1. No category

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE TIEDOKSI 23.4.2015
Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot:
4983/10.03.01/2014
Ympäristökeskuksen lausunto tiesuunnitelmasta koskien VT1 Turunväylän parantamista
Kirkkojärven kohdalla Espoossa ja Kauniaisissa
Valtatie 1 on Helsingistä Turkuun johtava valtatie. Kirkkojärven kohdalla keskimääräinen
liikennemäärä on noin 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Ennusteiden mukaan vuonna 2035 vastaava luku on noin 80 000 ajoneuvoa. Vt 1 sijoittuu
Espoossa Kirkkojärven kohdalla notkelmaan, jossa moottoritie on painunut rakentamisen
aikaisesta tasosta noin metrin. Tämä aiheuttaa ajoittain poikkeuksellisten sateiden tai vastaavien
tilanteiden aikana veden tulvimista ajoradalle. Joulukuussa 2011 oli pohjoisin ajokaista suljettava
liikenteeltä ja alennettava moottoritien nopeusrajoitus kyseisellä kohdalla.
Tulvatilanne aiheuttaa liikenteen ruuhkautumisen lisäksi liikenneturvallisuusriskin
Hankkeen tavoitteena on parantaa Turunväylän liikennöitävyyttä, liikenneturvallisuutta ja vähentää
ympäristöön kohdistuvaa melua. Moottoritien tasaus nostetaan likimäärin alkuperäiselle
korkeudelle ja tien molemmin puolin rakennetaan 1,4 metriä korkeat melukaiteet. Ulkoilijoiden
liikuntaoloja parannetaan rakentamalla ulkoiluraitti, joka ylittää Turunväylän NaapurinmäensiltaGrannasbacksbron ylikulkukäytävällä.
Ympäristökeskuksen lausunto 13.3.2015
Ympäristökeskus pitää hanketta mm. tulva- ja meluhaitan torjumisen kannalta perusteltuna.
Ympäristökeskus toivoo, että työnaikaisten haittojen ehkäisemisessä kiinnitetään erityistä huomiota
läheisen Kauniaisten Kasavuoren luonnonsuojelualueen ja Kirkkojärven kosteikon luontoalueeseen
ajoittamalla suurinta pistemäistä ja voimakasta melua aiheuttavat työt (mm. paalutus) herkimmän
kevät-alkukesän ajanjakson ulkopuolelle. Samoin rakentamisaikaisten käsittelemättömien
hulevesien ja muiden haitallisten valumien pääseminen Espoonjoen vesistöalueelle on syytä estää
mahdollisimman hyvin.
Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa tiesuunnitelmasta. (Kalevi Hiironniemi)
4711/10.03.00/2014
Ympäristökeskuksen lausunto maa-aineslain mukaisesta hakemuksesta koskien maaainesten ottamista Kulmakorvessa louhinta-alueella hakijana Rudus Oy
Rudus Oy hakee maa-aineslain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiselle osilla Espoon kaupungin
Espoonkartanon kylän tiloja Jersinmäki RN:o 49408-1-335, Kartanonmetsä RN:o 49-408-1-415 ja
Svartbäck RN:o 49-408-1-53. Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki.
Ns. Takapellon maankaatopaikka-alueen louhintasuunnitelma on laadittu kahdelle lupavaiheelle
(lupavaihe 1 ja 2), joista nyt haetaan lupaa jälkimmäiselle. Koko alueella on tehty YVA-menettely
louhintaan ja maanläjitystoimintaan liittyen vuosina 2008-2009. Uudenmaan ympäristökeskuksen
9.6.2009 myöntämä ympäristölupa lupavaiheelle 1 on saanut lainvoiman 9.6.2011 (KHO). EteläSuomen aluehallintovirasto on 14.7.2011 myöntänyt Takapellon alueelle ympäristöluvan, joka
koskee puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoimintaa. Päätös on voimassa toistaiseksi ja koskee
myös nyt maa-aineslupahakemuksessa esitettyjä alueita.
Lupavaiheen 2 louhinta-alueen pinta-ala on yhteensä 11,5 ha ja se on tarkoitus louhia kahdessa
vaiheessa (vaiheet V ja VI). Vaihe V on pinta-alaltaan 3,4 ha ja siinä on louhittavaa kalliota noin
400 000 m3ktr. Vaiheen V louhintataso vaihtelee välillä +29 ... +31. Vaihe VI on pinta-alaltaan 8,1
ha ja sen louhintamäärä noin 2 100 000 m3ktr. Vaiheen VI louhintataso on +23 ... +26.
Lupavaiheen 2 louhinnoille (louhintavaiheet V ja VI) sekä lupavaiheen 1 niille louhinnoille, joita ei
vielä ole loppuunsaatettu, on vireillä ympäristölupahakemus Espoon ympäristökeskuksessa.
Hakemus koskee niin ikään louhitun louheen sekä vastaanotetun ylijäämälouheen murskausta.
Ympäristökeskuksen lausunto 23.3.2015
Hankealue on pääasiallisesti nuorta talouskäytössä olevaa kasvatusmetsää, jossa ei ole todettu
erityisiä luonnon- tai maisema-arvoja. Aiempien luontoselvitysten ja YVA-menettelyn jälkeen on
todettu uusia esiintymistietoja liito-oravasta toimenpidealueen kaakkoispuolelta, jossa on myös
Koskenmäenpuron alajuoksun ja Mustanpuron jokilaakson paikallisesti arvokkaat virtavesikohteet
(Espoon arvokkaat luontokohteet 2012). Maa-aineksen ottohankkeella ei ole kuitenkaan suoria
vaikutuksia kyseisiin luontokohteisiin.
Sen sijaan paikallisesti merkittäväksi perinneympäristöksi luokiteltu Svartbäckträsketin niitty
sijoittuu aivan hankekohteen viereen. Espoon perinneympäristöselvityksen 2014 mukaan
Svartbäckträsketin niitty oli mm. perhoslajiston osalta ylivoimaisesti monipuolisin kaikista tutkituista
kohteista. Selvityksessä kohdealueen tilan oli arvioitu heikentyneen vuoden 2003 jälkeen osin
umpeenkasvun, mutta myös niityn läheisyyteen levinneen louhinta-alueen myötä. Ympäristökeskus
edellyttääkin, että maa-ainesluvan yhteydessä haittavaikutukset perinneympäristölle ehkäistään
mahdollisimman hyvin ja että lupa-ehdoissa louhintatyömaan ja niityn välille muodostetaan riittävät
suojavyöhykkeet.
Muilta osin hankkeen ympäristövaikutukset ovat luonteeltaan senlaatuisia, että ne on mahdollista
huomioida paremmin vireillä olevan ympäristölupamenettelyn yhteydessä. (Kalevi Hiironniemi)
592/2015
Espoon ympäristökeskuksen lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden
merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista
Ympäristöministeriö on varannut laajalla jakelulla ja mm. Espoolle mahdollisuuden lausunnon
antamiseen otsikossa mainitusta selvityksestä 30.3.2015 mennessä.
Metsähallitus on raportissa selvittänyt ympäristöministeriön pyynnöstä Suomenlahden
merikansallispuistojen täydentämistarpeita sekä Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja
vesialueiden roolia merialueen suojeluverkostossa.
Selvityksessä on käyty seikkaperäisesti läpi Suomenlahden merikansallispuistojen tämänhetkinen
edustavuus sekä täydentämisehdotukset Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja
Saaristomeren kansallispuistojen osalta.
Lisäksi selvityksessä Metsähallitus esittää Porkkalan alueella kolmen uuden merensuojelualueen
perustamista Porkkalan eteläpuolen matalikoille, pinta-alaltaan 11 840 ha.
Suojelualueverkoston kehittämiseksi Metsähallitus esittää neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa on
mukana vain Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita:
• 0-vaihtoehdon mukaan Metsähallituksen alueista, mukaan lukien ehdotetut merensuojelualueet,
tehdään asetusteitse ns. tavallisia luonnonsuojelualueita.
• Vaihtoehdon 1 mukaan perustettaisiin Porkkalan saariston kansallispuisto käsittäen mainitut
matalikot ja Porkkalan edustan saaret
• Vaihtoehdon 2 mukaan perustettaisiin Porkkalan ja saariston kansallispuisto, jossa olisi edellisen
vaihtoehdon alueiden lisäksi rannikon kohteita.
• Vaihtoehdon 3 mukaan perustettaisiin Länsi-Uudenmaan rannikon kansallispuisto. Sen pinta-ala
olisi sama kuin vaihtoehdossa 0. Vaihtoehdot 0 ja 3 käsittäisivät samat Metsähallituksen alueet.
Ympäristökeskuksen lausunto 30.3.2015
Espoon kaupunki on ottanut yleisellä tasolla kantaa Porkkalan kansallispuistohankkeeseen
käsitellessään 24.3.2014 valtuustoaloitetta Espoon Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden
liittämiseksi Porkkalan tulevaan kansallispuistoon. Vastauksessa on todettu mm. että Espoon
kaupunki suhtautuu myönteisesti valtuustoaloitteessa esitetyn asian selvittämiseen.
Lisäksi asian käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan toivomuksen:
”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki seuraa aktiivisesti Porkkalan kansallispuistohankkeen
etenemistä ja tuo myös julki myönteisen suhtautumisensa suunnitteilla olevaan kansallispuistoon.”
Metsähallituksen selvityksessä Porkkalan kokonaisuuden suojelun neljässä eri
toteutusvaihtoehdossa maa- ja vesialueet sijoittuvat Kirkkonummen, Inkoon ja Siuntion alueille.
Espoolla ei ole selvitysalueella maa-alueita lukuun ottamatta Väransbyn ulkoilualuetta
Kirkkonummen Hirsalassa.
Espoon ympäristökeskus pitää Metsähallituksen selvitystä asiantuntevasti laadittuna ja katsoo, että
siinä esitetyt täydennysehdotukset Suomenlahden kansallispuistoverkkoon ovat hyvin perusteltuja
luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja saaristokulttuurin edistämismahdollisuuksien kannalta
(Kalevi Hiironniemi)
2896/10.02.03/2014
Ympäristökeskuksen kannanotto Viherlaakso eteläinen asemakaavan muutosehdotuksesta,
alue 150518
Suunnittelualue sijaitsee Viherlaaksossa Turuntien eteläpuolella Kavallinmäessä.
Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (KTV-y)
muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), lisäksi alueelle voi sijoittaa jonkin verran työja palvelutiloja. Kiinteistön omistaja on hakenut asemakaavanmuutosta, jotta tontilla sijaitseva
vaiheittain rakennettu toimisto- ja pienteollisuusrakennus voitaisiin osin muuttaa asuinkäyttöön ja
osin purkaa ja korvata uudella asuinkerrostalolla. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 2455 k-m2,
josta uudisrakennukseen on mahdollista sijoittaa 1850 k-m2. Rakennusoikeus nousee
kaavanmuutoksessa 150 k-m2. Laskennallinen asukasmäärä on noin 55 asukasta.
Turuntien liikenteen aiheuttama melutaso vuoden 2030 ennustetilanteessa jää viereisten liike- ja
toimistorakennusten ja maastonmuotojen suojausvaikutuksen vuoksi pääosalla tontin piha-aluetta
päiväaikana alle 50 dB:n ja yöaikana alle 45 dB:n, jolloin valtioneuvoston ympäristömelun
ohjearvot täydennysrakentamisalueella saavutetaan ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä.
Uudisrakennuksen pohjois- ja itäpuolen mahdolliset parvekkeet tulee kuitenkin lasittaa.
Asuintoimintojen sijoittelussa on liikenteen päästöjen edellyttämät suojaetäisyydet huomioitu.
Rakennusalan raja ja piha-alueet sijaitsevat noin 90 metrin etäisyydellä Turuntiestä. HSY:n
ilmanlaadun suositusetäisyys-liikenneväylän liikennemäärällä 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa on
60 metriä ajoradan reunasta.
Ympäristökeskuksen lausunto 10.4.2015
Ympäristökeskus on antanut 6.7.2006 lausunnon, jossa sillä ei ollut huomautettavaa asemakaavan
muutosluonnoksesta.
Kaavanmuutoksen luonnosvaiheen jälkeen uudistuneen ympäristönsuojelulain vuoksi
ympäristökeskus esittää, että kaavamääräyksen 8§ muutetaan seuraavaan muotoon: ”Ennen
rakennusten rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut
maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain 133-135 §:ssä mainittuja
seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. (MRL
54 §, 57 §, 116 §).”
Lisäksi luonnosvaiheen jälkeen kohteen ympäristöstä on tehty useita havaintoja liito-oravasta.
Havainnot eivät kuitenkaan vaikuta kaavanmuutoksen toteuttamiseen, sillä varsinaisella
kaavanmuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä ja sen piha-alueet ovat pääosin
hiekkakenttiä. Ympäristökeskus pitää hyvänä kaavassa annettuja määräyksiä laadittavasta
hulevesien hallintasuunnitelmasta ja hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä. (Kalevi
Hiironniemi)
75/10.02.03/2015
Ympäristökeskuksen kannanotto Kilonkartanon asemakaavaan
Kaavassa mahdollistetaan Kilonkartanon ratsastuskeskuksen kehittäminen ja osoitetaan alueen
länsilaitaan Kilon aseman tuntumaan kerrostalorakentamista. Kannanotossaan ympäristökeskus
kiinnitti huomiota Kilon tallin alueella toimivan ympäristöluvallisen mullanvalmistuslaitoksen
toimintaan ja toi esiin keinoja, joilla mahdollistetaan liito-oravien liikkuminen radan yli myös kaavan
toteuttamisen ja kaupunkiradan uusien raiteiden rakentamisen jälkeen. Muilta osin
kaavaehdotukseen ei ollut huomauttamista. (Leena Sjöblom)
2704/10.02.03/2012
Ympäristökeskuksen kannanotto Tuomarila II asemakaavan muutosehdotukseen
Kaavassa mahdollistetaan kerrostalorakentamisen lisääminen Tuomarilan aseman vieressä.
Ympäristökeskus kiinnitti lausunnossaan huomiota maaperän luonnollisesti kohonneeseen
arseenipitoisuuteen, joka on hyvä huomioida, jos rakennustyömaalta viedään pois ylijäämämaita.
Muilta osin kaavaehdotukseen ei ollut huomauttamista. (Leena Sjöblom)
1772/10.02.03/2013
Ympäristökeskuksen kannanotto Tiistinniitty II asemakaavanmuutokseen
Kaavassa korotetaan pientaloalueen rakennustehokkuutta Finnoon altaan pohjoispuolella
Etuniemen alueella liito-oravayhteydet huomioiden. Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa
kaavasta. (Leena Sjöblom)
Lupatunnus S - 15-338
Ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarveratkaisua
varten, paikka Mattlidenin koulukeskus, tilapäisen siirtokelpoisen koulurakennuksen
edelleen paikalla pysyttäminen osoitteessa Matinsyrjä 1, rakennus 28, hakijana Espoon
kaupunki/tonttiyksikkö
Kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa hakemuksesta, joka
koskee siirtokelpoisen koulurakennuksen paikallaan pysyttämistä Mattlidenin koulukeskuksessa
Matinkylässä. Väliaikainen koulurakennus on valmistunut vuonna 2003 ja sille on annettu
määräaikainen lupa 5 vuodeksi. Nyt luvalle haetaan jatkoa viideksi vuodeksi, 23.2.2020 asti. Silloin
määräaikainen, siirtokelpoinen rakennus olisi ollut paikallaan koulukäytössä 17 vuotta alkuperäisen
viiden vuoden sijaan.
Kyseessä oleva koulurakennus sijaitsee lähimmillään vain 40 metrin päässä Gräsanlaaksokadusta, jonka keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli vuonna 2014 jopa 22 600 autoa
vuorokaudessa. Rakennuksen ja kadun väliin sijoittuu lisäksi välituntipiha, jonka etäisyys kadusta
on lyhimmillään 15 metriä. Mikäli haluttaisiin taata lapsille turvallinen kouluympäristö, tulisi noin
vilkkaan kadun ja koulun väliin jäädä mielellään 100 mutta vähintään 50 metriä. Sijoittamalla
väliaikaiseksi tarkoitettu kouluparakki 40 metrin päähän ja osoittamalla koulun piha-alue vilkkaan
kadun puolelle ei voida taata oppilaille turvallista ja terveellistä ympäristöä. Sen vuoksi
ympäristökeskus totesi lausunnossaan, ettei koulun paikallaan pysyttämiselle pitäisi enää antaa
lupaa. (Leena Sjöblom)
478/11.01.03/2015
Ympäristökeskuksen lausunto jätevesijärjestelmän muuttamista koskevasta maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesta toimenpidelupahakemuksesta
Toimenpidelupaa haetaan jätevesijärjestelmän muuttamiseen Myllyjärventiellä. Kiinteistö sijaitsee
Kunnarlan tärkeällä pohjavesialueella. Suunnitellussa järjestelmässä harmaat jätevedet johdetaan
harmaavesipuhdistamon kautta kivipesään, josta on ylivuoto ojaan. WC-vedet johdetaan
umpisäiliöihin. Ympäristökeskus huomautti lausunnossaan että tärkeillä pohjavesialueilla
jätevesien imeyttäminen on kielletty, joten käsiteltyjäkään jätevesiä ei saa imeyttää kivipesässä
vaan ne on johdettava ojaan. (Ilppo Kajaste)
1020/10.03.00/2015
Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2015-253-T Keskuspuisto,
Kokinkylän kiinteistöt 1:69 ja 6:10
Maisematyölupahakemus koskee reittisuunnitelmia 6586/502 (reitti 2), 6586/504 (reitti 4), 6586/505
(reitti 5) ja 6586/506 (reitti 8 ja Vedakärrinpolku). Reitit 5, 8 ja Vedakärrinpolku ovat valaistuja 3 m
leveitä kivituhkapintaisia ulkoilureittejä. Reitillä 2 ja 4 kivituhkapintaisen ulkoilureitin rinnalle tulee 3
metriä leveä niittypintainen latualue.
Suunnitellut reitit sijaitsevat Keskuspuisto I osayleiskaavan alueella (VL-1). Reittisuunnitelmissa on
tarkennettu osayleiskaavassa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksiä.
Reittisuunnitelmissa on esitetty työalueeksi 6-9 metriä, jolta poistetaan puustoa.
Ympäristökeskuksen lausunto 14.4.2015
Olemassa olevaa puustoa ja luonnonmukaista kasvillisuutta tulee säästää rakentamisen
yhteydessä mahdollisimman paljon. Varsinkin isoja puita tulee säästää mahdollisuuksien mukaan
ja tarvittaessa tingittävä työalueen leveydestä. Rakentaminen tulee tehdä sellaisena ajankohtana,
jolloin pehmeään maastoon ei synny vaurioita. Ennen reittien rakentamista on suoritettava
maastokatselmus, jossa varmistetaan, ettei reittilinjalle jää esim. kolopuita.
Reitti 4 on pistomainen reitti, joka muodostaa uuden yhteyden reitille 2. Ympäristökeskus pitää
tämän reitin rakentamista vähemmän tarpeellisena, sillä reitille 2 on olemassa toimiva
ulkoilureittiyhteys. (Katrin Aia)
310/2015-1/
Uudenmaan ELY -keskus pyysi lausuntoa UUDELY/6/07.04/2012, ehdotuksesta Suomen
merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi
Suomen merenhoidon suunnittelu perustuu EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY).
Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi on laadittu vuosille 2016-2022.
Kuulemisasiakirjat merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi ovat luettavissa
ympäristöministeriön sivuilta http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015/Lausuntopyynto_ehdotuksesta_S
uomen_meren(32439) .
Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla meriympäristön hyvä tila
olisi mahdollista ylläpitää tai saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Koko Suomen merialueelle
laaditaan yksi merenhoitosuunnitelma.
Toimenpideohjelma on jaettu eri teemoihin: Rehevöitymisen hillitseminen, vaarallisten ja
haitallisten aineiden ja epäpuhtauksien vähentäminen, luonnon ja monimuotoisuuden suojelu,
haitallisten vieraslajien torjunta, merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, merenpohjiin
kohdistuvien ihmisvaikutuksen vähentäminen, hydrografisten muutosten estäminen, meren ja
rantojen roskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentäminen sekä merellisten suojelualueiden
verkoston vahvistaminen.
Espoon ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman
toimenpideohjelmaksi on perusteellisesti ja kattavasti laadittu.
Olemassa olevien ja merenhoidon uusien toimenpiteiden toteuttaminen vähentäisi mereen
kohdistuvia, ihmistoiminnasta johtuvia paineita ja parantaisi merkittävästi meriympäristön tilaa,
mutta siltikään hyvää tilaa vuoteen 2020 mennessä ei kaikilta osin saavuteta aikataulun puitteissa.
Ehdotettujen toimenpiteiden täydet vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmän ajan kuluessa.
Tavoitteiden saavuttaminen riippuu myös monesta ohjelman ulkopuolisesta tekijästä esim.
luonnonolosuhteet saattavat muuttua ja monet meren tilaan vaikuttavat päätökset vaativat
ympäristöasioille suotuisan poliittisen ilmapiirin kaikissa Itämeren valuma-alueella sijaitsevissa
valtioissa.
Suomen ehdotus merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi täydentää hyvin
vesienhoitosuunnitelmia ja molemmissa suunnitelmissa esille tuodut toimenpiteet ja linjaukset ovat
harkittuja ja toteuttamiskelpoisia. (Eeva Nuotio)
4101/11.01.03/2014
Uudenmaan ELY-keskus pyysi lausuntoa ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden
vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi 2016-2021 (Dno UUDELY/6450/2014)
Vesienhoitosuunnitelma ehdotukseen sisältyy myös ehdotus Uudenmaan vesienhoidon
toimenpideohjelmaksi vuosille 2016-2021. Lisätietoja vesienhoidosta ja kuulemisasiakirjasta löytyy
vesienhoitoalueiden verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/vesienhoito/uusimaa Lisäksi
vesistöjen ekologiseen tila-arvioon ja tilatavoitteiden saavuttamisarvioon voi tutustua vesikartassa
https://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta.
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin,
ettei niiden tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja
toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.
Ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoidonsuunnitelmaksi sisältää
näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista.
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään tarvittavia toimenpiteitä vesien tilan
parantamiseksi ja vähintään hyvän tilan säilyttämiseksi. Vesienhoidollisia toimenpiteitä ehdotetaan
toimialoittain mm. maatalouteen, yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn,
teollisuuden pistekuormitukseen, liikenteen vesistövaikutukseen sekä pohjavesialueiden veden
laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Näiden lisäksi toimenpiteitä ehdotetaan järvien kunnostuksiin,
virtavesien elinympäristökunnostuksiin, säännöstelyn muutoksiin sekä vaellusesteiden poistoon.
Espoon ympäristökeskus toteaa, että ehdotus Kymijoen - Suomenlahden hoitoalueen vesien
hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016 - 2021 on perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Uudessa
suunnitelmaehdotuksessa on hyvää myös pienempien vesimuodostumien huomioiminen ja
ilmastonmuutoksen vaikutusten esilletuominen.
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet pintavesien laadun
parantamiseksi ovat perusteltuja ja tärkeitä vesientilan parantamiseksi.
Toimenpideohjelmassa otettiin esille, että vesistökunnostustoimenpiteiden toimeenpanovastuuta
tullaan siirtämään enemmän yksityiselle puolelle. Tämä on haastavaa, sillä ELY -keskuksilla on
ollut tärkeä rooli paikallistasolla tehtävissä kunnostushankkeissa asiantuntijoina ja ohjaajina.
Esimerkiksi paikallisille järvikunnostustahoille pelkästään rahoituksen ja avustusten jakaminen
monivuotisiin kunnostushankkeisiin, ilman asiantuntija-, koordinointi- ja projektinhallinta-apua, ei
riitä.
Espoon on osallistunut ensimmäisen kauden (2009 - 2015) vesienhoidollisiin toimenpiteisiin
erilaisten ohjelmien ja suunnitelmien kautta. (Eeva Nuotio)
Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset sekä muut tiedoksi merkittävät
asiat:
UUDELY/3446/2014
Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 31.3.2015 pilaantuneen maaperän ja pohjaveden
puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Karapellontie 6, Kera
Algol Oy on tehnyt ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista
entisellä säiliöalueella Keran juna-aseman pohjoispuolella. Kemikaalien kuljetuksia hoidettiin
aiemmin rautateitse ja purku ja lastaus tehtiin säiliöalueella. Säiliöalueen maaperän ja pohjaveden
pilaantuneisuutta tutkittiin vuonna 2011. Alueen maaperässä ja pohjavedessä todettiin korkeita
kloorattujen hiilivetyjen pitoisuuksia. Kloorattuja liuottimia on kulkeutunut myös naapurikiinteistöjen
alueelle. Päästön on arvioitu tapahtuneen 1960 - 1970 luvulla. Entinen säiliöalue sijaitsee
junaradan ja Algol Oy:n varastointialueen välisellä alueella. Lähimmät rakennukset ovat junaradan
eteläpuolella sijaitseva logistiikkakeskuksen varastorakennus sekä kohteen pohjoispuolella
sijaitseva Algol Oy:n varastointi- ja toimistorakennukset. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 500
metriä kohteesta itään, etelää ja länteen. Alue on merkitty nykyisessä asemakaavassa teollisuusja varastoalueeksi (T) sekä rautatiealueeksi (LR). Alueen maankäyttöön suunnitellaan muutoksia.
Maan pintakerros on turvetta tai muuta orgaanista ainesta ja rakennetuilla alueilla täyttöhiekkaa.
Pintakerroksen alla on savea ja/tai silttiä ja näiden alla kivistä hiekkaa tai moreenia ja sitten kallio.
Kallion pinta on hyvin vaihtelevalla syvyydellä. Alueella on orsi- ja pohjavettä, joita erottaa ohut
savikerros. Orsivettä purkautuu mahdollisesti radan pohjoispuolella olevaan avo-ojaan, josta vedet
kulkeutuvat itään. Alue kuuluu Gräsanojan valuma-alueeseen. Kunnostettava alue ei sijaitse
luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin viisi kilometriä kohteesta
lounaaseen.
Orsi- ja pohjaveden pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu riskitarkastelu perusteella.
Alueelle on suunniteltu junarata-alueen leventämistä ja Keran nykyisen alikulkusillan laajentamista.
Rakennustöillä voi olla vaikutusta mm. pohjaveden virtauksiin ja haitta-aineiden kulkeutumiseen.
Pohjavedessä esiintyvät klooratut alifaattiset hiilivedyt voivat aiheuta terveyshaittaa mm.
kaivutöiden aikana. Tulevien rakennustöiden vuoksi alueen orsi- ja pohjaveden kloorattujen
alifaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia on alennettava. Eri kunnostusvaihtoehtojen vertailun jälkeen on
päädytty orsi- ja pohjaveden puhdistukseen käyttämään biologista in situ -menetelmää, jossa orsija pohjaveteen lisätään helposti hajoavaa orgaanista ainesta. Tehosteaineen lisäyksen
tarkoituksena on nopeuttaa kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen luonnollista hajoamista.
Uudenmaan ELY -keskuksen päätöksessä todetaan, että kunnostus on toteutettava siten, ettei
siitä aiheudu orsi- tai pohjaveden lisäpilaantumista, haitta-aineiden leviämistä laajemmalle tai
muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle tai muuta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä
oleville. Ennen kunnostuksen aloittamista haitta-aineiden leviämän laajuus pohjavedessä on
selvitettävä pohjavesitutkimuksin ja kunnostuksen aikaisesta vesitarkkailusta on laadittava
tarkennettu tarkkailusuunnitelma, joka on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELYkeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä alueen
maanomistajille. Päätöksessä on määräykset kunnostuksen aikaisesta ja kunnostuksen
jälkeisestä vesitarkkailusta, tiedottamisesta, valvonnasta, kirjanpidosta ja raportoinnista. Orsi- ja
pohjaveden puhdistamisen jatkotarve on arvioitava viimeistään neljän vuoden kuluttua
kunnostuksen aloittamisesta. (Armi Tukia)
4658/10.03.01/2013
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös koskien Monikonpuron uoman siirtämistä,
kolmen sillan rakentamista ja valmistelulupaa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 2.4.2015 kuuluttanut päätöksensä otsikossa mainitussa
asiassa. Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan Monikonpuron siirtämiseen
Vermontien kaava-alueella Leppävaarassa. Päätöksen lupamääräysten mukaan työt on tehtävä
vähävetiseen aikaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman
vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle. Uusi uoma on toteutettava luonnonmukaisen
vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Työssä huolehdittava että mahdolliset sulfaattimaat
eivät heikennä Monikonpuron vedenlaatua. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja pohjaeläimiin on
seurattava viiden vuoden ajan. Saukoille on tehtävä vähintään yksi hajupostipaikka.
Aluehallintovirasto myönsi valmisteluluvan uuden uoman kaivamiseksi ennen päätöksen
lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät seikat on huomioitu
lupapäätöksessä. (Ilppo Kajaste)
258/11.01.05/2012
Suomen ympäristökeskuksen päätös jätteen siirrosta, lyijyakkujätteen vieminen Suomesta
Viroon, Romu Keinänen Oy
Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 18.3.2015 (SYKE-2015-K-45) hyväksynyt
Romu Keinänen Oy:n ilmoituksen (FI003063) lyijyakkujätteen viennistä Suomesta Viroon
hyödynnettäväksi Ecometal AS:n Sillamäen laitoksessa. Lupa
jätesiirroille myönnetään aikavälille 1.4.2015 – 31.3.2016. Jätettä siirretään 250 erässä yhteensä
6000 tonnia. (Tommi Paavilainen)