ja nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvioehdotus ja vuosien

LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNNAN VUODEN 2016
TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN 2016 - 2018
TALOUSSUUNNITELMA
Yleistä
Sivistystoimen käyttötalouden toimintamenojen muutos verrattuna vuoden 2015 muutettuun
talousarvioon on 2,2 % ja liikunta- ja nuorisolautakunnan 8,1 %. Kehys sisältää vuodelle
2016 palkantarkistukset, toimitilavuokrien ja siivouksen muuttuneet kustannukset, joista
suurimpina ovat Leppävaaran uimahallin toimitilavuokrat ja siivous, 3,2 milj. euroa.
Vuoden 2016 alussa otetaan peruskorjauksen jälkeen käyttöön Leppävaaran uimahalli ja
kesällä 2016 maauimala. Iso Omenan palvelutorille siirtyy 2016 nuorten tieto- ja
neuvontapiste yESBOx. Suunnitelmakaudella toteutuvat mm. Tapion kentän huoltorakennus,
Luukin leirikeskuksen perusparannus sekä Kirkkojärven nuorisotilan rakentaminen.
Yhteistyöhankkeina muiden tulosyksiköiden kanssa valmistuu nuorisotiloja mm. koulujen
yhteyteen.
Kohdassa koneet ja kalusto varaudutaan talousarviovuonna Leppävaaran maauimalan,
Tapion kentän huoltorakennuksen, iso Omenan palvelutorin ensikertaiseen kalustamiseen.
Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan mm. jäänhoitokoneiden hankintaan, lähiliikuntaalueiden kalustamiseen, Luukin leirikeskuksen ja Kirkkojärven nuorisotilan ensikertaiseen
kalustamiseen. Yhteishankkeina eri tulosyksiköiden kanssa valmistuvien nuorisotilojen
kalustamiseen on esitetty määrärahaa.
Talousarvio 2016 sisältää mm. seuraavat resurssit ja palvelut:
• henkilöstön palkkakustannukset
• 68+ liikuntatarjonta ostopalveluna, kehitystyö
• peruskoulujen uinninopetus ostopalveluna sekä omana toimintana Tapiolan uimahallissa
• kulttuuri- ja liikuntapolku Kulps
• Ice Hearts-toiminta, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen
• Muuvi-, Wau!-, ja uutena Jumppi -kerhot, matalan kynnyksen toimintaa
• Leppävaaran uimahallin ja maauimalan käyttöönotto
• pallokenttien kunnossapito ja hiihtolatujen tekovalmius vuoden 2015 tasoisena
• uimarantojen valvonta vuoden 2015 tasolla
• Stadium Sports Camp - liikunnallinen monilajileiri
• nuorten kesäsetelit 900 kpl a´300 euroa
• Nuori Espoo Suuntaamo, uuden mukainen toimintamalli
• osallistuminen nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin 1 nuorisonohjaajan työpanoksella
• Tyttöjen talo- kumppanuussopimus
• Tajua Mut! - projektin jatkuminen
• Iso Omenan palvelutorin käynnistämiskustannukset yESBOx:n osalta
• avustukset vuoden 2015 tasolla
Liikuntapalvelujen perusparannusraha 1,5 milj. euroa, määrärahaa käytetään liikunta- ja
nuorisolautakunnan liikuntapaikkojen perusparantamiseen.
Tulot
Leppävaaran uimahalli avataan vuoden 2016 alussa ja maauimala kesällä 2016, tuloja on
lisätty pohjalla oleviin tuloihin 0,3 milj. euroa. Nuorisopalvelut hakee Opetus- ja
kulttuuriministeriöstä rahoitusta, etsivän nuorisotyön ja Tajua Mut! - toimintamallin
valtakunnallisen osaamiskeskuksen suunnittelutyön syventämiseksi, vastaavat kulut tulevat
menopuolelle.
38
LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA
Talous ja investoinnit
Suunnitelmakaudella on varauduttu Tapion kentän huoltorakennuksen, Luukin
leirikeskuksen, Kirkkojärven nuorisotilan sekä uusien ja peruskorjattujen koulujen
liikuntatilojen toimitilavuokriin ja siivouksiin.
Kumppanuusmallilla toteutettavaa liikuntarakentamista tullaan jatkamaan
suunnitelmakaudella. Tämä malli edellyttää, että kaupunki tukee urheiluseuroja vuokraavustuksin.
380
LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT
Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja
markkinoinnin määrä-rahat.
Toiminnan kehittäminen
Liikunta- ja nuorisopalveluiden valtuustokauden ja vuositason tavoitteet perustuvat Espoo
tarinaan ja sitä kautta Liikuntapalveluiden sekä Nuorisopalveluiden tarinaan. Asetamme
vuositason tavoitteet ja seuraamme niiden toteutumista systemaattisesti strategiaprosessin
mukaisesti.
Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopisteet vuodelle 2016:
• Nuori Espoo Suuntaamo
• Omavalvonnan lisääminen sekä nuoriso- että liikuntatiloissa
• Kumppanuuksien hallinta (seura- ja järjestöyhteistyön kehittäminen ja
lisääminen)
• Työhyvinvointisuunnitelma tulosyksikölle osana parempaa sekä
tuloksellisempaa johtamista
• Tajua Mut – toiminta
• Toimivat sähköiset järjestelmät
• Liikuntapaikkojen matalan kynnyksen aktiviteettimahdollisuuksien
lisääminen
• Matalan kynnyksen harrasteliikunnan lisääminen
• Kesätyöntekijät osana nuorisotakuuta
• Leppävaara mahdollisuutena
• Maahanmuutto ja monikulttuurisuuden huomioiminen osana omaa ja
kumppanuustoimintaa
Matalan kynnyksen (kynnyksettömien) palveluiden kehittäminen on edelleen
painopisteemme. Lasten ja nuorten matalankynnyksen, jatkamme erilaisten
harrastemahdollisuuksien kehittämistä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Aktivoimme ja
osallistamme kuntalaisia omatoimiseen liikuntaan tarjoamalla liikuntaneuvontaa sekä
avointa, ilman ennakkoilmoittautumismenettelyä edellyttävää toimintaa. Lisäämme Liikuntaja ulkoilupaikoilla matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia kehittämällä
lähiliikuntapaikkoja.
Kehitämme toimintaamme yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Kun kaupunki
jakaa avustuksia, se tulee aikaisempaa perusteellisemmin edellyttämään avustusta saavilta
järjestöiltä Liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteiden mukaista toimintaa osana Espoo
Liikkuu – ja Nuori Espoo ajattelua. Kaupungin resurssit eivät tule liikunta- eikä
nuorisopalveluissa lisääntymään, mutta palvelutarve kasvaa monin tavoin. Tulemme
jatkossa lisäämään seurayhteistyötä matalan kynnyksen harrastamisen, monikulttuurisen
toiminnan ja sitä kautta myötävaikutamme maahanmuuttajien integroitumiseen ja
juurtumiseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nuorisojärjestöiltä odotamme osallistumista
Espoon nuorisopalveluiden tarinan toteutumiseen.
Espoo Liikkuu - ja Nuori Espoo - brändit tulevat näkymään tapahtumissa ja kampanjoissa
kuten edellisenäkin vuonna. Lisäksi näkyvyys toimipisteissä vahvistuu. Molempien brändien
ajatus on olla enemmän kuin Espoon Liikuntapalvelut tai nuorisopalvelut voisivat ilman
verkottumista olla: Espoo Liikkuu jo vahvasti koulumaailmassa ja Nuori Espoo elää jo osana
kouluja, kirjastoverkkoa ja on näkyvissä yhä enemmän järjestötoiminnassa.
Verkkoviestintään panostetaan ja yhteistyökumppaneiden rooli markkinoinnissa ja
viestinnässä korostuu. Haluamme luoda yhteisen sähköisen jalustan, josta eri nuorten
ryhmät hyötyvät paitsi informaatiokanavana myös erilaisten mahdollisuuksien nostamisena.
Yhteisötunnuksen käyttö lisääntyy.
Henkilöstö
Liikunta- ja nuorisopalveluissa työskentelee yli 250 henkilöä. Palvelupinnassa olevan
henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla ja tehtävät hoidetaan nykyisellä
henkilökunnalla tehtäväkuvia tarkistamalla. Henkilöstösuunnittelua tehdään systemaattisesti
ja prosessissa arvioidaan Espoo tarinasta johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden
vaikutusta henkilöstöresursseihin. Tilojen käytön tehostaminen ja palveluiden uudelleen
organisoiminen edellyttää henkilöstöresurssien hyvää organisointia, tällä ei ole suoranaista
vaikutusta henkilöstömääriin. Osana henkilöstön johtamista varmistetaan henkilöstön
osaaminen ja työtehtäviin kouluttautuminen sekä koko henkilökunnan työhyvinvointi.
Työnkiertoa toteutetaan suunnitelmallisesti, jotta mahdollistetaan työntekijöiden liikkuvuus eri
toimipisteiden välillä.
Johtamisen ja esimiestyön osalta nostetaan esiin uusia kehittämistoimenpiteitä ja jatkamme
aikaisemmin sovittujen käytänteiden toimeenpanoa ja jalkauttamista. Johtamisen
sopimuksen 2.0 mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Toteutamme Liikunta- ja nuorisopalveluiden työhyvinvointisuunnitelman ja käytämme sen
perustana palvelualueiden omia työhyvinvointisuunnittelmia. Työhyvinvoinnin johtamisella on
vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen sekä tätä kautta sairauspoissaolojen
vähenemiseen.
Nuorisotakuun edellyttäminä toimina jatkamme harjoittelijayhteistyötä ja vahvistamme
oppisopimuskäytäntöjä kiinnittämällä huomiota näihin liittyvien prosessien
suunnitelmallisuuteen. Kesätyöntekijöiden määrää on viime vuosina pystytty kasvattamaan
ja vuonna 2016 tämä määrä pyritään pitämään vähintään kuluvan vuoden tasolla.
Sähköisten järjestelmien käyttöönotto vaatii henkilöstöltä uutta osaamista ja hallintaa, mikä
edellyttää henkilöstökoulutusta. Riittävä ja työtehtäviin vaadittava järjestelmien hallinta on
osa henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Digitalisaation kasvun yhteydessä on
varmistettava, että henkilöstöllä on tältä osin riittävä osaaminen.
362
LIIKUNTAPALVELUT
Palvelut
Painopisteenä on lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen urheilupuistoissa, kuntoradoilla,
uimarannoilla, ulkoilusaarilla ja pallokentillä suunnitelman mukaisesti.
Leppävaaran uimahalli avataan tammikuussa, maauimalan avajaisia vietetään toukokuussa.
Kaikissa uimahalleissa kulkuoikeudet vaihdetaan korteista rannekkeisiin, joka mahdollistaa
monipuolisemman palvelun esim. maauimalassa.
Matinkylän urheilupuistoon valmistuu kaukalon kokoinen tekojää.
Leppävaaran hiihto-olosuhteita parannetaan sprinttiladulla, kuntokiharasta tehdään uusi
yhteys urheilupuistoon.
Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa, Laaksolahden urheilupuiston kehittäminen odottaa
Kiekkoilun Tuki ry:n hallihankkeen mahdollista toteutumista Perkkaalla.
Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue valmistuu kesällä.
Pallokenttien kunnossapitoon sekä hiihtolatujen tekoon varaudutaan vuoden 2015
tasoisesti. Koulukenttien jäädytys hoidetaan alueellisesti.
Yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa uusitaan ja parannetaan kuntoratoja ja
ulkoilureittejä ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Erityisesti parannetaan talviaikaisten
kävelyreittien olosuhteita.
Uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2015 tasoisena. Valvonta suoritetaan
kesätyöntekijöiden toimesta.
Liikuntapaikkojen valvontaa suoritetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Paikalliset
urheiluseurat vastaavat Espoonlahden ja Leppävaaran urheiluhallien sekä Otaniemen ja
Kauklahden kenttien valvonnasta. Myös Tuulimäen skeittihallin valvonnasta tehdään
sopimus Espoon Rullalautailijat ry:n kanssa.
Venesatamien laitureita on peruskorjattu aiemmin yhteistyössä venekerhojen kanssa.
Keväällä uusitaan Nuottaniemen venesataman laitureita, muissa satamissa korjataan vain
kaikkein huonokuntoisimpia laitureita.
Nokkalan venesataman peruskorjaus saatetaan loppuun, uusi kahvilayrittäjä aloittaa
toimintansa keväällä.
Kumppanuutta on toteutettu myös liikuntakohteiden rakentamisessa. Seurat ovat
toteuttaneet uusia liikuntaolosuhteita kaupungin myötävaikutuksella. Strategian mukaisesti
liikuntapalvelut on edistänyt näiden uusien paikkojen syntymistä ja näin kaupunki on
välttynyt uusilta investoinneilta. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin
35 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Vuokra-avustuksen pitäminen vähintään
tällä tasolla on välttämätöntä kumppanuusmallien turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden
lisäämiseksi. Tavoitteena on, että avustus seuroille on 40 prosenttia toteutuneista
vuokrakustannuksista.
Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään edelleen,
käyttövuoroja keskitetään ja valvontaa jatketaan urheiluseurojen kanssa ns. omavalvontana.
Tarkoituksena aloittaa alueellinen kokeilu viikonloppujen valvonnan siirtämisestä
urheiluseuroille. Valvonnan sujuvuus ja turvallisuus vaatii sähkölukkojen asentamista
kouluille.
Terveyttä edistävää liikuntaa kehitetään poikkihallinnollisesti ja yhteistyöllä eri toimijoiden
kanssa, jotta kaikki voivat liikkua Espoossa enemmän. Ohjatut liikuntapalvelut toteutetaan
espoolaisen lähellä, lähiliikuntamahdollisuudet ja vuodenajat huomioiden. Ohjattujen
liikuntapalvelujen saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota. Toimenpiteitä
kohdennetaan erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien
aktivoimiseen liikuntaneuvonnan ja kynnyksettömän ohjatun liikuntatarjonnan keinoin.
Kaikkien liikunnanohjaajien työnkuvaan kuuluu liikuntaneuvonta osana kuntalaisten
elämäntapaohjausta.
Ohjattua liikuntakurssitoimintaa järjestetään pääsääntöisesi erityisryhmille ja ikäihmisille,
joille liikunnan vaikuttavuudesta on erityistä hyötyä. Painonhallintaryhmiä osana
elämäntapaohjausta tarjotaan alueittain ja yhdistysyhteistyönä. Isot liikuntatilat alueittain
mahdollistavat ohjatut liikuntaryhmät ikäihmisille. Ikäihmisten ja eri ikäryhmien välistä
yhtäaikaista liikuntaa kehitetään erityisesti loma-aikojen liikuntatarjonnassa. Ostopalvelua
koulujen loma-ajoilla vähennetään. Omatoimista liikkumista tukevaan markkinointiin
panostetaan (erityiskortit, liikuntavideot). 68+ sporttikortin vaikuttavuutta mitataan
yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 68+ liikuntatarjontaa ostopalveluna
kehitetään.
Ala- ja esikoululaisten uinninopetus toteutetaan kuljetuspalveluineen uimahalleissa. Tapiolan
uimahallin alakoulujen uinninopetus- ja ohjatun vesiliikuntatarjonnan kolme vuoden projekti
kaupungin liikunnanohjaajilla on otettu käyttöön. Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja
maauimalan valmistumisen myötä liikuntamahdollisuudet rikastuttavat ohjattua
liikuntatarjontaa. Espoon kaupungin henkilöstölle suunnattujen kuntojumppien ostopalvelun
jatkamista harkitaan.
Toiminnan kehittäminen
Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri
organisaatioiden kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa
järjestetään säännöllisiä tapaamisia avustusten ja liikuntapalvelujen sekä käyttövuorojen
jaon kehittämiseksi.
Kehittämisprojekteista lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntaa Wau ja Muuvi
kerhoja monipuolistetaan uusilla lajeille. Uutena toimintana on aloitettu Jumppi, joka
kohdennetaan 7-9 luokkalaisille.
Toiminnan vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Laaditaan kaupunkitason selvitys
maksuttoman liikunnan tarjonnasta.
Liikkuva Koulu – projektiin osallistutaan laajasti eri palvelualueiden osalta yhdessä
koulusektorin kanssa. Kouluille osoitetaan tukea välineiden hankinnoissa.
Vuonna 2016 järjestetään Espoossa Leppävaarassa toinen Stadium Sports Camp –
liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu 11-14 –vuotiaille tytöille ja pojille. Kahden viikon
aikana on tarkoitus tavoittaa yhteensä 600 nuorta. Uutena leirimuotona on day camp
päiväleiri.
Omavalvonnan lisäämiseksi uudet ja saneerattavat koulut tulee suunnitella ja rakentaa
omavalvontamahdollisuudet huomioiden.
Venesatamapalveluja kehitetään yhteistyössä venekerhojen ja veneilyalan yritysten kanssa.
372
NUORISOPALVELUT
Nuorisopalvelut huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta
nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm.
nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja
neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen,
kulttuurinen, kansainvälinen ja yhdenvertaisuutta edistävä nuorisotoiminta sekä nuorten
ympäristökasvatus.
Nuorisopalvelut on nuoria varten. Kuuntelemme nuoria ja mietimme yhdessä, miten
voimme toteuttaa parempia, innostavampia ja vetovoimaisempia vapaaajanviettomahdollisuuksia yhdessä nuorten itsensä ja yhteistyökumppaneidemme
kanssa. Jokainen nuori on meille tärkeä kumppani.
Nuorisotoimintaa toteutetaan nuorten kanssa vapaa-aikana, päihteettömästi ja
turvallisesti, vastapainona arjen velvollisuuksille. Luomme mahdollisuuksia harrastaa,
viettää vapaa-aikaa ja kokea elämyksiä. Reagoimme nopeasti nuorten elämässä ja
toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin - tiedostamme, että kiva tekeminen
muuttaa muotoaan. Kohdennamme palvelumme erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole
harrastuksia.
Osaavat, luovat ja uusia ratkaisuja etsivät nuorisoalan ammattilaisemme kulkevat
nuorten rinnalla jakaen elämän iloja ja suruja. Kohtaamme nuoren yksilönä, osana
yhteisöä. Toimimme mahdollistajina nuorten ideoiden ja aloitteiden toteuttamiselle ja
tuotamme erilaisia harrastus- ja ryhmätoimintoja. Ohjaamme tukea tarvitsevia nuoria
muiden palvelujen piiriin rinnalla kulkien. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat
toimintamme ydin.
Kehitämme nuorisopalveluja kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa. Etsimme uusia
tapoja ja paikkoja kohdata nuori hänen omassa arkiympäristössään - koulussa,
nuorisotilalla, kirjastossa tai vaikkapa ostoskeskuksessa. Kannamme
yhteiskuntavastuuta osallistumalla Nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin. Yhteistyö
perheiden, nuorisojärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa on meille tärkeää.
Innovoimme yhdessä ja uskallamme rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja nuorten
hyväksi. Tuemme nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoisten tekemää työtä, haluamme olla
edelläkävijöitä.
Kehitämme lähipalvelujen tueksi tulevaisuudessa laajemmalta alueelta nuoria kokoavaa
Nuorten areena -toimintaa. Nuorten areenat mahdollistavat monipuolisten
harrastemahdollisuuksien sekä nuorille suunnattujen tukipalvelujen tarjoamisen
kynnyksettömästi samassa paikassa.
Palvelut
Nuorisopalveluissa käynnistyi elokuussa 2015 Nuori Espoo Suuntaamo, jossa tavoitteena on
määritellä Espoon nuorisopalvelujen toimintalinjat Nuori Espoo-tarinan jalkauttamiseksi,
huomioiden kaupunkitasoisen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset
realiteetit käytössä oleviin resursseihin liittyen. Olennaiset kysymykset ovat: Missä
espoolaista nuorisotyötä tehdään tulevaisuudessa? Kuinka paljon toimimme nuorisotiloilla,
kouluissa, kirjastoissa ja muissa nuorten arkiympäristöissä? Mistä olemme valmiita
luopumaan? Miten voimme tuottaa mahdollisimman laadukasta nuorisotyötä
mahdollisimman tehokkaasti, huomioiden nuorten toiveet ja tarpeet palveluille?
Nuori Espoo Suuntaamo toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin osallistaen projektiin
koko nuorisopalveluiden henkilöstö, liikunta- ja nuorisolautakunta, liikunta- ja
nuorisopalvelujen johtoryhmä, lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntijaryhmä,
nuorisojärjestöt, sekä erityisesti nuoret. Nuorten kuulemisiin osallistuvat nuorisovaltuusto ja
nuoria kaikilta nuorisotiloiltamme.
Projektin tuotoksena syntyy liikunta- ja nuorisolautakunnassa hyväksytty päätös
nuorisopalvelujen tehtävistä ja resurssien käytöstä - nuorisopalvelujen suunnasta. Uuden
suunnan mukaista toimintaa käynnistetään heti alkuvuonna 2016.
Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan
Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan palvelutarjontaa Espoossa.
Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään
15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset.
Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan avustuksilla, myöntämällä
tiloja kerho- ja leiritoimintaan sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin varataan
414 000 euroa.
Nuorisopalvelut vastaa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta, jota toteutetaan
monialaisena yhteistyönä koulujen ja koulutuskuntayhtymän, sosiaali- ja terveystoimen,
konsernihallinnon, poliisin, TE-toimiston, Puolustusvoimien sekä järjestöedustajien kanssa.
Verkostolle kuuluvat Nuorisolain 7a§:n mukaiset tehtävät. Nuorisopalvelupäällikkö toimii
Nuorisolain mukaisena etsivästä nuorisotyöstä vastaavana viranomaisena.
Toiminnan kehittäminen
Vuonna 2015 käynnistyi Ohjaamo-toiminta Espoossa. Nuorisopalvelut ovat Ohjaamossa
kumppanina. Olemme osoittaneet yhden nuorisonohjaajan työresurssin Ohjaamon käyttöön.
Lisäksi nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx tekee tiivistä yhteistyötä Ohjaamon kanssa.
Vuonna 2016 avataan Iso Omenan Palvelutori, johon siirtyy nuorten tieto- ja neuvontapiste
yESBOx. Nuorisopalvelujen henkilöstösuunnitelmassa on esitetty 2 uutta
nuorisonohjaajavakanssia tälle keskeiselle liikenneyhteyksien risteyspaikalle.
Projektikehittäminen jatkuu nuorisopalveluissa seuraavasti:
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman alaisuuteen kuuluva, sivistystoimenjohtajan omistama
Tajua mut! -toimintamallin kehittäminen toteutetaan nuorisopalveluista käsin.
Kouluyhteistyötä kehitetään projektimuotoisesti kesäkuun loppuun 2016 saakka, minkä
jälkeen luodut menetelmät vakiinnutetaan osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa.
Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toiminnoissa.
Nuorten bänditoimintaa kehitetään Rock Academy -projektissa yhdessä muiden
pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Rock Academy Finland on Turun kaupungin
nuorisopalveluiden kehittämä valmennusohjelma bändeille, johon sitoudutaan kahdeksi
vuodeksi. Toiminta on käynnistynyt Espoossa keväällä 2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä haetaan avustusta etsivän nuorisotyön ja Tajua mut! toimintamallin valtakunnallisen osaamiskeskuksen suunnittelutyön syventämiseksi vuonna
2016. Pohjana on vuonna 2015 valmistuva osaamiskeskuksen toteuttamissuunnitelma.
Mahdollinen varsinainen osaamiskeskus käynnistyy vuonna 2017 ja sen hallinnoimisen
osalta järjestetään erillinen haku, johon myös Espoon kaupunki voi lähteä halutessaan
mukaan.