HT 3 1953 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
10. VUOSIKERTA N:p 3
HEINÄKUU 1953
#
PENTOCRYL.
Amerikkalaisia
Veri Chrome Five-Phase
etuhampaita
ja
^
diatorisia
^ ^
_
^f^MM-mi^y^^^r
porsliinista j a plastikista
g ^
huoneen lämmössä ko^'^nuva akryllikorjaus-
Nuform ja N I C diatorisia
Nuform etuhampaita k o r j a u k s i i n
ILMAN KYVETTIÄ - ILMAN KEITTÄMISTÄ
% Englantilaisia
Crylodent läiskällisiä etuhampaita plastikista
Crylodent diatorisia plastikista
•
.Säröjen korjaukset
Vaihdamme rikotut amerikkalaiset ja englantilaiset
•
Hampaiden takaisin kiinniltämiset — ei pelkoa hammasrikoista
kuutoset täysiin.
•
Lukuisat muut hammasproteettiset
•
Korjaukset NOPEASTI 5—20 min.
Väriasteikot
ilmaiseksi.
% Kaikkia työvälineitä
Letkuja
AVAIN USEAAN RATKAISUUN HAMMASPROTETIIKASSA.
Stenssiä
Moottoreita
Kipsiä
Moottorin käsikappaieita
Massaa
työt
H a r j o j a
H e n k i l ö k o h t a i n e n asiakaspalvelu ja toimitus suoraan
varastostamme. Vertailkaa hintojamme, ehdoista
so-
vimme.
Akrylllalneita kllottain
saatavana 5 eri vttriä.
HAMMAS
OY
H e l s i n k i - Kalevankatu 3 A
Puh. 21 433
Valmistaja:
DENTAL FILLINGS LIMITED
London n. 10, England.
1
Arv. Hammasteknikot!
H a m m a s k u taa
työssä
tarvitsemassanne
muodossa
saatte valmiina m e i l t ä .
Liikkeeinme pitkäaikainen
kokemus,
nykyaikaiset varusteet ja a m m a t t i t a i toinen
henkilökunta
takaa
tuottei-
temme laadun.
si
; r, V
v,
rr r fi"
t r i »
K u l t a s e p p ä
1
'j
VVESTERBACK
Sveitsiläisiä E L E M O - r i i p p u m o o t t o r e i t a j ä l l e e n saatavissa.
Yleisvirta-kollektorimoottori,
220 v, 70 w, varustettuna
jalkavastuksella j a joustavalla akselilla.
HAMMAS VÄLINE
OY
9» » l i v » " '
m
II l i
o .« u II H u 1
i(
I I i ; M! i
'i
II.
II; r
O Y
Helsinki, E e r i k i n k a t u 7
Puh. 61 625
iVitiaii
liiuvyiiii
aöK S ö
."O.v ö i )
liuM
3
TOIMITUSKUNTA:
Päätoimitt.
OnniSalonen
.i s:
Os. Korso, Purotie 3, puh. 83 73 25, toim. 498 382
Toimitus-sihteeri E. O. Vuori
Teknillinen toimitt. Veikko Karmaa
S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O R.Y.
Helsinki, Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305. Postisiirtotili 12690
Liiton puheenjoht. Sulo Nurto Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305
Sihteeri M. Elomaa Untamontie 6 C 19. Puh. 792 035 toimeen 498 382.
Rahastonhoitaja Allan Raij Fabianinkatu 13. Puh. 29 522
F I N L A N D S
T A N D T E K N I K E R
F Ö R B U N D
R. F .
Helsingfors, Mikaelsgatan 19 A 11. Tel. 35 305. Postgiro 12690. -'.ii..i.i!,
Förbundets ordf. Sulo Nurto Mikaelsgatan 19 A 11. Tel. 35 305.
Sekr. M. Elomaa Untamovägen 6 G 19. Tel. 792 035 tj. tel. 498 382. rio^-i/n-yKassör Allan Raij Fabiansgatan 13. Tel. 29 522
\-
LUMIN-
A V U S T U S K A S S A
i
\
Helsinki, Untamontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787
Puheenjoht. M. Elomaa Untamontie 6 G 19. Puh. 792 035 toimeen 498 382.
Sihteeri E . O. Vuori Päivärinnank. 5b 35. Puh. toimeen 27 211.
Avustuskassanhoitaja 1. Vaarala Kristianink. 2 G. Puh. 69 988 toimeen
69 475.
nampaiiie
o n t u n n u s o m a i s t a LUMIN-SÄVY. Se antaa
k e i n o v a l o s s a k i n
lämpimän
punertavan
värisävyn,
joka vastakohtana
tavallisille
tekohampaille on juuri e l ä v i e n h a m p a i d e n t u n n u s m e r k k i .
j
Myyjä:
V
. Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK, S.ACKINGEN. J
^JA0B
Puh. 65 757, 52 356 (myynti)
4
i
Oy. H a m m a s - j a S a i r a s t a r v i k e Ab.
WHm
Huom.
V V
fii
69 665
Unioninkatu 24 - Helsinki
(korjaamo) 64 726 (kassa) 37 669 (johtaja)
Sisäl
lys
Tutkimus jacket-kruunun ominaisuuksista
6
Hallituksen tuolilta
16
Nestekaasu
18
Oppisopimus
20
SHL ry:n tiedoiluksia
Henkilötietoja
n„i>
, . , , , . „ . , , . . . , „j>V 21—22
23—24
Liikkeen aukioloaika 1.6.—31.8. klo 9—16, paitsi lauantaisin klo 9—13
5
Tutkimus jacket-kruunun
ominaisuuksista
Dr.med.dent. H . Conod, Lugano,
(jatkoa)
Y 1 ä y k k ö s e t.
Vaikuttavat voimat ovat suunnaltaan j o k o kohtisuoria, vaakasuoria t a i vinoja, vaihtaen alituisesti suuntaansa. Jos k u i t e n k i n puremisen
aikana syntyy syljen kostuttaminen ruoka-aineiden v ä l i t y k s e l l ä l i u k kautta, n i i n n ä m ä voimat j o u t u v a t puristuksessa kohtisuoraan niitä,
pintoja vastaan, j o i t t e n vaikutuksen alaisena ne ovat. (Kuva 6) T u t k i m m e t ä s s ä ennen kaikkea k o h t i s u o r i a v o i m i a . Vinosti vaikuttavat
voimat tulevat kysymykseen v a i n muutamissa erikoistapauksissa;
kuten esim. hampaiden pureminen. Seuraavassa huomaamme k u i n k a
v o i m m e v ä l t t ä ä k o h t i s u o r i e n v o i m i e n vaikutuksia.
T u t k i m m e johdonmukaisesti pisteisiin 1, 2, 3, 4, 5 kohdistuvaa puremisen vaikutusta kuvassa 7.
Otetaan t u t k i t t a v a k s i k r u u n u n k ä r j e s s ä oleva p o s l i i n i n m u r t u m a
(kuva 8). Kohtaan a v a i k u t t a v a n v o i m a n alaisena t ä m ä m u r t u m a k o h t a
k i e p p u u o k o h d a n y m p ä r i . Kuvitelkaamme, e t t ä me k i i n n i t ä m m e t ä m ä n m u r t u m a n t ä h ä n asentoon. M e i d ä n on se silloin kuvannollisesti
p ö n k i t e t t ä v ä labiaalisivulta j ä y k ä l l ä p a r r u l l a j a k y t k e t t ä v ä palatinaalisivulta vantilla. K o h t a a n a vaikuttava v o i m a s y n n y t t ä ä labiaalisivulla
puristavia vaikutuksia j a palatinaalisivulla vetovaikutuksia.
Otetaan t u t k i t t a v a k s i vipuvarret a—o, b—o j a c—o. Mitä pienemp i a—o on, sitä v ä h e m m ä n on vaikutteita b:hen j a c:hen. Jos taasen
sijoitamme k o h d a n o l ä h e m m ä k s i b : t ä , n i i n puristusvaikutus b:ssä k o hoaa j a vetovaikutus c:ssä pienenee. .Jos paksunnamme posliinia vetoalueella, n i i n saatamme sen t o i m i m a a n parhaimmissa olosuhteissa.
if>7 lev(iUir;i'
'.inuU7
nuHnisAlo Iit,
itllttim-lnxbiii!
(10fli(>t[i;'r.t
'.'mu 7
r.'i7:t:Ii!i:if,'.
liuiiiiA
c
'i.iiiiii 'i;..:.
• äl-f.i.UT
['ernonyilifi:;!
'ot
i.Ao\ ,fir.(t(h;,j
,1 ;.
iitiPfftfdlioni ii>liy<| I.Ä'
•iditl
KHiUiAit
- irntti ! i |
"ftOR>tlo
. Y 6 P t ci
i i
Kuva 6.
.Syljen kostultanial ruoka-aineet muodostavat aniagonislien väliin liukkaan tyynyn, joka poi.siaa meikein Jäydeiiisesti sivullepäin
yaikiiltavat ponnlstciul. iiampaat. jolka suorittavat puremisen, ovat ennen kaikkea niiden pintaa vastaan kohlisuorasti vaikuttavien
voimien alaisia.
6
Kuva 7.
Tulkittavien
kohtien
numerointi.
;.i>]i;4li)
)
.111
riiJtiq
f.mfirjf
!iiup;>llo
fiifiiil<o()
.
7
^
f ^
1- »•
(
Kuva 8.
A<>\.
m:t>n''A'-A,
,ml
. u .
umio/y
I
im
iifim
>ii;(ji-r
\ A\M\
no
fiu/i7ii!);f;idtd
y iUifi
A
Kruunun kärkeä verrataan esineeseen, joka on sijoitettu kartion kärjeile kieppumaan o kohdan ympäri. Labiaaiisivu on puristavan voiman b' vaikutuksen alainen
ja paiatinaaiisivu vetovoiman c'alainen. Pienentäen vipua a—o vähenevät voimat
b":ssä ja c":ssä. Pienentäen vipua b—o suurenee puristus b"':ssä ja veto c"":ssä
pienenee.
M e i d ä n on siis sijoitettava hampaan t a p i n k ä r k i m a h d o l l i s i m m a n
l ä h e l l e Inclsllvlen sivulinjaa labiaallsestl.
iiti?on»i «irovitl/^ A .A
Puristusvaikutus, j o k a syntyy labiaalipilolella, s i i r t y y massassa
seuraten labiaalisivun kaarevuutta aivan k u i n sillan kaaressa tai m u nan kuoressa. T ä m ä n puristusvoiman poistavat 2 allamainittua t a p i n
ominaisuutta:
W,M<ixA\m\\\ 8ih <p
TIUOI . « U d p ä n iyti,*Vianiii$?
7
1) Labiaalisivun k o k o pituuden p i n t a k i i n n e .
2) T a p i n o l k a p ä ä .
M y ö h e m m i n p u h u m m e siitä kappaleitten tarttumisesta toisiinsa
(pintakiinne), j o n k a sementti s y n n y t t ä ä . Nyt t u t k i m m e erillisiä posliini
lohkoja aivan k u i n ne eivät olisi sementoitu, vaan sijoitettu vapaina
(irrallisina) t a p i n pinnalle k a i k k i i n suuntiin.
•
taltalla hampaan t a p i n reunaan syntyneen t e r ä v ä n k ä r j e n (kuva 10 C),
j o l l o i n o l k a p ä ä tulee k o u r u n muotoiseksi j a posliini pysyy h y v i n paikoillaan i l m a n t e r ä v ä ä k u l m a a (kuva 10 D). On varottava poistamasta
tapin reunan t e r ä v ä ä k ä r k e ä l i i k a a , ettei p y ö r i s t e t t y osa t o i m i samoin
k u i n kalteva pinta j a t ä l l ö i n aiheuta p o s l i i n i n s i i r t y m i s t ä u l o s p ä i n
(kuva to E j .
VV/
•"N
-UiMtyiq fiiil/:
« l r n i r / i j i | i ^ i<»}ti!v(djiji?fi' uKfei
.«L—'I K|, O — d
k
rv-
Ä
...
S'
Kuva 9.
Olkapää suorassa kulmassa (A) poistaa täydeiiisesli labiaaiisivuile vaikuttavat voimat. Tylpässä kulmassa oleva olkapää (B) aiheuttaa horisonttaalisen olkapään
suuntaisen komponentin (osatekijän), joka vaikuttaa vahingollisesti muodostamalla
murtumat c ja d (C). Teräväkuimainen olkapää olisi erittäin suotuisa tasapainon
kannalta (D).
/
-
.'^m.-...
V
V
Jos o l k a p ä ä on kohtisuoraan labiaalisivua vastaan, n i i n se poistaa
k o k o n a a n posliinia p i t k i n tulevan v o i m a n (kuva 9 A ) .
Jos o l k a p ä ä muodostaa labiaalisivun kanssa t y l p ä n k u l m a n , j o k a
o n a u k i u l o s p ä i n , on m e i l l ä kalteva pinta, j o k a p y r k i i i r r o i t t a m a a n
labiaalisivun k r u u n u s t a (kuva 9 B). I r r o i t t a m i s v o i m a vaikuttaa labiaalisivun juuriosassa, sillä on harvinaista, e t t ä k o k o labiaaiisivu irtautuu, koska k r u u n u on usein v ä h ä n paksumpi incisiivien sivulinjassa
k u i n kaulassa. Joskus m u r t u u ainoastaan t e r ä v ä k u l m a o l k a p ä ä l l ä ,
m u t t a pahempi on joskus sattuva p u o l i k u u n muotoinen m u r t u m a , j o n
ka h a m m a s l ä ä k ä r i t h y v i n t i e t ä v ä t (kuva 9 C, c).
Jos o l k a p ä ä t e h d ä ä n kaltevaksi s i s ä ä n p ä i n , n i i n saamme tasapainon kannalta suotuisamman aseman. T ä l l ö i n m e i l l ä on y k s i k o m p o nentti, joka on suunnattu tappia vastaan, m u t t a s i s ä k u l m a n valmistamisessa on suuria t e k n i l l i s i ä vaikeuksia (kuva 9 D).
A. A. Steigerin suositteleman m e n e t e l m ä n m u k a a n voidaan valmistaa erinomainen o l k a p ä ä . H ä n k i i n n i t t ä ä t a p i n y m p ä r i l l e t e r ä s r e n k a a n
j a sovittaa sen lujasti paikoilleen (kuva 10 A). Sitten j y r s i i p ä ä s t ä p y ö ristetyn sylinterin muotoisen freesarin avulla hampaan y l f y m p ä r i
s ä ä n n ö l l i s e n kaulan, j o n k a leveys on 0,8 m m (kuva 10 B). H ä n poistaa
8
Kuva 10.
lt>-J?iinBiliKl
(.
A.
B.
C.
D.
E.
.Steigerin menetelmä.
Teräsrengas sovitettu hampaan tapin päätie,
a = teräsrengas,
b = pyöreäpäinen fissuurapora,
e = hampaan tappi.
, ,
Terävän kärjen poisto taltalla.
Edullisin olkapään lopullinen muoto.
Taitaiia liikaa poistettu vaaraiiinen muoto.
ifii.'ii;>i;ti:n'i 14 hu']:i<\'
iii-i
.i
; 1 r r i l / u 1,'/ fii;i;ii!no'.'.'; vutminA
j. •
\r.nn;r-
T u t k i m m e n y t n i i t ä olosuhteita, joissa posliini t o i m i i kuvassa 7
kohdat 2 ja 3. Jos t e h d ä ä n leikkaus A — B (kuva 11) n i i n todetaan, e t t ä
keskiosa t o i m i i paineen alaisena, m i k ä on k u i t e n k i n suotuisa. Mutta
k r u u n u muodostaa kaksi i l m a n vahvistusta olevaa siipeä, j o t k a aiheuttavat vetovaikutuksia keskialueella (kuva t t d).
Vähentääksemme
n ä i t ä vetovaikutuksia t ä y t y y p i e n e n t ä ä i l m a n tukea olevaa osaa tekem ä l l ä hampaan tappi n i i n l e v e ä k s i k u i n mahdollista (kuva H b ) j a
k o h o t t a m a l l a p o s l i i n i n k e s t o k y k y ä t ä l l ä alueella. Sen vuoksi t e h d ä ä n
posliini paksummaksi u u r t a m a l l a h i u k a n t a p i n palatinaalisivua (kuva
1 1 b ) . Tappia ei saa k u i t e n k a a n u u r t a a l i i k a a , sillä t a p p i i n m u o d o s t u u
k u l m a t , j o t k a h e i k e n t ä v ä t hampaan palatinaalipuolen sivupienoja (harjanteita), m i t k ä ovat n i i n t ä r k e i t ä y l ä i n k i s i i v i e n kestokyvylle (kuva
11 e). On t a r k o i n v ä l t e t t ä v ä antamasta tapille t ä y d e l l i s t ä sylinterimuotoa (kuva 11 e). Tukea vailla olevat hampaan sivuosat ja sivupienat
Palatinaalinen segmentti.
A. Tappi on väliemmän uurrettu kuin kruunu. Paineen irroittava vaikutus, i; .;
B. Tappi ja kruunu yhdensuuntaiset. Segmentti tasapainossa.
'.!!'"'"'
C. Tappi enemmän uurrettu kuin kruunu. Paine ankkuroi kruunun paikoilleen.
.llliUl»*^Ajl>'lli
Kuva 11.
••
.....
Incisiivien poikkileikkaus A—B.
b = oikea rakenneima. Posliini hiukan paksumpi paiatinaalisesti kuin labiaalisesti.
Tappi leveä ja uurrettu,
c = tappi liiaksi uurrettu. Sivupienoja heikentävä vaikutus.
,
,
d = mykevä tappi. Vedon vaikutus kapeaksi jääneellä alueella.
'
'' '
(Vrt. kuvaa 23!)
e = sylinterin muotoinen tappi. Pyörimisliike ja kampeamisen vaikutus.
saavat k r u u n u n p y ö r i m ä ä n s y l i n t e r i n y m p ä r i j a e p ä t a s a i s u u d e t k a m peavat k r u u n u a j a s ä r k e v ä t sen.
Tarkastelkaamme n y t samaa m u r t u m a a kuvassa 7 kohdat 2 ja 3
t e k e m ä l l ä h a l k i l e i k k a u s . K r u u n u irtaantuu, jos tappi on v ä h e m m ä n
u u r r e t t u k u i n hammas (kuva 12 A ) . Tasapaino säilyy, jos tapin j a hampaan muoto ovat yhdensuuntaiset palatinaalipuolella (kuva 12 B).
K r u u n u a n k k u r o i t u u paikoilleen purennan aikana, jos tappi o n enemm ä n u u r r e t t u k u i n hammas (kuva 12 C).
u i m «jfq»;! iicaqmiiiil «tjKru
E d e l l ä olevasta kahdesta e s i t t e l y s t ä k ä y i l m i , e t l ä y l ä i n c i s i i v i e n
t a p i n palatinaalipuolen on oltava u u r r e t t u ei ainoastaan transversaali(poikittais-), vaan m y ö s v e r t i k a a l i - (pystysuorassa) suunnassa, j o l l o i n
keskikohdassa muodostuu heikonlainen p u o l i k u u n muotoinen painuma.
Palatinaalinen o l k a p ä ä ei ole y h t ä t ä r k e ä k u i n labiaalinen, koska
sen ei tarvitse k e s t ä ä y h t ä suuria paineita j a k u l m a , j o n k a se muodos10
-nfjlG igilif!
no ijllioifi/ö
lii. löi iMk^
-uA)
(1 itO
rA
I .
!;
© Copyright 2024