MIELIPIDE Suomalaisen ruuan tulevaisuus omissa käsissä
7 Maanantaina 21. syyskuuta 2015 MIELIPIDE Lähetä mielipidekirjoitus Toivomme napakoita, enintään yhden liuskan pituisia kirjoituksia (alle 2 000 merkkiä välilyönteineen). Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Lähetä kirjoitus osoitteeseen [email protected] tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi. YLIÖ VERKOSSA SANOTTUA Suomalaisen ruuan tulevaisuus omissa käsissä Elintarvikealan uutiset kertovat suomalaisen ruuan pitkään jatkuneista vaikeuksista. Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto on supistunut jo kahtena vuonna peräkkäin. Vuosi sitten voimaan astuneet Venäjä-pakotteet romahduttivat viennin ja vaikea taloustilanne on syönyt kuluttajien ostovoimaa. Venäjän markkinoiden kadottua Euroopassa on ylitarjontaa, mikä on alentanut tuottajahintoja reippaasti. Samaan aikaan suomalaisen kaupan vaikeudet ovat heijastuneet koko ruokaketjuun. Vaikka Suomi elää vanhan sanonnan mukaan viennistä, on hyvä muistaa, että yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu kotimarkkinoista. Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kotimarkkinakysyntä on elinehto, sillä alan tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Hallituksen vaikeiden säästöpäätösten osuessa suoma- HK Scan: 1 000 vai 5 000 emakkoa? Itä- ja kaakkoissuomalaiset sikatalouden harjoittajat ja monet muut maatalousyrittäjät ovat seuranneet hämmentyneinä HK Scanin suorittamaa parikkalalaisen emakkosikalan tilateurastusta. Asia on herättänyt huomiota myös kuluttajien keskuudessa. Etelä-Savossa tämä tosin ei ollut ensimmäinen kerta, kun osuuskuntataustainen yritys irtisanoo tuotantosopimuksia. Kentällä liikkuu tieto, että HK Scanin tavoitteena on vähentää yhteensä 5 000 emakkoa sikaketjustaan. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi huolta vielä tuotantoaan jatkavissa yrittäjissä, koska Parikkalan sikalan eliminointi tuotti vasta 1 000 emakon vähennyksen. Mikä siis on totuus emakoiden vähennystarpeesta? Riittääkö nyt lahdattu emakkomäärä vai tuleeko vielä 4 000 lisää? Kysymykset ovat yksinkertaisia ja niihin voi vastata epäsavolaisen suoraan kyllä tai ei. Jos luku on jokin tuolta väliltä, sekin vastaus kelpaa. Jos tilateurastukset jatkuvat, mitkä ovat kriteerit? Missä kulkee kilometriraja tehtaalta, vai millä tunnusluvuilla irtisanomiset tehdään? Näihinkin on helppo vastata, ellei sitten lopetettavista heitetä arpaa. Jatkokysymys kuuluu, tuleeko seuraavassa aallossa tarve vähentää myös kasvatussikaloita? Vastaukseksi ei kelpaa luettelo sikatalouden ongelmista: Venäjä, sikarutto, lakot, tuontiliha, halpuuttaminen, onko tiloille jatkajia ja niin edelleen. Ne meillä kaikilla on hyvin tiedossa. On vähintäänkin kohtuullista saada selkeä tieto, kannattaako Itä- ja Kaakkois-Suomessa enää siittää sen enempää porsaita kuin niiden kasvattajia. Ainakaan HK Scanin sikaketjuun. Vesa Kallio toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo Vastaukseksi ei kelpaa luettelo sikatalouden ongelmista: Venäjä, sikarutto, lakot, tuontiliha, halpuuttaminen, onko tiloille jatkajia ja niin edelleen. Ne meillä kaikilla on hyvin tiedossa. laisten ostovoimaan, pelätään elintarvikealan vaikeuksien vain lisääntyvän. Jos suomalaisten ostokset keskittyvät yhä vahvemmin hintaan, monien huolena on, että valmistusmaa, valmistusketjun läpinäkyvyys ja eettisyys jäävät vähemmälle huomiolle. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ostovoiman heikentyminen lisää halpojen tuotteiden kysyntää, hintakeskustelu ei kerro koko totuutta ostokriteereistä. Vain joka neljäs kuluttaja nimesi hinnan ratkaisevaksi kriteeriksi Suomalaisen työn liiton alkuvuoden tutkimuksessa. Yhtä monelle tuotteen suomalaisuus oli tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Hinnan ja elintarvikkeiden alkuperän lisäksi kuluttajien valinnoissa painavat laatu ja terveellisyys. Moni vetää yhtäläisyysmerkit suomalaisuuden ja laadun välille, ja yli 70 prosenttia kuluttajista kertoo valitsevansa kotimaisen vaihtoehdon, kun se on tarjolla. Jos kuluttaja käyttää 10 euroa kuukaudessa enemmän kotimaiseen ruokaan, se loisi Suomeen jopa 15 000 uutta työpaikkaa vuodessa. Suomalaisia kiinnostaa yhä enemmän tuotteiden alkuperä ja se, millaiset taloudelliset vaikutukset paikallisten tuotteiden ja palvelujen käytöllä on. Tätä kaupan kannattaa hyödyntää nostamalla voimakkaammin esiin lähituotantoa ja suomalaisia tuotteita. Myös elintarvikeyritysten kannattaa korostaa työllistäviä vaikutuksia, jotta kuluttajat ymmärtävät ostopäätösten vaikutuksia. Mikäli jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, Suomeen syntyisi vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Kuluttajan euro työllistää elintarvikealalla enemmän, jolloin 10 euroa kuukaudessa enemmän loisi jopa 15 000 uutta työpaikkaa vuodessa. Suomalainen kotimarkkina on pieni kasvuhakuiselle yritykselle. Hallituksen sisäinen devalvaatio parantaa myös ruokayritysten kustannuskilpailukykyä, mutta se ei yksin kasvata Suomi-ruuan vientiä. Mallia muista lääkkeistä voi hakea jälleen naapurimaista. Ruotsalaisten ja tanskalaisten menestyksen taustalla on vahvaa brändiosaamista, joka perustuu samoihin pohjoismaisiin menestystekijöihin, joita on myös meillä. Puhtaus, tarkka laadunvalvonta, tunnettu alkuperä, korkea teknologia ja erikoisruokavalioiden huomioiminen ovat kaikki tekijöitä, jotka eivät ole itsestään selviä maailman suurimmilla markkinoilla. Erinomainen tuore esimerkki suomalaisesta brändiosaamisesta on maailman parasta giniä valmistava pohjanmaalainen Kyrö Distilleries. Naapurimme ovat tehneet pitkään ja systemaattisesti töitä ruokaviennin eteen Suomalaiset alan toimijat ovatkin koonneet viime vuonna alkaneeseen Food from Finland -ohjelmaan jo yli 100 yrityksen joukon tekemään kovaa myyntityötä suomalaisen ruuan kohdemarkkinoilla. Yhteisten ponnistelujen tuloksena yritykset ovat saaneet jo ensimmäisiä kauppoja, ja useat neuvottelevat uusien markkinoiden avaamisesta. Samaa kertovat ETL:n tilastot: elintarvikevienti EU-alueelle ja muihin maihin on osoittanut elpymisen merkkejä. Myös alan investointien kasvu kertoo luottamuksesta tulevaan. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Koko ruokaketju maataloudesta teollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli yli 10 prosenttia työllisistä. Ketjun toimijoilla, kuten maatiloilla ja kaupoilla, on myös keskeinen rooli paikallisen elinkeinoelämän ylläpitäjänä. Suomalaisesta elintarviketuotannosta ja sen tulevaisuudesta voivat lopulta huolehtia vain suomalaiset. Nyt jos koskaan kannattaa käyttää vaikutusvaltaansa jokaisella kauppareissulla: suomalaistuotteen valinta tukee suomalaista elintarviketuotantoa, lisää kotimaisen ruuan kysyntää ja luo työpaikkoja Suomeen. Huolehtimalla elintarviketeollisuuden kannattavuudesta, tuotamme koko suomalaiselle yhteiskunnalle vaurautta ja työtä. Hyöty jakaantuu eri toimijoille kuten henkilöstölle, asiakkaille, raaka-aineiden toimittajille ja koko kansantaloudelle. Tuki suomalaiselle elintarvikkeelle on aina tukea suomalaisen työn tulevaisuudelle. Tero Lausala Toimitusjohtaja Suomalaisen työn liitto Syyttelyä ja ymmärrystä Palkansaajien mielenilmaus avasi paitsi osallistujien myös sen ulkopuolelle jääneiden kielenkannat. MT:n Facebookissa paljon porinaa aiheutti uutinen lihantuotantoketjun ruuhkautumisesta. HK Scan kertoi perjantaina, että se joutuu rahtaamaan sikoja Viroon, Ruotsiin ja Puolaan työnseisausten takia. Ay-liike saa kaikki sekaisin. Vastuutonta. Marita Tuominen Tässä on nähtävissä se mitä suuruus tuo. Riittää, kun yksi tehdas lyödään Lylyn toimesta kiinni, saadaan koko tuotannon ala sekaisin. Mitä jos olisi kymmenen pientä teurastamoa HK:n paikalla? Timo Sorvali Ikävästi tulee mieleen, että tässä saadaan tekosyyllä aiheutettua mielipahaa. Hyvin näyttää onnistuvan, että pienipalkkainen työntekijä on syyllinen eikä työnantaja, joka nämä asiat päättää miten haluaa! En voi uskoa että muutama lakkopäivä on oikea syy tällaiseen hulluun roudaamiseen! Pitääkö aina vääntää sitä ruuvia liian kireälle? Tehostaa tuotantoa viattomien kustannuksella! Tuija Nystén Huono tekosyy tuo yhden päivän seisaus. HK haluaa painaa tuotantokulujaan alas ja teettää halvemmalla. Riitta Sinkkonen Mitäpä tuota murehtimaan. Itse ovat viljelijät Sipilän vallankahvaan päästäneet ja ihan varmaan Santeri Alkion opeilla Sipilä hallitustaivaltaan johtaa. On siinä kuiteskin hyvä puoli, että vienti vetää. Risto Kähärä Kommentoi juttuja osoitteessa facebook.com/maaseuduntulevaisuus LUKIJAN KUVA SINIKKA KUJALA Ruskapuska hehkuu Maitohorsmat ovat tänä vuonna jatkaneet väriilotteluaan pukeutumalla helakkaan ruskaväritykseen. Kuvan horsmat kasvavat Utajärvellä. TEKSTIVIESTIT Aktivistit pesiä. Lajit harvinaistuu. Milloinkahan jonkun viljelijän päässä napsahtaa ja näitä eläinaktivisteja tervehditään torrakoilla? Ovat taas aloittaneet ”seikkailun”. Ei nimimerkkiä Politiikka Suomen hallitus: vaikka lakot uhkaa, viekää tehdyt päätökset maaliin. Näyttäkää kenelle valta kuuluu. Enemmistö tukee teitä. Parempi kertarysäys ku jatkuva itku. Oikealla tiellä Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Lähetä kuvaehdokkaasi osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvan tapahtumista. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Vetoomus hallitukselle Vuosikymmenet on eletty suurten pörssiherrojen osinko- ja bonuspalkkojen huumassa. Valtiovallan näpeissä olevat suuryhtiöt ovat olleet pahasti tuhlaavalla linjalla. Myös EU:n mukanaan tuomat velvoitteet, niin kutsutut pakolliset osallistumiset yhteisiin vastuisiin, muun muassa Kreikka-rahoitukseen, heikentävät tilannettamme. Kaiken lisäksi vientimme tyrehtyminen itänaapuriin koskee eniten maidontuottajiin. Maanviljelijöitä ja metsän omistajia sekä tavallisia yrittäjiä on rokotettu kovalla kädellä myös valtiovallan toimesta. Nyt jälleen kerran viljelijäväestö tunsi tänä kesänä myös luonnon kurjan puolen. Me täällä Pyhäjärvellä olemme saaneet kokea tänä kesänä ennennäkemätöntä tuhoa vesisateiden vuoksi perunan, juuresten, marjojen, viljan, laidunten sekä nurmisadon suhteen. Suuret menetykset heikentävät toimeentuloa: millä maksellaan lainat, eläinten rehut, tilan juoksevat menot, verot, pakollisista investoinneista puhumattakaan sekä koko perheen elantokustannukset? Lehdissä on uutisoitu katokorvauksista ja kriisirahoituksesta. Toivottavasti valtiovalta ei pidä pilkkanaan viljelijöitä. Nyt jos koskaan tarvitaan apua. Tukien maksua tiloille on aikaistettava, kriisieuroja varattava riittävästi ja maksatukset nopeasti liikkeelle, Suuret menetykset heikentävät toimeentuloa: millä maksellaan lainat, eläinten rehut, tilan juoksevat menot, verot, pakollisista investoinneista puhumattakaan sekä koko perheen elantokustannukset? myös katokorvaukset. Kriisirahastosta maksettavat korvaukset tulee olla nyt tuhansia euroja, jos valtiovallan on tarkoitus pelastaa viljelijöitä pääsemään pahimman jakson yli. Maksatuksiin tulisi ryhtyä pikaisesti. Katokorvauksissa on karjatiloilla huomioitava kaikki menetykset. Pienillä lypsykarjatiloilla, joilla lypsäviä on kahdenkymmenen tuntumaan ja työkoneistus vähäistä, yrittäjät ovat lujilla ruumiillisesti ja nyt kadon vuoksi myös henkisesti. Perheviljelminä nämä tilat ovat kuitenkin tehokkaita ja lisäksi tuotantoeläimet ovat tautivapaita. Valtiovallan on huomioitava maataloutta koskevissa päätöksissään Suomen erityisolot ilmastollisesti ja se, että kaikki ei meidän olosuhteissa tarvitse olla suurta. Parsinavetat ovat olleet ja ovat edelleen eläimille hyvät. Hoito on yksilöllistä ja eläimen kohtelu hyvää. Miksi kaikki oppi otetaan Keski- Euroopasta, oloista joka ei sovi Suomeen? Olisiko aika tarkastaa päätöksiä, joilla kielletään parsinavetat? Ja päivittää parsinavetoiden olosuhdekartoitus vastaamaan tämän päivän tarpeita, huomioimalla eläinten kokoa vastaavat vaatimukset ja hoitajien tarpeet sekä avata lainahanat myös näille tiloille. Muistakaa päättäjät, että ilman viljelijää ei ruokaa ole. Kadon kohdatessa apua tarvitsevat niin pienet kuin isotkin tilat tasapuolisesti, jotta kansallinen tuotanto-omavaraisuus säilytetään ja nuoremme jaksavat uskoa tulevaisuuteen myös maatalouden jatkajina. Yli 50 vuotta työelämässä olleena niin karja- kuin metsätyötäkin tehneenä perheenäitinä haluan julkisesti viestittää päättäjille viljelijöiden hätää. Sanni Karjalainen eläkeläinen Pyhäjärvi Työttömyyskorvauksilla Eldoradoon Voisiko työttömyyskorvauksia käyttää muuten kuin maksamalla ihmisille tekemättömyydestä ja vielä palkkaamalla toiset vahtimaan toimettomuutta? Nykyjärjestelmähän on tämän tapainen, cv:n hiontakurssit ja hakuaktivoinnit eivät tuo vero- ja vientituloja. Valtio on käyttänyt tänä vuonna jo ennätysmäärän, yli 5 miljardia euroa työttömyyskorvauksiin. Suomessa on 400 000 ammatti-ihmistä vailla työtä. Ostamme energiaa yli viidellä miljardilla eurolla vuosittain. Mitä jos aletaankin tehdä energiamme itse? Valtio ja alueen kunnat perustaisivat Suomi Energia Oy:n hyödyntämään puuta ja turvetta. Työtä tarjoutuisi metsäinsinööreille, motokuskeille, autonkuljettajille, trukkikuskeille, tuotantolinjojen ja -tilojen rakentajille, koneenkäyttäjille, siivoojille, myyntipäälliköille, assistenteille, kirjanpitäjille, laatupäälliköille, kunnossapitäjille. Liki jokaiselle jotakin. Työttömät olisivat etusijalla uusiin työpaikkoihin ja nopeasti koulutettavissa eri tehtäviin. Näin syntyisi jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Samalla alueellisia lämmitysratkaisuja rukataan uuden strategian mukaisiksi. Sama malli toimisi myös Puuta maailmalle Oy:llä. Kymmeniä miljoonia kuutioita vuotuisesta kasvusta jää hyödyntämättä (Metsäteollisuus ry 2015), eikä hakkuu-, vienti- ja työtuloja synny maakuntiin. Eikö Suomen kannattaisi hakea maailman markkinoilta hintataso, jossa nopeasti hyödynnettävä sahatavara liikkuu? Norjahan on tällä mallilla tehnyt lohenkasvattamisesta valtavan bisneksen. Mikä estäisi käyttämästä toimettomuuteen uppoavia miljardeja perustamalla liiketoimintoja puhtaan veden hyödyntämiseen, maailmalla kysyttyihin luonnonmarjoihin ja sieniin, kylmän ja pimeän myyntiin ja matkailun merkittävään kasvattamiseen, tietoverkkoihin ja jopa kaivoksiin. Megatrenditkin tukevat näitä aloja. Useimmissa maissa, jopa USA:ssa valtio käynnistää uusia bisneksiä. Näinhän Suomikin toimi takavuosina perustamalla Rautaruukkia, Outokumpua ja metsäyhtiöitä. Puhdasoppisia talousteorioita seurailemalla on hukattu kruununjalokiviä. Yleensä tässä kohti kaivetaan vanhoja esimerkkejä valtion ja kuntien epäonnistumisista liiketoiminnassa. Totta kait niitäkin tapahtuu ja tämä on hyväksyttävä osana uudistumista. Tulevaisuuden tutkimuksen professori Sirkka Heinosen (KL Optio 12/2015) mielestä uutta työtä olisi luotava haasteiden voittamiseksi. Uusiutuva energia tulee olemaan Suomelle Eldorado, lupaa Heinonen. Arto Tahkola toimitusjohtaja, KTM Kempele Juu samaa mieltä, hölmöä on maajussin Kokoomusta äänestää. Tosin eipä mikään muukaan puolue meitin puolia pidä, oikein tosissaan. Ei nimimerkkiä Olisiko aika säästää puoluetukien ja optioiden maksussa? Ei nimimerkkiä Nitraattidirektiivi Hyvä,jos saadaan selkeys nitraattidirektiivin tulkintaan. Toisaalta en ymmärtänyt kohkausta alkujaankaan, sillä direktiivi ei vaatinut asfalttia ensinkään. Ei nimimerkkiä Eikös lannan levitys ollut viime syksyyn asti sallittua 15.11. mennessä, vai joko sitäkin pykälää on jälkikäteen kiristetty? Ei nimimerkkiä Propaganda Tarvitaanko tähän lehteen propakandateologi, jonka tavoite on saada tuottajille entistäkin viheliäisemmät olosuhteet? Stoppia susille ja liito-oraville. Ei nimimerkkiä Ensi vaaleissa äänestän KD:tä. Kaikki muut puolueet ovat olleet liian kovia kääntämään takkia. KD tehkää kunnon maatalousohjelma. Ei nimimerkkiä Jo valkeni ay-pomoille, miten Suomi nousee suosta. Sopivat yhdessä. Välläri Ruiskutukset Miksi kukaan ei sanktioi ruiskutetuista glyfosaattiviljoista? Puhdasta glyfosaattia sisältävää broilerin ja sianlihaa Suomesta? Syöpävaara Yara Yara hoitaa reklamaatiot. Ilmoitin keväällä kivikovasta apulantasäkistä. Tuossa se vielä nököttää. Se siitä vaihtamisesta. Vaihtoa yhä odottava Pakolaiset Pakolaisten ihannointi on mennyt liian pitkälle Suomessa. Velkarahalla elätetään. Jos Suomi olisi yhtä rikas kuin Ruotsi, asia olis toinen. Ei nimimerkkiä Linnusto Kotieläintilat ovat harvassa, joten pääskysillä ja kottaraisilla on enää harvassa paikassa mahdollisuutta Ei nimimerkkiä Unkari Unkarilaiset toimivat kuin Etelä-Afrikka rotuerottelun aikaan. Raja-aitojen rakentaminen ei kuulu vapaan liikkuvuuden Eurooppaan. Maailman kansalainen Torajyvät Torajyvät saa rukiista pois käsin valikoimalla. Kokemusta on tuhansien ruiskilojen verran vuosien varrelta. Lienee ainoa mahdollisuus. Emäntä ja isäntä Tuulivoima Olli Rehn, kirjoituksessa tuulivoima on siirtymävaiheen energia. Ympäristövahinko on kuitenkin pysyvä näissä tuulipuistoissa. Ei nimimerkkiä Honkajoki Hyvä bisnes tuolla Honkajoella. Myyvät lämpöä, lannoitetta ja vielä nahkojakin. Valtio tukee ja lisäks viljeljä viä maksaa, että saa toimittaa raaka-aineen. Ei nimimerkkiä Syyria Venäjä tukee laillista Syyrian hallitusta. Nato USA tukee toimittajien mukaan ”maltillisia” joukkoja. Kuinka siitä sota tulee? Mietityttää Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Lähetä enintään 160 merkkiä pitkä viesti numeroon 173 172. Kirjoita viestin alkuun tunnusteksti MT LU (huomaa tyhjät välilyönnit). Viestin hinta on 50 senttiä.
© Copyright 2024