Aamukahveilla jutellaan lapsiperheiden asioista
Kevät 2015 3 Aamukahveilla jutellaan lapsiperheiden asioista Keskiviikkoaamuisin Perheentalolla juodaan aamukahvit ja jutellaan lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista. Kuva: Jaakko Kukkonen Sillä välin lapset leikkivät lastenhoitajien kanssa leikkihuoneessa. Perheentalolla järjestetään keskiviikkoaamuisin keskustelevia luentoja otsikolla Aamukahvit ja asiaa – oivalluksia lapsiperheen arkeen. Aamukahveilla eri asiantuntijat alustavat ja keskustelevat lapsiperheen arkea sivuavista teemoista. Liina-Maija Paavilainen, 26, käy vajaan vuoden ikäisen Aamun kanssa Perheentalolla noin kerran viikossa. ”Usein sovitaan treffit ystävän kanssa Perheentalolle. Olen saanut talolta ihania tuttavuuksia, joiden kanssa voi jakaa vauva-arkea. Aamu nauttii muiden lasten seurasta, isosta konttaustilasta, tuvan peiliseinästä ja uusista leluista”, Liina-Maija Paavilainen kertoo. Aamukahveille hän on osallistunut pari kertaa. ”Toimiva konsepti” Liina-Maija Paavilainen tapaa käydä Perheentalolla viikottain. ”Konsepti on toimiva. Minusta oli aluksi helpompi tulla Perheentalolle, kun saattoi tulla tällaiseen tilaisuuteen”, LiinaMaija Paavilainen sanoo. Myös toiminnanjohtaja Kimmo Räty Joensuun Kriisikeskuksesta pitää matalan kynnyksen neuvontoja onnistuneena työmuotona. ”Vaikeitakin asioita kuten masennusta, lähisuhdeväkivaltaa ja parisuhteen ongelmia voidaan käsitellä asiakkaita leimaamatta. Ei tarvitse kokea olevansa ongelmatapaus tullakseen kuuntelemaan luentoa ja keskustelemaan aiheesta”, sanoo Räty, joka on alustanut Aamukahveilla lapsiperheiden jaksamisesta. Räty on huomannut, että pikkulapsiperheissä varsin yleistä on ”arkeen hukkuminen”, jolloin omat ja parisuhteen tarpeet pääsevät unohtumaan. ”Jotta vanhemmat jaksaisivat, täytyisi pikkulapsielämän kuormituksen ja stressin vastapainoksi löytyä itselle ja parisuhteelle aikaa voimautua ja elpyä”, hän muistuttaa. Lapsiperheen arki haastavaa Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen perheohjaajat Auli Ahtonen ja Raili Airaksinen ovat olleet Aamukahvien vieraina useamman kerran. Heidän mukaansa pikkulapsiperheissä painitaan yleisesti riittämättömyyden tunteen kanssa. ”Siellä mietitään, miten arjen- Perheentalo on osa tukiverkkoa Perheentalo on tällä hetkellä varsin tärkeä paikka joensuulaisille Henna Timoselle, 25, ja 2-vuotiaalle Paavo-pojalle. ”Meillä ei asu täällä isovanhempia tai muita sukulaisia, joten meidän on pitänyt rakentaa yhteisöä muista elementeistä. Perheentalo on merkittävä osa meidän tukiverkkoa”, Henna sanoo. Henna käy Paavon kanssa Perheentalolla kerran pari viikossa. Usein mukana on myös aviopuoliso Ari. Hyviä syitä talolla piipahtamiseen on monia. ”Käydään muuten vaan leikkimässä, aamukahveilla, vaihtamassa vaippaa, syömässä lounasta, tapaamassa muita perheitä, Liekun ryhmissä tai keskiviikkoaamun Aamukahvit ja asiaa -tilaisuuksissa”, Henna luettelee. ”Kuin kotona olisi” Liekku ry on Joensuussa toimiva vanhempien vertaistukiyhdistys, joka toimii lapsentahtisten elämäntapojen puolesta. Liekusta Henna kertoo saaneensa varmuutta ja voimaa omaan vanhemmuuteensa. Se on tarjonnut nuorelle äidille sosiaalisen yhteisön. Paavo on saanut liekkulaisten lapsista leikkikavereita. Henna kertoo suhtautuvansa vanhemmuuteen kunnianhimoi- sesti. Tämän vuoksi hän on mielellään osallistunut Aamukahvit ja asiaa -luennoille ja keskustellut luennolla puhuneiden ammattilaisten kanssa. Aamukahvit ovat Hennalle myös vertaistuen saamisen ja antamisen paikka sekä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Vakiokävijänä Henna on tutustunut Perheentalon työntekijöihin. Kuulumisia kysellään puolin ja toisin. ”Tulee tunne, että me ollaan osa tätä paikkaa ja sen tunnelmaa. On kuin olisi kotona”, Henna kuvailee. Lisää perheentaloja Kaupungin muista pikkulapsiperheille sopivista paikoista Henna mainitsee Rantakylässä sijaitsevan Lähiötalon. Lähiötalo muistuttaa tavallista kerrostaloasuntoa, kun taas Perheentalo on luonteeltaan lähempänä julkista tilaa. Hennalle Lähiötalo oli henkireikä silloin, kun Paavo oli pieni. Liekun kokoontumisten vuoksi hän käy nykyisin useammin Perheentalolla. Pitäisikö Perheentalon ja Lähiötalon tapaisia paikkoja olla enemmän? ”Kyllä, ehdottomasti! Jokaisella kaupungilla pitäisi olla oma perheentalonsa ja jokaisella lähiöllä lähiötalonsa. Lähiötalo on paikka, johon väsynyt vanhempi voi mennä sellaisena kuin on. Perheentalo on vertaistuen ja yhdistystoiminnan kannalta keskeinen paikka”, Henna erittelee. Luultavasti moni lastensuojelun ammattilainen on samaa mieltä. Perheentalon kaltaisissa paikoissa syntyy yhteisöllisyyttä. Siellä saadaan tietoa ja vertaistukea, joiden avulla äidit ja isät voivat rakentaa vanhemmuuttaan. Matalan kynnyksen paikat voivat ehkäistä perheen ongelmien syntyä ja kasautumista. Ne ovat osa lapsiperheiden varhaista tukemista ja ehkäisevää lastensuojelua, joihin satsaaminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti järkevää. Kuva: Risto Takala sujuminen hoituu, päivähoito, työ, kodin askareet, vapaa-aika. Näissä tilanteissa lapsen normaali kiukuttelu tuntuu joskus ylivoimaiselta ja rajojen asettaminen vaikealta”, Ahtonen sanoo. Räty toivoo perheille lisää ehkäisevää tukea tulipalojen sammuttamisen sijaan. Hänen mielestään vanhemmuuden ja parisuhdetaitojen opetus voisivat kuulua kaikille pakollisiin opintoihin. Aamukahveilla lastenhoito Ahtosen ja Airaksisen teemoina ovat olleet päivähoidon kysymykset. Vanhempia ymmärrettävästi mietityttää lapsen laittaminen kodin ulkopuolelle hoitoon. Päivähoitoa voi pienessä mittakaavassa kokeilla Aamukahvien aikana, jolloin lastenhoito on järjestetty 10-20 ensimmäiselle lapselle. ”Voisinkin seuraavalla kerralla kokeilla jättää Aamun hoitoon ainakin osaksi aikaa”, Liina-Maija Paavilainen tuumii. Aamukahvit on osallistujille ilmainen eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Kerran kuussa järjestetään samantyyppinen Iltateet ja asiaa. Sen ajaksi ei ole järjestetty lastenhoitoa. Kevään ohjelma löytyy tämän liitteen takasivulta. Tule o teisö saksi toim ä muis , jossa vä ijayhlitetä ta ja h ä yhde ssä p uolehdita n an er heh sijoit o ett ito selviy ujen laste on n t ymis estä. Haastattelukutsu opinnäytetyöhön Toimitko sijaisvanhempana? Onko perheeseesi sijoitettu lapsi päivähoidossa? Haluatko jakaa kokemuksiasi sijaisvanhemmuudesta? Olemme kolmannen vuoden opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulusta ja teemme opinnäytetyötä sijaisvanhempien kokemasta kasvatuskumppanuudesta päivähoidon kanssa. Meitä kiinnostaa millaista yhteistyötä päivähoidon ja sijaisvanhempien välillä tehdään, millaisia tarpeita sijoitetuilla lapsilla on, joihin henkilökunnan olisi hyvä kiinnittää huomiota sekä sijaisvanhempien toiveet ja odotukset päivähoidon kanssa tehtävältä yhteistyöltä. Haemme Pohjois-Karjalassa asuvia sijaisperheitä, joilla on päivähoidon piirissä sijoitettuja lapsia. Haastattelemme sijaisvanhempia helmi-, maaliskuussa 2015. Haastattelujen aineisto käsitellään ehdotonta salassapitovelvollisuutta noudattaen, eikä haastateltavien henkilöllisyys tule ilmi opinnäytetyössä. Jos olet kiinnostunut jakamaan kokemuksiasi ja osallistumaan opinnäytetyöhömme, otathan yhteyttä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen mahdollisimman pian. Yhteistyötoivein: Reija Parviainen ja Tanja Leskinen Opinnäytetyöntekijät PePPi -hanke toimii opinnäytetyön tilaajana ja siksi ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kaisu Kaverinen, [email protected] , +358 50 411 2079
© Copyright 2024