamisohjelma, joka hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2014. Myös hallinto-osaston toteutuma on alle talousarvion. Limingan kunta on ollut mukana Oulun seudun kuntarakenneselvityksessä, jonka loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Vuoden 2014 aikana on ollut meneillään merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia; sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, valtionosuusuudistus sekä kuntalain uudistus. Vuoden 2014 aikana on käyty neuvotteluja korttelin 58 kehittämishankkeesta, joka on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, mutta etenee kuitenkin suunnitelman mukaisesti. Joukkoliikenteen uusi järjestämistapa ja kilpailutettu liikenne on aloittanut toimintansa 1.7.2014. Elinkeinopalveluissa on toteutettu vuoden 2014 aikana eri hankkeita; matkailuhanke, lintuopaskoulutushanke, Vihiluodon Kalastajapäivät –hanke sekä logistiikka-alueen kehittämishanke, jotka ovat kaikki päättyneet vuoden 2014 lopussa. Talouspalveluissa on toteutettu kaikkien taloushallinnon järjestelmien vaihto ja käyttöönotto vuoden 2014 aikana. Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja –harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi. 36 Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014 • Talouden tasapainottamisohjelma laadittu ja hyväksytty • Työterveyshuollon palvelutason lasku • Henkilökuljetussuunnitelma laadittu ja kuljetukset kilpailutettu • Toteutettu henkilöstöhallinnon kehittämistä ja ohjausta • Palkanlaskennan prosessien sähköistäminen ja tehostaminen • Toteutettu taloushallinnon järjestelmien vaihto vuoden 2014 aikana • Verkkolaskujen käyttöönotto Tuloslaskelma Tp 2013 1.000 e 403 -3 722 -3 318 Ta 2014 e 349 300 -3 784 600 -3 435 300 Poistot Tilikauden tulos -32 -3 350 Sisäiset palvelut Sisäiset vuokrat Sisäiset hallintopalvelut (tulot) Sisäiset it-palvelut (menot) Sisäiset it-palvelut (tulot) Toimintakate, ml. sis. palv. Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) Hallintopalvelut (tulot) Toimintakate e/asukas Toimintakate e/asukas (ml sis. palv.) Muutokset e 6 000 -13 900 -7 900 Lopullinen talousarvio 355 300 -3 798 500 -3 443 200 Tilinpäätös 2014 349 232 -3 743 521 -3 394 288 Poikkeama e -6 068 54 979 48 912 -20 200 -3 455 500 -20 200 -3 463 400 -64 819 -3 459 107 -44 619 4 293 632 -61 176 -42 560 -2 686 619 400 -58 300 176 400 -47 400 548 700 -2 815 900 619 400 -58 300 176 400 -47 400 548 700 -2 823 800 605 605 -108 601 179 697 -45 989 580 498 -2 788 683 -13 795 -50 301 3 297 1 411 31 798 35 117 -74 872 -59 300 751 100 -59 300 751 100 -68 990 815 180 -9 690 64 080 -346 -280 -355 -291 -346 -284 -348 -286 -3 -3 37 Perusturvapalvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sosiaalityön vastuualueeseen palveluihin kuuluvat sosiaalityön aikuissosiaalityön, lastensuojelun, lastenvalvonnan, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalityön palveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä tarpeiden mukaisia tukitoimia. Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista. Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut. Yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille. Tehtäväalueen yleistavoite Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2014 perusturvaosasto painottaa: • kuntalaisten omatoimisuutta • lasten, nuorten ja perheiden tukemista • avopalveluluiden kehittämistä • yhteistyötä ylihallintokuntarajojen sekä ympäristökuntien kanssa Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella • Terveyskeskus valmistuu keväällä 2014 • Ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen ja kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisesti • Ikäihmisten päivätoiminnan vakiinnuttaminen • Luovutaan Ala-Temmeksen vanhainkodista ja tilalle tehostettua palveluasumista kuntakeskukseen • Varaudutaan palvelusetelin käyttöönottamiseen vanhusten koti- ja asumispalveluissa • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti • Otetaan käyttöön Lapset puheeksi -menetelmä • Osallistutaan Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeeseen (Terps2), Liminka kuuluu Lakeuden osahankkeeseen • Lakeus-kanta-hankkeessa valmisteltu eArkiston käyttöönotto tapahtuu kesäkuussa 2014 • Vuoden 2014 alusta alkaen kaikilla kansalaisilla on vapaus valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa. 38 Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 • Terveyskeskus valmistui huhtikuussa 2014. • Sosiaalipalvelujen kehittämistyö on jatkunut, pääpaino hyvinvointia tukevissa ja varhaisen tuen toimintamalleissa. • Sosiaalipalvelut muuttivat terveyskeskukseen syksyllä 2014. Tällöin mm. yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken on jäntevöitynyt. • Lapsi- ja perhetyötä on kehitetty yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. • Palveluseteli on käytössä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. • Omaishoidon vapaat on kyetty järjestämään omana toimintana. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on hieman laskenut vuodesta 2013 (17 vanhusta) ollen nyt 14 = 3,7 % yli 75-vuotiaista. • Tehtiin päätös laboratoriopalveluiden siirtymisestä Nordlab -liikelaitokselle. Siirtyminen suunniteltiin toteutettavaksi 1.1.2015. • Liminka siirtyi KanTa -arkistoon 2.6.2014 • Vuoden 2014 alusta kansalaiset ovat saaneet valita hoitopaikkansa perusterveydenhuollossa. Toiminnan arviointi Perusturvapalvelujen kaikilla tulosalueilla toiminnat on pystytty tuottamaan pääosin suunnitelmien mukaan, hoitotakuun määräajoissa ja vakiintuneessa laajuudessa. Tavoitteet Työllisyyden edistäminen Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista pysyy alhaisena Mittarit Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Työpajatoiminnan sisältöä laajennetaan Työpajatoiminnan sisältö Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ennalta ehkäisevin menetelmin Perhetyö on uudelleen organisoitu Lapset puheeksi –menetelmä on käytössä Toteutuma Osuudet 2014 175 tuhatta euroa, 2013 167 tuhatta euroa (kasvu 4,8 %). Perhetyö on organisoitu uudelleen Lapset puheeksi –menetelmä on otettu käyttöön Lastensuojelutyön vahvistaminen Asiakkaita/työntekijä, käsittelyajat Lastensuojelussa palvelutakuu toteutui pääsääntöisesti Yli 75-vuotiaista on säännöllisen kotihoidon piirissä 14 % Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaista 15,1 % (= 60 henkilöä) on säännöllisen kotihoidon piirissä (vuonna 2013 määrä oli 15,1 % = 59) Yli 75-vuotiaista asuu kotona 91 % Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaista 88,8 % (= 333 henkilöä) asuu kotona (vuonna 2013 määrä oli 88,2 % = 344 henkilöä) Yli 75-vuotiaista 9 %:lla on mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaista on omaishoidon tuen Yli 75-vuotiaiden määrä Yli 75-vuotiaista tehostetussa palveluasumisessa asuu 6,1 % (= 23 henkilöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,1 % (= 19 henkilöä) (yhteensä 11,2 %) (vuonna 2013 määrä oli 11,8 % = 46 henkilöä) Yli 75-vuotiaista omaishoidon tuen piirissä on 3,7 % (= 14 39 henkilöä) (vuonna 2013 määrä oli 4,4 % = 17 henkilöä) piirissä 4 % Tarkastukset ovat toteutuneet, vaikka vastaanotollepääsyä on välillä joutunut odottamaan pidempään. Laajojen terveystarkastusten toteuttaminen Toteutumisaste Kiireettömään hoitoon pääsy 4 viikossa Vastaanotolle pääsyaika Tavoitteeseen on syyskuun loppuun mennessä päästy ja hoitoonpääsyaikaa seurataan viikoittain. Tp 2013 1.000 e 3 192 -23 562 -20 370 Ta 2014 e 3 011 400 -23 152 500 -20 141 000 Muutokset e 79 700 -98 300 -18 600 Lopullinen talousarvio 3 091 100 -23 250 800 -20 159 700 Tilinpäätös 2014 3 346 647 -22 860 628 -19 513 982 Poikkeama e 255 547 390 172 645 718 -64 -20 434 -65 700 -20 206 700 -18 600 -65 700 -20 225 400 -153 957 -19 667 939 -88 257 557 461 Sisäiset menot Sisäiset vuokrat Sisäiset ruokahuoltopalvelut Sisäiset it-palvelut -1 294 -704 -415 -175 -1 304 200 -725 300 -405 500 -173 400 -1 304 200 -725 300 -405 500 -173 400 -1 713 566 -1 059 668 -460 024 -193 874 -409 366 -334 368 -54 524 -20 474 Toimintakate, ml. sis. palv. -21 664 -21 445 200 -21 463 900 -21 227 548 236 352 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut -251 -202 900 -202 900 -231 656 -28 756 -2 127 -2 262 -2 082 -2 217 -2 084 -2 219 -2 003 -2 179 81 40 Tuloslaskelma Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Toimintakate e/asukas Toimintakate e/asukas (ml sis.palv.) -18 600 40 Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Sosiaalipalveluissa varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevia palveluja on vahvistettu perhetyötä kehittämällä mm. varhaisen tuen perhetyön toimintamalli ja ryhmätoiminnallinen toiminta, Lapsiparkki. Perhetyön resurssia on vahvistettu lisäämällä kaksi työntekijää lapsiperheiden käyttöön Rytipaja on toiminut tehokkaasti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten alle 25 v. yhteiskuntakuu on toteutettu te–toimiston, sosiaalityön, etsivänuorisotyön ja ammattioppilaitosyhteistyönä.. Vanhusten hoitojärjestelmää kehitetään kohti Ikäihmisten laatusuosituksessa ilmastua järjestelmää Vanhuspalveluissa hyödynnetään RAIsoft-ohjelmistoa palvelutarpeenarvioinnissa Vuodeosaston käyttöaste oli 99,1 % Purettu yhteistyössä Tyrnävän ja Lumijoen kanssa vanhat sopimukset vuodeosastohoidosta ja neuvoteltu sisältö uusiin sopimuksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2015 Ultraäänitutkimukset on siirretty tehtäväksi Kempeleen terveyskeskuksessa Kaikilla vastuualueilla on hiottu toimintaprosesseja On jatkettu perusturvapalveluissa käyttöön otettua tapa käydä kuukausittain läpi taloustoteumat ja omien palvelujen toiminnallisuutta kuvaavat tilastoluvut sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastot. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkeamat ja tehty ennuste loppuvuodeksi sekä tehty suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi Loma-aikoina: neuvolatoiminnat ja suun terveydenhuolto keskitettiin kuntakeskukseen mielenterveysyksikkö oli kiinni kesällä 3 viikkoa sijaisia ei ole otettu sosiaalipalveluissa ikäihmisten päivätoimintaan ja neuvolaan ei sijaisia Poliittisella päätöksellä jatkettiin toiminta- ja puheterapiapalveluiden hankkimista ostopalveluna Varattiin rahaa nuorisopsykiatrin ostopalvelua varten, mutta ostopalvelua ei vuoden aikana löytynyt Tehostettiin lasten, nuorten ja perheiden tukemista organisoimalla uudelleen perhetyö. Tavoitteena on perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perhetyön sisällön ja toimintamalleja kehittämällä Toiminnassa otettiin huomioon hyvinvointikertomuksen nostot Nuorten työpaja toiminnassa on tavoitteena ollut, että nuorten yhteiskuntaosallisuus vahvistuisi työllistämistuki-, koulutus-, työllistämis- tai kuntoutuspolkujen kautta. Toiminnassa on käytetty hanketyötä (Taiku hanke) Aloitettu POTKU -hankkeessa vastaanoton kehittämistyö, jonka myötä syksyn 2014 aikana on purettu kiireettömän vastaanoton jono Vakituinen osastolääkäri on aloittanut vuodeosastolla 1.11.2014 41 Sivistyspalvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta-, raittius- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tehtäväalueen yleistavoite Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa ja esiopetusta sekä kunnallisesti että yksityisesti toteutettuna. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja jatko-opintokelpoisuus sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategiaa tukevien toimenpiteiden arviointi 2014 • • • • • • • • • • • • • • • • Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntijako on muutettu OPH:n minimin mukaiseksi. Valinnaisaineryhmien alarajana on pidetty 15/20 oppilasta; tarvittaessa voidaan perustaa kuntakohtaisia valinnaisryhmiä. Koulukuljetuspalvelut on kilpailutettu ja perusteita on tarkennettu. Koulu- ja oppimisympäristöselvitystä on tehty ja esitelty. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja ja käytäntöjä on lisätty, työparitoimintaa kehitetään. Lasten joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen panostetaan, toimintamallin kehittäminen aloitettu Tupoksen alueella. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty ja kokeilu käynnistetty. Varhaiskasvatuksen laatua on vahvistettu toteuttamalla yksiköissä pienryhmätoimintaa sekä kehitetty tiimityötaitoja. Perhekeskuksen (perhetyön) toiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen on osallistuttu. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa on järjestetty. Tavoitteena oli, että lukion toimintaa jatketaan kaksisarjaisena vuoteen 2016 asti, jolloin arvioidaan kolmisarjaisuuden aloittaminen. Kolmisarjaisuuden aloittamisesta on tehty jo 2014 arvio ja päädytty aloittamaan vuonna 2015 lukio kolmisarjaisena, jos lukioon on hakijoita tarpeeksi. Toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia on yhtenäistetty kunnan eri osissa olevissa toimipisteissä. Palvelumaksut on osittain tarkistettu v. 2014 Kulttuuri- ja vapaa-aikapuolella on etsitty uusia yhteistyökumppaneita ja –toimintatapoja. Henkilöstön toimenkuvia ja työtehtäviä on osittain tarkistettu organisaatiouudistuksen myötä. 42 Tuloslaskelma Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Tp 2013 1.000 e 1 679 -18 904 -17 225 Ta 2014 e 1 486 300 -19 317 200 -17 830 800 Muutokset e 43 300 -98 300 -55 000 Lopullinen talousarvio 1 529 600 -19 415 500 -17 885 900 Tilinpäätös 2014 1 537 198 -19 412 541 -17 875 342 Poikkeama e 7 598 2 959 10 558 -55 000 -263 400 -18 149 300 -254 186 -18 129 528 9 214 19 772 -55 000 -5 311 400 -3 122 900 -1 484 400 -176 400 -287 000 -240 700 -23 197 300 -5 395 290 -3 228 577 -1 420 729 -179 697 -307 853 -258 434 -23 270 633 -83 890 -105 677 63 671 -3 297 -20 853 -17 734 -73 333 Poistot Tilikauden tulos -275 -17 500 -263 400 -18 094 200 Sisäiset menot Sisäiset vuokrat Sisäiset ruokahuoltopalvelut Sisäiset hallintopalvelut Sisäiset it-palvelut Sisäiset liikuntapalvelut Toimintakate, ml. sis. palv. -5 550 -3 297 -1 493 -176 -308 -277 -22 775 -5 311 400 -3 122 900 -1 484 400 -176 400 -287 000 -240 700 -23 142 200 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut -384 -364 400 -364 400 -353 002 11 398 -1 799 -2 378 -1 843 -2 392 -1 849 -2 398 -1 834 -2 388 1 -8 Toimintakate e/asukas Toimintakate e/as (ml sis.palv.) Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014 • • • • • • • • • • • • • • • • • • Perus- ja esiopetuksen tuntijako minimiin (222) syksystä 2014 alkaen Opetusryhmien yhdistäminen (vähennys 9 por) syksystä 2014 alkaen Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen retkikohteina, nuorisopuolella osallistumismaksut Perusopetuksessa opetusryhmiä yhdistämällä on ryhmäkokoja suurennettu. Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely Palveluiden (kuljetus, tanssin ja baletin opetus) kilpailuttaminen Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2014 Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen 2015, jos hakijoita tarpeeksi Palvelusetelin käytön lisääminen Kuraattori- ja koulupsykologipalvelujen kehittäminen opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi Kirjaston ja kulttuurin palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluidenvastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot) Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Nuorisopuolella iltavuorojen vähentäminen ja kerhokauden lyhennys Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen Palvelumaksujen tarkistaminen. Sijaistenkäytön vähentäminen. Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan vastuualuekohtaiset toimenpiteet. 43 Tekniset palvelut Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Tulosalueen tehtävänä on tuottaa seuraavat palvelut: - Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - Mittaus- ja kartoituspalvelut - Toimitilojen hankinta ja ylläpito - Ruoka- ja puhtauspalvelut - Asuntoasiat - Tonttien luovutus - Rakentamisen ohjaus - Tielautakunnalle säädetyt tehtävät Tehtäväalueen yleistavoite Päävastuualueen ydinosaamista on tonttituotanto, jonka onnistuminen heijastuu voimakkaasti koko kunnan strategian toteuttamiseen. Painopistealueina ovat tonttituotannossa onnistuminen ja riittävien tukipalveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin. Strategiaa tukevat toimenpiteet Ruokapalvelut on hoidettu kahdesta valmistuskeittiöstä. Uusi terveyskeskus on otettu käyttöön vuoden 2014 huhtikuussa. Vanha terveyskeskus on purettu touko-kesäkuussa 2014. Kesän 2014 aikana on vanhan terveyskeskuksen paikalle on rakennettu paikoitusalueet. Asuntorakentaminen on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle on edennyt luvan hyväksyntä vaiheeseen. Tästä johtuen maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan osalta täytyy valmistautua tulevaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakentaminen on painottunut Saunarannan- ja Okkosen rannan alueille. Saunarannan asemakaava- alueelta tonttien luovutusta on jatkettu vuoden 2014 aikana. Tontteja on luovutettu yhteensä 24 (asuntotontteja myyty 12, vuokrattu 9; yritystontteja myyty 1, vuokrattu 2; vuokrattuja asuntotontteja myyty 13) kpl. Saunarannan asuntoalueen katurakentamiseen saatiin ARA:n rahaa 1 030 000 euroa, ensimmäinen erä haetaan maksuun 2015 alkupuolella. Maanhankinta keskittyy asunto- ja työpaikka-alueiden kunnan strategian kannalta tärkeisiin alueisiin sekä tarvittaessa hankintaan vaihtomaita kiinnostavilta alueilta. Kunnassa hyväksytyn strategian mukaisesti uudet asuntoalueet sijoitetaan Tupoksen ja Kirkonkylän välille. Työpaikka-alueet Ankkurilahteen, Liminganporttiin ja Sepänkankaan alueelle. 44 Tuloslaskelma Tp 2013 1.000 e 2 589 -7 406 -4 817 Ta 2014 e 2 070 300 -7 133 300 -5 063 000 Muutokset e 62 200 -141 400 -79 200 Lopullinen talousarvio 2 132 500 -7 274 700 -5 142 200 Tilinpäätös 2014 2 586 868 -7 357 918 -4 771 051 Poikkeama e 454 368 -83 218 371 149 -2 666 -7 483 -3 793 200 -8 856 200 -79 200 -3 793 200 -8 935 400 -3 670 909 -8 441 960 122 291 493 440 Sisäiset menot Sisäiset vuokrat Sisäiset ruokahuoltopalvelut Sisäiset kuljetuspalvelut Sisäiset it-palvelut -875 -183 -592 -65 -35 -946 800 -175 900 -658 600 -71 300 -41 000 0 -946 800 -175 900 -658 600 -71 300 -41 000 -913 272 -239 722 -579 232 -61 536 -32 782 33 528 -63 822 79 368 9 764 8 218 Sisäiset tulot Sisäiset vuokrat Sisäiset ruokahuoltopalvelut Sisäiset puhdistuspalvelut Sisäiset liikuntapalvelut Sisäiset hallintopalvelut Sisäiset kuljetuspalvelut 7 087 2 945 2 499 1 171 277 129 65 6 942 800 2 782 100 2 548 500 1 111 200 240 700 189 000 71 300 0 6 942 800 2 782 100 2 548 500 1 111 200 240 700 189 000 71 300 7 416 523 3 350 718 2 459 985 1 077 424 258 434 208 426 61 536 473 723 568 618 -88 515 -33 776 17 734 19 426 -9 764 Toimintakate, ml. sis. palv. 1 395 932 900 -79 200 853 800 1 732 201 878 401 Laskennalliset kustannukset Hallintopalvelut (menot) -170 -130 400 -130 400 -158 457 -28 057 Toimintakate e/as Toimintakate e/as (ml sis. palv.) -503 146 -523 96 -532 88 -490 178 42 90 Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Tuottavuusohjelman mukaiset tavoitteet on asetettu talousarvioon 2015. Investointihankkeiden suunnitteluohjetta on esitelty esimiespalaverissa, ollut käytössä kouluhankkeiden tarveselvitys vaiheessa ja liikuntasuunnitelmaan liittyvässä Kirkonkylän urheilukeskushankkeessa. Energiansäästöohjelman mukainen kiinteistökohtainen ohjeistus on käytössä. Katuvaloja on vaihdettu energiaa säästäviksi. Esim. Led valoja tullaan tulevaisuudessa vaihtamaan lisää niin kiinteistö kuin katupuolellakin. 45 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suoritteet 710 093 760 291 772 422 781 574 807 331 784 897 Muutos, % 1,70 % 7,10 % 1,60 % 1,20 % 3,30 % -2,78 % 2,49 2,42 2,63 2,77 2,63 2,69 2,50 % -2,80 % 8,70 % 5,30 % -5,10 % 2,28 % 3,7 4,19 4,32 4,17 3,94 3,94 2,68 2,07 2,11 2,35 2,29 2,94 2,46 2,51 2,47 2,44 2,39 2,35 Ruokapalvelut Hinta, e/suorite Muutos, % Hoitovastike e/ htm2 2 Pääomavastike e/ htm 2 Puhdistuspalvelut e/ htm Ateriahinta on keskimääräinen hinta, joka sisältää keittiöiden vuokrat ja ateriakuljetukset. Hoitovastike sisältää pienet kunnossapitokustannukset ja pääomavastike suunnitelman mukaiset poistot. 46 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tulosalue Yleishallinto ja elinkeinojen keh. Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, ml. sisäiset palvelut Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e 349 300 -3 784 600 -3 435 300 -2 815 900 6 000 -13 900 -7 900 -7 900 355 300 -3 798 500 -3 443 200 -2 823 800 349 232 -3 743 521 -3 394 288 -2 788 683 -6 068 54 979 48 912 35 117 Sisäiset erät vuokrat (menot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (menot) it-palvelut (tulot) netto -58 300 176 400 -47 400 548 700 619 400 -58 300 176 400 -47 400 548 700 619 400 -108 601 179 697 -45 989 580 498 605 605 -50 301 3 297 1 411 31 798 -13 795 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä -20 200 -59 300 751 100 671 600 -20 200 -59 300 751 100 671 600 -64 819 -68 990 815 180 681 371 44 619 9 690 -64 080 -9 771 79 700 -98 300 3 091 100 -23 250 800 3 346 647 -22 860 628 255 547 390 172 -18 600 -20 159 700 -19 513 982 645 718 -18 600 -21 463 900 -21 227 548 236 352 0 -725 300 -405 500 -173 400 -1 304 200 -1 059 668 -460 024 -193 874 -1 713 566 -334 368 -54 524 -20 474 -409 366 0 -65 700 -202 900 -268 600 -153 957 -231 656 -385 613 -88 257 -28 756 -117 013 Perusturvapalvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, ml. sisäiset palvelut Sisäiset menot vuokrat ruokahuoltopalvelut it-palvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä 3 011 400 -23 152 500 -20 141 100 -21 445 200 -725 300 -405 500 -173 400 -1 304 200 -65 700 -202 900 -268 600 47 Tulosalue Sivistyspalvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, ml. sisäiset palvelut Sisäiset menot vuokrat ruokahuoltopalvelut hallintopalvelut it-palvelut liikuntapalvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä Tekniset palvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, ml. sisäiset palvelut Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) it-palvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) yhteensä Vaalit Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e 1 486 300 -19 317 200 -17 830 800 -23 142 200 43 300 -98 300 -55 000 -55 000 1 529 600 -19 415 500 -17 885 800 -23 197 200 1 537 198 -19 412 541 -17 875 342 -23 270 633 7 598 2 959 10 458 -73 433 -3 122 900 -1 484 400 -176 400 -287 000 -240 700 -5 311 400 -3 122 900 -1 484 400 -176 400 -287 000 -240 700 -5 311 400 -3 228 577 -1 420 729 -179 697 -307 853 -258 434 -5 395 290 -105 677 63 671 -3 297 -20 853 -17 734 -83 890 -263 400 -364 400 -627 800 -263 400 -364 400 -627 800 -254 186 -353 002 -607 188 9 214 11 398 20 612 2 132 500 -7 274 700 -5 142 200 853 700 2 586 868 -7 357 918 -4 771 051 1 732 201 454 368 -83 218 371 149 878 401 -175 900 -658 600 -71 300 -41 000 2 782 100 2 548 500 1 111 200 71 300 240 700 189 000 5 995 900 -175 900 -658 600 -71 300 -41 000 2 782 100 2 548 500 1 111 200 71 300 240 700 189 000 5 996 000 -239 722 -579 232 -61 536 -32 782 3 350 718 2 459 985 1 077 424 61 536 258 434 208 426 6 503 251 -63 822 79 368 9 764 8 218 568 618 -88 515 -33 776 -9 764 17 734 19 426 507 251 -3 793 200 -130 400 -3 923 600 -3 793 200 -130 400 -3 923 600 -3 670 909 -158 457 -3 829 366 122 291 -28 057 94 234 10 000 -10 000 0 10 000 -10 000 0 11 546 -6 632 4 914 1 546 3 368 4 914 0 0 -142 -142 2 070 300 -7 133 300 -5 063 000 932 900 62 200 -141 400 -79 200 -79 200 Tilinpäätös e Poikkeama e 48 Tulosalue Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Työllistäminen ja eläkemaksut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Käyttötalous yhteensä Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, ml. sisäiset palvelut Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e 0 -14 600 -14 600 0 -14 600 -14 600 0 -13 851 -13 851 0 749 749 0 14 600 14 600 0 14 600 14 600 -297 0 -297 -297 -14 600 -14 897 -55 000 -147 300 -202 300 8 055 -123 931 -115 876 63 055 23 369 86 424 -8 800 -2 636 6 164 7 063 500 -53 911 400 -46 847 800 -46 847 800 7 839 546 -53 519 023 -45 679 477 -45 679 477 776 046 392 377 1 168 323 1 163 610 150 900 -490 200 -339 300 -205 900 342 900 137 000 -8 800 7 078 200 -53 902 400 -46 824 100 -46 824 100 -14 700 -9 000 -23 700 -23 700 Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) hallintopalvelut (menot) liikuntapalvelut (menot) it-palvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) netto -4 082 400 -2 548 500 -71 300 -176 400 -240 700 -548 800 2 782 200 2 548 600 1 111 200 71 300 240 700 365 400 548 700 0 -4 082 400 -2 548 500 -71 300 -176 400 -240 700 -548 800 2 782 200 2 548 600 1 111 200 71 300 240 700 365 400 548 700 0 -4 636 568 -2 459 985 -61 536 -179 697 -258 434 -580 498 3 350 718 2 459 985 1 077 424 61 536 258 434 388 123 580 498 0 -554 168 88 515 9 764 -3 297 -17 734 -31 698 568 518 -88 615 -33 776 -9 764 17 734 22 723 31 798 0 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot=tulot) yhteensä -4 142 500 -765 800 -4 908 300 -4 142 500 -765 800 -4 908 300 -4 143 871 -815 180 -4 959 051 -1 371 -49 380 -50 751 Muutokset sisältävät työllistämistukipalkkojen katteen ja työllistämistuen katteen siirron tulosalueelta työllistäminen ja eläkemaksut. 49 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Tilikauden tulos Talousarvio e Muutokset e 2 043 700 2 285 700 1 080 700 1 668 100 7 078 200 Lopullinen ta e Toteutuma e 2 043 700 2 285 700 1 080 700 1 668 100 7 078 200 2 274 664 2 289 451 1 175 170 2 100 261 7 839 546 230 964 3 751 94 470 432 161 761 346 -28 392 600 -17 726 000 -3 673 000 -28 392 600 -17 726 000 -3 673 000 -27 350 035 -17 897 379 -3 678 728 1 042 565 -171 379 -5 728 -3 453 100 -657 700 -53 902 400 0 -3 453 100 -657 700 -53 902 400 -3 886 745 -706 136 -53 519 022 -433 645 -48 436 383 378 -46 824 100 0 -46 824 100 -45 679 476 1 144 624 27 885 000 24 264 000 27 885 000 24 264 000 27 848 353 23 825 099 -36 647 -438 901 2 000 24 000 -646 000 -4 000 2 000 24 000 -646 000 -4 000 6 863 37 803 -250 780 -2 336 4 863 13 803 395 220 1 664 0 4 700 900 0 4 700 900 5 785 525 1 084 625 -4 142 500 558 400 0 -4 142 500 558 400 -4 143 871 1 641 654 -1 371 1 083 254 -8 320 038 -8 320 038 7 800 000 7 800 000 1 121 615 563 215 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden ylijäämä Poikkeama e 558 400 0 558 400 Taulukko 7. Kunnan verotulojen toteutuminen verolajeittain. Verotulot Talousarvio e Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 26 565 000 470 000 850 000 27 885 000 Toteutuma e 26 297 107 553 470 997 775 27 848 353 Poikkeama e - 267 893 83 470 147 775 -36 647 50 Taulukko 8. Kunnan tuloveroprosentti ja kunnallisveroa vastaava verotettava tulo. Verovuosi 2008 Verovuosi 2009 Verovuosi 2010 Verovuosi 2011 Verovuosi 2012 Verovuosi 2013 Tuloveroprosentti 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 Verotettava tulo 101 154 366 104 847 754 109 789 713 115 235 641 121 799 887 131 522 610 Muutos % 10,8 % 3,7 % 4,7 % 5,0 % 5,7 % 8,0 % Tuloveroprsentti Kunnallisvero e Muutos % 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 19 219 330 20 445 312 21 408 994 22 470 950 23 750 978 26 962 135 10,8 % 6,4 % 4,7 % 5,0 % 5,7 % 13,5 % Taulukko 9. Kunnallisvero 2008 - 2013 Verovuosi 2008 Verovuosi 2009 Verovuosi 2010 Verovuosi 2011 Verovuosi 2012 Verovuosi 2013 Koko maan kunnallisveron tuotto kasvoi vuonna 2013 6,7 %. Taulukko 10. Verotulot v. 2013–2014 2013 e 26 962 135 2014 e 26 297 107 -2,47 % Osuus yhteisöveron tuotosta 479 615 553 470 15,40 % Kiinteistövero 873 513 997 775 14,23 % 28 315 263 27 848 353 -1,65 % Verotulot Kunnan tulovero Verotulot yhteensä Muutos Kiinteistöveron edellisvuotta korkeampaan kertymään vaikutti verotuksen pohjana olevien rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määrittämiseen liittyvät muutokset (Laki varojen arvostamisesta verotuksesta 1142/2005), joita on sovellettu kiinteistöverotuksessa 1.1.2014 alkaen. Taulukko 11. Käyttötalouden valtionosuudet v. 2013-2014 Valtionosuudet yhteensä Kunnan peruspalvelujen vo Verotulojen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t Valtionosuudet yhteensä 2013 2014 Muutos e e % 20 330 636 20 456 966 0,6 % 5 183 904 4 725 528 -8,8 % -237 168 -237 164 0,0 % -1 063 951 -1 120 231 5,3 % 24 213 421 23 825 099 -1,6 % 51 Taulukko 12. Käyttötalouden valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen vo Verotulojen tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t Valtionosuudet yhteensä Talousarvio e 20 828 000 Toteutuma e 20 456 966 Poikkeama e -371 034 4 776 000 4 725 528 -50 472 -237 000 -237 164 -164 -1 103 000 -1 120 231 -17 231 24 264 000 23 825 099 -438 901 52 Investointien toteutuminen Toimielin/investointiryhmä Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e -300 000 475 000 175 000 -250 000 -550 000 475 000 -75 000 -635 259 200 934 -434 325 -85 259 -274 066 -359 325 Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 0 10 000 0 10 000 Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -60 000 0 -60 000 -60 000 0 -60 000 -52 716 7 284 -52 716 7 284 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -19 832 0 -19 832 168 -4 900 000 -4 900 000 -4 900 000 -4 900 000 -4 440 563 405 595 -4 034 968 459 437 405 595 865 032 Muu talonrakennus menot tulot netto -250 000 0 -250 000 -250 000 0 -250 000 -280 395 30 320 -250 075 -30 395 Ketunmaan tie menot tulot netto -250 000 0 -250 000 -250 000 0 -250 000 -296 036 0 -296 036 -46 036 Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot tulot netto -750 000 0 -750 000 -750 000 0 -750 000 -693 360 0 -693 360 56 640 -1 285 000 350 000 -935 000 -1 285 000 350 000 -935 000 -1 425 070 384 862 -1 040 208 -140 070 34 862 -105 208 Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot tulot netto Teiden ja alueiden rakentaminen menot tulot netto 168 -75 -46 036 56 640 53 Toimielin/investointiryhmä Irtain omaisuus menot tulot netto Aineeton käyttöomaisuus menot tulot netto Investoinnit yhteensä menot tulot netto Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e -40 000 -40 000 -29 900 10 100 -40 000 -40 000 -29 900 10 100 -130 000 0 -130 000 -130 000 0 -130 000 0 0 0 130 000 0 130 000 -7 995 000 825 000 -7 170 000 -8 245 000 825 000 -7 420 000 -7 873 132 1 021 711 -6 851 421 371 868 166 391 568 579 Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Vuonna 2014 hankittiin raakamaata yhteensä 83 ha. Maaomaisuutta on myös käytetty vaihdon välineenä. Kunta luovutti yhteensä 37 tonttia, joista myytiin 26 kpl ja vuokrattiin 11 kpl. Luovutetuista tonteista 3 kpl on liike- ja teollisuustontteja. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus Vuonna 2014 on otettu käyttöön Kanta-arkisto. Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus Määrärahalla on hankittu pulpetteja sekä kirkonkylälle että Tupokseen. Tekninen lautakunta Terveyskeskus Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011. Hankkeen lopullinen kilpailutus on toteutettu helmikuussa 2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013. Uusi terveyskeskus valmistui keväällä 2014 ja toiminnot siirrettiin uuteen terveyskeskukseen asteittain huhtikuun 2014 aikana. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja tilalle rakennettiin uuden terveyskeskuksen paikoitusalueet. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa. Hankkeen kokonaiskustannus (netto) oli kalusteineen 10,3 milj. euroa. Muu talonrakennus Määrärahaa käytettiin pääasiallisesti Linnukan koulun sisäilmaongelmiin liittyvään remontointiin (252 teur). Lisäksi tehtiin pieniä remontteja Kedonperän päiväkodilla ja Tupoksen neuvolan ikkunoita vaihdettiin. Vuonna 2014 myytiin Ystäväntien asuntola. Yleisten teiden hankkeet Ketunmaantie -hanke saatiin päätökseen vuonna 2013, mutta tiehankkeen loppulaskutus tapahtui joulukuussa 2014 samanaikaisesti Tupoksen kevyen liikenteen väylän kanssa. Ketunmaantie-hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 586 tuhatta euroa. Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2013 ja tie valmistui syksyllä 2014. Samassa yhteydessä rakennettiin kevyen liikenteen väylän puuttuva osa Limingan keskustan ja Värminkoskentien välille. Tupoksen kevyen liikenteen väylän (sis. Lumijoentien kevyen liikenteen väylä) kokonaiskustannukset olivat 1 224 tuhatta euroa. 54 Teiden ja alueiden rakentaminen Vuonna 2014 avattiin uusia asuntoalueita ja rakennettiin kunnallistekniikkaa muun muassa seuraavissa hankkeissa: Okkosenranta 3 a Saunaranta 2 a Sepänkangas (n. 30 %) Irtain omaisuus Määrärahalla on hankittu ajettava ruohonleikkuri. 55 Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosa Toiminta ja investoinnit Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e 4 701 000 -875 000 4 701 000 -875 000 5 785 525 -568 609 1 084 525 306 391 -7 995 000 350 000 475 000 -7 995 000 350 000 475 000 -7 873 132 790 457 799 863 121 868 440 457 324 863 -3 344 000 -3 344 000 -1 065 896 2 278 104 0 5 000 0 5 000 0 14 541 0 9 541 9 000 000 -5 468 000 9 000 000 -5 468 000 5 000 000 -4 483 829 -4 000 000 984 171 0 192 000 0 192 000 1 000 000 464 817 1 000 000 272 817 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e 349 300 -3 784 600 -3 435 300 6 000 -13 900 -7 900 355 300 -3 798 500 -3 443 200 349 232 -3 743 521 -3 394 288 48 912 Perusturvapalvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate 3 011 400 -23 152 500 -20 141 100 79 700 -98 300 -18 600 3 091 100 -23 250 800 -20 159 700 3 346 647 -22 860 628 -19 513 982 645 718 Sivistyspalvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate 1 486 300 -19 317 200 -17 830 800 43 300 -98 300 -55 000 1 529 600 -19 415 500 -17 885 800 1 537 198 -19 412 541 -17 875 342 10 458 Tekniset palvelut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate 2 070 300 -7 133 300 -5 063 000 62 200 -141 400 -79 200 2 132 500 -7 274 700 -5 142 200 2 586 868 -7 357 918 -4 771 051 371 149 10 000 -10 000 0 0 0 0 10 000 -10 000 0 11 546 -6 632 4 914 4 914 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto ja elinkeinojen keh. Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Vaalit Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Tilinpäätös e Poikkeama e 56 Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e 0 -14 600 -14 600 0 0 0 0 -14 600 -14 600 0 -13 851 -13 851 749 150 900 -490 200 -339 300 -205 900 342 900 137 000 -55 000 -147 300 -202 300 8 055 -123 931 -115 876 86 424 7 078 200 -53 902 400 -46 824 100 -14 700 -9 000 -23 700 7 063 500 -53 911 400 -46 847 800 7 839 546 -53 519 023 -45 679 477 1 168 323 27 885 000 24 264 000 2 000 24 000 -646 000 -4 000 51 525 000 27 885 000 24 264 000 2 000 24 000 -646 000 -4 000 51 525 000 27 848 353 23 825 099 6 863 37 803 -250 780 -2 336 51 465 001 -36 647 -438 901 4 863 13 803 395 220 1 664 -59 999 -300 000 475 000 175 000 -300 000 475 000 175 000 -635 259 200 934 -434 325 -609 325 Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -10 000 0 -10 000 -10 000 0 -10 000 0 0 0 10 000 Perusturvalautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -60 000 0 -60 000 -60 000 0 -60 000 -52 716 0 -52 716 7 284 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja aineeton kom menot tulot netto -20 000 0 -20 000 -20 000 0 -20 000 -19 832 0 -19 832 168 Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Työllistäminen ja eläkemaksut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate Käyttötalous yhteensä Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Tilinpäätös e Poikkeama e 57 Talousarvio e Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot tulot netto Muutokset e Lopullinen ta e -4 900 000 0 -4 900 000 -4 900 000 Muu talonrakennus menot tulot netto Tilinpäätös e Poikkeama e -4 900 000 -4 440 563 405 595 -4 034 968 865 032 -250 000 0 -250 000 -250 000 0 -250 000 -280 395 30 320 -250 075 -75 Ketunmaan tie menot tulot netto -250 000 0 -250 000 -250 000 0 -250 000 -296 036 0 -296 036 -46 036 Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot tulot netto -750 000 0 -750 000 -750 000 0 -750 000 -693 360 0 -693 360 56 640 -1 285 000 350 000 -935 000 -1 285 000 350 000 -935 000 -1 425 070 384 862 -1 040 208 -105 208 -40 000 0 -40 000 -40 000 -40 000 -29 900 0 -29 900 10 100 -130 000 0 -130 000 -130 000 0 -130 000 0 0 130 000 -7 995 000 825 000 -7 170 000 -7 873 132 1 021 711 -6 851 421 0 0 318 579 Teiden ja alueiden rakentaminen menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto Aineeton käyttöomaisuus menot tulot netto Investoinnit yhteensä menot tulot netto -7 995 000 825 000 -7 170 000 0 0 0 58 RAHOITUSOSA Talousarvio e Muutokset e Lopullinen ta e Tilinpäätös e Poikkeama e Toiminta ja investoinnit Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennyk5 000 5 000 14 541 9 541 set Lainakannan muutokset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000 9 000 000 5 000 000 -4 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähen-5 468 000 -5 468 000 -4 483 829 984 171 nys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 1 000 000 1 000 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 536 000 3 536 000 1 530 712 -2 005 288 YHTEENSÄ menot -68 015 800 -9 000 -68 024 800 -66 129 100 1 895 700 tulot 69 083 200 -14 700 69 068 500 66 593 916 -2 474 584 netto 1 067 400 -23 700 1 043 700 464 817 -578 883 Käyttötalousosan sitovuustasona tulosalueen toimintakate, investointiosan sitovuustasona hankkeen nettomenot ja tuloslaskelmaosan sekä rahoitusosan sitovuustasona esitetyt määrärahat ja tuloarviot. 59 LIMINGAN KUNTA Tilinpäätöslaskelmat 60 Tuloslaskelma 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 2013 2 274 664,10 2 289 451,16 1 175 169,81 2 100 261,22 7 839 546,29 2 204 496,95 2 409 923,88 1 122 804,72 2 147 640,49 7 884 866,04 -21 474 747,11 -22 097 479,87 -4 669 207,88 -1 206 080,37 -17 897 379,15 -3 678 727,54 -3 886 744,98 -706 135,82 -53 519 022,85 -4 710 367,92 -1 241 629,38 -18 369 909,12 -3 614 379,95 -3 021 908,76 -776 983,54 -53 832 658,54 -45 679 476,56 27 848 352,70 -45 947 792,50 28 315 262,57 23 825 099,00 24 213 421,00 6 863,47 37 802,63 -250 780,25 -2 336,24 5 875,21 423 291,74 -211 169,03 -133,77 5 785 524,75 6 798 755,22 -4 143 871,14 -3 036 596,49 Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 1 641 653,61 -8 320 038,32 3 762 158,73 702 380,88 Varausten lis. (-) tai väh. (+) 7 800 000,00 -3 500 000,00 Tilikauden ylijäämä 1 121 615,29 964 539,61 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 61 Rahoituslaskelma 2014 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavaravarat 31.12. Rahavarat 01.01. 2013 5 785 524,75 6 798 755,22 -568 609,14 -547 362,93 -7 873 131,67 790 457,10 799 863,06 -9 885 142,53 403 322,75 935 663,91 -1 065 895,90 -2 294 763,58 0,00 14 541,20 -922 847,53 814 541,20 5 000 000,00 -4 483 828,52 1 000 000,00 0,00 -2 218 420,00 5 000 000,00 -2 368,96 -2 092,34 526 974,98 -876 782,59 1 178 536,11 332 441,67 1 573 392,08 4 577 015,08 112 640,21 2 282 251,50 3 710 107,89 3 597 467,68 112 640,21 3 597 843,43 1 315 591,93 2 282 251,50 62 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 e 2013 e 92 645,60 2 634 740,62 2 727 386,22 102 656,68 1 238 115,64 1 340 772,32 5 020 076,21 36 745 550,71 11 809 051,27 938 463,96 91 701,78 347 278,62 54 952 122,55 4 585 750,81 29 623 245,55 11 068 023,33 848 076,67 91 701,78 7 414 388,80 53 631 186,94 9 261 173,41 701 573,86 666 951,40 10 629 698,67 9 261 173,41 716 115,06 681 588,80 10 658 877,27 37 393,89 36 632,85 74 026,74 47 535,23 36 432,11 83 967,34 1 534 293,00 1 534 293,00 1 993 183,10 1 993 183,10 574 650,83 0,00 1 367 977,63 452 891,23 2 395 519,69 461 346,56 0,00 1 920 548,58 67 072,03 2 448 967,17 3 710 107,89 3 597 843,43 76 023 154,76 73 754 797,57 63 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2014 e 2013 e 17 463 488,12 7 432 684,16 1 121 615,29 26 017 787,57 17 463 488,12 6 468 144,55 964 539,61 24 896 172,28 13 820 943,61 3 968 187,93 17 789 131,54 5 500 905,29 11 768 187,93 17 269 093,22 543 831,99 543 831,99 543 831,99 543 831,99 36 720,63 97 814,80 26 071,50 160 606,93 47 535,23 97 779,33 46 575,48 191 890,04 11 265 792,00 330 729,70 11 596 521,70 9 155 272,00 346 138,22 9 501 410,22 12 639 480,00 34 656,85 3 008 813,27 514 564,16 3 717 760,75 19 915 275,03 13 218 420,00 149 589,29 4 018 210,83 569 783,08 3 396 396,62 21 352 399,82 76 023 154,76 73 754 797,57 64 LIMINGAN KUNTA Konsernilaskelmat 65 Konsernin tuloslaskelma, 1.000 e 2014 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta 22 215 -66 255 19 24 044 -68 250 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -44 021 27 848 23 825 -44 204 28 315 24 213 21 69 -347 -12 20 464 -306 -10 7 384 8 493 -6 045 -4 914 1 339 -419 37 957 3 578 -2 684 -1 894 33,5 35,2 122,2 758 9 744 172,8 887 9 577 Vuosikate Poistot ja arvonalentumisett Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate e/asukas Asukasluku 66 Konsernin rahoituslaskelma, 1.000 e 2 014 2 013 7 384 8 493 -443 -517 -9 418 969 1 084 -12 887 765 957 -424 -3 189 0 8 -923 815 5 833 -5 507 1 041 1 324 -2 919 5 022 -2 -394 -22 560 -939 972 -16 48 1 815 4 772 Rahavarojen muutos 548 1 583 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos 5 939 5 391*) 548 5 446 3 864 1 583 87,4 52,9 1,3 26,6 70,1 56,1 2,7 23,4 Konsernin rahoituslaskelma, t € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokseet Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys *) Tilinpäätöksessä 31.12.2013 OSEKK:n konsernitili on käsitelty rahavaroissa. Vuonna 2014 käsittelytapaa on muutettu ja konsernitili on otettu huomioon saamisten muutoksissa. Rahavaroihin on luettu mukaan sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin. 67 Konsernitase, 1.000 e VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 2014 84 721 2 835 166 2 648 21 78 298 5 608 51 227 11 917 2 857 6 115 575 2013 82 633 1 431 168 1 256 7 77 411 5 174 44 260 15 897 2 584 213 9 282 3 588 582 2 002 696 307 3 791 348 2 419 643 381 176 65 42 69 460 184 45 231 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainst. Rahat ja pankkisaamiset 11 816 430 316 1 113 0 5 446 1 749 1 748 1 3 697 1 583 200 1 512 402 91 1 89 5 850 12 053 409 328 79 0 1 6 255 2 207 2 207 0 4 048 1 396 56 2 101 494 94 1 93 5 296 VASTAAVAA YHTEENSÄ 96 713 95 146 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä 2014 29 702 17 463 2 3 625 7 654 957 2013 28 967 17 463 0 3 879 6 758 867 2 138 1 948 18 842 18 418 14 092 4 750 5 937 12 481 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 923 923 769 769 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 263 64 103 96 569 184 106 279 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutusl. Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 44 845 22 136 44 475 20 092 17 557 527 331 3 721 22 709 13 311 29 43 3 586 727 5 013 15 655 548 0 3 889 24 384 13 796 36 158 4 589 867 4 937 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 96 713 95 146 52,4 60,6 8 610 884 31 755 3 259 696 9 744 51,9 57,9 7 625 796 30 036 3 136 643 9 577 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suht. velkaantuneisuus-% Kertynyt ylijäämä, 1.000 e Kertynyt ylijäämä, e/asukas Lainakanta 31.12., 1.000 e Konsernin lainat e/asukas Lainasaamiset 31.12., 1.000 e Kunnan asukasluku 68 LIMINGAN KUNTA Liitetiedot 69 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston 28.11.1996 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti, jota on tarkistettu 9.11.2009 ja 12.11.2012. Viimeksi mainitussa tarkistuksessa määriteltiin 1.1.2013 jälkeen hankituille hyödykkeille Kirjanpitolautakunnan 15.11.2011 antaman yleisohjeen mukaiset poistoajat. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudet ovat keskenään vertailukelpoiset. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat samoin kuin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen. Nämä on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkitystä oikean ja riittävän kuvan saamiseen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 70 Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 71 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni 2014 2013 11 546 0 0 0 460 274 483 118 11 699 466 11 277 884 5 222 269 7 383 741 4 821 298 4 878 297 0 21 272 22 214 853 24 044 312 Vaalit Tarkastustoiminta Yleishallinto Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Muut Yhteensä Kunta 2014 2013 11 546 0 0 0 349 232 403 312 3 346 647 3 192 319 1 537 198 1 678 736 2 586 868 2 589 227 8 055 21 272 7 839 546 7 884 866 Verotulot 2014 e 26 297 107 2013 e 26 962 135 Osuus yhteisöveron tuotosta 553 470 479 615 Kiinteistövero 997 775 873 513 27 848 353 28 315 263 Verotulot Kunnan tulovero Verotulot yhteensä Kiinteistöveron edellisvuotta korkeampaan kertymään vaikutti verotuksen pohjana olevien rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määrittämiseen liittyvät muutokset (Laki varojen arvostamisesta verotuksesta 1142/2005), joita on sovellettu kiinteistöverotuksessa 1.1.2014 alkaen. Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä 2014 2013 20 456 966 20 330 636 4 725 528 5 183 904 -237 164 -237 168 -1 120 231 -1 063 951 23 825 099 24 213 421 2014 2013 Suunnitelman mukaiset poistot Käyttöomaisuuden poistot Poistot poistosuunnitelman mukaan 4 143 871 3 004 990 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu poistoerojen vähennykseksi 4 143 871 679 962 3 036 596 702 381 Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittelemiseen on käytetty valtuuston vuonna 2009 hyväksymää ja vuonna 2012 tarkistettua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa tarkistettiin Kilan kuntajaoston 15.11.2011 mukaiseksi, ja uusia poistoaikoja on sovellettu käyttöomaisuuteen, joka on hankittu 1.1.2013 jälkeen. 72 Poistosuunnitelma Hyväksytty valtuustossa 9.11.2009 ja 12.11.2012 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Limingan kunnan poistosuunnitelman 28.11.1996 § 77. Poistosuunnitelmaa on päivitetty kunnanvaltuuston päätöksillä 9.11.2009 ja 12.11.2012 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeiden 7.10.2008 ja 15.11.2011 mukaisesti. Viimeisin yleisohjeen 15.11.2011uudistus koski lähinnä poistoaikojen pituutta, ja sitä on sovellettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Kunnan poistosuunnitelmaa uudistettiin siten, että ennen 1.1.2013 hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan päätöksen 9.11.2009 mukaisia poistoaikoja, ja 1.1.2013 jälkeen hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan uudistettuja yleisohjeen 15.11.2011 mukaisia poistoaikoja. Kunnan kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kuntajaosto. Suunnitelman mukaisella poistolla tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten menojen hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. KPL 5:12.1 §:n mukaan kirjanpitovelvollinen saa erityisestä syystä kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja. Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy poistosuunnitelman. Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin emoyrityksen tilinpäätöksessä. Kunnan määräämisvallassa olevat yhteisöt Kirjanpitolain 5:12.2 §:n perusteella yhtiö, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, tai yhdistys tai säätiö, saa poistaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot ja muut pitkävaikutteiset menot niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Tällaisen yhteisön on kuitenkin laskettava suunnitelman mukaiset poistot kuntakonsernin tilinpäätöstä varten. Poistopohjan määrittäminen Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutunet muuttuvat menot. Arvonlisäverollisessa toiminnassa käytettävän pysyvien vastaavien hyödykkeen ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon. Kunnassa suunnitelmapoistojen pohjana käytettävään hankintamenoon ei lueta myöskään palautusjärjestelmän (AVL 130 §) arvonlisäveroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan on saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa poistopohjana pidetään ko. rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää. Arvonkorotukset KPL 5:17.1 §:n mukaan arvonkorotukset on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vesialueisiin ja arvopapereihin. Arvonalentumiset Suunnitelman mukaisten poistojen kohteena olevien pysyvien vastaavien arvonalentumiset käsitellään lisäpoistoina. Pysyvien vastaavien hyödykkeistä, jotka eivät ole suunnitelmapoistojen kohteena, tehdään KPL 5:13 §:n mukainen arvonalennuskirjaus. Arvonalentumiseksi merkitään kunnan tilinpäätöksessä vain pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien sekä pysyviin vastaaviin kirjattujen taide-esineiden arvonalentumiset. Pysyvien vastaavien perusparannusmeno Aktivoitavia perusparannusmenoja ovat ne perusparannusmenot, jotka parantavat hyödykkeen tulon- tai palveluntuottamiskykyä alkuperäistä suuremmaksi - perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan kasvuun Korjaus- ja huoltomenot tulee kirjata syntymisvuoden kuluksi. 73 Perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoksi, jolle määrätään oma poistosuunnitelma. Poistoaika on usein sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Jos perusparannus lisää olennaisesti hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, muutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti. Pienhankinnat Pienhankintaraja on 10.000 euroa. Jos hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa 10.000 euroa, kirjataan hankintameno kokonaan hankintatilikauden kuluksi. Poistoaika Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno tulee poistaa vaikutusaikanaan. Tällä tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Poistomenetelmä Rakennuksille suositeltavin poistomenetelmä on tasapoistot. Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai menojäännöspoistomenetelmällä. Limingan kunnassa poistomenetelmänä käytetään tasapoistoja. Poistosuunnitelman muuttaminen Jos pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuvat olennaisesti, voidaan kyseessä olevan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aiempien tilikausien poistoja ei tällöin kuitenkaan oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuonna, jona hyödyke poistetaan käytöstä. 74 Limingan kunnan poistosuunnitelma Limingan kunta ennen 1.1.2013 hankitut hyödykkeet Limingan kunta 1.1.2013 jälkeen hankitut hyödykkeet KILA:n kuntajaoston yleisohje: rajat Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 5 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 – 5 vuotta* 5 – 20 vuotta * 2 – 5 vuotta * 5 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 5 vuotta ** 2 – 5 vuotta * 2 – 5 vuotta * ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 20 – 50 vuotta 20 – 30 vuotta 10 – 20 vuotta 20 – 30 vuotta 30 – 50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja ala-keskukset Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 – 20 vuotta 10 – 30 vuotta 15 – 30 vuotta 30 – 40 vuotta 30 – 40 vuotta 20 – 30 vuotta 15 – 20 vuotta 10 – 12 vuotta 15 – 20 vuotta 10 – 20 vuotta 15 – 20 vuotta 10 – 15 vuotta 10 – 15 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk laitteet Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 4 – 7 vuotta 5 – 10 vuotta 5 – 10 vuotta 5 – 15 vuotta 3 – 5 vuotta 3 – 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön muk. poisto ei poistoaikaa käytön muk. poisto ei poistoaikaa käytön muk. poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset *) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta **) Muut pitkävaikutteiset menot/yleisten teiden hankkeet: taloudellisen pitoajan vuoksi käytetään ylärajaa, 5 vuotta 75 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Limingan kunnassa ennen vuotta 2013 hankittuihin hyödykkeisiin noudatetaan 9.11.2009 hyväksyttyä poistosuunnitelmaa. Uusia poistoaikoja noudatetaan 1.1.2013 jälkeen hankittuihin hyödykkeisiin. 76 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2017 Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama Poikkeama-% 18 720 067 20 567 081 -1 847 014 -9,0 % Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osittain rakennusten hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista sekä siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita: Investointihankkeiden omahankintamenot: Teiden ja alueiden rakentaminen 2013-2017 Ketunmaantie 2013-2014 Tupoksen kevyen liikenteen väylä 2013-2014 Terveyskeskuksen rakentaminen 2013-2014 Muu talonrakennus Yhteensä 6 330 221 585 937 1 223 974 10 303 960 944 170 19 388 262 Kunnanvaltuusto on tarkistanut poistosuunnitelmaa vuonna 2012. Uudet poistoajat otetaan käyttöön vuodesta 2013 alkaen rakennettavassa käyttöomaisuudessa. Poistot Investoinnit Rahoitusosuudet Maa-alueet Sijoitukset Yhteensä 2013 3 036 596 9 885 142 -399 970 -330 430 -385 077 8 769 665 2014 4 143 871 7 873 132 -790 457 -635 259 0 6 447 416 2015 4 004 600 1 800 000 -150 000 -100 000 -30 000 1 520 000 2016 3 825 000 3 620 000 -1 150 000 -150 000 -130 000 2 190 000 2017 3 710 000 3 690 000 -700 000 -150 000 -1 200 000 1 640 000 Yhteensä 18 720 067 26 868 274 -3 190 427 -1 365 689 -1 745 077 20 567 081 2013-2014 tilinpäätöstietoja, 2015-17 suunnitelmatietoja 77 Pakollisten varausten muutokset Pakollisten varausten muutokset Konserni 2014 2013 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 225 150 153 919 379 069 185 520 39 630 225 150 Muut pakolliset varaukset 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Muut pakolliset varaukset 31.12. 543 832 Pakolliset varaukset yhteensä Kunta 2014 2013 543 832 543 832 543 832 543 832 543 832 543 832 543 832 922 901 768 982 543 832 543 832 Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Konserni Kunta myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot 2014 2013 2014 2013 Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä 550 629 17 980 8 540 577 149 532 769 23 655 0 556 424 550 629 17 980 0 568 609 528 194 19 169 0 547 363 Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on palauttanut edellisten tilikausien ylijäämää Limingan kunnalle vertailuvuonna 2013 385.077,04 euroa. Summa on kirjattu muihin rahoitustuottoihin. 78 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-erittäin Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkä-vaik. menot Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 102 656 1 238 116 1 340 772 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo 31.12. 52 716 2 040 447 2 093 163 -62 727 92 645 92 645 -643 822 2 634 741 2 634 741 -706 549 2 727 386 2 727 386 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Rakennukset Kiinteä rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä 91 702 7 414 388 266 123 53 631 187 12 707 606 -790 457 -7 158 891 0 -3 437 322 54 952 123 4 585 751 29 623 246 11 068 023 848 077 635 259 8 920 206 2 412 312 473 706 -200 934 -30 320 -384 862 -405 595 -6 927 637 -1 767 581 -1 286 422 -383 319 5 020 076 36 745 551 11 809 051 938 464 91 702 347 279 5 020 076 36 745 551 11 809 051 938 464 91 702 347 279 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 54 952 123 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet erittely Konserni 2014 2013 Kunta 2014 2013 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet 363 562 401 048 46 377 46 377 5 244 720 4 973 699 Maa- ja vesialueet yhteensä 5 608 282 4 772 839 5 173 887 4 539 374 4 585 751 5 020 076 79 Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet Osakkuusyhteisöosakkeet Kuntayhtymäosuudet Osakkeet, omistusyhteysyhteisöt Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1. Vähennykset Siirrot erien väl Hankintameno 31.12 4 308 713 332 282 2 870 134 1 139 177 4 308 713 332 282 2 870 134 1 139 177 610 867 9 261 173 610 867 9 261 173 Muut lainasaamiset ja muut saamiset Tytäryhteisöt 447 956 Muut yhteisöt 949 749 Yhteensä 1 397 705 Sijoitukset yhteensä Lisäykset 10 658 878 -29 179 447 956 920 570 1 368 526 -29 179 10 629 699 Muut osakkeet ja osuudet sisältävät julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita, joiden tasearvo on 32.959,69 euroa. Osakkeiden markkina-arvo on 64.864,60 euroa. 80 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Koti- Kunnan Konsernin paikka omistusosuus, % omistusosuus, % Kuntakonsernin osuus 1000 euroa omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Limingan Kehitys Oy Limingan Vesihuolto Oy Asunto Oy Limingan Rivitalot Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot Kiinteistö Oy Limingan Vanamo Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Kuntayhtymät Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Pohjois-Pohjanmaan Liitto Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt As.Oy Karintie As.Oy Limingan Koti As Oy Veteraanipuisto Liminka Liminka Liminka Liminka Liminka Liminka 100,00 69,80 56,70 100,00 75,00 76,40 100,00 69,80 56,70 100,00 75,00 76,40 440 2 633 28 628 2 109 922 140 3 811 0 2 804 9 129 -10 -69 0 0 -60 42 Oulu Oulu 3,850 1,408 3,850 1,408 2 582 1 821 2 343 3 096 39 -86 Oulu 1,330 1,330 13 15 1 Liminka Liminka Liminka 27,86 29,46 36,00 27,86 29,46 36,00 yhteensä 71 25 215 311 1 2 2 5 0 1 2 3 Muut Omistusyhteysyhteisöt (* As Oy Liminganjokipiha As Oy Limingan kärppäkartano As Oy Limingan Kranni As.Oy Voimatupos Limingan asunto Oy As Oy Limingan Keulapurje As Oy Limingan Karinraitti As Oy Limingan Vanha Tammi As Oy Limingan Kotiniitty As Oy Limingan Linnukka Kempeleen Vesihuolto Oy *) Osuus osakkeiden tuottamasta äänivallasta < 20 %. 81 Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä Saamisten erittely Pitkäaik. Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Yhteensä 67 826 373 906 441 732 '2014 Lyhytaik. 3 545 2 245 3 545 2 245 0 0 0 1 669 1 851 3 520 3 545 5 765 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 441 732 '2013 Lyhytaik. Pitkäaik. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot Kelan korvaus työth EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Yhteensä Konserni 2014 2013 0 18 756 25 103 357 988 401 847 0 32 571 95 050 366 527 494 148 2014 Kunta 2013 452 891 452 891 67 072 67 072 Erään Muut tulojäämät sisältyy ARAn avustus 385 tuhatta euroa kunnalle Saunarannan alueen rakentamiseen. Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen siirtosaamisiin merkitty määrä 2014 0 2013 12 167,00 82 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Konserni 2014 2013 17 463 398 17 463 398 90 Kunta 2014 2013 17 463 488 17 463 488 17 463 488 17 463 398 17 463 488 17 463 488 0 2 371 0 2 371 0 0 0 0 Muut omat rahastot 1.1. Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Muut omat rahastot 31.12. 3 878 852 9 007 -262 399 3 625 461 3 399 137 479 715 0 3 878 852 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto tilik.ylijäämätililtä Siirto pakollisten varausten purku Kuntayhtymien omistusosuuksien muutosten vaikutus *) Konserniyhtiöiden tilinpäätöksen 2012 korjausten vaikutus **) Siirrot rahastoon Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 6 757 565 867 428 5 844 631 2 580 6 468 145 964 540 6 358 229 109 916 0 637 528 0 28 610 7 653 603 277 708 -4 882 6 757 565 7 432 684 6 468 145 956 864 867 428 1 121 615 964 540 29 701 787 28 967 243 26 017 788 24 896 172 Peruspääoma 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 31.12. Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä *) Kunnan omistusosuus Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä on noussut 1,82 %:sta 3,85 %:iin ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuus 1,40 %:sta 1,41 %:iin. **) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 83 Kertynyt poistoero ja investointivaraukset Kertynyt poistoero ja varaukset 2014 2013 Kertynyt poistoero Limingan lukio Saldo 1.1 Poisto tilikaudella Saldo 31.12. 3 147 659,03 -103 849,68 3 043 809,35 3 251 508,71 -103 849,68 3 147 659,03 42 422,16 -42 422,16 0,00 226 725,24 -184 303,08 42 422,16 Tupoksen yhtenäiskoulu Saldo 1.1. Poisto tilikaudella Saldo 31.12. 2 310 824,10 -218 835,36 2 091 988,74 2 725 052,22 -414 228,12 2 310 824,10 Terveyskeskus Kirjattu poistoero 31.12. Poisto tilikaudella Saldo 31.12. 9 000 000,00 -314 854,48 8 685 145,52 Hannu Krankan koulu Poistoero 2008 Poisto tilikaudella Saldo 31.12. Kertynyt poistoero yhteensä 31.12. Investointivaraukset Pienet ala-asteet Kumppanuushankkeet 2005 Kumppanuushankkeet 2006 Kumppanuushankkeet 2007 Kumppanuushankkeet 2010 Terveyskeskus 2010 Terveyskeskus 2011 Terveyskeskus 2012 Terveyskeskus 2013 Liikekeskus 2014 Investointivaraukset 31.12. Vastuuvaraus 13 820 943,61 5 500 905,29 168 187,93 200 000,00 700 000,00 700 000,00 1 000 000,00 168 187,93 200 000,00 700 000,00 700 000,00 1 000 000,00 2 500 000,00 2 000 000,00 1 000 000,00 3 500 000,00 1 200 000,00 3 968 187,93 11 768 187,93 543 831,99 543 831,99 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Konserni 2014 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä 379 069 543 832 922 901 Kunta 2013 225 090 543 832 768 922 2014 2013 543 832 543 832 543 832 543 832 Muihin pakollisiin varauksiin kunnalla kuuluu vastuuvaraus, joka on muodostettu vuonna 1997 avaavassa taseessa. Varausta voidaan käyttää mahdollisiin takausvastuisiin. Kunnan takausvastuut muiden puolesta on eritelty myöhemmin. 84 Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat, jotka erääntyvät 1.1. 2020Kuntarahoitus Oy 2014 3 750 000 2013 2 500 000 Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille Vieras pääoma 2014 Pitkäaik. Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2013 Lyhytaik. Pitkäaik. Lyhytaik. 3 782 728 3 782 728 Velat kuntyhtymille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 697 313 845 547 251 503 948 816 845 547 Vieras pääoma yhteensä 952 598 846 275 Liittymismaksut ja muut velat Muut velat Konserni Kunta 2014 2013 3 507 607 213 677 3 721 283 3 888 733 2014 2013 514 564 514 564 569 783 569 783 Pitkäaikaiset Muut velat Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä Lyhytaikaiset Muut velat Liittymismaksut Muut velat Yhteensä 727 298 727 298 3 888 733 866 604 866 604 85 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut siirtovelat Yhteensä Konserni 2014 Kunta 2013 43 791 30 398 3 912 953 73 267 982 640 5 012 651 3 975 491 67 291 864 099 4 937 279 2014 2 843 721 58 065 815 975 3 717 761 2013 2 818 805 46 333 531 259 3 396 397 Erä Muut siirtovelat sisältää kunnan osuuden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kalliiden hoitojen tasausrahastoosuuden 251 tuhatta euroa. Huollettavien varat Huollettavien varat Huollettavien varat 31.12. 2014 2013 26 072 27 602 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Konserni 2014 1 105 410 Konserni 2013 1 187 071 Kunta 2014 0 Kunta 2013 0 Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset 2 408 208 1 787 253 4 042 566 665 827 2 021 149 5 784 682 0 0 0 0 Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Konserni 2014 111 772 188 920 300 693 Konserni 2013 143 551 285 361 428 911 Kunta 2014 95 150 165 422 260 571 Kunta 2013 51 848 154 295 206 142 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. Vastuusitoumukset Kunta (= konserni) 2014 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 2 576 993 2 834 401 2 576 993 2 508 688 1 578 583 1 081 695 1 578 583 1 173 798 86 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2014 2013 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 43 702 977 41 100 268 30 215 27 564 Konserni 2014 Konserni 2013 Muut mahdolliset vastuut Sopimusvastuut Vuokravastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu (* Kunta 2014 Kunta 2013 294 125 272 337 138 425 180 321 3 290 960 3 599 830 3 290 960 3 599 830 Vuokravastuut kunta: Ojanperän päiväkodin vuokrasopimus vuoden 2017 loppuun. *) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien palautusvastuut: Hannu Krankan koulun valtionosuus 2007 1.573.050 euroa, jäljellä 838.960 euroa Tupoksen yhtenäiskoulunvaltionsousuus 2010 1.500.000, jäljellä 1.100.000 euroa Limingan kirjaston valtionosuus 2012 1.560.000 euroa, jäljellä 1.352.000 euroa. Kuntayhtymien kertyneiden alijäämien kattamisvastuut PPSHP Alijäämä 31.12.2014 18 324 386 Kunnan osuus 258 038 Sähkön, lämmön ja veden tuotanto Kunta ei omista edellä mainittuja laitoksia, vaan palvelut ostetaan ulkopuolisilta yhtiöiltä. Maankäyttösopimukset Kunta ei ole kaavoittanut yksityisten maita. Rakennus-/lunasstussopimukset Ei ole tehty Käyttöomaisuuden myynti Maa-alueiden ja rakennusten myynti verottomana. Investointeina hankitut koneet ja kalusto verollisina. Vahingonkorvaukset Vahingonkorvaukset haettu vakuutusyhtiöiltä verottomina. Korjauskuluista haettu arvonlisäveron palautus. 87 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 *) Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 2013 *) 2012 19 21 21 Perusturvapalvelut 192 205 188 Sivistyspalvelut 412 396 370 Tekniset palvelut 102 104 107 Yhteensä 725 726 686 *) Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna 2013. Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut 2014 2013 2012 21 158 481,61 22 435 803,77 22 469 338,97 5 875 288,25 5 951 997,30 5 858 175,18 Eläkekulut 4 669 207,88 4 710 367,92 4 564 760,72 Muut henkilöstösivukulut 1 206 080,37 1 241 629,38 1 293 414,46 316 265,50 338 323,90 -399 902,77 27 350 035,36 28 049 477,17 27 927 611,38 163 345,28 220 812,67 247 998,61 27 513 380,64 28 270 289,84 28 175 609,99 2 014 2 013 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Henkilöstökulut yhteensä Tilintarkastajan palkkiot KPMG Julkishallinnon palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot 12 852 3 466 12 852 4 349 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot Yhteensä 883 88 LIMINGAN KUNTA Allekirjoitukset ja merkinnät 89 Tilinpäätöksen allekirjoitus Limingassa 30. päivänä maaliskuuta 2015 _________________________________________ Pekka Rajala, kunnanjohtaja _______________________________________ Kari Ylönen, pj _________________________________________ Liisa Kylmänen, varapj _______________________________________ Olli-Pekka Kinnunen, jäsen _________________________________________ Paula Laurikkala, jäsen _______________________________________ Juho Pakaslahti, jäsen _________________________________________ Niina Parpala, jäsen _______________________________________ Tuula Kleemola, jäsen _________________________________________ Jukka Raitio, jäsen _______________________________________ Asko Laukkanen, jäsen Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Limingassa _____ päivänä __________________________ 2015 ______________________________________________________ KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Paula Hellén-Toivanen, JHTT 90 LIMINGAN KUNTA Luettelot ja selvitykset 91 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista päiväkirja Aditron sähköinen arkisto pääkirja Aditron sähköinen arkisto tasekirja erikseen sidottuna palkka-aineisto atk-listoina tase-erittelyt erikseen sidottuna Tositelajit Tositelaji 10 30 34 35 36 37 38 39 40 41 42 44 46 48 49 50 51 52 53 54 59 70 72 77 80 81 82 84 85 86 87 88 89 8A 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Kirjaston kassa Pankkitositteet Hyvitysten kohdistus OSRE Ostolaskujen maksut Ostolaskut käsintallennetut Ostolaskut kierrätys Toimeentulotuella maks.laskut Effica/toimeentulotuki Myren viitesuoritukset Myre käsintallennetut suoritukset Intime yleislaskutus Intime Web-laskutus heti Suoritukset/Perintätsto Sopimuslaskutus Korkolaskut Effica tk Effica kotipalvelut Effica päivähoito Koki tontinvuokrat Aviste musiikkiopistolaskutus Konvertoidut avoimet laskut Sisäiset laskut Sisäiset laskut Intime/IP SIS web-muistiotositteet Web-muistiotosite Käsinkirjatut muistiotositteet Matkalaskut Palkkatositteet Luottotappiot Hyvitysten kohdistus MYRE Sumu-poistot Käyttöomaisuuden luovutukset Poistoeron muutokset Yksilö- ja perhehoito Vyörytykset KP laskennalliset KP Automaattikirjaukset SL Laskennalliset SL Automaattikirjaukset Volyymiraportteja varten Kirjanpidon tulos Kirjanpidon tulos laskennalliset Sisäisen laskennan tulos Sisäisen laskennan tulos laske 92 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä Kunnan tasekirja, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus säilytetään pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 §:n säännöksia siten, että kirjanpitokirjat ja tililuettelo säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, tase-erittelyt ja muu kirjanpitoaineisto säilytetään vähintään 6 vuotta. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät laskut, tositteet ja muut selvitykset säilytetään 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin kiinteistöinvestointi on valmistunut. Eu-hankkeiden tositteet säilytetään vähintään 10 vuotta ohjelmakauden viimeisestä maksatuksesta tai hankepäätösten määräämän ajan. 93 LIMINGAN KUNTA Panttikirjaluettelo 31.12.2014 94
© Copyright 2024