Kevät 2015
3
Aamukahveilla jutellaan lapsiperheiden asioista
Keskiviikkoaamuisin
Perheentalolla juodaan
aamukahvit ja jutellaan
lapsiperheen arkeen
liittyvistä asioista.
Kuva: Jaakko Kukkonen
Sillä välin lapset leikkivät lastenhoitajien kanssa leikkihuoneessa.
Perheentalolla järjestetään
keskiviikkoaamuisin keskustelevia luentoja otsikolla Aamukahvit ja asiaa – oivalluksia
lapsiperheen arkeen. Aamukahveilla eri asiantuntijat alustavat
ja keskustelevat lapsiperheen
arkea sivuavista teemoista.
Liina-Maija Paavilainen, 26,
käy vajaan vuoden ikäisen Aamun kanssa Perheentalolla noin
kerran viikossa.
”Usein sovitaan treffit ystävän kanssa Perheentalolle. Olen
saanut talolta ihania tuttavuuksia, joiden kanssa voi jakaa vauva-arkea. Aamu nauttii muiden
lasten seurasta, isosta konttaustilasta, tuvan peiliseinästä ja uusista leluista”, Liina-Maija Paavilainen kertoo.
Aamukahveille hän on osallistunut pari kertaa.
”Toimiva konsepti”
Liina-Maija Paavilainen tapaa käydä Perheentalolla viikottain.
”Konsepti on toimiva. Minusta oli aluksi helpompi tulla Perheentalolle, kun saattoi tulla
tällaiseen tilaisuuteen”, LiinaMaija Paavilainen sanoo.
Myös toiminnanjohtaja Kimmo Räty Joensuun Kriisikeskuksesta pitää matalan kynnyksen neuvontoja onnistuneena
työmuotona.
”Vaikeitakin asioita kuten masennusta, lähisuhdeväkivaltaa ja
parisuhteen ongelmia voidaan
käsitellä asiakkaita leimaamatta. Ei tarvitse kokea olevansa ongelmatapaus tullakseen
kuuntelemaan luentoa ja keskustelemaan aiheesta”, sanoo
Räty, joka on alustanut Aamukahveilla lapsiperheiden jaksamisesta.
Räty on huomannut, että pikkulapsiperheissä varsin yleistä
on ”arkeen hukkuminen”, jolloin omat ja parisuhteen tarpeet
pääsevät unohtumaan.
”Jotta vanhemmat jaksaisivat, täytyisi pikkulapsielämän
kuormituksen ja stressin vastapainoksi löytyä itselle ja parisuhteelle aikaa voimautua ja
elpyä”, hän muistuttaa.
Lapsiperheen arki
haastavaa
Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen perheohjaajat Auli Ahtonen ja Raili Airaksinen
ovat olleet Aamukahvien vieraina useamman kerran. Heidän
mukaansa pikkulapsiperheissä
painitaan yleisesti riittämättömyyden tunteen kanssa.
”Siellä mietitään, miten arjen-
Perheentalo on osa tukiverkkoa
Perheentalo on tällä hetkellä varsin tärkeä paikka joensuulaisille Henna Timoselle, 25, ja
2-vuotiaalle Paavo-pojalle.
”Meillä ei asu täällä isovanhempia tai muita sukulaisia, joten
meidän on pitänyt rakentaa yhteisöä muista elementeistä. Perheentalo on merkittävä osa meidän tukiverkkoa”, Henna sanoo.
Henna käy Paavon kanssa Perheentalolla kerran pari viikossa.
Usein mukana on myös aviopuoliso Ari.
Hyviä syitä talolla piipahtamiseen on monia.
”Käydään muuten vaan leikkimässä, aamukahveilla, vaihtamassa vaippaa, syömässä lounasta, tapaamassa muita perheitä,
Liekun ryhmissä tai keskiviikkoaamun Aamukahvit ja asiaa -tilaisuuksissa”, Henna luettelee.
”Kuin kotona olisi”
Liekku ry on Joensuussa toimiva vanhempien vertaistukiyhdistys, joka toimii lapsentahtisten
elämäntapojen puolesta. Liekusta Henna kertoo saaneensa varmuutta ja voimaa omaan vanhemmuuteensa. Se on tarjonnut
nuorelle äidille sosiaalisen yhteisön. Paavo on saanut liekkulaisten lapsista leikkikavereita.
Henna kertoo suhtautuvansa
vanhemmuuteen kunnianhimoi-
sesti. Tämän vuoksi hän on mielellään osallistunut Aamukahvit
ja asiaa -luennoille ja keskustellut luennolla puhuneiden ammattilaisten kanssa. Aamukahvit ovat
Hennalle myös vertaistuen saamisen ja antamisen paikka sekä
tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin.
Vakiokävijänä Henna on tutustunut Perheentalon työntekijöihin. Kuulumisia kysellään puolin
ja toisin.
”Tulee tunne, että me ollaan osa
tätä paikkaa ja sen tunnelmaa. On
kuin olisi kotona”, Henna kuvailee.
Lisää perheentaloja
Kaupungin muista pikkulapsiperheille sopivista paikoista
Henna mainitsee Rantakylässä
sijaitsevan Lähiötalon. Lähiötalo muistuttaa tavallista kerrostaloasuntoa, kun taas Perheentalo on luonteeltaan
lähempänä julkista tilaa.
Hennalle Lähiötalo oli
henkireikä silloin, kun
Paavo oli pieni. Liekun
kokoontumisten vuoksi
hän käy nykyisin useammin Perheentalolla.
Pitäisikö Perheentalon ja
Lähiötalon tapaisia paikkoja olla enemmän?
”Kyllä, ehdottomasti! Jokaisella kaupungilla pitäisi
olla oma perheentalonsa ja jokaisella lähiöllä lähiötalonsa. Lähiötalo on paikka, johon väsynyt
vanhempi voi mennä sellaisena
kuin on. Perheentalo on vertaistuen ja yhdistystoiminnan kannalta keskeinen paikka”, Henna
erittelee.
Luultavasti moni lastensuojelun
ammattilainen on samaa mieltä.
Perheentalon kaltaisissa paikoissa syntyy yhteisöllisyyttä. Siellä
saadaan tietoa ja vertaistukea, joiden avulla äidit ja isät voivat rakentaa vanhemmuuttaan.
Matalan kynnyksen paikat voivat ehkäistä perheen ongelmien
syntyä ja kasautumista. Ne ovat
osa lapsiperheiden varhaista tukemista ja ehkäisevää lastensuojelua, joihin satsaaminen on paitsi
inhimillistä, myös taloudellisesti
järkevää.
Kuva: Risto Takala
sujuminen hoituu, päivähoito,
työ, kodin askareet, vapaa-aika.
Näissä tilanteissa lapsen normaali kiukuttelu tuntuu joskus
ylivoimaiselta ja rajojen asettaminen vaikealta”, Ahtonen sanoo.
Räty toivoo perheille lisää
ehkäisevää tukea tulipalojen
sammuttamisen sijaan. Hänen
mielestään vanhemmuuden ja
parisuhdetaitojen opetus voisivat kuulua kaikille pakollisiin
opintoihin.
Aamukahveilla
lastenhoito
Ahtosen ja Airaksisen teemoina ovat olleet päivähoidon
kysymykset. Vanhempia ymmärrettävästi mietityttää lapsen laittaminen kodin ulkopuolelle hoitoon. Päivähoitoa voi
pienessä mittakaavassa kokeilla Aamukahvien aikana, jolloin
lastenhoito on järjestetty 10-20
ensimmäiselle lapselle.
”Voisinkin seuraavalla kerralla kokeilla jättää Aamun hoitoon ainakin osaksi aikaa”, Liina-Maija Paavilainen tuumii.
Aamukahvit on osallistujille
ilmainen eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Kerran
kuussa järjestetään samantyyppinen Iltateet ja asiaa. Sen ajaksi ei ole järjestetty lastenhoitoa.
Kevään ohjelma löytyy tämän
liitteen takasivulta.
Tule o
teisö saksi toim
ä
muis , jossa vä ijayhlitetä
ta ja h
ä
yhde
ssä p uolehdita n
an
er heh
sijoit
o
ett
ito
selviy ujen laste on
n
t ymis
estä.
Haastattelukutsu opinnäytetyöhön
Toimitko sijaisvanhempana? Onko perheeseesi sijoitettu lapsi päivähoidossa? Haluatko jakaa kokemuksiasi sijaisvanhemmuudesta?
Olemme kolmannen vuoden opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulusta ja teemme opinnäytetyötä sijaisvanhempien kokemasta
kasvatuskumppanuudesta päivähoidon kanssa. Meitä kiinnostaa
millaista yhteistyötä päivähoidon ja sijaisvanhempien välillä
tehdään, millaisia tarpeita sijoitetuilla lapsilla on, joihin henkilökunnan olisi hyvä kiinnittää huomiota sekä sijaisvanhempien toiveet ja odotukset päivähoidon kanssa tehtävältä yhteistyöltä.
Haemme Pohjois-Karjalassa asuvia sijaisperheitä, joilla on päivähoidon piirissä sijoitettuja lapsia. Haastattelemme sijaisvanhempia
helmi-, maaliskuussa 2015. Haastattelujen aineisto käsitellään
ehdotonta salassapitovelvollisuutta noudattaen, eikä haastateltavien henkilöllisyys tule ilmi opinnäytetyössä.
Jos olet kiinnostunut jakamaan kokemuksiasi ja osallistumaan
opinnäytetyöhömme, otathan yhteyttä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen mahdollisimman pian.
Yhteistyötoivein:
Reija Parviainen ja Tanja Leskinen
Opinnäytetyöntekijät
PePPi -hanke toimii opinnäytetyön tilaajana ja siksi
ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Kaisu Kaverinen, [email protected] ,
+358 50 411 2079