1. No category

Sisältää
m. m.
Sivu
Kesää kohti
8
Kotimainen akryylihammas 11
Tiedotuksia
13
Osaproteesin statiikka ja
dynamiikka
14
Omissa ja keinotekoisesti
valmistetuissa hampaissa
esiintyvistä
värimuutoksista
20
Vapaopäätteisen
proteesin
suunnittelumahdollisuuksisto
22
Henkilötietoja
27
Urheilua
28
N:o
2
22.
vuosikerta
1965
PRO LUX PROTEESIAINE
Arvoisat laboratorioitten omistajat
Koska
kaikkien
laboratorioitten
ei
kannata
hankkia
kalliita keramiikka työvälineitä
B.L. Dental Companyn
uusi
tarjoan Teille palveluksiani
keraamisissa toissa.
keittookrylliaine.
Ristisidottu aine, jota valmistetaan kolmea väriä: kirkasta, punaista ja juovikkaan
BIODENT VAKUM PORSLIINISTA
valmistan
kaikkia
alaan
kuuluvia
kulta
ja
porsliini
yhdistelmiä. Sekä erikois, että tavallisia töitä.
punaista. Ohjekeittooiko Vi tuntia.
Esim.: Porsliini jacketteja, Thimble siltoja, inleytö, jatko-
'Ploosyton' eheä pinta, johon eivät
tupakka jo hommoskivi helposti tartu.
polttoja j.n.e.
S y y s — l o k a k u u n vaihteessa Biodent/Herador päälle poltto
porsliinia kaikissa variaattioissa.
f
\
^-
KULTA- J A KERAMIIKKA L A B O R A T O R I O
N
If^
H A M M A S
HAMMAS
Kalevankatu
OY
3 A - HELSINKI
I
L
S
B J L N G
Helsinki, Siltasaarenk. 14 Puh. 768 768
mmas kultaa
LEVYÄ
LANKAA
VALUA
K A A V I O mukavaan
työskentelyyn
L E V Y T
Xc M i t ä t a r k i n p u r e n n a n t a r k i s t a miseen ia koetukseen.
Xc A u t o m a a t t i n e n
ruiskuvolumenetelmä
takoo
kooviolevyn
paksuuden
jo
kokoomuksen
yhtenäisyyden.
Xc Pehmenee m u o d o s t a m a t t a r a k kuloita.
Helsinki Eerikinkatu 7 puh. 64 12 34
Xc M u k a u t u u h e l p o s t i m a l l i l l e .
Xc Ei l o h k e o m i s v o a r a a
Xc Poikkeuksellisen
viilatessa.
sileät
pinnat,
miellyttävä potilaalle.
Xc Pysyy k o v a n a suun l ä m m ö s s ä .
100 k a p p a l e e n p a k k a u k s i s s a .
AMALGAMATED DENTAL TUOTE
A m o l g o m a t e d D e n t a l T r o d e D i s t r i b u t o r s Ltd., L o n d o n W . 1
Suomessa:
OY
D E N T A L D E P O T
5
ZAHNFABRIK
BAD NAUHEIM KG
GERMANY
Yksinmyyjä-
^
hammastarvike o y
H e l s i n k i - A r k a d i a n k a t u 12 A - p u h . 49 7 4 7 7
Yksinmyyjä:
^
'
'
•
^\
,
- .
hammastarvike o y
H e l s i n k i • A r k a d i a n k a t u 12 A - p u h . 49 74 77
7
T O I M I T U S K U N T A
mm
leknikko
Päätoimittaja
Os.
puh.
M a u n o
E l o m a a
Käpylä, Untomontie 6 C
792
19,
035
J ä s e n e t : E. O . V u o r i jo K a u k o T i a i n e n
Kirjoituksia lainattaessa
lähde mainittava.
on
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN L I I H O —
FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND
r.y.
HELSINKI, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123, postisiirto 12690 — Liiton puheenjohtaja
Mauno E l o m a a , Untomontie 6 C 19 Käpylä, puh. 792 035. Sihteeri Sokori K u u k k a n e n .
Toloudenhoitoio merkonomi Arto S o l m i n e n .
A V U S T U S K A S S A Käpylä, Untomontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787. Puheen]. Mouno E i o m o o
Untomontie 6 C 19. Puh. 792 035. Siht. E. O. V u o r i, Ulvilontie 23 D 46, puh. 451 814, toimeen
635 601 • Avustuskossanhoitoia I. W o o r o I o , Monnerheimint. 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331
K E S Ä Ä
K O H T I
Juhannus on jälleen kohta käsissä, se tietää, että kesä on
myöskin
tullut ja luonto kukkeimmillaan.
Kesäloman ihanat ajat alkamassa ja
ainakin kalahullut pääsevät himojansa tyydyttämään
ja kumpa he vihdoinkin myöskin saisivat sitä paljon puhuttua kalaa. Nautintonsa kullakin ja jokainen tietenkin on löytänyt
sen parhaan muodon hermojensa lepuuttamiseksi.
Toivokaamme vain otollista ja jokaiselle sopivaa
ja tyytyväistä
kesäloma-aikaa.
Tämän hetken puheenaiheena on ollut, niin omassa keskuudessamme
kuin julkisen sanan palstoillakin
hammasteknikkojen
asia.
Vastapuolena on ollut, kuten arvata saattaakin hammaslääkärit.
Julkisessa sanassa on paljon kirjoitettu asiasta ja sitä on etupäässä syötetty
juuri
hammaslääkärien
taholta. Jos asioita olisi tuotu esille
oikeamielisesti,
niin asia olisikin selvä, mutta kun ehdoin tahdoin vääristellään
asioita,
liioitellaan ja paisutetaan, niin se on niin paljon naivia, ettei siihen viitsi
edes paljoa kajota. Kyllähän hammasteknikko tietää mikä on hammaslääkärin osuus proteesien teossa, kaikki muu lisäys on hämäystä.
Yleisölle halutaan tehdä tiettäväksi sellaistakin mitä sanassa sanotaan tehdyksi, mutta käytännössä
jääkin vain ajatukseksi.
Viimeaikoina
on
Hammaslääkäriliiton
taholta ponnekkaasti
julkisessa
sanassa tuotu
esiin yhtä ja toista hammasproteesiasiassa, joista suurin osa on ollut vain
8
farisealaista ulkokultaisuutta.
Jos asiat selostettaisiin niin kuin se käytännössä tapahtuu, jäisi itkuvirsien
sepittäminen
hyvin vähiin.
On
ihmeellistä, että nämä "akateemiset" ovat lähteneetkin
tällaiselle
tielle,
ajattelematta sen enempää kuinka helposti sen voi asiallisellakin
tavalla
hoitaa molempia osapuolia tyydyttävästi.
Ehkäpä yksi syy on siinä,
että jopa kansakoulun
käynyt proteesiasioissa
pystyy
ymmärtämään,
mikä on hammasproteesi, kuinka se valmistetaan ja mitä
toimenpiteitä
se vaatii suussa suoritettavaksi, se on eräällä taholla mystiikkaa.
Niin
etevä on vaatimattomasti vain kansakoulun käynyt ja se kai juuri eniten
karvasteleekin.
Asiasta on neuvoteltu, keskusteltu ja puhuttu runsaasti, tuloksia ei
vielä ole näkynyt.
Vaikuttaa siltä kuin juopa vain leviäisi.
Vastapuolen vaatimukset vain lisääntyvät.
He haluavat olla kaikkia muita ylempänä yksinpä lainkin. Kunhan heille ei vain kävisi niin, kuten on mietteliäästi sanottu, "joka kuuseen kurkottaa, se katajahan
kapsahtaa".
Lääkintöhallituksen
taholta on kaikin keinoin yritetty asiaa selvittää.
Kompromissia on haettu ja on se löytynytkin,
mutta sekään ei näytä
auttavan. Kompromissikaan
ei voi olla yksipuolinen,
vaan siihen on
tultava mukaan molemmat osapuolet, mutta sitä halua ei näytä
hammaslääkäripuolella
olevan. Nyt on asia sitten viranomaisten
käsissä,
minkä ratkaisun he ottavat se nähdään lähiaikoina.
On turhaa muuttaa asetusta, koska muutosehdotuskaan ei tyydytä
Hammaslääkäriliittoa, vaan kertakaikkiaan
toimeenpanna jatkokurssit voimassa olevan
lain ja asetuksen mukaisesti, se on nähtävästi
ainoa näkyvissä
oleva
ratkaisu.
Nykyinen tilanne on Hammaslääkäriliiton
jääräpäisyydestä
aiheuttanut runsaasti vahinkoa ja herää kysymys, kuka sen korvaa?
Tavanmukaisesti syyllinen joutuu korvausvelvolliseksi
ja sillä pallilla istuu
Hammaslääkäriliitto,
joka lain toimeenpanoa on vastustanut.
Toivokaamme kuitenkin lainkuuliaisena,
että kurssiasia
vihdoinkin
ratkeaa, jatkokurssit pääsevät alkamaan ja siten lain ja asetuksen määräykset tulevat täytetyksi.
Sen jälkeen mielialat varmasti
rauhoittuvat
ja pääsemme syventymään
varsinaiseen työhömme.
Työrauha on tärkeä
tekijä. Kaikenlainen painostaminen ja uhkailu niitä kohtaan, jotka ovat
oikeutettuja tai menevät kursseille, on järjetöntä.
Se ei paranna hammaslääkärin
ja hammasteknikon välisiä suhteita, vaan päinvastoin,
se
hajoittaa ja repii. Sellaiset käskyt on parasta peruuttaa ja asennoiduttava rauhalliselle, ystävälliselle
ja asialliselle linjalle.
Tämä linja tuo
työrauhan
ja myöskin
toisiansa tarvitsevien
ammattikuntien
välille
avoimen ja luottamuksellisen
suhteen.
Juhannuksen jälkeen alkaa kesäaika, josta tarkemmin toisaalla
dessämme.
Kesälomien aika on käsillä ja sen johdosta toivotamme
kille hyvää, piristävää ja virkistävää
kesälomien aikaa.
_
lehkai-
9
Kotimainen
Hammasteknikko-oppilaiden
pätevyyskokeet
Lääkintöhallitus
kakeet
an
(tarvittaessa
kuun 6—18
määrännyt
kahdet)
taimeenpantavoksi
pätevyys-
hcmmasteknikko-appilaille
syys-
p ä i v i n ä 1965 Helsingissä.
N ä i h i n kokeisiin h a l u a v i e n a n kesäkuun 30 p ä i v ä ä n 1965 m e n nessä l ä h e t e t t ä v ä hakemuksensa t u t k i j a l a u t a k u n n a n s i h t e e r i l l e .
OS. H a m m a s t e k n i k k o M a u n o E l o m a a , U n t o m o n t i e 6 C 19 KÄPYLÄ.
Mukaan
on
liitettävä: virkatodistus
toi siviilirekisteriote, o i -
keaksi t o d i s t e t u t j ä l j e n n ö k s e t k ä y d y i l t ä kursseilta, t y ö t o d i s t u k s e t ,
joista k ä y i l m i o p p i o j a n pituus, todistus nykyisestä
työpaikasta
sekä selvitys a s e v e l v o l l i s u u d e n s u a r i t u s o j a s t a .
H u o m a u t a m m e , että o p p i o j a n t ä y t y y o l l a v ä h i n t ä ä n 4 v u o t t a
(48 kk), asevelvollisuus-
jo
sotoväessäoloaikaa
ei
oteta
huo-
mioon
Valituksi
tarvittavista
tulleille
ilmoitetaan
työvälineistä
jo
hyvissä
-aineisto
ajoin
sekä
hyväksymisestä,
kokeiden
tarkem-
masta o l k a m i s a j a s t a jo - p o i k a s t a .
O s a n o t t o m a k s u mk 2 0 , — s u o r i t e t a a n i l m o i t t a u t u e s s a .
Hakijan
nimi
jo t a r k k a
postiosoite on myöskin
esiinnyttävä
hakupapereissa.
Helsingissä, t o u k o k u u n 15 p ä i v ä n ä 1965.
LÄÄKINTÖHALLITUKSEN
ASETTAMA
HAMMASTEKNIKKOJEN
TUTKIJALAUTAKUNTA
akryylihammas
Useita vuosia sitten oli allekirjoittaneen — kuten ehkä monen
muunkin — mieltä vaivannut ajatus, voitaisiinko kotimaassa luoda
akryylihammas, joka v ä h i n t ä ä n
täyttäisi markkinoilla esiintyvien
käyttökelpoisten
akryylihampaiden vaatimukset.
Suorittamassani kokeilussa p ä ä dyin vihdoin kaksivaiheiseen menetelmään ja annoin erään toimiston tehdä vertailevia tutkimuksia
Amerikassa ja tulos oli — ei k y l läkään minulle enää siinä vaiheessa — yllätys. Kehittämäni menetelmä oli hyvin lähellä meilläkin
parhaana pidetyn akryylihampaan
valmistusmenetelmää, joten mitään
suojausta ei kannattanut ajatellakaan. Toisessa tutkimuksessa taas
kävi selville, että ei kuitenkaan o l lut mitään estettä sen käyttämisekse valmistuksessa maassamme.
A l k o i pitkällinen raaka-aineiden
etsintä ja k ä y t ä n n ö n kokeilu, jossa
vaaka kallistui englantilaisen I C I : n
valmisteen puolelle, koska siinä
värit oli kiinnitetty raaka-aineeseen jo sen valmistuksen yhteydessä. Kovuudeltaan oli sekä amerikkalaisen että englantilaisen valmistajan tuote samanarvoista k ä y t e t tävissäni olevien välineiden antamien koetulosten perusteella. Ne
eri nimillä m y y t ä v i l l ä akryyliaineilla olevat vaihtelevat ominaisuudet saadaan jalostajien toimesta
aikaan h y v i n pienillä erilaisilla l i säainemäärillä, jotka ovat vain
heidän tiedossaan.
K u n aineeseen muutoksia haluava r y h t y y muokkaamaan perus-
raaka-ainetta omiin tarkoituksiinsa mahdollisimman soveltuvaksi,
hänen t ä y t y y olla valmis uhraamaan aikaa ja vaivaa kokeellista
tietä edetessään. Jos sisua ja onnea riittää, saattaa hän päästä kestäviin tuloksiin.
O n tunnettua, että tietyillä aineilla on k y k y sitoutua johonkin
toiseen aineeseen ja muodostaa
uusia molekyylirakenteita. N ä i t ä
aineita ryhdyin kokeilemaan, p ä ä m ä ä r ä n , jos mahdollista, parantaa
hampaan kovuusominaisuuksia, silt i unohtamatta, että hampaan tulee myös kiinnittyä h y v i n akryyliin.
Kirjallisten lähteiden mukaan
k ä y t t ä m ä n i lisäaineen piti vaikuttaa yhtyessään toiseen aineeseen
sen ominaisuuksiin seuraavasti: l i sää sen kovuutta, lämmönkestäv y y t t ä ja veden h y l k i v y y t t ä , jotka
k a i k k i ovat eduksi akryylihampaan ominaisuuksille.
Pitkällisten kokeilujen jälkeen
lisäaineen m ä ä r ä ja vaikutus t u l i vat tarkoin määriteltyä ja tuloksena, jota myös pitkäaikaiset k ä y t ä n n ö n kokeet tukevat, o l i :
1. Kovuus parani huomattavasti.
2. L ä m m ö n k e s t ä v y y s parani.
3. K i i n n i t t y v y y s a k r y y l i i n parani
(edellytyksenä yhteenliittyvien
pintojen puhtaus, mikä aina on
vaatimuksena kaikkia a k r y y l i aineitakin toisiinsa liitettäessä).
Selitys: lisäaine erittäin reaktiokykyistä, pyrkien sitomaan i t seensä muita a t o m i r y h m i ä .
ii
T I E D O I T U K S I A
L o n t o o s s a pidetään I A Z : n kongressi elokuun 27—30 päivinä, kestäen 4 päivää. Matkan hinta r i i p puu osanottajien määrästä, joten
niitä joita matka ja kongressi k i i n nostaa kehoitetaan ottamaan p i kainen yhteys Hammasteknikkojen
Liittoon tai puheenjohtajaan.
p i d e t t ä v ä ä n dentaalialan n ä y t t e l y y n lähtijöitä varten on varattu lentokone ja paikat
on loppuun merkitty. Peruutuksen varalta voidaan jokunen ilmoitus vielä huomioida. L ä h t ö tapahtuu 14. 9. 65 ja paluu 18. 9. illalla.
Eri hammasalan tehtaat ovat järjestäneet mielenkiintoisia kohteita
ja tilaisuuksia.
Stuttgartissa
L E E - h a m p a i l l a
V E I K K O
A U E R
linen
Ykkösten
ja
taiteellinen
muoto!
,
• .
. ., V . Vine
Kaikkia niitä oppisopimusoppilaita, jotka eivät ole vielä lähettäneet jäljennöstä oppisopimuksestaan
(valokopio
kelpuutetaan)
Hammasteknikkokoululle, kehoitetaan tekemään se ensi tilassa ja viimeistään 30. 6. 1965 mennessä.
Osoite: Appikatu 1, Helsinki.
K E S Ä A I K A . Työehtasapimuksen m u k a a n a l k a a hammasteknillisellä
alalla kesäaika 27. 6. 1965 siten, että siitä seuraavat lauantait
ovat
O n itsestään selvää, että tapahtuneet muutokset ovat vain eduksi
akryylihampaalle. Jos tavallisessa
akryylissä ilmenee huokoisuutta,
se on aineen sisällä, pinnan pysyessä useimmiten sileänä. Lisäaineen
vaikutuksesta voidaan kyllä saada
pintaan vetäymiä, aineen silti pysyessä sisältä erittäin tiiviinä.
Oppisopimusoppilaat
köytännöl-
vapaat
päättyy
4. Optinen ominaisuus muuttui
enemmän
mineraalihampaan
kaltaiseksi.
5. Veden hylkivyys selvittämättä.
Muuttunut oletetusti muiden
ominaisuuksien mukaisesti.
Lukuisien tieduste-
T A I D E '
Huom!
Puh. 14 213 — Vuorikatu 22 A Hki
Työpaikat.
lujen johdosta on t y ö p a i k k a a vailla olevien ja t y ö v o i m a a tarvitsevien syytä ilmoittaa asiasta H a m masteknikkojen Liittoon kirjeellä
tai puhelimitse puheenjohtajalle
varmimmin klo 7—9.
ja
muut tyäpäivät
normaalin
pituisia.
Kesäaika
10. 9. 1965. Tänä vuonna on siis ensimmäinen v a p a a
lauantai 3. 7. jo viimeinen 4. 9. Kesälomaan nähden ei kesäajon
lauantait
»HAMMASTEKNIKKO»-lehden
s e u r a a v a n u m e r o ilmestyy syyskuun
puolessa
välissä.
Tähän
soo
vaikuta
mitään, joten
kesäloma-aikana
ei
myöskään
polkkaa vähentää. Kesäaikana on jokaisen työnantajan jo
työntekijän huomioitava jo noudatettava sitä, kuten työehtosopimuksen 2 §:ssä sanotaan.
numeroon aiottu oinehisto pitää
olla
taimituksella
elokuun
20
Hommostekniikan Käsikirjo I jo II osa sekä niihin liittyvä k u v a -
p : ä ä n mennessä.
teos, ovat valmiina.
Toimitus
• •
II osoo on lähetetty postiennakolla. Mikäli joku ei ole sitä soonut, joko on tilannut sen aikaisemmin pyydetään uusimaan tilauksen Suomen Hammasteknikkojen Liittoon.
13
Osaproteesin statiikka ja dynamiikka
Seuraavassa on tarkoitus selostaa varsinkin nuoremmille teknikoille niitä statiikan ja dynamiikan lakeja, jotka tulevat kysymykseen käytännössä osaproteeseja valmistettaessa. Kuvaesimerkein selostetaan kuinka saavutetaan optimaalinen toimintakyky osaproteeseja suunniteltaessa ja valmistettaessa ottaen huomioon veto-, puru- ja t y ö n t ö v o i m a t . Tällöin tulevat myös huomioonotetuiksi sellaisten tunnettujen alan ammattihenkilöiden kuin Elbrecht, Kantorowicz, W i l d , Biaggi sekä Schön'in
teoriat. Seuraavassa esitettävä k i r joitus on ote hammasteknikkomestari Egon Zeeck'in kirjasta " H a m mastekniikan suuntaviivat",*) laajasta 5 osaisesta kirjasta, jossa k ä sitellään lähes k a i k k i mahdolliset
tapaukset hammasprotetiikan alalta. Tästä kirjasta on ilmestymisensä jälkeen pari vuotta sitten tullut
tärkeä opas niin laboratorioille
kuin hammaslääkäreillekin.
Osaproteesi, joka tuetaan osittain omien, lähes liikkumattomien
hampaiden ja osittain p e r ä ä n a n t a van limakalvon varaan on fysikaaliselta kannalta vaikea ratkaisu.
Oma hammas sallii noin 0,1 mm
liikkuvuuden. — Limakalvon per ä ä n a n t o on noin 0,4—2 mm.
H ä u p l ja Frölich ovat tutkimuksissaan tulleet siihen tulokseen, että
"•) Tätä 175 siv. teosta, jossa on noin
350 isokokoista kuvaa, on saatavissa Verlag Neuer Merkus G m b H , 5 K ö l n - L i n denthal 3, ja maksaa kangaskantisena
23,80 D M .
14
hampaaton ienvalli muuttuu painoärsytyksestä johtuen sekä iän
mukana. Starckin mukaan ienvalli
ja limakalvo taas kestää proteesi-satulan aiheuttaman paineen, m i käli t ä m ä on oikein suunniteltu.
H ä u p l i n mukaan tämä toiminnallinen tasapaino häiriytyy virheellisestä rasituksesta ja tulehdusprosesseista johtuen. Meidän on siis
otettava huomioon suun hampaattomien osien kohdalla tapahtuvat
muutokset.
Pinnelinja
a)
proteesin kahteen y h t ä painavaan
osaan. T ä m ä n linjan toisella puolella vaikuttava vetovoima on
kompensoitava painovoimalla vastaavalla puolella. Jos proteesin
osat ovat yksinomaan linjan toisella puolella, syntyy yksivartinen
vipu, jolloin tukihampaat joutuvat
alttiiksi kiertovoimalle. Tapauksissa, joissa ei ole mahdollista saada
proteesin osat tasaisesti kiertolinjan molemmille puolille, on tehtävä tarpeelliset tuet kippaamisen estämiseksi (katso kuvaa 2).
K u v a 2.
Kippaamisen
estäjät.
K u v a 1.
(klammerilinja).
Vetovoimat.
Proteesi on k i i n n i t t y n y t jäljelläoleviin hampaisiin kiinnityselementtien avulla. N ä i d e n välinen
linja (mikäli kiinnityselementteinä
on pinteet, pinnelinja tai myös
"klammerilinja") on se rotatioakseli, jonka y m p ä r i kiertoliike proteesissa tapahtuu (katso kuva 1).
Kaksivartisen vivun systeemi on
ratkaisu, jolla proteesi saadaan stabilisoitua. Käytännössä t ä m ä tapahtuu siten, että pinnelinja jakaa
b)
Purupainovoimat.
Päinvastoin kuin vetovoima vaikuttaa proteesin stabiliteettiin puremisen aiheuttama
purupaine.
Etuhammasproteesi on käsitettävä
samanlaiseksi kuin v a p a a p ä ä t e p r o teesi (katso kuvia 3 ja 4).
Mikäli proteesia rasitettaessa
syntyy kompressiokolmio (vapaapääteosa, rotatioakseli), niin t ä y tyy vastaavanlaisen kolmion sijoita rotatioakselin toisellakin puolella (katso kuvaa 5).
Kuva
Gingivalinen
5.
rajoitus.
15
Elbrecht: Gingivalisen rajoitusalueen raja sijaitsee ienvallin keskikohdassa. Jos purupaineen aiheuttama vaikutus sattuu rajoitusalueen
s i s ä p u o l e l l e , on proteesi tasapainossa, päinvastaisessa tapauksessa proteesi kippaa (kuva 6).
K u v a 6.
Proteesi
Tasapainossa
jos
ETTE HALUA SÄÄSTÄÄ
AIKAA, ALENTAA LÄMMITYSKUS-
TANNUKSIA DA PARANTAA PROTEESI-TÖITTENNE LAATUA
ÄLKÄÄ L U K E K O TÄTÄ
"Amalgamated
Dental" on valmistanut pro-
teesiaineen, joka
Kippaa
Purupaine ei kuitenkaan satu ainoastaan alveolijatkeen kohdalle,
vaan myös tukiosiin. Runkoproteeseissa parodontalinen raja-alue sijaitsee klammereiden purupintatukien kohdalla. Parodontalinen rasituspinta ei saisi ulottua gingivalisen alueen sisäpuolelle, vaan ulottua sen y l i (katso kuvaa 7).
Kantorowicz: Rasitettaessa proteesia lähellä tukihammasta, jäykästi tuetun vapaapääteproteesin
ollessa kysymyksessä, koko purupaine
kohdistuu
jäljelläoleviin
hampaisiin. Mitä pitemmälle vapaapäätesatulaa rasitetaan distalisesti, sitä syvemmälle satulan reuna painuu — ja myös enemmän
kuin puhtaasti ikenien varassa p i dettävässä proteesissa (kuva 8).
Tukihammas, johon v a p a a p ä ä t teinen proteesi on ankkuroitu, joutuu sitä vähemmän kippaamiselle
46
alttiiksi, mitä pitempi v a p a a p ä ä t teinen satula on. Limakalvoon kohdistuva purupaine vähenee suhteessa satulan pinnan laajuuteen
(paine sm- kohti).
Kuvassa 9 esitetyssä kaaviokuvassa näemme:
a) Mesialisesti tuetun v a p a a p ä ä tesatulan keskikohtaan kohdistuva
kuormitus.
b)
osaan kohdistuva rasitus.
Ainoastaan satulan loppupää painuu.
c) Distalineljännekseen kohdistuva rasitus. Kohoaminen tapahtuu keskikohdalla.
d) Reunan y l i kohdistuva rasitus (teoreettinen).
hyvä,
Oo,
tekisivät
että
on ominaisuuksiltaan
tavanomaiset
Teidät
o^i' O" on kuitenkin,
vain
että
tää 40 minuuttia
niin
myyntiväittämät
epäluuloiseksi.
de Treyn
QC-20
Totuus
sääs-
jokaisesta tunnista nopean
kuumapolymerisoitumisensa ansiosta. Tulokse-
—, 1111111111' /111'
hti 11'
1111111111111i
11111111111
n 11, ///,
na
a n huokoseton erittäin kestävä
proteesi,
rj.!.. . Värivalikoima tekee osaproteesien valmistuksen
1/11,1,1,,:
ji/Hff,
helpoksi.
Voin
kokeilemalla
de Treyn
QC-20:tä, vakuuttaudutte väitteidemme todenperäisyydestä.
K u v a 7.
Parodontalinen
raja-alue.
T':^'Y
.•^;'¥"t"X £l*.'
Suomessa:
K u v a 8.
D E N T A L D E P O T a «
17
K o i r a l c i p s i
PERMASTONE
A l k u p e r ä m a a : USA
Puristuslujuus: 7400 Ibs, s m ^ .
Kovettumisaika: 10—12 min.
.
'
: " T:
,
Ainoastaan silloin, kun rasitus
tulee kohdistumaan
vapaapäätteisen satulan mesialiseen kolmannekseen, on jotain merkitystä varustaa pinne-tukihammas purupintatuella. K u n proteesia rasitetaan sen kolmanneksen distaalisuuntaan, tukihammas ei enää joudu painorasitukselle alttiiksi, vaan
vetovoiman vaikutuspiiriin. Edullisin vaikutus saavutetaan silloin,
kun mesialiset tukiosat ovat mahdollisimman
kaukana satulasta
(kaukosatulakiinnitys).
Mikäli molemmin puolin vapaapäätteistä proteesia rasitetaan sen
toisella puolella, vaikutus ulottuu
sen toisellekin puolelle. Tukihammas joutuu sillä puolella jolla purraan, painolle alttiiksi ja vastakkaisella
puolella
vetovoimalle
(katso kuvaa 10).
Laajentuminen kovettumisaikana kork. 0,23 %
Kombinoitu proteesi: Vapaapäätesatula l i i k k u u lähes yhdensuuntaisesti itseensä nähden. Proteesin kiinnitykseen k ä y t e t y t t u k i hampaat joutuvat vuoroin vedolle
ja vuoroin painolle alttiiksi. "Jos
tukihampaiden etäisyys toisistaan
on suurempi, niiden rasitus pienenee, päinvastaisessa tapauksessa se
suurenee (katso kuvaa 11).
Veto
Kuva
U.
Pinnat ovat kivikovia, sileitä jo tiiviitä.
,,
b
Permastone on edullisin ja h u o k e i n laatukovakipsi.
c
K u v a 9.
4 5 k g pakkaus m a k s a a v a i n 6 6 m k .
Veto
Paine
Kuva
IS
d
10.
Kantorowicz'in
teoria edellyttää:
1. Klammerilinjan t ä y t y y ulottua koko proteesin y l i . Sen on k u l jettava niin kaukana kuin mahdollista keikkumisen estämiseksi tehdyistä tukiosista.
2. Tukilinjan on sivuttava proteesi eikä kuljettava oletetusti sen
läpi.
3. Satuloiden reunarasitusta on
v ä l t e t t ä v ä . Satulat t e h t ä v ä tarpeeksi laajoiksi. V a p a a p ä ä t e s a t u lassa ei saisi olla puruvoimalle alttiina olevia hampaita ^/3-osa pisteen toisella puolella.
4. Satulat, joita ei ole tuettu, eivät vastaa tarkoitustaan.
19
Resilienssinivelet voivat aiheuttaa laskeutumista. Laskeutuminen
riippuu siitä, miten nivelien "pelivara" on säädetty. Samoin kuin
jäykkä kiinnitys voi rasittaa t u k i hampaita liikaa, y h t ä h y v i n voi
nivel, jossa on liikaa "klappia" aiheuttaa tulehduksia ja niistä johtuvia muutoksia ienvallissa.
5. Yhdistelmäproteeseissa: L i i t ä n t ä tukihampaisiin pinteillä oklusalitukineen;
vapaapäätteinen
osa on puhtaasti elastinen.
W i l d ' i n teoria: Dentalinen tai
parodentalinen rasitus on aina
edullisin. Siksi olisi k ä y t e t t ä v ä ,
milloin suinkin mahdollista, dentalisesti vaikuttavaa rasitusta. T ä m ä
on periaatteessa mahdollista silloin, kun osittain puuttuu omia
hampaita sekä teräsproteesitapauksissa. K ä y t t ä m ä l l ä elastista tai n i velkiinnitystä tukihampaisiin päästään siihen, että rasitus kohdistuu
gingivaan.
c)
2. Transversaaliliikkeet, eli l i i k keet sivuttain oikealta vasemmalle
tai bukkalipuolelta lingualisuuntaan sekä päinvastoin.
3. Sagittaliliikkeet:
Liikkeet
edestä (mesiali) taakse (distali) tai
päinvastoin.
N ä m ä liikkeet eivät esiinny y k sin, vaan yhdessä kiertoliikkeiden
kanssa (rotatiot).
1. Rotatio t r a n s v e r s a a l i
akselin y m p ä r i : V a p a a p ä ä t t e i n e n
satula liikkuu kiertoliikettä tehden ylhäältä (okklusali) alas (gingivan suuntaan) sekä päinyastoin
(katso kuvaa 12).
2. Kiertoliike v e r t i k a 1 i akselin y m o ä r i . Vapaapäätesatula tekee kiertoliikkeitä vasemmalta o i kealle tai bukkalisuunnasta lingualisuuntaan horisontalitasossa (katso kuvaa 13).
20
Työntövoimat.
T ä r k e ä ä on saada aikaan virheetön artikulaattio, niin ettei sivupurennassa jotkut omista hampaista
joudu alituiselle rasitukselle alttiiksi. Artikulaattiota ei pidä aikaansaada okluusion kustannuksella. Sivupurennassa täytyisi pysyä
tasainen kosketus vastahampaisiin
koko matkalla.
Biaggi: V a p a a p ä ä t e s a t u l a n k o l me pääliikettä ovat:
1. Vertikaliliikkeet, ts. liikkeet
ylhäältä alas ja päinvastoin.
Hammas
K u v a 13 (vas.)
K u v a 14 (olk.)
Kiertoliike yksivartisen vivun periaatteen
mukaan. D = kiertopiste.
Schön: Vapaapäätteiset satulat,
jotka on tuettu tukihampaisiin jäykästi, saattavat johtaa tukihampaiden liialliseen rasitukseen pinteiden verovaikutuksen johdosta.
Vapaapääteproteesi, joka on tuettu tukihampaisiin joustaen, k ä y t t ä y t y y täysin samalla tavalla kuin
limakalvon varassa pidettävä proteesi. Sarana-nivel kiinnityksellä
tukihampaisiin kiinnitetty proteesi
k ä y t t ä y t y y periaatteessa lähes samalla tavalla kuin jäykällä kiinnityksellä.
K u v a 16.
Sopiviin kohtiin tehdyt tukielementit
sulkevat epäedulliset
työntö-voimien
aiheuttamat haitat pois.
ja
vipulaki
Suussa, joka on terve ja jossa
k a i k k i hampaat ovat paikallaan,
k a i k k i voimat ovat tasapainossa.
Tästä syystä ei vipuliikkeitä pääse
s y n t y m ä ä n . Ainoastaan kulmahampaat joutuvat ajoittain kovemmalle rasitukselle alttiiksi, sillä sitkeää ruokaa purtaessa ne joutuvat
taipumaan. T ä m ä ei kuitenkaan
pääse aiheuttamaan haittaa, sillä
K u v a 15.
Nouseva ienvalli (vas.) tai laskeva,
molemmat aiheuttavat rasituksia
tukihampaille.
t ä m ä taipumishetki jää h y v i n l y hytaikaiseksi jo yksistään k i p u reaktion ansiosta.
Huomattava
vahingollin e n vaihe hampaistossa alkaa siitä, että joku omista hampaista menetetään. Mikäli näin s y n t y n y t t ä
aukkoa ei heti täytetä, t y ö n t y v ä t
aukon molemmin puolin olevat
hampaat puuttuvaan kohtaan ja
joutuvat vääntövoimalle alttiiksi.
Seurauksena on hampaan k i i n n i tyskohdassa tapahtuva traumaattinen vahingoittuminen.
Samoin syntyy vahinkoja, jos
syntyneet aukot hampaistossa t ä y tetään proteeseilla, jotka on suunniteltu v ä ä r i n ja ilman asiantuntemusta.
Väärin suunniteltu proteesi saa
liikkuessaan aikaan rasituksia t u k i hampaissa. N ä i d e n kestokyky, varsinkin niiden juuret, eivät ajanmittaan kestä sitä luonnonvastaista rasitusta, jolle alttiiksi t u k i hampaat joutuvat tällaisen väärin
suunnitellun proteesin ansiosta.
Seurauksena on täysin terveidenkin,
tukihampaina
toimivien
omien hampaiden menetys.
Käännös:
Das Dental Labor N:o 10
1964.
21
O m i s s a ja keinotekoisesti valmistetuissa
hampaissa esiintyvistä
värimuutoksista
Prof. Dr. G. Mathe,
Seuraavassa käsitellään niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat v ä r i m u u toksia etuhampaissa. Kosmeettisista syistä on tärkeää, että potilaan
u l k o n ä k ö saadaan proteettisin toimenpitein edulliseksi. Etenkin v ä rivalokuvauksessa huomaa
etuhammasalueella ilmenevät virheellisyydet selvemmin kuin paljaalla
silmällä.
Huomaamme etuhammasalueella jotain häiritsevää. Johtuuko se
huonosta paikasta, puuttuvasta
kontaktista, naapurihampaan aiheuttamasta-Varjostuksesta, tai ehkä tulehtuneesta ienalueesta. Värifilmistä havaitsemme tarkasti, m i kä on todellinen syy.
Hampaissa esiintyvät v ä r i m u u tokset voimme jakaa kahteen pääryhmään:
A . Sellaisiin, jotka esiintyvät
elävissä sekä sellaisissa omissa hampaissa, joista hermo on poistettu.
B. Teknillisin keinoin valmistetuissa hampaissa.
'
,j
1. a) Elävät
hampaat.
Rachitis tai muut sairaudet aiheuttavat omissä hampaissa usein
valkoisia tai kellertävän harmaita
läiskiä, — perinnölliset tekijätkin
saattavat olla syynä edellämainittuihin muutoksiin.
Pitempiaikainen erilaisten lääkeaineiden k ä y t t ö aiheuttaa värimuu22
Innsbruck
toksia, useimmiten kuitenkin karies ja huonosti tehdyt paikkaukset. Hammaskiilteen mekaaninen
vioittaminen
mm. liian kovan
hammasharjan ja sopimattomien
hammastahnojen käytöllä on niinikään sangen tavallista. Tästä johtuvien tummien läiskien esiintyminen vaikuttaa myös kosmeettisesti
häiritsevästi.
1. b) Hampaat, joista hermo on
poistettu.
Hermon poistaminen aiheuttaa
aina jossain määrin värimuutoksia,
mutta sellaiset viat kuin koko
hampaan muuttuminen tumman
ruskeaksi, jopa mustaksi, johtuvat
useimmiten siitä, että juurikanava
ei ole tarpeeksi h y v i n puhdistettu
ennen täyttämistä tai sitten sopimattoman
juuritäytemateriaalin
käyttämisestä.
Hoitotoimenpiteet ovat jokaiseen tapauksesn nähden erilaiset,
riippuen siitä, onko hammas elävä
vai ei. Olisi kaikin käytettävissä
olevin keinoin p y r i t t ä v ä säilyttäm ä ä n hammas elävänä. Jos kysymyksessä on pieniä väriläiskiä tai
ehkä huonosti suoritettu paikkaus,
voidaan vika poistaa huolellisella
paikkauksella. Ainoastaan pakoittavissa tapauksissa, jolloin muuta
mahdollisuutta ei ole, hiotaan
hammas a k r y y l i - tai posliinikruunua varten.
Hampaissa, jotka eivät ole eläviä, poistetaan useimmiten koko
hammaskruunuosa, koska huokoinen, kuollut hammaskudos ei ole
sopiva perusta teknillisin keinoin
valmistettavalle kruunulle. Lisäksi
t ä m ä kuultaa haitallisesti läpi.
1. c) Proteettinen
ratkaisu.
Hammaskruunun korvaaminen
proteettisin keinoin voi tapahtua
eri menetelmin riippuen tapauksesta. Runkorakenne tehdään useimmiten kullasta ja sen päälle tavallisesti joko Jacket-kruunu tms.
Joskus pohjana on richmond-kappa. Sellaisissa tapauksissa, jolloin
runkohammas on väriltään muuttunut suuresti muista omista hampaista poikkeavaksi, on syytä peittää kullalla koko tappi ettei esiintyisi läpikuultamista työn loppuvaiheessa tai oikeastaan silloin,
kun työ on paikallaan suussa.
Värimuutokset teknillisin keinoin
valmistetuissa kruunuissa
johtuvat useimmiten valmistuksen
yhteydessä
tehdyistä
virheistä.
Hampaan kruunuosahan tehdään
joko p u h t a a s t i posliinista tai
sitten yhdistämällä s e k ä posliinia e t t ä akryyliä metallirakenteen päälle, joka t e h d ä ä n jostakin
jalometalliseoksesta. V ä r i m u u t o k sia esiintyy paljon useammin juuri
näissä töissä, joissa on k ä y t e t t y perusominaisuuksiltaan erilaisia materiaaleja yhdessä.
2. a) Akryyli
tai
posliini.
Varsinkin
etuhammasalueella
t ä y t t ä ä a k r y y l i tai posliinikruunu
parhaiten sille asetettavat kosmeettiset vaatimukset.
Värin muuttuminen a k r y y l i kruunuissa saattaa johtua itse aineesta, sillä huolimatta tekniikassa
tapahtuneesta kehityksestä ei akryyliaineet ole vielä läheskään t ä y dellisiä.
P o s l i i n i k r u u n u i s s a
havaitsemme värimuutoksia itse aineessa sangen harvoin. Mikäli väri
ei vastaa oikeata vaadittavaa väriä, silloin vika johtuu väärin tehdystä teknillisestä
värisekoituksesta. Oikean värin onnistuminen
näissä töissä vaatii tottumusta ja
pitempiaikaista k ä y t ä n n ö n kokemusta.
Paljon useammin huomaamme
näissä töissä värimuutoksia kruunujen ikenenpuoleisessa reunassa.
T ä m ä johtuu välillisesti siitä, että
puutteellisen reunakosketuksen takia ikenissä ilmenee kroonillisia tulehduksia kruunujen reunojen kohdalla.
Suussa, varsinkin huonosti hoidetussa,
havaitaan
rikkivetyä,
H 2 S joko kaasun muodossa tai sylkeen liuenneena. Vapautuneen r i k i n kosketus eri metallien kanssa
s y n n y t t ä ä s u 1 f i d e j a ja juuri
n ä m ä aiheuttavat h y v i n tuntemamme ruskeanmustat v ä r i m u u tokset. T ä m ä H 2 S aiheuttaa m y ö s k i n samoja värimuutoksia: yhtyessään Oksyphosfaatti- aai muihin
sementteihin. Hampaisiin jääneet
liha- ja ruokajätteet s y n n y t t ä v ä t
niinikään rikkiä solujen hajaantumisen kautta.
Väriltään
näin
pilaantuneet
kruunut olisi poistettava suusta ja
korvattava uusilla, oikein valmistetuilla a k r y y l i - tai posliinikruunuilla.
,•
^3
Yapaapääteisen proteesin suunnitteluinalilollsuuksista
Dr. R. Starck,
Tieteen kaikilla aloilla on malliesimerkeillä oma huomattava merkityksensä. Vanhan säännön mukaan on tieteen "tutkittava mikä
on tutkimisen arvoista — ja tutkia
sellaista, mitä aikaisemmin ei ole
voitu tutkia". T ä m ä n vaatimuksen
on muinaisena aikana jo esittänyt
Galileo Galilei. Koska lääketiede,
hammaslääketiede ja sen mukana
hammasprotetiikka ovat k ä y t ä n 2. h) Akryyli/posliini
metallilla.
Tässä ryhmässä, jossa on k ä y tetty yhdessä eri aineita, fasetteja
sekä akryyliyhdistelmiä, tapaamme useimmat värimuutokset. Mistä tämä sitten johtuu? A k r y y l i
puristetaan suoraan metallille eikä
sementoida kuten posliinifasetteja.
A k r y y l i n kiinnittyminen kultaan
tapahtuu puristettaessa ainoastaan
fysikaalisen retention kautta. Suussa tapahtuvat lämpötilojen vaihtelut vaikuttavat eri lailla eri aineisiin. Tästä on seurauksena akryylin
irtoaminen metallilta, joskin sitä ei
paljain silmin tietenkään huomaa.
T ä h ä n rakoon imeytyy syljen mukana suun nesteitä ja nämä puolestaan saavat aikaan kemiallisia
muutoksia metallissa. N ä i n tummunut metalli k u u l t a a
läpi
muuttaen akryylikruunun
värin
täysin alkuperäisestä poikkeavaksi.
Läpikuultaminen ei kuitenkaan
ole ainoa syy. Ilmiö johtuu myös
toistaiseksi vielä selvittämättömis24
Teoreettisia
Pforzheim
nön tieteenhaaroja, on edelleenkehitys-sanan varsinaisessa merkityksensä — v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e n
sanelema tosiasia. Vanhat päätelm ä t eivät aina vastaa uusimpia
tieteellisiä toteamuksia.
Kolmen
vuosikymmenen ajan on totuttu
p i t ä m ä ä n samoja perussääntöjä esikuvana proteettisissa suunnittelutöissä, — jopa esimerkeissä k ä y t e t ty kuvamateriaali on ollut samaa
vuodesta vuoteen.
tä syistä. Sellaisissa tapauksissa,
jolloin
akryylikruunun
reunat
ovat erikoisen ohuet, i t s e
akr y y l i muuttuu huokoiseksi ja
värjäytyy. T ä m ä johtuu siitä, että
kultaseoksessa tapahtuva korrosio
s y n n y t t ä ä erilaisia yhdisteitä, k u ten oksiideja, sulfiideja y m . ja nämä puolestaan vaikuttavat akryylin ohuisiin kohtiin.
Tapauksissa, joissa metallia ei
lainkaan ole k ä y t e t t y , emme koskaan huomaa tämänlaatuisia muutoksia. Sitä useammin esiintyy
värimuutoksia sellaisien tapauksien
yhteydessä, jolloin akryyliä k ä y t e tään
ep ä ja1o jen
metallien
päälle puristettuna, samoin teräksen yhteydessä.
M i l l o i n etuhammasalueen kruunut on teknillisesti oikein menetelmin tehty ja niiden valmistukseen
k ä y t e t y t materiaalit valittu oikein
ja
asiantuntemuksella, voidaan
edelläselostetut värimuutokset melkein kaikissa tapauksissa v ä l t t ä ä .
Käännös:
Das Dental Labor N:o
8
1964.
päätelmiä
Vielä tänä p ä i v ä n ä pidetään
yleensä oikeana kuvitelmaa limakalvon suhteellisen suuresta peräänantavuudesta
(resilienssistä)
proteesin aiheuttaman rasituksen
yhteydessä ja oman jäljelläolevan
hampaiston vastustuskyvystä. T ä l löin pidetään jäykästi tuettua proteesikonstruktiota yleensä oikeaan
osuneena. N ä m ä kuvitelmat keskittyvät
esimerkkikuvaan, jota
viime aikoihin on pidetty teoreettisena perustana suunnittelutyössä,
(kuva 1)
Tässä limakalvon
peräänantavuus on kuvattu t y y n y n ä . Proteesi, joka osittain on tuettu omiin
jäljelläoleviin hampaisiin, osittain
lepää limakalvon varassa, — on
kuvattu palkkina joka toisesta
päästään lepää kyseenalaisen t y y nyn varassa toisen p ä ä n nojautuessa p e r ä ä n a n t a m a t t o m a l l a perustalla, (oma hampaisto) Teoreettisesti
asiaa tarkasteltaessa syntyy tässä
kuvassa jo toinen stabiili tasapaino, kun tyyny on puristunut tarpeeksi paljon yhteen ja rasitus siirt y y poispäin tyynystä olevalle per ä ä n a n t a m a t t o m a l l e osalle, (katso
kuvaa 1)
Soveltaessamme t ä m ä n teorian
kliinisiin olosuhteisiin, merkitsisi
se seuraavaa:
K u v a 1.
Kaaviokuva
limakalvon
peräänantavuudesta suhteessa jäykkään
jäljelläolevaan
omaan hampaistoon.
Systeemissä limakalvo — alveolarijatke — ienluu,
limakalvon
m ä ä r ä t y n p e r ä ä n a n n o n (resilienssin) jälkeen proteesisatula lepää
viimein kovalla luualustalla. T e k nillisessä
mielessä
tilanne
olisi seuraava: Palkki antaa toisesta päästään perään m ä ä r ä t t y y n
pisteeseen saakka, toisen p ä ä n pysyessä käytännöllisesti katsoen paikallaan.
K u n syvennymme kuvaan perusteellisesti voimme kuitenkin todeta, ettei t y y n y n kohdalla oikeastaan ole "pohjaa". Palkki on
ainoastaan toisesta päästä k i i n n i tetty ja koko konstruktio menettää stabiilin tasapainonsa.
Mittauksista
E. Körber on k e h i t t ä n y t menetelmän, joka perustuu seuraaviin
yhteenvetoihin:
Resilienssin suuruus.
Limakalvon ja ienluun sietokyk y proteesin aiheuttaman pururasituksen kohdistuessa näihin.
Niiden voimien absoluuttinen
suuruus.
Ammattikirjallisuudessa mainittu v a p a a p ä ä t e s a t u l a n p e r ä ä n a n t o
0,3 mm:stä 2,0 mm saakka (Belger, Kantorowicz, Spreng) suhteessa oman hampaan l i i k k u v u u teen, joka on 0,1 mm, tukee k u vassa 1 esitettyä teoriaa.
Körberin tekemien tutkimusten
mukaan, jolloin leveitä v a p a a p ä ä t teisiä satuloita rasitetaan täydellä
purupaineella, saadut arvot a l i t t i vat edellämainitut luvut huomattavasti. Arvoksi saatiin keskimäärin 0,3 mm. Yleensä suurin mahdollinen laskeutuminen saavutet25
tiin io huomattavasti ennen kipuoireiden esiintymistä. N ä i d e n mittauksien perusteella p ä ä d y m m e siihen johtopäätökseen, että kuvassa
1 esitetty teoria on periaatteessa
oikeaan osunut. '
'
. •
Laskelmia
' " •
- • i -'
N i i n yllättäviä kuin silloisten
mittausten tulokset olivatkin, ei t i lanne ole sama silloin, kun r a s i t u s o n j a t k u v a a . Kuva laskeutuneista puhtaasti limakalvovaraisista proteeseista on jatkuvast i silmiemme edessä. Oikea ratkaisu saavutetaan ainoastaan k l i i nisten kokeilujen perusteella, joista
lähemmin seuraavassa.
K u n proteesin aiheuttama rasitus siirtyy keskialueelta reunoihin
päin, joudumme, — myös leveiden
satuloiden ollessa kysymyksessä,
— alueelle, jossa laskeutuminen on
suurinta. N ä i d e n raja-arvojen v ä lillä, siis keskialueen maksimiarvon ja reuna-alueiden minimiarvojen välillä t ä y t y y löytyä teoreettinen k ä y r ä , jonka mukaan voidaan
päätellä, kuinka suuri rasituskestävyys koko proteesin alueella on.
C O N O D on tehnyt teoreettisia
mittauksia tästä ennen meitä.
Puhtaasti
limakalvovaraisen
proteesin rasituskäyrän
satulan
keskipisteestä
reunoihin
päin
näemme kuvassa 2. Se vahvistaa
jo Conodin tekemät havainnot
oikeiksi. Silloin ei kuitenkaan vielä tunnettu absoluuttisia raja-arvoja oman jäljelläolevan hampaiston ja limakalvoalueen suhteessa
toisiinsa. Tästä syystä piirros k u vassa 2 on tehty viimeisimpien
mittausten perusteita vastaavaksi.
26
K u v a 2.
a) Raskusdiagrammi jäljelläolevasta
hampaistosta ja proteesisatulasta.
Kuvasta
selviää
puremisen yhteydessä
tapahtuva
rasitus eri alueilla. Näemme
myös tilanteen tapauksissa h), c) ja d).
Sallittakoon jo tässä yhteydessä
huomauttaa, että limakalvovaraisen v a p a a p ä ä t e s a t u l a n soveltuvuus
kulloinkin kysymyksessä olevaan
tapaukseen
riippuu
olennaisesti
omien jäljelläolevien hampaiden
sijainnista. Potilas keskittää n i mittäin aina puremisen sille alueelle, jossa vielä on olemassa omia
hampaita. Tapauksessa kuvassa 2
c) voimme olettaa, että saavutetaan tarpeellinen stabiliteetti tavallisen, limakalvovaraisen proteesin avulla. Tapauksessa d) laskeutumista ei voi välttää silloinkaan,
kun otetaan kiinnityksessä avuksi
sarananivel t.m.s. vaan distalipäässä
tapahtuu
laskeutumista.
Tässä tapauksessa on tilanne selvi-
tettävä alkaen yläproteesista. Sitävastoin tapaus d) ratkaistaan alaproteesin oikealla suunnittelulla.
Kuvissa 3 ja 4 näemme edelleen
kaksi mahdollisuutta, — tai ehkä
oikeammin mahdottomuutta-, k y symyksessä
on
sama
tapaus
oikealta sekä vasemmalta puolelta
kuvattuna. Jos tarkastelemme ensin oikeata puolta (kuva 3), voimme päätellä vastapurennan sekä
keskikohdan rasitustekijöiden perusteella ratkaisun oikeaan osuneeksi. Sitävastoin (kuvassa 4) vasemman yläleuan hampaisto pakottaa puremisen yhteydessä synt y v ä n rasituksen etualueelle. Y a paapäätteisen alaproteesin reunat
laskeutuvat ajan mittaan kaikkine
siihen liittyvine seurauksineen, k u ten purennan siirtyminen y m .
Voimme k ä y t t ä ä samoja rasitusdiagrammeja hyväksemme kun sovellamme lukuisia saatavissa olevia kiinnityselementtejä proteesitöissä. Jos k ä y t ä m m e j o u s t a
oman hampaiston ja proteesisatulan välissä. Proteesin ja oman
hampaan välissä olevan jousen o l i si k y e t t ä v ä tasoittamaan purupaineen aiheuttaman rasituksen ja siten estämään proteesisatulan painumisen. Purupaine on tällä alueella
20—25 kg suuruusluokkaa.
Todettakoon, etteivät mitkään
hammasteknillisellä alalla käytössä olevat jouset pysty tasoittamaan
sellaista suuruusluokkaa
olevaa
painetta. Jousi, joka on 1 Vi sm
p i t k ä ja 1,3 mm läpimittainen tasoittaa 1 kg puremispaineen. Toisin
sanoen sillä ei ole mitään merkitystä, vaan voimme jättää sen y h t ä h y v i n kokonaan pois. Vasta 10
K u v a 3.
Puhtaasti Umakalvovarainen
alaproteesi.
Vastahampaiden
sijainti aiheuttaa rasituksia pääasiallisesti
proteesin
keskikohdalla.
K u v a 4.
Sama alaproteesi kuin mikä kuvassa 3,
mutta toiselta puolelta.
Vastahampaiden
sijainti aiheuttaa proteesin reunojen painumisen ajan mittaan.
mm p i t k ä ja 2 mm vahva jousi
kompensoisi 22 kg, — mutta t ä mä ei hammasteknillisissä töissä
tule kysymykseen. Olemme pyrkineet viimeisten 10 vuoden aikana eliminoimaan k a i k k i t ä m ä n tapaiset ratkaisut, sillä ne ovat i t sepetosta. R e s i l i e n s s i n i veletkään
eivät säästyneet
karsinnalta. Biaggi-nivelen jousi
vastaa 300 gramman painetta,
Beat-Muller nivel annettujen tietojen mukaan 1 kg.
27
X»
HENKILÖTIETOJA
Onko Teillä
liikaa
rahaa?
5 0 vuotta t ä y t t ä ä 5. 7 . 1965
hammasteknikko Ilmari
Waarala
Helsingissä.
Sydämelliset onnittelut!
Kysymyspalsta
K u v a 5.
Rasitusdiagrammi
tapauksessa,
jolloin
proteesisatula ja oma jäljelläoleva
hampaisto on yhdistetty joko
sarananivelellä
tai jäykällä
tuella. Vertailukäyrä
puhtaasti Umakalvovarainen proteesi (katkoviiva).
ellei, niin miksi ette käyttäisi
hyväksenne
sitä,
— m e i l t ä saatte k a i k k i t a r v i t s e m a n n e a l a n t u o t t e e t
terästyökoneisiin saakka
että
suurimpiin
— a m m a t t i m i e h e t k o k e i l e v a t k ä y t ä n n ö s s ä k a i k k i uutuudet e n n e n k u i n o t a m m e ne m y y n t i i n — joten saatte r a h a l l a n n e
Suomen o l o i h i n s o p i v i a l a a t u t u o t t e i t a , joista o n t o d e l l i s t a
h y ö t y ä työssänne
— hintamme
ovat
kohtuulliset
(katsokaapa
hinnastoamme)
— k a i k e n t ä m ä n lisäksi m y ö n n ä m m e v i e l ä käteisalennuksen
per 14 pv.
'
• ,
'
'
; ' '
•' .
;
,
•
*
'
•'
' ;
: .'
muutamia esimerkkejä edustamistamme korkealuokkaisista artikkeleistä;
SIRIUS REX -okryylihampaat. Uutuushompoat. joille ette löydä
vertaa.
PLANUFORM vacuum-poltetut posliinidiatoriset. Värit: 112, 113,
'20, 121, 122, 123, 124, 125, 126, 127, 131, 132, 140, 141.
lUMIN-VACUUM -posliinietuhampaat jo -diatoriset. Myös Leemolleja, ym.
O Y HAMMAS- JA
H A S A
U n i o n i n k a t u 24, Helsinki
Edustajia y m p ä r i m a a t a .
-28
SAIRASTARVIKE
X
66 57 57, 52 356, 62 62 69
J ä y k k ä kiinnitys satulaan sekä
sarana — samoin kuin sellaiset tapaukset, jotka vaativat omien
hampaiden oklusalipinnoille tulevia pinteitä, vaativat oman käsittelynsä. Rasitusdiagrammi auttaa
meitä oivaltamaan staattisesti oikein järjestetyn kiinnityksen silloin, kun satulan ja oman hampaiston välinen etäisyys on pieni.
Olemme ehkä ihmetelleet Conod'in teoriaa siitä, että "lähisatula"-tapauksissa suurin rasitusalue sijaitsee proteesisatulan reunaa lähimpänä olevalla alueella.
Suoritettujen mittausten perusteella voidaan kuitenkin todeta asian
olevan niin (katso kuvaa 5). Koehenkilöt saivat purra suurinta v o i maa k ä y t t ä e n . Käytännössä todettiin, että d) kuvassa 2 yläleuan v i i meisestä hampaasta poispäin vaikuttava voima siirtyy eteenpäin.
•Alaproteesin reuna-alueella vaikuttava painuminen ei näinollen
vaikuta systeemin tasapainoa häiritsevästi.
Jatkuu seur. num.
Monivuotisen ammattikokemuksen omaavana, vastaavana laboratorion esimiehenä olen kuluneina
vuosina usein todennut, että Jeltrate-jäljennöksen mukaan valmistetulla työmallilla tehdyt työt
n ä y t t ä v ä t usein v ä h e m m ä n sopivilta.
Huolellisten tutkimusten jälkeen
on osoittautunut, että h y v i n painava virhe haittaa näitä t y ö m a l leja. Niissä on usein huokoisuutta, joka on huonosti esillä kipsimallilla. Jäljennösmassan tarkastuksen jälkeen osoittautuu kuitenkin, että massan "rakeet" ovat
paisuneet ja muodostavat jäljennöksessä n y p p y l ö i t ä , jotka aiheuttavat työmallissa reiällisyyttä. N ä m ä n y p p y l ä t siis paisuvat lyhyessä
ajassa jäljennöksen oton ja mallin
valun välillä.
N y t ihmettelen,
kuinka jälkennösmassaa, joka on
tarkoitettu
tarkkuustyöhömme,
voidaan m y y d ä siinä laajuudessa
kuin Jeltratea, ilman että se t ä y t tää ne vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettava tällaiselle materiaalille. Ja jos valmistaja on kerran tietoinen näistä haitoista, niin
miksi ei hammaslääkäreille, -hoitajille ja -teknikoille ole annettu
tarkkoja ohjeita näiden virheiden
poistamiseksi.
^-^^^
/^^^^j.
(Lainaus
ägaren"
julkaisusta
N.-o 4/196})
"Laboratorie-
29
U R H E I L U A
M e n n e e n t a l v e n iunvia
Valkeakoskelta
Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kokoontuivat ammattikuntamme jäsenet tänne Valkeakoskelle viettämään jokavuotisia hiihtokisoja.
Ilmojen haltijatar oli suopea ja
niin voitiin nauttia kauniista kevätpäivästä täysin rinnoin, puutetta oli vain kilpailijoista. Laajasta
joukostamme oli kuitenkin lähes
kaksikymmentä
"urheiluyksilöä"
terästäytynyt ja sujutteli rehdin
kilpailuhengen vallitessa pitkin
helppoa sopivanmittaista latua,
kukin voimiensa mukaan.
Hiihtäjäpatsaasta käytiin ankara kamppailu ja niin siinä lopulta
kävi, että Tampereen ikämieheksi
varttunut Rajamäen Jussi n ä y t t i
tyyliä ja vauhtia nuoremmilleen
korjaten patsaan vuodeksi nimiinKesäkisat Turussa
S H L : n urheilutoimikunta ilmoittaa, että kesäkisat pidetään Turussa 28—29. 8. 1965. Kilpailut alkavat lauantaina klo 12.
Lajit ovat kuten aikaisemmink i n : Yleisurheilu, uinti, lentopallo
ja keilailu. Lentopallo-ottelut ovat
kaupunkien väliset.
Ilmottautumiset kilpailuihin sekä huonetilaukset on lähetettävä
osotteella: O. Palonen, Yliopistonkatu 10 A 9, Turku, tai puhelimella 16 055.
PS. Iltaa istumme yhdessä.
Motto: K y l l maar sää Turkkuse
tulet.
,
Urheilutoimikunta
30
sä. Ei ollut edellisinä vuosina juhlineella Valkeakoskella mitään sanomista, kun toinen tila meni H ä meenlinnaan ja kolmas Kuopioon.
Katkesi siinä tiimellyksessä kiertopalkintokin ja se jäi isännille,
kun ei muualta ollut tarvittavaa
kolmen miehen joukkuetta.
H i i h d o n jälkeen teki sauna makkaran ja oluen kera mukavan loppusilauksen suurelle urheilujuhlalle, ja niin jäätiin toiveikkaina odottamaan seuraavaa yhteistä voimainkoitosta.
Tarjoilusta kiitokset O Y Dentaldepot AB:lle.
Jupi
Tulokset:
Yleinen sarja
1) Jussi Rajamäki, Tampere,
24,32; 2) Kalevi I l k k a , H:linna,
25,13; 3) Pentti Antikainen, K u o pia, 25,28; 4) Jukka Hauhio,
V:koski, 24,48; 5) Jorma P ä i v i nen, Kuopio, 27,34; 6) Kauko
Tiainen, H : k i , 27,42; 7) Heimo
Mustonen, V:koski, 29,15; 8) Visa
Rahkonen,Kuopio Pitkänen, 29,17;
9) H e i k k i Salo, Vtkoski, 29,49;
10) Tapani Vainionpää, V:koski,
30,12;
11) M i k k o Rikkonen,
V:koski, 33,09; 12) Jorma Halme,
Tampere, 33,18.
Joukkuekilpailu
1) M i k k o Rikkosen laboratorio.
Valkeakoski.
Ikämiehet
1) A n t t i Hertola, H : k i , 12,07
—19Vo 14,57; 2) Lauri Ajanto,
H : k i , 14,56,—2«/o 15,04; 3) H o l ger Stigell, H : k i , 15,39 —5 »/o
16,28; 4) Veikko Mattila, H-.linna, 17,02 — 2 % 17,23; 5) K a r l Erik Illman, H : k i , 18,38 —5 »/o
19,34.
C-kulta
valukulta, jonka kliiniset ominaisuudet
ovat verrattomat
V a a t i v a ammattimJes
valitsee
C^kullOn
* \°^° o n
helppo valaa.
-
• -
•
j o n k a k e s t ä v y y s o m i n a i s u u d e t o v a t tunnustetut.
•
jonka korkeimman mahdollisen homogenisuuden ansiosta o n suuolosuhteissa kestävä ja v ä r i n s ä p i t ä v ä .
•
j o k a e n e m m ä n kuin 25 v u o d e n o j a n o n o l l u t e r i n o m a i s t e n kliinisten o m i n a i s u u k s i e n s a ansiosta a m m a t timiesten eniten a r v o s t a m a v a l u k u l t a .
•
j o k o v a l m i s t e t a a n n y k y a i k a i s i n m e n e t e l m i n jo j a t k u v a n t a r k k a i l u n a l a i s e n a ja j o k o l u o n n o l l i s e s t i t ä y t t ä ä
A.D.A.m erittelyn N:o 5 vaatimukset.
C-kulta toimitetaan käytännöllisessä
25 g sisältävässä p a k k a u k s e s s a tai
pienemmissä erissä.
Valmistaja:
A b lohn Sjöding, Tukholma
Suomessa:
OY
D E N T A L D E P O T
31
a
D U R A - P L A S T I C
Kun tarvitset AKRYYLI H AM M ASTA
annat arvoa ominaisuuksille:
^
^
^
•
LUJA, KOVA JA KULUTUSTA KESTÄVÄ
•
EHDOTON VÄRIN MUUTTUMATTOMUUS
•
•
ERINIOMAINEN LÄMMÖNKESTÄVYYS
MINERAALIHAMPAAN OPTINEN OMINAISUUS
Osta
Dura Plasticia
paremmin nuo ominaisuudet täyttävää
okryylihommasta et löydä.
\ V •
Y'
De Treyn koko maata käsittävä esittelymatka tekniikkakursseineen on juuri saatu päätökseen.
Sc
Ofl
enemmän kuin tavallinen akryylihammas.
Uutta Wiesbadenista:
Uusi BIODENT - HERADOR kultakeramiikka.
Näyte
toimitetaan mielihyvin pyydettäessä.
Uusi BIODENT silta- ja kruunumateriaali.
Kaikki BIODENT materiaalit
lossa
(musta
valo)
käyttäytyvät
luonnollisten
ultraviolettiva-
hampaitten
Etuhammas mk 1,25, takahammas mk 0,75.
DE TREY
Gesellschaft mbH
Wiesbaden
Valmistaja:
HAMMASLABORATORIO VILHO VINE
KOMMANDIITTIYHTIÖ, Imatra, puh. 1025
32
Suomessa:
ov D E N T A L D E P O T ^»
tavoin.
TEKNILLISET
MOOTTORIT
Jo vuosikymmenien ojan laboratorioiden arvostamia
3 uutta m a l l i a k o l m e l l e k i e r r o s l u k u a l u e e l l e :
530 12.000 k i e r . / m i n .
531
532
••
/
18.000 k i e r . / m i n .
24.000 k i e r . / m i n .
Seuraavat vakuuttavat edut:
K a k s i n k e r t a i n e n eristys m u o v i k u o r e n ansiosta
antoa suurimman varmuuden.
Suuri v e t o v o i m a , joten k i e r r o s l u k u pysyy v a k i o n a
myös suurissa rasituksissa.
H i i l t e n k ä y t t ö i k ä on p i t k ä .
Hiilen kuluminen todettavissa ulkopuolella
sijaitsevasta o s o i t t i m e s t o
K a i k k i m e k a a n i s e t jo s ä h k ö o s o t o v a t h u i p p u l u o k k a a .
Työ h e l p o t t u u k ä y t ä n n ö l l i s e n p o l v i k y t k i m e n 509 a n s i o s t a ,
joko on pöytämallissa.
O n aina oikealla paikallaan —
'
"
ei vie l a t t i a t i l a a .
V o i d a a n k i i n n i t ä ä p ö y t ä l e v y n o l l e t o i sivuun.
Kolme laatumerkkiä
takaavat ensiluokkaisen valmisteen:
Kaksinkertainen
eristys, suojaluokka
ii VDE 0740
-vr ;
J a l k a k y . k i n C21, j o s s a 5
n o p e u t t a oikoalio. .
KALTENBACH
"r
•
Ei häiritse radiota
eikä TV:tä
VDE 0875
-y
,
rf-;"!':^,,.,;^"'' •
& VOIGT
^nihzlU:^
LÄNSI -SAKSA
Polvikytkin 5 0 9 , j o k a on
kiinnitetty p ö y d ä n alle.
OY
DENTALDEPOT
Polvikytkintä on h e l p p o käyttää
e i k ä s e vie lattiatilaa
Helsinki 1965, Kirjapaino Oy Versoi