LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNNAN VUODEN 2016 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN 2016 - 2018 TALOUSSUUNNITELMA Yleistä Sivistystoimen käyttötalouden toimintamenojen muutos verrattuna vuoden 2015 muutettuun talousarvioon on 2,2 % ja liikunta- ja nuorisolautakunnan 8,1 %. Kehys sisältää vuodelle 2016 palkantarkistukset, toimitilavuokrien ja siivouksen muuttuneet kustannukset, joista suurimpina ovat Leppävaaran uimahallin toimitilavuokrat ja siivous, 3,2 milj. euroa. Vuoden 2016 alussa otetaan peruskorjauksen jälkeen käyttöön Leppävaaran uimahalli ja kesällä 2016 maauimala. Iso Omenan palvelutorille siirtyy 2016 nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx. Suunnitelmakaudella toteutuvat mm. Tapion kentän huoltorakennus, Luukin leirikeskuksen perusparannus sekä Kirkkojärven nuorisotilan rakentaminen. Yhteistyöhankkeina muiden tulosyksiköiden kanssa valmistuu nuorisotiloja mm. koulujen yhteyteen. Kohdassa koneet ja kalusto varaudutaan talousarviovuonna Leppävaaran maauimalan, Tapion kentän huoltorakennuksen, iso Omenan palvelutorin ensikertaiseen kalustamiseen. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan mm. jäänhoitokoneiden hankintaan, lähiliikuntaalueiden kalustamiseen, Luukin leirikeskuksen ja Kirkkojärven nuorisotilan ensikertaiseen kalustamiseen. Yhteishankkeina eri tulosyksiköiden kanssa valmistuvien nuorisotilojen kalustamiseen on esitetty määrärahaa. Talousarvio 2016 sisältää mm. seuraavat resurssit ja palvelut: • henkilöstön palkkakustannukset • 68+ liikuntatarjonta ostopalveluna, kehitystyö • peruskoulujen uinninopetus ostopalveluna sekä omana toimintana Tapiolan uimahallissa • kulttuuri- ja liikuntapolku Kulps • Ice Hearts-toiminta, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen • Muuvi-, Wau!-, ja uutena Jumppi -kerhot, matalan kynnyksen toimintaa • Leppävaaran uimahallin ja maauimalan käyttöönotto • pallokenttien kunnossapito ja hiihtolatujen tekovalmius vuoden 2015 tasoisena • uimarantojen valvonta vuoden 2015 tasolla • Stadium Sports Camp - liikunnallinen monilajileiri • nuorten kesäsetelit 900 kpl a´300 euroa • Nuori Espoo Suuntaamo, uuden mukainen toimintamalli • osallistuminen nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin 1 nuorisonohjaajan työpanoksella • Tyttöjen talo- kumppanuussopimus • Tajua Mut! - projektin jatkuminen • Iso Omenan palvelutorin käynnistämiskustannukset yESBOx:n osalta • avustukset vuoden 2015 tasolla Liikuntapalvelujen perusparannusraha 1,5 milj. euroa, määrärahaa käytetään liikunta- ja nuorisolautakunnan liikuntapaikkojen perusparantamiseen. Tulot Leppävaaran uimahalli avataan vuoden 2016 alussa ja maauimala kesällä 2016, tuloja on lisätty pohjalla oleviin tuloihin 0,3 milj. euroa. Nuorisopalvelut hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä rahoitusta, etsivän nuorisotyön ja Tajua Mut! - toimintamallin valtakunnallisen osaamiskeskuksen suunnittelutyön syventämiseksi, vastaavat kulut tulevat menopuolelle. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Talous ja investoinnit Suunnitelmakaudella on varauduttu Tapion kentän huoltorakennuksen, Luukin leirikeskuksen, Kirkkojärven nuorisotilan sekä uusien ja peruskorjattujen koulujen liikuntatilojen toimitilavuokriin ja siivouksiin. Kumppanuusmallilla toteutettavaa liikuntarakentamista tullaan jatkamaan suunnitelmakaudella. Tämä malli edellyttää, että kaupunki tukee urheiluseuroja vuokraavustuksin. 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrä-rahat. Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja nuorisopalveluiden valtuustokauden ja vuositason tavoitteet perustuvat Espoo tarinaan ja sitä kautta Liikuntapalveluiden sekä Nuorisopalveluiden tarinaan. Asetamme vuositason tavoitteet ja seuraamme niiden toteutumista systemaattisesti strategiaprosessin mukaisesti. Liikunta- ja nuorisopalveluiden painopisteet vuodelle 2016: • Nuori Espoo Suuntaamo • Omavalvonnan lisääminen sekä nuoriso- että liikuntatiloissa • Kumppanuuksien hallinta (seura- ja järjestöyhteistyön kehittäminen ja lisääminen) • Työhyvinvointisuunnitelma tulosyksikölle osana parempaa sekä tuloksellisempaa johtamista • Tajua Mut – toiminta • Toimivat sähköiset järjestelmät • Liikuntapaikkojen matalan kynnyksen aktiviteettimahdollisuuksien lisääminen • Matalan kynnyksen harrasteliikunnan lisääminen • Kesätyöntekijät osana nuorisotakuuta • Leppävaara mahdollisuutena • Maahanmuutto ja monikulttuurisuuden huomioiminen osana omaa ja kumppanuustoimintaa Matalan kynnyksen (kynnyksettömien) palveluiden kehittäminen on edelleen painopisteemme. Lasten ja nuorten matalankynnyksen, jatkamme erilaisten harrastemahdollisuuksien kehittämistä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Aktivoimme ja osallistamme kuntalaisia omatoimiseen liikuntaan tarjoamalla liikuntaneuvontaa sekä avointa, ilman ennakkoilmoittautumismenettelyä edellyttävää toimintaa. Lisäämme Liikuntaja ulkoilupaikoilla matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia kehittämällä lähiliikuntapaikkoja. Kehitämme toimintaamme yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Kun kaupunki jakaa avustuksia, se tulee aikaisempaa perusteellisemmin edellyttämään avustusta saavilta järjestöiltä Liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteiden mukaista toimintaa osana Espoo Liikkuu – ja Nuori Espoo ajattelua. Kaupungin resurssit eivät tule liikunta- eikä nuorisopalveluissa lisääntymään, mutta palvelutarve kasvaa monin tavoin. Tulemme jatkossa lisäämään seurayhteistyötä matalan kynnyksen harrastamisen, monikulttuurisen toiminnan ja sitä kautta myötävaikutamme maahanmuuttajien integroitumiseen ja juurtumiseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nuorisojärjestöiltä odotamme osallistumista Espoon nuorisopalveluiden tarinan toteutumiseen. Espoo Liikkuu - ja Nuori Espoo - brändit tulevat näkymään tapahtumissa ja kampanjoissa kuten edellisenäkin vuonna. Lisäksi näkyvyys toimipisteissä vahvistuu. Molempien brändien ajatus on olla enemmän kuin Espoon Liikuntapalvelut tai nuorisopalvelut voisivat ilman verkottumista olla: Espoo Liikkuu jo vahvasti koulumaailmassa ja Nuori Espoo elää jo osana kouluja, kirjastoverkkoa ja on näkyvissä yhä enemmän järjestötoiminnassa. Verkkoviestintään panostetaan ja yhteistyökumppaneiden rooli markkinoinnissa ja viestinnässä korostuu. Haluamme luoda yhteisen sähköisen jalustan, josta eri nuorten ryhmät hyötyvät paitsi informaatiokanavana myös erilaisten mahdollisuuksien nostamisena. Yhteisötunnuksen käyttö lisääntyy. Henkilöstö Liikunta- ja nuorisopalveluissa työskentelee yli 250 henkilöä. Palvelupinnassa olevan henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla ja tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilökunnalla tehtäväkuvia tarkistamalla. Henkilöstösuunnittelua tehdään systemaattisesti ja prosessissa arvioidaan Espoo tarinasta johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusta henkilöstöresursseihin. Tilojen käytön tehostaminen ja palveluiden uudelleen organisoiminen edellyttää henkilöstöresurssien hyvää organisointia, tällä ei ole suoranaista vaikutusta henkilöstömääriin. Osana henkilöstön johtamista varmistetaan henkilöstön osaaminen ja työtehtäviin kouluttautuminen sekä koko henkilökunnan työhyvinvointi. Työnkiertoa toteutetaan suunnitelmallisesti, jotta mahdollistetaan työntekijöiden liikkuvuus eri toimipisteiden välillä. Johtamisen ja esimiestyön osalta nostetaan esiin uusia kehittämistoimenpiteitä ja jatkamme aikaisemmin sovittujen käytänteiden toimeenpanoa ja jalkauttamista. Johtamisen sopimuksen 2.0 mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan. Toteutamme Liikunta- ja nuorisopalveluiden työhyvinvointisuunnitelman ja käytämme sen perustana palvelualueiden omia työhyvinvointisuunnittelmia. Työhyvinvoinnin johtamisella on vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen sekä tätä kautta sairauspoissaolojen vähenemiseen. Nuorisotakuun edellyttäminä toimina jatkamme harjoittelijayhteistyötä ja vahvistamme oppisopimuskäytäntöjä kiinnittämällä huomiota näihin liittyvien prosessien suunnitelmallisuuteen. Kesätyöntekijöiden määrää on viime vuosina pystytty kasvattamaan ja vuonna 2016 tämä määrä pyritään pitämään vähintään kuluvan vuoden tasolla. Sähköisten järjestelmien käyttöönotto vaatii henkilöstöltä uutta osaamista ja hallintaa, mikä edellyttää henkilöstökoulutusta. Riittävä ja työtehtäviin vaadittava järjestelmien hallinta on osa henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Digitalisaation kasvun yhteydessä on varmistettava, että henkilöstöllä on tältä osin riittävä osaaminen. 362 LIIKUNTAPALVELUT Palvelut Painopisteenä on lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen urheilupuistoissa, kuntoradoilla, uimarannoilla, ulkoilusaarilla ja pallokentillä suunnitelman mukaisesti. Leppävaaran uimahalli avataan tammikuussa, maauimalan avajaisia vietetään toukokuussa. Kaikissa uimahalleissa kulkuoikeudet vaihdetaan korteista rannekkeisiin, joka mahdollistaa monipuolisemman palvelun esim. maauimalassa. Matinkylän urheilupuistoon valmistuu kaukalon kokoinen tekojää. Leppävaaran hiihto-olosuhteita parannetaan sprinttiladulla, kuntokiharasta tehdään uusi yhteys urheilupuistoon. Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa, Laaksolahden urheilupuiston kehittäminen odottaa Kiekkoilun Tuki ry:n hallihankkeen mahdollista toteutumista Perkkaalla. Keski-Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue valmistuu kesällä. Pallokenttien kunnossapitoon sekä hiihtolatujen tekoon varaudutaan vuoden 2015 tasoisesti. Koulukenttien jäädytys hoidetaan alueellisesti. Yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa uusitaan ja parannetaan kuntoratoja ja ulkoilureittejä ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Erityisesti parannetaan talviaikaisten kävelyreittien olosuhteita. Uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2015 tasoisena. Valvonta suoritetaan kesätyöntekijöiden toimesta. Liikuntapaikkojen valvontaa suoritetaan yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Paikalliset urheiluseurat vastaavat Espoonlahden ja Leppävaaran urheiluhallien sekä Otaniemen ja Kauklahden kenttien valvonnasta. Myös Tuulimäen skeittihallin valvonnasta tehdään sopimus Espoon Rullalautailijat ry:n kanssa. Venesatamien laitureita on peruskorjattu aiemmin yhteistyössä venekerhojen kanssa. Keväällä uusitaan Nuottaniemen venesataman laitureita, muissa satamissa korjataan vain kaikkein huonokuntoisimpia laitureita. Nokkalan venesataman peruskorjaus saatetaan loppuun, uusi kahvilayrittäjä aloittaa toimintansa keväällä. Kumppanuutta on toteutettu myös liikuntakohteiden rakentamisessa. Seurat ovat toteuttaneet uusia liikuntaolosuhteita kaupungin myötävaikutuksella. Strategian mukaisesti liikuntapalvelut on edistänyt näiden uusien paikkojen syntymistä ja näin kaupunki on välttynyt uusilta investoinneilta. Liikuntatilojen vuokra-avustus seuroille on tällä hetkellä noin 35 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Vuokra-avustuksen pitäminen vähintään tällä tasolla on välttämätöntä kumppanuusmallien turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että avustus seuroille on 40 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään edelleen, käyttövuoroja keskitetään ja valvontaa jatketaan urheiluseurojen kanssa ns. omavalvontana. Tarkoituksena aloittaa alueellinen kokeilu viikonloppujen valvonnan siirtämisestä urheiluseuroille. Valvonnan sujuvuus ja turvallisuus vaatii sähkölukkojen asentamista kouluille. Terveyttä edistävää liikuntaa kehitetään poikkihallinnollisesti ja yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa, jotta kaikki voivat liikkua Espoossa enemmän. Ohjatut liikuntapalvelut toteutetaan espoolaisen lähellä, lähiliikuntamahdollisuudet ja vuodenajat huomioiden. Ohjattujen liikuntapalvelujen saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota. Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen liikuntaneuvonnan ja kynnyksettömän ohjatun liikuntatarjonnan keinoin. Kaikkien liikunnanohjaajien työnkuvaan kuuluu liikuntaneuvonta osana kuntalaisten elämäntapaohjausta. Ohjattua liikuntakurssitoimintaa järjestetään pääsääntöisesi erityisryhmille ja ikäihmisille, joille liikunnan vaikuttavuudesta on erityistä hyötyä. Painonhallintaryhmiä osana elämäntapaohjausta tarjotaan alueittain ja yhdistysyhteistyönä. Isot liikuntatilat alueittain mahdollistavat ohjatut liikuntaryhmät ikäihmisille. Ikäihmisten ja eri ikäryhmien välistä yhtäaikaista liikuntaa kehitetään erityisesti loma-aikojen liikuntatarjonnassa. Ostopalvelua koulujen loma-ajoilla vähennetään. Omatoimista liikkumista tukevaan markkinointiin panostetaan (erityiskortit, liikuntavideot). 68+ sporttikortin vaikuttavuutta mitataan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 68+ liikuntatarjontaa ostopalveluna kehitetään. Ala- ja esikoululaisten uinninopetus toteutetaan kuljetuspalveluineen uimahalleissa. Tapiolan uimahallin alakoulujen uinninopetus- ja ohjatun vesiliikuntatarjonnan kolme vuoden projekti kaupungin liikunnanohjaajilla on otettu käyttöön. Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja maauimalan valmistumisen myötä liikuntamahdollisuudet rikastuttavat ohjattua liikuntatarjontaa. Espoon kaupungin henkilöstölle suunnattujen kuntojumppien ostopalvelun jatkamista harkitaan. Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia avustusten ja liikuntapalvelujen sekä käyttövuorojen jaon kehittämiseksi. Kehittämisprojekteista lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrasteliikuntaa Wau ja Muuvi kerhoja monipuolistetaan uusilla lajeille. Uutena toimintana on aloitettu Jumppi, joka kohdennetaan 7-9 luokkalaisille. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Laaditaan kaupunkitason selvitys maksuttoman liikunnan tarjonnasta. Liikkuva Koulu – projektiin osallistutaan laajasti eri palvelualueiden osalta yhdessä koulusektorin kanssa. Kouluille osoitetaan tukea välineiden hankinnoissa. Vuonna 2016 järjestetään Espoossa Leppävaarassa toinen Stadium Sports Camp – liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu 11-14 –vuotiaille tytöille ja pojille. Kahden viikon aikana on tarkoitus tavoittaa yhteensä 600 nuorta. Uutena leirimuotona on day camp päiväleiri. Omavalvonnan lisäämiseksi uudet ja saneerattavat koulut tulee suunnitella ja rakentaa omavalvontamahdollisuudet huomioiden. Venesatamapalveluja kehitetään yhteistyössä venekerhojen ja veneilyalan yritysten kanssa. 372 NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelut huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja yhdenvertaisuutta edistävä nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Nuorisopalvelut on nuoria varten. Kuuntelemme nuoria ja mietimme yhdessä, miten voimme toteuttaa parempia, innostavampia ja vetovoimaisempia vapaaajanviettomahdollisuuksia yhdessä nuorten itsensä ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jokainen nuori on meille tärkeä kumppani. Nuorisotoimintaa toteutetaan nuorten kanssa vapaa-aikana, päihteettömästi ja turvallisesti, vastapainona arjen velvollisuuksille. Luomme mahdollisuuksia harrastaa, viettää vapaa-aikaa ja kokea elämyksiä. Reagoimme nopeasti nuorten elämässä ja toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin - tiedostamme, että kiva tekeminen muuttaa muotoaan. Kohdennamme palvelumme erityisesti nuorille, joilla ei vielä ole harrastuksia. Osaavat, luovat ja uusia ratkaisuja etsivät nuorisoalan ammattilaisemme kulkevat nuorten rinnalla jakaen elämän iloja ja suruja. Kohtaamme nuoren yksilönä, osana yhteisöä. Toimimme mahdollistajina nuorten ideoiden ja aloitteiden toteuttamiselle ja tuotamme erilaisia harrastus- ja ryhmätoimintoja. Ohjaamme tukea tarvitsevia nuoria muiden palvelujen piiriin rinnalla kulkien. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat toimintamme ydin. Kehitämme nuorisopalveluja kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa. Etsimme uusia tapoja ja paikkoja kohdata nuori hänen omassa arkiympäristössään - koulussa, nuorisotilalla, kirjastossa tai vaikkapa ostoskeskuksessa. Kannamme yhteiskuntavastuuta osallistumalla Nuorisotakuun edellyttämiin talkoisiin. Yhteistyö perheiden, nuorisojärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa on meille tärkeää. Innovoimme yhdessä ja uskallamme rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja nuorten hyväksi. Tuemme nuorisojärjestöjen ja vapaaehtoisten tekemää työtä, haluamme olla edelläkävijöitä. Kehitämme lähipalvelujen tueksi tulevaisuudessa laajemmalta alueelta nuoria kokoavaa Nuorten areena -toimintaa. Nuorten areenat mahdollistavat monipuolisten harrastemahdollisuuksien sekä nuorille suunnattujen tukipalvelujen tarjoamisen kynnyksettömästi samassa paikassa. Palvelut Nuorisopalveluissa käynnistyi elokuussa 2015 Nuori Espoo Suuntaamo, jossa tavoitteena on määritellä Espoon nuorisopalvelujen toimintalinjat Nuori Espoo-tarinan jalkauttamiseksi, huomioiden kaupunkitasoisen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset realiteetit käytössä oleviin resursseihin liittyen. Olennaiset kysymykset ovat: Missä espoolaista nuorisotyötä tehdään tulevaisuudessa? Kuinka paljon toimimme nuorisotiloilla, kouluissa, kirjastoissa ja muissa nuorten arkiympäristöissä? Mistä olemme valmiita luopumaan? Miten voimme tuottaa mahdollisimman laadukasta nuorisotyötä mahdollisimman tehokkaasti, huomioiden nuorten toiveet ja tarpeet palveluille? Nuori Espoo Suuntaamo toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin osallistaen projektiin koko nuorisopalveluiden henkilöstö, liikunta- ja nuorisolautakunta, liikunta- ja nuorisopalvelujen johtoryhmä, lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntijaryhmä, nuorisojärjestöt, sekä erityisesti nuoret. Nuorten kuulemisiin osallistuvat nuorisovaltuusto ja nuoria kaikilta nuorisotiloiltamme. Projektin tuotoksena syntyy liikunta- ja nuorisolautakunnassa hyväksytty päätös nuorisopalvelujen tehtävistä ja resurssien käytöstä - nuorisopalvelujen suunnasta. Uuden suunnan mukaista toimintaa käynnistetään heti alkuvuonna 2016. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan palvelutarjontaa Espoossa. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan avustuksilla, myöntämällä tiloja kerho- ja leiritoimintaan sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin varataan 414 000 euroa. Nuorisopalvelut vastaa Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta, jota toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulujen ja koulutuskuntayhtymän, sosiaali- ja terveystoimen, konsernihallinnon, poliisin, TE-toimiston, Puolustusvoimien sekä järjestöedustajien kanssa. Verkostolle kuuluvat Nuorisolain 7a§:n mukaiset tehtävät. Nuorisopalvelupäällikkö toimii Nuorisolain mukaisena etsivästä nuorisotyöstä vastaavana viranomaisena. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2015 käynnistyi Ohjaamo-toiminta Espoossa. Nuorisopalvelut ovat Ohjaamossa kumppanina. Olemme osoittaneet yhden nuorisonohjaajan työresurssin Ohjaamon käyttöön. Lisäksi nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx tekee tiivistä yhteistyötä Ohjaamon kanssa. Vuonna 2016 avataan Iso Omenan Palvelutori, johon siirtyy nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOx. Nuorisopalvelujen henkilöstösuunnitelmassa on esitetty 2 uutta nuorisonohjaajavakanssia tälle keskeiselle liikenneyhteyksien risteyspaikalle. Projektikehittäminen jatkuu nuorisopalveluissa seuraavasti: Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman alaisuuteen kuuluva, sivistystoimenjohtajan omistama Tajua mut! -toimintamallin kehittäminen toteutetaan nuorisopalveluista käsin. Kouluyhteistyötä kehitetään projektimuotoisesti kesäkuun loppuun 2016 saakka, minkä jälkeen luodut menetelmät vakiinnutetaan osaksi nuorisopalvelujen perustoimintaa. Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toiminnoissa. Nuorten bänditoimintaa kehitetään Rock Academy -projektissa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Rock Academy Finland on Turun kaupungin nuorisopalveluiden kehittämä valmennusohjelma bändeille, johon sitoudutaan kahdeksi vuodeksi. Toiminta on käynnistynyt Espoossa keväällä 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä haetaan avustusta etsivän nuorisotyön ja Tajua mut! toimintamallin valtakunnallisen osaamiskeskuksen suunnittelutyön syventämiseksi vuonna 2016. Pohjana on vuonna 2015 valmistuva osaamiskeskuksen toteuttamissuunnitelma. Mahdollinen varsinainen osaamiskeskus käynnistyy vuonna 2017 ja sen hallinnoimisen osalta järjestetään erillinen haku, johon myös Espoon kaupunki voi lähteä halutessaan mukaan.