Patsastelu

.
ik j
ss
Ko
ng
re
PATSASTELU
Hen
riki
nka
tu
Piis
pan
katu
12 ie
n
en
eent
Häm
K
rt
Ke
17 16 Tuomio- 10
kirkko
8 9
11
atu
in k
tul
7
6 Vanha
Suurtori
u
at
nk
atu
ink
atu
nk
ske
Ka
atu
ok
ist
atu
nk
atu
äk
ala
rkk
atu
nk
Si
ie
YLIOPISTONMÄKI
u
t
ka
n
me
nan
t
k
os
15
Kirjastosilta
tu
Aura- 1
ka
n
e
silta
me VARTIOVUORI
Hä
1
Pu
e
ne
uo
sh
ira
atu
nk
n
ne
k
Pit
i
Itä
atu
nk
pä
Se
KAKOLANMÄKI
lin
a
ma
1
Ves
i
n
de
Uu
L
u
atu
nk
eli
Esk
atu
nk
ina
E
2
tu
ska
an
inn
sti
k
eri
tu
ka
en
ah
Br
tu
ka
Kri
atu
ink
5 4
3
pia
up
Ka
atu
nk
tu
ka
on
ist
op
Yli
Vänrikinkatu
Jokikatu
i
op
Yli
atu
rak
Au
sto
8
sin
u
tu
ka
n
sto
Kauppa- 12
tori
Pu
Ur
ka
t
tu
ka
an
i
r
a
Ma
rh
uta
atu
isk
ölä
ity
ta
Tu
2
Teatteri20 silta
3
14 16
15 SAMPPALINNANVUORI
u
13
at
4
tak
Kaupungin10
an 1112 teatteri
R
atu
Mylly- It. 10
19
9
ink
r
a
silta
ost
8 9
Lu
atu
7
k
Wäinö
Aaltosen
ta MartinNe
18 Ran silta
museo
its
n
atu
e
k
6
yt
n
n
i
a
po
t
n
n
lku
Lin
Lä
Sa
ore
vu
11
s
Kä
tu
ka
8
atu
luk
än
a
rke
Ko
P
u
Ko
kil
ik
He
Mannerheiminpuisto
10
Mikaelinkirkko
atu
ak
h
r
ta
uu
li
ma
Hu
atu
nk
u
Ra
p
ure
5
atu
atu
nk
äk
a
k
t
i
ih
tap
nP
Ra
ne
3 4
i
t
n
2
7 6
Lä
PUOLALANMÄKI
ha
Ra
PORT
ARTHUR
or
atu
ak
Reittien pituudet ovat noin:
Reitti 1: 7,5 km, reitti 2: 3 km ja reitti 3: 4 km.
ank
atu
atu
ink
Hel
9
13
14
Kasarminkatu
Teh
ta
at
nk
te
ais
ink
An
Kaikki kulttuurikuntoilureitit löytyvät osoitteesta
www.turku.fi/kulttuurikuntoilu.
Reittikartat saa myös mobiiliversiona.
Helsinginkatu
Aurajoki
i
nt
ala
sp
Pi
Kulttuurikuntoilun Patsastelukarttaan on koottu Turun kaupungin taidekokoelman keskusta-alueella
sijaitsevia ulkoveistoksia ja ympäristötaideteoksia. Reittivaihtoehtoja on kolme.
Ensimmäinen suuntautuu Puolalanpuiston ja läntisen Aurajokivarren alueelle, toinen
kiertää Samppalinnanpuistosta itäiselle Aurajokivarrelle ja kolmas kulkee Turun
vanhaan keskustaan ja yliopistolle. Värikoodattujen reittien teokset on numeroitu.
Loput Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvat ulkoveistokset
ja ympäristötaideteokset löytyvät Internetistä Citynomadikarttapalvelusta reittinimellä Taidetta Turun katukuvassa.
Patsastelu
nk
iv
.
ull
atu
Martin
katu
u
ka
t
Ra
nt
a
in
en
Itä
k
Pit
It
atu
in
ur
ni
rit
.
ink
ak
u
t
ka
ian
nk
en
äin
tu
to
ch
tu
La
www.turku.fi/kulttuurikuntoilu
Sa
tam
5
atu
äk
n
ta
ijä
Cri
Me
13
tek
ka
vin
ho
16
ka
14
len
15
Tii
Varvintori
rva
Te
Vierasvenesatama
Föri
Be
17
Linnankatu
12
• Teostiedot: Turun museokeskus
• Karttapohja © Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos
Painettu 2015
REITTI 1:
PUOLALANPUISTO–LÄNTINEN JOKIRANTA
1
Taiteilija
Teos
Vuosi*
Sijainti
Lisätietoja
Laila Pullinen
Ikaros
2012 (2003)
Aurakatu 2
Kivettynyt siipi viittaa Ikarokseen, joka antiikin Kreikan tarussa syöksyi kuolemaan lennettyään liian lähelle aurinkoa.
2
Mihail Anicushin
V. I. Lenin
1977
Aurakatu 15
Turun kaupunki sai Lenin-veistoksen lahjana ystävyyskaupunki Leningradilta (nykyinen Pietari).
3
Wäinö Aaltonen
R. W. Ekman
1927 (1925)
Aurakatu 15
Muotokuvahermi kuvaa taiteilijaa ja Turun piirustuskoulun perustajaa Robert Wilhelm Ekmania (1808–1873).
4
Wäinö Aaltonen
V. Westerholm
1927 (1925)
Aurakatu 15
Muotokuvahermi kuvaa Turun piirustuskoulun johtajaa ja Turun taidemuseon ensimmäistä intendenttiä Victor Westerholmia (1860–1919).
5
Jussi Mäntynen
Kurjet pesällä
1986 (1947)
Puolalanpuisto
Mäntynen (1888–1978) kuvasi etenkin viimeisissä teoksissaan pitkäkaulaisia kurkia ja joutsenia.
6
Jussi Mäntynen
Joutsenet
1959 (1958)
Puolalanpuisto
Eläintentäyttäjänäkin toiminut Mäntynen niitti mainetta lennokkaiden joutsenten kuvaajana.
7
Antti Louhisto
Leningradin ja Turun ystävyyspatsas
1969 (1967–69)
Puolalanpuisto
Toisiaan piirissä tervehtivä veistosnelikko kuvaa Turun ja Leningradin (nykyinen Pietari) ystävyyskaupunkisuhdetta.
8
Anja Aho
Lapset
1959
Yliopistonkatu 29 C
Ahon suihkukaivoteos voitti kutsukilpailun ja on ensimmäinen naistaiteilijan ulkoveistos Turussa.
9
Matti Haupt
Aino
1951 (1950)
Ratapihankatu 40
Suihkulähteen pohjassa on taiteilijan suunnittelema uniikki mosaiikkikuvio kaloineen ja merieläimineen.
10 Veikko Leppänen
Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheim
1994 (1959)
Mannerheiminpuisto, Mikaelinkirkkoa vastapäätä
C. G. E. Mannerheimin rintakuva pohjautuu Helsingin ratsastajapatsaskilpailuun tehtyyn luonnokseen 1950-luvulta.
11 Viljo Mäkinen
Portsan pojat
1973 (1972)
Puutarhakatu 34
Port Arthurin työläiskaupunginosan kirmaavat koulupojat kuuluvat harvoihin lapsiaiheisiin ulkoveistoksiin Turussa.
12 Oona Tikkaoja
Piiloleikki
2011
Aurajoen länsiranta, Turun linnan ja Martinsillan välillä
Teos koostuu 30:stä lasten tekemästä pienestä omakuvaveistoksesta, joista on myös oma kartta.
13 Jani Rättyä ja Antti Stöckell
Päiväkakkara
2011
Linnankatu 72
Lasikuidusta ja puusta valmistettu Päivänkakkara ilahduttaa tilapäisenä ympäristötaideteoksena.
14 Tarja Ervasti
Mater Marium
2012
Telakkaranta
Alueen laivanrakennushistoriaa esittelevä mediateos valaisee museoidun telakkanosturin.
15 Micha Ullman
Pohjoinen
1996
Varvintori
Maasta nousevat graniittikivet muodostavat kuvitteellisen laivan rungon.
16 Achim Kühn
Harmonia
1996
Aurajoki, vierasvenesatama
Teoksen jaloteräslevyistä valmistetut suomut on käsitelty elektrolyyttisesti kiiltävän vivahteikkaiksi.
17 Kari Juva
Turku työllä rakennetaan
1987
Linnankatu 46
Lähes 40 tonnia painava veistos ylistää turkulaista työtä ja työläisiä.
18 Karin Widnäs
Kimono
2011
Läntinen Rantakatu, jätevedenpuhdistamon piippu
Keraamisen veistoksen valon väri vaihtuu hämärässä hitaasti kellonaikojen mukaan.
19 Raimo Utriainen
Jäinen meri
1961 (1960)
Linnankatu 34
Jäinen meri on talvimerenkululle pystytetty muistomerkki.
20 Jarkko Roth
Suojattu kasvu
1985 (1983)
Läntinen Rantakatu 25
Teos symboloi Turun yrityksille tarjoamaa suojaisaa kasvuympäristöä.
REITTI 3:
HISTORIALLINEN TURKU JA YLIOPISTON ALUE
REITTI 2:
SAMPPALINNANPUISTO–ITÄINEN JOKIRANTA
Reitin varrelta löytyy myös Turun kaupungin taidekokoelmaan kuulumaton teos: Mika Natri: Pilvet, 2005 (2003).
1
Wäinö Aaltonen
Paavo Nurmi
1955 (1924)
Itäinen Rantakatu 1
Taiteilijan toivomuksesta olympiavoittaja suuntaa askeleensa kohti Littoisten harjoitusmaastoja.
2
Kimmo Ojaniemi
Dominikaaniluostarin muistomerkki
2005
Itäinen Rantakatu 1
Muistomerkin paikalla sijaitsi keskiajalla Pyhän Olavin dominikaanikonventti.
3
Felix Nylund
Äiti ja lapsi
1915 (1914)
Samppalinnanvuori
Muistomerkki on omistettu Gustav Albert Petreliukselle (1836–1910), jonka testamenttilahjoituksen varoja käytetään edelleen Turun kaunistamiseen.
4
Aarne Ehojoki
Turun sotaveteraanien muistomerkki
1992
Samppalinnanvuori
Veteraanien tammenlehvällä koristettu kivi rahoitettiin kansalliskeräyksellä vuonna 1992.
5
Simo Helenius
Ahkerat lukutoukat
1975
Itäinen Pitkäkatu 45
Kylmäksi ja kolkoksi materiaaliksi leimattu betoni huokuu teoksessa lämpöä ja eloisaa huumoria.
6
Kimmo Ojaniemi
Gaian silmä
1998
Myllytunneli
Gaia eli Äiti Maa valvoo liikennettä Myllytunnelissa.
7
Kari-Petteri Kakko
Tähtiin tähyävät -veistossarja
2013
Myllysillan istuskeluportaikot
Molemmin puolin Myllysiltaa levittäytyvä teossarja koostuu neljästä eri ikäkautta kuvaavasta hahmosta: Huomenna, Tänään, Hetki sitten ja Eilen.
8
Wäinö Aaltonen
“Työ ja tulevaisuus”: Henkinen työ, Tulevaisuus ja Raivaaja
1978 (1930–32)
Itäinen Rantakatu 38
Sarjaan kuuluu viisi Eduskuntatalon istuntosalin veistosta, joista kolmen valokset kutsuvat Wäinö Aaltosen museoon.
9
Wäinö Aaltonen
Myrsky
1967 (1929–30)
Itäinen Rantakatu 38
Veistos on toisinto Torpedovene S 2:n merionnettomuuden (1925) uhrien muistomerkistä.
10 Mariella Bettineschi
Carro Celeste
1994
Itsenäisyydenaukio
Otava-tähtikuvio on italiaksi “Carro Celeste” eli taivaallinen vaunu.
11 Herman Joutsen
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki
2005
Itsenäisyydenaukio
Jalkaväenkenraali Ehrnrooth tarkastaa JR 7 -rykmenttiään Karjalan kannaksella 4.6.1944.
12 Terho Sakki
Soihtu
1975
Itsenäisyydenaukio
Soihdun liekit muodostuvat vesisuihkusta, joka pulppuaa Erkki Melajan suunnittelemaan suihkukaivoon.
13 Wäinö Aaltonen
Aleksis Kiven muistomerkki
1962 (1948)
Itäinen Rantakatu 14
Runoilijan veistospää perustuu Helsingin Rautatientorilla 1939 paljastettuun Aleksis Kiven muistomerkkiin.
14 Jan-Erik Andersson
Valpuri Innamaan ja Linnantontun kohtaaminen Teatterisillalla
1998
Itäinen Rantakatu 14, Teatterisilta
Teos koostuu sillan graniittiornamentista, päädyn valotaulusta ja Internetistä julkaistusta jatkotarinasta.
15 Outi Sarjakoski
Network
1995
Itäisen Rantakadun ja Volter Kilven kadun kulma
Palmikoidusta polyesteristä valmistettu teos tunnetaan kallioluolan hämähäkinverkkona.
16 Antti Louhisto
Itsenäisyyden kivi
1977
Itäinen Rantakatu, Samppalinnanvuoren kupeessa
Miekanterää muistuttava obeliski paljastettiin Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlan yhteydessä.
1
Wäinö Aaltonen
Turun Lilja
1928 (1924–26)
Hämeenkatu 15
Turun kaupunkisymboliksi kohonneen neidon jalkojen juurella oleva lilja on lainaa kaupungin vaakunasta.
2
Miina Äkkijyrkkä
Sweet Yellow Melon
2011 (2009)
Turun kaupunginkirjaston sisäpiha
Vasikat ja lehmät ovat Äkkijyrkän tuotannossa tyypillinen aihe.
3
Andrei Kovalchuk
Tapaaminen Turussa 1812
2012
Läntinen Rantakatu 1
Venäjän tsaari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana neuvottelevat valtakysymyksistä.
4
Gunnar Finne ja Armas Lindgren
Leijona-suihkukaivo
1924
Linnankatu 2
Gustav Albert Petreliuksen (1836–1910) varoilla hankitun suihkukaivon huipulla seisoo tyylitelty Suomen vaakunaeläin.
5
Saara Ekström
Kertosäe
2010
Linnankatu 2
Corten-teräksestä valmistettu ornamentti rajaa vanhan pääkirjaston edustaa Linnankadusta.
6
Kain Tapper
Ajan virta
2000
Vanha Suurtori
Corten-teräksen päällä virtaava vesi merkitsee ennen Turun paloa paikalla sijainneen torin reunan.
7
Carl Eneas Sjöstrand
H. G. Porthanin muistomerkki
1864 (1860)
Porthaninpuisto
Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli historiantutkija, kulttuurivaikuttaja ja Turun akatemian professori.
8
Bruno Aspelin
Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756
1930
Brahenpuisto
Unikankareen kummulle 1200–1300-luvuilla rakennettu Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhäkkö.
9
Walter Runeberg
Pietari Brahen muistomerkki
1888 (1886)
Brahenpuisto
Pietari Brahe (1602–1680) oli Suomen kenraalikuvernööri, jonka uudistukset kirvoittivat sanonnan ”kreivin aikaan”.
10 Maaria Wirkkala
Tiedon häivä
2003
Vanhan akatemiatalon aukio
Turun akatemian muistomerkkiin kuuluu nupukiviin upotettu pronssikehä, tutkijakammion valaistu ikkuna sekä kuva- ja ääniprojisointi.
11 Viljo Mäkinen
Kissa-Alli
1978 (1977)
Hämeenkatu 6
Mäkinen kuvasi sympaattisissa veistoksissaan suurmiesten sijaan tavallista kansaa.
12 Terho Sakki
Muusat
1987
Koskenniemenkatu
Muistomerkki on omistettu kirjailija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori Veikko Antero Koskenniemelle (1885–1962).
13 Nina Sailo
Lotta Svärd
2001 (1985)
Arwidssoninkatu 1
Teos on ainoa yksinomaan naisten toiminnalle omistettu ulkoveistos Turussa.
14 Niilo Savia
Rumpalit
1966
Kasarminkatu 6
Porin rykmentin muistomerkin toinen valos sijaitsee Säkylän Porin prikaatissa.
15 Yrjö Liipola
J. J. Wecksell
1936 (1932)
Tuomiokirkkokatu 2
Runoilija Josef Julius Wecksell (1838–1907) tunnetaan parhaiten Daniel Hjort -näytelmästä.
16 Harry Kivijärvi
A. I. Arwidssonin muistomerkki
1970
Tuomiokirkkopuisto
Poliittinen kulttuurivaikuttaja Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) nosti kirjoituksissaan esille kansallisaatteen ideoita.
17 Jussi Mäntynen
Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen
1970 (1963)
Tuomiokirkkopuisto
Taiteilija suunnitteli häälennolleen kohoavan joutsenparin hautamuistomerkiksi itselleen ja vaimolleen.
Reitin varrelta löytyvät myös Turun kaupungin taidekokoelmaan kuulumattomat teokset: Oskari Jauhiainen: Mikael Agricola, 1952 (1950); Yrjö Liipola: Vapaussodan v.1918 sankarihauta, 1924; Harry Kivijärvi: Runeberg, Lönnrot, Snellman, 1968 ja Wäinö Aaltonen: Genius ohjaa nuoruutta, 1961.
* Paljastusvuosi (Valmistumisvuosi)