Vaasa.fi Sites Default Files Atoms Files Vaasan Kaupungin
TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 KAUPUNGIN VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 10.11.2014 Sisällysluettelo I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet II Taloudelliset lähtökohdat 1. Yleinen talouskehitys 2. Kuntatalouden tilanne 3. Vaasan alueen kehitys 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat 3.2 Väestökehitys 3.3 Vaasan talouskehitys 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2018 4.1 Tavoitteet 4.2 Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus 4.3 Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 4.3.1 Tuloslaskelman tulot 4.3.2 Tuloslaskelman menot 4.3.3 Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 4.3.4 Investoinnit ja lainamäärä 4.3.5 Talouden tunnusluvut 4.4. Kaupungin talouden tasapainottaminen Tuloslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset Rahoituslaskelma 2015, erittely kaupunki ja liikelaitokset Tuloslaskelma 2015-2018, sisältää liikelaitokset Rahoituslaskelma 2015-2018, sisältää liikelaitokset 1 3 3 4 5 5 7 7 8 8 9 10 10 11 11 12 12 13 19 20 21 22 III Tavoitteet 1. Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet 2. Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 23 23 28 IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 29 V Toimenpideohjelma Käyttötalousosa, kaupunki liikelaitokset Investointiosa Tulos- ja rahoituslaskelmaosa 35 36 115 129 141 Liitteet 1. 2. 3. 4. 5. 148 149 150 151 162 Vaasan kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan 31.12.2013 Vaasan väestö kuukausittain 2013-2014 Valtuuston päätöspöytäkirja 10.11.2014 § 99 Tasapainotusohjelma, euromäärät toimielimittäin 1 I KAUPUNGIN STRATEGISET TAVOITTEET JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET 2015 VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen • • • • • Väestönkasvu/v/ edellinen vuosi Yritysten tuottamat uudet työpaikat/ kaikki uudet työpaikat Verokertymä Yhteisöverokertymä/ verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Valtakunnallisten tapahtumien määrä • • • • • • • • • • • • • • Kansallisen tason innovaatiokeskittymän kasvattaminen Vaasaan Energia näkyväksi katukuvassa, Energyland- konseptin kehittäminen Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategian laatiminen Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen , teknologia-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin panostaminen Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen yhdessä opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa Elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen kohdennetuilla investoinneilla Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen ydintoimijoiden välille Kaupunkikeskustan viihtyisyyden kehittäminen Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti Kansainvälisten kongressien ja tapahtumien Vaasaan sijoittumisen aktiivinen edistäminen Saariston ja rantojen elävöittäminen ja hyödyntäminen • Tontti- ja kaavavarannon määrä, kaavojen toteutumisaste • • • Kysyntää vastaava tonttitarjonta: Asunto-ohjelmassa pysyminen Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen Työllisyysaste >75% • Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö • • Oppilaitosten ja elinkeinoelämän strategisesta yhteistyöstä ja koulutustarpeiden ennakoinnista vastaavan ydinryhmän perustaminen osana kasvusopimusta Osaavan työvoiman kouluttaminen Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Peruspalveluiden määräajat ja vanhustenhuollon normit toteutuvat Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät • • • • • • • • • • Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin Ennaltaehkäisevän työn priorisointi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen Yhteistoimintamallit toimialojen välillä; esim. nuorisotakuu Organisaatiorakenteiden madaltaminen Vaasan uusi terveysasema: Lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen Vanhusten palveluasuminen: talo/vuosi Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen lisääminen asukasmäärän kasvun mukaisesti Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi • • • • TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta • • Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat • • • Maaomaisuuden jalostaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö Tulojen kasvattaminen • Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut • • Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen Henkilöstörakenteen optimointi • Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat • • Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen 2 kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne 3 II TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1. Yleinen talouskehitys Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä (15.9.2014) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Viimeaikaista taloudellista keskustelua on hallinnut Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet talouspakotteet. EU:n pakotteilla tai Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomeen, mutta epäsuorat vaikutukset voivat nousta kriisin pitkittyessä merkittäviksi. Valtiovarainministeriön 2014-2016 suhdanne-ennusteessa ennustetaan euroalueen kasvuksi kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen kohdalla talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Tiukimmin kasvun syrjässä on kiinni Saksa, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Sen sijaan Suomen kansantalouden kasvuennusteet tänä ja ensi vuonna ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Tuonnin vaimeuden taustalla on osittain yksityisen kulutuksen vaatimaton kehitys. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Talousarviovuoden 2015 kasvu ennakoidaan 1,2 prosenttiin ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi ennusteen riskit painottuvat yhä negatiiviseen suuntaan. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähtyminen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua. Julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusasemaa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta on tasapainotettava, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa ilman lisätoimia. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla. Kestävyysongelma voidaan ratkaista ennen kaikkea uudistuksilla, joilla hillitään tulevia menopaineita ja parannetaan talouden kasvuedellytyksiä ja sitä kautta julkisen sektorin tulojen kasvua pitkällä aikavälillä. BKT, muutos, % Kulutus, muutos, % Investoinnit, % Työttömyys, % Kuluttajahinnat, muutos, % (Lähde: VM) 2011 2,6 2,0 4,1 7,8 3,4 2012 -1,5 0,3 -2,5 7,7 2,8 2013 -1,2 0,0 -4,9 8,2 1,5 2014 0,0 0,1 -3,7 8,6 1,1 2015 1,2 0,3 2,4 8,5 1,5 2016 1,4 0,9 2,9 8,2 1,8 4 2. Kuntatalouden tilanne Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä (15.9.2014) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Kireä taloustilanne pakottaa kunnat hillitsemään menojen kasvua kuluvana vuonna. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat peräti 6,8 prosenttia. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 19,74 prosenttiin. Vuoden 2015 kunnallisverotilitysten ennakoidaan kasvavan vain 1,2 prosenttia. Keskeisin syy vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu, kuten mm. eläketulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,3 % ja vuonna 2015 kasvu hiipuu 1,7 prosenttiin. Peruspalvelujen kustannustason nousuksi arvioidaan noin 1,1 % ja kunta-alan ansiotason nousuksi 1,1 %. Nimellisten kulutus- ja investointimenojen arvioidaan hidastuvan 3 %. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Kuntatalouden heikkeneminen tarkoittaa yhä nopeampaa kuntatalouden velkaantumista. Valtionosuudet alenevat noin viisi prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014. Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuusjärjestelmän muutos tulee voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita on sekä uusittu että vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtiontalouden vuosien 2014–2017 kehysten mukaan valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan siten, että vuonna 2015 leikataan edellisten leikkausten lisäksi 296 miljoonaa euroa eli kehyspäätösten myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuonna 2015 vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Peruspalvelujen hintaindeksin kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin noin 1,5 % vuosina 2014– 2018. Kulutuksen määrän oletetaan ennustejaksolla lisääntyvän noin prosentilla seuraten väestön ikärakenteen ja määrän muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysyntäpainetta. Jos edellä kuvattu tulo- ja menokehitys toteutuu, kuntatalous pysyy lähivuosina selvästi alijäämäisenä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikentyneet aiemmin arvioidusta. Talouskasvu jatkuu hitaana, jolloin myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Se edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä. 5 3. Vaasan alueen kehitys 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat Vaasan seutu kuuluu Suomen parhaiten menestyviin seutuihin kaikilla mittareilla mitaten. Seutu on asukkaat ja elinkeinoelämä huomioiden maamme kansainvälisimpiä alueita. Vaasan teollisuudella on suuri merkitys sekä kansallisesti, että seudullisesti. Elinkeinoelämän veturina toimii Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä. Se on hyvin merkittävä työllistäjä noin 10 000 työpaikallaan. Keskittymän vienti on arviolta noin 3,5 miljardia euro vuodessa. Pohjanmaan vienti on noin 4,6 miljardia euroa ja maan 4. suurin (vienti / asukas on Suomen suurin). Vaasan ja seudun työllisyystilanne on huonontunut parin vuoden takaisesta tilanteesta. Kehitys on seurannut muun maan kehitystä. Vaasan työttömyysaste on edelleen 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasa on ainoa kaupunki, jossa esiintyi merkittävää teollisuustyöpaikkojen määrän kasvua vuosina 2006–2012. Kehitys on poikkeuksellinen, sillä teollisuustyöpaikkojen määrä väheni voimakkaasti useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on 6. eniten teollisuustyöpaikkoja, vaikka kaupunki on väkiluvultaan vasta 15. suurin (seutu on 11. suurin). Kaupungissa on lähes yhtä monta teollisuustyöpaikkaa kuin Turussa, joka on väestöltään kolme kertaa suurempi ja noin 2 000 teollisuustyöpaikkaa enemmän kuin Oulussa, joka on myös kolme kertaa suurempi. Vaasan väkiluku kasvoi noin 5 000 asukkaalla ja Vaasan seudun väkiluku noin 7 200 asukkaalla vuosina 2000–2013. Viime vuosina kaupungin väestö on kasvanut keskimäärin noin 600 asukkaalla ja seudun väestö noin 840 asukkaalla vuodessa. Ennakkoväkilukutietojen mukaan kaupungin ja seudun hyvä väestökehitys jatkuu vuonna 2014. Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen 36 kaupunkiseudun joukossa. Seutu on väestöltään 7. suurin 112 824 asukkaalla. 6 Myös työpaikkojen määrän kasvu on 7. suurin Vaasan seudulla verrattuna kaikkiin muihin kaupunkiseutuihin ja 2. suurin verrattuna saman kokoluokan seutuihin. Valtaosa seudun työpaikkojen määrän kasvusta 2000-luvulla (noin 6 200) on keskittynyt Vaasaan. Mustasaaressa kasvu on ollut maltillinen. Seudun muissa kunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Vaasan työttömyysaste oli 10 % elokuussa 2014 (koko maan 12,2 %). Vaasan työttömyysaste on 2,7 % korkeampi kuin vuonna 2011. Työttömyysaste on noussut myös Vaasan naapurikunnissa. Tästä huolimatta seudun työllisyystilanne on edelleen hyvä. 7 3.2 Väestökehitys Ikäryhmittäin tarkasteltuna väestönkasvu oli suurin 65+ -vuotiaiden ikäryhmässä Vaasassa vuosina 2002–2013 (+2 358). Kasvu oli lähes yhtä suuri 20–34-vuotiaiden ikäryhmässä (+2 257), mikä on hyvin myönteistä. Muunkielisten osuus 20–34-vuotiaiden kasvusta oli 66 %, eli hyvin merkittävä. 0– 6-vuotaiden määrä kasvoi myös melko voimakkaasti vuosina 2002–2013 (+579). Vaasan väestöennusteessa oletetaan, että lasten ja nuorten aikuisten määrä jatkaa kasvuaan. Senioriväestön kasvu jatkuu myös, ja se voimistuu hieman. 35–49-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan melko voimakkaasti, sillä 20–34-vuotiaat vanhenevat, jolloin heistä tulee 35–49vuotiaita. Vaasan väestöennusteessa on siis oletettu, että kaupungin voimakas väestönkasvu jatkuu. Realistista on nykyisen kasvuvauhdin jatkuminen, eli noin +600 asukasta vuodessa. Suurempaan tai pienempään kasvuun on kuitenkin myös syytä varautua. 3.3 Vaasan talouskehitys Vuosi 2013 oli Vaasan kaupungin taloudessa negatiivinen ja alijäämäksi muodostui 5,7 milj. €. Vuoden 2012 alijäämä oli 6,4 milj. €. Vuoden 2015 talousarvio on kolmas alijäämäinen talousarvio ja talouden tasapainottamiseksi talousarvioon on sisällytetty erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman avulla muutetaan kaupungin palvelurakennetta pysyvästi varsinaisia palveluita kuitenkaan olennaisesti heikentämättä. Kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit suhteellisen velkaantuneisuuden suhteen. Näitä kriteerejä on yhteensä kuusi. Muiden kriteerien suhteen tarkasteltuna asukaskohtainen velkamäärä on alle maan keskiarvon, omavaraisuusaste on heikentymässä kohti kriisikuntakriteeriä, kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei ole ja Vaasan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Tasapainottamisohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä investointitason alentaminen taloussuunnitelmakaudella kunnallisveroa korottamatta. Velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi keskipitkän aikavälin nettoinvestointitaso on enintään 40 miljoonaa euroa ja vuosikate 30 miljoonaa euroa. Vaasan kaupunki on edelleen kasvava kaupunki ja peruspalveluinvestointien tasoa on ylläpidettävä, jotta voidaan vastata kasvavan väestön palvelutarpeisiin. Myös korjausvelan kerryttämistä kaupungin toimitiloissa ja kunnallistekniikassa on vältettävä. Vain korkeampi vuosikate mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden hallitsemisen. Kaupunki investoi lähivuosina 8 kouluihin ja päiväkoteihin ja valmistautuu uuden keskitetyn terveysaseman rakentamiseen. Uusi terveysasema korvaa valmistuessaan kaikki muut kantakaupungin terveysasemat. Kaupungin tytäryhtiö Pikipruukki jatkaa palvelutalojen rakentamista. Kaupunkikeskustan laajentamista jatketaan kunnallistekniikan investoinneilla ja 2015 aikana valmistaudutaan yhdystien pitkän aikavälin muutosrakentamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen investoinneilla jatketaan palvelurakennemuutosta ja käyttötalouden sopeutustoimenpiteillä valmistaudutaan ns. sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Talousarviota valmisteltaessa kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiluonnoksesta valtiolle. Jo lausuntovaiheessa on kuitenkin selvää, että uudistus merkitsee huomattavia sopeutustoimia Vaasalle. Vain valmistautumalla näihin muutoksiin jo vuonna 2015 voidaan hallita muutoksen tulevia merkittäviä haasteita toiminnalle ja taloudelle. Talousarvio tasapainottamisohjelmineen sisältää toimenpiteet, joilla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pitkällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinneilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin nettoinvestoinnit kestävälle tasolle. Toimintatulojen ja verorahoituksen arvioidulla kahden prosentin keskimääräisellä vuotuisella kasvulla tavoitellaan kaupungin tuloksen kääntymistä ylijäämäiseksi ja lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelmakauden lopulla. Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamistarvetta. Vain menojen sopeutustoimien kautta ja saattamalla kaupungin talous terveelle pohjalle turvataan kaupungin taloudellinen liikkumavara, jotta voidaan reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. 4. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2018 4.1. Tavoitteet Kaupungin visio ja strategia on päivitetty ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määritelty näiden pohjalta. Tavoitteet esitetään talousarviokirjan alussa. Toimialojen kohdissa on esitetty toimialojen yhteiset valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut tavoitteet. Toimielimet ovat näistä tavoitteista johtaneet omia lauta-/johtokuntakohtaisia tavoitteita. 9 4.2. Talousarvion 2015 kokonaismenot ja niiden rahoitus Vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämä 2008-2018 40,0 34,1 30,0 24,1 20,0 16,8 30,2 22,4 31,0 29,5 2016 2017 2018 -4,5 -14,9 -9,0 27,6 28,7 28,5 23,2 26,3 19,2 18,8 15,5 9,4 10,0 6,4 9,5* 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -10,0 2015 -9,1 -20,0 Vuosikate kumulatiivinen ali- ylijäämä *sisältää tasapainotusohjelman 2015 Vuoden 2015 talousarvion menot ovat seuraavat: toimintamenot rahoitusmenot bruttoinvestointimenot antolainojen lisäys lainojen lyhennykset Yhteensä menot Tp 2013 Tot.arvio milj. € 2014 milj.€ 566,4 567,8 2,8 2,8 54,1 41,8 0,0 0,1 22,5 24,0 652,1 636,5 TA 2015 milj. € 586,1 3,1 45,8 0,1 24,5 659,6 Muutos milj. € 18,3 0,3 4,0 0,0 0,5 23,1 Muutos % 3,2 % 10,7 % 9,6 % 0,0 % 2,1 % 3,6 % Osuus % 88,9 % 0,5 % 6,9 % 0,0 % 3,7 % 100,0 % Kokonaismenot ovat 659,6 milj. euroa; nousua vuoteen 2014 verrattuna on 23,1 milj. euroa. Kokonaismenoista 88,9 % on käyttötalousmenoja, 6,9 % investointimenoja ja 4,1 % rahoitus- ja pääomamenoja. Menojen rahoitus on esitetty seuraavaksi: toimintatulot verotulot valtionosuudet rahoitustulot investointitulot antolainojen vähennys pitkäaikaisten saamisten muutos lainanotto tulot yhteensä kassavarat 31.12. Tp 2013 milj. € 199,4 272,9 102,6 13,1 2,4 0,2 4,7 49,1 644,4 13,6 Tot.arvio 2014 milj.€ 194,1 273,7 99,6 13,0 0,9 0,3 0,7 54,0 636,3 0,0 TA 2015 milj. € 201,0 277,4 99,5 14,2 2,6 0,3 0,7 50,5 646,2 0,4 Muutos milj. € 6,9 3,7 -0,1 1,2 1,7 0,0 0,0 -3,5 9,9 0,4 Muutos % 3,6 % 1,4 % -0,1 % 9,2 % 188,9 % 0,0 % 0,0 % -6,5 % 1,6 % Toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitetaan kokonaismenoista 577,9 milj. euroa. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseksi 26 milj. euroa. 10 4.3. Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 4.3.1. Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelma esitetään sivulla 19. Tuloslaskelman tulot ovat 592,1 milj. euroa (sisältäen sisäiset tulot). Lisäystä vuodesta 2014 on 11,7 milj. euroa ja 2,0 %. Toimintatulot ovat 201 milj. euroa. Tuloslaskelman tulot toimintatulot verotulot valtionosuudet rahoitustulot yhteensä Tp 2013 milj. € Tot.arvio 2014 milj. € 199,4 272,9 102,6 13,1 588,0 194,1 273,7 99,6 13,0 580,4 TA 2015 osuus milj. € budjetista 201,0 277,4 99,5 14,2 592,1 33,9 % 46,9 % 16,8 % 2,4 % 100 % muutos milj.€ muutos % 6,9 3,7 -0,1 1,2 11,7 3,6 % 1,4 % -0,1 % 9,2 % 2,0 % Verotulot Verotuloista 82,9 % on kunnallisveroa, 10,0 % yhteisöveroa ja 7,0 % kiinteistöveroa. Verotulot kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero yhteensä Tp 2013 milj. € 220,5 38,1 14,2 272,9 Tot.arvio 2014 milj. € 227,1 31,2 17,0 275,3 TA 2015 osuus milj. € budjetista 230,0 82,9 % 27,9 10,0 % 19,5 7,0 % 277,4 100 % muutos milj.€ 2,9 -3,3 2,5 2,1 muutos % 1,3 % -10,6 % 14,6 % 0,8 % Kunnallisveron tuotto kasvaa vain 2,9 milj. euroa (1,3 %) vuodesta 2014. Veroprosentti on 19,5 %. Yhteisövero on 27,9 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 3,3 milj. euroa ja -10,6 %. Kiinteistövero kasvaa 14,6 %. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat käyttöön vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisin kriteerein Vaasan saamat valtionosuudet hiukan paranevat ennen toteutettuja valtionosuusleikkauksia. Valtionosuudet ovat 99,5 milj. euroa; laskua vuodesta 2014 on 0,1 milj. euroa ja 0,1 %. Verotulotasaus vähentää vuonna 2015 Vaasan valtionosuuksia 9,8 milj. euroa (18,2 milj. euroa v. 2014). 11 4.3.2. Tuloslaskelman menot Toimintamenot milj.€ henkilöstökulut palvelujen ostot aineet ja tarvikkeet avustukset vuokrat muut menot yhteensä Tp 2013 Tot.enn. 2014 TA 2015 257,1 207,6 30,5 29,9 38,8 2,5 527,9 256,0 209,2 30,6 30,4 38,8 2,7 567,8 257,6 208,4 30,5 30,7 54,4 4,6 586,1 muutos osuus % budjetista 0,6 % -0,4 % -0,3 % 0,8 % 40,3 % 66,0 % 3,2 % 44,0 % 35,5 % 5,2 % 5,2 % 9,3 % 0,8 % 100,0 % Toimintamenot ovat 586,1 milj. euroa. Menoista 44,0 % on henkilöstökuluja ja 35,5 % palvelujen ostoja. 4.3.3. Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Toimintakate on 378,5 milj. euroa. Toimintatulot % toimintamenoista v. 2015 on 34,3 % (v. 2014; 34,2 %) Vuosikate 2015 on 9,5 milj. euroa. Vuosikatteeseen sisältyy Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuloja 12 milj. euroa. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate (tulorahoitus) on vähintään poistojen suuruinen, jolloin tulorahoitus riittää omaisuuden kulumisen (peruskorjaus) rahoittamiseen. Poistot ovat 26 milj. euroa v. 2015 eikä vuosikate näin ollen riitä kattamaan poistoja. Vuoden 2015 tilikauden tulos (vuosikate ./. poistot) on -16,5 milj. euroa. Poistoerovarauksen tuloutus on 1,0 milj. euroa, jolloin tilikauden alijäämä on –15,5 milj. euroa. Kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2015 lopussa 9,1 milj. euroa. Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet yhteensä Rahoitustulot ja menot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoerovarauksen tuloutus Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen alijäämä -378 486 500 277 400 000 99 477 000 11 079 900 9 470 400 -26 000 000 -16 529 600 1 000 000 -15 529 600 -9 134 041 12 4.3.4. Investoinnit ja lainamäärä Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat 45,8 milj. euroa vuonna 2015 ja nettoinvestoinnit 43,2 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 45 milj. euroa / vuosi (vuosina 2015-2017). Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2015 on 21,2 ja vuosina 2015-18 keskimäärin 48,9 %. Investointilajeittain investoinnit ovat: Investointien omahankintameno 2011 - 2018 2015 milj € INVESTOINNIT 70,0 %-osuus 56,1 60,0 aineettomat hyödykkeet 0,9 9,4 3,6 1,5 2,5 27,9 45,8 13,5 kiinteät rakenteet laitteet koneet ja kalusto maa- ja vesialueet osakkeet ja osuudet liikelaitokset Investoinnit yhteensä peruspääoman sij.liikelaitoksiin 2% 21 % 8% 3% 5% 61 % 100 % 59,6 51,7 50,0 42,0 44,7 47,4 44,4 45,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lainamäärä Investointien rahoittamiseksi lainanottoa joudutaan lisäämään 26,0 milj. euroa (lainojen lyhennykset 24,5 milj. €, uudet lainat 50,5 milj. €). Lainamäärä 2015 lopussa on 232,2 milj. € ja 3 430 €/asukas. Taloussuunnitelmakauden lopussa lainamäärä nousee n. 4 090 euroon / asukas, ellei tulopohjaa saada oleellisesti nostettua. Lainamäärä €/asukas 2011-2018 4500 4000 3000 2016 2017 4090 2657 2365 2500 2000 3922 3430 3213 3500 3781 1796 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2018 4.3.5. Talouden tunnusluvut Alla on esitetty yhteenvetona talouden tunnuslukuja vuosille 2013, 2014 ja 2015: Tunnusluku toimintatulot % toimintamenoista Käyttötalouden nettomeno % verorahoituksesta Vuosikate milj.€ Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainamäärä €/asukas Tp 2013 2014 ennuste TA 2015 25,6 34,2 34,3 97,7 18,8 72,6 36,4 2 657 100,1 9,4 36,3 22,5 3 213 100,4 9,5 37,1 21,2 3 430 13 4.4. Kaupungin talouden tasapainottaminen Yleistä talouden tasapainosta Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki panostaa vetovoimaisuuteen, hyvinvointiin ja talouden tasapainoon. Talousarvion painopisteitä ovat alueen vetovoimaisuuden kehittäminen, edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne, väestön hyvinvointi sekä peruspalveluiden hyvä saatavuus. Taloustilanteen näkökulmasta talouden tasapaino on keskeisin tekijä tulevaisuutta ajatellen ja strategian toteutumisen näkökulmasta. Vaasan kaupunki rahoittaa toimintansa suurilta osin verorahoituksen ja toimintatulojen turvin. Verorahoitus kattaa noin 2/3 tuloista ja varsinaiset toimintatulot 1/3 tuloista. Verorahoituksesta valtionosuudet kattavat selvästi alle 20 % ja verotulot ovat merkittävät suhteessa valtionosuuksiin. Verotuloista yhteisöverotuotto on ollut merkittävä tekijä kaupungin tulonmuodostuksessa, mutta kansantalouden heikosta tilanteesta johtuen yhteisöveron osuus kaupungin verotuloista on selvästi laskemassa. Vaikka kunnallisverotuotot ovat kasvaneet tasaisesti, ja tulevat arvion jatkossakin kasvamaan tasaisesti, niin valtionosuuksien ja yhteisöverojen lasku aiheuttavat huomattavan sopeutustarpeen kaupungin menopuolelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 kehyksen vuodelle 2015. Vuoden 2015 talousarvio on kaupungin kolmas talousarvio, joka keskittyy toiminnan ja talouden sopeuttamiseen johtuen heikentyneestä kansallisesta taloustilanteesta. Vaasan oman palvelutuotannon kehittämistä on voitu takavuosina toteuttaa pitkälti erinomaisesta yhteisöveron tuotosta johtuen. Kun Suomi on jo vuodesta 2008 lähtien ollut lähes yhtämittaisesti taantumassa, tällä on vaikutuksia myös Vaasan kaupungin talouteen. Kaupungin palvelut on tehtyjen vertailujen mukaan tuotettu keskimääräistä korkeammilla kustannuksilla ja kaupungin käyttötalous on nykytilanteessa heikko. Aiempina tilikausina kerätty ylijäämä olisi ilman talouden sopeuttamistoimia käytetty jo vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunki olisi siten kuntalain 65 §:n mukaan velvollinen laatimaan talouden tasapainottamissuunnitelman alijäämän kattamiseksi. Tehdyt sopeuttamistoimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä. Kaupunkia uhkaa edelleen alijäämätilanne ja kaupungin on laadittava erillinen tasapainottamisohjelma pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi. Talouden tasapainottamisohjelman taustaselvitystyössä on todettu yhdeksi Vaasan erityispiirteeksi muita kaupunkeja suurempi menopohja ja talouden tasapainottamiseksi kaupungin on karsittava palveluverkkoa ja palveluiden tasoa. Lisäksi harkinnanvaraisia ja vapaaehtoisia tehtäviä on karsittava. Henkilöstökulujen tulee aiempien päätösten mukaan edelleen vähentyä noin sadan henkilötyövuoden verran vuosittain koko taloussuunnitelmakauden aikana. Kun kaupunki on lisäksi viime vuosina investoinut tulevaisuuteensa tulorahoituskykyynsä nähden voimakkaasti, uhkaa kaupunkia myös lainamäärän liian voimakas kasvu. Investointeja on tästä syystä priorisoitava ja kaupungin on otettava käyttöön vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutustapoja kumppanuuksien kautta. Kansalliset rakenneuudistushankkeet Kuntarakenneuudistus ei ole edennyt hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vaikka kuntarakenneuudistuksen oli alun perin tarkoitus muodostaa perusta kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukselle, tulevat nämä kaksi uudistusta voimaan tästä huolimatta vuonna 2015. Sekä kuntalain uudistus, että valtionosuusjärjestelmän uudistus tuovat mukanaan muutostarpeita kaupungin toimintaan. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän uudistukseen sisältyy muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupungin talouteen. Peruspalvelujen valtionosuus laskee, johtuen sairastavuuskriteeristä valtionosuuslaskennassa. Terveen väestön lisäksi Vaasan kaupungin väestörakenne on suotuisa, johtuen työikäisen väestön koosta suhteessa muihin ikäryhmiin. Vaikka kaupungilla on olosuhteisiin nähden edellytykset muita kaupunkeja edullisempaan palvelutuotantoon, on todellinen tilanne päinvastainen. Tämä pakottaa osaltaan kaupunkia parantamaan palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta. Myös palvelutason laskeminen saattaa olla välttämätöntä. 14 Kuntarakenteen näkökulmasta Vaasan kaupungin tavoitteena on edelleen työssäkäyntialueen kokoinen kunta. Työssäkäyntialueen kokoisella kunnalla varmistetaan alueen kilpailukyky, edistetään asukkaiden hyvinvointia ja palveluiden saatavuutta sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Vaasassa on jo osana ns. Paras -hanketta selvitetty kuntaliitoksen etuja ja haittoja. Kuntaliitosselvityksen perusteella ainoastaan Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta päättivät kuntaliitoksesta muiden kuntien jäädessä liitoksen ulkopuolelle. Vaasan kaupunki on eri yhteyksissä tuonut esille työssäkäyntialueen kokoisen kunnan tarvetta sekä tarpeen tarkastella alueen kuntia kokonaisuutena kuntarakenteita selvitettäessä. Valtiovarainministeriön asettamat selvitysmiehet antavat raportin alueen kuntarakenteesta vuoden 2014 loppuun mennessä Kuntarakenteesta tehdään päätökset vuoden 2015 aikana ja uusi rakenne voisi tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveyshuollon rakenneuudistus on edennyt uuden lainsäädännön lausuntovaiheeseen. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle ns. sotealueelle, jotka erillisessä järjestämispäätöksessä päättävät alueen palvelutuotannosta. Rakenneuudistus koskee noin puolta kaupungin nykyisestä budjetista. Kaupungin talouden tasapainottamisen toimenpiteet Kaupunki on strategiansa mukaan sitoutunut alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Keskeinen tavoite on kaupungin väestömäärän kasvattaminen vähintään 1 % -yksiköllä vuosittain. Tästä johtuen investoinnit uusiin asuntoalueisiin ja peruspalveluihin pitävät kaupungin investointitason edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Vasta taloussuunnitelmakauden lopussa investointitaso laskee, mikäli ei päätetä uusista investoinneista. Kun lähivuosien kansantalouden kasvunäkymät ovat edelleen heikot ja valtio on tahollaan päättänyt mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista, korostuu kaupungin omien talouden sopeuttamistoimenpiteiden välttämättömyys kaupungin kasvun sekä kilpailukyvyn ja palvelujen turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kaupungin talous on tasapainossa jos seuraavat tekijät toteutuvat: • • • • Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä; investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. Velkamäärä ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. Verotuksen taso on kohtuullinen. Nykytilanteessa ainoastaan verotuksen suhteen kaupunki täyttää tasapainoisen talouden tunnusmerkit. Kaupunginvaltuusto on päättänyt säästötoimenpiteistä sekä vuoden 2013, että vuoden 2014 talousarvioissa mutta kaupungin talous ei vieläkään ole tasapainossa. Esitetyllä talouden tasapainotusohjelmalla katetaan kaupungin kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palveluverkkoa ja –tasoa. Tasapainottamisohjelmalla vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Kaupungin toiminnassa on tasapainottamisohjelman lisäksi tuotava tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Kaupungin ongelmana ei ole riittävä tulorahoitus vaan korkeat menot. Jos Vaasan palvelut tuotettaisiin 15 Manner-Suomen keskimääräisellä kustannustasolla (€/as), saataisiin aikaiseksi 36 miljoonan euron vuotuiset säästöt! Kaupungilla on siten hyvät lähtökohdat talouden tasapainottamisohjelman laadintaan. Ongelma syntyy lähinnä siitä, koko kaupungin tasolla, että menot ovat tulojen lailla keskimääräistä korkeammat. Tästä yleisestä näkökulmasta riittää, että kaupungin palvelutoimintaa sopeutetaan lähelle kansallista tasoa, jolloin Vaasan kustannustaso kuitenkin edelleen on yli vertailukaupunkien (maakuntakeskukset) tason. Talouden tasapainotusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: • • • • • • Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Käyttötulojen lisääminen Tulopohja ja verotaso Palvelutason tarkistaminen erityisesti palveluverkon näkökulmasta Tuottavuuden parantaminen: o palvelujen järjestäminen o henkilöstö ja johtaminen o tilojen käytön tehostaminen o maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen o konserniyhteisöt Investoinnit Tasapainotusohjelma on rakennettu tulosalueittain, jolloin toimenpiteet ja vastuu niiden toteuttamisesta sekä raportoinnista on selkeästi määritelty. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille 2015-2017 yhteensä noin 30 milj. euron taloudellista hyötyä. Ohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Menojen kehitystä hillitään ja harkintaa käytetään yhä voimakkaammin kaikessa toiminnassa ja hankinnoissa. Resursseja ohjataan yhä tiukemmin ja hankinnoissa haetaan aina kokonaistaloudellisesti edullisinta tapaa. Johtamisprosessin kehittäminen on ratkaisevassa asemassa ja ostojen tilausprosessin tehostamisen kautta haetaan merkittäviä säästöjä sisällöstä tinkimättä. Kaupungin sopimuskäytännöt tarkistetaan ja epäedulliset sopimukset irtisanotaan mahdollisuuksien mukaan. Myös pitkään kilpailematta olleet tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan tehostetusti. Kustannussäästöillä tavoitellaan kestäviä ratkaisuja, jotta niiden seurauksena ei synny lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä. Korkea kustannustaso heijastuu kaupungin henkilöstömäärään ja tästä syystä säästötoimenpiteiden vertailukohteena on ollut henkilötyövuosien pienentäminen 100 henkilötyövuoden verran. Tämä tavoite pysyy ennallaan, koska palvelutuotannon kustannussäästöillä on saatava aikaan n. 5 miljoonan euron pysyvät säästöt henkilöstökustannuksissa. Irtisanomisia ei voida toteuttaa, mutta mm. luonnollista poistumaa hyödyntäen säästötavoite on saavutettavissa. Ensisijaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole henkilöstön vähentäminen henkilöstöä koskevilla säästötoimenpiteillä, vaan säästöt on saatava aikaan sellaisilla kustannussäästöillä, toiminnanmuutoksilla ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä, jonka seurauksena henkilöstömäärä loppupäässä pienenee. Vain sellaisilla toiminnan muutoksilla, jotka vähentävät kaupungin kulurakennetta pysyvästi, kaupungin talous saadaan terveelle pohjalle. 16 Palvelujen oston osalta on pystyttävä hankkimaan yhä enemmän sellaisia palveluja, jotka edesauttavat palvelutarpeen vähentämistä koko organisaatiossa. Hankinnoissa on hankintalainsäädännön puitteissa varmistettava, etteivät sopimuskumppanit verosuunnittelussaan toimi lainvastaisella tavalla, vaan vahvistavat osaltaan tulopohjaa. Palveluntuotantoprosessit on myös uudistettava siten, että sähköiset palvelut ja itsepalvelut ulotetaan koko organisaatioon kaikkien niiden toimintojen osalta, jossa automatisoinnilla palveluprosessin tuottavuutta voidaan lisätä. Käyttötulojen lisääminen Taksa- ja maksuperusteet käydään läpi ja verrataan maksujen tasoa suurten kaupunkien maksutasoon. Taksoja ja maksuja korotetaan erityisesti niissä palveluissa, joissa kuntalain muutoksen myötä on käytettävä markkinahinnoittelua vaikka varsinaista yhtiöittämisvelvoitetta ei ole. Maksutason tarkistukset sekä tulevat korotukset kytketään tästä syystä pääosin ko. palveluista kaupungille aiheutuvien kustannusten tasoon ja kustannuskehitykseen. Niiltä osin kun kyseessä ei ole säännelty maksu, lähestytään tarjottavan palvelun omakustannushintaa. Tulopohja ja verotaso Kaupungin toimintojen rahoituksen kannalta keskeisintä ovat kunnallis- ja yhteisöverotulot, joiden kasvattamisessa on ensiarvoisen tärkeää kaupungin työllisyyden vahvistaminen. Kaupungin veropohja on edelleen hyvä vaikka yhteisöveron tuotto on laskenut. Kaupungin suhteellinen osuus työpaikoista jatkaa kasvuaan sekä seudullisesti että valtakunnallisesti. Samaan aikaan kaupungin työttömyysaste on pysynyt seudullisesti suhteellisen korkealla tasolla. Valtio on myös asettanut yhä laajemmat velvoitteet työllisyydenhoidosta kunnille, joten tilanteeseen on vastattava tehostetulla työllisyydenhoidolla. Onnistuneella elinkeino-, työllisyys- ja asuntopolitiikalla on mahdollisuus vahvistaa entisestään kaupungin verotulopohjaa korottamatta kunnallisveroprosenttia, eli kunnallisveroa ei koroteta osana tasapainottamisohjelmaa. Kiinteistöveroja tarkistetaan jo vuonna 2015. Palvelutason tarkistaminen Palvelutasoa ja palvelulaajuutta arvioidaan uudelleen palvelutuotannossa. Erityisesti palveluverkko on tarkastelun kohteena. Toiminnassa ja sen kehittämisessä on jatkossa lähtökohtana, että kuntalaisille tarjotaan lakisääteiset ja valtuuston strategiapäätösten mukaiset palvelut. Muut kuin lakisääteiset tehtävät ja niiden laajuus on erityisen arvioinnin kohteena. Palvelutason arviointiin vaikuttaa myös valtion toimet. Sote-uudistus tulee vaikuttamaan ratkaisevasti kaupungin palvelurakenteeseen. Tuottavuus Tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi palvelujen järjestämistä ja palvelutuotannon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Palvelutuotannossa keskitytään kaupungin ydintehtäviin sekä yksinkertaistetaan ja selkeytetään palveluvalikoimaa. Lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintatapoja sekä sähköisiä asiointi- ja palvelukanavia. Palveluille taataan tarkoituksenmukainen laatu. Palvelutuotantoprosesseja ja niiden ohjausta ajanmukaistetaan automatisoinnin, sähköistämisen tai sähköisten työkalujen avulla ja kehittäminen kohdennetaan strategisesti tärkeisiin, volyymeiltaan suuriin palveluihin ja/tai palveluihin, joilla saadaan nopeasti kustannushyötyä. 17 Peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön sitoutuminen kytkeytyy kiinteästi hyvään johtamiseen, jota kehitetään tukemaan muutosjohtamista sekä tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattamista. Kaupungin tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen käyttökustannuksia pienennetään. Toimitilojen käyttöä tehostetaan mm. tilajärjestelyin. Uusien ja vanhojen toimitilojen monikäyttöisyyttä, yhteiskäyttöä ja muuntojoustavuutta kehitetään. Vanhoista ja tehottomista tiloista luopumista nopeutetaan. Maankäytön suunnittelussa priorisoidaan alueita, jotka ovat liitettävissä kustannustehokkaasti olemassa olevaan liikenne- ja palveluverkkoon sekä kunnallistekniikkaan. Maankäytöstä laaditaan ohjelma, jonka perusteella kaavoitetaan asuintontteja kaupungin omistamalle maalle kunnallistekniikan ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaavoituskohteiden järjestykseen vaikuttaa kaavatalous. Tavoitteena on, että alueiden tontinmyynti- ja sopimustulot kattavat kunnallistekniikan toteutuskustannukset. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen prosesseja kehittämällä varmistetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpi yhdyskuntarakenne. Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Vaasan kaupungin strategiaa ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omaa toimintaa. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin kaupunkiemolta. Investoinnit Kaupungin investoinnit voidaan jakaa käyttötarkoituksensa investointiohjelman priorisointi perustuu neljään eri ryhmään. mukaan eri ryhmiin. ja 1) Investoinnit jotka edesauttavat strategian, eli elinvoiman ja kasvun toteutumisen 2) Peruskorjausinvestoinnit 3) Peruspalveluinvestoinnit (jotka sisältävät erillishankkeet ja muut sopimushankkeet) 4) Vapaaehtoiset investoinnit. Viimeiseen ryhmään kuuluu vapaaehtoista toimintaa palvelevat lisäarvoinvestoinnit. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole perusteltua aloittaa uusia lisäarvohankkeita, eli vapaa-ajan, liikunnan tai kulttuurin uusia suuria rakentamishankkeita kaupungin budjettirahoituksella, vaan niiden mahdollinen toteutus taloussuunnitelmakaudella vaatii sekä yksityistä rahoitusta, että yksityistä vastuuta hankkeista. Kumppanuuksien hyödyntäminen edistää investointihankkeiden toteuttamista. Kaupungilla ei ole mahdollista rahoittaa edes kaikkia peruspalveluinvestointeja budjettirahoituksella, joten investointihankkeiden toteutusta vaihtoehtoisilla toteutustavoilla on selvitettävä. Kumppanuudella toteuttajat sitoutetaan yhdessä sovittaviin kehyksiin ja aikatauluihin. Palvelutalohankkeet, keskustan terveysasema ja suuret liikuntapaikkahankkeet ovat lähivuosien aikana merkittävimmät selvitettävät kumppanuushankkeet. Seuranta Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. 18 Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuukausiraportit Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Touko- ja joulukuun lopun tilanteista ei laadita erillistä raporttia kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista seurataan kuukausittain. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia. Seurantaraportti Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön olennaisimmat tapahtumat sekä muutokset. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset. 19 Tuloslaskelma 2015 Kaupunki Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Liikelaitokset Kaupunki yhteensä Sisältäen tasapainotusohjelman 2015 55 360 300 27 577 800 10 784 100 12 005 200 6 920 900 112 648 300 39 437 500 122 800 121 000 47 754 500 904 600 88 340 400 94 797 800 27 700 600 10 905 100 59 759 700 7 825 500 200 988 700 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä -180 900 900 -52 089 900 -198 316 900 -20 031 900 -30 585 700 -47 746 800 -4 220 000 -533 892 100 -19 295 200 -5 342 500 -10 033 200 -10 439 400 -76 800 -6 673 700 -312 300 -52 173 100 -200 196 100 -57 432 400 -208 350 100 -30 471 300 -30 662 500 -54 420 500 -4 532 300 -586 065 200 Toimintakate -421 243 800 36 167 300 -385 076 500 -378 486 500 Verotulot Valtionosuudet 277 400 000 99 477 000 277 400 000 99 477 000 277 400 000 99 477 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korvaus peruspääomasta liikel. Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä 803 000 13 360 000 21 087 600 -3 009 100 -84 000 32 157 500 27 000 6 000 0 -23 000 -21 087 600 -21 077 600 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 Vuosikate -12 209 300 15 089 700 2 880 400 9 470 400 Suunnitelman mukaiset poistot -12 510 200 -13 489 800 -26 000 000 -26 000 000 Tilikauden tulos Poistoerovarauksen muutos Tilikauden yli-/alijäämä -24 719 500 1 599 900 -23 119 600 1 000 000 -22 119 600 -16 529 600 1 000 000 -15 529 600 20 Rahoituslaskelma 2015 Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät: käyttöomaisuuden myyntivoitot eläkevastuuvarauksen tuloutus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulo Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat 1.1, euroa Kassavarat 31.12, euroa Lainamäärä 31.12. Lainamäärä euroa/asukas -12 209 300 Liikelaitokset Yhteensä € Sisältäen tasapainotusohjelman 15 089 700 2 880 400 9 470 400 15 089 700 -3 000 000 -290 000 -409 600 -3 000 000 -290 000 6 180 400 -17 901 000 -27 923 000 0 1 121 000 4 500 000 -13 401 000 -26 802 000 -45 824 000 1 121 000 4 500 000 -40 203 000 -45 824 000 1 121 000 4 500 000 -40 203 000 -28 900 300 -11 712 300 -40 612 600 -34 022 600 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 57 000 000 -24 500 000 32 500 000 57 000 000 -24 500 000 32 500 000 50 500 000 -24 500 000 26 000 000 650 000 650 000 650 000 33 350 000 33 350 000 26 850 000 -7 262 600 7 598 423 335 823 -7 172 600 7 598 423 425 823 -3 000 000 -290 000 -15 499 300 238 725 000 232 225 000 3 526 3 430 21 Tuloslaskelma 2015-2018 Kaupunki yhteensä 2015 Sisältäen tasapainotusohjelman 2016 2017 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 94 797 800 27 700 600 10 905 100 59 759 700 7 825 500 200 988 700 0 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä -200 196 100 -57 432 400 -208 350 100 -30 471 300 -30 662 500 -54 420 500 -4 532 300 -586 065 200 Toimintakate -385 076 500 -378 486 500 -373 450 000 -372 800 000 -378 105 000 Verotulot Valtionosuudet 277 400 000 99 477 000 277 400 000 99 477 000 281 400 000 100 468 000 291 300 000 101 472 000 294 400 000 102 480 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korvaus peruspääomasta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 835 000 13 366 000 21 087 600 835 000 13 866 000 21 087 600 840 000 13 900 000 21 087 600 -3 332 000 -21 171 600 10 785 000 -3 632 000 -21 171 600 10 985 000 -3 932 000 -21 171 600 10 724 000 2 880 400 9 470 400 19 203 000 30 957 000 29 499 000 Suunnitelman mukaiset poistot -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 Tilikauden tulos -23 119 600 -16 529 600 -6 797 000 4 957 000 3 499 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 -22 119 600 -15 529 600 -5 797 000 5 957 000 4 499 000 Vuosikate Poistoerovarauksen muutos Tilikauden yli-/alijäämä 22 Rahoituslaskelma 2015-2018 Sisältää liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät: käyttöomaisuuden myyntivoitot eläkevastuuvarauksen tuloutus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulo Investointien tulorahoitusprosentti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos TA 2015 2015 Sis. tasapainotusohjelman TS 2016 TS 2017 TS 2018 2 880 400 9 470 400 19 203 000 30 957 000 29 499 000 -3 000 000 -290 000 -409 600 -3 000 000 -290 000 6 180 400 -2 500 000 -270 000 16 433 000 -2 000 000 -250 000 28 707 000 -2 000 000 -220 000 27 279 000 -45 824 000 -45 824 000 897 000 1 121 000 4 500 000 4 500 000 -40 427 000 -40 203 000 6,4 21,2 -49 011 000 -45 991 000 -47 428 000 1 660 000 1 640 000 1 642 000 4 000 000 3 500 000 3 500 000 -43 351 000 -40 851 000 -42 286 000 40,6 69,8 64,4 -40 836 600 -34 022 600 -26 918 000 -12 144 000 -15 007 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 57 000 000 50 500 000 -24 500 000 -24 500 000 32 500 000 26 000 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 51 000 000 38 000 000 41 000 000 -25 000 000 -26 000 000 -27 000 000 26 000 000 12 000 000 14 000 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 Rahoituksen rahavirta 33 350 000 26 850 000 26 850 000 12 850 000 14 850 000 Rahavarojen muutos Kassavarat 1.1, euroa Kassavarat 31.12, euroa -7 486 600 7 598 423 335 823 -7 172 600 7 598 423 425 823 -68 000 335 823 267 823 706 000 267 823 973 823 -157 000 973 823 816 823 Lainamäärä Lainamäärä, euroa/asukas 238 725 000 232 225 000 258 225 000 270 225 000 284 225 000 3 526 3 430 3 781 3 922 4 090 23 III TAVOITTEET 1. Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Vaasan kaupungin strategiaa ”Pohjolan energiapääkaupunki - virtaa hyvään elämään” ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omassa toiminnassakin. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin emolta. Omistuksille asetetaan tuottavuus/vaikuttavuustavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan tuottovaateet, joiden toteutumisen seuranta on aktiivista ja reagointi poikkeamiin nopeaa. Omistuksille tehdään säännönmukaisesti arviointi niiden toimivuudesta ja tehtävien suorittamisesta taloudellisesti ja vaikuttavasti. Epätarkoituksenmukaisista omistuksista irtaannutaan ja päällekkäiset toiminnot puretaan. Nykyiset yhteisöille annettavat avustukset ja rahoitussopimukset arvioidaan ja niiden tasoa tarkistetaan tarvittaessa. Tiukemmalla omistajaohjauksella ja sopimusmenettelyillä varmistetaan, että kaupungin etu ei vaarannu, omaisuuden arvo ei laske tai aiheuta kaupungista riippumattomia, yllättäviä ja kohtuuttomia kustannuksia. Rahoitusrakenteilla varmistetaan, että kaupungin rahoituksella katetaan ainoastaan yhteisöille annettujen ydintehtävien hoitaminen. Vuoden 2014 aikana on tuotu käsittelyyn uudistuneet konserniohjeet. Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut on määritelty konserniohjeessa. Niillä varmistetaan laadukas konserniohjaus ja –valvonta sekä konserniin liittyvien asioiden valmistelu. Konserniyhtiöiden strategiset tavoitteet 2015 Kiinteistö Oy Pikipruukki Asukkaiden yhteistyön ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja kehittäminen. Asuntojen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen. Asuntojen käyttöasteen nostaminen. Vaikuttaminen julkisten liikenneyhteyksien parantamiseksi asuinalueiden ja keskustan välillä, jotta eri asuinalueilla sijaitsevien asuntojen kysyntää kasvaisi. Markkina-aseman vahvistaminen rakennuttamalla tarpeen mukaisesti vanhusten palvelutaloja ja uusia vuokrataloja suuren kysynnän alueille, sekä nostamalla asuntojen ja asumispalveluiden laatua. • Himalajan palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika on 10/2015. • Taitokadun palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 9/2016. • Fyrrykartanon palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 10/2016. • Kapteeninkadun palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 9/2017. • Ristinummen palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 10/2017. Koy Sekahaku Yhtiön toimiala on asuinhuoneistojen vuokraus. 24 Vuonna 2008 on selvitetty yhtiön jakautumista (yhtiön toinen omistaja on VOAS). Vuoden 2015 jatketaan yhtiön jakautumisselvitystä ja tuodaan selvitys toimenpide-ehdotuksineen hallinnolliseen käsittelyyn. Oy Vaasan Asumisoikeus Yhtiön tehtävänä on yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä ylläpitää ja monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa. Yhtiö pyrkii turvaamaan kysyntää vastaavan kohtuuhintaisen asuntotarjonnan Vaasassa. Yhtiö huolehtii ympäristön ja asukkaiden viihtyvyydestä niin toimien, että kustannukset tulevat katetuksi käyttöasteen ollessa mahdollisimman korkea; yli 90 %. Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy Yhtiön tavoite on tarjota asuntoja asiakaslähtöisesti Vähänkyrön alueelle muuttaville ja Vähässäkyrössä asuville ihmisille, jokaiselle tarpeittensa mukaan. Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja huolehtien samalla ympäristön ja asukkaiden viihtyvyydestä niin toimien, että edellisestä aiheutuvat kustannukset tulevat katetuksi käyttöasteen ollessa mahdollisimman korkea; yli 90 %. As Oy Teerinimenkatu 8 ja As Oy Vaasan Kråklundinkatu Yhtiöt omistavat yhteensä 51 asuntoa, jotka ovat vuokrakäytössä Pikipruukin välityksellä. Kaupunginhallitus on 24.3.2014 päättänyt puoltaa vuokratalokohteiden vapauttamista kokonaan aravarajoituslain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Kun kaupunki on saanut vapautuksen, pitkän aikavälin tavoitteena on myydä asunto-osakeyhtiöiden asunto-osakkeet. Koy Vaasan Mäntyhovi Yhtiö omistaa vanhusten vuokratalon osoitteessa Mäntymäentie 12. Yhtiön omistavat 70 % Vaasan kaupunki ja 30 % Setlementti. Talossa on myös kerhohuone, jossa on Setlementin järjestämää kerhotoimintaa. Tavoitteena on jatkaa omistajien välistä yhteistyötä vuoden 2015 aikana. Oy Klemetinkaari Yhtiön omistamat rakennukset on rakennettu 1940-luvulla ja ne sijaitsevat Vaasan kaupungin omistamalla tontilla osoitteessa Varastokatu 2-4. Yhtiön omistavat Vaasan kaupunki ja Senaattikiinteistöt ja rakennuksissa toimii työväenopisto ja maakunta-arkisto. Yhtiö on vuoden 2014 aikana esittänyt rakennusten merkittävää peruskorjaushanketta, mutta heikosta taloustilanteesta johtuen hanketta ei voida toteuttaa 2015 vuodenkaan aikana. Palosaaren Yrityskeskus Oy Edesauttaa uusien yritysten etabloitumista Vaasaan. Palveluiden asiakasyritysten tarpeiden mukaan ja henkilökunnan palvelualttiuden ylläpito. monipuolistaminen Jatkuva ja tehokas omaisuuden ja tulovirtojen hallinta. Kiinteistöjen korjaus vaarantamatta taloutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten soveltaminen monimuotoisiksi toimitiloiksi ja samalla säilyttää rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo. Rakennusten suojelun rajoissa on keksittävä erilaisille tiloille sopiva käyttö. 25 Oy Vaasan Pysäköinti ja Koy Vaasan Myllynranta Yhtiöillä ei ole toimintaa ja pitkän aikavälin tavoitteena on lakkauttaa yhtiöt. Koy Cargo Apron Yhtiöllä ei ole ollut varsinaista liiketoimintaa perustamisen jälkeen. Tavoitteena on käynnistää investointihanke vuoden 2015 aikana liittyen lentologistiikkatoimintojen kehittämiseen. Kova Login Oy Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhdessä omistaman logistiikkayhtiön tavoitteena on jatkaa logistiikka-alueen markkinointia ja kehittämistä uusien yrityshankkeiden mahdollistamiseksi alueella. Koy Palosaaren kampus Kiinteistö Oy Palosaaren Kampuksen strategiset tavoitteet ovat rakennuttaa, jalostaa ja ylläpitää korkealuokkaisia toimitiloja Vaasassa toimiville ammattikorkeakouluille kilpailukykyisillä vuokrilla ilman että yhtiö saavuttaa voittoa. Kiinteistö Oy Teatteriparkki Yhtiön tavoitteena on hallinnoida teatterikorttelissa sijaitsevaa maanalaista yleistä pysäköintilaitosta. Laitoksen tavoitteena on parantaa keskusta-alueen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Vaasan kaupunki vastaa pysäköintilaitoksen varsinaisesta pysäköintitoiminnasta. Vaasan seudun matkailu Oy Yhtiön tehtävänä on edistää ja kehittää seudun matkailua. Yhtiö vastaa seudun matkailuneuvonnasta ja matkailun yhteismarkkinoinnista ja -myynnistä. Yhtiö tekee tiivistä markkinointiyhteistyötä seudun matkailuyrittäjien kanssa. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Oy Vaasa Parks Ab Yhtiö perustettiin omistajiensa yhteisenä aluekehittämisen välineenä ja Vaasan kaupungin elinkeinopoliittisena vastauksena alueen yritysten pyyntöön lähteä aktiivisella tavalla edesauttamaan yritysten toimitila- ja tonttiasioiden kehittymistä Vaasassa. Yhtiön toimintaajatuksena on tuottaa koko toiminta-ajan ja myös jatkossa asiakaslähtöisiä ratkaisuja ensisijaisesti yritysten toimitilatarpeisiin sekä kehittää ja markkinoida yrityspuistoja ja toimitiloja tavoitteenaan uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Vaasan seudulle. Toiminta painottuu Vanhan Vaasan (Vaasa Airport Park/ Runsor) teollisuusalueen kaupungin omistuksessa olevien kortteleiden kehittämiseen ja markkinointiin. Toiminta kattaa myös vuonna 2011 Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhteisesti perustaman logistiikka-alueen kehittämis- ja markkinointitehtävät. Palvelusopimusmenettelyn kautta Vaasan kaupunki käyttää Oy Vaasa Parks Ab:tä monipuolisesti ”työkaluyhtiönään” ja yhteistyökumppaninaan mm. yritysalueiden maankäytön kehittämisessä sekä vapaiden tonttien ja toimitilojen koordinaatio- ja markkinointitehtävissä. NLC Ferry Oy Ab Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta ovat 18.6.2012 molempien valtuustojen yhteisellä päätöksellä perustaneet yhteisen yhtiön ylläpitämään Merenkurkun laivaliikennettä. Yhtiön tavoitteena on luotettavasti ylläpitää laivaliikennettä kasvattaen sekä matkustaja- että rahtimääriä niin, että yhtiön saavuttaa operatiivisen nollatuloksen. Liiketuloksen ennustamisessa ja 26 arvioinnissa vuoden 2015 aikana epävarmuustekijät koko toimialalle. huomioidaan ns. rikkidirektiivin tuomat merkittävät Yhtiö osallistuu Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan vetämään Midway Alignment TEN-Thankkeeseen 15 muun kumppanin tavoin. Merenkurkun Satamat Oy Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta ovat 16.6.2014 molempien valtuustojen yhteisellä päätöksellä perustaneet yhteisen yhtiön ylläpitämään Merenkurkun satamia. Vuosi 2015 on yhtiön ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen yhteisen päätöksen mukaan yhtiön toiminta-ajatus on, että yhtiö: • ylläpitää liiketoiminnallisia satamatoimintoja Uumajassa ja Vaasassa. • on satamayritys, joka tarjoaa laajan palveluvalikoiman merenkulku- ja kuljetuselinkeinolle. • antaa resursseja elinkeinoelämälle kehittäessään merenkulkua Itämeren alueelle ja alueelta ja vaikuttamalla siihen, että alueen kuljetukset hoidetaan kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta parhaalla tavalla. • keskittyy tehtäviin, jotka ovat suoraan yhteydessä ydintoimintaan eli sataman ylläpitämiseen. On siis kysymys vakiintuneiden satamatoimintojen sekä täydentävien palvelujen, esim. ahtauksen, varastoinnin, tavaranhallinnan, huolinnan, matkustajapalvelujen, alusselvityksen, tarjonnan varmistamisesta - laadukkaalla ja kustannustehokkaalla tavalla. • toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja sen tulee tuottaa kohtuullista tuottoa investoidulle pääomalle. Vaasan Sähkö Oy Kustannustehokkuus: Vaasan Sähkö toimittaa asiakkailleen kaukolämpöä ja sähköenergiaa sekä energiaverkkojensa palvelua siten, että ne laadullisesti ja hinnallisesti luovat käyttäjilleen kilpailuetua. Operatiivinen erinomaisuus: Tuntipohjaisen ICT-ympäristön kehitystyötä jatketaan energianhallinnan ja asiakaspalvelun parantamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi Investoinnit: Käynnissä oleva monivuotinen investointiohjelma saatetaan päätökseen (päästötön tuotanto, bioenergia, toimitilat) Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on voittoa tavoittelematon elinkeino- ja kehitysyhtiö, jonka visiona on olla paras kehitysyhtiö Pohjoismaissa. Tulos on ollut kumulatiivisesti ja pitää olla tulevaisuudessakin hyvin tarkkaan nolla. Taloudellisesti yhtiö on toteuttanut suunnitelmia erittäin hyvin ja on vakavarainen sekä omaa hyvän maksuvalmiuden. Henkilöstö on VASEKin tärkein resurssi ja ”työkalu”. Tämän johdosta hyvä, motivoitunut ja osaava henkilöstö on selkeässä avainasemassa yrityksen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, yritysneuvonnan ja toimialakehittämisen määrällisen ja laadullisen tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Yritys noudattaa hyvin tarkkaan hyvän hallintotavan periaatteita, on avoin ja erittäin ketterä toimija, joka fokusoituu selkeästi tarpeelliseksi nähtävien tulosten saavuttamiseen. 27 Vaasan Ekolämpö Oy Vaasan kaupunki perusti 2007 Vaasan Ekolämpö Oy:n yhdessä Vaasan Sähkö Oy:n ja KWH Pipe Oy:n kanssa. Vaasan Ekolämpö Oy:n toiminta-ajatuksena on huolehtia Suvilahden matalalämpöjärjestelmästä sekä Västervikin maalämpöverkostosta. Kaupunginhallitus on 18.6.2014 päättänyt käynnistää neuvottelut ja selvitystyön yhtiön toiminnan siirtämisestä kolmannelle osapuolelle. Työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Yhtiön tavoitteet vuosille 2015-2017 • Tekniikan ja liiketalouden alojen houkuttelevuuteen panostaminen • Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian yhteistyö alueen sosiaali- ja terveysalan palveluissa tarvittavien osaajien kouluttamiseksi • Hakea ja käyttää OKM:n hankerahaa vuonna 2015 Palosaaren kampuksen kehittämiseen ja TKI -toimintaan • Koulutusten kansainvälisen yhteistyön kehittäminen valittujen kumppanikorkeakoulujen kanssa siten että kaikki opiskelijat saavat opintojen aikana valmiudet kansainväliseen toimintaan • Opiskelijakeskeisyyden lisääminen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen opetuksessa • Yhtiön talous tulee olla tasapainossa siten, että tulorahoituksella katetaan toiminnan kulut. Stormossen Oy Yhtiön tavoitteena on ylläpitää kilpailukykyistä ja kustannustehokasta jätehuoltotoimintaa. Yhtiö ylläpitää tiivistä ja avointa vuoropuhelua omistajakuntien kanssa. 28 2. LIIKELAITOSTEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Valtuusto asettaa liikelaitoksille sitovat tavoitteet, jotka esitetään tässä talousarviokirjan osiossa. Talousarviokirjan liikelaitoskohtaisissa tiedoissa esitetään johtokuntien esitykset talousarvioksi. Valtuuston hyväksyttyä kaupungin talousarvion ja sitovat tavoitteet, vahvistavat johtokunnat liikelaitosten talousarviot. Valtuusto asettaa liikelaitoksille sitovia tavoitteita kolmella osa-alueella: 1. Sijoitetun pääoman tuloutustavoite on perittävä korvaus peruspääomalle. 2. Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden tavoite asetetaan toiminnallisena ylijäämätavoitteena (liikeylijäämä ilman poistoja). 3. Valtuusto ohjaa investointien kokonaismäärää, Vaasan Talotoimella vuotuisen kokonaismäärärahan ohella sitovana ovat hankekohtaiset määrärahat (ylivuotinen määräraha). Sitovat tavoitteet liikelaitoksittain Liikelaitos Vaasan Vesi Vaasa Aluetyöterveys Vaasan Talotoimi (1 Pohjanmaan Pelastuslaitos (2 - Pelastustoimi - Ensihoitopalvelut Tuloutustavoite € Investoinnit netto 1 420 000 23 000 Liikeylijäämä ilman poistoja € 6 388 200 92 800 19 644 500 28 706 300 21 322 000 0 0 630 000 340 000 630 000 340 000 € 4 500 000 - 1) Vaasan Talotoimen tuloutustavoite 19 644 500 € koostuu keskushallinnolle tuloutettavasta pääomavuokran osasta. Tuloutustavoitteen määrä vahvistetaan vuosittain talousarviossa. 2) Pohjanmaan Pelastuslaitoksen sitovana tavoitteena on pelastustoimessa kuntaosuuksien yhteismäärä 11 145 400 €, johon sisältyy investointien nettomenoa vähintään 630 000 €. Talousarvion sivuilla 115-127 olevat liikelaitosten talousarviot ovat johtokuntien esitysten mukaiset. Liikelaitosten johtokuntien on joulukuussa vahvistettava talousarvot, joiden perustana ovat valtuuston päättämät sitovat tavoitteet. 29 IV VUODEN 2015 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET KÄYTTÖSUUNNITELMAT Valtuusto hyväksyy talousarvion määrärahat tulosaluetasolla. Lautakuntien ja johtokuntien (jatkossa lautakunta) tulee tammikuussa tarkistaa käyttösuunnitelmat sekä toiminnalliset tavoitteet vastaamaan valtuuston myöntämiä määrärahoja. Liikelaitoksille valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat vahvistavat talousarvion niin että asetetut sitovat tavoitteet saavutetaan. Vuoden 2015 talousarvion sisältämään toimintaan kohdistuu talouden tasapainotusohjelman toimenpiteet. Tasapainotusohjelma on tulosaluekohtainen ja osa hyväksyttyä talousarviota. Bruttobudjetoitujen yksiköiden talousarvioihin tämä kohdistetaan määrärahan pienennyksenä. Nettoyksiköille kohdistetaan säästövaade samoin periaattein ja näiden on huomioitava se käyttösuunnitelmia laadittaessa. Liikelaitoksiin säästövaade kohdistuu tuottovaatimuksen korotuksena tai kuntaosuuksiin pienennyksenä. Käyttösuunnitelmat hyväksyessään lautakuntien on varmistettava, että lakisääteiset velvoitteet pystytään hoitamaan. Talousarvion toteuttaminen edellyttää tiukkaa talouden seurantaa ja jatkuvaa kustannusten hallintaa. Kaupunginhallitus antaa hallintokunnille talousarvion noudattamiseen lisäohjeistusta (talousarvion noudattamisohjeet). Käyttösuunnitelmat käsitellään kaupunginhallituksessa helmikuussa. KOKONAISVASTUU TOIMINNASTA JA TALOUDESTA Tilivelvollisia ovat kuntalain ja kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan lautakuntien ja johtokuntien jäsenet, viraston päälliköt ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat. Valtuuston vahvistamien määrärahojen ja niiden perusteiden ja tuloperusteiden noudattaminen kuuluu tilivelvollisuuden piiriin. Lautakunta ei saa ylittää myönnettyä kokonaismäärärahaa; samoin on huolehdittava siitä, että valtuuston vahvistamat tuloperusteet toteutuvat. Talousarvioon sisällytetyt ja määrärahoissa huomioidut uudelleenarviointitoimenpiteet tulee toteuttaa. Jos vuoden aikana määrärahoihin kohdistuu ylityspaineita, on toimintaa uudelleen arvioimalla turvattava määrärahojen riittävyys. Ylitys, joka johtuu ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta ja on niin suuri, että sitä ei toimintaa uudelleen arvioimallakaan pystytä kattamaan, on välittömästi tuotava kaupunginhallituksen käsittelyyn kokonaistalouden vaikutusten arvioimiseksi ja mahdollisten tasapainotustoimenpiteiden käynnistämiseksi. Vuoden alkupuolella määrärahoja tulee käyttää vain välttämättömiin hankintoihin, jotta talousarvioon jää liikkumavaraa myös vuoden loppupuolelle. Tulot on kannettava nopeasti laskutusperusteen syntymisen jälkeen; ostolaskut maksetaan vasta eräpäivänä rahoituskustannusten minimoimiseksi, samoin käteisalennusten saanti on varmistettava. MÄÄRÄRAHOJEN SITOVUUS, TALOUDEN OHJAUS JA TASAPAINOVAATIMUKSET 1. Käyttötalouden määrärahat 1.1 Bruttoyksiköt Valtuuston lautakunnalle vahvistama määräraha sitoo hoitamaan toiminnan määrärahan sallimissa rajoissa tavoitteet saavuttaen. Valtuustoon nähden sitova määräraha on lautakunnalle vahvistettu toimintameno. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä seuraavasti: * Tulosalueiden välisistä muutoksista päättää lautakunta. * Lautakuntien välisistä muutoksista päättää kaupunginhallitus. * Tulosaluetasoa alemmista sitovuuksista päättää lautakunta. 30 Määrärahaan voidaan lisäksi vahvistaa erityissitovuuksia, jotka on esitetty ao. tulosalueen perustelutekstin lopussa. 1.2. Nettoyksiköt 1.2.1 Tukipalveluyksiköt Tukipalvelujen toiminnan ja talouden ohjauksen periaatteista säädetään kaupunginhallituksen vahvistamissa tukipalvelujen ohjauksen ja arvioinnin menettelytapaohjeissa, jotka päivitetään. Nettoyksikköinä (ylivuotinen netto) toimivat seuraavat tukipalvelut: - Vaasan Graafiset palvelut - Vaasan Tekniset palvelut - Vaasan Siivouspalvelut - Vaasan Ruokapalvelut Nettoyksikön ohjausväline on tulos- ja rahoituslaskelma. Rahoituslaskelma laaditaan, mikäli nettoyksiköllä on investointimenoja, jotka sen tulee kattaa tulorahoituksellaan; muutoin tulosta seurataan tuloslaskelman avulla. Sitova taloudellinen tavoite: - jos yksikön tulos-/rahoituslaskelma on tilinpäätöksessä alijäämäinen tai talousarvion laatimisvuoden ennuste näyttää alijäämää, on tämä alijäämä katettava viimeistään kolmen seuraavan vuoden aikana. - tukipalveluyksikön jatkuva tai pidempiaikainen ylijäämän tuottaminen tulee perustua hyväksyttyyn investointisuunnitelmaan. Nettoyksikkönä toimivat tuotannolliset tukipalvelut ja investointien rahoitus: - Vaasan Graafiset palvelut: ei investointimenoja, tulosta seurataan tuloslaskelmalla Vaasan Siivouspalvelut: ei investointimenoja, tulosta seurataan tuloslaskelmalla Vaasan Ruokapalvelut: rahoittaa tuloksellaan poistot, tulosta seurataan tuloslaskelmalla. Vaasan Tekniset palvelut: rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit, tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla Tukipalveluyksikköjen investointimäärärahan sitovuudessa noudatetaan kohdassa 4. esitettyjä investointimäärärahojen sitovuuksia. 1.2.2. Muut nettoyksiköt Ammattiopisto ja lukiot A. Opetustoiminta Sitova taloustavoite: Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset €/oppilas ovat korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Valtuustoon nähden sitovana, tilinpäätöksessä todettu normihinnan ylitys (”alijäämä”) tulee kattaa kahden seuraavan vuoden aikana. Normihinnan alituksen (”ylijäämä”) kertymistä ei rajoiteta. Ali- ja ylijäämän kertymistä seurataan erillisellä laskelmalla. B. Maksupalvelutoiminta Sitova nettomeno on toiminnan kattaminen toimintatuloilla. Alijäämä voidaan kattaa opetustoiminnassa syntyneellä ylijäämällä. Ylijäämän kertymistä ei rajoiteta. 31 Investointimäärärahan sitovuudessa noudatetaan kohdassa 4. esitettyjä investointimäärärahojen sitovuuksia. Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Ylivuotisessa nettobudjetoinnissa oleva yksikkö, jolle laaditaan informatiivinen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Talouden ohjauksessa noudatetaan soveltuvin osin tukipalvelujen ohjauksen ja arvioinnin menettelytapaohjeita. Sitova taloudellinen tavoite on: jos yksikön tulos-/rahoituslaskelma on tilinpäätöksessä alijäämäinen tai talousarvion laatimisvuoden ennuste näyttää alijäämää, on tämä alijäämä katettava viimeistään kolmen seuraavan vuoden aikana. Ylijäämän kertymistä ei rajoiteta. Investointimäärärahan sitovuudessa noudatetaan kohdassa 4. esitettyjä investointimäärärahojen sitovuuksia. Vaasan kaupunginteatteri Ylivuotisessa nettobudjetoinnissa oleva yksikkö; sitova nettomeno vahvistetaan vuotuisissa budjeteissa. Yli-/alijäämän kertymistä seurataan nettolaskelmalla. Talouden ohjauksessa noudatetaan soveltuvin osin tukipalvelujen ohjauksen ja arvioinnin menettelytapaohjeita. Sitova taloudellinen tavoite on: jos yksikön tulos-/rahoituslaskelma on tilinpäätöksessä alijäämäinen tai talousarvion laatimisvuoden ennuste näyttää alijäämää, on tämä alijäämä katettava viimeistään kolmen seuraavan vuoden aikana. 2. Harkinnanvaraisiin avustuksiin perustuvat määrärahat ja tilaustyötilit Seuraavien määrärahojen osalta noudatetaan vuotuista nettomenositovuutta, jolloin nettomenon tulee olla 0 €. Näiden määrärahojen muutoksista päättää kaupunginhallitus. 1. Avustuksiin ja korvauksiin perustuvat määrärahat, jotka saadaan vuoden aikana kohteisiin, joiden toteuttaminen edellyttää vastaavan menomäärärahan käyttämistä. 2. Tilaustyö-, maksu- ja myyntipalveluyksiköt, jotka kattavat toimintatuloilla toimintamenonsa. Määrärahojen budjetointi ja seuranta on vuoden aikana järjestettävä omana tulosyksikkönä tai ainakin omana laskentakohteena, jolloin nettomenon toteutuminen voidaan todentaa. 3. Investointimäärärahat Investointiosan määrärahat vahvistetaan talousarviossa toimielimille omaisuusryhmittäin. Investointiosan määrärahojen tulosyksikkökohtainen käyttösuunnitelma on vahvistettava tammihelmikuun aikana. Valtuustoon nähden sitovana määrärahana on: Aineettomat hyödykkeet: tulosyksikkötaso. Julkinen käyttöomaisuus so. kiinteät rakenteet ja laitteet: tulosyksikkötaso Koneet ja kalusto: toimielintaso. Nettobudjetointiyksiköiden poistonalaisen irtaimen omaisuuden sitova määräraha on yksikölle talousarviossa vahvistettu määräraha. Maa- ja vesialueet: tulosyksikkötaso Osakkeet ja osuudet: tulosyksikkötaso Sitovuustason ylittävistä määrärahan käyttötarkoituksen muutoksista päättää kaupunginhallitus (alle 300 000 €) ja valtuusto (yli 300 000 €). Maanvaihtokauppoihin liittyvät määrärahamuutokset, joihin ei liity rahasuorituksia päättää kaupunginhallitus. 32 4. Liikelaitokset Kuntalain mukaisina liikelaitoksina toimivat Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, Pohjanmaan pelastuslaitos ja Vaasan Aluetyöterveys. Liikelaitokselle laaditaan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Liikelaitosten talousarvion ja –suunnitelman laatimista sekä liikelaitosta sitovia eriä kunnan talousarviossa koskevat määräykset sisältyvät kuntalakiin. Kaupungin talousarvioon sisältyvät liikelaitoksia sitovat tavoitteet on esitetty sivulla 31. Investointimäärärahat: valtuustoon nähden talousarviovuonna varattu kokonaismääräraha. sitovana on liikelaitoksen investointeihin MÄÄRÄRAHAPERUSTEIDEN NOUDATTAMINEN Talousarvion toteuttamisessa on noudatettava valtuuston ja lautakunnan käyttösuunnitelmassa vahvistamia perusteita. Toimintasuunnitelmaa voidaan muuttaa, mikäli muuttuneet olosuhteet sitä välttämättä vaativat. Valtuuston määrärahaperusteluissa vahvistaman toimenpiteen saa muuttaa kaupunginhallitus ja suurempien periaatteellisten toimenpiteiden osalta valtuusto. Mikäli toimintaan saadaan valtionosuutta, on ennen toimenpiteen suorittamista varmistettava, että valtionosuus saadaan vahvistetun suuruisena. Lautakunnat eivät saa • • • osoittaa määrärahoja talousarviovuoden aikana talousarvioon sisältymättömän toimintamuodon aloittamiseen, osoittaa määrärahoja talousarvioon sisältymättömän palvelutason nostamiseen tai palvelujen laajentamiseen, tehdä yli vuoden kestäviä leasing- ja vuokrasopimuksia. HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAT SEKÄ HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Kaupunginhallitus antaa määräykset henkilöstöresurssien ohjauksesta ja mahdollisista sitovuusmääräyksistä. Lautakunnan tulee vastata kokonaismäärärahansa riittävyydestä, johon kuuluvat myös henkilöstömäärärahat. Lautakunnan on vuosittain päivitettävä henkilöstösuunnitelma, jossa kartoitetaan henkilöstörakenne, tulevan toiminnan vaatima rakenne ja lähtövaihtuvuus. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämismenettelyssä sekä määräaikaisen henkilökunnan palkkaamisessa noudatetaan yleisjaoston ja kaupungin johtoryhmän päätöksiä sekä muita annettuja ohjeita. SEURANTA Virastojen tulee antaa lautakunnille selvitys sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä tilinpäätösennuste. Tarvittaessa on esitettävä toimenpiteet määrärahan ylityspaineiden kattamiseksi. Aikataulu: - käyttösuunnitelmien tarkistus tammikuussa - Huhti- ja elokuun lopun tilanteista talous-, toiminta- ja henkilöstöraportti. Syyskuun lopun tilanteesta talousraportti. - Keskitetysti raportoidaan kaupunginhallitukselle talouden toteutumatilanteesta kuukausittain. 33 Taloustoimi raportoi kaupunginhallitusta ja valtuustoa kokonaistalouden toteutumasta vastaavina ajankohtina. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten toteutumatilanteesta ja tilinpäätöksessä. tavoitteiden toteutuminen raportoidaan 31.7. ARVONLISÄVEROKÄYTÄNTÖJEN OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN Hallintokuntien tulee toiminnassaan varmistaa arvonlisäverokäytäntöjen oikeellisuus. Erityisesti uuden toiminnan käynnistämisen yhteydessä on selvitettävä oikea arvonlisämenettely. VASTUUHENKILÖT Lautakuntien on vuosittain määrättävä henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet, ellei hyväksyjää ole määrätty johtosäännössä. Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite täyttää taloussäännössä mainitut vaatimukset ja että käytettävissä olevaa määrärahaa ei ylitetä. TILAPÄISLUOTTO Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 60 milj. €. 34 35 V TOIMENPIDEOHJELMA MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT 1. KÄYTTÖTALOUSOSA, KAUPUNKI LIIKELAITOKSET sivut 38 - 114 sivut 115 - 128 2. INVESTOINTIOSA, KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET sivut 129 - 140 3. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAOSA sivut 141 - 145 Käyttötalousosassa tulosaluekohtaisen perustelun jälkeen on esitetty toimintatulot ja menot sekä toimintakate. Määrärahan sitovuuksia on tarkemmin selvitetty osassa IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet sivuilla 29-33. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy toimielimiä euromääräisesti sitova tasapainotusohjelma. Euromäärät toimielimittäin on esitetty liitteessä 5 sivulla 162. Vuoden 2013 kuntaliitoksesta johtuen vuoden 2012 tilinpäätöksen luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2013-2015 lukujen kanssa. Vuodesta 2012 lukien sairausvakuutuskorvaukset on budjetoitu yhtenä eränä varausmäärärahoihin palkkavaraukseen liikelaitoksia ja nettoyksiköitä lukuun ottamatta. Toteutumat kirjataan vuoden aikana entiseen tapaan hallintokuntien tileille. Palkkavaraukseen budjetoidusta tuloarviosta siirretään hallintokuntien talousarvioon toteutumaa vastaava summa, jolloin tilinpäätöksessä sairausvakuutuskorvausten budjetointi ja toteutuma vastaavat toisiaan. 36 KÄYTTÖTALOUS Toimiala/toimielin Tulosalue Sivu Keskusvaalilautakunta 100 Vaalit 38 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi 38 KESKUSHALLINTO Kaupunginvaltuusto 120 Kaupunginvaltuusto 39 39 Kaupunginhallitus 130 Kaupunginhallitus 131 Hallintopalvelut 133 Henkilöstöpalvelut 134 Taloustoimi 135 Kaupunkikehitys 136 Kaavoitus 140 Avustukset 141 Jäsenmaksut 142 Osuudet 143 Varausmäärärahat 144 Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset 145 Työllistäminen 146 Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistettavat kustannukset 39 40 41 42 43 44 45 46 47 47 48 49 49 Vähänkyrön aluelautakunta 150 Aluelautakunta 151 Yhteispalvelupiste Vähäkyrö 152 Kyrönmaan työpaja Arpeeti 50 50 50 200 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja talous 210 Sosiaalityö ja perhepalvelut 220 Koti- ja laitoshoito 230 Terveyspalvelut 239 Erikoissairaanhoito 240 Yhteistoiminta-alue/Laihia 52 54 56 55 59 62 63 64 PERUSTURVAN TOIMIALA Sosiaali- ja terveyslautakunta SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 67 300 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto 302 Varhaiskasvatus 303 Perusopetus 305 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 308 Kuula-opisto 69 69 70 74 77 77 310 Toisen asteen yhteinen hallinto 312 Vaasan Lyseon lukio 313 Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk 315 Vaasan ammattiopisto 318 Vaasan aikuiskoulutuskeskus 78 78 79 80 81 82 Oppisopimustoimen johtokunta 320 Oppisopimuskoulutus 83 Työväenopiston johtokunta 330 Vaasa-opisto 84 Toisen asteen koulutuslautakunta 37 Direktionen för Arbis 340 Vasa arbis 85 350 Hallinto-osasto 351 Liikuntaosasto 352 Liikuntapaikkaosasto 355 Nuoriso-osasto 87 87 88 89 90 Vapaa-aikalautakunta Museolautakunta 361 Pohjanmaan museo 362 Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 92 370 Hallinto- ja talouspalveluyksikkö 371 Kulttuurikeskus 372 Kirjastotoimi 93 94 94 95 380 Vaasan kaupunginorkesteri 381 Vaasan kaupunginteatteri 96 96 98 Teatteri- ja orkesterilautakunta TEKNINEN TOIMIALA Rakennus- ja ympäristölautakunta 500 Rakennusvalvonta 501 Ympäristön suojelu 503 Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue 504 Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue 99 101 101 102 103 104 510 Yhteispalvelut 511 Kiinteistötoimi 512 Kuntatekniikka 515 Vaasan Tekniset palvelut 516 Vaasan Siivouspalvelut 517 Vaasan Ruokapalvelut 105 105 106 108 110 111 112 580 Jätelautakunta 114 Tekninen lautakunta Vaasan seudun jätelautakunta 91 91 Liikelaitokset 115 Pohjanmaan Pelastuslaitosliikelaitoksen johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi 120 Vaasan Aluetyöterveyshuollon johtokunta Vaasan Aluetyöterveys 122 Vaasan Talotoimi-liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi 125 116 38 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta huolehtii yleisten vaalien toimittamisesta siltä osin kuin se vaalilainsäädännön mukaan kuuluu kaupungille. Keskusvaalilautakunta järjestää suunnittelukaudella 2015-2017 eduskuntavaalit 19.4.2015 ja kunnallisvaalit lokakuussa 2016. Vuonna 2017 ei pidetä vaaleja. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1 000 € 0 -1 -1 TA 2014 1 000 € 94 -135 - TA ES 2015 1 000 € 100 -149 -49 TA 2015 1 000 € 100 -149 -49 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii hallinnon ja talouden ulkoisen tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä onko palvelutoiminta järjestetty tarkoituksenmukaisesti. 110 TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakunta toimii kaupunginvaltuuston alaisena ja valmistelee valtuustolle toimialaansa kuuluvat asiat sekä antaa vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen edellisen tilikauden strategiaan perustuvien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin ulkoisen tilintarkastuksen, valvoo suunnitelmien toteutumista ja yhteen sovittaa tilintarkastajan ja ulkoisen arvioinnin. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Tarkastuslautakunnan toiminta (arviointi, tarkastuksen järjestäminen) Ulkoinen tilintarkastus TP 2011 283 pv TP 2012 285 pv TP 2013 337 pv TA 2014 285 pv TA 2015 285 pv 89 pv 75 pv 73 pv 80 pv 80 pv Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Ulkoinen tilintarkastus, ostopalvelu / 1000 € TULOSLASKELMA Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € -267 -267 TP 2013 TA 2014 TA 2015 34,1 35,9 35,9 TA 2014 1 000 € -274 -274 TA ES 2015 1 000 € -269 -269 TA 2015 1 000 € -266 -266 2 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen vähennys Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset 31.12.2013 2 TA 2014 2 TA 2015 2 39 KESKUSHALLINTO Keskushallinto koostuu luottamushenkilöhallinnon lisäksi hallintopalveluista, taloustoimesta, henkilöstöpalvelukeskuksesta ja kaupunkikehityksestä. Talousarviovuoden 2015 aikana työllistämisen tulosalue vahvistetaan ja toiminta muutetaan työllisyydenhoidon palveluyksiköksi. Kaupunginvaltuuston strateginen päätöksenteko sisältää toimivallan sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden päättämisestä. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tuodaan merkittävät kaupungin hallintoa ja taloutta koskevat päätökset ja lausuntoasiat. Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Hallintoa ja kaupunkisuunnittelua varten kaupunginhallituksessa on yleisjaosto ja suunnittelujaosto. Keskushallinnon talousarvio vuodelle 2015 on valmisteltu vuonna 2014 voimassa olleen organisaation mukaisesti. Tulevat organisaatiomuutokset viedään kuitenkin käytäntöön vuoden 2015 aikana erillisen muutosten hyväksymisen jälkeen. Yksi keskeinen tuottavuuden kehittämisen väline on kaupungin toiminnan kokonaisvaltainen ohjaus ja johtaminen. Päämääränä on tulosalueiden toiminnan tuottavuuden ja laadun kehittäminen käynnissä olevan muutostyön kautta. KAUPUNGINVALTUUSTO 120 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminnan kuvaus Määrärahavaraus perustuu kaupunginvaltuuston 15 kokoukseen ja seminaariin. Valtuusto on vuosina 2013 – 2016 67 jäseninen. TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 0 -589 -589 TA 2014 1 000 € 0 -379 -379 TA ES 2015 1 000 € 0 -516 -516 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 0 -539 -539 -23 KAUPUNGINHALLITUS 130 KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan kuvaus Kaupunginvaltuusto on johtosäännöillä siirtänyt toimivaltaansa edelleen muille toimielimille, kuten kaupunginhallitukselle, lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä vastaa valtuuston päätösten toimeenpanosta ja päätösten lainmukaisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen määrärahavaraus perustuu 55 kaupunginhallituksen ja sen jaostojen kokoukseen vuonna 2015. Kaupunginhallitus on vuosina 2013 – 2016 15 jäseninen. Kaupunginhallitus kokoontuu yleensä maanantaisin. Kokousten esityslistat ovat luettavissa kaupungin internetsivuilla kokousta edeltävänä torstaina. Kokousten päätöksistä tiedotetaan heti kokousten jälkeen. 40 Kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien toimintaan on myös varattu määrärahaa. Kaupunginhallituksen alaisiin määrärahoihin kuuluu luottamushenkilötoiminnan lisäksi avustukset, jäsenmaksut, osuudet, varausmäärärahat käyttötalousmenoihin ja keskitetysti hallinnoitavia kustannuksia. TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 110 -1 681 -1 571 TA 2014 1 000 € 18 -1 256 -1 239 TA ES 2015 1 000 € 19 -1 334 -1 314 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 108 -1 493 -1 385 -75 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 9 9 9 131 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja –hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asiantuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtävänä on myös huolehtia kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien yleishallinnon palvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä. Tulosalueen palvelusuunnitelma Tulosalueen yksiköt vastaavat seuraavista tehtävistä: Sihteeripalvelut, edustus- ja suhdetoiminta, ystävyyskaupunki- ja kansainväliset sekä EU asiat, asiakirjahallinto, ulkoinen tiedotus ja markkinointi, yhteispalvelu (kansalaisinfo), talous- ja velkaneuvonta sekä tukipalvelut, joita ovat tietotekniset palvelut, kielenkäännöspalvelut, sisäisen postin palvelut, puhelinvaihdepalvelut sekä painatus ja graafiset palvelut. Hallintopalvelun toimintoja kehitetään mm. yleishallinnollisten ja tukiprosessien uudelleenorganisoinnilla. Tukipalveluiden toimintaa kehitetään kaupunginhallituksen hyväksymän linjauksen mukaisesti. Tietojärjestelmien kehittämisen painopistealueet ovat talous-, henkilöstö- ja asiakirjahallinnon järjestelmien kehittäminen. Yhteispalvelupisteen kehittäminen yhdessä valtion Asiakaspalvelu 2014 hankkeen kanssa. Vaasan seudun viestintää ja markkinointia kehitetään yhdessä Vasek Oy:n ja Vaasan saudun Matkailu Oy:n kanssa. Vaasan seudun Matkailu Oyn toimintaa kehitetään ja matkailua kehitetään yhdessä alueen elinkeinon ja kolmen Pohjanmaan maakunnan kanssa. Matkailun yhteismarkkinointiin on varattu 361 600 €, mistä 270 000 euroa käytetään Aspro:n ja Vaasan kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti yhteismarkkinointiprojektiin, loppusummalla osallistutaan valittuihin Vaasan seudun Matkailu Oy:n markkinointitoimenpiteisiin. Verkkoviestintää ja sähköistä asiointia kehitetään yhdessä ohjelmatoimittajien ja Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Päätösviestintää kehitetään yhdessä johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Puhelinliikenteessä siirrytään yhä selvemmin yhden päätelaitteen käyttöön/käyttäjä. Tulosalueeseen sisältyy tuotannollinen tukipalveluyksikkö Graafiset palvelut, johon sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Graafisten palvelujen tehtävänä on tuottaa painatus- ja graafisen alan palveluja, toimia asiantuntijana ja koordinoida kaupungin kopiointi- ja tulostuslaitteiden hankintaa. 41 Graafisten palveluiden valtuuston nähden sitovana tavoitteena on kattaa toimintatuloillaan toimintamenonsa. Graafiset palvelut saa lisäksi keskitetysti korvausta konekannan koordinoinnista, kilpailuttamisesta ja asiantuntijapalveluista 20 000 euroa. Kumulatiivinen ylijäämä v. 2013 lopussa on 487 934 euroa. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Järjestetyt työkokoukset lkm Kokouksiin osallistuneet henkilöt Julkaisujen määrä Tiedotustilaisuuksien määrä Keskuskirjaamo;kirjatut asiat TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 834 834 851 860 870 10 863 11 374 11 297 10 800 11 000 5 42 920 5 35 1 063 3 43 943 3 35 900 3 40 1 700 Atk-osasto Palvelimien määrä Virtuaalipalvelimien määrä Työasemien määrä(ei kouluja) TP 2011 85 132 3 611 TP 2012 99 130 3 980 TP 2013 108 190 5 034 TA 2014 120 160 2 900 TA 2015 130 200 3000 Talous- ja velkaneuvonta Jonotusaika TP 2011 TP 2012 3 viikkoa TP 2013 35,8päivää TA 2014 42 päivää TA 2015 36 päivää Keskiarvo jonotusajoissa v. 2013 on talous- ja velkaneuvonnassa valtakunnallisesti ollut 47,3 vrk. TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 2 042 -5 643 -3 601 TA 2014 1 000 € 1 926 -5 452 -3 526 TA ES 2015 1 000 € 1 978 -5 323 -3 345 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 1 980 -5 374 -3 394 -140 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 68 4,61 71 6 63 5,11 4 2,44 6 0 12 2,44 133 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasa kaupunki on oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin henkilöstöpalveluiden toimintaajatuksena on huolehtia siitä, että kaupungilla on osaava, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita ja luotettavia hr-palveluja riittävästi ja taloudellisesti. Henkilöstöpalveluiden asiantuntijapalvelut mahdollistavat hyvän työn tekemisen ja tukevat laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille. 42 Toimintaympäristö 2015-2017 Valtion ja kuntien taloudellinen tilanne edellyttää organisaatiolta muutosvalmiutta ja rakenteiden uutta tarkastelua. Henkilöstöpalvelut on mukana toteuttamassa Vaasan kaupungin koko valtuustokauden kestävää talouden tasapainottamisohjelmaa. Hr-organisaation kehittämisen myötä varaudutaan mahdollisiin kuntaliitoksiin sekä muihin toimintaympäristön muutoksiin. Palvelusuunnitelma Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on tukea osaltaan kaupungin strategioiden toteutumista. Tavoitteina on päivittää hr-palvelukokonaisuutta osana uutta tukipalveluiden toimintamallia ja päivittää henkilöstöstrategia sekä kehittää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti: kaupungin kehittämisryhmien toiminnan terävöittäminen, päivitetyn kaupunkitasoisen työhyvinvointiohjelman implementointi. Hr-organisaatiota ja prosesseja kehitetään osana keskushallinnon tukipalveluiden uudistusta. Tuetaan toimialoja ennakoivan henkilöstösuunnittelun toimeenpanossa, jotta voidaan varmistaa, että Vaasan kaupungilla työskentelee oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö. Kehitetään edelleen hr-raportointia tukemaan kaupungin johtamisjärjestelmää. TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 1 619 -5 458 - 3 839 TA 2014 1 000 € 1 631 -5 265 - 3 634 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 1 755 -5 304 -3 549 TA 2015 1 000 € 1 755 -5 353 -3 598 -52 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 42 0,55 41 0 40 1,05 7 2,75 17 0 0 0 Henkilöstömäärissä on mukana työllistetyt (määräaikaisissa). Vakinaisissa, kokoaikaisissa on mukana 3 työsuojeluvaltuutettua ja 4 pääluottamusmiestä, koska heidän palkkamäärärahansa sisältyvät henkilöstöpalvelujen budjettiin. 134 TALOUSTOIMI Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kaupunkikonsernin johtamista ja ohjausta, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla kaupungin talousohjauksesta, taloushallinto- ja hankintapalveluista, rahoituksesta ja sijoittamisesta, konserniohjauksesta sekä ohjaus- ja seurantajärjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä. 43 Toimintaympäristö 2015-2017 Taloustoimi seuraa valtakunnallisen kuntarakennehankkeen edistymistä ja toimeenpanee osaltaan kuntalain muutosta (mm. yhtiöittämisvelvoite) ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Taloustoimi valmistautuu kuntarakennemuutoksiin tiivistämällä yhteistyötä kaupunkikonsernissa sekä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Taloustoimi jatkaa toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. Tulosalueen palvelusuunnitelma Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ostolaskut (Rondo) 129 481 125 053 127 873 130 756 133 630 Myyntilaskut (Pro eLaskutus) 174 301 187 649 194 263 201 110 208 150 Sisäiset laskut (Rondo / Pro e) 17 306 19 113 23 932 27 827 28 440 TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 455 -4 718 -4 262 TA 2014 1 000 € 392 -4 567 -4 175 TA ES 2015 1 000 € 432 -4 597 -4 166 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 432 -4 635 -4 203 -41 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 42 4 42 4 42 4 2 1 2 1 2 1 135 KAUPUNKIKEHITYS Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen tehtävänä on ylläpitää aktiivista elinvoimapolitiikkaa, huolehtia aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä seurata ja osallistua alue- kaupunkipolitiikkaan. Lisäksi kaupunkikehitys huolehtii organisaation ja hallinnon sekä strategiaprosessin kehittämisestä. Kaupunkikehitys tuottaa tieto- ja tilastomateriaalia sekä seuraa ja tiedottaa kansallisista ja kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista. Toimintaympäristö 2015 - 2017 Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään –visio ja siitä johdetut tavoitteet ja toimenpiteet edellyttävät elinkeinoelämän toimintaympäristön jatkuvaa kehittämistä myönteisen työpaikkaja väestökehityksen jatkumiseksi sekä organisaatioiden uudistamista, hallinnon keventämistä ja poikkihallinnollisten prosessien tehostamista. Kaupunkipolitiikka ja kuntarakenneuudistus ovat hallituksen linjauksessa keskeisiä painopisteitä. Hallitusohjelmassa korostetaan kaupunkiseutujen merkitystä alueiden vahvoina vetureina, 44 monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. - - Vaasalle on annettu kansallinen vetovastuu INKA (Innovatiiviset kaupungit) –ohjelmasta teemana ’Kestävät energiaratkaisut’ vuosina 2014-2020. Valtio ja Vaasan kaupunkiseutu ovat solmineet kasvusopimuksen, jonka tarkoituksena on Vaasan kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen sopimus uusitaan. Vuonna 2014 käynnistyneen valtiovarainministeriön määräämän Vaasan seudun erityisen kuntajakoselvityksen johdosta mahdollisesti tehtävät päätökset ajoittuvat vuodelle 2015. Alueen kilpailukykyä edistetään laatimalla ja toteuttamalla seudullista elinvoimastrategiaa Globaalin tason nopeasti tapahtuvat muutostekijät edellyttävät jatkuvaa toimintaympäristön analysointia sekä aktiivista verkostojen luomista ja yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kaupunkikehitys osallistuu Midway Aligment –hankkeen suunnitteluun ja toimenpanoon sekä kaupunkitasoiseen verkostotyöhön kuten esim. Nordic City Network ja Smart Cities. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 30 -644 -614 TA 2014 1000 € TA ES 2015 1000 € TA 2015 1000 € -743 -743 -724 -724 -728 -728 -5 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 6,1 5 1,1 1 1 30.8.2014 5,6 5 0,6 2 2 TA 2015 8 8 136 KAAVOITUS Tulosalueen palvelusuunnitelma Vaikuttavuustavoitteet - sujuva, oikeudenmukainen ja vuorovaikutteinen kaavoitus. kaavoitus pyrkii työllään turvalliseen, terveelliseen, viihtyisään, ekologisesti toimivaan, omaleimaiseen ja vetovoimaiseen ympäristöön, joka pitää nykyiset asukkaat ja toimijat ja houkuttelee lisää asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita Vaasaan Tuotantotavoitteet - Asemakaavavarantojen tavoitteet asunto- ja työpaikkamäärille per vuosi on asetettu maankäytön toteuttamisohjelmaan. Kehitystä tukevan kaavavarannon turvaaminen huomioidaan kaavoituskatsauksessa ja kehitysprojekteihin varautumisessa 45 Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Asemakaavoitettujen tonttien määrä (kpl) 15 142 33 223 124 Asemakaavoitettujen AR /AK-tonttien ker2 rosala k-m 7 110 3 300 99 056 (AL 38 708) 57 000 120 000 Asemakaavoitettujen yritystonttien kerrosala 2 k-m Hyväksytyt osayleiskaavat / kokonaisyleiskaavat Suunnittelutarveratkaisut kpl 127 475 15 102 126 376 112 156 200 000 1 2 1 2 0 44 73 49 30 25 Poikkeamispäätökset kpl 27 19 30 50 30 Asemakaavatasoiset luontoinventoinnit koko ha 187 263 258 365 280 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Kaavoituksen menot asukasta kohti TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 76 -2 087 -2 011 TP 2013 TA 2014 TA 2015 31,06 35,48 34,37 TA 2014 1000 € 46 -2 377 -2 331 TA ES 2015 1000 € 44 -2 327 -2 283 TA 2015 1000 € 44 -2 353 -2 309 -29 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 Vakituiset - kokoaikaiset 28 24 30 30 27,6 27 - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 2,9 1 1 0,6 140 AVUSTUKSET Tulosalueen määräraha yhteensä 1 193 000 euroa sisältää määrärahat: - avustuksiin 546 000 euroa - Vaasan osaamisperustan vahvistamiseen 647 000 euroa - muiden avustusten jaosta päättää kaupunginhallitus erillispäätöksellä. Muut avustukset sisältää mm. avustuksen Myllynranta Koy:n kiinteistöveroon. Avustukset: Vaasan Kesäyliopisto Korsholman musiikkijuhlat Vaasanseudun Urheiluakatemiasäätiö ry lisäksi kaupungin rahoitusosuus Liikkuva koulu – hankkeeseen Vaasan Oopperasäätiö, yhteistyösopimuksen mukainen tuotanto Vaasassa vuoden aikana järjestettäviin tapahtumiin IB – opetus Vaasan Liikekeskusta ry, keskustan kehittäminen 2013 50 000 40 000 30 000 10 000 40 000 50 000 50 000 30 000 2014 50 000 40 000 30 000 10 000 40 000 45 000 50 000 30 000 2015 50 000 40 000 30 000 10 000 40 000 55 000 50 000 30 000 46 2013 20 000 300 000 10 000 620 000 Asukasyhdistyksille annettavat avustukset Muut avustukset, talousarviomääräraha *) Rock-tapahtuma Yhteensä 2014 20 000 222 000 0 537 000 2015 20 000 211 000 10 000 546 000 *) Muut avustukset on budjetoitu Kh:n päätöksen 29.4.2013 mukaisesti. Talousarviomäärärahaan sisältyy yleisen avustusrahaston sääntöjen mukainen käytettävissä oleva arvioitu tuotto, 2014 TA 38 000 € ja 2015 TA 40 000. Vaasan osaamisperustan vahvistaminen - sisältää 447 000 euroa voimassa olevien sopimusten mukaisiin lahjoitusprofessuureihin ja tutkimustoimintaan sekä - valtuuston 2.10.2006 päättämän periaatteen mukaisen määrärahan 200 000 euroa (juhlapäätös) Lahjoitusprofessuurien ja tutkimustoiminnan määrärahat 2013-2015 ovat seuraavat: Vaasan yliopisto, smartgrid ja polttoaine-energia prof.(osarah.) Vaasan yliopisto, kielikylpypedagogiikan professuuri Åbo Akademi Vasa, opettajien tvt:n koulutus Åbo Akademi Vasa, yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan/joukkoviestinnän yhteen virkaan (osarahoitus) Åbo Akademi Vasa, Hyvinvointialan koulutus osana PF Chydenius-instituutti, Vaasassa järjestettävään sosiaalityön koulutukseen Helsingin yliopisto, Vaasassa järjestettävään oikeustieteelliseen koulutukseen Svenska Social- och kommunalhögskolan, sosiaalityön maisterikoulutus Muova, markkinalähtöinen muotoilu Yhteensä TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 43 -1 434 -1 390 2013 100 000 80 000 40 000 46 000 2014 100 000 80 000 40 000 46 000 2015 80 000 100 000 40 000 46 000 20 000 55 000 20 000 55 000 20 000 55 000 60 000 66 000 66 000 30 000 30 000 30 000 10 000 441 000 10 000 447 000 10 000 447 000 TA 2014 1 000 € 38 -1 184 -1 146 TA ES 2015 1 000 € 40 -1 184 -1 144 TA 2015 1 000 € 40 -1 193 -1 153 141 JÄSENMAKSUT Määräraha 401 500 € sisältää seuraavat keskushallinnon maksamat yhdistysten ja yhteisöjen jäsenmaksut: Elävä Kaupunkikeskusta ry, Gramex ry, Kasitie ry, Kopiosto ry, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kunnallistieteen yhdistys, Kuntaliitto, Merenkurkun Maailmanperintö ry, Merenkurkun neuvosto, Nordic City Network, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjanmaan Pelastusalan liitto, Pohjola - Norden Pohjanmaan piiri, Suomen Sininen tie, Rakli Oy, Teosto ry, Svenska Österbottens räddningsförbund, Vaasan Kesäyliopisto, Vaasan yrittäjät, Viexpo ja Österbottens Företagarförening. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 0 -427 -427 TA 2014 1 000 € 0 -455 -455 TA ES 2015 1 000 € 0 -373 -373 TA 2015 1 000 € 0 -402 -402 47 142 OSUUDET • - • - Kuntayhtymät Vaasanseudun Areenat 1 127 000 euroa. Määräraha sisältää kuntayhtymän alijäämästä Vaasan osuuden 975 000 €, taksatukea yhteensä 100 000 euroa Vaasan Sportin juniorit ry:lle, Vaasan luistinkerho ry:lle, Vasa Team Skaters ry:lle ja Waasa Red Ducks-junioreille, 12 000 euroa Botniahallin ja hallin tekonurmen vuorojen ostoon Mustasaaren kiintiöstä tai taksatukeen sekä 40 000 euroa jäähallin vuorojen ostoon Mustasaaren kiintiöstä. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 928 000 euroa (summaan sisältyy osuus Wasa Teaterista ja kulttuuritoiminnasta). Pohjanmaan liitto 1 190 000 euroa. Muut Vaasan osuus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen menoista 69 800 €. Vaasanseudun Kehitys Oy, VASEK 929 000 €. Oy Vaasa Parks Ab:n kanssa solmitun palvelusopimuksen mukaisiin kustannuksiin 222.000 € ja lisäksi tähän liittyvä Mustasaaren osuus sopimukseen perustuen 46 900 € menona ja tulona. Vaasan Seudun Matkailu Oy, yhteensä 228 100 € TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 47 -4 447 -4 400 TA 2014 1 000 € 47 -4 433 -4 386 TA ES 2015 1 000 € 47 -4 669 -4 622 TA 2015 1 000 € 47 -4 741 -4 694 143 VARAUSMÄÄRÄRAHAT Tulosalueen määräraha sisältää mm. seuraavat: Palkka- ja henkilöstömenoihin liittyvät varaukset - palkkavaraus 0,37 milj. euroa - lomapalkkajaksotuksen muutos 0,6 milj. euroa - uudelleensijoitustoimintaan 0,3 milj. euroa. Tuloeränä palkkavaraukseen sisältyvät sairausvakuutuskorvaukset. Näiden budjetointia muutettiin 2012 talousarviossa. Korvaukset budjetoidaan yhtenä eränä palkkavaraukseen tuloksi (lukuun ottamatta liikelaitoksia ja nettoyksiköitä). Vuoden aikana saatavat korvaukset kirjataan entiseen tapaan hallintokunnille palkkamenon vähennykseksi. Tuloarvioiden tarkennuksena on varausmäärärahoihin sisällytetty tuloja yhteensä 1,0 milj. euroa. Aikaisempien vuosien tilinpäätösten perusteella on tiedossa, että hallintokunnat arvioivat tulokertymät talousarvioon varovaisesti ja toteutumat ylittävät arvioidun. Tätä alibudjetointia on oikaistu varausmäärärahoihin sisältyvillä tuloerillä. Kansainväliseen yhteistyöhön yhteensä 120 700 euroa, joka sisältää - EU ja pohjoismainen yhteistyö 60 700 euroa (tyks 1274) - Vaasalaisten yritysten ESR- yms. hankkeiden kuntarahoitusosuudet 60 000 euroa (tyks 1275). Varauksena projekteihin ja projektiluonteisiin kohteisiin (tyks 1270) sisältyy esitykseen mm: - varauksena vastinrahoihin 370 000 euroa. Summa sisältää varauksen mm. Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) Länsi-Suomen toimenpideohjelman vastinrahoitukseen. - Innovatiiviset kaupungit, INKA –ohjelman kunnan rahoitusosuutena 300 000 €. - Pop-Up Pohjanmaa tapahtumaan Helsingin Senaatintorilla 80.000 euroa. 48 Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitokseen liittyen on varausmäärärahoihin budjetoitu - tuloeränä yhdistymiskorvaus 960 000 € sekä kompensaatio kuntaliitoksesta johtuvaan valtionosuuden menetykseen 1 006 300 €. Keskushallinnon kehittämisprojekteihin (tyks 1276) varataan 570 000 euroa seuraavasti: - viestintätoimenpiteisiin 220 000 euroa - seutuyhteistyöhön ja kuntarakenneuudistuksen edellyttämiin selvityksiin 140 000 euroa - kaupunginhallituksen varausmääräraha 70 000 euroa - kohdentamattomiin avustuksiin, joilla tuetaan infraan liittyviä hankkeita, joissa vastuu tekemisestä on kolmannella osapuolella 50 000 euroa - prosessien kehittämiseen 10 000 € - Keskushallinnon kehittämisraha 80 000 €. Kehittämisrahan käyttösuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Matkailun kehittämiseen ja edistämiseen 90 000 euroa. Määräraha on varattu toimenpiteisiin, jotka edistävät Vaasan matkailua, kuten esim. kongressi- ja tapahtumahankinta, tuotekehitys, Technial Visit-palvelujen kehittäminen sekä muut matkailun edistämishankkeet. Maakauppojen ja vuokra-alueiden lunastuksen yhteydessä tulleiden rakennusten ja rakenteiden ylläpito-, korjaus-, hallinto- ja purkukustannuksiin on varattu 400 000 euroa. Tulosalueen määrärahaan sisältyy myös satamatoiminnan yhtiöittämisen myötä kaupungille tulevat korvaukset maa-alueiden ja kiinteiden rakenteiden yms käytöstä sekä näistä aiheutuvat käyttömenot, joiden kohdentaminen palvelutuotantoon tapahtuu tilivuoden aikana. Lisäksi määrärahoissa on varaus Tuovilan joen ruoppauksesta aiheutuvan oman työn osuuden kattamiseen (kh:n päätös 22.10.2012 § 467) ympäristölaboratorion yhtiöittämisen myötä. Varaus uusien investointien käyttötalousvaikutuksiin (300 000 euroa) sisältää määrärahat vuoden aikana valmistuvien investointikohteiden uusiin käyttötalousmenoihin. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 5 846 -640 5 206 TA 2014 1 000 € 3 033 -2 185 848 TA ES 2015 1 000 € 3 903 -1 354 2 579 TA 2015 1 000 € 3 903 -2 792 1 271 144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET Tulosalueen määräraha sisältää: - eläkemenoperusteinen eläkemaksu 7,9 milj. euroa - varhaiseläkemaksu 1,4 milj. euroa - kaupungin suoraan maksamat eläkkeet 240 000 euroa - lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu 0,4 milj. euroa (maksu kohdistetaan palkkojen suhteessa muille hallintokunnille paitsi Pohjanmaan pelastuslaitokselle, jolla on oma lakisääteinen tapaturmavakuutus) - Riskien hallintaan on varattu yhteensä 112 000 euroa. Liikelaitoksille ja nettoyksiköille kohdistetaan niiden osuus palo- ja vastuuvakuutusmaksuista, tähän kohtaan budjetoidaan muiden hallintokuntien osuudet. Lisäksi määrärahaan sisältyy varaus niihin kaupungin omalla vastuulla oleviin vahingonkorvauksiin, joita ei rahoiteta vahinkorahastosta. - Atk-laitteiden hankintaan hallintokunnille, joilla ei ole siihen erillistä määrärahaa, on varattu 75 000 euroa. 49 TULOSLASKELMA Toimintamenot TP 2013 1 000 € -7 909 TA 2014 1 000 € -9 047 TA ES 2015 1 000 € -9 036 TA 2015 1 000 € -9 247 145 TYÖLLISTÄMINEN Toiminta-ajatus Työllistämistoiminta uudistetaan vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on tulosalueen muuttaminen työllisyydenhoidon palveluyksiköksi ja toimintojen keskittäminen uuteen yksikköön. Yksikön tehtävät ovat mm. työllisyydenhoidon koordinointitehtävät, palkkatuettu työ, työvalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, terveyspalvelut, kehitysvammaisten työllistämistuki, maahanmuuttotyö, ym. Uudistus ja toiminnanmuutos määrärahavaikutuksineen edellyttää erillistä päätöksentekoa toimintavuoden aikana. Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen, oppisopimuskoulutukseen ohjaaminen sekä siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen vaasalaisille siviilipalveluvelvollisille. Työllistämistoimenpiteet kohdistuvat palkkatukityöllistämiseen. Toiminnallinen kuvaus Työllistämisen keskeisimmät toiminta-alueet ovat: - vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, sisältää myös alle 25 v. nuoret, vammaiset ja vajaakuntoiset, kaupungin virastoihin ja laitoksiin, - koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen - korkeakouluharjoittelijoiden rekrytointi - ostopalvelusopimuksin tukea pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja muiden vaikeasti työllistettävien osallistumista projekteihin ja työvalmennukseen Jupiter-säätiössä (työelämävalmennuksena, työharjoitteluna, työkokeiluna tai palkkatukiperusteisena työvalmennuksena) - Työllisyysstrategian valmiiksi saattaminen - Siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen vaasalaisille siviilipalvelusvelvollisille. Määrärahat jakaantuvat kuuden kuukauden tukitöihin ja 2-4 kuukauden jatkoaikojen myöntämiseen, kesätöihin ja Jupiterille keskitetään valtaosa projektiluontoisista hankkeista. Lisäksi tuetaan muutakin projektimuotoista työllistämistä, jonka avulla pyritään yhteistyössä seudun muiden toimijatahojen kanssa löytämään pysyvämpiä ratkaisuja. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 1003 -5 009 -4 005 TA 2014 1 000 € 600 - 4 175 - 3 575 TA ES 2015 1 000 € 600 -4 175 -3 575 TA 2015 1 000 € 600 -4 172 -3 572 146 OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET Tulosalueen määräraha sisältää: - Vaasan kaupungin osuuden pelastustoimen menoista, 4,85 milj. euroa. Pohjanmaan pelastuslaitos toimii liikelaitoksena ja sen talousarvio esitetään kohdassa liikelaitokset. - määrärahan johtokeskuksen sisäiseen vuokramenoon ja muihin menoihin sekä osuuden valmiussuunnittelun palkkausmenoista 50 - palovesilaitteiden rakentamisesta ja huollosta Vaasan Vedelle maksettava korvaus 40 000 euroa Tulosalueen tulot muodostuvat liike- ja maksupalvelutoimintaan sekä tuotannollisiin tukipalveluihin kohdistettavista yleishallinnon ja muista kustannuksista. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 3 337 TA 2014 1 000 € 3 110 TA ES 2015 1 000 € 2 271 -4 986 -1 649 -5 236 -2 126 -5 006 -2 735 TA 2015 1 000 € 2 271 -5 006 -2 735 VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 457 - 1072 - 614 TA 2014 1 000 € 383 - 955 - 571 TA ES 2015 1 000 € 393 - 928 - 534 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 394 -940 -545 -12 Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja yhdistymissopimuksen noudattamista. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kehittää lähipalveluja ja asuinympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua. Vähänkyrön aluelautakunta sisältää seuraavat tulosalueet: 150 Aluelautakunta 151 Yhteispalvelupiste 152 Arpeeti Palvelusuunnitelma Vähänkyrön aluelautakunta koordinoi, ohjaa ja tukee palvelujen kehittämistä ja yhteistyötä ja vahvistaa alueen elinvoimaa ja kasvua. Aluelautakunta edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, kehittää vähäkyröläistä yrittäjyyttä ja pilotoi kunnanosahallinnon uusia työmuotoja. Lähipalvelutarpeet otetaan huomioon palvelutuotannossa. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Järjestettyjen tilaisuuksien lkm Palvelu- ja neuvotatapahtumat (henkilökohtainen, puhelin, sähköposti, muu) Työpajatoimintaan osallistuvat ja työpäivät, lkm Aluelautakunnan kokoukset Asioiden lukumäärä TP 2013 TA 2014 5 6 600 70 4 200 15 128 TA 2015 60 4 000 11 90 51 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Vuokratalojen käyttöaste Työpajapäivän kustannukset Toimintamenot €/asukas (Vähänkyrön alue) Aluelautakunta Yhteispalvelupiste TA 2014 94 % alle 50 €/pv TA 2015 yli 90 % alle 50 € /pv 70 € 35 € 35 € Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 4 4 TA 2014 5 5 TA 2015 4 4 6 6 5 5 6 6 52 PERUSTURVAN TOIMIALA Toimialan kuvaus Perusturvan toimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut; sosiaali- ja perhepalvelut, vanhusten palvelut sekä terveyspalvelut mukaan lukien terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon. Toimialan toiminnan painopistealueet 2015-2017 Merkittävin koko toimialaan vaikuttava lainsäädännöllinen valmistelutyö koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia sekä sen voimaanpanolakia. Lakiesityksessä uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Lain tavoitteena on luoda edellytykset tällaisen yhteistyön syntymiselle sekä alueellisesti että valtakunnallisesti siten, että palvelut muodostavat toiminnallisesti ja rakenteellisesti integroidun kokonaisuuden. Tämä koskee sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon horisontaalista integraatiota että perustason ja erikoistason, kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vertikaalista integraatiota. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Lain on suunniteltu tulevan voimaan 2015 ja käytännössä sen mukainen toiminta käynnistyisi vuoden 2017 alusta lukien. Muut merkittävät vireillä olevat lakivalmistelut koskevat kuntalakia sekä sosiaalihuoltolain uudistamista. Uusi sosiaalihuoltolakiesitys pyrkii vahvistamaan ehkäiseviä palveluja, myös lastensuojelutyötä uudistetaan. Asiakasmäärien väheneminen antaa mahdollisuuden toteuttaa lastensuojelutyötä laadukkaasti asiakasta kuunnellen. Lisäksi lakiesitykseen sisältyy nuorisopalvelutakuu, jonka avulla autetaan niitä nuoria, joille nuorisotakuu ei ole riittävä tuki. Vuoden 2015 alusta tulevat velvoittaviksi jo aiemmin hyväksytyn vanhuspalvelulain voimaantuloon liittyvät määräykset koskien mm. kunnan käytettävissä olevaa asiantuntemusta vanhustenhuollossa, vastuutyöntekijöiden nimeämistä ja omavalvontaa. Valtuusto hyväksyi 6.5.2013 suunnitelman vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttamiseksi. Jatkossa panostetaan erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, kuntoutukseen ja avopalveluihin. Pitkäaikaishoito toteutetaan palveluasumisena. Joka vuosi rakennetaan yksi uusi palvelutalo. Kaupunki allekirjoitti kesäkuussa 2014 Kiinteistö Oy Pikipruukin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta. Rakennemuutoksen myötä myös vanhuspalvelujen tuottavuus paranee ja pitkäaikaishoidon tuotantohinnat laskevat. Vähänkyrön alueella käynnistetään Fyrrykartanon palvelukeskuksen peruskorjaus ja uudisrakentaminen niin, että 45 tehostetun palveluasumisen sekä toimivat avohoidon tilat ovat valmiina loppuvuonna 2017. Kotihoidon peittävyyttä pyritään nostamaan toimintaa edelleen tehostamalla mm. ottamalla käyttöön uusia työmenetelmiä ja – välineitä. Kotikuntoutus laajennetaan koko palvelualueelle. Sote-uudistusta ennakoiden on käynnistetty suunnittelutyö, jolla tähdätään kaupunginsairaalan muuttamiseen kuntoutussairaalaksi. Hankkeen myötä pyritään integroimaan erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelutuotantoa. Vaasa on mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilussa, jossa valvontaa ja säädöspohjaa arvioidaan. Käytännön kokeilu tapahtuu syksyllä 2015 valmistuvassa Himalajankadun palvelutalossa. Taloon rakennetaan myös 11- ja 12-paikkaiset lyhytaikaishoitoa antavat pienkodit. 53 Terveyspalveluiden saatavuus tulee suunnitelmakaudella turvata terveysasemaverkkoa tiivistämällä. Huutoniemen ja Palosaaren terveysasemat on v. 2015 talousarviossa yhdistetty yhdeksi Tammikaivon terveysasemaksi. Tämän jälkeen terveysasemia on kuusi: Kirkkopuistikko, Hietalahti, Tammikaivo, Gerby, Ristinummi ja Vähäkyrö. Vaasan uuden terveysaseman tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.10.2014. Tälle uudelle asemalle on tarkoitus keskittää suurin osa nykyisten terveysasemien toiminnoista. Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi 1.10.2014 Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnaksi erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikan yhteyteen. Kunnan tulee 1.1.2015 lähtien järjestää päivystysasetuksen mukainen suun terveydenhuollon päivystys jokaisena vuoden päivänä ajalla 8-21. Virkaajan ulkopuolisen päivystyksen toteuttaminen tulee viemään resursseja suun terveydenhuollon kiireettömistä palveluista. Sähköisten palvelujen tuominen kuntalaisille ja verkossa tapahtuva terveysvalmennus ovat moderneja tapoja parantaa palvelujen saavutettavuutta ja samalla pyrkiä vähentämään kuormitusta muualla palvelujärjestelmässä. Virasto on tuomassa sähköisen terveystarkastuksen ja hyvinvointia ja terveydenedistämistä tukevan valmennuksen kuntalaisten käyttöön. Toimialan valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Hyvinvoivat kuntalaiset Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Peruspalveluiden määräajat ja vanhustenhuollon normit toteutuvat sähköisen hyvinvointikertomuksen jatkohyödyntäminen Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin Ennaltaehkäisevän työn priorisointi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen Vaasan uusi terveysasema: Lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen kustannusten hallinta/ vähentäminen perusterveydenhuollon kustannukset/ BKT sekä erikoissairaanhoidon ja pth:n kustannusten suhde sosiaalihuollon kokonaiskustannukset/BKT laitoshuollon uudistaminen: painopiste tehostettuun palveluasumiseen ja palveluasumiseen, palvelut kotiin Vanhusten palveluasuminen: talo/vuosi Henkilöstörakenteen optimointi Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen menestys kilpailussa osaavasta henkilöstöstä pätevät hakijat/ haku työnantajamielikuvaa kiillotetaan. Opetusterveyskeskustoiminta, sosiaalialan opetuskeskus valmistautuminen soteuudistukseen suunnittelua resursoidaan oikein mitoitetut palvelut määräajat toteutuvat, käyttöaste, henkilömitoitus palveluittain resurssien uudelleenkohdennus korjaavien palvelujen suhteellisen tarpeen väheneminen kalliiden korjaavien toimenpiteiden määrä Ennaltaehkäisevän työn resurssien lisääminen asiakkaan osallisuuden ja autonomian lisääminen tehdyt hoito- ja palvelusuunnitelmat, tehdyt asiakaskyselyt selkeät toimintaprosessit toteutukseen 54 kumppanien ja yksityisen sektorin strateginen hyödyntäminen osuudet palvelutuotannossa tulosalueittain määritellään mitä palveluja ja missä laajuudessa voidaan järjestää ostopalveluna, luodaan pelisääntöjä yhteistoimintaan Yhteistoimintamallit toimialojen välillä; esim. nuorisotakuu omatoimisuuden edistäminen henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtuminen määrä sähköisten palvelujen hyödyntäminen, tietoa jaetaan netissä toimipisteiden määrän väheneminen 10% 190 (nykytilanne)->170 (tavoite) Palveluverkkoselvitys -> pitkän aikavälin suunnitteleminen . Vaasan uusi terveysasema, hammashuollon toimintojen keskittäminen asiakaskriteerien täsmentäminen lainsäädännön raameissa tuotteistus mittarit Mittaristotyö palvelujen hinnoittelun tarkentaminen palvelujen hinnoittelun tarkentaminen asiakasmaksujen laajentaminen ja osin korottaminen SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2012 1000 € 40 591 -231 200 -190 609 TP 2013 1 000 € 39 117 -253 476 -214 360 TA 2014 1 000 € 39 085 -248 677 -209 593 TA ES 2015 1 000 € 35 636 -255 521 -219 885 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 36 182 -256 759 -220 577 -2 025 Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävä on järjestää vaasalaisille ja sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan painopistealueet • Kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja toimeenpanolain sekä muun sosiaalija terveydenhuollon erityislainsäädännön vaatimusten täyttäminen ja niissä tapahtuviin muutoksiin reagointi • Jatketaan kaupungin strategisten periaatteiden ja asiakasarvolupausten toteuttamista • Palvelu- ja toimitilaverkoston jatkokehittäminen ja kriittisten palvelujen saatavuuden turvaaminen • Potilas/asiakas- näkökulman, ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen prosessien sekä riskiryhmiin kohdennetun liikuntatoiminnan painottaminen käytännön toiminnassa • Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy • Vanhustenhuollon kehittämislinjausten toteutuksen jatkaminen • Vertailutietotuotannon kehittäminen, sähköisen hyvinvointikertomuksen jalostaminen, koko toimialaa koskevan ICT- arkkitehtuurin järjestelyt sekä laadunhallintatyön jatkaminen 55 • Henkilöstön rekrytoinnin kehittäminen, saatavuuden varmistaminen sekä oikeasta henkilöstömitoituksesta ja täydennyskoulutuksesta huolehtiminen 200 HALLINTO JA TALOUS Toiminta-ajatus Hallinnon, talouden sekä strategiatyön ja kehittämisen palvelualueiden tehtävä on tukea, ohjata ja koordinoida tulosalueita niiden johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Hallinto ja talous vastaa tehtävästään palvelualueidensa tehtäväjaon mukaisesti järjestäen viraston keskitetysti hoidettavat palvelut. Palvelusuunnitelma Koko hallinnon alueella on vuonna 2013 aloitettu systemaattinen laatutyö, mikä on laajamittaisesti toteutettu SHQS ( sosiaali-ja terveyspalvelujen laatujärjestelmä)-menetelmällä ja sen kriteeristöllä. Ulkoinen auditointi tehtiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2014, lisänäyttöjen jälkeen syksyllä 2014 on virastomme hallinto saamassa todennäköisesti laatusertifikaatin toiminnalleen. Kehittämistyötä hallinnon eri toiminnoissa jatketaan osana normaalia työtä, ja vuosittain tehdään ylläpitoauditointi johonkin alueeseen ja kolmen vuoden kuluttua laaja uusinta-auditonti. Hallintopalveluihin kuuluu yleis-, henkilöstö-, tietohallinto- ja lakiasiainpalvelut. Tietohallintopalveluissa oleellista toimintakaudella 2015 - 2017 on mm. lainmukainen asiakirjahallinto, sähköisten potilas- ja asiakastietojärjestelmien toimivuus ja kehittäminen. Talouspalvelut vastaavat viraston yleisistä taloushallintopalveluista, kuten talouden suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta, kustannuslaskennasta, tilastoinnista, hankintojen koordinoinnista ja ohjeistuksesta sekä viraston rahaliikenteestä ja tilinpäätöstehtävistä. Alueeseen kuuluvat myös asiakasmaksutoimisto, viraston kiinteistöasiat, huolto- ja turvallisuuspalvelut sekä siivoushuolto. Strategiatyö ja kehittämispalvelut -yksikkö vastaa viraston kehittämistoiminnasta ja strategiatyöstä viraston johdon ja tulosaluejohtajien tukena. Keskeinen huomioitava muutos toimintaympäristössä on lähivuosille ajoittuva sote-uudistus. Sähköisten palvelujen tuominen kuntalaisille ja verkossa tapahtuva terveysvalmennus ovat moderneja tapoja parantaa palvelujen saavutettavuutta ja samalla pyrkiä vähentämään kuormitusta muualla palvelujärjestelmässä. Virasto on tuomassa sähköisen terveystarkastuksen ja hyvinvointia ja terveydenedistämistä tukevan valmennuksen kuntalaisten käyttöön. Myös muiden sähköisten palvelujen hyödyntämismahdollisuuksia selvitetään. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 1 273 -6 715 -5 442 TA 2014 1 000 € 924 -6 587 -5 663 TA ES 2015 1 000 € 386 -6 009 -5 623 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 389 -6 213 -5 824 -211 Henkilöstö 2013 -2015 Vakituiset -kokoaikaiset -osa.-aikaiset Määräaikaiset -kokoaikaiset -osa-aikaiset 31.12.2013 31.7.2014 TA 2015 82 7 72 6 77 5 27 4 22 4 19 4 56 210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on vahvistaa yksilön ja perheen elämänhallintaa, osallisuutta, omatoimisuutta, sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä asiakkaan tarpeista lähtevillä palveluilla ja toimenpiteillä. Toimintaympäristö/ Indikaattori Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17 -vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0 - 17 vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0 - 17 vuotiaita, % vastaavan ikäisistä Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana, lkm Nuorisotyöttömät, % 18 - 24 -vuotiaasta työvoimasta Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 - 64 -vuotiaista Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1.000 euroa Työttömät, % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1.000 as Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1.000 as Vaikeavammaisia kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100.000 as Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100.000 as Asunnon muutostyöt, laitteet ja välineet / 100.000 as Vaikeavammaisia palveluasumisen piirissä / 100.000 as Palvelu- ja tukiasunnot, mielenterveysongelmaiset asukkaat 31.12., kunnan kustantamat palvelut Ulkomaalaistoimiston kotitalouksien kokonaismäärä Vastaanottokeskuksen paikkamäärä *) v. 2012 3,5 3,8 3,7 Pohjanmaa 1,5 0,8 0,8 - 0,5 *) 1,4 *) 0,7 0,6 - 0,5 *) 1,1 *) 4,4 5,9 - 3,9 *) 7,2 *) 3.061 9,1 2.856 9,7 3.083 11,5 4.849 *) 8,8 238.373 *) 14,6 3,2 1.382 7,4 1,5 13,2 3,2 1.751 7,7 1,7 14,8 3,5 2.191 8,9 2,0 14,6 2,7 3.755 7,0 1,5 8,8 4,6 215.188 11,3 2,8 8,9 5,4 5,7 4,8 2,5 3,2 2.151 2.308 2.340 1.858 1.867 247 227 117 270 253 116 296 277 121 211 188 104 278 211 97 59 150 58 356 150 60 370 150 136 - 8.386 - 2011 2012 2013 Koko maa 1,6 Palvelusuunnitelma Asiakkaiden tarpeista lähteviä ja asiakkaiden kanssa suunniteltuja palveluja toteutetaan ja järjestetään sekä kehitetään moniammatillisesti useiden eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa. Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin järjestettäväksi asetetuista lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotoutumista edistävistä palveluista. Tulosalueella tuotetaan palveluja myös lähikuntiin ja Pohjanmaan maakuntaan. Vaikuttavuustavoitteet - Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden vahvistaminen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja elämänhallintaa sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävien palvelujen järjestäminen ja kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen sekä asumista ja itsenäistä selviytymistä tukevien avopalvelujen organisointi, järjestäminen ja kehittäminen 57 - Lastensuojelussa perhehoidon ensisijaisuus suhteessa laitoshoitoon Tuotantotavoitteet - Pitkäaikaistyöttömien tukeminen, aktivointi, motivointi ja sosiaalisen kuntoutuksen edistäminen Varhaisen puuttumisen työmenetelmien vahvistaminen Määräajat pysyvät lainmukaisissa rajoissa Vammaisten laitospaikkojen vähentämisestä aiheutuvien palvelujen järjestäminen Sisäilmaongelmien poistaminen ja korvaavien toimitilojen suunnittelu ja järjestäminen yhdessä talotoimen kanssa Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen tilatarveselvitysten tekeminen Henkilöstömitoitus suhteessa suosituksiin on määritelty Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Psykososiaaliset palvelut Nuorisoasema Klaara, käynnit Perheneuvola, käynnit Päihdeasema * hoitovuorokaudet * polikliininen hoito -korvaushoito, käynnit -nuorten päihdepysäkki, käynn Sosiaalityö Asioineet kotitaloudet/ toimeentulotuki *näistä toimeentulotukea saivat Kuntouttava työtoiminta, päivät Tehdyt suunnitelmat Lastensuojelutyö Lastensuojelun vireilletulot määräaik. tehdyt vireilletulot Lastensuojelutarpeen selvitys määräaik. tehdyt selvitykset Lastensuojeluasiakkaat, lapset Laitoshoidon hoitovuorokaudet * oma toiminta * ostopalvelut Perhehoidon hoitovuorokaudet Vammaispalvelut Vammaisten asumispalvelut * oma toiminta, asukkaat * ostopalvelut, asukkaat Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu * matkat * asiakkaat Henkilökohtainen apu, asiakk. Omaishoidontuki, asiakkaat Vammaisten päivä- ja työtoimin * oma toiminta, asiakkaat * ostopalvelut, asiakkaat TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 4 945 3 951 4 098 4 309 4 874 4 718 4 800 4 600 4 800 4 700 3 238 2 683 2 056 1 900 1 300 4 123 324 3 125 548 2 796 582 3 300 580 2 900 590 3 840 3 061 6 207 - 3 841 2 856 6 630 412 3 825 3 083 6 121 713 3 900 2 900 7 000 1 000 3 900 3 300 6 550 850 917 44 % 224 50 % 542 967 62 % 352 57 % 682 1 090 87 % 368 61 % 682 1 050 80 % 360 80 % 700 1 100 99 % 390 95 % 700 8 095 3 788 14 814 6 908 3 490 15 528 8 844 5 688 16 486 7 200 3 600 16 000 10 000 1 800 17 000 90 62 94 64 88 92 105 88 90 92 86 002 1 354 153 110 85 658 1 445 170 108 89 632 1 552 211 122 87 500 1 550 180 130 92 000 1 550 210 130 132 75 142 76 159 96 150 97 170 100 58 Maahanmuuttajatyö Ulkomaalaistoimisto * kuntapaikka * uudet asiakkaat * asiakasmäärä * kotitaloudet Vastaanottokeskus * paikkamäärä * keskimäär kuntaansiirtymisaik * majoitusvuorokausia * käyttöaste 70 - 70 171 645 356 70 124 650 370 40 160 530 300 40 125 480 250 150 59 093 - 150 86 vrk 68 059 108 % 150 68 vrk 54 750 114 % 150 62 vrk 54 750 100 % 100 60 vrk 36 500 100 % Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Psykososiaaliset palvelut Nuorisoasema Klaaran käyntikerran hinta Perheneuvolan käyntikerran hinta Päihdeaseman hoitovuorokauden hinta Korvaushoidon käyntikerran hinta Nuorten päihdepysäkin käyntikerran hinta TP 2013 Sosiaalityö Maksettu toimeentulotuki €/kotitalous (brutto) Maksettu toimeentulotuki €/kotitalous (netto) Maksettu toimeentulotuki €/asukas (netto) Kuntouttavan työtoiminnan toimintapvn hinta Lastensuojelutyö Laitosvuorokauden hinta * oma toiminta * ulkopuoliset laitokset Perhehoito Vammaispalvelut Vammaisten asumispalvelut * oma toiminta €/asiakas (brutto) * ostopalvelut €/asiakas (brutto) Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu * €/matka * €/asiakas Henkilökohtainen apu €/asiakas (brutto) Omaishoidontuki €/asiakas Päivä- ja työtoiminta * itse tuotetut palvelut €/asiakas (brutto) * ostopalvelut €/asiakas (brutto) TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 13 175 -52 617 -39 442 TA 2014 TA 2015 88 € 85 € 380 € 51 € 86 € 90 € 85 € 454 € 41 € 87 € 98 € 84 € 598 € 49 € 85 € 2 887 € 1 515 € 70 € 43 € 3 318 € 1 789 € 78 € 40 € 2 956 € 1588 € 77 € 42 € 343 € 263 € 54 € 419 € 370 € 58 € 335 € 358 € 54 € 42 520 € 47 790 € 40 860 € 50 330 € 44 850 € 49 040 € 17,79 € 1 028 € 9 550 € 6 350 € 17,71 € 1 000 € 11 350 € 6 090 € 19,02 € 1 094 € 10 930 € 7 000 € 11 410 € 11 500 € 11 850 € 11 770 € 10 870 € 12 270 € TA 2014 1 000 € 13 557 -53 308 -39 751 TA ES 2015 1 000 € 12 733 -54 936 -42 203 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 12 911 -54 714 -41 803 -445 59 Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 353 329 24 97 75 22 TA 2014 332 313 19 126 107 19 TA 2015 332 313 19 126 107 19 220 KOTI- JA LAITOSHOITO Toiminta-ajatus Koti- ja laitoshoidon järjestämillä palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Koti- ja laitoshoidon tulosalueeseen kuuluvat palvelualueet Ikäkeskus, Kotihoito, Palveluasuminen ja Laitoshoito. Palvelusuunnitelma Valtuusto hyväksyi toukokuussa 2013 suunnitelman vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttamiseksi. Jatkossa panostetaan erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin, kuntoutukseen ja avopalveluihin. Pitkäaikaishoito toteutetaan palveluasumisena. Joka vuosi rakennetaan yksi uusi palvelutalo. Kaupunki allekirjoitti kesäkuussa 2014 Kiinteistö Oy Pikipruukin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta. Rakennemuutoksen myötä myös vanhuspalvelujen tuottavuus paranee ja pitkäaikaishoidon tuotantohinnat laskevat. Vaasa on mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilussa, jossa valvontaa ja säädöspohjaa arvioidaan. Käytännön kokeilu tapahtuu syksyllä 2015 valmistuvassa Himalajankadun palvelutalossa. Taloon rakennetaan myös 11- ja 12-paikkaiset lyhytaikaishoitoa antavat pienkodit. Vähänkyrön alueella käynnistetään Fyrrykartanon palvelukeskuksen peruskorjaus ja uudisrakentaminen niin, että 45 tehostetun palveluasumisen sekä toimivat avohoidon tilat ovat valmiina loppuvuonna 2017. Väistötiloja tarvitaan maaliskuusta 2015 lähtien. Kotihoidon peittävyyttä pyritään nostamaan toimintaa edelleen tehostamalla. Kotikuntoutus laajennetaan koko palvelualueelle. Sote-uudistusta ennakoiden on käynnistetty (NHG:n konsulttiselvityksellä aloittaen) suunnittelutyö, jolla tähdätään kaupunginsairaalan muuttamiseen kuntoutussairaalaksi. Hankkeen myötä pyritään integroimaan erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelutuotantoa. Erityisesti avopalveluja tukemaan tarvitaan yhteinen geriatrinen konsultaatiopoliklinikka. Laatusuosituksen mukaan kunnan 75 vuotta täyttäneitä varten palvelujen peittävyys on (STM 2013) vuoteen 2017 mennessä: 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä V. 2017 91,0–92,0 13,0–14,0 6,0–7,0 6,0–7,0 60 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2,0–3,0 Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Palvelujen peittävyydessä pyritään laatusuosituksen mukaiseen porrastukseen vuoteen 2017 mennessä. Kiireettömän hoidon ja palvelun saatavuusajat ilmoitetaan puolivuosittain. Tavoitteena on alkuun alittaa kolmen kuukaudet rajat kaikissa palveluissa. Tuotettujen palvelusuoritteiden, tuntien, hoitopäivien keskihintoja seurataan. Benchmarkataan muita kuntia ja pyritään alkuun keski- tai markkinahintojen tasoon. Vaikuttavuus palveluissa nähdään siinä, kuinka suuri osa vanhuksista asuu normaalikodissa. Tavoitteena on päästä siihen, että kotona asuu 90 % 75 vuotta täyttäneistä. Tavoite vuodelle 2017 on jo 91 %. Siirtoviivepäivien määrää pyritään edelleen alentamaan sujuvoittamalla koko vanhusten palveluketjun toimintaa. Suorite, tunnusluku Yli 75-vuotiaat, lukumäärä (31.12.) Yli 75-vuotiaat, asuu kotona (% 31.12.) Ikäkeskus kuntosaliasiakkaiden määrä (eri hetut 1.1.–31.12.) päivätoiminta (as. lkm 1.1.–31.12. eri hetut) - omatoiminta - ostopalvelu Tukipalvelut asiakasmäärä (kaikki 1.1.–31.12.) 75+ -vuotiaat, peittävyys (% 31.12.) Omaishoidontuki asiakkaiden lkm (1.1.–31.12.) RAVA-indeksi (poikkileikkaus syksyllä: toimintakyky: 1,29 hyvä, 4,02 täysin autettava) 75+ -vuotiaat, peittävyys % (1.1.- 31.12.) Kotihoito 75+ -vuotiaat, kotipalvelun peittävyys (% 30.11. sis. oma +palvelusetelitoiminta) kotipalvelua saaneet (kaikki 1.1.–31.12.) Palvelusetelillä hoidetut (lkm 1.1.– 31.12.) Vammaisasiakkaat (1.1.- 31.12.) kotisairaanhoidon asiakkaat (1.1.– 31.12.) kotisairaalan asiakkaat (1.1.–31.12.) RAVA (kotipalvelu) Palveluasuminen hoitopäivät (lkm) - omatoiminta - ostopalvelu palveluasumispaikat / 75+ -vuotiaat (% 31.12.) TP 2011 4 960 88,8 % TP 2012 5 088 89,1 % TP 2013 5 592 89,0 % TA 2014 5 719 89,5 % TA 2015 5 743 89,8 % 576 743 852 920 920 173 337 300 390 340 100 73 245 92 217 83 300 90 250 90 1 211 15,6 % 1 322 16,8 % *) 1 477 20,6 % *) 1 520 20,1 % *) 1 520 20,1 % 293 2,6 331 2,6 380 2,7 430 2,9 480 3,0 3,3 % 4,1 % 4,3 % 4,3 % 5,0 % 12,8 % 13,8 % 13,5 % **) 16,0 % 14,5 % 1 063 352 16 1 226 585 2,0 1 269 356 17 1 714 603 2,2 1 416 311 17 1 662 513 2,2 1 480 360 25 1 750 650 2,3 1 550 360 25 1 750 550 2,3 197 492 104 603 92 889 198 662 109 462 89 200 188 216 96 931 91 285 183 270 93 270 90 000 172 100 82 100 90 000 11,1 % 10,8 % 8,6 % 8,1 % 8,2 % 61 RAVA - omatoiminta - ostopalvelu Laitoshoito paikkoja yhteensä (lkm 31.12.) käyttöaste paikoilla (% 1.1.-31.12.) hoitopäivät yhteensä (lkm) pitkäaik.paikat / 75+ -vuotiaat, (% 31.12.) RAVA pitkäaikaispaikoilla Vanhainkoti/Hoiva Vähäkyrö paikkoja yhteensä (lkm 31.12.) käyttöaste paikoilla (% 1.1.–31.12.) hoitopäivät yhteensä (lkm) 2,7 3,1 2,8 3,1 2,9 3,1 3,0 3,2 3,1 3,3 287 97,2 % 103 433 4,1 % 3,6 284 97,2 % 100 732 4,1 % 3,6 300 96,5 % 105 619 4,0 % 3,4 257 98,0 % 96 690 3,1 % 3,7 192 98,0 % 85 000 2,0 % 3,7 22 99,2 % 7 962 22 96,4 % 7 740 22 99,0 % 7 900 *) Vuorikodin ja Ahvenkodin siirto kotihoidon alaisuuteen ja Vähänkyrön vaikutus **) Vuorikodin ja Ahvenkodin siirto kotihoidon alaisuuteen arvioitiin aiheuttavan 2 %:n peittävyyden kasvun Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ikäkeskus kok.kust / 75+ -vuotiaat (sisältää 702 € 704 € 737 € hoitotarvikejakelun n. 0,9 Milj.€) päivätoiminnan hoitopäivän hinta 126 € 140 € 150 € (oma+ostop) Tukipalvelut kok.kust /75+ -vuotiaat 289 € 1) 325 € 1) 332 € Omaishoidon tukipalkkiot / 75+ -vuotiaat 290 € 266 € 265 € Kotihoito kokonaiskust. / 75+ -vuotiaat (kaikki koti3 598 € 2) 3 824 € 2) 4 030 € hoidon palvelut) kotipalvelun hinta/asiakas 8 397 € 8 158 € 8 310 € kotisairaanhoidon hinta/asiakas 772 € 728 € 788 € kotisairaalahoidon hinta/asiakas 1 645 € 1 470 € 1 720 € Palveluasuminen hoitopäivän hinta (bruttohinta ilm. tilakust.) 138,98 € 132,35 € - Ruukinkartano (omatoiminta ) 130,24 € 118,42 € 117,35 € - Kirkkopuistikko 32 (omatoiminta) 116,66 € 130,00 € - Kotiranta (omatoiminta) 130,00 € 111,07–118,39 € 113,62- 121,09 € 114,87–123 € - ostopalvelu (laskutushinta) kokonaiskust. / 75+ -vuotiaat 3 799 € 3 742 € 3 746 € Laitoshoito hoitopäivän hinta 204 € 3) 202 € 4) 201 € kokonaiskust. / 75+ -vuotiaat 3 845 € 3 434 € 2 972 € Vanhainkoti/Hoiva Vähäkyrö hoitopäivän hinta 148 € 147 € 153 € Huom! Suorite/tunnusluku taulukossa TP 2012 ja TP 2013 75+ -vuotiaiden peittävyysluvut ja RAVA-indeksit ilman Vähääkyröä. 1) v. 2014 sis. Ahvenkoti, Vuorikoti, Vähäkyrö 2) v. 2014 sis. Ahvenkoti, Vuorikoti, Vähäkyrö ja ent. os. G (kotikuntoutusos.) 3) rakennemuutoksessa tila- ja henkilöstökustannukset laskevat myöhemmin, hoitopäivien määrä vähentynyt TULOSLASKELMA Toimintatulot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate TP 2013 1000 € 12 341 -68 980 -56 638 TA 2014 1 000 € 13 001 -67 840 -54 839 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 12 992 -68 548 -55 555 TA 2015 1 000 € 13 093 -69 668 -56 575 -937 62 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 810 737 73 279 254 25 TA 2014 745 669 76 274 249 25 TA 2015 745 669 76 274 249 25 230 TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus Terveyspalvelut-tulosalue tuottaa hyvää elämää tukevia väestön tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on ennalta ehkäistä ja hoitaa sairauksia sekä parantaa toimintakykyä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelusuunnitelma Vastaanottopalvelut Suunnitelmakaudella tulee turvata palveluiden saatavuus terveysasemaverkkoa tiivistämällä. Huutoniemen ja Palosaaren terveysasemat on v. 2015 talousarviossa yhdistetty yhdeksi Tammikaivon terveysasemaksi. Tämän jälkeen terveysasemia on kuusi: Kirkkopuistikko, Hietalahti, Tammikaivo, Gerby, Ristinummi ja Vähäkyrö. Asemien toimintaan kuuluvat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, äitiysneuvolat ja lastenneuvolat. Terveysasemien toimintaa haittaa lääkäripula (yli 20 % syksyllä 2014). Vaasan uuden terveysaseman tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.10.2014. Tälle uudelle asemalle on tarkoitus keskittää suurin osa nykyisten terveysasemien toiminnoista. Päivystys toimi 31.9.2014 saakka pääterveysasemalla. 1.10.2014 aloitti terveyskeskusten yhteispäivystys Vaasan keskussairaalan tiloissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto toimii kouluilla. Terveydenhoitajan tarkastus on kaikilla luokilla. Laaja terveystarkastus, joka sisältää sekä terveydenhoitajan, lääkärin ja hammaslääkärin tarkastuksen, tehdään luokilla 1, 5 ja 8. Opiskeluterveydenhuolto tapahtuu pääosin terveydenhoitajan toimesta oppilaitoksilla. Terveydenhoitajan tarkastus suoritetaan aloittaville opiskelijoille. Toisen asteen opiskelijoille lääkärin ja hammaslääkärin tarkastus on tehtävä 1. tai 2. opiskeluvuonna. Yliopisto-opiskelijoiden osalta terveydenhuollon toteuttajana on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Hammashuolto Suun terveydenhuolto pyrkii turvaamaan lainsäädännön määrittelemät palvelut, joita ovat kiireellinen ja kiireetön hammashoito. Kiireetön hammashoito tulee hoitotakuulainsäädännön mukaisesti turvata 6 kk:n kuluttua yhteydenotosta. Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaisesti kunnan tulee järjestää perushammashoidon lisäksi erikoishammaslääkäritasoista suun terveydenhoitoa, jota Vaasan hammashuolto pystyy tällä hetkellä tarjoamaan rajoitetusti oikomishoidossa, suukirurgiassa, protetiikassa, purentafysiologiassa ja iensairauksien hoidossa. 63 Tällä hetkellä Vaasassa järjestetään suun terveydenhuollon päivystystä virka-aikana. 1.1.2015 lähtien tulee kunnan järjestää päivystysasetuksen mukainen suun terveydenhuollon päivystys jokaisena vuoden päivänä ajalla 8-21. Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Terveyspalvelut -tulosalueen kustannukset netto €/asukas Terveysasemat nettokustannukset €/asukas Kuntoutus: apuvälineet €/asukas Hammashuolto nettokustannukset €/asukas TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 5 100 -30 092 -24 992 TP 2011 TP 2012 375,26 380,78 377,68 361,74 385,59 150,76 149,49 155,57 157,47 161,70 6,41 7,02 6,05 6,43 6,37 77,63 74,10 78,29 75,68 77,85 TA 2014 1 000 € 5 367 -29 602 -24 235 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA ES 2015 1 000 € TA 2015 1 000 € 3 334 -29 438 -26 104 3 549 -29 474 -25 925 -434 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 349 324 25 74 59 15 31.7. 2014 317 296 21 85 66 19 TA 2015 317 296 21 85 66 19 239 ERIKOISSAIRAANHOITO Vaasan kaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin, joka toimii 13 jäsenkunnan kuntayhtymänä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä toiminta-ajatuksen mukaan on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikoissairaanhoitoa vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat erikoissairaanhoidon kulut asukkaidensa käytön mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kunnista Vaasan kaupunki käyttää psykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä keskimääräistä enemmän. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa käyttö on keskimääräistä. Klinikkavalmisvuorokausien laskutusta vähennetään oleellisesti. Ensihoito siirtyi v. 2013 alusta erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Vaasan sairaanhoitopiiri hankkii ensihoitopalvelut Pohjanmaan Pelastuslaitokselta ja laskuttaa edelleen kuntia näistä palveluista. 64 Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin sairaaloissa Poliklinikkakäynnit Hoitopäivät Drg-paketit TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2011 93 144 27 339 9 391 TP 2013 1 000 € 1 226 -89 071 -87 844 TP 2012 100 555 25 480 10 121 TP 2013 110 529 24 238 10 427 TA 2014 1 000 € 0 -90 450 -90 450 TA 2014 108 204 20 113 10 506 TA ES 2015 1000 € 0 -90 450 -90 450 TA 2015 110 000 20 000 11 000 TA 2015 1000 € 0 -90 450 -90 450 240 YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA Toiminta-ajatus Tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia kuntalaisten hyvän elämän edellyttämiä, laadukkaita, taloudellisesti ja alueellisesti toteutettuja terveyspalveluita sekä sopimukseen sisältyviä sosiaalipalveluita. Tulosalueen palvelusuunnitelma Tulosalueen tuottamat palvelut ovat lakisääteisiä ja tarkkaan ohjattuja. Terveydenhuoltolaki määrittää tarkasti mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä perusterveydenhuollon sisällöstä. Se asettaa mm. yhteydensaannin, hoidontarpeen arvion ja hoitoon pääsyn määräajat. Tulosalueen keskeisin tavoite on järjestää velvoitetut terveydenhuollon palvelut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja ikääntyneen väestön kotona asumisen tukeminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat toiminnan keskeisiä painopistealueita, joihin panostetaan käytettävissä olevien resurssien mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Ikäihmisten neuvontapalveluiden lisääntyminen ja kotona asumisen tukeminen mahdollistuu mm. neuvolan, vastaanoton, kotisairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden ja sosiaalitoimen toimijoiden yhteistyönä. Lääkärinvastaanotto Hoitaja- ja lääkärivastaanotolla hoidetaan sekä ajanvarauksiin perustuvaa vastaanottoa että virkaaikaista kiireellistä ja päivystysluontoista vastaanottoa. Virka-ajan ulkopuolinen, keskitetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys hoidetaan Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Neuvola Neuvolatoiminta kattaa äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan, lastenneuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä aikuisneuvolan. Neuvola toimii tiiviissä yhteistyössä vastaanoton kanssa huolehtien mm. sydän-, verenpaine- ja diabetessairauksien hoitajavastaanottokäynneistä, hoitotarvikejakelusta, työttömien terveystarkastuksista, matkailijoiden rokottamisesta ja väestön kausiinfluenssarokotteista. 65 Hammashuolto Hammashuolto järjestetään asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja hoitotakuun mukaisesti huomioiden asetuksen (380/2009) vaatimukset. Hammashuollossa pyritään korjaavan toiminnan ohella kehittämään ja lisäämään myös ennaltaehkäisevää toimintaa.. Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito suorittaa lääketieteelliseen kotisairaanhoitoon perustuvien käyntien ohella myös ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseksi. Kotiutushoitajatoimintaa kehitetään edelleen. Vuodeosasto Vuodeosasto Laihialla on 14-paikkainen. Vuodeosastohoidon perusteena tulee lainsäädännön mukaisesti olla ympärivuorokautinen, lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva hoidon tarve. Kuntoutuspalvelut: fysioterapia, veteraanikuntoutus, muu terapia, muu lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapian yksikkö järjestää kuntoutusta yksilö- ja ryhmäkäynteinä fysioterapian vastaanotolla, vuodeosastolla ja kotikäynteinä. Kuntoutuspalveluita toteutetaan myös ostopalveluin, joissa painopisteenä on erityisesti lasten eriasteisten ongelmien hoito mahdollisimman varhaisen puuttumisen periaatteella. Psykologitoiminta Psykologitoimintaan kuuluu ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, ohjaus ja neuvonta, asiakasvastaanotto ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaus. Varhaisen puuttumisen kautta toiminnan vaikuttavuushyödyt ovat suurimmat. Painopistealueena onkin neuvolaikäisten lasten ja heidän perheidensä tukeminen. Psykososiaaliset palvelut Tulosyksikkö sisältää Vaasalta ostettavat sosiaalitoimen palvelut. Näitä ovat nuorisoasema Klaaran, perheneuvolan, sosiaalipäivystyksen, sosiaaliasiamiestoiminnan sekä päihdehuollon avo- ja laitoshoidon palvelut. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Käynnit lääkärillä, vast.otto Käynnit hoitajalla, vast.otto Käynnit terv.hoitajalla, neuvola Käynnit hammashuollossa Kotisairaanhoidon käynnit Vuodeosaston hoitovrk-hinta TP 2011 12 593 5 116 10 332 8 416 6 571 217,18 TP 2012 11 730 4 085 7 846 8 777 6 924 240,51 TP 2013 10 869 5 563 9 574 8 554 6 879 231,47 TA 2014 10 800 5 000 10 000 8 800 7 500 220,26 TA 2015 10 800 5 500 10 000 8 850 7 550 217,46 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Lääkärinvastaanotto nettomenot yht. € Neuvola nettomenot yht. € Hammashuolto nettomenot yht. € Kotisairaanhoito nettomenot yht. € Vuodeosasto nettomenot yht. € Kuntoutuspalvelut (sisältää fysioterapia, muu terapia, muu lääkinnällinen kuntoutus) yht. € TP 2013 1 540 448 643 236 603 136 358 135 1 178 193 TA 2014 1 575 240 675 190 607 640 429 890 1 068 260 TA 2015 * 1 631 400 677 700 601 700 422 300 1 058 500 348 288 374 500 390 400 66 * sisältää LVAJ 17.9.2014 tehdyn esityksen 50 000 euron määrärahalisäyksestä suurasiakkaiden palveluketjun kehittämiseksi. Kuntaosuudet 5 641 000 €. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 6 001 -6 001 0 TA 2014 1 000 € 6 236 -6 236 0 TA ES 2015 1000 € 6 190 -6 190 0 TA 2015 1000 € 6 240 -6 240 0 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 67 64 3 15,1 14 1,1 TA 2014 69 65,5 3,5* 15,1 14 1,1 TA 2015 69 64 4* vain sijaisuuksia vakituisen hstön poissa ollessa **ei huomioitu kaikkia Vaasan kanssa yhteisiä (esim. tulosaluejohtaja, ylihoitaja, hallintosihteeri, sovellusasiantuntija) 67 SIVISTYSTOIMI Toimialan kuvaus Sivistystoimen toimialaan kuuluvat kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut, toisen asteen koulutuspalvelut, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä museot ja taidelaitokset. Toimialan painopistealueet 2015-2017 Sivistystoimen painopistealueet vuosina 2015-2017 tukevat kaupungin strategiaa ”Pohjolan energiapääkaupunki -virtaa hyvää elämään”. Strategian tavoitteena on, että Vaasassa on osaavaa työvoimaa, vetovoimainen, rikas ja monipuolinen kaupunkikulttuuri ja luotettavat palvelut ja, että Vaasassa asuvat pohjolan onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset. Toimenpiteinä nämä tarkoittavat hyvien peruspalveluiden lisäksi muun muassa nuorisotakuun toteuttamista. Peruspalvelut tulee olla vahvasti kytkettynä kaupunkisuunnitteluun siten, että esimerkiksi päiväkoti ja koulurakentaminen huomioidaan samaan aikaan kun uusia asuinalueita aletaan suunnitella. Sivistystoimen palveluverkkoselvitys onkin nyt ensimmäistä kertaa näin tiiviisti osana maankäytön toteuttamissuunnitelmaa, mikä on tärkeää palveluiden ennakoimisessa. Vaasassa pienten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut viime vuosien aikana selkeästi ja sen arvioidaan kasvavan edelleenkin. Myös perusopetuksessa oppilasmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Kasvu johtuu aikaisempaa suurimmista ikäluokista ja kaupunkiin muuttaneista uusista oppilaista. Päiväkotipaikkojen lisäykset ovatkin taloussuunnitelmakaudella 2015-2018 tasolla yksi/vuosi. Ensimmäisenä uutena kohteena on Tervajoen pk, sitten Bölen pk, sen jälkeen Gerbyn uusi päiväkoti ja vuodelle 2018 on suunniteltu Vähänkyrön keskustan Villin Lännen pk:n laajennus. Koulurakennuskohteina ovat Keskuskoulun peruskorjaus, Mussorin koulu ja Nummen koulun laajennukset sekä uudisrakennuskohteina Tervajoen ja Bölen koulut. Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa toiminnan sopeuttamista. Opiskelijoiden määrä pyritään kuitenkin pitämään samalla tasolla kuin aikaisemmin. Toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tulee löytää ja opetus tulee suunnata entistä tarkemmin Vaasanseudulle tärkeisiin alueisiin. Nuorisotakuun toteuttamisessa nuorisotyön tehtävänä on asiasta tiedottaminen nuorille. Joka vuosi järjestelmän piiristä poistuu ja tulee yksi uusi sukupolvi lisää. Etsivä nuorisotyö nähdään valtakunnallisesti keskeisenä osana nuorisotakuun toteutumista. Sivistystoimen muita kehittämishankkeita ovat energia-alan koulutusstrategian laatiminen energiaalan koulutuspolun vahvistamiseksi varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Energia-ala ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) hyödyntäminen integroidaan opetusohjelmiin ja oppiaineisiin. eForum- toiminta vakiinnutetaan ja jalkautetaan opettajien TVT-taitojen sekä informaatioteknologien infrastruktuurin ajan tasalla pitämiseksi. Tärkeätä on myös kehittää oppilaiden informaatiolukutaitoja ja tiedon eettisen käytön taitoja. Ikääntyvä väestö voi täydentää taitojaan Arbiksen ja Opiston kursseilla. Energia-alan koulutuksen strategian laatimisen tavoitteena puolestaan on herättää kiinnostus energiaalaan jo varhaiskasvatuksessa ja järjestää energia-alan osaamista tukevaa oppimista myös perusopetuksessa. Koulutus suunnitellaan läheisessä yhteistyössä alueen yritysten edustajien kanssa. Toisella asteella energia-alan strategian tärkeimmistä tavoitteista on osaavan työvoiman kouluttaminen energia-alan tarpeisiin. Näiden kehittämishankkeiden lisäksi sivistystoimen organisaation kehittämistyötä jatketaan osana tukipalvelu uudistusta. Tavoitteena on yhtenäinen toimiala, joka paremmin pystyy vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja huomioimaan mahdollisia kuntaliitoksia. Vaasan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja kehitetään ja pidetään niin korkeatasoisina, kuin mahdollista. Museoiden palveluverkkoselvitys ja organisaatio-uudistus luovat pohjan museo- 68 toiminnan uudistumiselle ja modernisoimiselle. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa toimintaa keskittymällä ydintoimintaan. Orkesterin ja Vaasan kaupunginteatterin toiminta pysyy vilkkaana eri kohderyhmiä huomioiden. Teatterin sunnuntaikonsertit ovat saavuttaneet suuren suosion, joten toimintaa jatketaan. Kaupunginkirjasto kehittää jatkuvasti palveluitaan vastaamaan yhteiskunnan kehitystä mm. ekirjojen kokoelmia kasvattamalla ja tarjoamalla yhä uusiutuvia palveluja sekä muuttamalla kirjastoa enemmän kansalaisten monikulttuurikeskukseksi. Positiivista virettä kaupunkikuvaan tarjoavat kulttuuritapahtumat kuten LittFest, Kuorofestivaalit, Taiteiden yö ja Korsholman musiikkijuhlat. Vapaaaikapalvelut tarjoavat harrastusmahdollisuuksia koko ajan kasvavalle kohderyhmälle. Sen lisäksi luodaan edellytykset suurten kilpailujen järjestämiseen kuten Power Cup ja Football cup. Kauan odotettu ja kaivattu jalkapallostadionin rakentaminen alkaa loppuvuonna 2015. Se tulee valmistuttuaan tarjoamaan tekonurmikenttineen modernin ja pitkän toimintakauden kestävän ottelualustan niin harrastajille kuin liigapelaajillemmekin. Toimialan valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Alueen vetovoimaisuuden lisääminen Väestönkasvu Valtakunnallisten tapahtumien määrä kustannustehokkuuden lisääminen Henkilöstörakenteen optimointi Kustannukset/ kuntalainen Arviointijärjestelmän osaalueet Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategian laatiminen Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti Kansainvälisten kongressien ja tapahtumien Vaasaan sijoittumisen aktiivinen edistäminen Tapahtumastrategian linjausten määrittely ja kokoaminen Vahvojen laitosten profiloituminen Ydintehtäviin keskittyminen ja yhteistyön lisääminen Kolmannen sektorin tukeminen osaamisen, puitteiden ja taloudellisten resurssien avulla Viestintään ja markkinointiin panostaminen Tilankäytön tehostaminen Organisaatiomuutoksen läpivienti Verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen sivistystoimen sisällä Luodaan laadukas arviointijärjestelmä Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen Hyvinvoinnin lisääminen Koettu onnellisuus Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät Palvelutarjonnan esteettömyyden ja yhdenvertaisen saavutettavuuden varmistaminen Yhteistoimintamallit SOTE:n kanssa Ennaltaehkäisevän työn priorisointi Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen lisääminen asukasmäärän kasvun mukaisesti Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut Osaavan työvoiman kouluttaminen Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö (tavoite >75%) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän strategisesta yhteistyöstä ja koulutustarpeiden ennakoinnista vastaavan ydinryhmän perustaminen osana kasvusopimusta Osaavan työvoiman kouluttaminen Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt Monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta: -> energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen -> englanninkielisen koulutuksen määrän lisääminen Energia-alan koulutusstrategian laatiminen 69 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 1 000 € 1000 € 1 000 € Toimintatulot yhteensä 8 073 9 766 9 052 Toimintamenot yhteensä -87 972 -101 778 -102 844 Toimintakate -79 898 -92 012 -93 792 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TAES 2015 1 000 € 9 071 -105 772 -96 701 TA 2015 1 000 € 9 153 -109 933 -100 780 -5 984 Muutokset 1.1.2013 alkaen: Kuntaliitos Vähänkyrön kanssa sekä kotikuntakorvausmenot ja –tulot varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuuteen. Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii niistä tehtävistä, jotka lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi. Myös osa taiteen perusopetuksesta annetun lain perusteella järjestetystä toiminnasta kuuluu lautakunnan toimialaan. Erityisesti lautakunta huolehtii siitä, että toiminnan järjestämiseen turvataan laissa määrätyt ja muutoin riittävät voimavarat, jotta toiminta voidaan järjestää oikein ja tarkoituksenmukaisesti. Toimintaympäristö Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan toiminta jaetaan seuraaviin tulosalueisiin: - 300 Varhaiskasvatus- ja perusopetustoimen sekä Kuula-opiston hallinto - 302 Varhaiskasvatus - 303 Perusopetus - 305 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset - 308 Kuula-opisto Perusopetuslain alaisen toiminnan osalta lautakunta jakaantuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Henkilöstö Henkilöstö Vakituiset yht. - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset yht. - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 1275 1153,5 121,5 394 209 185 TA 2014 1274,5 1153,5 121 510 280 230 TA 2015 1276,7 1155,7 121 509 279 230 300 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSTOIMEN SEKÄ KUULA-OPISTON HALLINTO Toiminta-ajatus Hallintoon kuuluvat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, kasvatus- ja opetusvirasto sekä varhaiskasvatus- ja perusopetusosastojen sekä Kuula-opiston yleishallinto. Kasvatus- ja opetusvirasto johtaa ja kehittää kaupungin varhaiskasvatus-, perusopetus- ja musiikkiopistotoimintaa, hankkii tarvittavat voimavarat, tarjoaa alan asiantuntijapalveluita, toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja huolehtii toiminnan arvioinnista ja seurannasta. 70 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1000 € 1 000 € Toimintatulot 23 0 Toimintamenot -942 -978 Toimintakate -918 -978 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 0 -958 -958 TA 2015 1 000 € 0 -972 -972 -15 302 VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on alle oppivelvollisuusikää oleville lapsille tarkoitettua yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa palvelua, jossa toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille tarjottavaa suunnitelmallista päiväkodin kasvatus- ja opetustyötä. Palveluita järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa kokopäiväisenä tai osapäiväisenä, tarpeen mukaan myös iltaisin, viikonloppuisin tai ympäri vuorokauden jatkuvana. Osapäivähoidon rinnalla järjestetään avoimissa päiväkodeissa kerhotoimintaa kotona olevien vanhempien lapsille sekä perheiden kasvatustoimintaa tukevaa työtä. Leikkipuistoissa on ohjattua ja valvottua vapaaajantoimintaa alle kouluikäisille. Arviointia suoritetaan säännöllisesti. Arviointipohjana ovat lapsen yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista nojalla on laadittava kaikille lapsille, lapsen esiopetussuunnitelmat sekä niiden toteutuksen seuranta, asiakastyytyväisyyskyselyt ja työyhteisön oma arviointi. Vaasan alle kouluikäisten lasten määrän arviointi Lasten määrä kaupungin virallisen väestöennusteen mukainen. 31.12. 0 – 6 –vuotiaat yhteensä joista – 0 – 2 v. - 3 – 6 v. TP 2013 5 196 2 240 2 956 TA 2014 5 260 2 293 2 967 TA 2015 5 389 2 297 3 092 TS 2016 5 532 2 414 3 118 Varhaiskasvatuksessa olevien lasten % osuus väestön ikäryhmästä (0-6-vuotiaat) 31.12. 0 – 2 v. 3 – 6 v. 0 – 6 v. Kunnallisessa päivähoidossa Näistä päivähoidossa olevien Näistä päivähoidossa olevien (sis. ostopalvelupäiväkodit) määrä päiväkodeissa, % määrä perhepäivähoidossa, % osuus ikäryhmästä, % 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 31 32 32 31 69 66 66 66 31 34 34 34 84 89 89 91 89 89 93 93 11 11 7 7 61 64 65 65 85 84 87 87 15 16 16 13 71 Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat alle kouluikäiset lapset ( 0 – 6-vuotiaat) 31.12. Päivähoidossa 0-6 v. lapsia yhteensä Perhepäivähoito Päiväkodit (sis. ostopalvelupäiväkodit) -joista rinnakkaisia sijoituksia *) Lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki, saajaperheitä keskimäärin /kk - josta täsmälisä keskimäärin/kk TP 2013 3 188 485 2 703 15 TA 2014 3 358 538 2 820 50 TA 2015 3 503 450 3 053 30 TS 2016 3 596 475 3 121 30 958 235 914 250 960 235 960 240 *)Lapsella pääosin normaalin kokopäivähoidon tarve, mutta tarvitsee myös ajoittain vuorohoitoa (=ilta, -viikonloppu tai ympärivuorokauden tapahtuvaa hoitoa). Lasten määrä päivähoidossa vaihtelee vuoden aikana, alimmillaan se on kesällä ja korkeimmillaan kevätkaudella. Tilinpäätöksen mukaiset lapsiluvut ovat tilanteessa 31.12. Vuonna 2013 on lapsiluku ollut (tilanne 30.4.) 3326 lasta ja vuonna 2014 (tilanne 30.4.) 3403 lasta Päiväkotipaikkojen lisäykset taloussuunnitelmakaudella 2015 -2018 − − − − Tervajoen pk (+ 63 paikkaa) v. 2015 Bölen pk v. 2017 (+ 117 paikkaa, kaksikielinen) Gerby nya dh v. 2017(+ 105 paikkaa, ruotsinkielinen) Vähänkyrön keskustan Villin Lännen pk:n laajennus (+ 42 paikkaa) v. 2018 Osittaista hoitorahaa saavia perheitä Huoltajilla on oikeus olla osittaisella hoitovapaalla, kunnes lapsen 2. kouluvuosi päättyy (31.7.). Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. 31.12. Osittaista hoitorahaa saavia perheitä, keskim. TP 2013 200 TA 2014 205 TA 2015 210 TS 2016 210 1. ESIOPETUS Vaasassa maksutonta esiopetusta (4 h/ pv) annetaan päiväkodeissa kaikille lapsille oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna Perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Mikäli esiopetuksessa oleva lapsi tarvitsee myös päivähoitoa, järjestetään se samassa yksikössä, jolloin lapsen päivästä muodostuu eheä kokonaisuus. 31.12. Esiopetusryhmät yhteensä - kaupungin omat - ostopalvelupäiväkodit Esiopetuksessa olevat lapset yht. - kaupungin omat päiväkodit - ostopalvelupäiväkodit - joista: - pelkässä EO:ssa - tarvitsee päivähoitoa EO:n lisäksi TP 2013 41 37 4 715 674 41 TA 2014 41 37 4 735 695 40 TA 2015 42 39 3 746 706 40 TS 2016 43 40 3 760 706 40 129 586 135 600 137 609 140 620 72 2. PÄIVÄKOTITOIMINTA Päivähoitoa järjestetään kokopäivä- ja osapäivähoitona, perheiden erilaisten tarpeiden mukaan. Vuorohoitopäiväkoti Punahilkassa on paikkoja myös ilta-, viikonloppuisin ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville lapsille. Ostopalvelupäiväkodeissa on elokuun 2014 alusta lukien yhteensä 346 päivähoitopaikkaa. Uuden sopimuksen myötä päivähoitopaikkoja hankittiin paikkamääräisesti edellistä sopimusta vähemmän, mutta pääpaino on hankinnassa ollut pienten lasten paikoissa, jolloin laskennallinen paikkamäärä pysyy uudessa sopimuksessa entisen sopimuksen tasolla. Kaupunki korvaa ostopalvelupäiväkotien kustannukset bruttomääräisinä ja perii asiakasmaksut. Päiväkodeissa pääpaino on ollut 3-6v. lasten paikoissa mutta viimeisen 3 vuoden aikana alle 3vuotiaiden paikkojen tarve on kasvanut huomattavasti, johtuen syntyvyyden lisääntymisestä sekä perhepäivähoitopaikkojen vähenemisestä. 31.12. Päiväkodit (kaupungin omat) x) - joissa päiväkoteja yhteensä Ostopalvelupäiväkodit TP 2013 24 38 11 2 703 476 464 12 2 227 2 021 206 4 Päiväkodeissa olevat lapset yht. - 0 – 2 –vuotiaat - kokopäivähoidossa - osapäivähoidossa - 3 – 6 –vuotiaat - kokopäivähoidossa - osapäivähoidossa, - 7-8 vuotiaat (koululaiset vuorohoito) TA 2014 26 39 11 2 820 480 470 10 2 340 2 140 200 4 TA 2015 25 39 11 3 053 490 480 10 2 563 2 363 200 4 TS 2016 26 39 11 3 121 480 470 10 2 641 2 441 200 4 x) Päiväkodit muodostavat kokonaisuuden, joissa yhden esimiehen alaisuudessaan on useita yksiköitä. 3. PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on vaihtoehtoinen päivähoitomuoto, joka tapahtuu koko- tai osapäiväisenä perhepäivähoitajan kodissa, lapsen kotona tai muissa kodinomaisissa olosuhteissa (ryhmäperhepäivähoitokoti). 31.12. Ryhmäperhepäivähoitokodit Perhepäivähoidossa olevat lapset yht. − 0 – 2 –vuotiaat − kokopäivähoidossa − osapäivähoidossa - 3 – 6 –vuotiaat - kokopäivähoidossa - osapäivähoidossa Perhepäivähoitajat: Työssä hoitajia joista omassa kodissa hoitavia päivähoitolapsia keskimäärin / hoitaja - TP 2013 20 485 218 214 4 267 258 9 146 85 3,3 TA 2014 20 538 252 247 5 286 276 10 144 83 3,7 TA 2015 20 450 250 245 5 200 219 10 145 85 3,1 TS 2016 17 475 275 270 5 200 190 10 140 88 3,4 73 4. LEIKKITOIMINTA Leikkitoiminta on vaihtoehtoinen toimintamuoto päivähoidolle. Vaasassa leikkitoimintaan sisältyy avoin päiväkoti ja avoimen päiväkodin kerho. 31.12. Leikkipuistot kpl -käynnit keskim./toimintapäivä Avoimet päiväkodit kpl - käynnit keskim./toimintapäivä lkm Avoimen päiväkodin kerhot -lapset/kerhopäivä Työntekijät TP 2013 2 10 6 93 10 138 17 TA 2014 2 10 8 90 12 165 21 TA 2015 0 0 6 100 10 140 15 TS 2016 0 0 6 100 10 140 15 5. ERITYISVARHAISKASVATUS Tehtävänä on lasten tuen tarpeen mahdollisimman varhainen toteaminen ja tukitoimien aloittaminen. Tavoitteena on yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja eri asiantuntijoiden kanssa järjestää tukea tarvitseville lapsille sopiva varhaiskasvatus, tarvittavat tutkimukset ja kuntoutus sekä olla tukena varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetustyössä. Esiopetuksessa olevan lapsen tuen tarpeen mahdollisimman varhainen havaitseminen ja tukitoimien järjestäminen perusopetuslain muutoksen mukaan ovat keskeisiä haasteita. 31.12. Asiakaskäynnit - kiertävä erityislastentarhanopettaja - kiertävä lastentarhanopettaja S 2 -kieli, käynnit päiväkodeissa *)Lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea **)Esiopetuksessa olevien lasten tuen tarve; - tehostettu tuki - erityinen tuki Maahanmuuttajataustaiset lapset -joista S 2 kielen opetusta tarvitsevia TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 2 800 145 2 800 150 2 600 145 2 800 150 460 476 480 485 403 135 45 15 410 135 45 15 410 125 45 15 420 140 *) lapset, joilla lausunto+nk. seurantalapset **)Varhaiskasvatuksessa olevien lasten tukimuotojen uusi tilastointi aloitetaan vuodesta 2014. Tunnusluvut Bruttomenot €/0–6 –vuotiaat Nettomenot €/0–6 –vuotiaat Palvelumaksutulot € (kaupungin) Palvelumaksutulot/kokonaismenoista % TP 2011 8 209 7 250 4 370 481 TP 2012 8 527 7 450 4 610 037 TP 2013 8 372 7 373 5 188 817 TA 2014*) 8 327 7 334 5 260 000 TA 2015 8 492 7 491 5 395 000 11,23 11,31 11,93 11,93 11,88 *) Vuodelle 2014 ei ole otettu huomioon Purolan päiväkodin investoinnin vaikutusta käyttötalouteen eikä määrärahaanomusta koskien avustajia. TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 5 353 5 288 Toimintamenot -43 404 -43 801 Toimintakate -38 050 -38 513 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 5 460 -45 764 -40 304 TA 2015 1 000 € 5 530 -45 814 -40 284 -943 74 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 691,5 646,5 45 152 87 65 TA 2014 691,5 647,5 44 199 129 70 TA 2015 691,5 647,5 44 199 129 70 303 PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Perusopetuksen yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla sekä huolehtia siitä, että palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden saatavilla. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Perusopetuksessa oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä, ottaen huomioon kaksikieliset oppilaat. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Oppilasmäärä on ollut viimeiset kaksi vuotta tasaisessa kasvussa. Kasvu johtuu aikaisempaa suurimmista ikäluokista ja kaupunkiin muuttaneista uusista oppilaista. Opetus ja pedagogiset palvelut Peruskoulun opetustoiminnan yleisenä tavoitteena on resurssien mukaisesti antaa opetusta tavalla, joka parhaiten vastaa oppilaan oppimisedellytyksiä. Oppilasmäärä/vuosi (keskiarvo) Luokkien 1-6 oppilaat Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäopetusoppilaat Yhteensä (ilman valmistavaa opetusta) 2009 3 247 1 743 4 990 2010 3 266 1 687 4 953 2011 3 286 1 656 4 942 2012 3 344 1 644 4 988 2013*) 3 779 1 803 5 582 2014 3889 1797 5686 2015 3962 1814 5776 -joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv) 466 453 378 294 253 235 235 -joista vaikeimmin kehitysvammaisia, pid. opv -joista muita vammaisoppilaita, pid. opv Valmistava opetus 23 96 52 30 103 69 33 109 76 30 113 67 31 128 61 30 112 82 30 116 82 *) Vähänkyrön alueen esiopetusoppilaat siirtyivät syksystä 2013 varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat ne tiedot ja taidot, jotka valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa, kaupungin ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa on kullekin ikäluokalle asetettu. Oppilaan oppimista edistetään erilaisin tukimuodoin, joita ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Yhä enenevässä määrin tarvitaan myös oppilaan ohjausta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja jatko-opintokelpoisuuden varmistamiseksi. Oppilaiden lahjakkuutta ja harrastustoimintaa tuetaan 75 mm. englanninkielisellä opetuksella, musiikkiluokka- ja kielikylpyopetuksella. Kaikille oppilaille tarjotaan lisäksi kerhotoimintaa. Opetuspalvelujen saavutettavuus on hyvä, jos peruskoulu, vuosiluokat (yleisopetus) 1-6, on oppilaan kodista lähempänä kuin 3 kilometriä, vastaavasti jos peruskoulu, vuosiluokat (yleisopetus) 7-10, on lähempänä kuin 5 kilometriä. Ruotsinkielinen perusopetus on tässä tarkoituksessa eri asemassa kuin suomenkielinen riippuen siitä että niin sanottu haja-asutusilmiö toteutuu ruotsinkielisten kesken. Opetuspalveluiden saavutettavuus on keskimäärin voitu pitää hyvänä kaupungin kaikilla osa-alueilla. Vaasan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu oppilaiden oppilaaksiottoalueet. Kaupunki osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle lähikoulupaikan. Vuosiluokkien 1-6 kouluihin perustetaan opetusryhmiä sen mukaisesti, mitä oma oppilaspohja edellyttää ja mihin tilat antavat mahdollisuuden. Kouluverkko Koulujen lukumäärä Opetusryhmän keskikoko - vuosiluokat 1-6 - vuosiluokat 7-10 - erityisopetus Pienet koulut lkm,1-6 luokat,alle 80 oppilasta Opetustuntien määrä oppilasta kohti Toteutunut opetustuntien määrä, keskimääräiset opetustunnit / oppilas Peruskoulut, vuosiluokat 1-6 Peruskoulut, vuosiluokat 7-10 Erityisopetus Vammaisopetus Peruskoulut keskimäärin TP 2011 21 TP 2012 21 TP 2013 27 TA 2014 25 TA 2015 23 18,56 19,40 7,82 2 18,18 19,25 8,14 2 18,57 19,00 7,80 3 18,29 17,88 7,82 3 21,00 21,00 8,3 1 2010 2011 2012 2013 1,69 2,18 3,06 4,52 1,96 1,70 2,21 3,50 4,24 1,99 1,68 2,41 3,88 4,37 2,03 1,77 2,50 3,96 4,71 2,09 Resurssit sisältävät stipendi- ja kehittämisrahaston ja hankevaroin rahoitettuja kerho- ja tukitunteja, ei sairaalaopetusta. Opetuksen taso ja opetuksen materiaalit Pätevien opettajien osuus, % Opettajien jatkokoulutus kokonaistyöajasta,% Opetuksen materiaalit ja palvelut €/oppilas 2011 90,5 3 394,68 2012 88,0 3 426,76 2013 87,0 3 407,23 2014 92,8 3 356,44 2015 94 3 335,23 Resurssit sisältävät myös it-tukipalvelut, stipendi- ja kehittämisrahaston ja hankevaroin hankitut materiaalit ja palvelut. Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityisen tuen päätös. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, hankkia ostopalveluna tai antamalla avustusta palveluntuottajille. Velvollisuutta tarjota toimintaa ei kuitenkaan ole. Vaasassa perusopetus järjestää aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa kolmessatoista (13) suomen- ja neljässä (4) ruotsinkielisissä alakouluissa. Palveluntuottajia on viisi. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Toimintaa tarjotaan kullekin toimintaan osallistuvalle 76 lapselle vähintään 760 tuntia lukuvuodessa (keskimäärin 4h/koulupäivä). Toiminnasta peritään asiakasmaksua (80 – 120 €/kk). Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta. Koululaisten määrä Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Kaupungin omissa yksiköissä - Perusopetuksen yksiköt - Varhaiskasvatuksen yksiköt 657 31 673 29 715 711 691 695 693 652 Yhteistyökumppaneiden järjestämä Yhteensä 164 852 165 867 122 837 122 833 130 821 133 828 141 834 137 789 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona sekä oppilaan lakisääteiseen oikeuteen yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Talousarvio sisältää määrärahan yhden uuden kuraattorivakanssin perustamiseen uudistetun oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Oppilasruokailu Oppilasruokailulla tuetaan oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilasruokailun tarkoituksena on täyttää n. 1/3 oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta. Ruokapalvelut ostetaan ruokapalveluyksiköltä. Koulukuljetus Ilmainen koulukuljetus myönnetään, jos koulumatka - 1-2 -luokkalaisella on yli 3 km - 3-10 -luokkalaisella on yli 5 km - tai jos muut perusopetuslaissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Ilmainen koulukuljetus myönnetään oppilaalle osoitettuun lähikouluun vakinaisesta kotiosoitteesta. Oppilaskuljetukset Kuljetettavia oppilaita Kustannukset €/ kuljetettava oppilas Kuljetettavien oppilaiden osuus % TP2011 954 1018 19,0 TP 2012 941 1101 18,6 TA 2013 962 1294 17,2 TA 2014 1070 1402 18,6 TA 2015 1007 1489 17,4 Ohjaajat Ohjaajien tehtävänä on tukea oppilaita oppimistilanteissa ja koulunkäynnissä. Ohjaajatoiminta Ohjaajien lkm Ohjaajien laskennallisia toimia (38,25 h/vko) Oppilaita/laskennallinen.ohjaaja - erityisopetus ja valmistava opetus - koko oppilasmäärään nähden 2011 150 96 2012 153 97 2013 135 108 2014 135 103 2015 138 106 6,07 52,27 5,27 52,02 4,38 52,25 4,45 56,00 4,37 55,26 77 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 2 799 2 062 1 904 Toimintamenot -50 689 -51 325 -52 251 Toimintakate -47 889 -49 263 -50 347 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 1 916 -56 121 -54 205 -4 797 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 536 466,5 69,5 228 120 108 TA 2014 536,5 466,5 70 291 148 143 TA 2015 537,7 467,7 70 291 148 143 305 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat oppilaina kaupungin peruskouluissa. TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1000 € 908 -4 673 -3 765 TA 2014 1 000 € 1 000 -4 713 -3 713 TA ES 2015 1 000 € 1 000 -4 713 -3 713 TA 2015 1 000 € 1 000 -4 713 -3 713 308 KUULA-OPISTO Toiminta-ajatus Kuula-opiston toimintaa säätelee laki taiteen perusopetuksesta. Kuula-opiston opetussuunnitelma on laadittu OPH:n antaman laajan oppimäärän perusteiden mukaan. Kuula-opistossa järjestetään musiikin ja tanssin perustason ja niihin rakentuvaa opistotason opetusta. Opetusta järjestetään myös musiikkileikkikoulussa, lastentanssikoulussa ja avoimella osastolla, jonka toiminta on maksullista palvelutoimintaa. Musiikin- ja tanssinopetus on kytketty toisen asteen koulutukseen sitä koskevien säännösten perusteella. Opisto pyrkii toimimaan luovassa yhteistyössä muiden oppilaitosten, taidelaitosten ja kulttuurielämän kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Toiminnan ja talouden tunnusluvut Opiskelijat kaikki (syysl.) - solistinen opetus - musiikkileikkikoulu - tanssiopetus - valmennusoppilaat ja erityislapset - avoin osasto Vaasalaisten osuus edellisistä % Opetustuntien kokonaismäärä TP 2013 1 491 489 579 228 61 134 92 25 965 TA 2014 1 510 490 550 250 140 80 95 26 000 TA 2015 1570 490 580 240 120 95 95 25 800 78 Henkilökunnan määrä - vakituinen henkilökunta - tuntiopettajat Ministeriön vahvistama opetustuntimäärä Omat kok.kustannukset brutto €/opetustunti Omat kokonaiskustannukset brutto €/oppilas Nettomenot (valtionosuus huomioitu) € Valtionosuus € Omat kokonaiskustannukset netto €/oppilas Kokonaiskustannukset netto /opetustunti 29 16 24 860 79,65 1392 335 131 1 057 947 224,77 12,91 29 15 24 860 78,64 1 354 266 973 1 057 947 176,8 10,27 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 683 703 708 Toimintamenot -2 070 -2 028 -2 086 -1 387 Toimintakate -1 325 -1 379 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys 28 20 24 860 80,85 1329 306 583 1 072 117 195,28 11,88 TA 2015 1 000 € 708 -2 313 -1 605 -229 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 36 29 7 13 1 12 TA 2014 36 29 7 18 1 17 TA 2015 36 29 7 18 1 17 TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 1 000 € 1000 € 1 000 € Toimintatulot yhteensä 10 116 9 769 9 295 Toimintamenot yhteensä -40 924 -41 261 -40 907 Toimintakate -30 808 -31 493 -31 612 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TAES 2015 1 000 € 8 899 -39 481 -30 581 TA 2015 1 000 € 8 899 -42 232 -33 333 -2 831 Toiminnan kuvaus Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät. 310 TOISEN ASTEEN YHTEINEN HALLINTO Tulosalueen palvelusuunnitelma Toimintoja kehitetään niin, että tuloksena on mahdollisimman tehokkaasti koordinoitu yhteisen hallinnon palvelutarjonta. Tulosalue 310 aloitti toimintansa 1.1.2013 79 TULOSLASKELMA TP 2013 1000 € 5 -1 529 -1 525 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TA 2014 1 000 € 0 -1 464 -1 464 TA ES 2015 1 000 € 0 -1 504 -1 504 TA 2015 1 000 € 0 -1 472 -1 472 Määrärahaan sisältyy 50 000 € Vaasan kaupungin toisen asteen oppilaitoksiin kohdistuvaan urheilupainotteiseen toimintaan. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset 31.12.2013 21,1 18 3,1 0 TA 2014 21 18 3 0 TA 2015 20,6 18 2,6 0 312 VAASAN LYSEON LUKIO Tulosalueen palvelusuunnitelma Vaasan lyseon lukion yhteydessä toimivan aikuislinjan opetus toteutetaan pääasiassa virtuaalisena. Päivä- ja aikuislukiossa opetusta annetaan luokattomana ja kurssimuotoisena. Päivälukiossa on kolme painotusta: matemaattis-luonnontieteellinen, kielireaali ja urheilupainotus. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Opiskelijat Suorite, tunnusluku Päivälukio Aikuislukio Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat TP 2011 735 60 795 1,9 TP 2012 729 57 786 2,1 TP 2013 742 52 794 0,5 TA 2014 800 40 840 2 TA 2015 763 50 813 2 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Yksikköhintanormi €/opiskelija/päivälukio Yksikköhintanormi €/opiskelija/iltalukio Valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite Resurssi Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset TP 2013 6 103,86 3 896,23 TA 2014 6 126,87 3 667,24 TA 2015 5 861,77 3 501,88 Tavoite 2015 Mittari Kustannukset €/opiskelija valtionosuusnormin suuruiset Kustannukset €/opiskelija 80 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 275 207 126 Toimintamenot -5 098 -5 392 -4 864 Toimintakate -4 824 -5 185 -4 738 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 126 -5 594 -5 468 -736 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 45,2 41 4,2 14,8 12 2,8 TA 2014 52 47 5 9 6 3 TA 2015 45 40 5 12 8 4 313 VASA GYMNASIUM OCH VASA SVENSKA AFTONLÄROVERK Toiminnan ja painopistealueiden kuvaus Vasa gymnasium (VG) on asettanut etusijalle mahdollisuuksien mukaan panostaa pieniin opetusryhmiin tukeakseen oppimista ja nostaakseen turvallisuuden ja viihtyvyyden tunnetta. VG on panostanut kaksikielisen yhteistyön kehittämiseen suomenkielisen lukion kanssa, ja tandemtoiminta on yksi koulutyön kulmakivistä. VG tekee yhteistyötä lukioiden kanssa ja toimii toisen asteen urheiluprofilointia koordinoivana kouluna. Koulut tekevät yhteistyötä Vi 7 -verkostoon kuuluvien lukioiden kanssa (verkosto koostuu lähikuntien ruotsinkielisistä lukioista). Vasa svenska aftonläroverk (VSA) on maan ainoa ruotsinkielinen aikuislukio. VSA on etälukio, joka tarjoaa lukio-opintoja aikuisille ja nuorille koko maassa sekä maan rajojen ulkopuolella oleville ruotsia puhuville suomalaisille. Muiden lukioiden oppilailla on VSA:n kautta ollut mahdollisuus täydentää opintojaan VSA:ssa suorittamillaan kursseilla. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Opiskelijat Suorite, tunnusluku Päivälukio Aikuislukio Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat TP 2011 138 65 203 25,6 TP 2012 140 73 213 6,93 TP 2013 142 70 212 3,7 TA 2014 145 62 207 8 TA 2015 148 78 226 4 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Yksikköhintanormi €/opiskelija/päivälukio Yksikköhintanormi €/opiskelija/iltalukio TP 2013 7 256,84 3 328,07 TA 2014 7 254,21 3 667,24 TA 2015 6 940,34 3 501,88 81 Valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite Resurssi Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset Tavoite 2015 Mittari Kustannukset €/opiskelija valtionosuusnormin suuruiset Kustannukset €/opiskelija TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 196 155 158 Toimintamenot -1 543 -1 449 -1 461 Toimintakate -1 347 -1 294 -1 303 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 158 -1 575 -1 417 -115 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 16 16 0 4,2 3 1,2 TA 2014 15 14 1 4 1 3 TA 2015 15 14 1 4 1 3 315 VAASAN AMMATTIOPISTO Tulosalueen palvelusuunnitelma Vaasan ammattiopisto tarjoaa ammatillista peruskoulutusta kolmella kielellä. VAO kasvattaa nuoria monikieliseen osaamisen ja huolehtii koko ikäluokan kouluttamisesta. Vaasan ammattiopiston painopistealueiden valinta tehdään Vaasan alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeista. Tärkeää on tarjota nuorille heitä motivoivia ja kiinnostavia koulutuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Opiskelijamäärät koulutusaloittain Suorite, tunnusluku -kulttuuriala -yhteuskuntat. liiketal. ja hall.ala -luonnontieteiden ala -tekniikan- ja liikenteen ala -sosiaali-,teveys- ja liikunta-ala -matkailu, ravitsemis, talousala -maahanmuuttajakoulutus -vammaisten valmistava koul. -ammattistarttikoulutus Yhteensä TP 2011 142 206 96 695 419 326 27 14 24 1 949 TP 2012 129 212 89 704 446 325 24 8 17 1 954 TP 2013 120 216 83 698 454 296 27 6 16 1 916 TA 2014 128 256 80 723 456 300 10 5 12 1 970 TA 2015 120 220 85 715 475 260 10 5 10 1 900 82 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Yksikköhintanormi €/opiskelija Valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite Resurssi Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset TP 2013 10 290,06 TA 2014 9 646,43 TA 2015 9 672,09 Tavoite 2015 Mittari Kustannukset €/opiskelija valtionosuusnormin suuruiset. Kustannuksiin sisältyy 250 000 € takuusumma Kustannukset €/opiskelija TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 1 537 1 765 1 916 Toimintamenot -20 793 -20 375 -19 718 Toimintakate -18 610 -17 802 -19 256 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2013 1 000 € 1 916 -21 670 -19 754 -1 981 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 167,6 156 11,6 56,2 49 7,2 TA 2014 177 160 17 39 36 3 TA 2015 169,7 157 12,7 39 32,8 6,2 318 VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS Tulosalueen palvelusuunnitelma Ammatillisen aikuiskoulutuksen avulla tuetaan työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminnan painopistealueiden valinta perustuu Vaasan alueen kannalta keskeisiin elinkeinoihin sekä käsitykseen markkinoiden kehittymisestä. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Opiskelijatyöpäivien määrä Työvoimapoliittinen koulutus Ammatillinen lisäkoulutus Muu koulutus Ammatillinen peruskoulutus, opiskelijamääränä TP 2011 98 686 38 728 15 119 TP 2012 94 647 41 884 9 032 TP 2013 93 216 43 469 12 170 TA 2014 89 000 37 228 9 948 TA 2015 87 860 38 393 7 911 386,75 360 436,5 390 440 83 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset €/perustutkinto-opiskelija Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset €/perustutkintoopiskelija TP 2013 Tilikauden tulos + 722 519 €. Rahoitusjäämä +987 444 €. Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12.2013 +3 648 820 €. Toteutuneet kustannukset 7 595,16 €/opiskelija Tavoite 2015 Mittari Tasapainoehto on esitetty sivulla 31. Kustannukset €/opiskelija valtionosuusnormin suuruiset Tulos- ja rahoituslaskelma Kustannukset €/opiskelija TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 TA 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 7 757 7 168 6 699 6 699 Toimintamenot -12 298 -11 864 -11 934 -11 922 Toimintakate -4 540 -4 697 -5 235 -5 223 Valtionosuudet (kirjataan rahoitusosaan) 5 936 5 319 5 852 5 852 Vuosikate 1 023 622 617 629 Poistot -301 -284 -239 -239 Tilikauden tulos 722 338 378 390 2015 ylijäämällä katetaan VAKK:n osuus toisen asteen yhteisen hallinnon kustannuksista 377 904 €. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 81 73 8 49 37 12 TA 2014 86 76 10 61 32 29 TA 2015 85 81 4 59 28 31 Osa-aikaiset eivät sisällä sivutoimisia. OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA 320 OPPISOPIMUSKOULUTUS Toiminnan kuvaus Oppisopimustoimen tehtävänä on koulutuksen järjestäjien Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta ottaen erityisesti huomioon alueen elinkeino- ja palvelurakenteen sekä järjestäjien koulutustarjonnan mahdollisuudet. Palvelusuunnitelma Oppisopimusmuotoisella koulutuksella palvellaan alueen elinkeinoelämän koulutustarpeita yhteistyössä muiden toisen asteen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta työnantajat saisivat tarpeisiinsa 84 koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Oppisopimuskoulutuksen, ja siihen kuuluvan työpaikalla oppimisen, kautta edesautetaan myös työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Oppisopimuksia voimassa Tutkinnon suorittaneet Työllistyneet oppiajan jälkeen TP 2011 876 204 97 % TP 2012 766 213 94 % TP 2013 736 145 92 % TA 2014 750 150 93 % TA 2015 750 150 94 % Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Peruskoulutuksen yksikköhinta €/opiskelija Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta €/opiskelija Ei tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen yksikköhinta €/opiskelija TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 7030,91 TA 2014 6925,40 TA 2015 6925,40 3295,53 3292,33 3268,70 2380,11 2377,80 TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € 4 -2 250 -2 491 -2 399 -2 246 -2 491 -2 399 2360,73 TA 2015 1 000 € -2 398 -2 398 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset 31.12.2013 8 8 TA 2014 9 9 TA 2015 10 10 TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 330 VAASA-OPISTO Toiminta-ajatus Työväenopiston tavoitteena on edesauttaa toiminta-alueensa asukkaitten aktiivista ja hyvää elämää kansalais- ja tietoyhteiskunnassa. Tavoitteensa mukaisesti opisto tarjoaa lain edellyttämällä tavalla laadukasta ja monipuolista opetusta kohtuulliseen hintaan. Toiminnan perusajatuksia ovat elinikäinen oppiminen ja tasa-arvo. Niistä juontuvat opiston toiminnassaan vaalimat luovuuden, omaehtoisuuden ja osallistuvuuden arvot. Tulosalueen palvelusuunnitelma 1. Hyvinvointia kaikille - taataan pääsy kursseille lukuvuoden aikana mittari: jonojen määrä 2. Laadukkaan ja aikaansa seuraavan vapaan sivistystyön opetustarjonnan takaaminen Vaasassa ja Kyrönmaan alueella - luodaan strategia opiston toiminnalle koko sen toiminta-alueella - valtionosuusrahoituksen liikkuvan osan kriteeristön huomioiminen strategiassa - valtakunnallinen vaikuttamistyö 85 Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Kurssien määrä Opetustuntien määrä Myönnetyt valtionosuustunnit Kurssilaisten määrä TP 2011 658 13723 12875 9492 TP 2012 567 15 818 10916 9453 TP 2013 582 14785 10939 9294 TA 2014 600 13150 10916 9600 TA 2015 800 22 000 18 505 15 000 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 Valtionosuus € 564 662 Nettomenot, valtionosuus huomioitu 718 259 Nettomenot/asukas 10,8 Nettomenot €/kurssilainen 77,3 x) Vähänkyrön menot mukana luvussa vain viiden kuukauden osalta xx) Asukasluvussa mukana Vähäkyrö TA 2014 804 970 601 030 x) 9 xx) 62,6 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1000 € 1 000 € Toimintatulot 471 289 Toimintamenot -1 709 -1 695 Toimintakate -1 238 -1 406 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 383 -2 291 -1 909 TA 2015 953 526 957 474 11,9 63,8 TA 2015 1 000 € 393 -2 479 -2 086 -191 Tulosalueen määräraha sisältää Laihian ja Isonkyrön alueella toteutettavan kansalaisopistotoiminnan, jonka sitova nettomeno on toimintaan saatava valtionosuusrahoitus. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 1) 31.12.2013 15 1) TA 2014 16 1) TA 2015 19 1) 0,55 Luvussa mukana kaksi työntekijää, jotka on vapautettu omasta tehtävästään toisessa hallintokunnassa. VASA ARBETARINSTITUTIN JOHTOKUNTA 340 VASA ARBIS Toiminnan tarkoituksena on täyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen tehtävän: - toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen toimintaan, joka tukee yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttaa elämänlaatuun toimia yhteiskuntatoimijana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa Tulosalueen palvelusuunnitelma Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet: - tarjota monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta säästöistä huolimatta - parantaa kotisivuja tiedotuskanavana ja mahdollistaa sähköinen maksaminen ilmoittautumisen yhteydessä. 86 Tuotantotavoitteet palvelutoiminnassa: - välttää suuria leikkauksia tuntimäärissä säästöistä huolimatta Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suoritus, avainluku Opetustuntien määrä Opetustuntien määrä, valtionosuuteen oikeuttavat Myönnetyt valtionosuustunnit Kurssien osallistujien määrä TP 2011 9635 TP 2012 9719 TP 2013 9166 TA 2014 8300 TA 2015 8500 9500 7905 5479 9459 8030 5477 8993 7766 5331 8000 7800 5000 8300 7600 5000 Keskeiset taloudelliset tunnusluvut Tunnusluku Valtionosuus € Nettomenot, valtionosuus huomioitu € * Nettomenot/opetustunti € Nettomenot/kurssilainen € Nettomenot/asukas € TP 2013 400 874 352 170 38,42 66,06 5,31 TA 2014 390 000 328 000 39,50 65,60 4,90 TULOSLASKELMA TA 2015 380 000 292 500 34,41 58,50 4,32 TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 331 238 263 Toimintamenot -1 070 -944 -936 Toimintakate -739 -706 -672 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 263 -1 032 -769 -98 Henkilöstö 2013–2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 9 0,67 9 0,67 9 0,67 1 100 tuntiopettajaa 1 100 tuntiopettajaa 100 tuntiopettajaa 87 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 1 853 1 811 1 735 Toimintamenot -8 241 -8 392 -8 346 Toimintakate -6 388 -6 581 -6 610 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 1 899 -8 206 -6 307 TA 2015 1 000 € 1 904 -9 041 -7 137 -820 Toiminnan kuvaus Toiminnan lähtökohtana on asukkaiden hyvinvoinnin, kasvun, oppimisen ja kehityksen varmistaminen liikunta- ja nuorisopoliittisin keinoin ottaen huomioon kaupunkiympäristön vaaliminen sekä kestävän kehityksen periaatteiden kunnioittaminen. Tavoitteena on asukkaiden osallisuuden sekä Vaasan että Vaasan seudun yleisen vetovoimaisuuden ja kiinnostavuuden vahvistaminen luomalla edellytykset vaasalaisten monipuolisille harrastusmahdollisuuksille. Toimintaympäristö 2015-2017 Vapaa-aikatoimen arvopohja luo tavoitteet ja strategian liikunta- ja nuorisopoliittiselle päätöksenteolle sekä yleiselle kehittämiselle. Monikulttuurisuus sekä laajeneva hallintokuntien poikittainen ja seutukunnallinen yhteistyö tuovat omat rikkautensa toimintaympäristöön. 350 HALLINTO-OSASTO Tulosalueen palvelusuunnitelma Hallinto-osasto tuottaa vapaa-aikaviraston talous-, henkilöstö- ja muut hallinnolliset palvelut joustavasti, ammattitaitoisesti sekä oikeaan aikaan tehtävien laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetuilla henkilöstöresursseilla. Keskeisimpinä asiakkaina ovat oman viraston henkilökunta sekä liikunta- ja nuorisoyhdistykset. Osaamisen kartoittaminen ja palvelutarjonnan suunnittelu tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa osaston palveluiden kehittämistyössä. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Jaetut toiminta-avustukset yhdistyksille/asukas Avustusta hakeneiden yhdistysten määrä, kpl TP 2011 2,31 € TP 2012 3,11 € TP 2013 3,31 € TA 2014 3,31 € TA 2015 3,11 € 80 75 81 78 78 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Myönnetty avustusmääräraha Toimintamenot TULOSLASKELMA TP 2013 195 685 TA 2014 215 820 TA 2015 210 400 270 120 277 610 272 100 TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1 000 € 1 000 € 1 000 Toimintamenot -461 -493 -483 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € -504 -22 88 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset Työllisyysvaroin palkattu 31.12.2013 4 4 1 TA 2014 4 4 TA 2015 4 4 1 351 LIIKUNTAOSASTO Tulosalueen palvelusuunnitelma - Terveysliikuntatoiminnan järjestäminen aktivoimaan väestöä eri ikäkausina. Erityisryhmien liikunnan organisointi vastaamaan vammais- ja muun sovelletun liikunnan tarpeita sekä mm. ikääntyvien ja maahanmuuttajien liikuntapalveluiden kehittäminen Urheiluseurayhteistyö, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntakampanjat Liikuntatila- ja aluevarausten hallinnointi Kuntosalitoimintojen ylläpito ja kehittäminen Lasten- ja nuorten liikuntatoiminnan saatavuuden turvaaminen ja iltapäivätoimintojen tehostaminen mm. Action-toimintaa lisäämällä ja kehittämällä Uimahallin uinti- ja vesiliikuntatoimintojen tuottaminen, kehittäminen ja markkinointi Uinninopetuksen organisoiminen eri-ikäisille kohderyhmille Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2012 TP 2011 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Uimahallin kävijämäärä 260 036 253 624 277 478 260000 260000 Liikuntatilaluovutukset 46 600 h 44364 h 43850 h 47000 h 47000 h Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Toimintamenot/asukas Toimintatulot Myönnetyt hankerahat TP 2013 60,28 € 1 513 845 36 953 TA 2014 61,02 € 1 465 000 17 000 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 1 507 1 465 1 556 Toimintamenot -3 984 -4 088 -4 035 Toimintakate -2 476 -2 623 -2 479 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 59,60 € 1 556 000 37 500 TA 2015 1 000 € 1 556 -4 302 -2 746 -268 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 24 22 1,41 TA 2014 24 22 1,3 TA 2015 23 21 1,41 2 1,74 2 2,2 2 2,2 89 352 LIIKUNTAPAIKKAOSASTO Tulosalueen palvelusuunnitelma Liikuntapaikkaosasto pyrkii liikuntapakkojen hoidon osalta asiakaslähtöiseen palveluun, jossa kuunnellaan asiakkaiden mielipiteitä ja palautteita. Pitkällä aikavälillä pyritään myös huomioimaan / toteuttamaan mahdollisuuksien rajoissa näitä asiakkaiden toiveita. Liikuntapaikkaosasto pyrkii pitämään liikunta-alueet turvallisissa ja viihtyisissä kunnossa osaavalla henkilökunnalla sekä oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä. Osastolle on tehty liikunta-alueiden vuosisuunnitelma, josta ilmenee kaikki osaston vuosityöt viikoittain. Liikunta-alueille on myös tehty omat hoitosuunnitelmat ja priorisointijärjestelmänsä. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2012 TA 2014 TA 2015 110 190 kävijää 10 060 kävijää 32 100 kävijää 110 500 kävijää 10 200 kävijää 15 000 kävijää 111 500 kävijää 11 200 kävijää 33 000 kävijää Kyrölän pesäpallokenttä 7 600 kävijää 7 800 kävijää 7 800 kävijää Keskusurheilukenttä – yleisurheilu, jalkapallo Saarenpään ulkoilualue – hiihto, suunnistus, terveysliikunta 2 000 kävijää 2 000 kävijää 2 100 kävijää 8 000 kävijää 8 200 kävijää 8 200 kävijää Jalkapallonurmet yht. 17 ha Kaarlen kenttä – yleisurheilu, jalkapallo Öjberget – talviurheilukeskus 44 300 kävijää TP 2013 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintamenot/asukas 31,65 € 29,68 € 27,33 € TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 116 86 97 Toimintamenot -2 071 -1 989 -1 947 Toimintakate -1 955 -1 903 -1 850 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 102 -2 331 -2 229 -385 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 25 23 1,18 TA 2014 26 24 1,2 TA 2015 25 24 0,58 90 355 NUORISO-OSASTO Tulosalueen palvelusuunnitelma Nuorisotyön avulla tuetaan nuorten kasvua eri elämäntilanteissa tarjoamalla ammattitaitoista ohjausta ja neuvontaa, matalan kynnyksen harrastus- ja toimintamahdollisuuksia sekä tiloja nuorten käyttöön. Pääpaino ennaltaehkäisevässä nuorisotyössä ja ensisijaisena kohderyhmänä ovat alle 18 -vuotiaat nuoret. Nuorten aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnallista vastuunottoa edistetään nuorisovaltuuston toiminnan koordinoinnilla ja ohjauksella sekä tukemalla nuorten osallistumista oman elinympäristönsä kehittämiseen ja ylläpitämällä nuorten aloitekanavaa. Nuorisotakuun toteuttamisessa nuorisotyön tehtävänä on asiasta tiedottaminen nuorille. Joka vuosi järjestelmän piiristä poistuu ja tulee yksi uusi sukupolvi lisää. Etsivä nuorisotyö nähdään valtakunnallisesti keskeisenä osana nuorisotakuun toteutumista. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Perusnuorisotyön kävijämäärät: -Skeittihalli -Kerhot (teema, IPkerhot) ja leirit. -Retket -Tapahtumat -Nuorisotalot TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 2262 610 2210 598 2308 600 2400 600 2400 600 2300 25 090 käyntikert. 2400 23 672 käyntikert. 202 3864 24 031 käyntikert. 150 4000 24 000 käyntikert. 300 4500 24 000 käyntikert. Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Toimintamenot Hankerahoituksen määrä nuorisolain mukaiseen kunnalliseen nuorisotyöhön TP 2013 1 895 447 TA 2014 1 775 590 TA 2015 1 741 700 142 041 136 500 197 000 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 187 185 246 Toimintamenot -1 876 -1 776 - 1 742 Toimintakate -1 689 -1 591 -1 495 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 247 - 1 905 -1 658 -145 Talousarvio sisältää määrärahan perhekeskuskoordinaattorin vakinaistamiseen. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 22 19 1,75 TA 2014 22 19 1,75 TA 2015 22 19 1,75 91 Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Työllisyysvaroin palkatut 4 5,5 6 4 3,8 4 3,8 MUSEOLAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 457 382 196 Toimintamenot -3 438 -3 469 -3 485 Toimintakate -2 981 -3 087 -3 288 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 166 -3 411 -3 245 TA 2015 1 000 € 381 -4 112 -3 730 -488 Toiminnan kuvaus Museolautakunta toimii sekä Pohjanmaan museon että Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon hallintoelimenä. Lautakunta valvoo, ohjaa ja kehittää museoiden toimintaa lähtökohtanaan Museolain ja -asetuksen mukaiset ammatillisesti hoidettujen museoiden tehtävät. 361 POHJANMAAN MUSEO Tulosalueen palvelusuunnitelma Pohjanmaan museon toiminnan tavoitteena on kerätä, säilyttää, tutkia ja esitellä kulttuuri- ja luonnonperintöä tiedon lisäämiseksi, elämysten tuottamiseksi ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kohdeyleisönä ovat nykyiset ja tulevat sukupolvet ja välittöminä asiakkaina palveluiden käyttäjät, kuntalaiset ja toiminta-alueen asukkaat. Lisäksi museo toteuttaa toiminta-ajatustaan huolehtimalla lakisääteisistä ja sopimuksenmukaisista maakunta- ja aluetaidemuseotehtävistä sekä kulttuuriperintöön liittyvistä viranomaistehtävistä. Pohjanmaan museo ja sen toimipisteet toimivat museokaupunki Vaasan merkittävinä nähtävyyksinä ja käyntikohteina luoden toiminta-alueelleen myös taloudellisia vaikutuksia. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku -kokoelmanhallintajärjestelmiin digitoidut objektit (lkm) -konservoidut objektit -kokoelmatyöhön käytetyt htv:t -antolainaukset kokoelmista -lausunnot -maakuntamuseo- ja aluetaidemuseotoiminnan hankkeiden toteuma nelivuotissuunnitelman muk. -kulttuuriympäristöinventoinnit -näyttelyiden lkm -museokäyntien määrä, kasvu% -museopedagogisen toiminnan ja yleisötapahtumien lkm - osallistujamäärä TP 2011 8 763 TP 2012 7 517 TP 2013 5 256 TA 2014 890 TA 2015 4 000 91 120 112 - 80 156 108 - 251 55 - 140 100 - 100 7 100 120 5 4 23 45 308 117 4 19 49 204 200 6 16 22 329 261 2 8 30 000 130 5 11 25 000 200 - - - - 3 000 92 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Henkilötyövuodet Valtionosuuteen oikeuttavat henk. työvuodet Valtionosuus Nettomenot valtionosuus huomioiden TP 2013 TA 2015 30 25 817 988 1 144 962 28 24 785 268 1 165 232 17,65 17,09 17,21 Nettomenot/asukas TULOSLASKELMA TA 2014 29,6 25 817 988 1 170 260 TP 2013 1 000 € TA 2014 TA ES 2015 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 292 120 90 Toimintamenot - 2 256 -2 083 -2 041 Toimintakate - 1 963 1 963 -1 951 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 305 -2 548 -2 242 -294 Henkilöstö 2013–2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 18,9 10,7 TA 2014 28 27 1 2 1 1 TA 2015 27 25 2 1 1 362 TIKANOJAN TAIDEKOTI JA KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Tulosalueen palvelusuunnitelma Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon toiminnan tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia ja monipuolisia kulttuuripalveluita alueen asukkaille ja matkailijoille tiedon lisäämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Taidemuseoiden ydintehtäviin kuuluvat taidekokoelmien kartuttaminen, säilyttäminen ja tutkiminen sekä näyttelytoiminta ja siihen liittyvä yleisötyö. Parantamalla museoiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä palveluita voidaan kohdentaa aikaisempaa monipuolisemmin eri yleisöryhmille. Palvelut tuotetaan yleisölähtöisesti ja niiden laatua seurataan ja kehitetään. Tuotantotavoitteina on turvata tasokkaiden palveluiden tarjonta ja tehostaa toimintaa mahdollisen organisaatiomuutoksen avulla. Museot viestivät toiminnastaan paikallisesti, maakunnan tasolla ja valtakunnallisesti. Kulttuuripalveluiden saatavuus lisää alueen vetovoimaisuutta. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Näyttelyiden lkm / Museokäyntien lkm, kasvu-% Konservoitujen teosten lkm, kokoelmalainojen lkm Museopedagogisen toiminnan ja yleisötyön tapahtumien lukumäärä TP 2011 8 näyttelyä 22 000 hlö TP 2012 8 näyttelyä 23 231 hlö TP 2013 8 näyttelyä 30 000 hlö konservoituja 3 kpl konservoituja 8 kpl lainattuja 33 680 484 konservoituja 18 kpl lainattuja 9 TA 2014 10 näyttelyä 22 000 hlö, 3% konservoituja 15 kpl lainattuja 50 TA 2015 8 näyttelyä 22 220 hlö 1% konserv. 15 kpl lainattu 20 572 330 330 93 Medianäkyvyys osumien lkm: -painettu media 776 painettu media 306 kpl 640 kpl 550 550 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Henkilötyövuodet Valtionosuuteen oikeuttavat HTV:t Valtionosuus TP 2013 18 7 180 305 TA 2014 16 8 206 063 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 90 76 76 Toimintamenot -1 214 -1 402 -1 371 Toimintakate -1 124 -1 326 -1 295 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 16 8 206 063 TA 2015 1 000 € 77 -1 564 -1 488 -194 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 12 10 TA 2014 12 12 2 (sijainen) TA 2015 12 10 2 (sijainen) KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 765 802 684 671 Toimintamenot -4 967 -5 385 -5 347 -5 236 Toimintakate -4 202 -4 583 -4 662 -4 565 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 671 -5 977 -5 306 -745 Toiminnan kuvaus Kirjasto- ja kulttuuritoimi tukee elävää kaupunkikulttuuria ja vahvistaa alueen positiivista kehitystä monisuuntaisella yhteistyöllä sekä tarjoavat alueen väestölle sivistyksen, kulttuurin ja hyvinvoinnin elinkaaripalveluja. Toiminnan painopistealueita ovat kirjaston palveluorganisaation kehittäminen sekä kulttuurikeskuksen roolin, tehtävien ja resurssien selkeyttäminen kaupungin taidelaitosten rinnalla. Yhteistyötä tehostetaan siirtymällä yhteiseen toimipisteeseen pääkirjastoon. Yksiköiden toiminnat tukevat toisiaan ja alueen asukkaille pystytään tarjoamaan entistä parempia palveluja. 94 370 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUYKSIKKÖ Toiminnan kuvaus Hallinto- ja talouspalveluyksikkö tuottaa hallinnon ja talouden tukipalveluita kirjasto- ja kulttuuritoimelle. Hallinto- ja talouspalvelut sisältää myös kirjaston virastomestaripalvelut ja kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät. Kaupungin tukipalveluita ollaan uudelleen organisoimassa, tavoitteena on hoitaa kaupungin tukipalvelut keskitetysti. TULOSLASKELMA Toimintamenot TP 2013 1000 € -271 TA 2014 1 000 € -277 TA ES 2015 1 000 € -273 TA 2015 1 000 € -273 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset 31.12.2013 6 6 TA 2014 6 6 TA 2015 6 6 371 KULTTUURIKESKUS Tulosalueen palvelusuunnitelma Yksikön pääpalvelukokonaisuuksia ovat: 1) kulttuuripalveluiden koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen, 2) kulttuuritoimijoiden tukeminen sekä 3) tapahtumatuotanto. Yleisenä kulttuuritoimena yksikkö koordinoi ja kehittää kaupungin kulttuurilaitosten (ja muiden hallintokuntien) välistä aktiivista kulttuuriyhteistyötä. Laajan ja koordinoidun yhteistyön kautta kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta pystytään parantamaan, sekä luomaan kestävämpiä malleja mm. lasten ja ikäihmisten kulttuuripalveluiden tuottamiseen. Toinen palvelukokonaisuus on vapaan kentän kulttuuritoimijoiden tukeminen ja verkottaminen. Toimijoiden tarpeisiin pyritään vastaamaan mm. antamalla neuvontapalvelua, kehittämällä Kulttuurikasarmia kulttuurikäyttöön, jakamalla avustuksia ja ostamalla toimijoiden palveluita. Kulttuurikeskus tuottaa itse ja yhteistyössä erilaisia kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia. Päätapahtumia ovat Vaasan Kuorofestivaali ja Taiteiden yö. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Kuorofestivaali, kävijämäärä 26 000 21 000 20 000 21 000 22 000 Taiteiden yö, käyntimäärä 90 000 114 000 114 000 115 000 116 000 Jaettavat avustukset, € 25 000 25 000 30 300 78 400 (2 78 400 Kaupungintalo, käyttöaste % 66 78 80 82 Kulttuuritapahtumat ja –festivaalit (1 7 8 8 8 1) yksikön osaksi tai kokonaan itse tuottamat, ei mukana suoran taloudellisen avustuksen saavat tahot 2) avustusmäärärahan kasvu 2014 johtuu kh:n päätöksen 29.4.2013 mukaisesta avustusmäärärahojen siirrosta kh:n avustuksista toiminnan mukaan eri toimielimille. 95 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Kuorofestivaalin kustannus, €/asukas TP 2013 0,87 TA 2014 0,80 TA 2015 0,78 Taiteiden yön kustannus, €/asukas 0,34 0,40 0,40 Jaettavat avustukset, €/asukas Jaettavat avustukset, saajat/hakijat % Jaettavat avustukset, myönnetty summa /haettu summa % Kaupungintalo, vuokratulot %** 0,46 38 22 1,18* 50* 39* 1,18 50 40 14 16 17 *Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuksiin siirrettiin vuoden 2014 alusta kaupunginhallituksen avustusmääräraha kulttuuritoimintaan **Kaupungin sisäinen käyttö (mm. keskushallinto ja kaupunginorkesteri) vaikuttaa ja rajoittaa talon vuokraustoiminnan laajentamista ja tuottojen kasvua Tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 308 247 252 Toimintamenot -1 039 -1 033 -1 007 Toimintakate -732 -787 -755 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 252 -1 181 -929 -174 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 7,25 7,25 1 1 TA 2014 7 7 TA 2015 7 7 372 KIRJASTOTOIMI Tulosalueen palvelusuunnitelma Kirjasto hyödyntää alueen demografisia tietoja, kirjastojärjestelmän käyttötilastoja ja -tietoja sekä valtakunnallisia kirjastotilastoja ja tunnuslukuja kehittääkseen palvelujaan. Kirjastopalveluiden saatavuuteen panostetaan muokkaamalla toimipisteitä, kirjastojärjestelmää ja verkkopalvelua, aukioloaikoja, kirjastoauton reittiä, erityisryhmien hakeutuvia koti- ja laitospalveluita ym. toimintaansa liittyvää alueen asukkaiden tarpeiden mukaan. Kirjastotoimi ja kirjaston monikielinen kokoelma tukee kaupungin strategiaa monella tasolla sekä yksittäisen kansalaisen osalta että mm. päiväkoti- koulu- ja senioritoiminnassa. Kirjasto on matalan kynnyksen kohtaamis- ja tapahtumapaikka joka tarjoaa alueen väestölle myös tietoyhteiskunnassa selviytymisen perustaitoja. Monikielinen kokoelma, ryhmäkäynnit ja opastukset tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Kouluyhteistyö innostaa lapsia lukemaan ja ohjaa laadukkaan verkkoinformaation löytämisessä ja arvioinnissa. Senioritoiminta kattaa kirjasuosittelut, hakeutuvat palvelut ja esim. laitteiden käyttökoulutukset. Maakuntakokoelma tukee osaltaan kaupungin historiallista omaleimaisuutta. Valtakunnallisesti kirjasto on mm. aktiivinen kaksikielisten verkkopalveluiden kehittäjä kohdentaen monipuolisen erityisosaamisensa vahvasti kaksi- ja monikieliselle asiakaskunnalleen. Kaupunginkirjasto toimii Pohjanmaan maakuntakirjastona ja saa tehtävänsä hoitamiseen suoraa valtionavustusta. 96 Keskeiset toimintaa ja taloutta kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 648 918 647 261 648 437 Kirjastokäynnit yhteensä 9,88 10,77 10,88 Kirjastokäynnit/asukas 2 214 551 2 904 574 2 945 915 www-käynnit 33,72 48,09 49,44 per asukas 1 324 955 1 281 206 1 282 174 Fyysiset lainat yhteensä 20,17 21,2 21,5 Lainat/asukas 38,81 38,73 40,1 Lainaajia/asukas % 4 188 424 4 833 041 4 876 526 Keskeiset suorituskykytulokset (lainat, kävijät, www-käynnit) 63,78 80,02 81,84 sekä per asukas 1,00 0,84 0,80 Toimintamenot/suorituskykytulos 6,45 6,28 6,04 Toimintamenot/käynti 63,73 67,34 65,69 Toimintamenot/asukas 2,75 2,78 2,64 Lainan hinta (nettomenot/laina) *Uuden verkkokirjaston myötä www-käyntien laskutapaa muutettu. TA 2014 697 000 10,42 *1 250 000 18,69 1 320 000 19,74 40,0 3 267 000 48,85 0,90 5,86 61,04 2,76 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 495 438 419 Toimintamenot -4 075 -4 037 -3 956 Toimintakate -3 580 -3 599 -3 537 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 645 000 9,50 1 900 000 27,99 1 320 000 19,45 39,0 3 865 000 56,94 1,07 6,39 60,71 2,83 TA 2015 1 000 € 419 -4 523 -4 104 -571 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 59 58 0,57 TA 2014 59 58 0,57 TA 2015 58 54 2,27 TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA TP 2012 TP 2013 TA 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 1 144 1 245 1 163 Toimintamenot -6 132 -6 347 -6 074 Toimintakate -4 988 -5 102 -4 911 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 1 261 -6 106 -4 846 TA 2015 1 000 € 1 291 -6 766 -5 475 -667 380 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Toiminnan kuvaus Vaasan kaupunginorkesteri on ammattiorkesteri, jossa on 31 soittajaa. Sinfonia- viihde-, kirkko- ja kamarimusiikkikonserttien lisäksi orkesterilla on päiväkoti-, koululais- ja vanhainkotiprojekteja sekä tilausesiintymisiä. Säännöllistä yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen kanssa. 97 Tulosalueen palvelusuunnitelma Vaikuttavuustavoitteet: - kaupunginorkesterin konserttien kävijämäärien kasvattaminen - tunnettavuuden lisääminen erityisesti paikallisen väestön keskuudessa. - yleisötyön kehittäminen - muusikoiden osaamisen syventäminen Tuotantotavoitteet: - korkeatasoinen, monipuolinen ja eri kohderyhmät huomioon ottava konserttitoiminta - kansainvälinen kapellimestarikurssi ja -kilpailu - yhteistyö muiden kulttuurilaitosten kanssa - yleisökasvatusprojektit - äänitetuotanto - aluetoiminta Vaasan ympäristökuntiin Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Esiintymisten määrä Kuulijamäärä Konsertit Aluetoiminta Ooppera Kurssitoiminta Muu toiminta Ulkomaan kiertueet TP 2011 70 23 540 22 17 21 1 10 TP 2012 67 23 594 30 16 17 1 3 1 TP 2013 89 31 009 38 13 32 1 6 TA 2014 60 22 000 20 7 27 1 6 TA 2015 63 26 000 32 10 17 1 4 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Kustannukset / asukas Kustannukset / kuulija Ulkopuoliset avustukset Valtionosuus TP 2013 29 € 61 € 76 628 € 741 831 € TA 2014 28 € 83 € 86 500 € 741 831 € TA 2015 27 € 70 € 28 000 € 741 831 € TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015* TA 2015* 1000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 229 158 307 307 Toimintamenot -2 160 -2 000 -2 113 -2 153 Toimintakate -1 931 -1 842 -1 806 -1 846 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys -42 *) TA 2015 tuloslaskelma sisältää tilit ”Muu erityiskatteinen toiminta” ja ”Kapellimestarikilpailu”. Molempien nettomeno on 0 euroa” Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset *) kapellimestari 31.12.2013 33 32 4 3 1* TA 2014 34 34 4 3 1* TA 2015 33 33 4 3 1* 98 381 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Vaasan kaupunginteatterin palvelusuunnitelma Vaikuttavuustavoitteet: Vaasan kaupunginteatterin tavoitteena on tuottaa monipuolisia, taiteellisesti korkeatasoisia teatteriesityksiä, jotka taiteellisina kokonaisuuksina herättävät katsojissa elämyksiä ja kiinnostusta teatteria kohtaan. Kaupungin keskeisenä kulttuurilaitoksena teatteri osaltaan vahvistaa kuvaa Vaasasta vetovoimaisena kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ ammattiteatterina ja taidelaitoksena. Tuotantotavoitteet: Tuottaa vuoden 2015 aikana 7 uutta ensi-iltaa ja saavuttaa 52 000 katsojaa. Teatterin toimintaa ohjaa sen luonne ammattitaidelaitoksena joka velvoittaa korkeatasoisten teatteriesitysten tuottamiseen. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Ensi-iltojen määrä Näytäntöjen määrä Katsojamäärä Henkilötyövuodet, toteutuneet Henkilötyövuodet, valtionosuuteen oikeuttavat TP 2011 7 251 51 939 60 TP 2012 9 305 58 000 59 TP 2013 6 242 55 748 61 TA 2014 8 270 52 000 59 TA 2015 7 226 52 000 59 55 55 55 55 55 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Valtionosuus Nettomeno Nettomeno valtionosuus huomioituna Kaupungin avustus (vähennettynä kiinteistömenoilla) / asukas Kaupungin avustus (vähennettynä kiinteistömenoilla) / katsoja TP 2013 1 143 000 -3 179 000 -2 036 000 TA 2014 1 143 000 -3 069 000 -1 926 000 TA 2015 1 143 000 -3 039 000 -1 896 000 21€ 19€ 18€ 25€ 24€ 24€ TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1 000 € 1 000 € Toimintatulot 1 017 1 005 954 Toimintamenot -4 188 -4 074 -3 993 Toimintakate -3 171 -3 069 -3 039 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1 000 € 984 -4 613 -3 629 -624 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 39,80 39 0,80 44 17 27 TA 2014 39,85 39 0,85 48,5 26 22,5 TA 2015 38,85 38 0,85 44,5 30 14,5 99 TEKNINEN TOIMIALA Toimialan kuvaus Tekninen toimi sisältää rakennusvalvonnan sekä ympäristöterveyden palvelut, kiinteistötoimen ja kuntatekniikan palvelut, mukaan lukien viheralueiden hoidon, sekä seuraavat tuotannolliset tukipalvelut: Siivous, ruokahuolto sekä kuljetus- ja varastopalvelut. Liikelaitoksina on järjestetty toimitilapalvelut ja vesihuolto. Toimialan painopistealueet 2015-2017 Kaupunki pääsee vihdoin toteuttamaan kokonaisyleiskaavaa, josta saatiin syksyllä 2014 korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja sen mukainen lainvoimaisuus. Myös laatukäytävän osayleiskaavalle saatiin lainvoimaisuus muutamaa pienehköä aluetta lukuun ottamatta. Näiden yleiskaavojen osalta edetään asemakaavoitukseen. Yleiskaavoitus jatkuu kaupungin keskustan, Vaskiluodon ja Vähänkyrön osayleiskaavojen laadinnalla. Näistä viimeinen luo pohjaa Vähänkyrön keskustan kehittämiselle. Kaupungin ensimmäinen maankäytön toteuttamisohjelma hyväksyttiin vuoden 2015 talousarvioprosessin yhteydessä. Toteuttamisohjelma integroidaan osaksi vuosittaista suunnitteluprosessia. Kaupungin maankäytön suunnittelu ja toteutus priorisoidaan niin, että kaupungin palvelutarjonta ja siinä tapahtuvat muutokset voidaan huomioida. Raakamaan hankinta jatkuu aktiivisena. Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli on valmistunut ja etenee vuoden 2015 aikana seudun kuntien hyväksyttäväksi. Viime vuosien tuotteliaan asemakaavoituksen ansiosta kaupungin alueella on asuntorakentamista koskevia tontteja vuosiksi eteenpäin. Tonttitarjonta on erinomaisella tasolla samalla, kun laaditaan merkittävien uusien kohteiden, kuten Palosaaren salmen ja Raviradan alueen asemakaavoja. Kaupunkiin toteutuvan asuntotuotannon painopisteen uskotaan kohdistuvan aiemmista vuosista poiketen kerrostalotuotantoon, josta osa voidaan nähdä myös merenläheisenä asumisena. Omakotialueiden infran harkittu toteutus ja tonttien luovutus perustuvat asuntomarkkina-analyysiin ja tonttien kysyntään. Erityisinä painopistealueina kaavatuotannossa ovat Risössä kaupallisen alueen ja keskustassa Wasa Stationin asemakaavat, joilla mahdollistetaan yhteensä jopa 1000 palvelualan työpaikan kehittyminen kaupunkiin. Välillisesti vaikutukset huomioituna kokonaisuus on huomattavasti merkittävämpi. Myös Liisanlehdon alueen asemakaavoittamiseen on valmiudet. Maalogistiikka-alueen ja Laajametsän yritysalueen markkinointia ja tonttineuvotteluita sekä Palosaaren rantaan sijoittuvan EnergyLab – laboratoriohankkeen toteuttamisedellytyksiä edistetään aktiivisesti. Katujen uusinvestointimäärä on kokonaisuutena edellisvuoden tasolla. Keskeisinä kohteina laajennetaan Yttersundomin uuden asuinalueen katuverkostoa, aloitetaan Pohjolankadun rakentaminen Pukinkulman yritysalueelle ja jatketaan Pohjois-Klemettilän infran toteutusta. Katujen ylläpidossa ja hoidossa sekä viheralueiden hoitotasoissa voi näkyä pientä alenemaa. Talonrakennuskohteissa suurimmat uusinvestoinnit ovat Vähäkyrön terveysaseman, Tervajoen koulun ja Jalkapallostadionin rakennustyöt. Vanhuspalvelujen rakennemuutosta koskevan ohjelman mukaisesti kaupunkikonsernin investointikohteet toteutuvat Pikipruukin rakennuttamina. Näistä rakenteilla oleva Himalajankadun palvelutalo valmistuu syksyllä. Suunnitteilla olevat Fyrrykartanon ja Taitokadun palvelutalojen rakennustyöt alkavat syksyllä ja valmistuvat 2016. Kaupungin omien kiinteistöjen peruskorjaukset jatkuvat hieman alentuneella volyymilla. Samalla selvitetään mahdollisuuksia tilatehokkuuden parantamiseen ja valmistellaan keskusta-alueen suuria toimitila- 100 järjestelyitä, joihin lukeutuvat Raastuvankadulta vapautuvat ammattikorkeakoulun toimitilat sekä lähivuosina suunniteltava ja toteutuva Hallintotalon peruskorjaus. Vaasan Vesi investoi ja peruskorjaa infraa edellisen vuoden tapaan. GTK:n ja ELY-keskuksen kanssa jatketaan monivuotista tutkimusohjelmaa syvien pohjavesien kartoittamiseksi. Tavoitteena on saada selvyys investoinnin kannattavuudesta ja tarkemman toteutussuunnittelun tarpeellisuudesta. Påttin alueen hajuhaittoja koskevan toteutusratkaisun vaikutuksia selvitetään. Yhdystien rakentamista nelikaistaiseksi koskevat viimeiset tiesuunnitelmat ovat valmistuneet. Paino siirtyy hankkeen vaiheittaisen toteutuksen markkinointiin ja rahoitussuunnitteluun. Vaasan satamatien yleissuunnitelma ja sitä koskeva ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuoden 2015 aikana. Tervajoen alueella käynnistetään Vanhakyläntien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Valmistavien keittiöiden määrää vähennetään ja keskitetään varhaiskasvatuksen omat keittiöt Ruokapalveluiden alaisuuteen. Samalla selvitetään ateriavalmistuksen laajempaa keskittämistä. Sosiaali- ja terveystoimen siivous keskitetään Siivouspalveluihin ja samalla selvitetään vaihtoehtoja laajemmasta keskittämisestä tai hallinnollisesta muutoksesta. Sosiaali- ja terveystoimen varasto yhdistettiin Teknisten palveluiden keskusvarastoon edellisen vuoden alusta. Tämän jatkeeksi on laadittu selvitys keskusvaraston ja Vaasan sairaanhoitopiirin varaston yhdistämisestä. Selvityksen toimeenpanoa valmistellaan samalla kun Sorakadun varikon muiden toimintojen tulevaisuudesta ja niiden sijainnista laaditaan erillinen selvitys. Tukipalveluselvityksen ja sitä koskevien muutosten toteutuessa selvitetään toimialan toimintojen keskittämismahdollisuuksia Tekniikkataloon Kirkkopuistikolle. Vuoden 2015 alusta Vaasan Satama –liikelaitos ja Vaasan ympäristölaboratorio jatkavat toimintaansa osakeyhtiömuodossa ja siirtyvät toimialan rakenteesta osaksi Vaasan kaupunkikonsernia. Toimialan valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Mittarit Toimenpiteet Talousnäkökulma Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Asukasmäärän ja työpaikkojen määrän kasvu Talouden tasapaino Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Maaomaisuuden jalostaminen ja tuotto Tulojen kasvattaminen Asiakasnäkökulma Viihtyisä ja turvallinen ympäristö Kilpailukykyinen tonttitarjonta Logistinen saavutettavuus Luotettavuus Kaavatalouslaskelmat Asukasmäärä Työpaikkojen määrä Talousarvion toteutuma Korjausvelan määrä Maaomaisuuden arvo Myyntitulot Vuokratulot Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat Toiminnan uudelleenorganisointi Tulosohjauksen kehittäminen Maaomaisuuden jalostaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen Tontti- ja kaavavarannon määrä, kaavojen toteutumisaste Asiakaspalautteet Tutkimukset Onnettomuustilastot Riskitilastot Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa Kysyntää vastaava tonttitarjonta: Asuntoohjelmassa pysyminen Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen Ulkoisten asiakassegmenttien ja asiakastavoitteiden määrittely ja organisointi sekä prosessien kuvaus Maankäyttöhankkeiden yleiset menettelytapaohjeet 101 Prosessinäkökulma Kilpailukykyiset yhdyskuntarakennepalvelut Oikea laatu ja nopea palvelu Aktiivinen tiedotus Selkeä strategia ja organisaatio Joustava hallinto Osaamis-resurssinäkökulma Ydintehtävien osaaminen, tasainen resurssikuormitus, innostunut henkilöstö Asiakaslähtöisyys Riittävä maaomaisuus Henkilöstörakenteen optimointi Mitattavat prosessit Projektien arviointi Hyväksyttyjen valitusten määrä Prosessin ja projektitoiminnan organisointi Maankäytön toteuttamisohjelma Energia- ja ilmasto-ohjelma Sähköinen asioint Ajankäytön seuranta Työyhteisökyselyn tulos Asiakaspalautteet Tonttivaranto Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Ydintehtävien määrittely Resurssisuunnittelu Valmentava johtaminen Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 1000 € 1000 € 1000 € Toimintatulot 1 207 1 078 1 082 Toimintamenot - 2 041 - 2 096 -2 056 Toimintakate - 834 - 1 018 -975 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA 2015 1000 € 1 106 -2 105 -999 -51 500 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonta on lakisääteistä viranomaistoimintaa. Rakennusvalvonta edistää, ohjaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Toimisto palvelee kuntalaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta. Tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta yleisestä rakentamisen ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimintaympäristö 2015-2017 Rakennusvalvonta tekee pitkäjännitteistä yhteistyötä rakennusalan eri toimijoiden kanssa, joita ovat mm. rakennushankkeeseen ryhtyvät, suunnittelijat, hankkeen toteuttajat, muut viranomaiset, elinkeinoelämä, koulutus- ja tutkimuslaitokset. Toiminnan painopistealueet Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Rakennuslupien määrän hiipuminen alkoi Vaasassa keväällä 2014 ja kehityksen arvellaan jatkuvan vuoden 2014 kaltaisena. Toimintaperiaatteena on ennakoiva laadunohjaus. Painopistealueiksi rakennusvalvonta asettaa ainutlaatuisen merellisen ympäristön hyödyntämisen sekä keskustan kehittämisen kestävää kehitystä noudattaen. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 Vireille jätetyt lupahakemukset 887 800 800 Lupien käsittelyajan keskiarvo (työpv) 13,2 20 20 3747 kpl 3700 kpl 3700 kpl Katselmukset ja tarkastukset 102 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TA 2015 10 12 11 104,6 % 87,6 % 89,2 % Henkilöstö Tulot % menoista TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1000 € 1000 € Toimintatulot 880 725 Toimintamenot -842 -828 Toimintakate 39 -103 Toimintatulot % toimintamenoista 104,6 87,6 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1000 € 725 -813 -88 89,2 TA 2015 1000 € 746 -838 -92 89,0 -26 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset 31.12.2013 10 10 TA 2014 12 12 TA 2015 11 11 YMPÄRISTÖTOIMI Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu, terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. 501 YMPÄRISTÖNSUOJELU Tulosalueen palvelusuunnitelma Yksikön tehtävänä on huolehtia eri laeissa säädetyistä kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelun tehtävistä. Keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat jätehuollon, ilmansuojelun ja vesiensuojelun viranomaistehtävät. Toiminta perustuu toimialalle vuosittain laadittavaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaan. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Suoritetut tarkastukset 91 75 53 120 120 Keskeiset talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA TP 2013 1000 € TA 2014 1000 € Toimintatulot 95 102 Toimintamenot -372 -408 Toimintakate -277 -306 Toimintatulot % toimintamenoista 25,6 25,0 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1000 € TA 2015 1000 € 99 -400 -302 24,6 99 -420 -322 23,4 -21 103 Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Vakituiset - kokoaikaiset 503 TERVEYSVALVONTA, YHTEISTOIMINTA-ALUE Tulosalueen palvelusuunnitelma Yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva- ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian alueella. Toiminta perustuu toimialalle vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Suoritetut tarkastukset 1181 1233 1093 1200 1200 TA ES 2015 1000 € 131 -502 -371 26,1 TA 2015 1000 € 134 -504 -370 26,5 -3 Keskeiset talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1000 € 1000 € Toimintatulot 112 132 Toimintamenot -510 -512 Toimintakate -398 -379 Toimintatulot % toimintamenoista 22,0 25,8 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys Nettoalijäämän jakautuminen kunnittain (kohdentamisperusteena asukasluku 31.12.2013) Terveysvalvonta Nettomeno (Toimintakate) € 2014- 2015 Vaasa Laihia Toimintakate yhteensä €/asukas TA 2014 TA 2015 379 480 53 700 433 180 5,88 370 200 54 000 424 200 5,71 Muutos € 2014 2015 -9 280 300 -8 980 Muutos % 2014 – 2015 -2,4 0,6 -2,1 Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 7,5 7,5 1 1 TA 2014 6,5 6,5 2 2 TA 2015 8,5 8,5 104 504 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO, YHTEISTOIMINTA-ALUE Tulosalueen palvelusuunnitelma Eläinlääkintähuolto järjestetään yhteistoimintana Vaasan ja Laihian kuntien kesken. Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkintäpalvelujen saatavuudesta ympäri vuorokauden. Päivystysaikana palvelut järjestetään yhteistyössä Mustasaaren ja Vöyrin kanssa. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta ja kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto neuvoo, tiedottaa ja antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa erikoiseläinlääkäritasoista apua tarvitsevat asiakkaat eteenpäin. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Käynnit, Vaasan toimipiste 1715 1715 2309 1800 1800 Käynnit, Laihian toimipiste 1283 1283 1443 1300 1200 Keskeiset talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1000 € 1000 € Toimintatulot 119 119 Toimintamenot -317 -349 Toimintakate -198 -230 Toimintatulot % toimintamenoista 37,5 34,0 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1000 € 127 -341 -215 37,2 TA 2015 1000 € 127 -343 -215 37,2 -2 Nettoalijäämän jakautuminen kunnittain (kohdentamisperusteena käyntien määrä) Eläinlääkintähuolto Toimintakate (nettoalijäämä) €, 2014-2015 TA 2014 TA 2015 Muutos € 2014-2015 Muutos % 2014-2015 Vaasa 230 030 215 300 -14 730 -6,4 Laihia Toimintakate yhteensä e/käynti 88 650 318 680 102,80 94 800 310 100 103,37 6 150 -8 580 6,9 -2,7 Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 3 3 0,5 0,5 TA 2014 3,5 3 0,5 TA 2015 3,5 3 0,5 105 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 1 000 € 42 715 -41 515 1 200 TA 2014 1 000 € 40 715 -40 360 354 Toimintatulot % toimintamenoista 102,9 100,9 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000 € 39 617 -40 856 -1 238 TA 2015 1 000 € 40 571 -41 599 -1 028 97,0 97,5 -254 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Toimintaympäristö 2015-2017 Teknisen lautakunnan alaisuuteen kuuluvat Yhteispalvelut, Kuntatekniikka, Kiinteistötoimi, Vaasan Tekniset palvelut, Vaasan Siivouspalvelut ja Vaasan Ruokapalvelut. Toiminnan painopistealueet Tulosalueet ovat omissa talousarvion perusteluissa esittäneet painopistealueensa. Tulosalueiden tarkemmat tavoitteet ovat yksityiskohtaisesti esitettyinä tulosalueiden BSC-tuloskorteissa. Yhteisiksi vuoden 2015 painopistealueiksi tulevat muodostumaan: - Talouden tasapaino ja tuottavuuden kasvattaminen laatunäkökohdat huomioiden. Ydintoimintojen ja rakenteiden selkeyttäminen sekä toimintatapojen kehittäminen yli hallintokuntarajojen. Henkilöstörakenteen ja -määrän optimointi ennakoivilla toimenpiteillä ja suunnittelulla sekä hallinnon organisointi tukipalveluselvityksen linjausten mukaisesti. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteenä päätösten oikeellisuuden varmentaminen. 510 YHTEISPALVELUT Toiminta-ajatus Yhteispalvelut kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioidentoteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua. Toimintaympäristö 2015 - 2017 Yhteispalvelut on asiantuntijapalvelua tuottava hallinnollinen tukipalveluyksikkö. Yhteispalvelut – tulosalueen toimintaympäristöön vuosina 2015-2017 tulee olennaisesti vaikuttamaan mahdollisesti tehtävät linjaukset teknisen toimen organisaatiorakenteissa ja toimintatapamuutoksissa sekä kaupungin tukipalveluissa. 106 Tulosalueen palvelusuunnitelma Yhteispalvelujen tavoitteena on sopeuttaa toimintansa keskushallinnon tukipalveluprosessien osalta tehtävien linjausten mukaisesti (KH19.12.2013 § 577). Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Kehittämisprojektien ja tutkimusten määrä Yhteispalveluiden prosessoimat lauta- ja johtokuntien (Tela, Vaasan Vesi, Vaasan Talotoimi) pykälät kpl/vuosi Yhteispalveluiden prosessoimat Lauta- ja johtokuntien (Tela, Vaasan Vesi, Vaasan Talotoimi) pöytäkirjat kpl /vuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 4 4 6 6 6 339 287 271 270 270 39 37 41 40 40 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Lauta- ja johtokuntien kustannukset (Tela, Vaasan Vesi, Vaasan Talotoimi) Yhteispalveluiden osalta € /pykälä TP 2013 TA 2014 TA 2015 505 400 400 TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1 000€ 1 000€ Toimintatulot 111 124 Toimintamenot -828 -895 Toimintakate -717 -771 Toimintatulot % toimintamenoista 13,4 13,8 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000€ 100 -810 -710 12,3 TA 2015 1 000€ 100 -821 -722 12,1 -12 Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 Vakituiset 11 10 7 - kokoaikaiset 11 10 7 511 KIINTEISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maaomaisuuden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistömuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta. Tulosalue jakautuu neljään tulosyksikköön: tonttipalvelut, asumispalvelut, paikkatietopalvelut sekä kiinteistö- ja mittauspalvelut. 107 Tulosalueen palvelusuunnitelma Keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja kehittämisen painopisteet 2015-2017 • Kaupunkistrategiaa ja kuntataloutta tukeva maapolitiikka o Aktiivinen maanhankinta o Aktiivinen tonttitarjonta o Tehokas sopimustoiminta o Ilmasto- ja energiastrategian edistäminen maapolitiikan keinoin o Keskusta-alueiden ja vanhojen yritysalueiden uudistumisen edistäminen o Ajantasainen hintapolitiikka • Kaupunkistrategiaa tukeva asuntopolitiikka o Asuntomarkkinoiden seurannan parantaminen o Hissirakentamisen edistäminen o Hallinnon rajat ylittävät asuntoalueiden kehittämishankkeet • Kehitysedellytyksiä edistävä, tehokas paikkatietojärjestelmä o Vuorovaikutteinen ja rakennemuutoksia ennakoiva toiminta o Aineistojen laadun parantaminen o Uusien teknologioiden käyttöönotto • Kaupunkirakentamisen mahdollistava tehokas ja oikea-aikainen kaupunkimittaus o Kiinteistöjärjestelmän laadun parantaminen o Toimintaprosessien tehostaminen o Uuden tekniikan täysimääräinen hyödyntäminen Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Kaupungin omistama maapinta-ala, ha Maanvuokrasopimukset, kpl Maanhankinta, ha/v Maankäyttösopimukset, kpl/v Tontinluovutus, kpl/v • Vuokraus • Myynti Asuntopäätökset, kpl/v • Korjaus-, energia- ja hissiavustukset • Vuokra- ja asumisoikeusasiat Muodostettuja tontteja, kpl/v Rakennusvalvontamittaukset, kpl/v Asiakastyytyväisyys (asteikolla1-5) Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) TP 2011 5535 3567 69 2 153 99 54 TP 2012 5566 3593 76 1 123 81 42 TP 2013 6018 3660 75 11 76 56 20 TA 2014 6150 3760 130 5 100 80 20 TA 2015 6200 3820 100 5 100 80 20 223 285 199 613 4,10 3,60 127 251 65 603 4,33 3,52 87 285 128 587 4,79 3,50 80 260 100 570 >4 >2013 100 260 100 570 >4 >2014 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Maanvuokratulot, milj.€/v Kiinteistöjen myyntivoitot, milj.€/v Maanhankintakustannukset, milj.€/v Maankäyttösopimukset, milj.€/v Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus, milj.€/v TP 2013 6,9 3,4 3,4 2,3 0,5 TA 2014 6,9 4,5 5,5 1,05 0,3 TA 2015 7,0 3,0 3,5 0,5 0,25 108 TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot TP 2013 1 000€ 13 039 TA 2014 1 000€ 12 571 -2 679 -2 415 Toimintakate 10 360 10 156 Toimintatulot % toimintamenoista 486,7 520,4 menoihin sisältyy saastuneiden maiden puhdistus- ja rakennusten ylläpito- ja hoi-547 0 tomenoja Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000€ 10 796 TA 2015 1 000€ 11 417 -2 612 8 184 413,3 -2 696 8 722 431,6 -245 -245 -36 Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 Vakituiset 33 34 33 - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 28 2,7 2 2 31 1,6 2 2 31 1 1 1 512 KUNTATEKNIIKKA Toiminta-ajatus Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, torin ja muiden yleisten alueiden sekä venesatamien suunnittelusta, rakennuttamisesta tai rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia. Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: Liikennesuunnittelu, Kunnallistekniikan suunnittelu, Rakentaminen, Viheralueyksikkö ja Alueiden ylläpito. Kuntatekniikka on bruttobudjettiyksikkö. Keskeiset toimintaa ja taloutta kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suunnittelu Keskustan kehän ylittää keskimäärin - autoja/arkivrk Liikenneonnettomuudet (kpl) - onnettomuudet yhteensä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 108 800 109 400 104 950 105 900 110 000 110 000 511 526 541 425 350 350 - omaisuusvahingot - henkilövahingot - kuolemaan johtaneet onnettomuudet Paikallisliikenne - linjojen lkm/arkivrk - km/arkivrk 444 67 3 452 74 1 477 62 2 373 51 1 350 50 0 350 45 0 13 2 200 14 2 500 17 3 100 14 3 500 17 3 500 22 4 400 - subventoituja kausilippuja myyty kpl - sarjalippuja myyty kpl 17 734 5 413 17 088 5 646 17 294 6 364 16 640 6 775 21 000 7 000 18 000 7 500 48 47 51 49 53 54 Liikennevaloilla ohjatut liittymät kpl 109 Kunnallistekniset suunnitelmat - laadittu lkm 56 49 43 45 50 50 77+253 58 +226 69+190 61+169 50+200 60+170 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 62 631 31 884 32 956 68 841 50 000 48 000 27 421 13 419 9 066 27 028 20 000 17 000 15 14 211 25 14 338 23 14 419 32 15 414 20 14 900 25 15 100 Pysäköinti Maksulliset pysäköintipaikat - ydinkeskustassa - tulot maksullisista pysäköintipaikoista 1 000 € Virheellinen pysäköinti - maksukehotukset kpl - virhemaksutulot 1 000 € TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 1 021 1 088 1 008 832 1 000 1 300 721 787 916 886 700 800 19 291 672 19 356 715 17 077 668 19 369 774 17 000 680 17 000 600 Alueiden ylläpito Kadut ja erilliset kevyen liikenteen väylät - kunnossapidettävät km - hoitokustannukset €/km Venepaikat - paikkoja lkm - vuokrattuja - vuokratulot 1000 € TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 487 6 524 490 6 418 500 6 126 533 5 787 502 6 100 540 6 050 1 987 1 658 169 1 970 1 658 176 1 974 1 683 179 1 974 1 720 193 2 050 1 750 185 2 050 1 750 200 Viheralueyksikkö Kaupungin metsäpinta-ala ha Yleiset leikkipuistot, kpl Lähiliikunta-alueet, kpl Puistot A1-A3 hoitoluokka, ha TP 2010 3 250 62 1 110 TP 2011 3 300 64 2 125 TP 2012 3 360 65 3 135 TP 2013 3 800 78 4 150 TA 2014 3 900 79 4 152 TA 2015 3 920 80 4 153 Kuntatekniikka Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5) Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 3,87 4,12 4,09 3,4 3,4 3,94 - - 3,6 3,6 Kaivulupa-anomukset lkm Rakentaminen Katurakenteet m 2 Pyörätiet/jalkakäytävät m 2 Katuvalaistus - suunnitelmat lkm - valaisimien lkm TULOSLASKELMA TP 2013 TA 2014 1 000€ 1 000€ Toimintatulot 8 641 6 235 Toimintamenot -17 114 -15 831 Toimintakate -8 473 -9 596 Toimintatulot % toimintamenoista 50,5 39,4 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys TA ES 2015 1 000€ 6 211 -15 639 -9 428 39,7 TA 2015 1 000€ 6 543 -16 288 -9 745 40,2 -137 110 Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 112,8 107 5,8 17,9 12 5,9 TA 2014 108 104 4 17 12 5 TA 2015 109,4 105 4,4 17 12 5 515 VAASAN TEKNISET PALVELUT Tulosalueen palvelusuunnitelma Vaasan Tekniset palvelut -tulosalue - hankkii, ylläpitää ja hallinnoi kaupungin kone- ja kuljetuskalustoa sekä hoitaa käytetyn kaluston realisoinnin sen elinkaaren päätyttyä tarjoaa kone- ja laitekorjausta sekä hitsauspalvelua kaupungin hallintokunnille toimii yhdessä taloustoimen hankintapalvelukeskuksen kanssa kaupungin tavaralogistiikan osaajana ja hallinnoijana. Edellä mainitut tehtäväkokonaisuudet vaativat erikoisosaamista, taitoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista olla jokaisessa hallintokunnassa, joten niiden keskittäminen on perusteltua. Vaasan Tekniset palvelut on mukana pohtimassa vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten järjestämistä Vaasan kaupungissa. Kaupungin kannalta kyse on etenkin kustannusten hallitsemisnäkökulmasta sekä strategisesta linjauksesta kuljetuskapasiteetin ohjauksen näkökulmasta. Logistinen kehitys on viemässä kaupungin ja sairaanhoitopiirin logistisia palveluja saman katon alle. Selvitystyö on meneillään ja sen pohjalta tehtävät ehdotukset tulevat päättäjien arvioitaviksi kevään 2015 aikana. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Varaston kiertonopeus Keskuskorjaamon työtilaukset, lkm Kuljetettavat koululaiset, lkm TP 2011 4,7 1 743 233 TP 2012 5,0 1 758 253 TP 2013 5,1 1 543 259 TA 2014 > 5,0 1 820 300 TA 2015 > 6,0 1 760 265 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Liikevaihto, € Liikevaihto / hlö, € Toimintakate, € Nettoinvestoinnit, € TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 5 238 100 154 060 572 430 511 060 TP 2013 1 000 € TA 2014 1 000 € 3 785 -3 213 572 4 095 -3 525 570 Muutettu TA 2014 5 800 000 154 000 580 000 475 000 TA 2014 muutettu 1 000 € 4 585 -4 005 580 TA 2015 7 400 000 190 000 516 800 475 000 TA-ES 2015 1 000 € TA 2015 1 000 € 4 293 -3 722 571 4 293 -3 776 517 111 Toimintatulot % toimintamenoista 117,8 116,2 114,5 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys 115,4 113,7 -57 Vaasan Tekniset palvelut toimii nettoyksikkönä. Tasapainoehto on esitetty sivulla 30. Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 33 33 7 4 3 38 38 Vakituiset - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset muutettu TA 2014 47 47 TA 2015 45 45 516 VAASAN SIIVOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Vaasan Siivouspalvelut panostaa asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden parantamiseen sekä kustannustehokkuuteen. Siivouspalvelujen tavoitteena on ylläpitää palvelun laatu siten, että asiakkaat valitsevat kaupungin oman siivouspalvelun myös jatkossa. Yhteistyöstä siivouspalveluliikkeiden kanssa neuvotellaan ja työ tilataan yksityiseltä kohteisiin, joissa se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Siivouspalvelujen rooli siivouksen asiantuntijana ja hallinnollisena siivouksen vastuuorganisaationa korostuu kilpailuttamisen myötä. Tulosalueen palvelusuunnitelma Lähiajan tavoitteeksi asetetaan yhteistyön laajentaminen sosiaali- ja terveystoimen (selvitystyö käynnissä) ja Vaasan Talotoimen kanssa sekä päiväkotien puhtaanapidon siirtyminen Siivouspalvelujen alaisuuteen vuoden 2015 aikana. Lähivuosina panostetaan edelleen kohteiden siivoustyömäärämitoituksiin sekä uutena palveluna mitoitusten konsultointiin myös muille kunnille/kaupungeille. IMS- Toimintajärjestelmän ja uuden laskutusohjelman käyttöönotot vuodelle 2015. Vaikuttavuustavoitteina on turvata kuntalaisten ja asiakkaiden puhdas ja terveellinen toimintaympäristö. Puhtauspalvelut toimivat kouluissa ja päiväkodeissa oheiskasvattajina ja näin vaikuttavat lasten ja nuorten asenteisiin siistiä ja puhdasta ympäristöä kohtaan. Tuotantotavoitteina on olla asiakkaan ykkösvalinta puhtauspalveluja valittaessa. Siivouspalvelut on erittäin henkilöstöpainotteinen toimiala, tästä syystä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus pyritään takaamaan oppilaitosyhteistyönä ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Uusien kohteiden avautuessa siivouspalvelut kartoittaa tuotantotavan tarkoin; tehdäänkö omana työnä vai kilpailutetaanko alue ostopalveluksi. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku siivouspinta-ala Siivoustehokkuus m2/h Asiakastyytyväisyys (1-5) Työtyytyväisyys (1-5) TP 2011 229 528 250 4,16 3,99 TP 2012 230 939 251 4,38 3,95 TP 2013 238 331 250 4,33 3,92 TA 2014 252 393 254 4,35 3,93 TA 2015 256 187 250 4,35 3,94 112 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku 2 Siivouskustannukset €/m /vuosi /ka - koulut (yleissivistävät) - ammatilliset oppilaitokset - toimistot - päiväkodit TULOSLASKELMA TP 2013 19,03 18,52 8,64 10,33 38,61 TP 2013 1 000€ TA 2014 19,66 18,61 8,53 12,96 38,52 TA 2014 1 000€ TA 2015 19,30 18,55 8,60 11,95 38,30 TA ES 2015 1 000€ TA 2015 1 000 € 5 382 -5 382 0 100,1 5 382 -5 387 -5 100 -12 Toimintatulot 5 337 5 304 Toimintamenot -5 074 -5 304 Toimintakate 263 0 Toimintatulot % toimintamenoista 105,2 100,0 Sisäisen vuokrajärjestelmän uudistamisesta johtuva toimintamenojen lisäys Vaasan Siivouspalvelut toimii nettoyksikkönä. Tasapainoehto on esitetty sivulla 30. Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 129 102 27 6 4 2 TA 2014 129 104 25 18 8 10 TA 2015 139 114 25 18 8 10 517 VAASAN RUOKAPALVELUT Toiminnan kuvaus Vaasan Ruokapalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti. Ruokapalvelut antaa virtaa päivittäin vaasalaisten hyvän elämän arkeen. Vaasan Ruokapalveluiden arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus. Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa maukasta energiaa lautasella. Toimintaympäristö 2015-2017 Vaasan Ruokapalvelut on teknisen lautakunnan alainen nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Palvelemme henkilöstöruokailu mukaan luettuna kaupungin hallintokuntia; päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia, palvelutaloja ja kaupunginsairaalaa. Kotiin kuljetettavat ateriat kuuluvat myös toiminnan piiriin. Ruokapalvelut tukee näin muiden hallintokuntien perustehtävää tuottamalla laadukkaita ja kokonaistaloudellisesti edullisia ruokapalveluita asiakaslähtöisesti. Palveluverkon muodostavat alueellisesti toimivat ruokaa valmistavat alue- ja valmistuskeittiöt sekä ruokaa vastaanottavat palvelukeittiöt. Kokonaispalvelun tuottaa moni -osaajista koostuva ruokapalveluammattilaisten tiimi. 113 Tulosalueen palvelusuunnitelma Keittiöverkostoa tiivistetään siirtämällä pienistä valmistuskeittiöistä ateriatuotanto aluekeittiöihin, sekä keskittämällä varhaiskasvatuksen hallinnoimia keittiöitä ruokapalveluiden alaisuuteen. Toimintaprosessien kehittämisessä on tärkeää Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen kaikissa Ruokapalveluiden yksiköissä. Henkilökunnan atk-osaamista tuetaan opastuksen ja koulutuksen avulla. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ateriamäärä, laskennallinen 2 805 396 2 912 711 3 132 042 2 913 000 3 268 254 19 360 19 289 18982 17 443 19570 144,9 141 165 141,5 167 165 151 180 167 170 43 21 43 21 47 23 47 23 3,75 3,75 3,4 3,8 52 18 2 3,8 3,6 3,71 Ei mitattu 3,65 3,71 Ateriamäärä, laskenn. / htv Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä, koko- ja osa-aikaiset keskimäärin Keittiöitä yhteensä - joista valmistuskeittiöitä Ostopalvelukeittiöitä Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5) Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Liikevaihto / henkilötyövuosi € Materiaalikulut / ateria (laskenn.) € Toimintakulut ilman vuokria / ateria (laskenn.) € Toimintakulut / ateria (laskenn.) € TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Korkokulut Poistot Tilikauden tulos Toimintatulot % toimintamenoista TP 2013 1 000€ 11 801 -12 607 -806 -1 -40 -848 93,61 TP 2013 TA 2014 TA 2015 76 690 -1,46 -3,72 74 198 -1,49 -3,63 76 863 -1,39 -3,55 -4,04 -3,94 -3,88 TA 2014 1 000€ 12 387 -12 391 -5 -33 -38 99,96 TA ES 2015 1 000€ 12 836 -12 691 145 -2 -35 108 101,1 TA 2015 1 000 € 12 836 -12 681 155 -2 -35 118 101,2 Vaasan Ruokapalvelut toimii nettoyksikkönä. Tasapainoehto on esitetty sivulla 30. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset 31.12.2013 143 110 22,4 61 28 25,5 TA 2014 170 130 40 10 4 6 TA 2015 170 130 40 0 0 0 114 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA 580 JÄTELAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Jätelautakunta hoitaa jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät ja muut kehitys- ja seurantatehtävät yhteisen jätelautakunnan yhteistyösopimuksen mukaan. Tulosalueen palvelusuunnitelma - toiminta aloitettu maaliskuussa 2014; ei vielä laadittu TULOSLASKELMA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2014 1 000 € 120 -120 0 Henkilöstö 2013 - 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset TA 2015 2 TA 2015 1 000 € 160 -160 0 115 LIIKELAITOKSET Kuntalain mukaan kaupunki voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnallinen liikelaitos on osa kunnan organisaatiota. Vaasan kaupungin liikelaitoksina toimivat: Pohjanmaan pelastuslaitos - liikelaitos Vaasan Vesi - liikelaitos Vaasan Aluetyöterveys - liikelaitos Vaasan Talotoimi – liikelaitos Liikelaitoksen talousarvio- ja taloussuunnitelma on kunnan talousarvion ja –suunnitelman erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvion, jonka perustana ovat valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin talousarvioon sisältyvät sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty sivulla 28. 116 LIIKELAITOS POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Toiminta-ajatus Pelastuslaitos huolehtii laadukkaista ja monipuolisista pelastus- ja ensihoitopalveluista joustavasti ja kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa – mereltä lakeuksille ja maaseudulta kaupunkeihin. Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitos ylläpitää motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä sekä alueen riskikuviin mitoitettuja palveluita, lähellä ihmistä ympäri vuorokauden. Visio 2025 - ”Turvallinen hyvä elämä” Pelastuslaitoksen vision tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa vastuuta toimintaympäristön turvallisuudesta ja ennaltaehkäisee vahinkojen syntymistä. Pelastuslaitos osallistuu yhteistyöhön poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, hätäkeskuksen, rajavartiolaitoksen, kuntien ja muiden tahojen kanssa, jotka kehittävät ja tukevat erityisesti alueellista turvallisuutta ja sen suunnittelua sekä yhteistyötä. Toiminnalliset painopistealueet ja päämäärät Pelastuslaitos on aktiivisesti mukana turvallisuuden keskiössä • • • • Keskittyy valvonnan ja tarkastusten vaikuttavuuden kehittämiseen valvontasuunnitelmalla. Turvallisuusviestinnällä edistetään ihmisten ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa. Toimii turvallisuuden kehittäjänä yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Tukee kuntien turvallisuus- ja valmiussuunnittelua. Toimintaa ja valmiutta kehitetään uhkakuvien ja riskien hallinnan mukaisesti, kustannustehokkaasti • • • • • Arvioidaan toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toiminnan järjestelyihin. Pelastustoiminnan valmiutta ja resursseja ohjataan asemaluokituksella. Kehitetään toimintatapoja hyödyntämällä teknologiaa ja tietojohtamista. Laajennetaan yhteistoimintaa naapuripelastusalueiden kanssa. Turvallisuusviranomaisten operatiivista yhteistoimintaa kehitetään yhdessä kuntien ja muiden pelastusalalla toimivien tahojen kanssa alueellista turvallisuussuunnittelua hyödyntäen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja toimintakyvyn tukeminen • • • Kehittämisen lähtökohtana ovat pelastushenkilöstön toimintakykyhankkeet ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset. Henkilöstön toimintakykyä ylläpidetään kehittämällä koulutusta, työmenetelmiä ja toimintaperiaatteita. Osaavan ja toimintakykyisen henkilöstön määrä on tehtäviin nähden riittävä. Tavoitteet Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2015 Mittari 117 Pelastusalueella on ihmisillä turvallinen elämä ja laadukkaat palvelut Taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut Pelastustoimi: Pelastustoimen valtuustoon nähden sitova nettomeno on 11.329.136 €, johon sisältyy investointien sitovana nettomenona vähintään 630.000 €. Nettomeno jaetaan asukasluvun 1.1.2014 mukaan pelastustoimen sopimuskuntien kesken kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Ensihoitopalvelut: Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot ja nettoinvestoinnit. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Menettelytavat hallinnossa ja talousosaaminen ovat henkilöstöllä hyviä Virheelliset toimenpiteet ovat vähäisiä. Henkilöstö 2013-2015 Henkilöstö 31.12.2013 TA 2014 TA-es 2015 Vakituiset - kokoaikaiset 166+526+360 164 173+526+360 171 174+520+350 172 - osa-aikaiset 2+(526) 2+(526) 2+(520) - vpk (360) (360) (350) Määräaikaiset - kokoaikaiset 28 28 21 21 19 19 Vakinaiset/osa-aikaiset – Suluissa on osatoiminen sammutushenkilöstö, joka on toimenpidepalkkainen ja jolla on työsopimus. VPK - sammutussopimuksen piirissä olevat, vapaehtoiset palokuntalaiset.(360 kpl) TULOSLASKELMA TP 2013 KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 18 118 125 1 020 496 2 000 18 417 480 104 000 0 18 459 790 104 000 0 19 020 000 104 000 103 000 19 100 500 105 000 103 000 -1 159 481 -1 901 010 -1 072 740 -1 742 170 -1 066 980 -1 724 580 -1 110 000 -1 803 000 -1 104 000 -1 782 000 -9 753 541 -10 455 120 -10 555 530 -10 810 000 -10 860 000 -1 796 583 -639 917 -1 901 660 -727 100 -1 921 360 -735 070 -1 955 000 -755 000 -1 962 000 -758 000 -492 874 -1 361 696 -189 826 1 845 694 -520 000 -1 472 620 -77 070 553 000 -535 000 -1 503 500 -76 770 445 000 -550 000 -1 528 000 -79 000 637 000 -565 000 -1 532 500 -79 000 666 000 68 611 24 0 -405 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 118 Tilikauden ylijäämä+(alijäämä-) RAHOITUSLASKELMA 1 913 924 TP 2013 553 000 445 000 637 000 666 000 KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot 1 845 694 492 874 68 230 2 406 798 553 000 520 000 0 1 073 000 445 000 535 000 0 980 000 637 000 550 000 0 1 187 000 666 000 565 000 0 1 231 000 -1 877 837 -1 073 000 -1 108 000 -1 197 000 -1 243 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta 263 567 -1 614 271 0 -1 073 000 128 000 -980 000 10 000 -1 187 000 12 000 -1 231 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 792 527 0 0 0 0 KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA Pelastustoimi ja Öljyntorjunta TP 2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 11 300 883 861 682 2 000 11 631 010 100 000 0 11 702 760 100 000 0 12 186 000 100 000 103 000 12 186 000 100 000 103 000 -808 962 -1 670 790 -730 980 -1 513 170 -721 980 -1 495 580 -760 000 -1 573 000 -750 000 -1 550 000 -5 191 835 -5 900 100 -5 954 960 -6 160 000 -6 160 000 -1 033 865 -332 313 -1 140 640 -409 840 -1 152 730 -414 640 -1 180 000 -432 000 -1 180 000 -432 000 -304 313 -1 237 022 -169 671 1 415 795 -280 000 -1 329 510 -76 770 350 000 -290 000 -1 356 100 -76 770 340 000 -300 000 -1 378 000 -79 000 527 000 -310 000 -1 378 000 -79 000 550 000 RAHOITUSLASKELMA TP 2013 68 611 20 -405 1 484 021 0 350 000 340 000 527 000 0 550 000 KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 350 000 280 000 0 630 000 340 000 290 000 0 630 000 527 000 300 000 0 827 000 550 000 310 000 0 860 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin -1 393 418 259 002 -630 000 -748 000 118 000 -827 000 -860 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 653 917 0 0 0 0 1 415 795 304 313 68 226 1 788 334 119 Liikevaihdosta kuntaosuudet Muutos Muutos% TULOSLASKELMA Ensihoitotoiminta 11 145 386 300 000 11 217 136 71 750 11 725 000 579 614 11 725 000 0 0,2 % 2,8 % 0,6 % 5,2 % 0,0 % KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 6 817 242 158 814 6 786 470 4 000 6 757 030 4 000 6 834 000 4 000 6 914 500 5 000 -350 519 -230 220 -341 760 -229 000 -345 000 -229 000 -350 000 -230 000 -354 000 -232 000 -4 561 706 -4 555 020 -4 600 570 -4 650 000 -4 700 000 -762 717 -307 604 -761 020 -317 260 -768 630 -320 430 -775 000 -323 000 -782 000 -326 000 -188 561 -124 674 -20 155 429 900 -240 000 -143 110 -300 203 000 -245 000 -147 400 -250 000 -150 000 -255 000 -154 500 105 000 110 000 116 000 203 000 105 000 110 000 116 000 KSA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 429 900 188 561 0 618 461 203 000 240 000 0 443 000 105 000 245 000 0 350 000 110 000 250 000 0 360 000 116 000 255 000 0 371 000 -484 419 4564,53 -443 000 -360 000 10 000 -370 000 10 000 -383 000 12 000 TP 2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 4 Tilikauden ylijäämä+(alijäämä-) RAHOITUSLASKELMA, palvelutoiminta 10 845 386 25 000 429 903 Muu Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin TP 2013 Toiminnan ja investointien rahavirta 138 606 0 0 0 Huom! Vuodesta 2013 tulosyksiköt Turvapuhelintoiminta ja Ensivastetoiminta siirtyvät pelastustoimen tulosalueen alle. VAASAN VESI - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 340 VAASAN VESI Toiminta-ajatus Vaasan Vesi on kuntalain mukainen liikelaitos, joka tulorahoituksellaan hoitaa vesi- ja viemärilaitostoiminnan ylläpidon, kehittämisen ja investoinnit. Toimintaympäristö 2015 - 2017 Kyrönjoen veden laatu on välillä ollut huomattavan huonolaatuista ja aiheuttaa suuria vaikeuksia vedenpuhdistukselle, Pilvilammella ja esikäsittelyssä joudutaan tekemään pikaisia ja suuriakin muutoksia, mahdollinen esikäsittelylaitoksen rakentaminen uudelle paikalle tullee eteen. Huolto- 0 120 varmuuskysymyksen ratkaisu joko varavesilähteenä tai uutena pääasiallisena vesilähteenä nousee entistä tärkeämmäksi kysymykseksi. Jäteveden puhdistuksen prosesseihin liittyvät investoinnit on saatu valmiiksi, mutta puhdistamoalueen ympäristöinvestoinnit jatkuvat, jos rahoituskysymyksiä saadaan ratkaistuiksi. Investoinnit ovat viime vuosina kohdistuneet Påttin puhdistamolle ja verkostosaneeraukset ovat joutuneet joustamaan. Lähivuosina verkostosaneerauksiin täytyy satsata huomattavasti viime vuosien tahtia enemmän Vaasan Veden perusvesihuoltotoiminta jatkuu normaalina ja kannattavana, mutta investointitarpeet ovat suuria, tällaisessa tilanteessa kaupungin tuottovaatimuksista pitäisi pystyä joustamaan, jotta uudistuvan vesihuoltolainkin vaatimukset tulisivat paremmin täytettyä. Vesihuollon sivuvirrat (liete, biokaasu, lämpö ja sähkö) tulee myös jatkossa saada paremmin hyödyttämään vesihuoltoa ja vesihuollon taloutta. Kuntaliitokset aiheuttavat vesihuollolle lisää taloudellisia paineita. Toiminnan kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku 3 Laskutettu vesimäärä 1000 m 3 Laskutettu jätevesimäärä 1000 m Vesijohtoverkoston pituus km Viemäriverkoston pituus km 3 Vesimaksutaksa €/m 3 Jätevesimaksu taksa €/m TP 2013 4370 4730 913 823 € 1,02 € 1,65 TA 2014 4350 4797 933 843 € 1,10 € 1,65 TA 2015 4410 4800 953 863 € 1,10 € 1,65 Veden toimialaan kuuluu veden hankinta, puhdistus ja jakelu sekä jätevesien viemäröinti ja haitattomaksi tekeminen. Talouden tunnusluvut Tunnusluku Liikevaihto Investoinnit, netto Tuottovaatimus TP 2013 14 865 5 017 1 320 TA 2014 14 995 3 500 1 390 TA 2015 15 179 4 500 1 390 Tavoitteet Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Talous tasapainossa Tavoitteet vuodelle 2015 Mittari Toiminta omarahoitteista. Rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla. Vesi- ja jätevesimaksut kohtuulliset Eivät poikkea oleellisesti vertailukunnista. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Vesihuollon kokonaisjärjestelmän käyttöönotto Kaupungin liikelaitoksia koskevien toimintatapojen ja sääntöjen järkeistäminen Tulos- ja rahoituslaskelmat Taksavertailut Onnistunut käyttöönotto Toimintaedellytysten paraneminen Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö Vakinaiset 31.12.2013 31.12.2014 TA-es 2015 121 - kokoaikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset TULOSLASKELMA TP 2013 68 67 65 4 4 4 TA 2014 ENNUSTE TA 2015 TS 2016 TS 2017 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 14 865 123 93 535 351 673 14 995 000 75 000 250 000 14 995 000 75 000 250 000 15 179 000 75 000 250 000 15 216 000 75 000 250 000 15 253 000 75 000 250 000 -2 572 605 -2 364 905 -2 522 490 -2 662 320 -2 522 490 -2 662 320 -2 590 800 -2 626 200 -2 643 000 -2 682 000 -2 696 000 -2 735 000 -2 818 478 -2 881 210 -2 881 210 -2 819 900 -2 893 000 -2 966 000 -773 026 -145 935 -762 850 -163 690 -762 850 -163 690 -762 700 -157 000 -761 000 -158 000 -762 000 -160 000 -4 674 701 -107 429 -79 390 1 773 863 -4 093 000 -113 140 -56 670 2 064 630 -4 500 000 -113 140 -56 670 1 657 630 -4 525 000 -95 200 -64 000 1 863 200 -4 548 000 -97 000 -65 000 1 694 000 -4 569 000 -100 000 -66 000 1 524 000 0 5 492 -12 176 -1 320 000 -125 447 054 0 6 000 0 -1 390 000 0 680 630 0 6 000 0 -1 390 000 0 273 630 0 6 000 0 -1 390 000 0 479 200 0 6 000 0 -1 390 000 0 310 000 0 6 000 0 -1 390 000 0 140 000 1 773 863 4 674 701 -1 320 000 -6 810 0 2 064 630 4 093 000 -1 390 000 6 000 0 1 657 630 4 500 000 -1 390 000 6 000 0 1 863 200 4 525 000 -1 390 000 6 000 0 1 694 000 4 548 000 -1 390 000 6 000 0 1 524 000 4 569 000 -1 390 000 6 000 0 -6 052 0 0 0 0 0 5 115 703 4 773 630 4 773 630 5 004 200 4 858 000 4 709 000 5 104 245 -87 093 3 500 000 0 3 500 000 0 4 500 000 0 4 500 000 0 4 500 000 -6 052 0 0 0 0 0 104 603 1 273 630 1 273 630 504 200 358 000 209 000 -1 751 0 0 0 0 0 402 0 0 0 0 0 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Pakollisten varausten lisäys/vähennys Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennykset muilta 122 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta -15 768 0 0 0 0 0 -710 410 -1 241 630 -1 398 630 -510 200 -355 000 -206 000 521 109 300 000 0 0 0 0 -14 511 300 715 -184 389 0 -265 000 -67 000 14 000 87 000 24 000 0 -40 000 46 000 0 -8 000 5 000 0 -8 000 5 000 -104 603 -1 273 630 -1 273 630 -504 200 -358 000 -209 000 -516 273 -1 226 684 725 357 -516 273 882 357 -516 273 1 392 557 882 357 1 747 557 1 392 557 1 953 557 1 747 557 Rahavarojen muutos Saldo 31.12 Saldo 1.1 VAASAN ALUETYÖTERVEYSHUOLLON JOHTOKUNTA 670 VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Vaasan Aluetyöterveys on laadukkaita työterveys- ja työhyvinvointipalveluja tuottava, verkostoitunut, tulevaisuuden työelämän haasteisiin vastaava edelläkävijä- ja asiantuntijaorganisaatio Pohjanmaan alueella. Vaasan Aluetyöterveys on kirjanpidollisesti eriytetty liikelaitos, jonka toiminta sisältää seuraavat tehtävät: - työterveyshuolto merimiesterveydenhuolto toimitila- ja muut tarkastukset Toimintaympäristö 2015 – 2017 Mustasaaren kunnan työterveyshuolto liittyi Vaasan Aluetyöterveys –liikelaitokseen vuoden 2014 alussa. Palveluja tuotetaan Vaasan kaupungille, Vaasan sairaanhoitopiirille, Laihian ja Mustasaaren kunnille, yrittäjille ja yrityksille. Liikelaitoksen on tarkoitus jatkaa toimintansa laajentamista seudullisesti toimivaksi liikelaitokseksi vuosien 2015-2017 aikana. Työterveyshuollon liiketoiminnan yhtiöittämisvelvoite on edelleen epäselvä. Palvelujen tuottamisessa noudatetaan johtokunnan asettamia tavoitteita; työterveyspalveluja tuotetaan Pohjanmaan maakunnan alueella kustannusten kattamisperiaatteella. Tuottovaatimus vuodelle 2015 on 23 000,- euroa. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku Terveystarkastukset TP 2011 9074 kpl TP 2012 9 355 kpl TP 2013 11 095 kpl TA 2014 11 500 kpl TA 2015 12 000 kpl Sairaanhoitokäynnit 16 747 kpl 18 439 kpl 18 531 kpl 22 000 kpl 25 500 kpl 2 559 h 2 573 h 2 600 h 2 700 h 3 200 h Työpaikkaselvitykset 123 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku Liikevaihto TP 2013 TA 2014 TA 2015 4 388 795 6 090 520 5 396 600 Henkilöstö 2013 – 2015 Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset x) Määräaikaiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset x) 31.12.2013 TA 2014 TA 2015 32 12,3 39 12,3 35 14,1 1,4 1,4 0,9 Tavoitteet Kaupungin strategisista tavoitteis- Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodel- Mittari ta johdettu toiminnan tavoile 2015 te/periaate Talous tasapainossa Talous tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Tuottovaatimus 23 000 euroa tasapainossa vahvistettujen sääntöjen mukaan. Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut ja hyvän Asiakaskysely palvelutason ylläpitäminen Toimiva monipuolinen palveluraken- Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne. Jat- Toteutumistilanne ne kuva kehittäminen ja toiminnan laajentaminen seudullisesti toimivaksi liikelaitokseksi. Tavoitteiden, voimavarojen ja toi1 300 työntekijää/lääkäri Työntekijöitä/lääkäri minnan tasapaino 800 työntekijää/hoitaja Työntekijöitä/hoitaja Työhyvinvointi Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö. Vaasan kaupungin työhyHenkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja vinvointikysely kehittäminen. Sisäinen valvonta ja riskien hallin- Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodel- Mittari ta le 2015 Hallinto- ja toimintatavat Hyvien hallinto- ja toimintatapojen noudattaVaasan kaupungin riskikarminen toitus Henkilöstöriskien hallinta Henkilöstön pysyvyys, ns. hiljaisen tiedon ” siirto ja onnistunut rekrytointi Tiedonhallinta ja -välitys Tietoturvaohjeiden ja sääntöjen noudattami” nen TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tulot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 4 289 416 99 377 6 062 980 27 540 5 301 000 95 600 5 407 020 97 512 5 515 160 99 462 -124 278 -1 058 689 -198 910 -1 325 720 -155 500 -1 257 200 -158 610 -1 282 344 -161 782 -1 307 991 -2 284 561 -3 034 750 -2 826 200 -2 882 724 -2 940 378 124 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrat Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Korkotulot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta -419 092 -129 057 -541 100 -186 640 -530 800 -159 600 -541 416 -162 792 -552 244 -166 048 -144 542 -333 497 -10 491 -115 414 -150 000 -399 000 -24 800 229 600 -70 500 -362 800 -11 700 22 300 -50 000 -370 056 -11 934 44 656 -50 000 -377 457 -12 173 46 549 26 428 -22 000 -89 -111 075 20 000 -22 100 -1 000 226 500 27 000 -23 000 -100 26 200 27 000 -23 000 -100 48 556 27 000 -23 000 -100 50 449 -115 414 144 542 -22 000 26 339 33 467 229 600 150 000 -22 100 19 000 376 500 22 300 70 500 -23 000 26 900 96 700 44 656 50 000 -23 000 26 900 98 556 46 549 50 000 -23 000 26 900 100 449 0 33 467 80 000 296 500 0 96 700 0 98 556 0 77 101 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Yhdystilin saldo Saldo 31.12. Saldo 1.1. -115 819 42 483 39 869 -33 467 0 1 530 808 1 414 989 VAASAN TALOTOIMI LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 680 VAASAN TALOTOIMI Toiminta-ajatus Vaasan Talotoimi – liikelaitoksen tehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistönpito. Kaupungin palveluntuottajien tarvitsemat toimitilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista tyytyväisille asiakkaille lisäarvoa tuottaen huomioimalla kiinteistö omaisuuden arvon säilyminen. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen. Toimintaympäristö 2015 – 2017 Kaupungin kokonaisinvestoinneissa vuosittainen investointitaso on edelleen n. 40 milj. euroa, joka asettaa haasteita palvelutuotannon tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden. Erilaiset rahoitusratkaisut onkin tiedostettu vaihtoehtona perinteisen omaan taseeseen rakentamisen sijaan. 125 Kaupungin järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta on yksi kaupungin tärkeistä tavoitteista. Kaupungin hallinnassa on huomattava toimitilavarallisuus, jonka arvon säilymisestä on huolehdittava. Rakennuskannan taloudellista tilaa kuvataan korjausvelalla. Vaasan kaupungin rakennuskannan korjausvelka on jo muutamien vuosien ajan ollut hyvällä tasolla muihin kaupunkeihin verrattuna. Vuonna 2013 tehdyssä vertailussa Vaasan suhteellinen korjausvelka oli jälleen kahdentoista vertailukaupungin pienin. Erilaiset vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden strategisen johtamisen välineenä. Vaasan Talotoimi on jo vuosien ajan osallistunut useisiin alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin. Vaasan Talotoimi on mukana mm. seuraavissa vertailututkimuksissa: asiakastyytyväisyys, tilankäytön tehokkuus, kiinteistöjen käyttökustannukset, rakennusten kunto ja korjausvelka sekä sisäisten vuokrien taso. Kuluvana vuonna on saatu päätökseen mittava sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö. Laskentaperiaatteet on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen johtokunnassa 7.5.2014 sekä kaupunginhallituksessa 9.6.2014. Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Uusien laskentaperiaatteiden ansiosta Vaasan Talotoimi – liikelaitos pystyy noudattamaan yhtä toiminnan perusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien sisältämästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin. Hyväksyttyihin periaatteisiin on myös kirjattu, että mikäli pääomarahoitus ei ole riittävä, kaupunki myöntää Talotoimelle korotonta yhdystililainaa. Uusien laskentaperiaatteiden muina keskeisinä tavoitteina on myös, että kaupungin toimialat hahmottavat käyttämistään toimitiloista aiheutuvat aidot kustannukset. Tämä puolestaan osaltaan kannustaa ja ohjaa toimialoja tilankäytön tehostamiseen. Uuteen kohdekohtaiseen vuokraan siirtymisen kautta ohjataan toimialoja kriittiseen investointihankkeiden kustannusten tarkasteluun sekä selkeytetään kaupungin toimitilakantaan liittyviä vastuukysymyksiä ja päätöksentekoprosessia. Uudet sisäiset vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015. Huomioitavaa on, että muutos ei lisää kaupungin ulkoisia menoja, vaan sen vaikutus näkyy kaupunki konsernin sisäisessä laskennassa. Toimitilavarallisuuden johtamissalkku 2015-2017 Vaasan Talotoimen talousarvion yhtenä osana on kuvaus sen hallussa olevan kiinteistövarallisuudesta kohteittain. Kuvauksessa toimitilakokonaisuus on salkutettu strategisesti neljään eri ryhmään: kaupungin omistuksessa säilytettävät, myytävät/luovutettavat/purettavat,kulttuurihistorialliset sekä välivuokrasopimuksella Kiinteistö Oy Pikipruukin hallinnoimat asunto-osakkeet. Toimitilavarallisuuden kehittämistä on johdonmukaisesti toteutettu vuosia esim. myymällä/purkamalla tarpeettomia tai huonokuntoisia tiloja. Tällä hetkellä lähes kaikki hallinnassa olevat toimitilat ovat kaupungin oman palvelutuotannon käytössä. Uusia kohteita myytävien/luovutettavien/purettavien salkkuun ovat Upseerikerho, Kalahalli, Huutoniemen terveysasema/parakit, Klemettilän C-talo sekä Vähänkyrön Fyrrykartanoon liittyvät kohteet, yhteensä 6 113 hum². Yhteenveto/Hum² TA2015 Kaupungin omistuksessa säilyvät 346 311 Myytävät/luovutettavat/purettavat 21 056 Kulttuurihistorialliset kohteet, ei varsinaista käyttöä 2 449 369 816 126 Toiminnan strategiset tavoitteet ja painopistealueet 2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet ja mittarit määritellään Talotoimessa vuosittain tulosyksikkökohtaisesti tuloskorttien avulla. Tavoitteet ja mittarit johdetaan Vaasan Talotoimen strategisista tavoitteista. Alla on kuvattu strategiset tavoitteet ja vuoden 2015 painopistealueet: Strategiset tavoitteet: Tavoitteiden painopistealueet: - Peruskorjausinvestointien tehokas ja joustava toteuttaminen tulorahoituksella - Energiatehokkuus 2. Kustannustehokkaasti ylläpidetyt turvalliset ja - Kiinteistöjen tunnuslukuvertailussa terveelliset tilat kärkijoukossa (* *) KTI Kiinteistötieto Oy:n joka toinen vuosi teettämä valtakunnallinen vertailututkimus 1. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen (seuraavat tulokset julkaistaan vuonna 2015) Talotoimessa erityisenä painopisteenä on koko kaupungin strategian mukainen tavoite parantaa toimitilojen tehokasta käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä erityisesti kaupungin ylimmän johdon kanssa. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta osana painopisteitä Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu Vaasan Talotoimen hyvään hallintotapaan. Riskienhallinta on osa johtamista ja mukana kaikessa päätöksenteossa. Vaasan Talotoimi arvioi kuluvan vuoden toimintaansa loppuvuodesta, ja siihen perustuen laaditaan riskikartoitus. Oleellisten riskien poistamisen tai vähentämisen tavoitteet määritellään ja sisällytetään myös Vaasan Talotoimen tuloskorttiin 2015. Henkilöstö Henkilöstö Vakituiset - kokoaikaiset - osa-aikaiset Määräaikaiset - kokoaikaiset 31.12.2013 106 96 5 2 2 TA 2014 110 108 2 2 2 TA 2015 102 100 2 0 0 Sitovat tavoitteet Valtuustoon nähden sitova tavoite Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit (netto) Muut tavoitteet Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kustannustehokkaasti ylläpidetyt turvalliset ja terveelliset tilat Mittaamistapa / seurantatapa Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tase, rahoituslaskelma Tavoitteet vuodelle 2015 12 644 500 € 28 706 300 € 23 091 000 € Korjausvelka € ≤ v. 2014 tilanne Kuntoluokka-% ≥ 75 % Ylläpitokustannukset (suorassa omistuksessa olevat rakennukset) ≤ v. 2014 kustannukset 127 TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) Liikeylijäämä + poistot: RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot- ja kulut Muut tulorahoituksen oikaisuerät Rahoitusjäämä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Kaupungin rahoitettavat, uudisrakentaminen Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Oman pääoman muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 32 713 832 803 129 3 995 6 884 33 118 900 500 000 1 900 10 000 48 369 100 500 000 1 900 5 000 48 400 000 500 000 2 000 5 000 48 400 000 500 000 2 000 5 000 -5 814 826 -4 230 621 -6 590 020 -4 126 350 -6 627 800 -4 438 600 -6 700 000 -4 480 000 -6 780 000 -4 490 000 -3 092 712 -3 451 860 -3 093 700 -3 130 000 -3 130 000 -908 767 -148 760 -880 950 -197 900 -889 000 -173 400 -910 000 -175 000 -910 000 -175 000 -8 111 074 -4 829 345 -198 712 6 193 024 -8 027 000 -4 846 770 -271 970 5 237 980 -8 359 300 -4 712 200 -235 000 20 347 000 -7 976 000 -4 712 200 -235 000 20 588 800 -8 474 000 -4 712 200 -235 000 20 000 800 -6 330 -4 516 056 -274 1 670 364 14 304 098 -23 000 -4 747 140 -23 000 -12 644 500 -23 000 -12 644 500 -23 000 -12 644 500 467 840 13 264 980 7 679 500 28 706 300 7 921 300 28 564 800 7 333 300 28 474 800 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 6 193 024 8 111 074 -4 516 056 -6 604 11 211 9 792 650 5 237 980 8 027 000 -4 747 140 -23 000 20 347 000 8 359 300 -12 644 500 -23 000 20 588 800 7 976 000 -12 644 500 -23 000 20 000 800 8 474 000 -12 644 500 -23 000 8 494 840 16 038 800 15 897 300 15 807 300 18 484 881 -570 012 -5 156 954 13 190 000 0 -6 140 000 23 784 000 -707 500 -12 486 500 23 616 000 0 -11 339 000 19 550 000 12 757 915 7 050 000 10 590 000 12 277 000 12 050 000 -2 965 265 1 444 840 5 448 800 3 620 300 3 757 300 -72 1 100 -1 3 630 590 3 517 -641 8 123 -7 500 000 128 129 INVESTOINTIOSA 130 INVESTOINTIOSA 2014-2019 Kaupunki ilman liikelaitoksia 2 014 2015 2016 1 000 euro 1 000 euro 2017 2018 2019 1 000 euro 1 000 euro 1 000 euro 1 000 euro Menot Aineettomat hyödykkeet 1 091 897 803 730 720 670 Maa- ja vesialueet 5 500 1 500 2 000 2 500 2 000 2 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 600 9 425 10 970 10 810 11 340 14 080 Koneet ja kalusto 3 702 3 589 3 270 4 025 3 209 3 322 Osakkeet ja osuudet 3 820 2 490 2 490 2 490 5 000 0 23 713 17 901 19 533 20 555 22 269 20 072 Maa- ja vesialueiden myynti 3 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Osakkeet ja osuudet 2 500 0 0 0 0 0 63 0 0 0 0 0 6 063 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 17 650 16 401 18 033 19 055 20 769 18 572 Menot yhteensä Tulot Koneet ja kalusto Tulot yhteensä Investoinnit netto Liikelaitokset Menot 13 190 22 299 23 631 19 565 19 250 13 590 Vaasan Vesi Vaasan Talotoimi 3 500 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500 Pohjanmaan pelastuslaitos 1 170 1 124 1 347 1 371 1 409 1 420 Vaasan Satama Vaasan aluetyöterveys Menot yhteensä 500 0 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0 18 400 27 923 29 478 25 436 25 159 19 510 Tulot 0 977 0 0 0 0 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Talotoimi 89 144 160 140 142 135 Tulot yhteensä 89 1 121 160 140 142 135 18 311 26 802 29 318 25 296 25 017 19 375 42 113 45 824 49 011 45 991 47 428 39 582 Liikelaitosten investoinnit netto Investoinnit yhteensä Menot (ilman peruspo:n sijoituksia omiin liikelaitoksiin) Tulot yhteensä Investoinnit netto 6 152 2 621 1 660 1 640 1 642 1 635 35 961 43 203 47 351 44 351 45 786 37 947 8 355 4 125 Investoinnit netto keskimäärin/v (ilman peruspääoman sijoitusta omiin liikelaitoksiin) -vuosina 2015-2017 44 968 -vuosina 2015-2019 43 728 Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin 6 060 13 494 11 639 7 800 131 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT Investointiosa sisältää Vaasan kaupungin investoinnit toimielimittäin ja omaisuuslajeittain. Vuonna 2015 kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä 45,8 milj. euroa. Peruskaupungin bruttoinvestoinnit ovat 17,9 milj. euroa ja liikelaitosten 27,9 milj. euroa. Suunnitelmakaudella 2015-2019 bruttoinvestoinnit ovat vuosittain keskimäärin n. 40 milj. euroa. Suunnitelmakauden viimeisten vuosien investointikohteiden suunnitteluun sisältyy kuitenkin epävarmuutta pitkästä aikavälistä johtuen. Investointikohteiden arvioinnin perusteena on kaupunginvaltuuston 16.6.2014 hyväksymä kehys. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja bruttoinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella vuosittain keskimäärin noin 40 milj. euroa. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on priorisoitu, mutta myös vaihtoehtoisia investointihankkeiden toteuttamistapoja otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi investointihankkeiden toteutusta konserniyhtiöiden toimesta. Tästä syystä myös omistajaohjauksen kehittäminen on tärkeä tavoite kaupungin investointien toteuttamisen näkökulmasta. Investoinneilla panostetaan alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen, edulliseen ja kilpailukykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja väestön hyvinvointiin sekä peruspalveluiden hyvään saatavuuteen. Peruspalveluinvestoinnit on priorisoitu taloustilanteen näkökulmasta ja lisäarvohankkeet, jotka palvelevat kaupungin vapaaehtoisia tehtäviä, on siirrettävä seuraavalle valtuustokaudelle, eli suunnitelmakauden loppuun. Strategiset hankkeet Investoinnit, jotka edesauttavat elinvoiman ja kasvun toteutumista, muodostuvat maanhankinnasta ja alueellisesta kunnallistekniikasta. Kaupungin tavoitteena on hankkia raakamaata omistukseensa yleiskaavallisten selvitysten mukaisilta kasvusuunnilta hyvissä ajoin ennen kaavoitusta. Maanhankintaa suunnataan erityisesti strategisesti tärkeille laajenemisalueille. Vuosittainen määrätavoite on hankkia noin 100 ha raakamaata. Maanhankintaa varataan keskimäärin 3,0 miljoonaa euroa vuosittain, mutta kaupungin heikosta talosutilanteesta johtuen määrärahavarausta pienennetään 1,5 milj. euroon vuonna 2015. Uuden kunnallistekniikan rakentaminen kohdistuu vuonna 2015 edelleen uusien asuntoalueiden rakentamiseen. Kokonaan uusien alueiden avaamista rakentamiselle ei tapahdu vuonna 2015 ja tästä syystä ei ole mahdollista jakaa 100 uutta omakotitalotonttia talousarviovuodenaikana. Strategisiin hankkeisiin lukeutuvat myös investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät pitkävaikutteisten atk-ohjelmien ja lisenssien hankintamenot, tietojärjestelmien rakentamiskustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Erilaiset sähköistämishankkeet ovat tärkeitä toiminnan painopistealueita. Peruskorjaus Katu- ja muun verkoston sekä rakennusten rakentaminen ovat kaupungille mittavia investointeja. Tämän sijoituksen, ts omaisuuden arvon, säilyttäminen edellyttää jatkossa kasvavaa panostusta peruskorjaamiseen. Mm. katujen ja liikenneväylien, vesi- ja viemäriverkoston sekä rakennusten ja toimitilojen ylläpitoon ja kunnostukseen on varattava riittävästi investointimäärärahoja. Investointimäärärahoja voi ainoastaan tilapäisesti alentaa, koska omaisuuden korjausvelan hallinta edellyttää jatkuvaa ja jokavuotista panostusta omaisuuden ylläpitoon ja korjaukseen. Verkostojen kunnostukseen ja ylläpitoon varataan 4,5 miljoonaa euroa. Verkostoinvestoinnit muodostuvat Vaasan Veden investoinneista vesi- ja viemäriverkostoon sekä verkoston kiinteisiin laitteisiin ja rakenteisiin. Påttin jätevesipuhdistamon investoinnin valmistuttua Vaasan Veden investoinnit kohdistuvat suurimmilta osin kunnostukseen ja ylläpitoon korjausvelan hallitsemiseksi. 132 Rakennusten ja toimitilojen kunnostukseen ja ylläpitoon varataan 5,45 miljoonaa euroa. Rakennusten peruskorjausinvestoinnit kuuluvat Vaasan Talotoimen investointeihin. Kaupungin omaisuuden ylläpitoon varattua määrärahaa on pienennetty vuonna 2014. Määrärahojen pienentäminen ei ole kestävää pidemmällä aikavälillä. Tästä syystä kaupungin talouden tasapainottaminen on avainasemassa, jotta peruskorjausten investointimäärärahoja voidaan kasvattaa taloussuunnitelmakaudella. Erillishankkeet Erillishankkeet ja muut pitkäaikaiset vastuut muodostuvat eräistä sopimus- ja yhteistyöhankkeista valtion, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden kanssa. Valtion tiehankkeisiin varataan 0,7 miljoonaa euroa. Valtion tiehankkeisiin sisältyy mm- Vanhakyläntien kevyenliikenteenväylä Tervajoella. Valtion tiehankkeisiin kuuluu myös mm. yhdystien uusi tiehanke. Kaupungin taloustilanteesta johtuen uusien valtion tiehankkeiden toteutusta on kuitenkin siirrettävä tulevaisuuteen. Sopimushankkeisiin kuuluu myös Tuovilan- ja Sulvanjokien tulvasuojeluhankkeet. Kuntayhtymien hankkeisiin on varauduttava koko taloussuunnitelmakaudella. Vaasanseudun Areenat kuntayhtymän kilpahallin rakentamista esitetään Mustasaaren kunnan tavoin siirrettäväksi vuodelle 2018. Harjoittelujään rakentaminen on valmistunut 2014 kuten myös kilpahallin laajennus. Kuntayhtymän muiden hankkeiden toteutus on hoidettava ns. poistorahoituksella. Merkittävämpänä hankekokonaisuutena ovat Vaasan sairaanhoitopiirin investointihankkeet talonrakentamiseen. Sairaanhoitopiiri on oman arvion mukaan seuraavan 10 vuoden aikana investoimassa yli 100 miljoonaa euroa Hietalahden alueen kehittämiseen. Vaasan osuus sairaanhoitopiirin hankkeista on noin 50-75 miljoonaa euroa, eli vuositasolla 5,0-7,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa sairaanhoitopiirin hankkeisiin varataan 2,5 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri toteuttaa investointeja velkarahalla, joten jäsenkunnilta ei kanneta täysimääräisiä investointiosuuksia. Koska kaupungin on varauduttava myös uuden suuren terveysaseman rakentamiseen Hietalahdessa keskussairaalaan alueella, kaupungin ja sairaanhoitopiirin investointihankkeita on tarkasteltava kokonaisuutena palveluiden tuottamisen ja erityisesti saumattomien hoitoketjujen näkökulmasta. Vaasan uuden terveysaseman rakentaminen rahoitetaan alustavasti kiinteistöleasingillä. Talonrakennus Investoinnit peruspalvelutuotantoon ovat kaupungin palvelutuotannon, väestökehityksen ja elinvoimaisuuden näkökulmasta välttämättömiä uudishankkeita. Uudishankkeiden tulee jatkossa aina täyttää palvelutuotannon tuottavuuden ja tilatehokkuuden parantamisen tavoitteita. Vuonna 2015 rakennetaan Vähänkyrön terveysasema, Tervajoen koulu ja päiväkoti, Nummen koulun laajennus ja Haga skolanin/Mussor skolanin laajennus. Yhteenveto Taloudellisen tarkastelun perusteella voi todeta, että kaupungin nettoinvestointitaso oli pitkään n. 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin nettoinvestointitaso nousi vuodesta 2008 vuoteen 2012 yli 50 miljoonaan euroon. Samalla on huomioitava, että vuosikate on lähtenyt heikentymään vuodesta 2011 lähtien. Tämä on johtanut velkaantumiskierteeseen ja kaupungin velkamäärä on lähtenyt kasvuun viime vuosien aikana. Kaupungin nettoinvestointitaso oli noin 30 miljoonaa euroa 2008-2010. Pitkällä aikavälillä, kaupungin poistot huomioiden, nettoinvestointien ei ainakaan merkittävästi tulisi ylittää tätä tasoa. Tämä tarkoittaa, että kaupungin oman budjetin kautta on mahdollista toteuttaa 1-2 suurempaa uudisinvestointia, esim. talonrakennuskohdetta. Mikäli tavoitteena on useampi isompi investointikohde, näiden toteutukseen tulee ensisijaisesti selvittää vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteuttamismuotoja. 133 Muiden kuin peruspalveluinvestointien toteutuksen tulisi tapahtua yksityisen sektorin vastuulla tai vähintään yksityisen tahon vahvalla osallistumisella. Talouden tasapainottamiseksi on käyttötalouden tehostamistoimenpiteiden lisäksi kriittisesti arvioitava uusia palvelulaajennuksia ja uusia investointeja sekä siirrettävä jo hyväksyttyjä investointeja. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että hyväksytyt investoinnit alentavat kaupungin käyttötalousmenoja yleensä ja parantavat tilatehokkuutta erityisesti. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollista toteuttaa kunnallisten vapaaehtoisten tehtävien kokonaisuuteen kuuluvia investointihankkeita. Jo peruspalveluiden investointeja on karsittava sekä Vaasan uudelle terveysasemahankkeelle ja palvelutalohankkeille on haettava vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Nykyisessä taloustilanteessa ei ole perusteltua aloittaa uusia lisäarvohankkeita, eli vapaa-ajan, liikunnan tai kulttuurin uusia suuria rakentamishankkeita kaupungin budjettirahoituksella. Toimeenpano ja seuranta Valtuusto hyväksyy investointiosassa kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot investointi- tai hankeryhmätasolla lukuun ottamatta merkittäviä, yli 1.000.000 euron yksittäisiä hankkeita, jotka valtuusto hyväksyy hankeryhmien sisällä hankekohtaisesti. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään myös sitovuustason mukaisesti toimielimittäin. Investointiosassa olevien kokonaisarvoltaan yli 250.000 euron hankkeiden aloitus riippuu aina kaupungin rahoitustilanteesta ja vaatii kaupunginhallituksen aloitusluvan. Investointien toteutumisesta on raportoitava talousseurannan yhteydessä talousarviovuoden aikana. Raportointi tapahtuu hankkeittain/hyödykkeittäin ao. toimielimelle, jonka perusteella laaditaan kooste kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle. 134 INVESTOINTIMENOT TOIMIELIMITTÄIN Kaupunginhallitus TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 604 391 360 360 260 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 235 120 120 120 120 KONEET JA KALUSTO 285 175 165 130 120 2 490 2 490 2 490 5 000 0 13 494 11 639 7 800 8 355 4 125 OSAKKEET JA OSUUDET PERUSPÄÄOMAN SIJ. OMIIN LIIKELAITOKSIIN AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten atk-ohjelmien ja lisenssien hankintamenot, tietojärjestelmien rakentamiskustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Tietojärjestelmien uusimisen jatkaminen mm. helpdeskin ja inventointijärjestelmän kehittäminen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tietoliikenneverkon rakentaminen ja laajentaminen. KONEET JA KALUSTO Atk-konehuoneen kehittäminen ja puhelinvaihteen kehittäminen VoIP-ympäristöön. OSAKKEET JA OSUUDET Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Määräraha 2,490 milj. € Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä jäähallin kilpahallin rakentaminen siirretään vuodelle 2018. PERUSPÄÄOMAN SIJOITUKSET OMIIN LIIKELAITOKSIIN Vaasan Talotoimi, 13 194 milj. euroa, on kaupungin rahoitus talonrakennushankkeiden uudisrakentamisen osuuteen. Vaasan Vesi, 300 000 €, on kaupungin osuus Vaasan Veden toimialueen ulkopuolisiin investointeihin. 135 Sosiaali- ja terveyslautakunta TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 200 260 260 260 260 KONEET JA KALUSTO 825 430 590 490 540 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kansalliseen e-arkistoon liittyvät kehittämishankkeet sekä sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen. KONEET JA KALUSTO Poistonalaisen irtaimen omaisuuden määrärahaan sisältyy vuonna 2015 käyttöönotettavien investointikohteiden ensikertainen kalustaminen, henkilöturvajärjestelmä- ja laitteet, IT-laiteinvestoinnit sekä muiden laitteiden, kaluston ja kalusteiden hankinta. Laihian yhteistoiminta-alueen investoinnit käsitellään Laihian kunnassa joulukuun 2014 aikana, jonka mukaisesti investoinnit hyväksytään käyttösuunnitelmassa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta TA 2015 1 000 € KONEET JA KALUSTO 730 TS 2016 1 000 € 750 TS 2017 1 000 € 1305 TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € 590 700 KONEET JA KALUSTO Poistonalaisen irtaimen omaisuuden määrärahaan sisältyy vuonna 2015 käyttöönotettavien investointikohteiden ensikertainen kalustaminen, irtaimistohankinnat ja IT-laiteinvestoinnit. Toisen asteen opetuslautakunta TA 2015 1 000 € KONEET JA KALUSTO 474 TS 2016 1 000 € 600 TS 2017 1 000 € 600 TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € 597 620 KONEET JA KALUSTO Määräraha on varattu IT-laiteinvestointeihin ja muiden laitteiden ja kaluston hankintaan. Vaasan työväenopisto TA 2015 1 000 € KONEET JA KALUSTO 20 TS 2016 1 000 € 45 TS 2017 1 000 € 20 TS 2018 1 000 € 37 TS 2019 1 000 € 27 136 KONEET JA KALUSTO Poistonalaisen irtaimen omaisuuden määrärahaan sisältyy kalusto- ja IT-laiteinvestoinnit. Vapaa-aikalautakunta TA 2015 1 000 € TS 2016 1 000 € TS 2017 1 000 € TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 530 350 590 770 2960 KONEET JA KALUSTO 150 250 250 250 250 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Vapaa-aika-alueiden kehittämiseen varataan 130 000 €. Määräraha mahdollistaa pelkästään perushoidon ja -ylläpidon ja mm. lähiliikunta-alueiden toteutus siirretään taloussuunnitelmavuosille. Vähänkyrön yleisurheilukentän pinnoite uusitaan. KONEET JA KALUSTO Liikuntatoimen laitteet ja kalusto. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta TA 2015 1 000 € TS 2016 1 000 € TS 2017 1 000 € TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 33 50 50 50 100 KONEET JA KALUSTO 135 10 10 10 10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kirjastojärjestelmän uusiminen ja omatoimikirjasto. KONEET JA KALUSTO Kalustohankintoja. Teatteri- ja orkesterilautakunta TA 2015 1 000 € KONEET JA KALUSTO KONEET JA KALUSTO Mm esitystekniikan laitteita. 200 TS 2016 1 000 € 180 TS 2017 1 000 € 190 TS 2018 1 000 € 190 TS 2019 1 000 € 160 137 Tekninen lautakunta TA 2015 1 000 € AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TS 2016 1 000 € TS 2017 1 000 € TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € 60 102 60 50 50 MAA- JA VESIALUEET 1 500 2 000 2 500 2 000 2 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 8 660 10 500 10 100 10 450 11 000 830 895 915 915 Pääväylät: - Välitie ja Pohjolankatu (Pukinkulma) Uudet asuinalueet ja muut alueet 800 3 330 - Gerby 5, venesataman as.alue 550 - Purola, alueiden viimeistely 150 - Yttersundom 600 - Melaniemi 200 - Pohjois-Klemettilä 800 - Innotalokorttelin täytöt 400 - Yrittäjänkuja 230 - Smalinfjärdenin tulvatyöt 200 Muiden alueiden viimeistely mm Impivaara 200 Rakennuttaminen (hlöstö ym. kuluja) 450 Katujen saneeraus 790 - Kaartinkatu 150 - Viikintie 150 - Elokuunkuja ja Elokuja 90 - Merikaarron ja Isolahden sillat 400 Liikenneturvallisuus ja joukkoliikenne 260 Erilliskohteet mm. takuutyöt, katuvalaistus 670 Valtion tiehankkeet (mm . Vanhakyläntie) 710 Muut hankkeet 1 650 -sisäsatama 450 - katuvalaistus 600 - muut 600 KONEET JA KALUSTO 770 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Sähköisen asiakaspalvelun, kulunvalvonnan (rakentamisen tiedonantovelvoll. liittyvä) ja paikkatietojärjestelmän kehittäminen. 138 MAA –JA VESIALUEET Maanhankinnan tavoitteena on hankkia asunto- ja työpaikkarakentamista palvelevaa raakamaata sekä asemakaavan toteuttamiseksi tarvittavia yleisiä alueita. Maanhankintaa kohdistetaan vuonna 2015 mm. Bölen, Västervikin, Gerbyn ja Sundomin alueille, kaupungin eteläisiin osiin, keskustan kehittämisalueille, Vähänkyrön kaava-alueiden kehittämiseen ja rakentamiskehotusmenettelyyn liittyviin lunastuksiin. Yhteensä maanhankintaan on varattu 1,5 milj. euroa. KONEET JA KALUSTO Irtaimen poistonalaisen omaisuuden hankintaan sisältyy nettoyksiköiden hankinnat (suurimpana eränä kuljetustoimen kalustohankintoihin 475 000 €) sekä teknisen lautakunnan alaisten bruttoyksiköiden kalusto ja laitteet. Vaasan talotoimi Talonrakennusinvestointien ja toimitilahankintojen talousarvioesitys ja –suunnitelma vuosille 20152019 on seuraava (1 000 €): Vuosi Perusparantaminen Uudisrakentaminen Yhteensä 2015 5 450 16 834 22 284 2016 8 800 14 816 23 616 2017 10 150 9 400 19 550 2018 9 450 9 785 19 235 2019 9 750 3 825 13 575 Investointihankkeiden kuvaus lyhyesti: Vähänkyrön keskustan terveysasema Uudisrakentamiskohde, valmistuu vuonna 2015. Vaasan uusi terveysasema Kv päätöksen mukaisesti vastaanottotoiminta keskitetään Hietalahteen keskussairaalan alueelle rakennettavaan terveysasemaan. Vuodelle 2015 varataan määrärahaa inv. hankkeen suunnitteluun ja alustavasti varsinainen rakentaminen rahoitetaan kiinteistöleasingillä. Nummen koulun laajennus Kv on 3.5.2013 hyväksynyt Nummen koulun laajennuksen hankesuunnitelman. Nummen koulun kkiinteistöä laajennetaan, jotta koulun r-kiinteistö voidaan purkaa. Samoissa tiloissa toimiva Mussor skola siirtyy Haga skolan yhteyteen. Mussor skola Mussor skola siirtyy r-kiinteistöstä Haga skolanin yhteyteen. Bölen koulu ja päiväkoti Böle 2 asemakaava-alueelle suunnitellaan rakennettavaksi uusi koulu ja päiväkoti. Tervajoen koulu Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksen mukaan Tervajoelle rakennetaan uusi koulu ja päiväkoti. Toisen asteen koulutus Vaasan ammattiopisto Peruskorjausten loppuunsaattaminen U-P-K –siivet. Vapaa-aikatoimi Kv on 18.2.2013 hyväksynyt Hietalahden jalkapallostadionin hankesuunnitelman. 139 RAKENNUSHANKKEET (1 000 €) vuosina 2015-2019 Kustannusarvio Aiempi rahoitus TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vähänkyrön terveysasema 4 200 Vaasan uusi terveysasema 23 000 Nummen koulun laajennus 3 050 3 050 2 200 728 Mussor skola 1 450 1 440 650 750 Bölen koulu ja pvkoti 14 200 500 1 800 4 100 7 800 Gerby nya daghem 3 400 3 930 70 1 600 1 730 Tervajoen koulu 4 300 5 455 3 500 207 Vaasan ammattiopiston peruskorjaukset 4 515 4 515 2 250 2 065 VAO-VAKK,autohalli 4 080 4 000 470 400 50 420 Jalkapallostadion 11 500 10 600 4 500 6 776 Sisäpalloiluhalli 4 230 4 420 200 2 000 Club 18 1 800 2 106 Nuorison monitoimitilat/ Vähäkyrö 4 020 TA 2015 2 684 300 5 450 - Klemettilän laitosalue 1 000 - Keskuskoulu 1 000 - Merenkurkun koulu 500 - Tervajoen pvkoti 700 - Muut hankkeet alle 0,5 milj. € 3 825 2 000 8 800 10 150 9 450 9 750 23 616 19 550 19 235 13 575 2 250 80 195 49 536 22 284 Koneet ja kalusto 15 Investointitulot yhteensä 977 Vähänkyrön terveysasema 707 Tervajoen koulu ja pvkoti 207 Investoinnit yhteensä netto 255 1 700 Määräraha rakennusten peruskorjauksiin Yhteensä TS 2019 21 322 140 Vaasan Vesi Investointimääräraha yhteensä 4,5 milj. €. Vuodelle 2015 on suunnitelman mukaan varattu määrärahaa mm. uusien asuinalueiden verkostoihin, verkostojen ja pumppaamojen saneerauksiin, Pilvilammen esikäsittelylaitoksen rakentamisen aloitukseen ja vesilaitoksen kehittämiseen. Pohjanmaan Pelastuslaitos Pohjanmaan Pelastuslaitoksen kalustoinvestoinnit ovat 2015 yhteensä 1,124 milj. €. Tästä on pelastustoiminnan ja öljyntorjuntakaluston osuus 764 000 € ja ensihoitopalvelujen kalusto 350 000 € (nettomääräinen summa). INVESTOINTITULOT TOIMIELIMITTÄIN Kaupunginhallitus MAA –JA VESIALUEET Kiinteän omaisuuden myynti 1,5 miljoonaa euroa Vaasan talotoimi Tuloeränä on budjetoitu Vähänkyrön terveysasemaan saatava valtionosuus yhteensä 707 000 euroa sekä Tervajoen koulun ja päiväkoti –hankkeisiin yhteensä 270 000 euroa. Pohjanmaan Pelastuslaitos Tuloeränä on budjetoitu pelastuskalustoon saatava valtionavustus ja palosuojelurahaston avustus yhteensä 144 000. 141 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAOSA 142 PERUSTELUT TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAOSAAN BUDJETOITAVILLE MÄÄRÄRAHOILLE JA TULOARVIOILLE Verotulot Verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Verotuloennusteet ja perusteet on esitetty yleisperusteluosassa sivulla 10. Veroprosentit ovat: Kunnallisvero 19,5 % Kiinteistövero: - yleinen kiinteistövero 1,15 % - vakituiset asuinrakennukset 0,50 % - muut asuinrakennukset 1,10 % - voimalaitokset 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % Valtionosuudet Laskennallisten valtionosuuksien määrät ja perusteet on selvitetty yleisperusteluosassa sivuilla 10 ja 11. Rahoituskulut Talousarviolainojen korot ovat 2,8 milj. euroa. Lainanotto ja lainakanta on esitetty yleisperusteluosassa sivulla 12. Rahoitustulot Korot antolainoista ulkopuolisille, 620 000 euroa, koostuvat asuntotuotantoon liittyvistä antolainoista ja muista antolainoista perittävistä koroista. Antolainojen määrä tilinpäätöksessä 2013 on 18,0 milj. euroa. Korot sijoituksista ja talletuksista 25 000 euroa. Talletusten korot ovat kassavaroille saatavia korkotuloja. Muut korkotulot 50 000 euroa sisältää valtionosuussaataville sekä kassalainoille maksettavan korkotulon. Osingot ja osuuspääomien korot sisältää suurimpana eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuoton. Osinkotuottoa vuodelle 2015 on budjetoitu 12,0 milj. €. Vuosittain maksettavan osingon määrä Vaasan Sähkön tilikausilta 2013-2015 on 50% Vaasan Sähkö Oy:n tuloksesta, kuitenkin vähintään 9 milj. euroa keskiarvon ollessa n. 11 milj. euroa / vuosi. Kuntayhtymien peruspääomalle maksama korko on 635 000 euroa. Suurin yksittäinen erä on Vaasan sairaanhoitopiirin maksama korko. Liikelaitosten tuottovaatimukset v. 2015 ovat: - Vaasan Vesi 1 420 000 euroa Vaasan Talotoimi 19 644 500 euroa Vaasan Aluetyöterveys 23 000 euroa. 143 Talousarviolainojen nosto ja lyhennykset Nettolainanotto 2015 on 26 milj. euroa; uusia lainoja nostetaan 50,5 milj. euroa ja lyhennykset ovat 24,5 milj. euroa. Lainanotto ja lainakanta v. 2012-2015 on esitetty yleisperusteluosassa sivulla 12. Antolainojen lyhennykset 250 000 euroa sisältää antolainavelkakirjojen mukaiset lyhennykset. 144 Tuloslaskelma 2015-2018 Kaupunki yhteensä 2015 Sisältäen tasapainotusohjelman 2016 2017 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 94 797 800 27 700 600 10 905 100 59 759 700 7 825 500 200 988 700 0 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä -200 196 100 -57 432 400 -208 350 100 -30 471 300 -30 662 500 -54 420 500 -4 532 300 -586 065 200 Toimintakate -385 076 500 -378 486 500 -373 450 000 -372 800 000 -378 105 000 Verotulot Valtionosuudet 277 400 000 99 477 000 277 400 000 99 477 000 281 400 000 100 468 000 291 300 000 101 472 000 294 400 000 102 480 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korvaus peruspääomasta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 830 000 13 366 000 21 087 600 -3 032 100 -21 171 600 11 079 900 835 000 13 366 000 21 087 600 835 000 13 866 000 21 087 600 840 000 13 900 000 21 087 600 -3 332 000 -21 171 600 10 785 000 -3 632 000 -21 171 600 10 985 000 -3 932 000 -21 171 600 10 724 000 2 880 400 9 470 400 19 203 000 30 957 000 29 499 000 Suunnitelman mukaiset poistot -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 -26 000 000 Tilikauden tulos -23 119 600 -16 529 600 -6 797 000 4 957 000 3 499 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 -22 119 600 -15 529 600 -5 797 000 5 957 000 4 499 000 Vuosikate Poistoerovarauksen muutos Tilikauden yli-/alijäämä 145 Rahoituslaskelma 2015-2018 Sisältää liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät: käyttöomaisuuden myyntivoitot eläkevastuuvarauksen tuloutus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulo Investointien tulorahoitusprosentti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos TA 2015 2015 Sis. tasapainotusohjelman TS 2016 TS 2017 TS 2018 2 880 400 9 470 400 19 203 000 30 957 000 29 499 000 -3 000 000 -290 000 -409 600 -3 000 000 -290 000 6 180 400 -2 500 000 -270 000 16 433 000 -2 000 000 -250 000 28 707 000 -2 000 000 -220 000 27 279 000 -45 824 000 -45 824 000 897 000 1 121 000 4 500 000 4 500 000 -40 427 000 -40 203 000 6,4 21,2 -49 011 000 -45 991 000 -47 428 000 1 660 000 1 640 000 1 642 000 4 000 000 3 500 000 3 500 000 -43 351 000 -40 851 000 -42 286 000 40,6 69,8 64,4 -40 836 600 -34 022 600 -26 918 000 -12 144 000 -15 007 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 57 000 000 50 500 000 -24 500 000 -24 500 000 32 500 000 26 000 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 -50 000 250 000 200 000 51 000 000 38 000 000 41 000 000 -25 000 000 -26 000 000 -27 000 000 26 000 000 12 000 000 14 000 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 Rahoituksen rahavirta 33 350 000 26 850 000 26 850 000 12 850 000 14 850 000 Rahavarojen muutos Kassavarat 1.1, euroa Kassavarat 31.12, euroa -7 486 600 7 598 423 335 823 -7 172 600 7 598 423 425 823 -68 000 335 823 267 823 706 000 267 823 973 823 -157 000 973 823 816 823 Lainamäärä Lainamäärä, euroa/asukas 238 725 000 232 225 000 258 225 000 270 225 000 284 225 000 3 526 3 430 3 781 3 922 4 090 V A A S A N ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT Tyttäret E M O TOIMITILAYHTIÖT Omistusosuus Koy Pikipruukki, joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu 31-35 - As.Oy Vaasan Asemakatu 43 100 % 100 % Koy Sekahaku Oy Vaasan Asumisoikeus As.oy Teeriniemenkatu 8 As.oy Vaasan Kråklundinkatu Koy Vaasan Mäntyhovi Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 53 % 100 % 100 % 100 % 70 % 100 % 100 % Osakkuusyhtiöt As.oy Koppelonkatu 2 As.oy Perämiehenkatu 26 Bost.ab Vasa Stationsgatan 44 K A U P U N K I 31,1 % 22,2 % 24,2 % Tyttäret Oy Klemetinkaari Palosaaren Yrityskeskus Oy Oy Vaasan Pysäköinti Koy Vaasan Myllynranta Koy Cargo Apron Kova Login Oy Koy Palosaaren Kampus Kiinteistö Oy Teatteriparkki Osakkuusyhtiöt Fast.ab Bisatsen Fast.ab Formansgatan 14 Oy Vaasa Parks Ab joka omistaa: - Koy Vaasan Yrittäjänkatu 17 - Koy Vaasan Producta II - Koy Circle House Koy Palosaaren laboratoriot Koy Ritz Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) MUUT YHTIÖT Omistusosuus 61,9 % 100 % 100 % 100 % 80,8 % 60 % 100 % 100 % 20 % 38 % 35,8 % 100 % 100 % 100 % 43 % 25,1 % 50 % KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä Kårkulla samkommun Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater Tyttäret Omistusosuus Vaasan Sähkö Oy, joka omistaa: - Ravera Oy - Vaasa Sähköverkko Oy - VS Tuulivoima Oy - EPV Energia Oy - Oy Enerit Ab - Smedsby Värmeservice Ab 99,9 % 100 % 100 % 100 % 40,7 % 34,6 % 20 % Vaasanseudun Kehitys Oy Vaasan Ekolämpö Oy Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Stormossen Oy Vaasan seudun Matkailu Oy Merenkurkun Satamat Oy 58,1 % 82,5 % 74,0 % 54,3 % 54,1 % 50 % Osakkuusyhtiöt Pohjanmaan Expo Tutkimuskeskus Conradi Oy Oy Merinova Ab Kyrönmaan Jätevesi Oy NCL Ferry Oy Ab 30,2 % 25 % 24,6 % 50,0 % 50 % VAASAN VÄESTÖ ALUEITTAIN IÄN JA KIELEN MUKAAN 31.12.2013 VASAS BEFOLKNING OMRÅDESVIS ENLIGT ÅLDER OCH SPRÅK 31.12.2013 yht. tillsam. 0-3 4-6 0-6 7-12 13-15 16-19 20-64 65+ 75+ 85+ Vaasa-Vasa 66321 2999 2197 5196 4170 1968 3070 39898 12019 5591 1645 01 Keskustan suuralue-Centrum 01010 Keskusta 1-Centrum 1 01020 Keskusta 2-Centrum 2 01030 Keskusta 3-Centrum 3 01041 Keskusta 4-Centrum 4 01060 Keskusta 6-Centrum 6 01070 Keskusta 7-Centrum 7 01080 Keskusta 8-Centrum 8 01090 Hietalahti 9-Sandviken 9 01100 Hietalahti 10-Sandviken 10 01110 Keskusta 11-Centrum 11 14245 659 1619 1446 251 1410 866 2397 3967 840 790 415 11 25 26 3 32 24 93 157 21 23 204 8 10 11 0 12 9 44 89 9 12 619 19 35 37 3 44 33 137 246 30 35 343 6 23 24 2 15 11 92 145 10 15 188 7 18 5 1 10 11 41 79 8 8 3151 972 1984 195 70 26 44 0 55 12 41 2 125 38 85 2 106 25 79 2 53 11 41 1 360 26 288 46 18 3 13 2 12 0 11 1 30 3 24 3 25 1 18 6 8 0 8 0 5717 163 1002 596 758 3198 136 4 17 16 16 83 83 3 10 5 18 47 219 7 27 21 34 130 164 5 28 8 19 104 10646 1030 1547 1483 1014 1365 244 983 1110 402 753 703 12 668 44 86 113 69 98 12 62 71 33 38 42 0 487 1155 25 69 63 149 57 170 33 102 72 170 12 24 52 114 62 133 20 53 50 88 41 83 0 0 06 Kotirannan suuralue-Hemstrand 06210 Kustaala-Gustavsro 06220 Kotiranta-Hemstrand 06400 Metsäkallio-Skogsberget 06530 Böle 4289 1848 866 953 622 289 110 32 60 87 257 99 31 51 76 07 Huutoniemen suuralue-Roparnäs 07231 Asevelikylä-Vapenbrödrabyn 07232 Purola-Bobäck 07241 Huutoniemi-Ropamäs 07242 Teeriniemi-Orrnäs 07300 Melaniemi-Melmo 8611 1131 1128 2540 1926 1886 485 50 95 99 93 148 08 Ristinummen suuralue-Korsnäståget 08260 Alkula 08270 Haapaniemi-Aspnäs 08280 Vanha-Vaasa - Gamla Vasa 08290 Ristinummi-Korsnäståget 08590 Vanha Satama-Gamla hamnen 7594 2121 768 704 3795 206 02 Vöyrinkaupungin suuralue-Vöråstan 02050 Vöyrinkaupunki pohjoinen-Vöråstan norra 02042 Vöyrinkaupunki eteläinen-Vöråstan södra 02043 Klemettilä-Klemetsö suom. ruots. muut finsk svensk övriga 46475 15053 4793 537 8850 3708 2050 17 440 170 77 45 935 563 318 39 887 454 262 6 199 40 23 44 804 493 301 25 541 245 157 107 1543 477 258 190 2458 849 423 37 524 231 138 27 519 186 93 696 25 97 90 7 143 70 79 113 41 31 9159 409 849 875 190 783 507 1571 2974 501 500 4267 220 728 519 53 596 327 512 754 296 262 819 30 42 52 8 31 32 314 239 43 28 138 2180 34 703 103 1421 1 56 549 161 255 133 325 74 155 96 150 17 79 54 1758 521 1089 148 648 316 293 39 745 135 602 8 39 1 28 10 18 1 13 4 2 1 1 0 227 23 180 24 126 1 104 21 7 2 4 1 86 1 15 4 11 55 213 3804 1231 2 92 56 24 689 219 17 386 160 110 39 545 686 131 2092 637 28 96 80 55 378 200 4 25 25 21 125 3794 99 698 367 519 2111 1485 60 269 194 200 762 438 4 35 35 39 325 919 48 121 110 64 113 17 90 121 48 117 68 2 457 30 61 42 30 54 9 70 61 25 36 38 1 611 6278 1226 55 570 258 71 848 297 54 950 157 57 651 110 77 863 88 13 147 34 89 589 31 82 667 46 33 211 32 35 389 88 45 384 85 0 9 0 456 110 139 38 47 20 15 9 6 12 28 32 0 127 45 26 4 12 5 7 5 1 6 7 9 0 6725 643 851 1041 593 862 121 737 824 278 431 337 7 3357 288 541 419 253 464 120 219 256 121 314 358 4 564 99 155 23 168 39 3 27 30 3 8 8 1 546 209 63 111 163 450 161 63 158 68 215 89 43 74 9 201 2383 99 1004 43 485 40 539 19 355 494 286 169 31 8 231 135 85 11 0 43 22 20 1 0 3070 1184 656 764 466 963 491 182 155 135 256 173 28 34 21 370 45 85 78 85 77 855 95 180 177 178 225 676 100 123 181 151 121 297 49 50 105 49 44 400 47 55 118 76 104 5065 1318 672 168 588 132 1388 571 1202 270 1215 177 537 78 74 258 54 73 128 24 18 52 7 27 7238 944 994 2091 1603 1606 806 158 106 266 124 152 567 29 28 183 199 128 343 82 37 41 171 12 243 85 22 27 103 6 586 167 59 68 274 18 587 196 57 70 249 15 279 75 31 36 128 9 379 4524 1239 119 1265 299 29 421 171 42 383 105 179 2322 643 10 133 21 403 105 66 48 177 7 54 15 13 4 21 1 5841 1598 632 463 3012 136 845 296 113 173 211 52 908 227 23 68 572 18 405 29 184 192 11 1 5 5 18 1 7 10 29 2 12 15 37 4 14 19 17 2 9 6 10 Suvilahden suuralue-Sunnanvik 10251 Korkeamäki-Högbacken 10252 Suvilahti-Sunnanvik 3876 947 2929 178 25 153 127 30 97 305 55 250 230 45 185 11 Sundomin suuralue-Sundom 11510 Yttersundom-Yttersundom 11520 Översundom-Översundom 11610 Sundomin saaristo-Sundoms skärgård 2422 1255 1159 8 136 75 61 0 139 78 61 0 275 153 122 0 12 Vähänkyrön suuralue-Lillkyro 4628 240 189 429 03 Vaskiluodon suuralue-Vasklot 03120 Satama-Hamnet 03130 Sokeri-Socker 03140 Niemeläntie-Uddnäsvägen 04 Palosaaren suuralue-Brändö 04150 Yliopisto-Universitet 04160 Onkilahden ranta-Metviksstrand 04170 Sunti-Sund 04180 Palosaaren keskus-Brändö centrum 04190 Vikinga 05 Gerbyn suuralue-Gerby 05201 Isolahti-Storviken 05202 Vetokangas-Dragnäsbäck 05311 Länsimetsä-Västerskog 05312 Vanha Gerby-Gamla Gerby 05320 Kortelaakso-Frängsdal 05330 Lillby 05340 Pukinjärvi-Infjärden 05350 Rajarinne-Råbrinken 05360 Gerbyn niemi-Gerbynäs 05540 Gerbyn kylä-Gerby 05550 Västervikin kylä-Västervik 05600 Gerbyn saaristo-Gerby skärgård 09 Höstveden suuralue-Höstves 09560 Pilvilampi-Molnträsket 09570 Höstvesi-Höstves 09580 Runsor 21 1 18 2 22 0 14 8 237 20 192 25 235 14 105 116 65 7 30 28 31 0 16 15 9 0 6 3 254 13 93 148 137 16 88 33 14 0 3 11 87 25 62 165 2268 43 511 122 1757 821 268 553 301 146 155 48 33 15 3145 762 2383 465 137 328 266 48 218 222 114 108 0 109 52 56 1 139 1286 63 643 76 637 0 6 391 230 160 1 175 103 72 0 64 45 19 0 589 325 259 5 1806 915 888 3 27 15 12 0 384 161 228 2505 921 421 119 4477 84 67 12710 Merikaarto-Merikart 12720 Kirkonkylä 12730 Tervajoki 12740 Haja-asutusalue 1 12750 Haja-asutusalue 2 99 muut LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN 1361 2108 1021 41 97 86 104 46 4 0 64 82 42 0 1 150 186 88 4 1 111 179 91 1 2 59 70 28 3 1 71 786 99 1072 47 573 4 23 7 51 377 10 13 23 27 11 16 283 184 502 194 6 35 53 250 97 2 19 9 81 26 0 3 1302 2032 1010 41 92 48 25 6 0 5 11 51 5 0 0 17 6 5 198 64 115 KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLINGEN / JN 19.5.2014 Liite 3 kk/mån. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 58709 58752 58747 58742 58713 58607 58587 58982 59167 59211 59190 59175 2010 59217 59223 59232 59173 59092 58989 58981 59324 59591 59633 59653 59587 2011 59670 59677 59679 59660 59493 59418 59519 59990 60328 60312 60391 60398 2012 60435 60491 60503 60414 60267 60190 60176 60622 60910 60928 60954 60947 2013 65 771 65 768 65 766 65 723 65 573 65 506 65 607 66 062 66 392 66 401 66 392 66 321 2014 66 405 66 399 66 438 66 278 66096 65 902 65 938 66 582 Vaasan väkiluku 31.12.2012 oli 60 947. Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen jälkeen 1.1.2013 väkiluku oli 65 674. 151 LIITE 4 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016 – 2018 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 27.10.2014 03.11.2014 10.11.2014 407 438 99 941/2014 941/2014 941/2014 Vt. talousjohtaja Jan Finne, p. 06-325 1210, jan.finne(at)vaasa.fi Talousarviopäällikkö Jari Karjalainen, p. 06-325 1225, jari.karjalainen(at)vaasa.fi LIITE Talousarvioesitykseen liittyvä aineisto: Talousarvio 2015 Tasapainottamisohjelma Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksen investointiohjelma Kaupunginjohtaja TH Kaupunginhallitus 1) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016 - 2018 sisältäen toimielimiä sitovan talouden tasapainottamisohjelman. Tasapainottamisohjelman toimenpiteiden myötä toimintakatteeksi muodostuu 376 886 500 euroa, vuosikatteeksi 11 070 400 euroa ja tilikauden tulokseksi – 13 929 600. euroa. 2) saattaa Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksen investointiohjelman tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Kohdat I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja II Taloudelliset lähtökohdat hyväksyttiin, lukuun ottamatta tulos- ja rahoituslaskelmia. Kohdat III Tavoitteet ja IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet hyväksyttiin. V Toimenpideohjelma, käyttötalousosa, kaupunki: Toimenpideohjelman käsittelyssä tehtiin seuraavat muutosesitykset: 143 Varausmäärärahat: POP-UP Pohjanmaa tapahtuma: Seppo Rapo esitti 30 000 € budjetista +30 000 € (PL:n jäsenmaksuosuudesta) ja 20 000 € muualta. Koska Rapon esitystä ei kannatettu, niin se raukesi. Matias Mäkynen esitti Lars-Erik Wägarin kannattamana, että 30 000 € vähennetään budjetista. Äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Rapo, Kujanpää, Pastuhov, Ollila, Jukka Mäkynen) – 8 ei ääntä (Wägar, Frantz, Salovaara-Kero, Rintamäki, Niemi-Iilahti, Matias 152 LIITE 4 Mäkynen, Kiviranta, Katajamäki), poissa Viinamäki ja Ahlnäs, joten Matias Mäkysen esitys hyväksyttiin. Mauri Ollila esitti Merja Rintamäen kannattamana, että Vähänkyrön investoinnit palautetaan ja pyydetään Vähänkyrön aluelautakunnan lausunto asiasta. Ollilan palautusesitys hyväksyttiin yksimielisesti. V Toimenpideohjelma, käyttötalousosa, liikelaitokset hyväksyttiin. V Investointiohjelma hyväksyttiin. V Tulos- ja rahoituslaskelmaosa laitettiin pöydälle tässä vaiheessa. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015-2017: Asiaa käsiteltiin erillisen liitteen ”Vaasan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2015–2017” perusteella, joka hyväksyttiin vähäisin stilistisin korjauksin. Nettomenomuutostavoitteet koskevat vuotta 2015. V Tulos- ja rahoituslaskelmaosa täsmennetään kaupunginhallituksen kokouksessa 3.11.2014. ----------------------------------Kaupunginhallitus 3.11.2014 Kaupunginjohtaja TH Kaupunginhallitus 1) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016 - 2018 sisältäen toimielimiä euromääräisesti sitovan talouden tasapainottamisohjelman. Tasapainottamisohjelman toimenpiteiden myötä toimintakatteeksi muodostuu - 376 856 500 euroa, vuosikatteeksi 11 100 400 euroa ja tilikauden tulokseksi - 13 899 600. euroa. 2) päättää käsitellä Vaasa-Vähäkyrö yhdistymissopimuksen mukaisen investointiohjelman omana erillisenä asianaan Vähänkyrön aluelautakunnan lausunnon pohjalta. Päätös Otettiin käsiteltäväksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. --------------------------------------Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 LIITTEET Talousarvioesitykseen liittyvä aineisto on sähköisesti luettavissa extranetissä ja se on jaettu erillisliitteenä niille, joille toimitetaan kokouskutsu paperisena. Aineisto on myös luettavissa internetissä osoitteessa www.vaasa.fi, kohdassa esityslistat ja pöytäkirjat. Talousarvio 2015 Tasapainottamisohjelma 153 LIITE 4 KH Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016 - 2018 sisältäen toimielimiä euromääräisesti sitovan talouden tasapainottamisohjelman. Tasapainottamisohjelman toimenpiteiden myötä toimintakatteeksi muodostuu 376 856 500 euroa, vuosikatteeksi 11 100 400 euroa ja tilikauden tulokseksi 13 899 600 euroa. Päätös Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana, että talousarvion käsittelyn jälkeen Talouden tasapainottamisohjelma siirretään hallintokunnille ja siitä päätetään käyttösuunnitelmien käsittelyn yhteydessä. Puheenjohtaja totesi, että kyseessä on Talouden tasapainotusohjelman osalta palautusehdotus. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa (Moisio) ääntä ja 59 ei ääntä, joten Moision palautusehdotus hylättiin. Äänestys 1: LIITE Kohta I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Valtuutettu Matias Mäkynen esitti Daniel Lahden kannattamana kohtaan Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen seuraavaa lisäystä toimenpiteisiin vuonna 2015: ”Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen yhdessä opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen kanssa.” Matias Mäkysen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Lauri Karppi esitti Matti Vahteran kannattamana Vetovoimaisuuden mittareihin uutta mittaria: ”Sellaisen väestön prosenttiosuus asukkaista, jotka eivät osaa suomea, ruotsia tai englantia.” Suoritetussa äänestyksessä annettiin 54 jaa ääntä ja 12 ei ääntä, 1 tyhjä, joten Karpin esitys hylättiin. Äänestys 2: LIITE Kohta II Taloudelliset lähtökohdat Hyväksyttiin. Kohta III Tavoitteet Hyväksyttiin. Kohta IV Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Valtuutettu Matias Mäkynen esitti Kim Bergin kannattamana ”Käyttösuunnitelmat hyväksyessään lautakuntien on varmistettava, että lakisääteiset velvoitteet pystytään hoitamaan." Matias Mäkysen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 154 LIITE 4 Kohta V Toimenpideohjelma Käyttötalousosa Kaupunki Käyttötalousosan käsittelyssä tehtiin seuraavat muutosesitykset ja päätökset: 130 Kaupunginhallitus Valtuutettu Kim Berg esitti Per Hellmanin kannattamana, että kohdassa ”Henkilöstön vähentäminen” pitäisi mainita, että luvut ovat tavoitteellisia. Bergin esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Erkki Teppo esitti, että Graafisten palveluiden kohdalta toimenpiteet pois. Koska Tepon esitystä ei kannatettu, niin se raukesi. Valtuutettu Vesa Isomöttönen esitti Taina Lehdon kannattamana, että Talouden tasapainottamisohjelmassa säästövelvoite henkilöstötyövuosissa muutetaan muotoon: Henkilöstösäästön kohdentuminen jätetään hallintokuntien ratkaistavaksi. Samalla hän ehdotti, että viimeinen kohta poistetaan (toimialakohtaiset htv säästöt). Suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 jaa ääntä ja 17 ei ääntä, 2 tyhjää, joten Isomöttösen esitys hylättiin. Äänestys 3: LIITE 140 Avustukset Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana, että Juhlaraha 200 000 € poistetaan ensi vuoden budjetista. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 51 jaa ääntä ja 16 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 4: LIITE 142 Osuudet Valtuutettu Harri Moisio esitti ja Anneli Lehdon kannattamana seuraavan tekstin lisäämistä: ”Ryhdytään toimenpiteisiin SÖFUK kuntayhtymän purkamiseen.” Suoritetussa äänestyksessä annettiin 50 jaa ääntä ja 10 ei ääntä, tyhjää 6, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 5: LIITE 143 Varausmäärärahat Valtuutettu Seppo Rapo esitti Anne-Marie Viinamäen kannattamana, että Pohjanmaan POP UP tapahtumalle myönnetään 80 000 €:n määrärahaa. Summa katetaan alijäämää kasvattamalla vastaavalla summalla. Summa merkitään nimellä POP UP-tapahtuma. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 jaa (Rapo) ääntä ja 32 ei (Kh), 2yhjää, joten Rapon esitys hyväksyttiin. Äänestys 6: LIITE 155 LIITE 4 Valtuutettu Harri Moisio esitti Taina Lehdon kannattamana, että Keskushallinnon projekteihin ja kuntaliitoselvityksiin varattu 140 000 €:n määräraha poistetaan. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 47 jaa (Kh) ääntä ja 19 ei (Moisio) ääntä, joten kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin. Äänestys 7: LIITE 145 Työllistäminen Valtuutettu Maria Tolppanen esitti Juha Tuomikosken kannattamana kolmanteen kappaleeseen mainintaa oppisopimuskoulutuksesta. Tolppasen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 200 - 240 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuutettu Thomas Öhman esitti Erkki Tepon kannattamana, että Talouden tasapainotusohjelmaan sosiaali- ja terveystoimea osalta säästövelvoitetta vähennetään yhteensä 800 000 €:lla ja että tämä kohdennetaan seuraavasti: sosiaali- ja perhetyöhön 300 000 € koti- ja laitoshuoltoon 450 000 € terveyspalveluihin 50 000 € Valtuutettu Lauri Karppi esitti Matti Vahteran kannattamana, että pakolaisten vastaanotto lopetetaan ja että määrärahat tältä osin poistetaan. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa ääntä ja 20 ei ääntä, 2 tyhjää, joten Karpin esitys hylättiin. Äänestys 8: LIITE Eriävän mielipiteensä ilmoittivat Matti Vahtera, Jukka Mäkynen, Kim Sorvari, Lauri Karppi, Maria Tolppanen, Mauri Ollila, Vesa Kela ja Ville Jussila. Valtuutettu Ivanka Capova esitti Anneli Lehdon kannattamana, että koti- ja laitoshoidon säästöjä vähennetään 1,5 %:lla eli 1 044 000 €:lla. Valtuutettu Ivanka Capova esitti Anneli Lehdon kannattamana, että ei säästetä terveyspalveluista 150 000 € kuten tasapainotusohjelmassa on esitetty. Valtuutettu Maria Tolppanen esitti Matti Vahteran kannattamana sivulta 54 seuraavan tekstin poistamista: Asiakasmaksujen laajentaminen ja osin korottaminen. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa ääntä ja 22 ei ääntä, joten Tolppasen esitys hylättiin. Äänestys 9: LIITE Valtuutettu Pääjärvi-Myllyaho esitti Leena Tulimaan kannattamana lisäystä toimintaja painopistealueisiin: potilas/asiakasnäkökulmaan: ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen prosessien sekä riskiryhmiin kohdennetun liikuntatoiminnan painottaminen käytännön toiminnassa. Pääjärvi-Myllyahon esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 156 LIITE 4 Valtuutettu Harri Moisio esitti Eeva Simonsin kannattamana, että Sosiaalityö- ja perhepalveluihin lisätään 885 000 €. Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana mittareihin seuraavaa lisäystä sivulle 57: Laitoshoidon hoitovuorokaudet 1000 (9000 – 10000) vastaa olemassa olevia resursseja 29 hoitopaikkaa käytössä, eli 10585 – nosto 24,5 -> 29 – rahallinen arvo 335 000 € Moision esitys hyväksyttiin yksimielisesti Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana mittareihin seuraavaa lisäystä: Vastaavasti puolitetaan ostopalveluja osto 3600 -> 1800, joka tarkoittaa 5 nuoren ulkopuolista sijoitusta (vähennystä 5) rahallinen arvo 644 400 € toimenpide yhteensä: + 979 400 € (mahdollistaa myös palveluiden myynnin) Moision esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana, että lisätään Sosiaali- ja terveyslautakunnan alle yleisenä tekstinä: ”Selvitetään onko kaupungissa sellaisia yksiköitä joiden palvelutasoa on pidettävä korkealla, vaikka varsinaisia tehtäviä tai asiakkaita ei 100 % olisikaan – kyse on resurssien täysimittaisesta hyödyntämisestä ja mahdollisuudesta myydä/tarjota osaamista muille kunnille tai asiakasryhmille.” Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä ja 33 ei ääntä, 2 tyhjää, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 10: LIITE Valtuutettu Johan Kullas esitti Taina Inkeri Lehdon kannattamana, että omaishoidon asiakasmäärää nostetaan ja kokonaismäärä olisi 130 asiakasta. Kullaksen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Sture Erickson esitti Per Hellmanin kannattamana tekstilisäystä sivulle 59: ”Elämän loppuvaiheen hoito järjestetään omana toimintana.” Suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 jaa ääntä ja 8 ei ääntä, 10 tyhjää. Äänestys 11: LIITE Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana seuraavaa tekstiä: Lastensuojelun olemassa olevien laitospalveluiden täysimittainen hyödyntäminen (myös palveluiden myynti) ja ulkopuolisten sijoitusten vähentäminen. Moision esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahaesityksistä äänestettiin seuraavasti ja aloittaen korkeimmasta esityksestä ja edeten kunnes määrärahaesitys saa enemmistön äänistä. 157 LIITE 4 210 Sosiaalityö- ja perhepalvelut Moisio 885 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä ja ei 57 ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 12: LIITE Öhman 300 000 € Suoritetussa äänestyksessä on annettiin 52 jaa ääntä ja 14 ei ääntä, joten Öhmanin esitys hyväksyttiin. Äänestys 13: LIITE 220 Koti- ja laitoshoito Capova 1 044 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa ääntä 56 ei ääntä, joten Capovan esitys hylättiin. Äänestys 14: LIITE Öhman 450 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 53 jaa 13 ei, 1 tyhjä, joten Öhmanin esitys hyväksyttiin. Äänestys 15: LIITE 230 Terveyspalvelut Capova 150 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 12 jaa ääntä ja 55 ei ääntä, joten Capovan esitys hylättiin. Äänestys 16: LIITE Öhman 50 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 53 jaa ääntä ja 14 ei ääntä, joten Öhmanin esitys hyväksyttiin. Äänestys 17: LIITE 300 – 308 Sivistystoimi, varhaiskasvatus ja perusopetus Valtuutettu Riitta Pääjärvi-Myllyaho esitti Erkki Tepon kannattamana seuraavia muutoksia: - varhaiskasvatuksesta säästövelvoitetta vähennetään 200 000 € - perusopetuksen säästövelvoitteesta vähennetään 500 000 € (tuntikehys 1,91) - tasapainotusohjelmasta poistetaan kielikylpyä koskeva maininta Pääjärvi-Myllyahon kielikylpyä koskeva maininta hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Pirjo Andrejeff esitti, että täsmälisäksi päätetään 200 € ja asiakohta poistetaan tasapainotusohjelmasta. Valtuutettu Pirjo Andrejeff esitti Per Hellmanin kannattamana, että tuntiresurssi nostetaan 2,0 vuosiviikkotuntiin. Valtuutettu Pirjo Andrejeff esitti Per Hellmanin kannattamana, että luovutaan pienten koulujen lakkauttamisesta. 158 LIITE 4 Suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa ääntä ja 21 ei ääntä, joten Andrejeffin esitys hylättiin. Äänestys 18 Valtuutettu Pirjo Andrejeff esitti Per Hellmanin kannattamana, että kuljetusrajat pidetään entisillään. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa ääntä ja 26 ei ääntä, joten Andrejeffin esitys hylättiin. Äänestys 19 Valtuutettu Laura Ala-Kokko esitti Harri Moision kannattamana, että kohdasta Varhaiskasvatus poistetaan 500 000 €:n säästövelvoite vuodelta 2015. Valtuutettu Laura Ala-Kokko esitti Eeva Simonsin kannattamana, että kohdasta Perusopetus poistetaan 850 000 €:n säästövelvoite vuodelta 2015. Valtuutettu Vesa Kela esitti Ville Jussilan kannattamana, että tuntiresurssi on 1,9 vuosiviikkotuntia, joka katettaisiin seuraavilla toimenpiteillä: - oppikirjoista vähennetään -200 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 57 jaa ääntä ja 10 ei ääntä, joten Kelan esitys hylättiin. Äänestys 20 - koulukuljetuksista vähennetään -400 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 58 jaa ääntä ja 8 ei ääntä, joten Kelan esitys hylättiin. Äänestys 21 Valtuutettu May-Gret Axell esitti Kalervo Laaksoharjun kannattamana, että täsmälisä pidetään 250 €:ssa. Valtuutettu Harri Moisio esitti Juha Tuomikosken kannattamana 30 000 € lisää Kuulaopiston toimintaan. Valtuutettu Harri Moisio esitti Laura Välimäen kannattamana, että lautakunta ottaa kantaa täsmälisään käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Valtuutettu Johan Kullas esitti Anna Bertillsin kannattamana, että luokkakoon oppilasmäärä 24 poistetaan tasapainotusohjelmasta. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 jaa ääntä ja 48 ei ääntä, joten Kullaksen esitys hyväksyttiin. Äänestys 22 Varhaiskasvatuksen määrärahaesityksistä äänestettiin seuraavasti ja aloittaen korkeimmasta esityksestä ja edeten kunnes määrärahaesitys saa enemmistön äänistä: Ala-Kokko 500 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 14 jaa ääntä ja 53 ei ääntä, joten Ala-Kokon esitys hylättiin. Äänestys 23 Pääjärvi-Myllyaho 200 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 61 jaa ääntä ja 6 ei ääntä, joten PääjärviMyllyahon esitys hyväksyttiin. Äänestys 24 159 LIITE 4 Perusopetuksen määrärahaesityksistä äänestettiin seuraavasti ja aloittaen korkeimmasta esityksestä ja edeten kunnes määrärahaesitys saa enemmistön äänistä: Ala-Kokko 850 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa ääntä ja 56 ei ääntä, joten Ala-Kokon esitys hylättiin. Äänestys 25 Pääjärvi-Myllyaho 500 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 60 jaa ääntä ja 7 ei ääntä, joten PääjärviMyllyahon esitys hyväksyttiin. Äänestys 26 Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli valtuutettu Vesa Kelalta pitääkö hän edelleen voimassa esityksensä tuntiresurssin määräämiseksi 1,91 vuosiviikkotyötunniksi. Kela ilmoitti, että hän luopuu ehdotuksestaan, koska se on hyvin lähellä hyväksyttyä Pääjärvi-Myllyahon esitystä. Täsmälisä Axell 250 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 jaa ääntä ja 46 ei ääntä, joten Axellin esitys hylättiin. Äänestys 27 Täsmälisä Andrejeff 200 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 58 jaa ääntä ja 5 ei ääntä, joten Andrejeffin esitys hyväksyttiin. Äänestys 28 Moision esitys siitä, että lautakunta ottaa kantaa täsmälisään käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Eeva Simons esitti, että mikäli täsmälisää lasketaan, niin ansiorajoitukset poistetaan. Kuula opisto Moisio 30 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä ja 56 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 29 Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana Lukiokoulutukseen 105 000 € lisää. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä ja 57 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 30 350 – 355 Vapaa-aikalautakunta Valtuutettu Marko Heinonen esitti Arja Miettisen kannattamana Talouden tasapainottamisohjelman kohtaan Liikuntapalvelut seuraavan tekstin poistoa: "Ikääntyneiden liikuntapalvelujen ja kuntosalitoiminnan siirtäminen liikuntaosastolle Koti- ja laitoshoidon alueelta." Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä ja 53 ei ääntä, joten Heinosen esitys hyväksyttiin. Äänestys 31 160 LIITE 4 Valtuutettu Marko Heinonen esitti Arja Miettisen kannattamana Talouden tasapainottamisohjelman kohtaan Liikuntapaikkaosasto seuraavan tekstin poistoa: "Kunnossapito ja ylläpitotyöntekijöiden keskittäminen tekniselle toimialalle kuntatekniikka-tulosalueeseen. - Uusi vapaa-aika- ja viheryksikkö." Heinosen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana 99 000 € lisää liikuntatoimeen. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä ja 62 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 32 Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana Nuorisotoimeen 30 000 € lisää Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä ja 59 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 33 370 – 372 Kulttuuri ja kirjastolautakunta Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana 11 000 € lisää Kulttuurija kirjastolautakunnan käyttöön Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä ja 60 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 34 380 – 381 Teatteri- ja orkesterilautakunta Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana 11 000 € lisää Orkesterin käyttöön. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä ja 60 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 35 Valtuutettu Harri Moisio esitti Anneli Lehdon kannattamana 11 000 € lisää Teatterin käyttöön. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä ja 60 ei ääntä, joten Moision esitys hylättiin. Äänestys 36 510 – 517 Tekninen lautakunta 511 Kiinteistötoimi Varavaltuutettu Markku Rautonen esitti Leena Tulimaan kannattamana, että Kiinteistötoimen talousarviossa vuodelle 2015 nostetaan kiinteistöjen myyntivoittojen ja maankäyttösopimusten tulojen osalta tämä vuoden tasolle eli tuloslaskelman toimintatuloksi muodostuu 13 422 000 €. 161 LIITE 4 Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa ääntä ja 27 ei ääntä, 2 tyhjää, joten Rautosen esitys hylättiin. Äänestys 37: LIITE Johan Kullas esitti Eeva Simonsin kannattamana, että Hissiavustuksen määrärahaksi hyväksytään 200 000 € Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa ääntä ja 30 ei ääntä, 1 tyhjä, joten Kullaksen esitys hyväksyttiin. Äänestys 38: LIITE 512 Kuntatekniikka Eva Simons esitti Juha Tuomikosken kannattamana seuraavan toivomusponnen hyväksymistä: ”Joukkoliikenteen lisämääräraha myönnetään mikäli siihen on ensi vuonna tarvetta.” Puheenjohtaja ei ottanut toivomuspontta käsittelyyn, koska toivomusponsi on sitova ja on ristiriidassa budjetin kanssa ja laajentaa määrärahan käyttöä. Käyttötalousosa Liikelaitokset Investointiosa Varavaltuutettu Juha Tuomikoski esitti Eeva Simonsin rakennusten peruskorjaukseen 500 000 € lisää. Katetaan jalkapallostadionista, josta vähennetään vastaava määrä. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä, ei 59 ääntä, 1 tyhjä, joten Tuomikosken esitys hylättiin. Äänestys 39: LIITE Tämän jälkeen kaupunginhallitus siirtyi käsittelemään talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainottamista. Kaupunginhallituksen tasapainotusehdotus: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo esitteli tasapainotusehdotuksen. ”Valtuusto lisäsi menoja 1,63 milj. eurolla, joka katetaan kassaa pienentämällä ja lainanottoa lisäämällä. Toimintakatteeksi tulee -378 486 500 €, vuosikatteeksi muodostuu 9 470 400 € ja vuoden 2015 tulos on alijäämäinen - 16 529 600 €. Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen tasapainotusehdotuksen. Tulos- ja rahoituslaskelmaosa Hyväksyttiin. Liite 5 162 Valtuuston 10.11.2014 § 99 vahvistamaan vuoden 2015 talousarvioon sisältyvä, toimielimiä euromääräisesti sitova talouden tasapainottamisohjelma Yhteiset/keskushallinto Sähköisen asioinnin kehittäminen Luottamuselimet ja johto Tukipalvelu-uudistus, hallintorakenne Taloussuunnittelu, taloushallinnon palvelut Työllisyyspalvelut Tilankäyttö, asunto-osakkeiden myynti Muut, hallintopalvelut ja hankintapalv. 10 000 100 000 50 000 25 000 600 000 750 000 20 000 1 555 000 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tulosalueiden yhteiset Terveyspalvelut Sosiaalityö ja perhepalvelut Koti- ja laitoshoito 800 000 100 000 500 000 550 000 1 950 000 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus 300 000 350 000 650 000 Työväenopiston johtokunta Direktionen för Vasa arbetarinstitut Vapaa-aikalautakunta Liikuntapalvelut Liikuntapaikkaosasto 20 000 10 000 60 000 70 000 Museolautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirjasto Kulttuuripalvelut 30 000 30 000 60 000 Teatteri- ja orkesterilautakunta Teatteri 1 000 000 200 000 400 000 400 000 20 000 20 000 Rakennus- ja ympäristölautakunta Liikelaitokset Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi-liikelaitoksen johtokunta 90 000 25 000 Teknisen toimialan yhteiset Tekninen lautakunta Kiinteistötoimi Kuntatekniikka Tekniset palvelut Siivouspalvelut Ruokapalvelut 130 000 1 040 000 20 000 100 000 50 000 100 000 50 000
© Copyright 2024