Ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Espoon ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tarkistus, Ympäristölautakunta 22.1.2015 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ............................................................................................................................................................... 2 1.1 PARAS-HANKE JA YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ .......................................................................... 3 2. ESPOO-TARINAN TOTEUTTAMINEN, TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT........................................... 4 2.1 ESPOO-TARINA ............................................................................................................................................. 4 2.2. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TARINA ............................................................................................................. 4 2.3. TULOSTAVOITTEET..................................................................................................................................... 7 3. YMPÄRISTÖVALVONTA .................................................................................................................................. 8 3.1 YMPÄRISTÖLUVAT ...................................................................................................................................... 9 3.2 JÄTEHUOLLON VALVONTA ........................................................................................................................ 9 3.2.1 Ämmässuon-Kulmakorven alueen valvonta ...............................................................................................10 3.3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIT ...............................................................................................12 4. MAAPERÄNSUOJELU.......................................................................................................................................12 5. ILMANSUOJELU ................................................................................................................................................13 6. VESIENSUOJELU...............................................................................................................................................13 6.1 TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUSTOIMINTA ..............................................................................................13 6.2 VESIENSUOJELUN VALVONTA ..................................................................................................................15 6.2.1 Jätevedenpuhdistamot...............................................................................................................................15 6.2.2 Haja-asutuksen jätevedet ..........................................................................................................................15 6.2.3 Vedenotto .................................................................................................................................................15 6.2.4 Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen ....................................................................................................15 6.2.5 Vesihaitta-asiat ........................................................................................................................................15 6.3 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET ASIAT .......................................................................................................15 6.4 HULEVESIOHJELMA ....................................................................................................................................15 7. MELUNTORJUNTA ...........................................................................................................................................16 8. ILMASTONSUOJELU ........................................................................................................................................16 9. LUONNONSUOJELU .........................................................................................................................................17 9.1 LUONNON MONIMUOTOISUUS JA SUOJELUKOHTEET ..........................................................................17 9.2 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA .................................19 10. YMPÄRISTÖRISKIT ........................................................................................................................................19 11. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN ...........................................................................................................................20 12. VIESTINTÄ........................................................................................................................................................20 13. YMPÄRISTÖTIETOISUUS ..............................................................................................................................20 13.1 VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO ..............................................................................................................21 13.1.1 Yleistä ....................................................................................................................................................21 13.1.2 Luontokoulu ...........................................................................................................................................22 13.1.3 Näyttelyt .................................................................................................................................................23 13.1.4 Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma ..............................................................................................23 13.1.5 Villa Elfvikin tilojen ulkopuolinen käyttö .................................................................................................23 13.2 LUONTORETKET ........................................................................................................................................23 13.3 LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT ...........................................................................................................23 14. TUTKIMUKSET, SELVITYKSET ...................................................................................................................24 1 1. YLEISTÄ Ympäristönsuojelutoimen muodostavat ympäristölautakunta ja sen alainen ympäristökeskus Espoon kaupungin teknisessä ja ympäristötoimessa (TYT). Ympäristökeskus koostuu seuraavista yksiköistä: valvontayksikkö, ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö, hallintoyksikkö ja Villa Elfvikin luontotalo. Ympäristökeskuksessa on vuoden 2015 alussa 26 vakanssia. Valvontayksikössä on yhdeksän vakanssia, ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikössä viisi, hallintoyksikössä kuusi ja Villa Elfvikissä viisi vakanssia. Menokehys vuodelle 2015 on 2,638 milj. euroa, mikä on vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Tulokehys vuodelle 2015 on 50 070 euroa. Henkilöstömenoihin on varattu 1,544 milj. euroa. Palveluiden ostoon on budjetoitu 0,823 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita ostetaan 0,283 milj. eurolla. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,158 milj. euroa. Sisäisiä toimitilavuokria maksetaan 0,195 milj. euroa. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,879 milj. euroa ja tuloja budjetoitu 40 000 euroa. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,499 milj. euroa ja tuloja budjetoitu 10 070 euroa. Projektihankkeisiin on varattu 0,151 milj. euroa ja vesiensuojelutehtäviin 0,110 milj. euroa. Ympäristökeskuksen yksiköt kehittävät työtään asetettujen ja pohdittujen tuottavuus- ja tehokkuussuositusten mukaan. - Valvontayksikkö keskittyy vesiensuojeluun ja laitos- ym. valvonnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Valvontasuunnitelman mukaisia varsinaisia laitostarkastuksia, mukaan lukien luvanvaraiset laitokset, tehdään noin 100 kpl. Tämän lisäksi tarkastetaan noin 500 kohdetta liittyen melu-, pöly- ja hajuvalituksiin, ympäristön roskaantumiseen ja laittomiin kaatopaikkoihin, purkutyömaihin, ympäristövahinkoihin sekä vesien johtamiseen. Kaupungin hulevesiohjelman toimeenpanoon osallistutaan. Valvontaan tuovat omat haasteensa ympäristölainsäädännön muutokset ja se, että valtion viranomaisten valvontaresurssit niukkenevat. - Ympäristön- ja luonnonsuojeluyksikkö keskittyy luonnon monimuotoisuuden huomioon ottoon maankäytön paineiden lisääntyessä. Ympäristökeskuksessa on kartoitettu Espoon luonnon monimuotoisuudelle tärkeät luontokokonaisuudet niiden suojelutarpeen kiireellisyyden mukaan. Vuonna 2015 toteutetaan tärkeiden luontokokonaisuuksien pohjalta laadittua luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaa, jolla turvataan näiden kohteiden säilyminen yhteistyössä kaupungin muiden yksiköiden kanssa. Tärkeimpiä luonnon monimuotoisuuden suojelua tarvitsevia kohteita Espoossa ovat pienvedet lähiympäristöineen, vanhat metsät Nuuksion kansallispuiston ulkopuolella, ekologiset yhteydet sekä lehtoluonto. Vuoden 2015 lumo-teemana on suoluonto, kosteikot ja lintuvedet. - Hallintoyksikkö kehittää hallinto- ja tukipalveluitaan ja seuraa toimintansa 2 tuloksellisuutta luotujen menettelytapojen mukaisesti. Kaupungin ympäristöjohtamisen kehittämistä jatketaan. Kaupungin ilmastoasioiden toimenpideohjelmat ja ympäristöpolitiikka päivitetään yhteistyöryhmissä. - Villa Elfvikin luontotalo jatkaa edelleen kestävän kehityksen kasvatuksen edistämistä Espoon kouluissa ja päiväkodeissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. RCE-hankkeessa ollaan aktiivisesti mukana. RCE (Regional Centre of Expertise in sustainable education) on YK- yliopiston maailmanlaajuinen hanke, jossa Espoo on mukana sivistystoimen johdolla. Vuonna 2013 avattiin Solvallassa Suomen luontoa esittelevä luontokeskus Haltia. Espoon kaupunki osallistuu luontokeskuksen kustannuksiin 345 000 eurolla vuonna 2015. Veloitus tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ennakkotietojen perusteella Espoon veloitusosuus nousee vuodelle 2015. Haltiassa on mm. oma luontokoulu, johon espoolaiset koululuokat pääsevät ilmaiseksi (lukuun ottamatta touko- ja syyskuuta). Kestävä kehitys –poikkihallinnollisen kehittämisohjelman toteutus jatkuu vuonna 2015. Kolme ohjelman hyötytavoitteista liittyy ilmastoasioihin (Ilmastotyön koordinointi, energiaratkaisut ja kestävät liikkumisratkaisut) ja yhtenä hyötytavoitteena on Espoon luonto ja ympäristö. Hyötytavoitteena on myös kestävä elämäntapa. Hyötytavoitteita toteutetaan joulukuussa 2013 hyväksytyn ohjelmasuunnitelman ja vuoden 2014 aikana valmistuneiden hyötytavoitteiden kokonaiskuvausten pohjalta. Luonto ja ympäristö - hyötytavoitteen teemana on lähiluonto vuonna 2015 (ks. 13). Ympäristökeskuksella on edustaja ohjelman ohjausryhmässä ja ympäristölautakunnan puheenjohtajalla on mahdollisuus osallistua ryhmän kokouksiin. Hyötytavoitteiden projektiryhmissä on ympäristökeskuksen edustajia. Ympäristökeskuksen kansainvälistä yhteistyötä tehdään voimavarojen mukaan mahdollisimman suurta kustannus/hyötysuhdetta tavoitellen. Ympäristökeskuksella on ainakin seuraavia toimivia kansainvälisiä yhteyksiä: ICLEI (the International Council for Local Environmental Initiatives), Itämeren kaupunkien liitto (UBC) ja Eurocities verkosto. Ympäristökeskuksen tutkimushankkeet on listattu kohdassa 14. 1.1 PARAS-HANKE JA YMPÄRISTÖNSUOJELUYHTEISTYÖ Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa selvittivät vv. 2007 – 2008 ympäristöhallinnon kehittämistä ja yhdistämistarpeita. Kehittämismalliksi valittiin yhteisten palvelujen vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon pohjalta Espoo on vastuussa seuraavien asioiden kehittämisestä: Yhteisten ympäristöaiheisten näyttelyjen suunnittelu ja toteuttaminen, Luontokoulujen yhteiskäyttö, Asiakirjojen yhdenmukaistaminen ja Yhteiset esitteet ja lomakkeet. Toimintaohjelmia ja strategisia kehittämisohjelmia on päätetty laatia tiiviissä PKS- yhteistyössä siten, että kunnat voivat työnjaon avulla hyötyä toistensa valmistelutyöstä. Yhteistyö ympäristötilastoinnin kehittämiseksi jatkuu. HSY- alueen ympäristöpäälliköt vastaavat yhteistyön kehittämisestä sovittujen aikataulujen mukaan. Yhteisiä tapaamisia ympäristönsuojelutyön kehittämiseksi järjestetään eri tavoin vuosittain 3 myös ns. kuutoskaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kesken. Vuonna 2015 ympäristötarkastajat kokoontuvat Tampereella. Myös ympäristöraportointia kehitetään kuutoskaupunkien yhteistyöryhmässä. Kaupungit ovat sopineet yhteisistä indikaattoreista, jotka ovat ympäristöraportoinnin perusta. Indikaattoreita arvioidaan säännöllisesti ja niitä kehitetään edelleen. Ympäristökeskuksen edustajat osallistuvat säännöllisesti jätehuoltoa, ilmansuojeluasioita, pilaantuneita maita, meluasioita sekä eläinsuojien valvontaa koskeviin sektorikohtaisiin yhteistyöpalavereihin, joissa pääkaupunkiseudun kuntien ympäristötarkastajat tapaavat. Joidenkin aihealueiden palavereissa on edustajat myös HSY:stä, Uudenmaan ELYkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Ympäristöministeriöstä, Kirkkonummelta, Lohjalta, Sipoosta ja/tai Porvoosta. Palavereissa jaetaan kokemuksia, yhtenäistetään käytäntöjä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Kukin ryhmä kokoontuu vuosittain 1-4 kertaa. Helsingin ja Turun kaupungit ovat haastaneet Itämeren tilan parantamiseksi mm. naapurikaupungit mukaan käytännön töihin. Ympäristökeskuksen koordinoiman Espoon toimenpideohjelman mukaan mm. parannetaan lähivesien tilaa (ks. myös 6.1). 2. ESPOO-TARINAN TOTEUTTAMINEN, TULOSTAVOITTEET JA MITTARIT 2.1 ESPOO-TARINA Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017. Strategiaperusta sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espootarinaa toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joita on viisi - Elinvoimaa ikääntyville - Kestävä kehitys - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - Nuorten elinvoimaisuus - Osallistuva Espoo Valtuusto hyväksyi Espoo-tarinan ja kehitysohjelmien tavoitteet 10.6.2013. 2.2. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TARINA Mistä olemme tulossa? Aktiiviset luottamushenkilöt saivat aikaan ympäristölautakunnan perustamisen Espooseen vuonna 1978 tilanteessa, jossa Espoon kasvuvauhti oli jo suuri. Muutamiin muihin kaupunkeihin oli perustettu ympäristölautakuntia 1970-luvulta alkaen, lakisääteiseksi ympäristöasioiden kunnallinen järjestäminen tuli vasta vuonna 1986. Ympäristölautakunnan perustamispäätös Espoossa oli yhden äänen varassa ja sitä vastustettiin ”vastakarvaliikkeenä, joka hidastaisi selkeiden sopimusten toteuttamista nopeasti”. Totta olikin, että lautakunnan perustajat halusivat ”ympäristöasioiden esiin 4 nostamisella tuoda julki hallinnon korruption rakentamiskysymyksissä ja estää hallitsemattoman ympäristönkäytön kaavoituksessa” (YLA:n historiikki, s.37). Ympäristölautakunta halusi alusta alkaen tehdä työtään analyyttisesti ja systemaattisesti ja se tiesi myös, että monet ympäristönsuojelun kannalta tärkeät päätökset tehtiin muualla. Tähän haasteeseen kehitettiin välineeksi ympäristöohjelma, joka koski koko kaupungin toimia. 1980 valmistui Ympäristöpoliittinen tavoiteohjelma vv. 1980 - 1985. Seuraavina valtuustokausina ympäristöohjelmaa kehitettiin kaupungin tarpeiden ja ympäristölainsäädännön kehittymisen myötä. Tässä vaiheessa Espoo oli esimerkkinä ympäristöohjelmaprosessissaan monelle muulle kunnalle. Espoo-strategioiden laatimisen myötä ympäristöasiatkin liitettiin osaksi kaupungin yleistä ohjausta. Samalla myös tavoitteiden toteutumisen seurannasta tuli rutiininomaista, tosin ympäristötavoitteiden määrä väheni. Missä olemme nyt? Verrattuna lautakunnan perustamiseen Espoon väestömäärä on karkeasti kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 125 000 asukkaalla. Ympäristökeskuksen henkilökunnan määrä on kasvanut yhdestä noin kolmeenkymmeneen erialojen asiantuntijaan, joilla on vakanssi tai muuten vakituisempi työsuhde. Kansallinen ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädäntö on kehittynyt huomattavasti ja ympäristölautakunnalla on oma tärkeä viranomaisroolinsa, se on rakennuslautakunnan ohella kaupungissa toinen kunnallinen viranomainen. Suurin osa ympäristökeskuksen työstä menee lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. EU pitää huolen lainsäädännön jatkuvasta päivityksestä. Lautakunnan perustamisen aikoihin nähtävissä olevat globaalit ympäristöongelmat ovat kärjistyneet ja nykyään elämisen edellytysten säilyttämiseksi on välttämätöntä niin hillitä ilmaston muutosta kuin sopeutua siihen. Espoolla on oma ilmastonmuutoksen torjunnan strategiansa, jonka tavoitteet näkyvät myös Espoo-tarinassa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on myös globaali ongelma. Se ei konkretisoidu kaupunkilaisen arkielämässä ja lähtökohtaisesti luontoarvoiltaan rikkaana kaupunkina Espoo on pystynyt säilyttämään luontoa rakentamisen paineissa. Espoolaiset arvostavat korostetusti puhdasta luontoa ja ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöohjelmien sijaan ympäristöjohtaminen on noussut tärkeäksi keinoksi mm. ekotukihenkilöiden avulla ja runsaalla raportoinnilla, tietoiskuilla ja poikkihallinnollisten yhteistyöverkostojen avulla. Tällä hetkellä kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo uusia haasteita kaupunkilaisten hyvän elinympäristön ja luonnon säilyttämisen kannalta. Aikaisempaan käytäntöön verrattuna ympäristöasiat tuodaan jo alkuvaiheessa kaavoittajien tietoon, mutta ympäristölautakunta ei juuri käsittele kaavoja. Keskeisiä konkreettisia saavutuksia, joihin ympäristökeskus on myötävaikuttanut, ovat Nuuksion kansallispuisto (perustettu 1994) ja Villa Elfvikin luontotalo (aloitti 1991). 5 Minne olemme menossa? 6 2.3. TULOSTAVOITTEET Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet vuoteen 2017 saakka. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: ˗ Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. ˗ Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. ˗ Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. ˗ Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: ˗ Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. ˗ Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. ˗ Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. ˗ Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. ˗ Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. ˗ Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: ˗ Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. ˗ Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. 7 ˗ Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Ympäristökeskuksen tavoitteet kuluvalle valtuustokaudelle ja tulostavoitteet vuodelle 2015 on kirjattu ympäristökeskuksen tuloskorttiin. 3. YMPÄRISTÖVALVONTA Valvontayksikön tehtävänä on Espoon ympäristöä kuormittavien laitosten ja toimintojen valvonta erityislakeihin perustuen ympäristöhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Näin toteutetaan Espoo-tarinan tavoitteita terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä lainsäädännön keinoin. Ympäristökeskuksen toimintaa seurataan ympäristölautakunnalle ja toimialajohtajalle kaksi kertaa vuodessa raportoitavilla tulosmittareilla, jotka liittyvät lupapäätösten ja lausuntojen antamiseen. Näiden määrä riippuu tietysti vireille tulevista asioista. Tästä valmistelusta jäljelle jäävä aika käytetään valvontayksikössä yritysten yms. valvontaan, asukkaiden ja yritysten valistamiseen ympäristöasioissa sekä kouluttautumiseen, kehittämistyöhön, asiantuntijapalveluihin (kannanotot, neuvonta yms.) sekä yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Lupa- ja ilmoituspäätökset Vuosi Lupa- ja ilmoituspäätökset, kpl 2011 2012 2013 2014 2015 204 191 216 261 150 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 Lausunnot, kpl 53 61 70 72 2011 2012 2013 2014 2015 636 660 671 715 600 Lausunnot 50 Valvottavat kohteet Vuosi Valvottavat kohteet, kpl PKS- yhteistyöprojektia Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kanssa suunnitellaan alkuvuodesta 2015. Vuoden 2015 tehostetun valvonnan kohteet yhdessä HSY Vesihuollon kanssa päätetään helmi-maaliskuussa 2015. Valvonnassa panostetaan lisäksi ympäristön roskaisuuden vähentämiseen. Yleensä roskaantunut alue saadaan puhdistettua tarkastuksen perusteella annetun kehotuksen nojalla, mutta joissakin tapauksissa joudutaan turvautumaan jätelain mahdollistamiin hallintopakkokeinoihin. Espoon kaupungin omistamilla mailla yhteistyötä tehdään Siisti Espoo -projektin kanssa. Espoon ympäristökeskuksen edustaja osallistuu edelleen pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen roskatyöryhmän toimintaan. 8 Polttoaineiden jakeluasemien rekisteröinnit työllistävät edelleen vuosina 2015 ja 2016. Rekisteröitävät jakeluasemat on myös tarkastettava. Tavoitteena on, että kaikki Espoossa toimivat asemat täyttävät ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset. Valvottavia polttoaineiden jakeluasemia on Espoossa vuonna 2015 n. 65 kpl. Myös asemien lopettaminen tai toiminnan muutokset vaativat ympäristökeskuksen valvontaa. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen valvonta jatkuu. Vuonna 2015 valvontatoimet keskitetään uusiin talleihin ja talleihin, joilla aiemmissa tarkastuksissa on havaittu puutteita. Myös suuria talleja, joiden edellisestä tarkastuksesta on kulunut jo paljon aikaa, tarkastetaan vuoden 2015 aikana. Ympäristökeskus valvoo ympäristönsuojelumääräysten toteutumista. Valvottavia kohteita ovat mm. melu- ja pölyhaittoja aiheuttavat työmaat, jätevesien käsittely haja-asutusalueilla, jätteiden sijoittaminen maaperään, hevostallit sekä käytöstä poistetut öljysäiliöt. 3.1 YMPÄRISTÖLUVAT Ympäristölautakunta on ympäristönsuojelulain mukainen kunnan ympäristölupaviranomainen. Vuoden 2015 aikana käsitellään lautakunnassa 5 - 10 ympäristölupahakemusta tai lupamääräysten tarkistamishakemusta. Uutena tehtävänä lainsäädännön muutoksista johtuen on tiettyjen toimintojen merkitseminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Näiden lukumäärästä ei ole arviota. Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsittelemistä ympäristölupahakemuksista annetaan pyydetyt lausunnot. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuo myös uusia luvanvaraisia toimintoja kunnan ympäristölupaviranomaisen käsiteltäväksi. 3.2 JÄTEHUOLLON VALVONTA Jätelain keskeinen tavoite on vähentää kaatopaikalle joutuvien jätteiden määrää ja vähentää jätteiden sekä niiden käsittelyn ja hyödyntämisen aiheuttamien päästöjen haitallisia vaikutuksia. Ympäristökeskus pyrkii osaltaan toteuttamaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa, 2.12.2004 valtioneuvoston hyväksymää valtakunnallista biojätestrategiaa sekä HSY:n jätteiden synnyn ehkäisystrategiaa tiedottamalla niistä, valvomalla niiden toteutumista ja toteuttamalla niitä omassa toiminnassaan. Jätehuollon valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen päästöihin, vaarallisten jätteiden varastointiin, asianmukaiseen keräilyyn ja hävittämiseen sekä hyötyjätteiden lajittelua koskevien määräysten noudattamiseen. Uusimpana asiana on tullut tuottajavastuujärjestelmän laajeneminen koskemaan mm. romuajoneuvoja sekä akkuja ja paristoja. Näitä saa vastaisuudessa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on tähän lupa. Rakennusjätteitä koskevat säännökset edellyttävät puhtaan puutavaran, metalliromun, maa- ja kiviaineksen sekä pahvin syntypaikkalajittelua. Lajittelun valvontaa jatketaan edelleen. Espoon rakennusvalvontakeskuksesta ympäristökeskukseen tiedoksi tulleet maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset selvitykset rakennus- ja purkujätteen käsittelystä käydään läpi ympäristökeskuksessa, erityisesti vaarallisten jätteiden ja vanhojen öljysäiliöiden käsittelyn osalta. Tarvittaessa kohteista pyydetään lisätietoja, asiakasta 9 neuvotaan tai kohteeseen tehdään tarkastus sen varmistamiseksi, että rakennus- ja purkujätteen käsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojeluviranomaisen valvottavana olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Eräitä jätteitä on mahdollista hyödyntää maanrakentamisessa muun muassa Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten perusteella. Hyödyntämistä valvotaan. Jätehuoltoa valvotaan yrityksissä ja kiinteistöillä tehtävin tarkastuskäynnein. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtävissä kuormantarkastuksissa havaitut puutteellisesti lajitellut jätekuormat aiheuttavat tarvittaessa yhteydenottoja ja tarkastuksia yrityksiin ja kiinteistöille. Satamien jätehuollon tason parantamista jätehuoltosuunnitelmamenettelyllä ja siihen liittyvää valvontaa jatketaan vuonna 2015. 3.2.1 Ämmässuon-Kulmakorven alueen valvonta Ämmässuon - Kulmakorven alue on ympäristökeskuksen erityinen valvontakohde ja siellä tehdään 20 - 30 valvontatoimenpidettä vuosittain. Alueella on paljon erilaisia toimintoja, joista monet ovat laaja-alaisia ja joissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Lupaviranomainen on useimmiten Etelä-Suomen aluehallintovirasto, mutta myös Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt muutamille laitoksille ympäristöluvan. HSY ja muut raportointivelvolliset laitokset laativat toiminnastaan selvityksen vuosittain. Alueen suurin toimija on HSY, jonka maanomistus Ämmässuolla on noin 200 ha. Tämä käsittää jätteenkäsittelykeskuksen alueen, vuoden 2007 lopulla käyttöön otetun laajennuksen sekä suoja-alueita jätteenkäsittelykeskuksen ympärillä. Espoon kaupungilla on alueella viisi maantäyttöaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 117 ha. Näille on voimassa olevien ympäristölupien mukaan mahdollista sijoittaa noin 21 milj. m3 maaaineksia. Alueelle on myönnetty ympäristölupa seuraaville toiminnoille: Ämmässuo 1. HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ympäristölupa 14.12.2012. Lupa sisältää kaatopaikan vanhan ja uuden osan sekä jätevoimalan tuhkien sijoituksen. 2. HSY, biojätteen mädättämön ja kompostointilaitosten toiminnan muutosta koskeva ympäristölupa 8.10.2014, AVI. 3. HSY, Ämmässuon kivenmurskaamo, UUS:n lupa 1.10.2003, muutos 26.5.2008 4. HSY, kaasuvoimalaitos, UUS:n lupa 7.11.2007, muutos 28.11.2008 5. Kuusakoski Oy Ekopark, rakennusjätteen kierrätyslaitos, UUS:n uusittu lupa 23.5.2007, muutos 14.8.2009 6. Rudus Asfaltti Oy, asfalttiasema, ESAVI 28.9.2011 7. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos, UUS:n lupa 4.2.2008 8. Hyvinkään Tieluiska Oy, mullan valmistus ja kantojen haketus, UUS:n lupa 5.9.2001, tarkistus 18.12.2009 9. Espoo kaupunki, Tekninen keskus, romuautovarasto, ympäristölautakunnan lupa 17.3.2011 10. Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Ämmässuon maankaatopaikka, UUS:n lupa 10 14.6.2000, suljettu, vesientarkkailu jatkuu, lopullinen maisemointi tehdään myöhemmin 11. Espoon moottorikerho ry, motocross-rata, terveyslautakunnan valvontajaoston sijoituspaikkalupa vuodelta 1979. Ympäristölautakunta on tehnyt 16.6.2011 päätöksen, jonka mukaan toiminta voi jatkua sijoituspaikkaluvan mukaisesti siihen saakka, kunnes uusi rata-alue Kulmakorvessa saadaan käyttöön. Kulmakorpi 12. Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Kulmakorven maankaatopaikka, UUS:n lupa 14.6.2000, suljettu vuoden 2007 lopussa, vesientarkkailu jatkuu 13. Espoon kaupunki, tekninen keskus, Takapellon maankaatopaikka, ESAVI 14.7.2011 14. Rudus Oy, Jersinmäen-Takapellon louhinta- ja murskauslaitos, UUS:n lupa 30.12.2009, ESAVI muutos 16.4.2012 17. Espoon kaupunki, tekninen keskus, Kalliosuon maankaatopaikka, ESAVI 23.8.2011 uusittu lupa, laajennusalue AVI 14.9.2012 18. Caiwell Oy, kiviaineksen murskaus, UUS:n lupa 19.1.2007 19. Espoon Moottoriradat ry, moottoriurheilukeskus, ympäristölautakunnan lupa 10.5.2012 20. Ruskon Betoni Oy, betoniasema, ympäristölautakunnan lupa 17.1.2001, tarkistus 20.5.2010 21. St1 Energy Oy, Shell dieselpiste, rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 19.8.2014 22. Vihdin kaivutyö Oy, murskaamo, UUS:n lupa 5.2.2008 23. Lehtoranta Oy, murskaamo, UUS:n lupa 23.10.2008 24. Teboil Oy, D-piste, ympäristölautakunnan lupa 19.11.2009. Ei rakennettu. Lisäksi Kulmakorven alueella on noin 30 yrittäjää, joille kaupunki on vuokrannut maaalueen varasto- ja yritystoimintaa varten. Näiden vuokrasopimukset on irtisanottu päättymään vuoden 2014 lopussa. Tonttien siivoaminen ja mahdollinen maaperän pilaantuminen aiheuttaa valvontatoimia. Siten Ämmässuon - Kulmakorven alueella on noin 50 toimijaa, jotka kuuluvat ympäristökeskuksen valvonnan piiriin. Ämmässuon - Kulmakorven alueen päästötilannetta seurataan neljä kertaa vuodessa saatavilla vesientarkkailun väliraporteilla. Ilman laatua seurataan mittaamalla hengitettävien hiukkasten (PM10) ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Tämä tieto yhdistettynä tuulimittarin antamaan tuulensuuntatietoon kertoo haju- ja pölypäästöjen kulkeutumisesta ympäristöön, jolloin mahdollisiin päästöylityksiin voidaan puuttua. Mittaustulos on luettavissa reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla. HSY laatii kaksi kertaa vuodessa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan raportin, joissa esitetään yhteenveto toiminnasta ja päästötarkkailun tuloksista. Kulmakorven alueella on tehty kaupungin maantäyttöalueen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi, jonka teki Rudus Oy. Hankealue on 137 ha laajuinen. Siltä louhitaan ennen täyttöä kiviainesta noin 33 milj. m3. Maantäytön tilavuuden arvioidaan olevan noin 78 milj. m3. Louhinta kestää noin 35 vuotta ja maantäyttö noin 100 vuotta. Laajennuksen ensimmäiselle vaiheelle on saatu louhintaa varten maa-aineksen ottolupa ja ympäristölupa. Jersinmäen – Takapellon alueelta on louhittu kiviainesta 31.5.2014 mennessä 3,98 milj. m3. Takapellon alueen louhinta alkoi syksyllä 2011. 11 3.3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Ämmässuon alueella ja sen eteläpuolella Espoonkartano Oy:n alueella alkoivat vuonna 2014 louhinnan ympäristövaikutusten arvioinnit, jotka jatkuvat vuonna 2015. Ämmässuon alueen arviointi käsittää Ämmässuontien – Kulmakorventien väliselle alueelle laadittavan Kulmakorpi I –asemakaava-alueen louhinnan soveltuvaksi rakentamista varten. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 39 ha ja louhittava kiviainesmäärä noin 2,3 milj. m3ktr. Kulmakorven ja Espoonkartanon väliselle alueelle sijoittuu Espoonkartano Oy:n käynnistämä hanke kallion louhinta- ja maantäyttöalueen perustamiseksi. Alueelta louhittaisiin enimmillään noin 15 milj. m3ktr kiviainesta noin 40 ha laajuiselta alueelta. Sen jälkeen louhos toimisi maantäyttöalueena, johon läjitettäisiin enimmillään noin 20 milj. m3 ylijäämämaita. Täyttöalueen pinta-ala olisi 47 ha. 4. MAAPERÄNSUOJELU Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksessa on liitteenä yleisesti esiintyvien maaperän haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvot maaperässä kokonaispitoisuutena kuiva-ainetta kohti. Kynnysarvon ylittäminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2009 tekemää taustapitoisuuskartoitusta Espoosta. Ympäristökeskus ylläpitää mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden luetteloa. Pilaantuneiden kohteiden osalta ympäristökeskus tekee yhteistyötä asemakaavoituksen ja rakennuslupavalmistelun kanssa. Kaupungin omistamien pilaantuneiden kohteiden kunnostuksessa ympäristökeskus on mukana asiantuntijana. Lisäksi ympäristökeskus ohjaa ja neuvoo yksityisiä maanomistajia pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevissa asioissa. Ilmoitusten perusteella ympäristökeskus tarkastaa maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden tapauksissa, jolloin öljy- tai muu kemikaalisäiliö poistetaan maaperästä. Ympäristönsuojelupäällikkö voi päätöksellään myöntää poikkeuksen Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä, jolloin säiliö saa jäädä maaperään. Tällöin varmistetaan, että säiliön maahan jättämisestä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristökeskus ja pelastuslaitos välittävät öljysäiliöiden valvonnassa saatua tietoa tosilleen. Yhteistyötä pelastuslaitoksen ja teknisen keskuksen kanssa kehitetään sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa että ympäristöonnettomuuksissa, joissa maaperä on pilaantunut. 12 5. ILMANSUOJELU Liikenteen päästöt ovat Espoon pahin ilmansuojeluongelma. Mm. liikenteen vaikutusta ilman laatuun seurataan Leppävaarassa sijaitsevalla HSY:n mittausasemalla. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun taustapitoisuuksia seurataan Luukin mittausasemalla. Siirrettävä ilmanlaadun mittausasema sijoitetaan vuoden 2015 ajaksi todennäköisesti Lintuvaaran pientaloalueelle, jossa selvitetään pienpolton (takat, saunat) vaikutusta ilmanlaatuun. Vuonna 2015 passiivikeräimien avulla selvitetään ilmanlaatua kuilumaisilla katualueilla Matinkylässä. Ilmanlaadun äkillistä huonontumista varten tehdyn varautumissuunnitelman jatkotyönä syntynyttä viestintäsuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä HSY:n ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Varautumiseen liittyvät liikenteenhallintasuunnitelma ja suunnitelma häiriötilanteiden tilapäisestä liityntäpysäköinnistä valmistuivat vuoden 2014 aikana. Espoon ilmansuojelun toimintaohjelmaa vuosille 2008 – 2016 toteutetaan ja toteutumista seurataan. Keväällä 2015 ohjelman toteutumisesta raportoidaan yhdessä HSY:n ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa Uudenmaan ELY- keskukselle ja ympäristöministeriölle. Helsinki on aloittanut jo vuoden 2014 puolella uuden ilmansuojelusuunnitelman (vuodesta 2017 alkaen) laatimisen. Velvoite Helsingille suunnitelman tekemisestä hyvissä ajoin tulee EU:sta, sillä Helsingin katukuiluissa ylittyy paikoin typpidioksidin vuosiraja-arvo. Espoossa typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylity. Espoon ympäristökeskus seuraa Helsingin ilmansuojelusuunnitelman laatimistyötä vuoden 2015 aikana. Yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen, HSY:n sekä mahdollisuuksien mukaan Vantaan ja Helsingin kanssa kehitetään ilmanlaatuasioiden huomioimista kaavoituksessa. 6. VESIENSUOJELU 6.1 TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUSTOIMINTA Espoon vesiensuojelun ohjelma toimenpide-ehdotuksineen valmistuu vuoden alussa. Ohjelmassa etsitään vesistöaluekohtaisia ratkaisuja vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi, myös pohjavesien suojelu otetaan huomioon. Akuuteimmat toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti niille varattujen määrärahojen puitteissa. Espoon järvien ja virtavesien ja Espoonlahden vedenlaadun tarkkailua jatketaan. Tarkkailun tulokset esitellään lautakunnalle. Pitkäjärven ja Lippajärven kunnostusta jatketaan kunnostussuunnitelmassa esitetyn toimenpideohjelman pohjalta. Järvillä tehtäviä kunnostustoimia ovat hapetus ja särkikalojen tehokalastus. Kesällä 2015 seurataan tehtyjen kunnostustoimien vaikutuksia koekalastuksen ja eläinplanktontutkimuksen avulla. 13 Matalajärven kunnostukseen osallistutaan erityisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen pienentämiseksi. Ravinnekuormituksen muutosten seuraamiseksi Matalajärveen laskevista puroista otetaan vesinäytteitä. Matalajärvi siirtyi vuonna 2014 kokonaan valtion omistukseen ja metsähallituksen hallinnoimaksi osana Nuuksion kansallispuistoa. Aluetta hoitava Metsähallitus valmistelee järven hoito- ja käyttösuunnitelman. Vesistöalueisiin kohdistuvaa maatalouden hajakuormitusta pyritään pienentämään yhteistyössä maataloussihteerin ja ELY- keskuksen kanssa järjestämällä mm. neuvontaa ja tiedotustilaisuuksia sekä mahdollisuuksien mukaan kannustetaan viljelijöitä käytännön vesiensuojelutoimiin. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös järvien tai virtavesien kunnostustoimenpiteisiin ja autetaan kunnostussuunnitelmien laadinnassa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Osallistutaan sellaisiin järvi- ja virtavesikunnostustilaisuuksiin, joissa tiedotetaan ja neuvotaan järvi- ja virtavesikunnostuksista ja opastetaan erilaisista vesiensuojelutoimenpiteistä. Asukkaita aktivoidaan toimimaan lähivesistöjensä hyväksi. Laaditaan Espoon ranta-asukkaiden käyttöön Järvikunnostusopas, jossa on perustietoa järvikunnostuksista, toimenpiteiden lupatarpeesta sekä järvikunnostuksiin liittyvien tahojen yhteystietoja. Suojeluyhdistysten järvikunnostustoimintaa tuetaan erillisten päätösten mukaisesti. Suoritetuista toimenpiteistä ja tuloksista annetaan lautakunnalle selvitykset. Suvisaariston tilan seurantaa jatketaan asukkaiden tekemän kesäajan näkösyvyysseurannan ja sinilevätilanteen tarkkailun avulla. Seurannan tuloksista laaditaan yhteenveto ja se jaetaan myös seurantaan osallistuneille. Tulokset esitetään myös Suvisaaristoseuran vuosijulkaisussa. Pohjavesien suojelua pyritään edistämään yhteistyössä HSY Veden Vesihuollon ja Uudenmaan ELY- keskuksen kanssa. Virtavesien suojelussa priorisoidaan kalataloudellisia kunnostuskohteita yhteistyössä teknisen keskuksen ja ELY:n ympäristö- ja kalatalouspuolen kanssa. Vuoden 2013 Espoonjoen Kauklahden (Lasilaakso) onnistuneen kalataloudellisen kunnostuskohteen toteutuksen jälkeen jatketaan yhteistyöhanketta Mankinjoen Gumbölenjoen myllypadon nousuesteen poistamiseksi ja kalatien rakentamiseksi. Espoon virtavesien suojelua ja vesiluonnon monimuotoisuutta pyritään parantamaan myös sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja neuvonnan kautta ja lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kaupungin sisäiseen käyttöön laaditun virtavesien huomioimisesta koskevan toimintaohjeen toteuttamista edistetään ja jalkautetaan kaupungin eri toimialoille rakentamisaikaisten työmaavesien käsittelyohjetta. Itämerihaastetta päivitetään Espoon toimenpiteiden osalta ja samalla pyritään sitouttamaan kaupungin eri tahoja ohjelman toteuttamiseen. Mahdollisuuksien mukaan edistetään Itämerihaastetta Espoon merellisiin ystävyyskaupunkeihin. 14 6.2 VESIENSUOJELUN VALVONTA 6.2.1 Jätevedenpuhdistamot Valvontaa jätevesipäästöjen kontrolloimiseksi hoidetaan velvoitetarkkailujen ja laitoskäyntien avulla. Kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen jätevesien puhdistusjärjestelmien saneerauksia yritetään edistää. Tavoitteena on saada niiden jätevesien puhdistustulos hyvälle tasolle. Kahdeksan Espoossa sijaitsevan ja kolmen muun jätevedenpuhdistamon vuosiraportit tarkkailutietoineen käsitellään vuosittain ympäristölautakunnassa. Jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupahakemuksista annetaan tarvittaessa lausunnot. 6.2.2 Haja-asutuksen jätevedet Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa pyritään kohentamaan tiedottamalla ja antamalla tarvittaessa lausuntoja lupaviranomaisille. Uusien lakien ja asetusten, kuten hajaasutuksen jätevesiä koskevan asetuksen, aiheuttama epätietoisuus viranomaisvaatimuksista kuntalaisten keskuudessa aiheuttaa yleisöpalvelutarvetta. Osallistutaan Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hankkeeseen, jossa käydään kiinteistöillä antamassa puolueetonta hajajätevesineuvontaa. 6.2.3 Vedenotto Useat Espoon virtavesistä kärsivät veden vähyydestä kuivimpina aikoina. Espoon vesistöistä tapahtuvaa vedenottoa (mm. golfkenttien kastelu) seurataan ja vedenottoa koskevista lupahakemuksista annetaan lausunnot. 6.2.4 Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen Ruoppaukset ja vesistöön rakentaminen aiheuttavat lisääntyvää ennakoivien kannanottojen antamistarvetta. Vireillä olevista vesilain mukaisista hakemuksista annetaan pyydetyt lausunnot. 6.2.5 Vesihaitta-asiat Vuosittain tulee vireille muutamia vesihaittaa koskevia valituksia, joista osa voi päätyä lautakuntakäsittelyyn asti. 6.3 VESIHUOLTOLAIN MUKAISET ASIAT Vesihuoltolain valvonta ja vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely vie runsaasti työaikaa. Hakemuksia tulee vesijohtoon sekä jätevesi- ja hulevesiviemäreihin liittymisten osalta. Vapautuksista päättää ympäristönsuojelupäällikkö. 6.4 HULEVESIOHJELMA Hulevesiohjelmaa toteutetaan tavoitteiden mukaisesti ja tehdään ohjelman ympäristökeskukselle aikataulutetut toimet. Limnologi toimii hulevesityöryhmän sihteerinä ja koollekutsujana. Työryhmä mm. laatii Espoon kaupungin ohjeet hulevesijärjestelmien suunnittelua, toteutusta sekä käyttöä ja kunnossapitoa varten. Työryhmä on mukana ja järjestää yhteistyöpalavereja ja ekskursioita pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Hulevesialtaiden toimivuutta selvitetään. 15 Ympäristökeskus laatii Espoon rakentamisaikaisten työmaavesien käsittelyohjetta, jossa esim. urakoitsijoita ohjeistetaan työmaavesien käsittelystä. Ohjeistusta tehdään yhteistyössä eri toimialojen kanssa hulevesityöryhmässä. 7. MELUNTORJUNTA Meluongelmia Espoossa aiheuttaa ennen muuta ajoneuvoliikenne. Lisäksi rautatieliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä rantaradan alueella ja lentoliikenne Keski- ja Pohjois-Espoossa. Yhteistyö kaavoittajien ja hankesuunnittelijoiden kanssa on ympäristötoimen tehokkain keino ennakoivaan meluntorjuntaan niin liikenne- kuin teollisuusmelunkin osalta. Tilapäisten meluavien toimenpiteiden (louhinnat, paalutukset, räjäytykset, konsertti- ja huvitilaisuudet) haittoja pyritään estämään meluilmoituspäätösten määräyksillä. Määräyksillä pyritään myös estämään mm. räjäytys- ja louhintatöiden aiheuttamaa pölyämistä. Pitkäaikaisia, melua aiheuttavia rakennustöitä tehdään vuonna 2015 mm. Länsimetron jatkeen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakennustyömailla. Meluntorjunnasta on annettu määräyksiä myös Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä, joiden noudattamista ympäristökeskus valvoo. Espoon EU:n meludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman toimeenpano jatkuu vuonna 2015. Ympäristökeskus suorittaa myös vuonna 2015 melumittauksia mahdollisissa ongelmakohteissa. 8. ILMASTONSUOJELU Kaupungin ilmastotyötä koordinoidaan ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmässä, jossa on edustus kaikilta toimialoilta ja konserniesikunnasta. Ryhmän vetovastuu on ympäristökeskuksessa. Tarvittaessa ryhmä esittää asioita kaupungin johtoryhmän käsittelyyn. Kaupunginvaltuusto toivoi 10.6.2013 strategiakäsittelyn yhteydessä, että Espoon ilmastopäästöt vähenevät 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Espootarinassa todetaan myös että kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaan liittyvät Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet hyväksyttiin elokuussa 2012. Toimenpideohjelma oli voimassa vuoden 2014 loppuun. Espoon ilmastotoimet priorisoitiin vuonna 2014 ja tämän työn perusteella kaupungin ilmastoasioiden toimenpideohjelma päivitetään vuoden 2015 aikana. Myös ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma päivitetään. Kaupungin ilmastotyön painopisteitä käsitellään kestävän kehityksen poikkihallinnollisessa ohjelmassa. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat muodostaneet ilmastoverkoston ja sitoutuneet näyttämään suuntaa vähähiiliselle toiminnalle. Elokuussa 2011 annettuun yhteiseen kannanottoon liittyy kuuden aloitteen edistäminen ja toukokuussa 2012 sovittiin neljästä uudesta aloitteesta. Valmisteilla on kaksi uutta 16 aloitetta. Valmisteluryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraa aloitteiden toteuttamisen edistymistä. Kaupunginjohtajat käsittelevät ilmastoaloitteiden etenemistä kokoustensa yhteydessä. Ilmastoasioista tiedotetaan mm. internetissä ja kaupungin henkilöstön intranetissä. Viestinnässä tehdään myös yhteistyötä PKS- kaupunkien ja HSY:n kanssa. Kuntalaisten aktivointiin keskittyvässä viestinnässä hyödynnetään Ilmastoinfon palveluja. Ilmastoinfo on toiminut vuoden 2014 alusta lähtien osana HSY:n neuvontayksikköä. Ilmastoinfon toimintaa ohjataan yhdessä pääkaupunkiseudun muiden ympäristökeskusten kanssa. Asiaa - Asukkaiden ilmastotekojen edistäminen asuinalueilla hankkeessa on annettu energia-asioihin liittyvää neuvontaa kuntalaisille. Hanketta jatketaan kaupunkien ja HSY:n rahoituksella vuosi 2015. 9. LUONNONSUOJELU 9.1 LUONNON MONIMUOTOISUUS JA SUOJELUKOHTEET Espoon monimuotoinen luonto on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Luonnon erityispiirteiden säilyttäminen vaatii laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä mm. maankäytön suunnittelun eri osa-alueilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on monessa asiassa päätäntävalta, mutta se on paljolti riippuvainen Espoon ympäristökeskuksen tekemästä valvonnasta ja hankkimista tiedoista. Espoossa on Espoon arvokkaat luontokohteet 2012 – päivityksen mukaan noin 303 kpl arvokkaita luontokohteita. Luonnonsuojelualueita on 81, luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä 32 ja luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisia erityisesti suojeltavan eliölajin esiintymispaikkoja kuusi. Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymisalueita on useita kymmeniä. Näiden lisäksi Espoon ympäristökeskus huolehtii 53 luonnonmuistomerkistä. Ympäristökeskuksen välineitä luonnonarvojen suojelemiseen ovat lausunnot ja kannanotot. Tehokkainta olisi usein tiedon välittäminen erilaisten hankkeiden työryhmissä prosessin alusta alkaen, tähän resurssit eivät kuitenkaan ihan aina riitä. Lausunnot Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 Lausunnot, kpl 219 187 234 292 200 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 Valvottavat kohteet, kpl 205 209 239 273 150 Valvottavat kohteet Luonnon monimuotoisuuden säilymiseen vaikutetaan yhteistyöllä ja tiedonkululla. Kaupungin paikkatietojärjestelmään siirrettyjen tietojen käytettävyyttä, saatavuutta ja 17 ajantasaisuutta kehitetään edelleen. Työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään suunnitelmallisesti lumo- toimenpideohjelman ja lumo-priorisointityön pohjalta. Vuoden 2015 lumo-teemana on suoluonto, kosteikot ja lintuvedet. Teemavuonna korostetaan aihealuetta tiedotuksessa ja viestinnässä. Lisäksi mm. päivitetään Espoon lintuvesiselvitys ja kunnostetaan Tremanskärrin luontopolku. Viimeksi vuonna 2008 päivitetty Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta toteutetaan laajennettuna siten, että paikallisesti arvokkaat lintuvesialueet otetaan mukaan selvitykseen. Paikallisesti arvokkaiden lintuvesiemme linnuston tilaa ei ole selvitetty aiemmin. Luonnon monimuotoisuutta turvataan edistämällä myös muita Lumo-toimenpideohjelman toimenpiteitä, ja seurataan toimenpideohjelman toteutumista. Espoon viheralueohjelman 2016 - 2026 laatiminen käynnistyy, osallistutaan ohjausryhmään. Vuonna 2013 aloitettua liito-oravien kokonaisselvitysprojektia jatketaan. Hankkeessa selvitetään liito-oravien kokonaistilanne, liikkumisyhteydet, suojelutaso ja tulevaisuuden potentiaali Espoossa sekä saadaan kattavaa tietoa hyödynnettäväksi liito-oravan suojelussa sekä metsänhoidon ja maankäytön suunnittelussa. Samalla luodaan mahdollisuuksia joustavien suojelukeinojen käyttöön ja ekologiseen kompensaatioon yhteiskunnallisesti tärkeiden hankkeiden yhteydessä. Suojeltujen luontotyyppien 2013 aloitettua hoitotarpeen selvitystä ja tarvittavien hoitosuunnitelmien valmistelua varten palkataan projektityöntekijä. Projektin yhteydessä suunnitellaan myös luontotyyppien merkintä uusiksi, sillä nykyinen merkintätapa ei ole tarkoituksenmukainen. Vieraslajiasiassa kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja edistetään mahdollisia yleisötalkoita. Jahtimetsän luonnonsuojelualueella kahtena kesänä tehtyä vieraskasvilajin poistokokeilua jatketaan ja kohteelle järjestetään mahdollisesti hoitotalkoot vuoden 2014 tapaan. Espoon luontokohteiden ja niiden merkintöjen tarkastuksia sekä arvokkaiden perinneympäristöjen hoitoa jatketaan ympäristökeskukseen palkattavien perinteisten kesätyöntekijöiden (2 ympäristönhoitajaa) voimin. Perinneympäristöjen hoitoa voidaan tarkentaa yhä suunnitellummaksi 2014 valmistuneen perinneympäristöselvityksen hoitoohjeistusten myötä. Suojeltujen luontotyyppien ja 550- luonnonsuojelualueiden hoitosuunnitelmia pyritään edistämään. Kiireellisimpänä kohteena on Keskuspuiston metsäalueen luonnonsuojelualue. Träskändan luonnonsuojelualueella on kirjanpainajan leviämisen riski vuoden 2011 myrskytuhojen seurauksena. Feromonipyydysten käyttö antaa tietoa kuoriaisten esiintymisestä ja pyydyksiä voidaan käyttää samalla kirjanpainajien torjunnassa. Kirjanpainajan esiintymisen selvittämiseksi tuhoalueen läheisyyteen asennettiin feromonipyydyksiä ensimmäisen kerran kesällä 2013. Pyyntitulokset vuosilta 2013 ja 2014 osoittivat, että pyyntiä ja seurantaa on syytä jatkaa myös kesällä 2015. 18 9.2 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa luonnon- ja ympäristönsuojeluasioiden huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. Espoo kohtaa maankäytöllisiä haasteita ainakin kolmesta suunnasta tasapainotellessaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamistavoitteiden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien välillä. Ympäristökeskus osallistuu aktiivisesti maankäytön ja liikenteen suunnitteluprosesseihin tuomalla esiin ajankohtaista ja perusteltua ympäristö- ja luontotietoa ja sovittelemalla ratkaisuja yhdessä kaavoittajan ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Vuonna 2015 suuria aihekokonaisuuksia, joissa tarvitaan ympäristökeskuksen panosta, ovat mm liito-oravien elinmahdollisuuksien ja kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteensovittaminen eri puolilla Espoota, viheryhteyksien turvaaminen infrahankkeissa ja kaavoituksessa, ilmanlaatuasioiden huomioonottamisen kehittäminen Espoon kaavoituksessa sekä erityisesti Finnoon alueen suunnittelu. Myös käynnistynyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatiminen lisää työtehtäviä ympäristökeskuksessa. 10. YMPÄRISTÖRISKIT Teknisen toimialan valmiussuunnitelman päivitys on tekeillä. Se aloitettiin vuonna 2014. Ympäristökeskuksen osuus valmiussuunnitelmaan on laadittu. Ympäristökeskuksen tehtävät häiriötilanteissa ovat ilman, maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen ja valvontaviranomaisena toimiminen ympäristövahinkojen torjunnassa sekä luonnonarvojen säilyttäminen. Espoon turvallisuusstrategian päivitys aloitettiin vuonna 2014. Ympäristöturvallisuuden työvälineinä ovat neuvonta ja erilaiset luvat ja niiden lupaehtojen valvonta. Espoon talousveden otto perustuu valtaosin pintavesiin Päijänteestä. Kriisitilanteissa juomavesi on otettava Päijänne-tunneliin suotautuvasta pohjavedestä ja kaupungin alueella olevilta pohjavesialueilta. Ilmansuojeluasioissa pääkaupunkiseudun kunnat ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa. Pääkaupunkiseudulla on tehty kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä varautumissuunnitelma ilmanlaadun heikkenemistilanteiden varalle. Melun torjumiseksi tärkeää on asuinalueiden suojaaminen kohtuuttomilta meluhaitoilta kaavoituksen yhteydessä. Tulevaisuuden ympäristöriskinä ovat noin 4 500 – 5 000 vanhenevaa öljysäiliötä, joiden kunnosta tai huolloista ei ole täsmällistä tietoa. Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat lisääntyneet ja samalla uhka suuresta öljyonnettomuudesta kasvaa. Tarvittaessa Espoon kaupungin alueella on käytössä koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kalusto Espoosta Hankoon. Globaaleista ympäristöuhista tällä hetkellä vakavin on ilmastonmuutos ja sen aiheuttama säätilojen äärevöityminen. Kaupungin ilmastotyön priorisointi valmistui 2014. Vuonna 2015 päivitetään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpideohjelma. Ks. myös 5. Ilmansuojelu. 19 11. YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Espoon kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmän muodostavat Espoo-tarinan ja toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorttien ympäristötavoitteet, ympäristöpolitiikka 2010 2013, aihealuekohtaiset strategiat ja kehittämisohjelmat sekä ekotukitoiminta. Kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn poikkihallinnollisten ohjelmien yhteistyönä ollaan laatimassa Espoon kestävän kehityksen agendaa. Espoon ympäristöpolitiikka päivitetään vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelman luonto ja ympäristö hyötytavoitteen projektina. Ympäristöjohtamisessa on viime vuosina panostettu erityisesti ekotukitoiminnan kehittämiseen, jota ympäristökeskus koordinoi. Vuonna 2015 keskitytään ekotukihenkilöiden työn tukemiseen ja jatkokouluttamiseen. Ekotukiverkostoa myös laajennetaan sellaisiin työyksiköihin, joissa ekotukihenkilöitä ei vielä ole. Ekotukitoiminnan tuloksellisuutta seurataan vuosikyselyn avulla. Pääkaupunkiseudun kuntien ja HSY:n kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja ekotukitoimintaa kehitetään yhdessä heidän kanssaan. Lisäksi osallistutaan ilmastostrategian toteuttamiseen, ks. luku 8. 12. VIESTINTÄ Ympäristökeskus tiedottaa ja kertoo aktiivisesti niistä asioista ja tapahtumista, jotka kuuluvat sen toimialaan ja tehtäviin. Tiedottamiseen käytettään kulloinkin tilanteeseen parhainten sopivia tiedotuskanavia, joita ovat printtimedia sekä kaupungin verkkosivut, intranet Essi ja Facebook. Sosiaalisen median tuomien mahdollisuuksien kokeilua jatketaan. Ympäristöön liittyvien verkkosivujen kehittämistä jatketaan ja verkkosivujen ympäristötietoa päivitetään tarpeen mukaan. Ympäristökeskuksen viestintää suunnittelee, seuraa ja arvioi tiedotustiimi, joka kokoontuu säännöllisesti. Viestintää toteutetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Huomioon otetaan myös ilmastoviestintää varten tehty viestintäsuunnitelma sekä ympäristölautakunnan tekemä lautakuntasopimus 2013–2016 tavoitteineen ja painopisteineen. Ks. myös luvut 8 ja 13. 13. YMPÄRISTÖTIETOISUUS Suurin osa ympäristökeskuksen työstä on ympäristönsuojeluasiantuntemuksen välittämistä kaupungin muille työntekijöille, päätöksentekijöille, kuntalaisille ja yrityksille. Nykyaikainen lainsäädäntö edellyttää monesti ympäristövaikutusten selvittämistä. Espoon internet-sivujen ympäristötieto pidetään ajan tasalla. Ympäristölautakunta julkaisee tarpeen mukaan viranomaiskäyttöön tai yleisöjakeluun selvityksiä tai esitteitä. Tärkeimmät luonto- ja ympäristötiedot pidetään ajantasaisina Mapinfossa, Trimble WebMapissa ja Trimble Locus– paikkatietojärjestelmässä. 20 Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman luonto ja ympäristö hyötytavoitetta toteutettiin vuonna 2014 teemalla Suomenlahti-vuosi. Vuonna 2015 hyötytavoitteen toteuttamista jatketaan lähiluonto-teemalla, jossa lisätään kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja osallistumista ympäristön tilan parantamiseen (kts. myös 13.1.1). Ympäristölautakunta järjestää vuonna 2015 toista kertaa vuosittaiset ympäristölautakunnan jäsenten omat talkoot, joista on tarkoituksena tehdä vuosittainen perinne kuntalaisten kohtaamiseen. Espoon keskuspuiston kehittäminen Keskuspuiston uusien ulkoilureittien toteuttaminen lisää ulkoilumahdollisuuksia, mutta tuo haasteita luontoarvojen säilymiselle. Ympäristökeskus osallistuu reittien suunnittelun ohjausryhmään. Vuonna 2015 jatketaan myös Keskuspuiston luontoporttien toteuttamista. Keskuspuistoa esittelevää nettisivustoa www.espoo.fi/keskuspuisto kehitetään edelleen. Liito-oravaviestintä Viimeisten muutaman vuoden aikana Espoosta on tehty huomattavan paljon liitooravahavaintoja keskeltä Etelä-Espoon tiheintä asutusta mm. Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden suuralueilta. Havainnot keskittyvät alueelle, jolle ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa metroa ja metroasemia tiiviine keskuksineen. Kaupungissa on lähdetty tavoittelemaan ihmisen ja liito-oravan sopuisaa rinnakkaiseloa ja haettu ratkaisuja, joiden avulla lajin suotuisa suojelutaso säilyisi mutta alueelle voidaan myös rakentaa. Haastava tilanne vaatii aktiivista otetta myös viestintään, kun tavoitteita ja mahdollisia ratkaisumalleja tehdään tutuksi kaupungin sisällä ja muihin toimijoihin päin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen kesken on sovittu, että ympäristökeskus lähtee toteuttamaan liito-oravaviestintää kaupunkisuunnittelukeskuksen teettämien selvitysten pohjalta. Tarkoitus on järjestää koulutustilaisuuksia ja seminaareja eri kohderyhmille, ml. kaupungin oma organisaatio, asukkaat ja muut sidosryhmät. Työ aloitetaan syksyllä 2014 ja sitä jatketaan tarpeen mukaan 2015. Mahdollisesti laaditaan myös verkkosivuja, esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia. 13.1 VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO 13.1.1 Yleistä Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jonka tehtävänä on palvella kaikkia espoolaisia. Talon toiminta-ajatuksena on tarjota luonto- ja ympäristötietoutta erimuodoissaan niin, että kävijöillä on mahdollisuus oivaltaa oma vastuunsa yhteisenympäristömme tulevaisuudesta. Tärkeät kohderyhmät suuren yleisön lisäksi ovat koulu- ja päivähoitoikäiset opettajineen ja ohjaajineen, joita erityisesti luontokoulu ja piharakennuksen Uikunpesä palvelevat. Luontotalon järjestämän luonto- ja ympäristöaiheisen ohjelman, vaihtuvien näyttelyiden ja ulkopuolisen kahvilatoiminnan avulla pyritään luontotalo pitämään mielenkiintoisena ympärivuotisena käyntikohteena. Villa Elfvikin luontotalo on koulujen ja päiväkotien ympäristöjärjestelmän, Vihreän lipun, edistäjä Espoossa. Villa Elfvikin luontotalo on mukana ympäristökasvatuksen yhteistyön kehittämisessä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Espoon kestävän kehityksen 21 kasvatuksen yhteistyötä jatketaan aikaan saadun mallin mukaisesti. Malli kokoaa yhteen kaikki kestävän kehityksen kasvatuksen toimijat ja toiminnalle edellytyksiä luovat toimijat Espoossa. Luontotalo on tiiviisti tässä työssä mukana tukena ja eteenpäin vievänä voimana. Samoin ollaan mukana YK:n yliopiston alaisen Regional Centre of Expertise (RCE Espoo) toiminnassa. RCE Espoo on kestävän kehityksen kasvatuksen alueellinen kehittämiskeskus. Lisäksi luontotalo on Espoon edustajana alueellisen ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välkkeessä. Pääkaupunkiseutuyhteistyönä jatketaan luontoretkien ja luontokoulun kurssien yhteistä suunnittelua. Luontotalon toiminnassa tuodaan esille vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelman luonto ja ympäristö -hyötytavoitteen lähiluontoteemaa. Koulujen ja päiväkotien käyttämiä metsiä selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Koulumetsät arvoonsa hankkeen kanssa. Kyselyn tulosten pohjalta jatketaan vuonna 2015 työtä näiden tärkeiden lähimetsien monipuolisen käytön ja säilymisen edistämiseksi. Ympäristökeskuksen toimintaa seurataan ympäristölautakunnalle ja toimialajohtajalle kaksi kertaa vuodessa raportoitavilla tulosmittareilla. Luontotalossa seurataan kävijämäärää, luontokoulupäivien määrää ja käyttökustannuksia/kävijä. Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 31041 30 308 31 245 30 790 30 000 Luontokoulupäivien määrä 112 105 110 106 116 Käyttökustannukset/kävijä 12,91 15,31 11,74 16,28* 16,28 Kävijämäärä * Tavoite 2014 ja 2015. Vuodesta 2010 lähtien Villa Elfvikin kävijämääriin on laskettu ympäristökeskuksen kaikille retkille osallistuneiden määrä, sillä retket hoidetaan VE:stä käsin. 13.1.2 Luontokoulu Luontokoulupäivät toteutetaan vuodenaikojen, oppilaiden iän ja ryhmien esittämien teematoiveiden mukaan. Ruotsinkieliset luontokoulupäivät ostetaan asiantuntijapalveluna. Luontokoulu jatkaa yhteistyötään muiden pääkaupunkiseudun ympäristökasvatustahojen kanssa Sillanrakentajat-ryhmässä, joka kehittää ja suunnittelee yhdessä ympäristökasvatuksen täydennyskoulutusta. Luontokoulun kurssit ovat avoinna myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien (jotka ovat mukana tässä yhteistyössä) kasvattajille ja vastavuoroisesti espoolaiset pääsevät muiden kuntien kursseille. Villa Elfvikin kasvattajien täydennyskoulutuskurssien teemat tulevat ensisijassa olemaan kestävään kehitykseen, Vihreään lippuun ja lähiluonnon tuntemukseen liittyviä. Kurssien suunnittelua ja kurssiesitteen tekoa yhdessä pääkaupunkiseudun luonto- ja ympäristökoulujen kanssa jatketaan. Villa Elfvikin luontokoulu on Vihreä lippu -toiminnan alueellinen edistäjä ja näin ollen 22 sitoutunut tarjoamaan ja järjestämään kursseja ja tapaamisia Vihreään lippuun osallistuville. Luontokoulussa toimii avustajana siviilipalvelusmies. Luontokoulu tarjoaa harjoittelupaikkoja opettajaksi opiskeleville. Asian tiimoilta tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Suomen luontokeskus Haltian luontokoulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta saamme käytettyä resurssit parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökasvatuksen hyväksi. 13.1.3 Näyttelyt Villa Elfvikissä on perusnäyttelyn lisäksi esillä vaihtuvia luonto- ja ympäristövalistusnäyttelyitä. Villa Elfvikin tekemiä näyttelyitä lainataan maksutta kouluille ja muille tahoille. Vuonna 2015 jatketaan perusnäyttelyn ”Eläköön Espoo” uudistamisen suunnittelua. 13.1.4 Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelma Villa Elfvikin kestävän kehityksen ohjelman toteutusta jatketaan. Vuoden 2015 painopistealueena on energia. Talo siirtyi osamaalämpöön vuonna 2014. 13.1.5 Villa Elfvikin tilojen ulkopuolinen käyttö Luontotalon tiloihin on mahdollista saada ulkopuolisen käytön oikeuksia käyttökorvausta vastaan. Ulkopuolisesta käytöstä on lautakunnan hyväksymät taksat. Ympäristövalistuksellisista, kaikille avoimista tilaisuuksista ei peritä järjestäjiltä tilavuokraa. 13.2 LUONTORETKET Ympäristölautakunnan järjestämät luontoretket jatkuvat yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelu ostetaan ulkoa ja toiminta hoidetaan Villa Elfvikistä käsin. Retkien määrä pidetään vuonna 2015 samana kuin 2014. 13.3 LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT Ympäristökeskus vastaa osittain neljän luontopolun ja viiden lintutornin ylläpidosta. Lisäksi Villa Elfvikin ympäristössä voi kiertää opasvihkosen kanssa viisi erilaista luontopolkua. Välttämättömät luonnonsuojelualueiden merkintöjen ja luontopolkujen rakenteiden kunnostukset varaudutaan tekemään. Isommissa korjaustarpeissa tehdään yhteistyötä luonnonhoitoyksikön ja teknisen keskuksen kanssa. Vuonna 2015 uudistetaan Tremanskärrin luontopolku ja osallistutaan Träskändan luontopolun (Träskändan Kierros) kunnostukseen yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Kartanopuistoa ja metsää esittelevät taulut uusittiin 2014. 23 Yhdistysten ylläpitämät luontopolut tuovat hienon lisän Espoon luontopolkuvalikoimaan. Vuonna 2015 jatketaan Glimsinjoen luontopolun kunnostamista yhteistyössä teknisen keskuksen ja Pro-Espoonjoki ry:n kanssa. Yhteistyö asukasyhdistyksien kanssa antaa lisäresursseja myös asukkaille tärkeiden alueiden kunnostukseen. Vuonna 2015 tehdään yhteistyötä mm. Friisinkallion asukasyhdistyksen kanssa, tavoitteena Friisinkallion luonnonsuojelualueen luontoarvojen säilyminen. 14. TUTKIMUKSET, SELVITYKSET - Asukkaiden ilmastotekojen edistäminen asuinalueilla - ASIAA Lintuvesiselvityksen (2008) päivittäminen laajennettuna Espoon arvokkaiden luontokohteiden päivitystyön edellyttämät jatkotoimet Koulumetsät arvoonsa -hanke, karttapohjaisen kyselyn edellyttämät jatkotoimet Espoon liito-oravatilanteen kokonaiskuvan selvittäminen ELKS Espoon luontopolkuselvityksen 2013 edellyttämät jatkotoimet Selvitys autokorjaamojen jätehuollon tasosta (jatkoa v. 2014 selvitykselle) Selvitys VOC-päästöistä vesihuoltoverkostossa 24
© Copyright 2024