Patsastelu
. ik j ss Ko ng re PATSASTELU Hen riki nka tu Piis pan katu 12 ie n en eent Häm K rt Ke 17 16 Tuomio- 10 kirkko 8 9 11 atu in k tul 7 6 Vanha Suurtori u at nk atu ink atu nk ske Ka atu ok ist atu nk atu äk ala rkk atu nk Si ie YLIOPISTONMÄKI u t ka n me nan t k os 15 Kirjastosilta tu Aura- 1 ka n e silta me VARTIOVUORI Hä 1 Pu e ne uo sh ira atu nk n ne k Pit i Itä atu nk pä Se KAKOLANMÄKI lin a ma 1 Ves i n de Uu L u atu nk eli Esk atu nk ina E 2 tu ska an inn sti k eri tu ka en ah Br tu ka Kri atu ink 5 4 3 pia up Ka atu nk tu ka on ist op Yli Vänrikinkatu Jokikatu i op Yli atu rak Au sto 8 sin u tu ka n sto Kauppa- 12 tori Pu Ur ka t tu ka an i r a Ma rh uta atu isk ölä ity ta Tu 2 Teatteri20 silta 3 14 16 15 SAMPPALINNANVUORI u 13 at 4 tak Kaupungin10 an 1112 teatteri R atu Mylly- It. 10 19 9 ink r a silta ost 8 9 Lu atu 7 k Wäinö Aaltosen ta MartinNe 18 Ran silta museo its n atu e k 6 yt n n i a po t n n lku Lin Lä Sa ore vu 11 s Kä tu ka 8 atu luk än a rke Ko P u Ko kil ik He Mannerheiminpuisto 10 Mikaelinkirkko atu ak h r ta uu li ma Hu atu nk u Ra p ure 5 atu atu nk äk a k t i ih tap nP Ra ne 3 4 i t n 2 7 6 Lä PUOLALANMÄKI ha Ra PORT ARTHUR or atu ak Reittien pituudet ovat noin: Reitti 1: 7,5 km, reitti 2: 3 km ja reitti 3: 4 km. ank atu atu ink Hel 9 13 14 Kasarminkatu Teh ta at nk te ais ink An Kaikki kulttuurikuntoilureitit löytyvät osoitteesta www.turku.fi/kulttuurikuntoilu. Reittikartat saa myös mobiiliversiona. Helsinginkatu Aurajoki i nt ala sp Pi Kulttuurikuntoilun Patsastelukarttaan on koottu Turun kaupungin taidekokoelman keskusta-alueella sijaitsevia ulkoveistoksia ja ympäristötaideteoksia. Reittivaihtoehtoja on kolme. Ensimmäinen suuntautuu Puolalanpuiston ja läntisen Aurajokivarren alueelle, toinen kiertää Samppalinnanpuistosta itäiselle Aurajokivarrelle ja kolmas kulkee Turun vanhaan keskustaan ja yliopistolle. Värikoodattujen reittien teokset on numeroitu. Loput Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvat ulkoveistokset ja ympäristötaideteokset löytyvät Internetistä Citynomadikarttapalvelusta reittinimellä Taidetta Turun katukuvassa. Patsastelu nk iv . ull atu Martin katu u ka t Ra nt a in en Itä k Pit It atu in ur ni rit . ink ak u t ka ian nk en äin tu to ch tu La www.turku.fi/kulttuurikuntoilu Sa tam 5 atu äk n ta ijä Cri Me 13 tek ka vin ho 16 ka 14 len 15 Tii Varvintori rva Te Vierasvenesatama Föri Be 17 Linnankatu 12 • Teostiedot: Turun museokeskus • Karttapohja © Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos Painettu 2015 REITTI 1: PUOLALANPUISTO–LÄNTINEN JOKIRANTA 1 Taiteilija Teos Vuosi* Sijainti Lisätietoja Laila Pullinen Ikaros 2012 (2003) Aurakatu 2 Kivettynyt siipi viittaa Ikarokseen, joka antiikin Kreikan tarussa syöksyi kuolemaan lennettyään liian lähelle aurinkoa. 2 Mihail Anicushin V. I. Lenin 1977 Aurakatu 15 Turun kaupunki sai Lenin-veistoksen lahjana ystävyyskaupunki Leningradilta (nykyinen Pietari). 3 Wäinö Aaltonen R. W. Ekman 1927 (1925) Aurakatu 15 Muotokuvahermi kuvaa taiteilijaa ja Turun piirustuskoulun perustajaa Robert Wilhelm Ekmania (1808–1873). 4 Wäinö Aaltonen V. Westerholm 1927 (1925) Aurakatu 15 Muotokuvahermi kuvaa Turun piirustuskoulun johtajaa ja Turun taidemuseon ensimmäistä intendenttiä Victor Westerholmia (1860–1919). 5 Jussi Mäntynen Kurjet pesällä 1986 (1947) Puolalanpuisto Mäntynen (1888–1978) kuvasi etenkin viimeisissä teoksissaan pitkäkaulaisia kurkia ja joutsenia. 6 Jussi Mäntynen Joutsenet 1959 (1958) Puolalanpuisto Eläintentäyttäjänäkin toiminut Mäntynen niitti mainetta lennokkaiden joutsenten kuvaajana. 7 Antti Louhisto Leningradin ja Turun ystävyyspatsas 1969 (1967–69) Puolalanpuisto Toisiaan piirissä tervehtivä veistosnelikko kuvaa Turun ja Leningradin (nykyinen Pietari) ystävyyskaupunkisuhdetta. 8 Anja Aho Lapset 1959 Yliopistonkatu 29 C Ahon suihkukaivoteos voitti kutsukilpailun ja on ensimmäinen naistaiteilijan ulkoveistos Turussa. 9 Matti Haupt Aino 1951 (1950) Ratapihankatu 40 Suihkulähteen pohjassa on taiteilijan suunnittelema uniikki mosaiikkikuvio kaloineen ja merieläimineen. 10 Veikko Leppänen Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheim 1994 (1959) Mannerheiminpuisto, Mikaelinkirkkoa vastapäätä C. G. E. Mannerheimin rintakuva pohjautuu Helsingin ratsastajapatsaskilpailuun tehtyyn luonnokseen 1950-luvulta. 11 Viljo Mäkinen Portsan pojat 1973 (1972) Puutarhakatu 34 Port Arthurin työläiskaupunginosan kirmaavat koulupojat kuuluvat harvoihin lapsiaiheisiin ulkoveistoksiin Turussa. 12 Oona Tikkaoja Piiloleikki 2011 Aurajoen länsiranta, Turun linnan ja Martinsillan välillä Teos koostuu 30:stä lasten tekemästä pienestä omakuvaveistoksesta, joista on myös oma kartta. 13 Jani Rättyä ja Antti Stöckell Päiväkakkara 2011 Linnankatu 72 Lasikuidusta ja puusta valmistettu Päivänkakkara ilahduttaa tilapäisenä ympäristötaideteoksena. 14 Tarja Ervasti Mater Marium 2012 Telakkaranta Alueen laivanrakennushistoriaa esittelevä mediateos valaisee museoidun telakkanosturin. 15 Micha Ullman Pohjoinen 1996 Varvintori Maasta nousevat graniittikivet muodostavat kuvitteellisen laivan rungon. 16 Achim Kühn Harmonia 1996 Aurajoki, vierasvenesatama Teoksen jaloteräslevyistä valmistetut suomut on käsitelty elektrolyyttisesti kiiltävän vivahteikkaiksi. 17 Kari Juva Turku työllä rakennetaan 1987 Linnankatu 46 Lähes 40 tonnia painava veistos ylistää turkulaista työtä ja työläisiä. 18 Karin Widnäs Kimono 2011 Läntinen Rantakatu, jätevedenpuhdistamon piippu Keraamisen veistoksen valon väri vaihtuu hämärässä hitaasti kellonaikojen mukaan. 19 Raimo Utriainen Jäinen meri 1961 (1960) Linnankatu 34 Jäinen meri on talvimerenkululle pystytetty muistomerkki. 20 Jarkko Roth Suojattu kasvu 1985 (1983) Läntinen Rantakatu 25 Teos symboloi Turun yrityksille tarjoamaa suojaisaa kasvuympäristöä. REITTI 3: HISTORIALLINEN TURKU JA YLIOPISTON ALUE REITTI 2: SAMPPALINNANPUISTO–ITÄINEN JOKIRANTA Reitin varrelta löytyy myös Turun kaupungin taidekokoelmaan kuulumaton teos: Mika Natri: Pilvet, 2005 (2003). 1 Wäinö Aaltonen Paavo Nurmi 1955 (1924) Itäinen Rantakatu 1 Taiteilijan toivomuksesta olympiavoittaja suuntaa askeleensa kohti Littoisten harjoitusmaastoja. 2 Kimmo Ojaniemi Dominikaaniluostarin muistomerkki 2005 Itäinen Rantakatu 1 Muistomerkin paikalla sijaitsi keskiajalla Pyhän Olavin dominikaanikonventti. 3 Felix Nylund Äiti ja lapsi 1915 (1914) Samppalinnanvuori Muistomerkki on omistettu Gustav Albert Petreliukselle (1836–1910), jonka testamenttilahjoituksen varoja käytetään edelleen Turun kaunistamiseen. 4 Aarne Ehojoki Turun sotaveteraanien muistomerkki 1992 Samppalinnanvuori Veteraanien tammenlehvällä koristettu kivi rahoitettiin kansalliskeräyksellä vuonna 1992. 5 Simo Helenius Ahkerat lukutoukat 1975 Itäinen Pitkäkatu 45 Kylmäksi ja kolkoksi materiaaliksi leimattu betoni huokuu teoksessa lämpöä ja eloisaa huumoria. 6 Kimmo Ojaniemi Gaian silmä 1998 Myllytunneli Gaia eli Äiti Maa valvoo liikennettä Myllytunnelissa. 7 Kari-Petteri Kakko Tähtiin tähyävät -veistossarja 2013 Myllysillan istuskeluportaikot Molemmin puolin Myllysiltaa levittäytyvä teossarja koostuu neljästä eri ikäkautta kuvaavasta hahmosta: Huomenna, Tänään, Hetki sitten ja Eilen. 8 Wäinö Aaltonen “Työ ja tulevaisuus”: Henkinen työ, Tulevaisuus ja Raivaaja 1978 (1930–32) Itäinen Rantakatu 38 Sarjaan kuuluu viisi Eduskuntatalon istuntosalin veistosta, joista kolmen valokset kutsuvat Wäinö Aaltosen museoon. 9 Wäinö Aaltonen Myrsky 1967 (1929–30) Itäinen Rantakatu 38 Veistos on toisinto Torpedovene S 2:n merionnettomuuden (1925) uhrien muistomerkistä. 10 Mariella Bettineschi Carro Celeste 1994 Itsenäisyydenaukio Otava-tähtikuvio on italiaksi “Carro Celeste” eli taivaallinen vaunu. 11 Herman Joutsen Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki 2005 Itsenäisyydenaukio Jalkaväenkenraali Ehrnrooth tarkastaa JR 7 -rykmenttiään Karjalan kannaksella 4.6.1944. 12 Terho Sakki Soihtu 1975 Itsenäisyydenaukio Soihdun liekit muodostuvat vesisuihkusta, joka pulppuaa Erkki Melajan suunnittelemaan suihkukaivoon. 13 Wäinö Aaltonen Aleksis Kiven muistomerkki 1962 (1948) Itäinen Rantakatu 14 Runoilijan veistospää perustuu Helsingin Rautatientorilla 1939 paljastettuun Aleksis Kiven muistomerkkiin. 14 Jan-Erik Andersson Valpuri Innamaan ja Linnantontun kohtaaminen Teatterisillalla 1998 Itäinen Rantakatu 14, Teatterisilta Teos koostuu sillan graniittiornamentista, päädyn valotaulusta ja Internetistä julkaistusta jatkotarinasta. 15 Outi Sarjakoski Network 1995 Itäisen Rantakadun ja Volter Kilven kadun kulma Palmikoidusta polyesteristä valmistettu teos tunnetaan kallioluolan hämähäkinverkkona. 16 Antti Louhisto Itsenäisyyden kivi 1977 Itäinen Rantakatu, Samppalinnanvuoren kupeessa Miekanterää muistuttava obeliski paljastettiin Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlan yhteydessä. 1 Wäinö Aaltonen Turun Lilja 1928 (1924–26) Hämeenkatu 15 Turun kaupunkisymboliksi kohonneen neidon jalkojen juurella oleva lilja on lainaa kaupungin vaakunasta. 2 Miina Äkkijyrkkä Sweet Yellow Melon 2011 (2009) Turun kaupunginkirjaston sisäpiha Vasikat ja lehmät ovat Äkkijyrkän tuotannossa tyypillinen aihe. 3 Andrei Kovalchuk Tapaaminen Turussa 1812 2012 Läntinen Rantakatu 1 Venäjän tsaari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana neuvottelevat valtakysymyksistä. 4 Gunnar Finne ja Armas Lindgren Leijona-suihkukaivo 1924 Linnankatu 2 Gustav Albert Petreliuksen (1836–1910) varoilla hankitun suihkukaivon huipulla seisoo tyylitelty Suomen vaakunaeläin. 5 Saara Ekström Kertosäe 2010 Linnankatu 2 Corten-teräksestä valmistettu ornamentti rajaa vanhan pääkirjaston edustaa Linnankadusta. 6 Kain Tapper Ajan virta 2000 Vanha Suurtori Corten-teräksen päällä virtaava vesi merkitsee ennen Turun paloa paikalla sijainneen torin reunan. 7 Carl Eneas Sjöstrand H. G. Porthanin muistomerkki 1864 (1860) Porthaninpuisto Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli historiantutkija, kulttuurivaikuttaja ja Turun akatemian professori. 8 Bruno Aspelin Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756 1930 Brahenpuisto Unikankareen kummulle 1200–1300-luvuilla rakennettu Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö. 9 Walter Runeberg Pietari Brahen muistomerkki 1888 (1886) Brahenpuisto Pietari Brahe (1602–1680) oli Suomen kenraalikuvernööri, jonka uudistukset kirvoittivat sanonnan ”kreivin aikaan”. 10 Maaria Wirkkala Tiedon häivä 2003 Vanhan akatemiatalon aukio Turun akatemian muistomerkkiin kuuluu nupukiviin upotettu pronssikehä, tutkijakammion valaistu ikkuna sekä kuva- ja ääniprojisointi. 11 Viljo Mäkinen Kissa-Alli 1978 (1977) Hämeenkatu 6 Mäkinen kuvasi sympaattisissa veistoksissaan suurmiesten sijaan tavallista kansaa. 12 Terho Sakki Muusat 1987 Koskenniemenkatu Muistomerkki on omistettu kirjailija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori Veikko Antero Koskenniemelle (1885–1962). 13 Nina Sailo Lotta Svärd 2001 (1985) Arwidssoninkatu 1 Teos on ainoa yksinomaan naisten toiminnalle omistettu ulkoveistos Turussa. 14 Niilo Savia Rumpalit 1966 Kasarminkatu 6 Porin rykmentin muistomerkin toinen valos sijaitsee Säkylän Porin prikaatissa. 15 Yrjö Liipola J. J. Wecksell 1936 (1932) Tuomiokirkkokatu 2 Runoilija Josef Julius Wecksell (1838–1907) tunnetaan parhaiten Daniel Hjort -näytelmästä. 16 Harry Kivijärvi A. I. Arwidssonin muistomerkki 1970 Tuomiokirkkopuisto Poliittinen kulttuurivaikuttaja Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) nosti kirjoituksissaan esille kansallisaatteen ideoita. 17 Jussi Mäntynen Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen 1970 (1963) Tuomiokirkkopuisto Taiteilija suunnitteli häälennolleen kohoavan joutsenparin hautamuistomerkiksi itselleen ja vaimolleen. Reitin varrelta löytyvät myös Turun kaupungin taidekokoelmaan kuulumattomat teokset: Oskari Jauhiainen: Mikael Agricola, 1952 (1950); Yrjö Liipola: Vapaussodan v.1918 sankarihauta, 1924; Harry Kivijärvi: Runeberg, Lönnrot, Snellman, 1968 ja Wäinö Aaltonen: Genius ohjaa nuoruutta, 1961. * Paljastusvuosi (Valmistumisvuosi)
© Copyright 2024