Maaseudun Tulevaisuus

6
Keskiviikkona 16. syyskuuta 2015
MIELIPIDE
Lähetä mielipidekirjoitus Toivomme napakoita, enintään yhden liuskan pituisia kirjoituksia (alle 2 000 merkkiä välilyönteineen). Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä
vain poikkeustilanteessa. Lähetä kirjoitus osoitteeseen [email protected] tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi.
YLIÖ
VERKOSSA SANOTTUA
Ruuan alkuperä ei ole selvä suomalaislapsille
Turun yliopiston Ruoka­epelihankkeessa toteutettiin tänä
keväänä noin 10–11-vuotiaille
suomalaislapsille suunnattu
kysely, jonka tarkoituksena oli
selvittää lasten ruokaan liittyviä
mielipiteitä ja tottumuksia.
Kartoituksessa selvitettiin
lähinnä lasten näkemyksiä
ruuan alkuperästä ja terveellisyydestä. Kyselylomakkeilla
toteutettuun selvitykseen
osallistui yhteensä noin 500
koululaista 25 luokalta ympäri
Suomea.
Kyselyn perusteella ruoan
alkuperä ei ole enää lapsille
itsestään selvää. Yli 90
prosentin enemmistö lapsista
tunnisti perunan, maidon,
ohran ja kananmunat kotimaisiksi tuotteiksi, mutta joka
kolmas kuvitteli myös riisin ja
bataatin suomalaisen maatilan
tuotteiksi.
Noin viisi prosenttia lapsista
piti jopa banaania kotimaisena.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet oppilaat tunnistivat
sikalan, navetan ja kanalan
osaksi kotimaista maatilaa,
mutta siitä huolimatta noin
joka viides lapsista ei osannut
mieltää lihaa kotimaisen maatilan tuotteeksi.
Vastaavasti myös punajuuren
kotimaisuus oli yllätys noin 40
prosentille vastaajista. Lähiruoka kokonaisuutena oli lapsia
jossain määrin sekoittava
termi, sillä kyselyn perusteella
noin joka viides lapsi kuvitteli
lähiruuan tarkoittavan hampurilaisravintolasta haettua
ruokaa.
Noin 60 prosenttia lapsista
kuitenkin ymmärsi lähiruuan
lähellä tuotetuksi ruoaksi.
Luomu-käsitteen lapset
taas liittivät vahvasti terveellisyyteen ilman, että he pystyivät
selkeästi kertomaan, mistä on
kyse. Noin 60 prosenttia yhdisti luomun lisäaineettomuuteen
ja noin kolmannes torjunta-­
aineettomuuteen.
Ruokailutottumuksia koske­
Yli 90
prosenttia
lapsista tunnisti
perunan, maidon,
ohran ja kanan­
munat kotimaisiksi,
mutta joka kolmas
kuvitteli myös
riisin ja bataatin
suomalaisen
maatilan tuotteiksi.
vissa kysymyksissä kävi selväksi, että lapset syövät omasta
mielestään melko terveellisesti,
ja jopa 93 prosenttia kyselyyn
vastanneista piti ruuan terveellisyyttä tärkeänä asiana. Tästä
huolimatta lapset kertoivat,
etteivät aina valitsisi terveellistä
tuotetta epäterveellisemmän
mutta maukkaammaksi koetun
vaihtoehdon rinnalta.
Lähes kaikki lapset tiesivät
kaurapuuron terveellisemmäksi
kuin riisimurot, mutta siitä
huolimatta puolet valitsisi mieluummin muroja. Vastaavasti
lähes kaikki oppilaat tiesivät
keitetyt perunat terveellisemmiksi kuin ranskalaiset
perunat, mutta siitä huolimatta
noin kaksi kolmasosa lapsista
valitsisi omalle lautaselleen
ranskalaiset.
Suosikki-kouluruuakseen
lapset nimesivät makaronilaatikon, tortillan, pinaatti­
ohukaiset, spagetin, lasagnen
ja uunimakkaran. Vähiten
pidettyjen ruokien listalle puolestaan pääsivät hernekeitto,
pinaattikeitto, kaalilaatikko ja
maksalaatikko.
Lasten mukaan äideillä
on edelleen ratkaiseva rooli
perheiden ruokaan liittyvien
valintapäätösten tekijöinä.
Kolmasosassa perheistä äidit
päättävät lasten mielestä yksi­
nään mitä syödään. Toisessa
kolmanneksessa vanhemmat
tekevät päätökset yhdessä, ja
viimeisessä kolmanneksessa
koko perhe päättää ruokavalinnoista yhdessä.
Lapset itse kertoivat osallistuvansa ruokaan liittyviin koti­
töihin ahkerasti. Jopa kolme
neljästä lapsesta osallistuu perheensä kanssa ruoka­ostoksilla
käymiseen tai leipomiseen, ja
lähes puolet ruuan laittamiseen.
Erityisen taitaviksi lapset
kokivat itsensä muun muassa
marjojen poimimisessa, leipomisessa, salaatin pilkkomisessa
sekä pöydän kattamisessa.
Ruokaepeli on Turun yli­
opiston Brahea-keskuksen
toteut­tama kehittämishanke,
jossa kehitetään ala­koulu­
ikäisille lapsille soveltuva
tietokoneella tai tabletilla
pelattava ruokakasvatuspeli.
Pelin tarkoituksena on ohjata
lapsia miettimään ruuan ja
terveyden välistä yhteyttä sekä
ruoantuotannon ympäristöön
ja aluetalouteen heijastuvia
vaikutuksia.
Samalla kasvatetaan lasten
valmiuksia toimia ruoan
kriittisinä sekä tiedostavina
kuluttajina.
Hankkeeseen osallistuvat
koulut ovat seuraavilta paikkakunnilta; Turku, Rantasalmi,
Kuusamo, Jokioinen, Konnevesi, Jyväskylä, Joensuu, Lahti,
Rauma, Espoo, Nurmijärvi,
Kaarina, Paimio, Raisio, Salo ja
Sauvo.
Hanketta rahoittavat maa- ja
metsätalousministeriö ruokaketjun kehittämisen määrärahoista, Tieteen tiedotus ry sekä
Maa- ja metsätaloustuottajien
keskusliitto ry.
Sanna Vähämiko
Projektipäällikkö
LounaFood, Brahea-keskus,
Turun yliopisto
Solidaaristen vai
itsekkäiden lakko?
MTK:n johtokunnan jäsen,
lehtori Kati Partanen kertoi
MT:n nettisivulla julkaistussa
uutisessa maanantaina,
että hän on aikeissa erota
opettajien ammattijärjestön
OAJ:n jäsenyydestä. Partasen
ratkaisu on vastaus järjestön
suositukselle, että virkasuhteessa olevat opettajat jäävät
perjantaina töistä ja osallistuvat näin laittomaan lakkoon.
Aivan samaa mieltä ja saattaa
olla, että eroan itsekin, kunhan
löydän työttömyysturvan
varalta jotakin. OAJ, jolla ei ole
edes pahemmin menetettävää
uhoaa tuolla tavalla ja käyttää
rahojamme tuollaiseen.
Menettävätkö opettajat
OVTESSIn puolella lomiaan?
He eivät tee vuorotyötä eivätkä
sunnuntaityötä – jotkut harvat
ehkä iltaa, mutta eivät ylitöitäkään! Toki sairastavat niinkuin
muutkin.
Marja-Leena Laine
Maaseudulla
on elämää
Aika itsekeskeistä ajattelua.
LUKIJAN KUVA
Seppo Vehviläinen
ESA JUNTUNEN
Tuntuu ihmeelliseltä tuo
vihreiden kaipuu pelkkään kaupunkiasumiseen. Luontoa olisi
vain se, missä karhut ja sudet
asuvat. Kaikki rakentaminen
ja teiden hoito pitäisi keskittää
pääkaupunkiseudulle.
Tuntuu, että elämää on
heidän mielestään vain kehä
kolmosen sisällä. Olisi toivottavaa, että he joskus kävisivät
maalla ja koskisivat ruohoa
asvaltin sijasta. Haistaisivat
maaseudun tuoksun, lannan,
puhtaan viljan, ja mäntymetsän
tuoksun bensan sijasta. Kuuntelisivat lintujen laulua ja
lasten ilakointia talojen pihalla.
Katsoisivat, kuinka isäntä ajelee traktorilla pellolla, emäntä
kävelee pihan poikki navettaan
sen sijaan, että väistelevät raitiovaunua ja kiroavat autoilijoita. Bensaa vihreät kuluttavat
vain, kun heidän pitää päästä
maalle sabotoimaan jonkun
yrittäjän yritystoimintaa ja
saastuttamaan maita ja metsiä.
Voisi olla ihmeellinen kokemus, kun kuulisi elämänsä
ensi kerran käen kukunnan.
Vesilinnun rääkäisy voisi olla
jo liian kova järkytys. Suomi
on pitkä maa ja monia erilaisia
kasvualustoja. Helsinki on yksi
niistä. Harmi vaan, että se on
niin syrjässä.
Paalausta
syysillassa
Aleksi Juntunen
paalasi viime
sunnuntaina olkia
Polvijärven Ruvaslahdella auringon
jo laskettua. Sumun
vaalea peitto alkoi
muovata maisemaa.
Seuraavaksi päiväksi
ennustettu sade esti
olkien kuivattamisen.
Niinpä paalaus
tapahtui heti
puinnin jälkeen.
Lähetä
kuva
Toivomme kuvia, joiden
taustalla on tarina.
Lähetä kuvaehdokkaasi
osoitteeseen lukijankuva@
maaseuduntulevaisuus.fi.
Liitä mukaan yhteystietosi
ja lyhyt kertomus kuvan
tapahtumista. Julkaistuista
kuvista maksamme palkkion.
Mauri Moilanen
Oulu
LSO Osuuskunnan avoin kirje MTK:n johtokunnalle
LSO Osuuskunta suomalaisen
lihantuottajan yhteisönä
mahdollistaa jäsentensä
toimintaedellytyksiä olemalla
liha-alan omistaja ja alkutuotannon kilpailukyvyn kehittäjä.
Jäseneksi voi hakea tuottaja,
jolla on voimassa oleva tuotantosopimus Suomessa HK Scanin
tai Länsi-Kalkkunan kanssa.
LSO puolustaa ja ajaa tasavertaisesti kaikkien jäsentensä
lihantuotannon toimintaedellytyksiä sekä tulonmuodostusta.
Tuotantosopimukset ovat
yhtiön ja tuottajan välinen
asia, joita LSO Osuuskunta
ei, varsinkaan yksittäisten
tuotanto­sopimusten osalta, julkisuudessa kommentoi. Yhtiön
sopimuksissa kuitenkin käytetään yleisesti toimialan pisintä,
12 kuukauden, irtisanomisaikaa.
MTK on itse vaatinut sopimuksiin lyhempiä irtisanomisaikoja.
Nyt on julkisuuteen nostettu
yksi irtisanominen, vaikka puolin tai toisin irtisanoutumisia on
toimialalla meneillään koko ajan.
Osuuskunta uskoo molemminpuoliseen pitkäjänteiseen
yhteistyöhön sopimustuotannossa ja alkutuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen. LSO tekee
HK Scanin kanssa pitkäjänteistä
työtä koko pitkän arvoketjun
tuottavuuden ja kilpailukyvyn
kehittämiseksi. Työ jatkuu kaikki
tuotantosuunnat kattavissa
kehitysryhmissä, joissa pyritään
löytämään parhaat käytännöt ja
ratkaisut. Näin on myös sianlihantuotannossa, jossa viime
vuosina emakkotilojen tuottavuus on noussut merkittävästi.
Suomen maatalousyrittäjät ja
elintarviketeollisuus ovat tahto­
mattaan joutuneet kansainvälisen poliittisen konfliktin,
kauppapolitiikan ja EU:n maatalouspolitiikan maksumiehiksi.
Tämä on tuntunut erityisen pitkään siantuotannossa, jossa Venäjän rajoittavat toimet alkoivat
jo vuonna 2013. Helmikuussa
2014 sianlihan tuonti Venäjälle
päättyi käytännössä kokonaan ja
elokuussa 2014 vastapakotelistalle lisättiin muut lihatuotteet
sekä muita elintarvikkeita.
Lihantuottajat ja koko toimi­
ala Suomessa ovat suoraan ja
välillisesti kärsineet mittavat
taloudelliset vahingot ilman
todellisia korvauksia ulkopoliittisten päätösten seurauksista.
Ahdinkoa on lisännyt heikko
kotimainen ostovoiman kehitys
Avoin kirje Agronomiliiton ja Akavan johdolle
Me allekirjoittaneet Agronomiliiton ja sitä kautta myös
Akavan jäsenet olemme pettyneitä Akavan aikeisiin osallistua
SAK:n masinoimiin, Suomen
hallitusta vastaan suunnattuihin mielenosoituksiin ja
lakkoihin.
Erityisen pettyneitä olemme
siksi, että maan hallitus ei ole
syypää yhteiskuntasopimuksen
kaatumiseen. Yhteiskunta­
sopimus olisi käynyt Akavalle,
mutta ei SAK:lle. Mielestämme
Akavan olisi kohdistettava mielenilmauksensa aivan muualle
kuin valtioneuvoston suuntaan.
Maassamme järjestettiin
eduskuntavaalit vain muutama
kuukausi sitten. Vaalien alla
miltei jokainen puolue ilmoitti,
että seuraava hallitus joutuu
kokoonpanosta riippumatta
tekemään vaikeita ratkaisuja,
joilla tasapainotetaan talous ja
parannetaan kilpailukykyä.
Nyt, viisi kuukautta vaalien
jälkeen, ei Suomen taloudessa
ole tapahtunut mitään sellaista,
mikä vapauttaisi hallituksen
niistä ratkaisuista, jotka tiedettiin välttämättömiksi vaalien
alla.
Hallituksen tarjoamat lääkkeet velkaantumisen hillitsemiseksi, työllisyyden lisäämiseksi
ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamiseksi ovat
ikäviä kaikille meille, joihin ne
tavalla tai toisella kohdistuvat.
Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin välttämättömiä ja tuskin
edes riittäviä.
Edellistä hallitusta syytettiin
toimettomuudesta. Poliitikot,
etujärjestöt ja toimittajat vaativat aktiivisuutta ongelmien
ratkaisuun. Monelta taholta
ilmaistiin, että huonokin päätös
on parempi kuin ei päätöstä.
Nyt, kun meillä on hallitus,
joka kykenee päätöksiin, emme
voi ymmärtää, että akateemisten alojen ammattijärjestö
toimii estääkseen päätökset.
Tilanteessa, jossa Suomessa
ja maailmassa on oikeasti vaikeassa asemassa olevia ihmisiä,
tällainen hyväosaisten kapina
on vaikea ymmärtää ja mahdoton hyväksyä.
Etujärjestön tehtävä on ajaa
jäsenistönsä etua. Meidän
mielestämme tasapainoinen
valtiontalous, korkea työllisyys
ja kansainvälinen kilpailukyky
ovat Agronomiliiton jäsenten
ja kaikkien akavalaisten etu.
Agronomiliiton toiminnan­
johtajalla on Akavan hallituksen
varapuheenjohtajana suuri
vastuu siitä, että jäsenistön
etua toteutetaan tavalla, joka
turvaa talouden, työllisyyden ja
kilpailukyvyn.
Myös Agronomiliiton halli­
tuksella on vastuu siitä, että
jäsenmaksujamme ja jäsenyytemme antamaa painoarvoa
käytetään oikeiden päämäärien
saavuttamiseen. Kansan enemmistön tuella kootun hallituksen kaataminen ei ole sitä,
ei liioin mielen osoittaminen tasapainoista taloutta, työllisyyttä
ja kilpailukykyä vastaan.
Juho Korvenoja
Salo
Jari Lahtinen
Pöytyä
Mikko Lassila
Kuusankoski
Tero Mikkola
Kisko
Karri Ollila
Askola
Teppo Raininko
Kärkölä
Isto Virasoja
Espoo
ja rajalliset vientimahdollisuudet. Vähittäiskaupan tiukka
hintakilpailu on johtanut vääristyneeseen hintamielikuvaan
monissa elintarvikkeissa. Edellä
kuvattu hintataso ei mahdollista
suomalaisen lihantuotannon
jatkuvuutta ja kehittymistä.
Sianlihan kansainvälinen
markkinatilanne on vaikea. Ylitarjonnasta johtuen maahamme
tuodaan halpaa sianlihaa, joka
ei täytä suomalaiselle tuotannolle kansallisesti asetettuja
vaatimuksia. Julkisissa verovaroin tuotetuissa ruokapalveluissa käytetään yleisesti edellä
mainittua halvempien tuotantokustannusten tasoista sianlihaa.
Suomalainen lihantuotanto
on kriisissä, josta poispääsemiseksi vaaditaan poliittista
rohkeutta purkaa kansallinen
kustannuksia lisäävä sääntely,
sitoutumista uusien vientimarkkinoiden avaamiseen ja ennen
kaikkea tahtoa ostaa kansallisen
vaatimustason mukaan tuotettua suomalaista lihaa työllistäen
suomalaisia.
Jari Mäkilä
hallintoneuvoston puheenjohtaja
Matti Murto
hallituksen puheenjohtaja
Kauko Manner
Kokkola
Biomassan
kaasutus­
tekniikka
on valmis.
Hannu Ruotsalainen
Opettajuuteen ei kuulu
lakkoilu. Hyvä Kuopion oay
ja pj. Tiina Karjalainen, teitte
ryhdikkään päätöksen. Lapset
ensin. Oaj:n entinen valtuutettu.
Anja Lehtonen
Minulle on jäänyt hieman
epäselväksi mitä OAJ ajaa
lakkoilulla. Pyrkiikö järjestö
samalle viivalle kustantaja­
tahon kanssa eduissaan. Loma
4 viikkoa ja työviikko 40–50
tuntia.
Ari Pitkäranta
Laiton se on opettajilla, jotka
on virkaehtoisia, eikä parempaa jopia ole kuin opettajilla,
palkka- ja eläkedut on hyvät,
lomaa täydellä palkalla kaksi
kolme kuukautta vuodessa.
Veikko Lehto
Tehkääpä joskus vuorotyötä
niin sitten ymmärtää mistä nyt
ihmiset puhuu ja vaatii.
Aarne Määttä
Matti Teittinen
Miten se solidaarisuus
heitä kohtaan joilta nyt koh­
tuuttomasti ollaan leikkaamassa?
Raili Vuorinen
Kommentoi juttuja
osoitteessa facebook.com/maaseuduntulevaisuus
TEKSTIVIESTIT
Puinnit
Ei voi puida ennen kuin vilja
on valmista. Myöhään päästiin
tänä keväänä kylvöille. Katokorvauksia ei enää ole.
Myös eläkeläinen
Hallinto
Laskeeko Vipu korvauskelvottoman nurmilohkon kasvipeitteisyysalaan? Keväällä
laski. Entä jos tarkastaja ei
laskekaan?
Lakkoilemalla ei ylivelkaantuneen Suomen liian
suurta ja lahoa julkista taloutta
pelasteta, vaan leikkaukset
ovat välttämättömiä.
Uusi hallinto
Kun perjantaina koko Suomi
on lakossa, niin katkaistaan
myös sähköt. Alkaisi työläisellä
tuntumaan.
Ei nimimerkkiä
Yksityinen päivätyö. Väkeä on,
ylitöitä ei. Palkka 71000 e/v.
Hip hei, ei leikata mitään!
Jess!
Hallitus
Kyllä Sipilällä riittää rohkeus
ay-liikettä ärsyttää, vaan eipä
viljelijän hätä näytä painavan.
EU:n takana ollaan kyyryssä.
Ei nimimerkkiä
Sipilälle, Soinille ja Stubbille
voimia. Pitäkää pintanne.
Koette kovia, mutta olette
oikealla tiellä. Krapula­
maanantai ei ole sairaus.
Ex-yrittäjä
Miksi työläiset äänestävät
Kepua, joka on heidän suurin
vihollinen? Aho, Vanhanen ja
Sipilä ynnä muut.
Sole
voidaan joustavasti tuottaa
sähköä tarpeen mukaan.
Kun valmistetaan sarja­
tuotantona muutamia
standardi­kokoja, voimaloiden
kustannus tehoyksikköä kohti
saadaan kilpailukykyiseksi.
Muutama tuhat 0,1–10 mega­
watin pienvoimalaa älykkään
sähköverkon ohjauksessa tukee
Suomen energiahuoltoa paremmin ja turvallisemmin kuin
suurvoimalat.
Jouni Jääskeläinen
Hyvä! Nyt löytyy sitä selkärankaa jota olen OAJ:lta
kaivannut!
Kreikan tiellä ollaan... olisi
parempi tehdä myönnytyksiä
nyt eikä pitää härkäpäisesti
saavutetuista eduista hinnalla
millä hyvänsä. Kun ollaan
tarpeeksi pahassa liemessä
niin kuin Kreikassa ollaan niin
sitten enää turha vikistä sunnuntai/ylityö­leikkauksille. Ja
yrittäjä ei muuten saa ylitoistä/
sunnuntaityöstä sen parempaa
liksaa kuin arkenakaan...
Hannes Lampimäki
80 prosentin tavoittelija
Suomi nousuun
lähienergialla
Tuoreen ennusteen mukaan
maaseutu tyhjenee useilla
sadoillatuhansilla asukkailla
15 vuoden aikana. Jotta näin ei
kävisi, maaseudulle on saatava
lisää työmahdollisuuksia.
Hajautettu energian tuotanto
pienvoimaloilla on lupaava
mahdollisuus.
Maaseudulla biomassan
käyttöä energian tuotantoon
voidaan lisätä kahdenkin ydinvoimalan verran.
Jotta tämä energiavara
saadaan tehokkaasti käyttöön,
maaseudulla on oltava riittävästi asukkaita.
Biomassan kaasutustekniikka
on valmis. Pyrolyysikaasulla
tai metaanilla voidaan tuottaa
sähköä ja sivutuotteena lämpöä.
Tällaisilla pienvoimaloilla
Seppo Vehviläinen, tarkoitat
kai ay-liikkeen toimintaa.
Täysin itsekeskeiseltä ja ennen
kaikkea itsekkäältä vaikuttaa
minustakin.
Ei taida pyhälisien leikkaukset
koskea Partasta itseään...
Tai sitten on jo muutenkin niin
muhkea tilipussi että leikkaukset ei tunnu missään.
Julkisen alan etuisuuksien
leikkaaminen ei auta, kun
suurin ongelma on liian suuri
virkamiesten määrä.
Tukien maksu
Keskusta ei hyväksy maa­
talous­tukien maksun siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
Älkää antako periksi Maville.
Mv. tarvii nyt heti tuet
Kannattavuus
Eivät sukella kaikki viljatilat
miinukselle, kuten otsikko
väitti. Ei ainakaan minun.
Jos sukeltaisi, myisin pois ja
eläisin koroilla.
Laskutaitoinen
Viinirypäle
Kuka neuvoisi, miten ja
koska leikataan viinirypäle.
On istutettu 2013, ja nyt on
aika runsaasti satoa. Entä syyslannoitus? Kiitos etukäteen.
Mikä rakenneuudistus?
Ja taasko hallitus uskoo ja
toivoo. Stubb laskee 1,2,3,
jopa 4:ään. Laskutaito ei riitä
vitoseen asti.
Ei nimimerkkiä
Viherpeukalo
Reilua kauppaa
Pyysin ostaa S-kaupasta Reilun
kaupan lihaa ja maitoa. Ei ollut
myyrä.
Ei nimimerkkiä
Lakot
Lakkoilemalla käy niin kuin
Venäjän pakotteissa: sattuu
enemmän omaan nilkkaan
kuin kuviteltuun vastustajaan.
Pakolaiset
Suomen sodanajan evakoita ja
Suomeen tulevia pakolaisia ei
voi mitenkään verrata toisiinsa.
Huomionti
Tekopeliä
Ota kantaa tekstiviestillä
Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa.
Lähetä enintään 160 merkkiä pitkä viesti
numeroon 173 172. Kirjoita viestin alkuun tunnusteksti
MT LU (huomaa tyhjät välilyönnit). Viestin hinta on 50 senttiä.