10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN
10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjien sääntelypoliittinen kannanotto 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Sisällys SAATTEEKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 TOIMENPIDE-ESITYSTEN KOONTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1. ASKELEET KOHTI PAREMPAA SÄÄNTELYÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1 – Hallitukselle näkyvä vastuu säädöspolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2 – Vuosittainen lainsäädäntösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 3 – Tehokkaampaa EU-vaikuttamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 4 – Riippumaton vaikutusarvioinnin tukiyksikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 5 – Irti sääntelylukituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 6 – Konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 7 – Parempaa laatua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 8 – Pienet ensin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 9 – Eduskunnalle pitävämpi ote sääntelypolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 10 – Systemaattinen jälkikäteisarviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2. PAREMMAN SÄÄNTELYN TILANNE – TAVOITTEITA,TEKOJA JA TULOKSIA . . . . 20 2.1 Mistä puhutaan – tietoja sääntelyn määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 2.2 Suomen järjestelmän keskeiset rakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.3 Säädösvalmistelun ohjeistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.4 Yrityksiin kohdistuvan lainsäädännön kehittämisestä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.5 Keskushallinnon kehittäminen ja säädösvalmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 2.6 Eurooppalaista edistystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.7 Paineet sääntelyn järkeistämiseksi kasvussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 2.8 Eduskunnalta ja VTV:ltä selviä viestejä sääntelyn parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 36 KUSTANTAJA Suomen Yrittäjät ry PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 2 TÄMÄN RAPORTIN LAATI Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala Julkaisun ulkoasu ja taitto: graafinen suunnittelija, Lea Hult, Suomen Yrittäjät 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Saatteeksi Suomalaisessa sääntelyjärjestelmässä on vahvuutensa. Järjestelmämme on avoin ja verrattain tehokas sekä joustava. Omaleimaista on, että sidosryhmien edustajat pääsevät osallistumaan säädösvalmisteluun laajasti, olipa kyse kansallisesta lainsäädännöstä tai EU-asioiden valmistelusta. Järjestelmässämme on myös heikkoutensa. Leimallisin niistä on sääntelyvetoisuus. Sääntely lukitaan valmistelukulttuurissamme tyypillisesti siksi ratkaisuksi, jota valmistelulta edellytetään. Siitä seuraa, että sääntelyn vaihtoehdot ja vaikutukset selvitetään usein liian pinnallisesti, eikä sidosryhmien osallistumisesta valmisteluun saada parasta panosta irti. Sääntelyintensiivisyys ei ole yksin Suomen ongelma. Suomessa on kuitenkin oltu hitaita saamaan tilanteeseen konkreettisia parannuksia. Useat kilpailijamaamme ovat sääntelyn järkeistämisessä meitä pidemmällä. Paremman sääntelyn tavoitetila ei toteudu itsestään. Hyvää sääntelyä on kannustettava voimakkaammin. Huonoa sääntelyä on estettävä väkevämmin. Toimia edellytetään niin hallitukselta kuin eduskunnaltakin. Paremmalla sääntelyllä vapautetaan luovuus ja vahvistetaan kansalaisten luottamusta lainsäätäjiin. Kyse on kilpailukyvystä, ja kyse on kansalaisten hyvinvoinnista. Tämä kannanotto on kaksiosainen. Ensimmäisessä jaksossa esitämme 10 askelta kohti parempaa sääntelyä perusteluineen. Toisessa jaksossa analysoimme paremman sääntelyn nykytilan sen tavoitteiden, tekojen ja tulosten valossa. Jaksoon on linkitetty teeman keskeinen kotimainen ja eurooppalainen lähdeaineisto. Tavoitteemme on, että Suomen vahvuuksista pidetään kiinni ja heikkouksista irtaannutaan. Sääntelyn järkeistäminen on yhteinen etu. Helsingissä 8.5.2015 Antti Neimala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät 3 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Toimenpide-esitysten koonti 1. Hallituksen on sitouduttava sääntelyn järkeistämiseen. Paremman sääntelyn vastuu on luontevinta määrätä pääministerin valtiosihteerin tehtäväksi. 2. On keskityttävä vain välttämättömiin säädöshankkeisiin, joista pitää kertoa avoimesti. 3. On vaikutettava tehokkaammin ja aikaisemmin EU-lainsäädäntöön. Tärkeimmät EU-hankkeet on määriteltävä ja sidosryhmäyhteistyötä niiden valmistelussa on lisättävä. 4. Turhan sääntelyn purkaminen edellyttää parempaa vaikutusten arviointia. Säädösvalmistelun tuki ja vaikutusarviointien laadun valvonta on järjestettävä. 5. Hankkeiden pakottaminen lainsäädäntövaihtoehtoon on lopetettava. 6. On valmisteltava konkreettinen lainsäädännön järkeistämisohjelma ja sitouduttava määrälliseen sääntelyn vähentämistavoitteeseen. 7. Sääntelyn laatua on parannettava. On hyödynnettävä sääntelyn vaihtoehtoja ja pienille ja keskisuurille yrityksille räätälöityjä ratkaisuja. 8. Yrityksiä koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava pienet ensin -periaate. Vaikutusarvioinnissa on otettava käyttöön pk-yritystesti. 9. Eduskunnan on sitouduttava seuraamaan koko vaalikauden sääntelytulosta. On organisoitava lakiesitysten käsittely niin, että se tukee paremman sääntelyn tavoitteita. 10. Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutukset saadaan esiin. 4 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 1 Suomen Yrittäjät 1. Askeleet kohti parempaa sääntelyä 1 – Hallitukselle näkyvä vastuu säädöspolitiikasta Hallituksen on sitouduttava sääntelyn järkeistämiseen. Paremman sääntelyn vastuu on luontevinta määrätä pääministerin valtiosihteerin tehtäväksi. Perustuslain 3 §:n mukaan hallitusvalta kuuluu tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle. Säädösvalmistelu on keskeinen osa hallitusvallan käyttämistä. Käytännössä hallituksen lakiesitykset valmistellaan kussakin ministeriössä, eikä hallitus kollegiona juuri puutu yksittäisten lakiesitysten sisältöön. Tästä on seurannut ilmiö, jota kutsutaan sääntelyn siiloutumiseksi. Viime vaalikaudella alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota hallituksen toiminnan strategisiin kehittämistarpeisiin. Samanaikaisesti keskustelu sääntelyn liiallisesta määrästä ja huonosta laadusta kiihtyi. Keskushallinnon uudistuksia valmisteltiin niin sanotuissa KEHU- ja OHRA-hankkeissa. Hankkeissa korostettiin tarvetta kehittää hallituksen toimintaa kollegiaalisena päätöksentekoelimenä. Mitä säädösvalmisteluun tulee, erityisen tärkeänä pidettiin sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin järjestämistä. Suomi ei kamppaile yksin sääntelyn määrään ja laatuun liittyvien ongelmien kanssa. KEHU- ja OHRA-hankkeissakin kartoitettiin eri maiden tapoja organisoida hallituksen työskentelyä ja johtaa säädösvalmistelua. Pisimmälle viety malli löytyy Ruotsista, jossa on siirrytty yhden yhtenäisen valtioneuvoston järjestelmään. Myös EU on pyrkinyt parantamaan sääntelyjärjestelmänsä toimivuutta. Paremman sääntelyn tavoitteet ovat olleet keskeisiä jo useille komissioille. Yleisellä tasolla myös lainsäätäjät eli neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat jakaneet yhteiset tavoitteet. Uuden EU-komission rakenne tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon Suomellekin, kun sääntelypolitiikkaan haetaan tehokkuutta. Uusi toimintatapa korostaa komission kollegiaalista vastuuta tehtävistä aloitteista. Olennaista on, että komission ensimmäinen varapuheenjohtaja vastaa paremmasta sääntelystä ja kontrolloi esitysten valmistelun laatua. On selvästi nähtävissä, että resurssit kohdennetaan aiempaa voimakkaammin kaikkein tärkeimmiksi määriteltyihin hankkeisiin. Tällaisessa tilanteessa keskenään ristiriitaisia esityksiä on helpompi torjua ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoudutaan vahvemmin. Suomen oloissa komission esimerkki ei ehkä ole sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Käytännössä komission malli tarkoittaisi, että lähinnä valtioneuvoston kansliaan nimitettäisiin paremmasta sääntelystä vastaava 5 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät ministeri. Tällainen sinänsä hyvä järjestely olisi kuitenkin ristiriidassa sen julkilausutun tavoitteen kanssa, että ministereiden määrää vähennetään tuntuvasti. Kokemukset aiemmin toteutetuista sääntelyn kehittämishankkeista osoittavat, että säädöspolitiikan vastuu ei sovellu linjavastuussa oleville ministereille. Tehtävä on täysin horisontaalinen, ja se on myös organisoitava sellaiseksi. Pääministerille tällaista tehtävää ei ole mahdollista antaa ottaen huomioon hänen muut tehtävänsä. Näin ollen käytännöllisenä ratkaisuna voitaisiin harkita, että vastuu sääntelypolitiikasta määrätään pääministerin valtiosihteerin keskeisimmäksi tehtäväksi. Tällaista ratkaisua tukisi se, että valtiosihteeri johtaa muutenkin ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteistyötä. Säädöspolitiikan vastuu ja valtuudet on tärkeää määritellä siten, että ne takaavat toiminnan tehokkuuden. On kohdistettava vahvin ohjaus niihin hankkeisiin, jotka käynnistyvät suoraan hallitusohjelman aloitteista. Juuri niiden osalta on kaikkein tärkeintä selvittää erilaiset politiikkavaihtoehdot vaikutuksineen. Säädöspolitiikan johtamistehtävään tulisi sisältyä myös mahdollisuus pysäyttää sellaisen lakiesityksen käsittely, jossa ei ole noudatettu hyvän säädösvalmistelun periaatteita ja ohjeita. Puutteellisesti valmisteltuja esityksiä ei yksinkertaisesti pidä päästää valtioneuvoston läpi eduskunnan käsiteltäviksi. Palkkaus ja palkanmaksu yksinkertaiseksi. Montako lakia ja työlainsäädöstä pitää yrittäjän osata, jos palkkaa yhden työntekijän? * Ullamaria Vehviläinen, Me Kalustajat Oy 6 * Kaikki asiakirjan sitaatit on otettu Suomen Yrittäjien vaalikampanjan #työn_tekijät aineistosta. 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 2 Suomen Yrittäjät 2 – Vuosittainen lainsäädäntösuunnitelma On keskityttävä vain välttämättömiin säädöshankkeisiin, joista pitää kertoa avoimesti. Näyttää varsin todennäköiseltä, että tuleva hallitus valmistelee entistä suppeamman ja selvästi strategisemman hallitusohjelman. Keskustelua on käyty 5–7 strategista tavoitetta sisältävästä ohjelmasta, jota täydennetään täytäntöönpanosuunnitelmalla. Monet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen täytäntöönpanosuunnitelmaan tulevista aloitteista ovat sääntelyhankkeita. On huolehdittava siitä, että tällaiset hallituksen keskeiset sääntelyhankkeet valmistellaan jo olemassa olevia hyvän säädösvalmistelun periaatteita noudattaen. Hallitusta muodostettaessa ei ole mahdollista hahmottaa kaikkia vaalikauden aikana tarpeellisia säädösvalmisteluhankkeita. Siksi on tarkoituksenmukaista täydentää strategista hallitusohjelmaa ja sen täytäntöönpanosuunnitelmaa lainsäädäntösuunnitelmalla, joka sisältää kunkin vuoden keskeiset lainsäädäntöhankkeet. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta on kokemuksia jo pääministeri Vanhasen II hallituksen ja pääministeri Kataisen hallituksen kaudelta. Kokemukset osoittavat, että lainsäädäntösuunnitelmasta ei ole riittävää lisäarvoa, ellei sen laatiminen ole osa kokonaisvaltaista, järjestelmällistä koko hallituksen yhteistä säädöspolitiikkaa. Toimiva lainsäädäntösuunnitelma kertoisi niin eduskunnalle kuin sidosryhmillekin, mitä esityksiä hallitus aikoo seuraavan vuoden aikana viedä eduskunnan käsiteltäväksi. Ohjelma auttaisi myös suuntaamaan sääntelyvalmisteluresursseja yli ministeriörajojen sen mukaan, missä hallituksen poliittisen ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat. Lainsäädäntösuunnitelma olisi omiaan vähentämään ministeriöiden itsenäisestä valmistelutavasta aiheutuvia siiloutumisongelmia. EU-komission nykyinen toimintatapa, jossa yhdistyvät lainsäädäntösuunnitelma ja vahva kollegiaalinen vastuu valmistelusta, on suositeltava myös Suomelle. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma olisi joka tapauksessa tarkoituksenmukaista sovittaa yhteen Suomen EU-politiikan tavoitteiden kanssa. Tämä merkitsee, että suunnitelman tulisi sisältää myös keskeisimmät EU:ssa vireillä olevat hankkeet. Yhteensovittamistarve syntyy jo siitä, että yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä arviolta yli puolet on lähtöisin EUtason aloitteista. Tekemällä päätöksiä, jotka ovat kestäviä ja eivät muutu hetkessä, jotta tulevaisuus olisi ennustettavampaa. Byrokratia karsittava: pienyrityksiltä menee aivan liikaa aikaa sen pyörittämiseen. Työllistämispolitiikka muutettava yrityksiä ja työntekijöitä palvelevaksi, siellä on liikaa erilaisia ratkaisuja, jotka eivät palvele kumpaakaan osapuolta. Arja Keski-Liikala, Osuuskunta Eurojopi 7 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 3 Suomen Yrittäjät 3 – Tehokkaampaa EU-vaikuttamista On vaikutettava tehokkaammin ja aikaisemmin EU-lainsäädäntöön. Tärkeimmät EU-hankkeet on määriteltävä ja sidosryhmäyhteistyötä niiden valmistelussa on lisättävä. 8 Uudesta yrityksiin kohdistuvasta lainsäädännöstä arviolta yli puolet lähtee liikkeelle EU-hankkeina. On tärkeätä, että Suomen valtion kannat EU-hankkeissa tukevat hallituksen yrittäjyys- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Tarvitaan varhaisen vaiheen ennakollista vaikuttamista ja hyvää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden välillä. Suomessa on EU-valmistelun yhteensovittamisjärjestelmä, joka on jäsenvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Järjestelmän tavoitteena on, että Suomella on yhteen sovitettu kanta kaikkiin vireillä oleviin EU-asioihin. Suomen järjestelmä perustuu asioita koordinoivaan virkamiesvalmisteluun, EU-ministerivaliokunnan linjauksiin sekä eduskunnan informointiin ja osallistumiseen EU-asioissa. Lisäksi järjestelmään kuuluvat EU-asioiden komitean asettamat yhteensä 35 sektorikohtaista valmistelujaostoa, joihin kuuluu myös sidosryhmien edustajia. Nykyisen järjestelmämme myönteinen piirre on mahdollisuus avoimeen tiedonsaantiin ja keskusteluun vireillä olevissa asioissa. Sen vaivana ovat yleinen reaktiivisuus ja mekaanisuus. Aktiivinen varhaisen vaiheen vaikuttaminen toteutuu nykysysteemissä huonosti. Moni EU-valmistelujaosto käynnistää asioiden käsittelyn vasta, kun komission lakialoite on jo annettu neuvostolle ja parlamentille. On myös tavanomaista, että strategisempia asioita, kuten komission vuosittaisia työohjelmia tai Suomen omia vuosittaisia EU-politiikan painopisteitä, ei tuoda lainkaan valmistelujaostojen käsiteltäviksi. Tällöin sidosryhmäkeskustelut jäävät eduskuntakuulemisten varaan, mikä ei ole tyydyttävää. Tarve muuttaa EU-valmistelujärjestelmää on noteerattu. Valtioneuvoston EU-poliittisessa selonteossa (VNS 6/2013) uudistustarve todetaan selvästi. Siinä mainitaan erikseen, että EU-asioiden valmistelussa on tehtävä läheisempää yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Näin saadaan tietoja hankkeiden vaikutuksista kansalaisiin, yrityksiin ja muihin toimijoihin. 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Eduskunnan suuri valiokunta oli muutostarpeesta samaa mieltä käsitellessään valtioneuvoston selontekoa. Suuren valiokunnan mietinnössä (SuVM 1/2014 vp) kiinnitettiin huomiota useaan tärkeään seikkaan: yhteensovittamisjärjestelmän uudistamiseen, kansallisen edun määrittämiseen kokonaisstrategiana, EU-vaikuttamisen pitkäjänteisyyteen, eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistoimintaan sekä tarpeeseen luoda hallituksen lainsäädäntöohjelma EU-asioita varten. EU-valmistelukoneiston uudistaminen on syytä käynnistää heti alkaneen vaalikauden alussa. Uudistamistyön tulisi vastata ainakin seuraaviin tavoitteisiin: • Huolehditaan siitä, että EU-vaikuttamisessa päästään aktiivisempaan ennakkovaikuttamiseen. Tämän mukaisesti hyödynnetään EUvalmistelujaostoja Suomen tavoitteiden edistämisessä nykyistä aikaisemmin, vaikutusten arviointia painottaen sekä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. • Valmistelujaostoja vähennetään ja niiden vastuualueet sovitetaan hallituksen strategisen ohjelman tavoitteisiin sekä EU-instituutioiden, kotimaisten ministeriöiden ja eduskunnan valiokuntien vastuualueisiin. • Hallituksen EU-politiikan tueksi laaditaan lainsäädäntösuunnitelma, joka synkronoidaan hallituksen kotimaisen lainsäädäntösuunnitelman kanssa. Homma on äärimmäisen helppo, poistatte vain vanhoja lakeja, sääntöjä, määräyksiä ja holhousta. Helpommin sanottuna päästätte yrittäjän tasa-arvoiseen asemaan muiden kanssa. Muistatte sen, että vain yritykset voivat työllistää ja pelastaa tulevaisuuden. Petteri Peltola, Linkpartners Group Finland Oy 9 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 4 Suomen Yrittäjät 4 – Riippumaton vaikutusarvioinnin tukiyksikkö Turhan sääntelyn purkaminen edellyttää parempaa vaikutusten arviointia. Säädösvalmistelun tuki ja vaikutusarviointien laadun valvonta on järjestettävä uskottavasti. Vaikutusarviointi on sääntelyhankkeissa elintärkeä vaihe, laithan on tarkoitettu vaikutuksiansa varten. On välttämätöntä tietää, toteutuvatko tavoitellut vaikutukset ja aiheutuuko muutoksista mahdollisesti ei-toivottuja vaikutuksia. Sääntelyn vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin tärkeys on ymmärretty. Lainvalmistelun ohjeet – HELO-ohjeet ja vaikutusarvioinnin ohjeistus – edellyttävät riidattomasti, että vaihtoehdot ja vaikutukset arvioidaan huolellisesti. Silti nämä päätöksenteon kannalta kriittiset toimenpiteet laiminlyödään usein. Asia on todettu kerta toisensa jälkeen suomalaista järjestelmää koskevissa selvityksissä ja kannanotoissa. Aika on kypsä lainsäädännön vaikutusarvioinnin tuen järjestämiselle uudelta pohjalta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on linjannut mietinnössään valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) vuotta 2013 koskevan toimintakertomuksen johdosta (TrVM 9/2014 vp), että hallituksen tulee perustaa säädösvalmistelun ja muun normiohjauksen arviointiyksikkö. Tukiyksikön perustaminen on yksi tärkeimmistä askelista kohti parempaa sääntelyä. Tarvitaan ministeriöistä riippumaton yksikkö, joka tukee vaihtoehtojen ja vaikutusten tekemistä ja valvoo jo tehtyjen vaikutusarvioiden laatua. Tukiyksikön olisi tarkoituksenmukaista toimia valtioneuvoston kanslian yhteydessä, jotta sillä olisi suora ja toimiva yhteys säädöspolitiikan johtamiseen. Ilman poliittista tukea yksikön toiminta ei tule tuottamaan tavoiteltua tulosta. Lopettaa turha sääntely ja aloittaa sääntelyn purkaminen. Jos purkaminen ei muuten lähde liikkeelle, pitää sääntelyn purkamista varten perustaa oma virasto, jonka tehtävä ei ole muuta kuin sääntelyn purkaminen. Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy 10 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 5 Suomen Yrittäjät 5 – Irti sääntelylukituksesta Hankkeiden pakottaminen lainsäädäntövaihtoehtoon on lopetettava. Suomen lainsäädäntöjärjestelmässä on periaatteessa selvää, että sääntelyn vaihtoehdot on selvitettävä aina ja että vaikutukset on arvioitava asianmukaisessa laajuudessa. Säädösvalmistelun perusvelvoitteet on määritelty edellä mainituissa HELO-ohjeessa ja säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeessa. Käytännössä erilaisten hankkeiden valmistelu käynnistetään edelleenkin usein niin, että valmisteluhanke määrätään tuottamaan hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu lakiesitys perusteluineen. Hallitusohjelmissakin on ollut tapana edellyttää melko tarkasti määriteltyjä säädösmuutoksia. Suurin osa tällaisista toimeksiannoista annetaan kuitenkin ministeriöiden päätöksillä. Nykytilanteessa lainsäädännön vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointiin ei ole kannustetta. Esitykset vastaavat toimeksiannossa esitettyyn vaatimukseen lain säätämiseksi. Vaikutusarvioinnit jäävät puutteellisiksi, eikä lainsäädännölle vaihtoehtoisia ohjauskeinoja edes pohdita. Tilanne lukittuu lainsäädäntöhakuiseksi heti alusta lähtien. Sääntelylukitus on poistettava. Toimeksiantoja annettaessa on korostettava vaihtoehtoisten ohjauskeinojen selvittämisen tärkeyttä. Kun Suomeen perustetaan säädösvalmistelun arviointiyksikkö, sen toiminta on syytä kytkeä keskeisimpien hankkeiden suunnitteluvaiheeseen. Näin voidaan huolehtia siitä, että erilaisiin politiikkavaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Arvioni on, että nyt on jo yli 200 erilaista korttia ja lyhyin ajoin uusittavaa lupaa, joilla rahastetaan yrityksiä. Työllistäminen ei ole sitä, että keksitään töitä kouluttajille ja yritykset maksavat. Liikenneluvan viisi kurssia, joista ei ole mitään hyötyä, uusittavat tulityökortit, kosteantilan kortit, rakennustyömaalla liikkumisen kortit jne. Nuo estävät mm. kesätyöllistämistä. Ennen oli niin, että ammattimies vastasi ryhmän toiminnasta ja osallistui myös itse. Harri Kämäräinen, Nuppulinnan Laboratoriopalvelu Oy 11 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 6 Suomen Yrittäjät 6 – Konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma On valmisteltava konkreettinen lainsäädännön järkeistämisohjelma ja sitouduttava määrälliseen sääntelyn vähentämistavoitteeseen. 12 Keskustelu sääntelyn määrästä ja laadusta kiihtyi viime vaalikaudella. Niin yksittäiset kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja puolueet kuin eri etutahotkin kokosivat listoja huonosta, haitallisesta ja korjausta vaativasta sääntelystä. Toimenpiteitä sääntelyn parantamiseksi edellytettiin käytännössä kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa, vaikka niiden painotuksissa oli erojakin. Vaalikauden lopussa ministeri Grahn-Laasosen johdolla työskenteli puolueiden edustajista koottu työryhmä, jolle eri tahot tekivät noin 400 esitystä sääntelyn purkamiseksi ja parantamiseksi. Esityksistä on hankittu asianomaisten ministeriöiden alustavia arvioita. Tehdyt selvitykset ja esitetyt kannanotot ovat hyvä pohja tulokselliselle toiminnalle. Yleistä sääntelytaakkaa on kevennettävä, ja sen laatua on parannettava. Tähänastisten sinänsä tarpeellisten ponnisteluiden ongelmana on ollut, että ne eivät ole tuottaneet käytännössä näkyviä ja tuntuvia tuloksia. Alkaneella vaalikaudella tarvitaan konkreettinen sääntelyn vähentämisohjelma. Sellaisen rakentamisessa kannattaa hyödyntää EU:ssa ja sen jäsenmaissa tehtyjä toimenpiteitä. Parhaiden käytäntöjen hakeminen on luontevaa siksikin, että kansallisen sääntelyn parantaminen kytkeytyy erottamattomasti EU-lainsäädännön kehittämiseen. Sääntelyn järkeistäminen edellyttää välttämättä, että koko nykyinen lainsäädäntöjärjestelmämme käydään läpi. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on tehtävissä. Osoituksena konkreettisesta tavasta selvittää sääntelytaakan lähteet ja saavuttaa edistysaskeleita voidaan pitää EU:n vuosina 2007–2012 toteuttamaa yritysten hallinnollisen taakan keventämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli vähentää sääntelystä aiheutuvaa yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosentilla. Kaikki jäsenmaat sitoutuivat samaan tavoitteeseen. EU onnistui hankkeessa komission laskelmien mukaan yli odotusten: taakkaa pystyttiin keventämään noin 30 prosentilla, mikä vastaa liki 38 miljardin euron säästöjä yrityksille. Suomi puolestaan epäonnistui melko totaalisesti, sillä hankkeen määräaikaan mennessä Suomi oli pystynyt keventämään taakkaa alle yhden prosentin verran. EU:n komission tukena hallinnollisen taakan vähentämisessä toimi niin sanottu Stoiberin ryhmä (High Level Group on Administrative Burdens). Ryhmä jätti loppuraporttinsa heinäkuussa 2014. Ryhmä teki 12 suositusta, joissa korostetaan konkreettisten tavoitteiden asettamisen tärkeyttä. Ryhmän jäsenmaita koskevissa suosituksissa kehotetaan kaikkia EU-maita asettamaan kunnianhimoisia sääntelytaakan vähentämistavoitteita. 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Tällä hetkellä EU:n paremman sääntelyn toiminnan painopiste on siirtynyt niin sanotun REFIT-ohjelman (Regulatory Fitness and Performance program) toteutukseen. Ohjelma alkoi jo viime vaalikaudella. Sillä pyritään yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään sääntelystä aiheutuvia kustannuksia, siis muitakin kuin hallinnollisia kustannuksia. Tarkoituksena on varmistaa selkeä, vakaa ja ennakoitava sääntelykehys, jolla tuetaan kasvua ja työllisyyttä. Iso-Britannia tunnetaan aktiivisena yritysten sääntely-ympäristön kehittäjämaana. Siellä on muun muassa toteutettu menestyksellisesti niin sanottua ”yksi sisään – yksi ulos” -periaatetta. Isossa-Britanniassa kunnianhimoa on vieläpä lisätty asettamalla uudeksi tavoitteeksi yksi sisään – kaksi ulos. Aivan uutena avauksena on syytä noteerata hyväksytty laki (Small Business, Enterprise and Employment Act 2015), jonka tavoitteena on pienyritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Laissa muun muassa edellytetään, että hallinnon on asetettava määrälliset tavoitteet yrityslainsäädännön parantamiseksi. Sääntelyn vähentämisohjelma on tarkoituksenmukaista toteuttaa suunnitelmallisesti esimerkiksi seuraavanlaisina vaiheina: • Hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetään ohjelman toteuttamisesta ja määrätään ohjelma paremman sääntelyn toiminnasta vastaavan pääministerin valtiosihteerin (tai tehtävään nimetyn ministerin) vastuulle. • Strategisen hallitusohjelman täytäntöönpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä hahmotellaan sääntelyn vähentämisohjelman runko: tarkasteltavat sääntelyalat ja tarvittavien toimenpiteiden luonne. • Ohjelmaan sisällytettävien sääntelyalojen määrittämiseksi kuullaan sidosryhmiä ja arvioidaan alustavasti hankkeiden vaikuttavuutta. • Ohjelmakokonaisuudelle ja siihen sisällytettäville hankkeille asetetaan konkreettiset sääntelyn vähentämistä koskevat tavoitetasot. • Hallitus seuraa ohjelman etenemistä osana hallitusohjelman toteutumisen seurantaa. Poistaa liikaa sääntelyä. Esim. ravintola-alan ilmoitus- ja lupahakuprosessi on raskas ja kohtuuttoman säännelty verrattuna alkoholin vähittäis- ja matkustaja-alusmyyntiin. Valvonta voitaisiin toteuttaa omavalvontaperiaatteella tarkastuksiin perustuen. Hanna Saari, Hiekkadyyni Oy 13 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 7 Suomen Yrittäjät 7 – Parempaa laatua Sääntelyn laatua on parannettava. On hyödynnettävä sääntelyn vaihtoehtoja sekä pienille ja keskisuurille yrityksille räätälöityjä ratkaisuja. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat sääntelyn kohteina erilaisia kuin suuret yritykset. Pienten yritysten on vaikeampi omaksua ja noudattaa monimutkaista sääntelyä niiden rajallisten resurssien vuoksi. Tästä on kyse, kun puhutaan sääntelyn laadusta. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät edellytä suurisuuntaista sääntelyn kumoamista. Sääntelyn järkeistäminen ei ole synonyymi sääntelyn lopettamiselle, vaikka turhista velvoitteista pitääkin päästä eroon. Pienten ja keskisuurten yritysten sääntely-ympäristön parantaminen on tavoite, jonka toteuttamiseksi tarvitaan monipuolisia, vaihteleviin tilanteisiin sopivia keinoja uudistaa lainsäädäntöä. Optimitilanne on se, että sääntely soveltuu sellaisenaan kaiken kokoisten yritysten olosuhteisiin. Yleensä siihen päästään noudattamalla pienet ensin -periaatetta. Melko harvassa tapauksessa on mahdollista tai edes tarpeen kumota kokonaisia lakeja. Tyypillisempää on, että niiden sisältöä pyritään uudistamaan, jotta sääntely vastaa paremmin tarkoitustaan ja toteuttaa tehokkaammin tavoitellut vaikutukset. Seuraavassa tyypitellään esimerkinomaisesti erilaisia sääntelyn laadun parantamiseen – ja osin määrän keventämiseen – liittyviä vaihtoehtoja: • Sääntelyn kumoaminen: Kumotaan selvästi tarpeeton sääntely ja vähennetään tai kevennetään yksittäisiä velvoitteita silloin, kun sellainen on tarkoituksenmukaista. Hyödynnetään itsesääntelyä, informaatio-ohjausta ja muita sääntelyn vaihtoehtoja. • Lupamenettelyiden keventäminen ilmoitusmenettelyksi: Vain riskipitoisinta toimintaa tulisi kuormittaa lupamenettelyillä, ja lupien myöntämiselle pitää asettaa vähintään ohjeelliset tavoiteajat. • Yrityskokoluokittain räätälöidyt sääntelyratkaisut: Räätälöidään säännöt pienille yrityksille sopiviksi silloin, kun pienet ensin -periaate ei johda tyydyttävään tulokseen. • Pienten yritysten suoja: Tehostetaan pienten yritysten lainsäädännöllä luotua suojaa, silloin kun se on perusteltua. Turha ja päällekkäinen byrokratia pitäisi purkaa. Yrittäjän ajasta menee liian paljon lippujen ja lappujen täyttämiseen. Esim. turvetuotannossa tulee uudet määräykset jälkikäteen. Alue tehty silloisen määräysten mukaan, nyt revitään kaikki auki ja kovalla rahalla selvitetään samat asiat. Yrittäjä on parhaimmillaan kun se tekee töitä ja suunnittelee uutta. Nyt uuden suunnittelu on aika lailla jäissä koko Suomessa. Marko Vainionpää, Pohjanmaan Biolämpö Oy 14 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 8 Suomen Yrittäjät 8 – Pienet ensin Yrityksiä koskevan sääntelyn lähtökohdaksi on otettava pienet ensin -periaate. Vaikutusarvioinnissa on otettava käyttöön pk-yritystesti. Suomalaiset yritykset ovat pieniä. Peräti 93,4 prosenttia yrityksistä työllistää alle 10 työntekijää. Alle 250 työntekijää työllistäviä pk-yrityksiä on 99,8 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä. Yritysrakenne on samankaltainen kaikissa EU-maissa. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät pysty kantamaan samanlaista sääntelytaakkaa kuin suuret yritykset. Niille aiheutuu suhteessa suurempi sääntelyrasitus kuin isoille yrityksille. Pienten yritysten vaikea asema sääntelyn kohteena ei ole jäänyt huomaamatta. Lähes kaikki jakavat tavoitteen, jonka mukaan varsinkin pienimpien yritysten sääntelytaakkaa pitää kohtuullistaa. Tavoite on siis yhteinen, mutta keinoista vallitsee erilaisia näkemyksiä. Suomalainen säädösvalmistelun ohjaus edellyttää riittävän huomion kiinnittämistä yrittäjyyteen ja pienten yritysten toimintaedellytyksiin. Annetut ohjeet eivät kuitenkaan toimi käytännössä. Tarvitaan ryhtiliikettä, jotta periaatteet muuntuvat hyviksi valmistelukäytännöiksi. EU on linjannut jo vuonna 2008, että kaikessa sääntelyssä noudatetaan niin sanottua pienet ensin -periaatetta. Periaate tarkoittaa sitä, että sääntelyn lähtökohdaksi otetaan tavanomaisen, tyypillisesti pienen yrityksen olosuhteet. EU-tasolla periaate on viety osaksi valmistelujärjestelmää määräämällä, että osana normaalia vaikutusten arviointia on suoritettava pk-yritystesti. Valmistelun kuluessa on siis aina erikseen selvitettävä, kuinka ehdotettu sääntely vaikuttaa yritysten valtaenemmistön toimintaan. Suomen on tehostettava säädösvalmistelun pienyritysvaikutusten selvittämistä, jotta yrittämiseen kohdistuvan lainsäädännön laatu paranee pysyvästi. On otettava käyttöön EU:n kaikille jäsenmaille suosittelema pkyritystesti. Se vahvistaisi pienet ensin -periaatteen käytännön merkitystä. Kaikki moninkertainen työ pitää saada pois. Turhat ilmoitukset on poistettava ja automatisoitava digiaikaan. Kerran maksettu raha näkymään kaikkiin tarvittaviin instansseihin. Mikroyritysten työn rationalisointi vapauttaa suuret resurssit oikeaan työhön. Työntekijöitäkin voisi palkata kun kaikki energia ei menisi turhaan jauhamiseen. Niin helpolta kuin kuulostaakin, maan tulevaisuuden voivat myönteisesti ratkaista 90 % yrityksistä, joille annetaan siihen oikeat edellytykset. Esa Ojanlatva, Arkkitehtitoimisto Arc Viva 15 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN 9 Suomen Yrittäjät 9 – Eduskunnalle pitävämpi ote sääntelypolitiikasta Eduskunnan on sitouduttava seuraamaan koko vaalikauden sääntelytulosta. On organisoitava lakiesitysten käsittely niin, että se tukee paremman sääntelyn tavoitteita. 16 Perustuslain mukaan vastuun lainsäädännöstä kantaa eduskunta; lainsäädäntövalta kuuluu jakamattomasti eduskunnalle. Hallituksen tehtävänä on valmistella eduskunnalle tehtävät lakiesitykset. Eduskunta, kansanedustajat ja puolueet ovatkin pitäneet paremman sääntelyn teemaa aktiivisesti esillä. Keskusteluun on tuotu erityisesti esimerkkejä huonosta sääntelystä. On hyvä muistaa, että viime kädessä eduskunta vastaa niin lainsäädännön määrästä kuin laadustakin. Eduskunnan mahdollisuudet puuttua järjestelmämme ongelmiin ovat kuitenkin rajalliset. EU:sta tulevaa sääntelyä eduskunta ei pysty estämään. Kansallisen sääntelyn laadun päävastuu taas on käytännössä hallituksella. Olisi epärealistista ajatella, että eduskunta ryhtyisi laajamittaisesti hylkäämään hallituksen esityksiä niiden laatuongelmien vuoksi varsinkaan enemmistöhallitusten oloissa. Lainsäädännön määrän hillitsemiseksi ja laadun parantamiseksi on ensisijaisti parannettava valmistelun alkupään ohjausta. Turhat hankkeet on estettävä, tarpeelliset on toteutettava ja vaikutusten arviointia on parannettava. Näin eduskunta pääsee käyttämään sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa kestävämmältä pohjalta. Silti tarvitaan keskustelua ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä myös eduskunnan itsensä osalta. Eduskunnalla voisi esimerkiksi olla nykyistä näkyvämpi rooli lainsäädännön vaikuttavuuden turvaajana. Eduskunta voisi velvoittaa hallituksen laatimaan kaikkiin hallituksen esityksiin niin selkeät ja laadukkaat vaikutusarviot, että eduskunta pystyisi määrittämään niiden yhteenlaskettuna lopputuloksena koko vaalikauden kumulatiivisen sääntelysaldon. Koska tällaisen tavoitteen toteutuminen voi viedä jonkin aikaa, pitäisi harkita muita keinoja luotettavan arvion saamiseksi eduskunnan lainsäädäntötoiminnan tuloksista: kevennettiinkö kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvia velvoitteita vai luotiinko niitä lisää? Kokonaisvaikutusten arvioinnissa voitaisiin hyödyntää Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja perustettavaa lainsäädännön vaikutusarviointiyksikköä. 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Eduskunnan valiokuntarakenne on syntynyt vuosien varrella. Perustuslaissa määrätään, että eduskunta asettaa vaalikaudekseen suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetyt muut pysyvät valiokunnat. Eikö valiokuntia tulisi asettaa kulloisenkin tilanteen mukaan? Resurssit kannattaisi kohdistaa hallituksen määrittämien strategisten tavoitteiden mukaisesti parempaa sääntelyä edistäen eikä historiallisten rakenteiden mukaisesti. Pienyrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa on vähennettävä ja monin kohdin poistettava. On järkyttävää seurata esimerkiksi rakentamiseen liittyvien yritysten käsittämättömän suurta byrokratiaa. Toivoisin muutaman kansanedustajan kokeilevan kylmiltään yrityksen perustamista ja sen ”pyörittämistä” pienimmällä osakepääomalla vaikkapa vain vuoden ajan ilman apulaisia niin kuin useimmat alkavat yrittäjät tekevät. Heimo Kuukkanen, Laserhallit Oy 17 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 10 10 – Systemaattinen jälkikäteisarviointi Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutukset saadaan esiin. Sääntely saa vaikutuksensa syntymään täytäntöönpanon kautta. Vasta säädösten tultua voimaan selviää, toteutuvatko tavoitteet sellaisina kuin ne asetettiin. Usein käy niin, että arviot sääntelyn kustannusvaikutuksista osoittautuvat jälkikäteen puutteellisiksi. Koko järjestelmän olennainen parantaminen edellyttää, että uudistusten jälkikäteisarviointia lisätään. Laajoissa sääntelyhankkeissa – myös EU:n toteuttamissa – on jo tavanomaista, että vaikutuksia arvioidaan jälkikäteen esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden kuluessa lainsäädännön voimaantulosta. EU:ssa ja sen aktiivisimmin sääntelyjärjestelmää kehittävissä jäsenmaissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota jälkikäteisarviointiin. Suomessa lainsäädäntöä tulisi arvioida nykyistä systemaattisemmin, jotta suurten uudistusten jälkeen voitaisiin tehdä tarvittavia ”vuosihuoltotöitä”. Jälkikäteisarviointia tulisi kehittää siihen suuntaan, että otetaan huomioon samaan aikaan toteutuneiden, samoihin kohteisiin vaikuttavien sääntelyuudistusten kumulatiivisia vaikutuksia. Sääntelyn jälkikäteistä arviointia on lisättävä, jotta todelliset vaikutukset saadaan esiin. Rakennusalan toimintaa on tehty vaikeammaksi koko ajan todella nopeasti kiristyvillä energiamääräyksillä ym. sääntelyllä, mutta kaoottisin, epäselvin ja todennäköisesti täysin hyödytön on rakennusalan ilmoitusmenettely joka alkoi 1.7.2014. Se lisää neljänneksen paperityön määrää, joka on valtava määrä kun lasketaan kaikki yritykset yhteen, se on erittäin epäselvä ja todennäköisesti ne jotka haluavat veroja kiertää eivät noudata. Juha Koski, Rkm Koski Oy 18 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Sääntelyn määrä Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajista 93 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritystoimintaa säädellään Suomessa liikaa. Räätälöinti Sama 93 prosenttia vastaajista katsoi, että sääntely tulee räätälöidä erityisesti pienten yritysten olosuhteisiin sopivaksi. Lähde: Suomen Yrittäjien vaalikone 2015 19 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2. Paremman sääntelyn tilanne – tavoitteita,tekoja ja tuloksia 2.1 Mistä puhutaan – tietoja sääntelyn määrästä Sääntelyn kokonaismäärästä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa. EUdirektiivien ja -asetusten vuotuinen sääntelytuotos on tiedossa. Samoin tiedetään kotimainen hallituksen esitysten ja säädöskokoelmassa julkaistavien säädösten vuotuinen määrä. Oheisesta kuvasta ilmenee sääntelyn määrän kehittyminen viimeisten vuosien aikana EU-tasolla ja Suomessa. Yhteenlaskettu vuosittainen uusien säädösten määrä on ollut viime vuosina jonkin verran yli 3000. Sääntelyn lisääntyessä sen määrään ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota Suomen sähköinen säädöskokoelma ja hallituksen esitykset vuosittain Lähde: Finlex Sääntelyn kokonaismäärästä on mahdotonta saada tarkkaa tietoa. Vuotuinen sääntelytuotos on tiedossa, kun puhutaan säädöskokoelmassa julkaistavista säädöksistä, siis lähinnä laeista ja asetuksista. Samoin tiedetään kotimainen hallituksen esitysten määrä. Myös EU:ssa hyväksyttyjen direktiivien ja asetusten vuosittainen määrä tiedetään. Sen sijaan kaikkien voimassa olevien lakien ja asetusten sekä niitä alemmanasteisen normiston tarkkaa yhteismäärää ei ole tiedossa. Oheisesta kuvasta ilmenevät Suomessa annettujen hallituksen esitysten ja säädöskokoelmassa julkaistujen säädösten määrät tällä vuosituhannella. Jatkuvasti korkeana pysyneet määrät ovat johtaneet osaltaan siihen, että sääntelyn määrään ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. 20 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.2 Suomen järjestelmän keskeiset rakenteet Suomen perustuslaissa on säädetty eduskunnan ja hallituksen välisestä työnjaosta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, ja hallitusvaltaa käyttää valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa. Keskeinen osa valtioneuvoston hallitusvallan käyttöä on lakiesitysten valmistelu. Perustuslain mukaan valtioneuvostossa on oltava pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Myös ministeriötä on perustuslain mukaan oltava tarvittava määrä. Ministeriöt vastaavat toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden, kuten sääntelyhankkeiden, valmistelusta. Eduskunnan valiokunnilla on keskeinen merkitys eduskunnan käyttäessä sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oltava suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetyt muut pysyvät valiokunnat. Valiokuntien lausuntojen ja mietintöjen kautta eduskunta lausuu näkemyksensä ja tekee muutosehdotuksia hallituksen lakiesityksiin. Suomalaisessa järjestelmässä, jossa enemmistöhallitukset ovat tyypillisiä, hallituksen esityksiin tehdään harvoin merkittäviä muutoksia. Sen sijaan on tavallista, että mietintöihin sisältyvissä ponsissa tai niiden perusteluissa muuten edellytetään hallitukselta erilaisia toimenpiteitä lainsäädännön suhteen. 2.3 Säädösvalmistelun ohjeistaminen Suomessa säädösvalmistelua on ohjattu ohjeilla, ei sitovilla säännöksillä tai määräyksillä. Seuraavassa luodaan katsaus keskeisiin ohjeisiin niiltä osin kuin järjestelyt vaikuttavat yritysten sääntely-ympäristöön. Keskeisimmät sääntelyhankkeissa käytettävät ohjeet ovat hallituksen esityksen laatimisohjeet eli niin sanotut HELO-ohjeet vuodelta 2004 (http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/ julkaisuarkisto/20044hallituksenesitystenlaatimisohjeet/Files/ HALLITUKSEN_esityksen_laatimisohjeet.pdf). HELO-ohjeet edellyttävät mm. seuraavien yleisten periaatteiden noudattamista: • On selvitettävä, miksi ehdotettava laki on tarpeen. • Esityksen tietopohjan on oltava hyvä. • Vaikutukset ja vaihtoehdot on arvioitava ja selostettava. Tavoitteita ja vaihtoehtoja on selvitettävä muun muassa seuraavasti: • Mihin ehdotuksilla pyritään ja miten (tavoitteet ja keinot). • Vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja niiden vertailu. • Keskeiset ehdotukset asiaryhmittäin. • Valittujen ratkaisujen perustelut. • Arvio siitä, miten tavoitteet käytännössä toteutuvat. • Miten säädökset on tarkoitus panna toimeen. • Miten tavoitteiden toteutumista aiotaan seurata jälkikäteen. 21 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Vaihtoehtojen arviointia koskevassa perustelutekstissä sanotaan, että hallituksen esityksessä on tiiviisti kuvattava, mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja – sekä lainsäädännöllisiä että muita – on harkittu ja miksi on päädytty juuri esityksessä ehdotettuun ratkaisuun. Samalla on esitettävä vertailu valitun sääntelyvaihtoehdon ja muiden vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista mukaan lukien myös se vaihtoehto, ettei mitään muutosta tehtäisi. Myös vaikutusten arviointia ohjeistetaan selkeästi HELO-ohjeiden perusteluissa. Hallituksen esityksessä on lyhyesti selostettava ehdotettujen säännösten vaikutukset. Vaikutuksilla tarkoitetaan ehdotettujen säännösten soveltamisesta johtuvia tosiasiallisia seurauksia. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja yksityiskohtaisuus on aina suhteutettava ehdotuksen sisältöön ja odotettavissa olevien vaikutusten merkitykseen. Ohjeessa painotetaan vaikutusarvioinnin tärkeyttä ja todetaan myös, että joskus erillinen jälkikäteisarviointikin on tarpeen. HELO-ohjeita täydentävät säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskevat ohjeet vuodelta 2007 (http://oikeusministerio.fi/fi/index/ julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadosehdotustenvaikutustenarvioi nti.ohjeet/Files/Saadosehdotusten_vaikutusten_arviointi_Ohjeet.pdf). Vaikutusten arviointiohjeissa on neljä kokonaisuutta: 1. taloudelliset vaikutukset 2. vaikutukset viranomaisten toimintaan 3. ympäristövaikutukset 4. muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia: • kotitalouksien asemaan • yrityksiin • julkiseen talouteen • kansantalouteen. 22 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Yritysvaikutusten arvioinnin perusvaatimus on määritelty näin: Yritysvaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioitaessa on hahmotettava, minkälaisille yrityksille ja yritysryhmille vaikutuksia aiheutuu ja kuinka suuri tuo yritysjoukko on. Pk-yritysvaikutuksista on aina esitettävä peruskysymys: Onko ehdotuksella vaikutuksia erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, uuden yritystoiminnan aloittamiseen tai yritysten kasvumahdollisuuksiin? Osana arviointia on tarkasteltava sitä, kannustaako säädöshanke yrittäjyyteen vai luoko se yrittäjyydelle esteitä, eli helpottaako vai vaikeuttaako hanke uuden yritystoiminnan aloittamista. Myös kasvuyrittäjyyttä ja kasvuyritysten toimintaedellytyksiä on ohjeen mukaan syytä arvioida, sillä kasvuyritysten rooli uusien työpaikkojen luomisessa ja tuottavuuden edistämisessä on merkittävä. Vaikutusten arviointiohjeiden soveltamista on pyritty helpottamaan vai-kutusarvioinnin tarkistuslistalla (http://oikeusministerio.fi/material/ attachments/om/toiminta/laitjalainvalmistelunkehittaminen/6FloyjjqR/ Vaikutusten_tunnistamisen_tarkistuslista.pdf). Säädösvalmistelusta on siis varsin kattavat ohjeet. Haasteena on saada ne toimimaan käytännössä. 23 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.4 Yrityksiin kohdistuvan lainsäädännön kehittämisestä Suomessa 2.4.1 Paremman sääntelyn toimintaohjelma ja hallitusohjelmat Suomessa on toteutettu viime vuosina useita sääntelyn laadun parantamiseen tähdänneitä hankkeita. Laajin niistä on Paremman sääntelyn toimintaohjelma vuodelta 2006 (http:// statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j08-paremman-saantelyntoimintaohjelma-osa-1/pdf/fi.pdf).2 Toimintaohjelmassa esitettiin sitoutumista 11 lainsäädäntöperiaatteeseen, josta osa oli erityisen merkittäviä yritysten kannalta. Yhden periaatteen mukaan sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Yhden mukaan lainsäädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta. Yhden mukaan lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana sekä luoda suomalaiselle elinkeinotoiminnalle kilpailuetuja.3 Lainsäädäntöperiaatteiden toteuttamiseksi toimintaohjelmassa esitettiin seitsemän toimenpidesuositusta, joissa muun muassa ehdotettiin laajapohjaisen valmistelun lisäämistä ja vaikutusten arvioinnin tehostamista.4 Toimintaohjelman täytäntöönpanoon sitouduttiin pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa (http://valtioneuvosto.fi/ documents/10184/368562/hallitusohjelma-vanhanen-II/2a27514cb939-4bb6-9167-ce886c358dff).5 Hallitusohjelman oikeuspolitiikkaa koskevassa osiossa todetaan: ”Parantamalla säädösympäristöä ja lakien selkeyttä edistetään kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman ja laatii hallituskauden merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet sisältävän lainsäädäntösuunnitelman.”6 Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa (http://vnk.fi/ documents/10616/622966/H0111_Pääministeri+Jyrki+Kataisen +hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61? version=1.0) sitouduttiin ohjelman jatkamiseen: ”Parem-man sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien voittami-seksi.” Hallitusohjelmassa todetaan myös, että erityistä huomiota kiinnite-tään vaihtoehtoisiin sääntelytapoihin. Myös pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa (http:// valtioneuvosto.fi/documents/10184/145135/Stubbin+hallituksen +ohjelma/fafd39bc-307c-4cde-8b4c-b97724cf24ef) on selkeä linjaus sääntelyn parantamisesta, tosin teollisuuspainotteisena: ”Hallitus sitoutuu päätök-sissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kus-tannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.” 7 2 Toimintaohjelmaan liittyy kaksi katsausta: Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985–2005: http://statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j09-katsauksia-lainsaadantokehitykseen-osa-2/pdf/fi.pdf ja Hallinnonalakohtaiset selvitykset lainsäädännön kehityksestä 1985–2005: http://statsradetskansli.fi/julkaisukansio/2006/j10-selvitykset-lainsaadannon-kehityksesta/pdf/fi.pdf 4 5 6 7 3 24 Lainsäädäntöperiaatteista ks. Paremman sääntelyn toimintaohjelma s. 16–17. Toimenpidesuosituksista ks. Paremman sääntelyn toimintaohjelma s. 17–18. Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma s. 19. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma s. 25. Pääministeri Stubbin hallitusohjelma s. 5. 24.6.2014. 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.4.2 SÄVY-hanke ja hallinnollisen taakan vähentämisohjelma Yrityksiin kohdistuvaan sääntelyyn on kiinnitetty erityistäkin huomiota. Pääministeri Vanhasen I hallituksen kaudella toteutettiin niin sanottu SÄVY-hanke, jonka tarkoitus oli parantaa valmistelun yritysvaikutusarviointia. Hankkeen päätyttyä työ- ja elinkeinoministeriö on jatkanut kehittämistyötä.8 Yrityksiin kohdentuvaa sääntelyä pyrittiin Suomessa vähentämään erityisellä hallinnollisen taakan vähentämishankkeella.9 Hanke käynnistyi pääministeri Vanhasen II hallituksen kaudella valtioneuvoston periaatepäätöksellä 12.3.2009. Se oli osa Euroopan unionin vuonna 2007 julkistamaa toimintaohjelmaa yritysten hallinnollisen taakan eli lainsäädännöstä aiheutuvien tiedonantovelvoitteiden keventämiseksi. Suomen ohjelman tavoitteeksi asetettiin kuten EU:ssa ja muissakin jäsenmaissa taakan vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Ohjelmassa yrityksiin kohdistuva hallinnollinen kokonaistaakka arvioitiin vuoden 2006 tasolla hieman alle kahdeksi miljardiksi euroksi. Ohjelmaan valituilla painopistealueilla taakka arvioitiin noin 1,6 miljardiksi euroksi. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia vuoden 2006 BKT:sta. Neljänneksen vähentäminen tästä taakasta olisi siten tarkoittanut noin 400 miljoonan euron säästöä yrityssektorille. Ohjelma sai alkunsa eräiden jäsenmaiden (Tanska, Alankomaat, IsoBritannia, Saksa) käynnistämistä kansallisista hankkeista. Hankkeet uhkasivat jäädä puolitiehen, sillä yleisesti arvioitiin, että noin puolet hallinnollisesta taakasta johtuu EU-lainsäädännöstä. Komissio arvioi ohjelmaa käynnistettäessä, että taakka on noin 124 miljardia euroa. Tavoitteessa onnistumisen laskettiin johtavan EU:n bruttokansantuotteen kasvuun keskipitkällä aikavälillä 1,4 prosentilla eli noin 150 miljardilla. EU onnistui ohjelman toteutuksessa komission arvioiden mukaan 25 prosentin tavoitettakin paremmin. Komissio arvioi vuonna 2014, että potentiaalisten säästöjen määrä (osa lainsäädäntömuutoksista oli tuolloin vielä EU-lainsäätäjien käsittelyssä) oli noin 37,6 miljardia euroa eli noin 30,5 prosenttia lähtötasosta. Suurimmat vähennykset tulevat hankkeen loppuraportin (http://ec.europa.eu/smart-regulation/ better_regulation/documents/ document_travail_service_part2_en.pdf) mukaan verolainsäädännön (laskuihin liittyvät vaatimukset, ml. sähköisten laskujen laajempi salliminen) ja yhtiölainsäädännön (kirjanpito ja tilintarkastus, erityisesti mahdollisuus vapauttaa mikroyritykset EU-sääntelyn soveltamisesta) keventämisestä. 8 SÄVY-hankkeen loppuraportti: 9 Hankkeen tietoja työ- ja elinkeinoministeriön Internet-sivuilta: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/9999/112659_S%C3%A4vy_raportti_2007.pdf http://www.tem.fi/yritykset/yritysten_saantelytaakan_vahentaminen 25 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Suomen kansallisen ohjelman tuloksia on arvioitu Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tarkastuskertomuksessa (http://www.vtv.fi/ files/4237/02_2014_Toimintaohjelma_yritysten_hallinnollisen_taakan_ vahentamiseksi_netti.pdf). Kertomuksessa todetaan, että toimintaohjelman tuloksista raportoivien asiakirjojen perusteella toteutetun toimintaohjelman jälkeen yritysten hallinnollinen taakka keveni Suomessa vajaan yhden prosentin vuoden 2006 lähtötilanteesta. Kevennystä luonnehditaan raportissa ”melko” vaatimattomaksi.10 VTV:n raportissa analysoidaan heikon tuloksen syitä ja esitetään painavia kehittämissuosituksia11. • Yhteistyö sääntelyn kustannusvaikutusten arvioimiseksi ei ole riittävää eikä ministeriöissä seurata sääntelyn kustannuksia systemaattisesti. • Vaikutusten arvioinnille ei ole määrätty muodollisia edellytyksiä vaan on tyydytty ohjeistukseen. • Ennakolliseen vaikutusarviointiin ei ole kaikissa ministeriöissä totuttu eikä siihen ole osoitettu lainkaan resursseja. • Ministeriöiden ja eduskunnan tehtäviä sekä vuorovaikutuksen muotoja tulisi muuttaa selkeämmiksi ja läpinäkyvämmiksi. On väärin vetää Suomen hankkeesta ja sitä koskevista arvioista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lähtöasetelmiin ja sillä lukuihin sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Lisäksi Suomessa on edelleen meneillään erilaisia hankkeita, jotka todennäköisesti vähentävät hallinnollista taakkaa toteutuessaan. Ei siis pidä tuijottaa yhteen ohjelmaan ja sen tuloksiin. Silti voidaan turvallisesti todeta, että ohjelma ei tuottanut Suomessa sellaista tulosta, jota haettiin. Ongelmana on ollut laajemminkin se, että hyvää tarkoittavat periaatteet ja suositukset sekä käynnistetyt ohjelmat ovat toteutuneet heikosti. Huonoon toteutumiseen viitataan myös tuoreessa OECD:n raportissa, jossa analysoidaan Suomen ja Viron hallitusten toimintaa (http://www.keepeek. com/Digital-Asset-Management/oecd/governance/oecd-publicgovernance-reviews-estonia-and-finland_9789264229334en#page29). Raportissa muun muassa todetaan, että Suomen hallituksen tulisi vahvistaa valmistelun vaikutusten arviointia. Raportissa painotetaan erikseen, että valmistelun pk-yritysvaikutusten arviointia olisi tarpeen tehostaa. Raportin mukaan Suomessa olisi syytä muun muassa ottaa käyttöön pk-yritystesti esimerkiksi Sveitsin mallin mukaisesti.12 Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 2/2014 s. 15. Ibid. s. 39–41. 12 OECD Public Governance Reviews: Estonia and Finland 2015 s. 28 10 11 26 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.5 Keskushallinnon kehittäminen ja säädösvalmistelu Päättyneellä vaalikaudella toteutettiin tärkeitä keskushallinnon uudistamista valmistelleita hankkeita. Niin sanottu KEHU-komitea (Yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) arvioi valtioneuvoston rakenteen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Niin sanottu OHRA-hanke arvioi puolestaan valtion ohjausjärjestelmän kehittämistä. KEHU-komitean mietinnössä suositellaan erinäisiä toimenpiteitä valtioneuvoston toiminnan kehittämiseksi. Mietinnön suositukset ovat olennaisia säädösvalmistelunkin kannalta. KEHU-komitea muun muassa painottaa, että ministereiden tehtävänkuvassa ja roolissa on syytä painottaa kollegiaalisuutta eli yhteistä vastuuta, yhdessä toimimista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi mietinnössä pohditaan, voitaisiinko valtioneuvostoon nimittää ministereitä vastaamaan jostakin hallitusohjelman strategisesta painopistekokonaisuudesta, ilman että ministeri olisi minkään ministeriön päällikkönä.13 OHRA-hankkeen raportissa on useita merkittäviä suosituksia säädösten valmistelun parantamiseksi. Hanke ehdotti muun muassa seuraavaa: • Nykyistä linjaavampaa hallitusohjelmaa, jossa vältetään yksittäisten toimien määrittelemistä. • Hallitusohjelma nimeää 3–5 hallituksen keskeisintä politiikkatavoitetta. • Hallitusohjelmaa täydennetään täytäntöönpanosuunnitelmalla. • Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitusta kohdennetaan hallituksen toimintasuunnitelman politiikkapakettien tietotarpeisiin. • Keskeisten säädösmuutosten ja muiden tärkeimpien politiikkatoimien vaikutusarviointi nostetaan valmistelun välttämättömäksi osaksi. Valtioneuvostoon perustetaan määräaikainen yksikkö, joka vastaa arviointitiedon tarjoamisesta hallitukselle ja eduskunnalle.14 OHRA-hankkeen raportissa on professori Jyrki Talan kirjoittama liite, joka koskettelee hallituksen lainsäädäntösuunnitelman tarvetta. Liitteessä todetaan, että jonkinlainen lainsäädäntösuunnitelma on laadittu Suomessa tähän mennessä kahdesti: pääministeri Vanhasen II hallitukselle ja pääministeri Kataisen hallitukselle. Liitteessä analysoidaan suunnitelmia ja päädytään siihen, että niiden vaikuttavuus on ollut jotakuinkin marginaalinen. Siksi johtopäätöksenä on, että tarvitaan valtioneuvostotasolla toimiva pysyvä institutionaalinen ohjaus- ja tukijärjestely, jota hoitamaan perustettaisiin tukiyksikkö. Toimiakseen järjestely edellyttäisi riittävää asiantuntemusta, riippumattomuutta ja vahvaa poliittista tukea.15 Ks. Yhtenäisen valtioneuvoston rakennetta arvioivan parlamentaarisen komitean (KEHU-komitea) mietintö s. 15–16. Valtiovarainministeriö 7/2015. Hallinnon kehittäminen: http://vm.fi/documents/10623/1107144/ 13 Parlamentaarisen+KEHU-komitean+mietint%C3%B6.pdf/e4686ee5-db44-4519-a872-4b7c26f62af5 14 15 Ks. Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen -hankkeen (OHRA-hanke) raportti s. 5–6. Päätöksistä muutoksiin. Valmistelutyöryhmän raportti 1.12.2014. VM142:00/2013: http://www.vtv.fi/files/4274/ OHRA-raportti.pdf Idib. s. 23–27. 27 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.6 Eurooppalaista edistystä 2.6.1 EU–sääntelyn parantamista ja pk-yrityspolitiikan vahvistamista Sääntelyn määrään ja laatuun liittyvät ongelmat on tunnistettu laajalti eri maissa. Myös EU, jonka harjoittamaa sääntelyä on kritisoitu ankarasti, on pyrkinyt panostamaan parempaan sääntelyyn systemaattisesti. Seuraavassa tarkastellaan viimeaikaista kehitystä EU:ssa ja eräissä sen jäsenmaissa. EU:n paremman sääntelyn toiminta on ollut aktiivista viimeisten vuosien aikana. Edellä on käsitelty hallinnollisen taakan alentamiseen tähdännyttä EU:n laajuista ohjelmaa, jonka arvioitiin saaneen aikaan miltei 40 miljardin euron kevennyksen yritysten kustannuksiin. EU-komissio oli nimittänyt hallinnollisen taakan keventämisohjelmaa varten tuekseen korkean tason asiantuntijaryhmän. Tämä puheenjohtajansa mukaan nimetty niin sanottu Stoiberin ryhmä julkisti loppuraportin vuoden 2014 kesällä. Loppuraportissa tehtiin selkoa toteutetuista toimenpiteistä, mutta annettiin myös evästyksiä EU:lle ja jäsenmaille. Raportissa suositeltiin kaikkien jäsenmaiden asettavan jatkossakin kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita sääntelytaakan vähentämiseksi ja kiinnittävän enemmän huomiota EU-lainsäädännön yli-implementoinnin (”gold plating”) välttämiseen. 16 Hallinnollinen taakka ei ole ainoa osa-alue, jolla sääntelyä on pyritty järkeistämään. EU on muun muassa tehostanut vaikutusten arviointia, parantanut pienten ja keskisuurten yritysten huomioon ottamista sääntelyjärjestelmässä, käynnistänyt REFIT-ohjelman (Regulatory Fitness and Performance) ja uudistanut komission vastuunjakoa. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi olennaisia kehityskulkuja EU:ssa ja sen eräissä jäsenmaissa. EU:n toimenpiteitä paremman sääntelyn alueella voi seurata helpos-ti komission Internet-sivujen välityksellä (http://ec.europa.eu/ smart-regulation/index_fi.htm). Tärkeisiin vireillä oleviin aloitteisiin voi tutustua kattavasti komission vuotuisten työohjelmien välityksellä (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/ cwp_2015_fi.pdf). Työohjelmiin sisältyy myös liitteitä, joissa määritellään konkreettiset toimenpiteet: • annettavat esitykset (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_new_initiatives_fi.pdf) • poisvedettävät esitykset (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2015_withdrawals_fi.pdf). Komission toimilla pyritään varmistamaan, että EU-tason toimenpiteet ovat tarpeellisia ja tehokkaita. Keskeisiä toimia ennen kuin aloitteita tehdään, ovat toteutussuunnitelmat (roadmaps) ja vaikutusarvioinnit. Sen jälkeen kun EU on toteuttanut toimenpiteitä, arvioidaan säännönmukaisesti niiden tuloksellisuutta. 16 High Level Group on Administrative Burdens. Cutting Red Tape in Europe. Legacy and outlook. Final Report. Brussels, 24 July 2014: http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/admin_burden/docs/08-10web_ce-brocuttingredtape_en.pdf 28 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Toteutussuunnitelmia (http://ec.europa.eu/smart-regulation/ impact/planned_ia/roadmaps_2014_en.htm#ENTR) julkaistaan vuosittain. Ne on jaettu sen mukaan, kuuluuko hanke komission työohjelmaan vai ei ja onko kyseessä REFIT-aloite. Toteutussuunnitelmissa vastataan alustavasti seuraaviin kysymyksiin: • konteksti ja ratkaisua edellyttävä ongelma • mahdollisen aloitteen tavoitteet • ratkaisuvaihtoehdot • alustava vaikutusarviointi • käytettävä tietopohja • hankkeen jatkosuunnitelma ja siihen liittyvät kuulemiset. Toteutussuunnitelmista ilmenee aina, aiotaanko aloitteeseen liittää erillinen vaikutusarviointi. Vaikutusarvioinnit (http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ index_fi.htm) ovat keskeinen osa komission hankevalmistelua. Ennen kuin komissio ehdottaa uusia merkittäviä aloitteita, sen on selvitettävä niiden mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Lainsäädäntöehdotuksista on laadittava aina vaikutusarvio. Komissio julkistaa vaikutusarviot samalla, kun esimerkiksi lakialoite julkistetaan (http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ia_carried_out/ cia_2014_en.htm). Olennainen osa komission vaikutusarviointikokonaisuutta on Vaikutusten arviointilautakunnan (Impact Assessment Board, IAB) työ. IAB perustettiin vuonna 2006, ja se käsittelee kaikki komission tekemät vaikutusarviot. Periaatteessa komission ei tule antaa aloitetta parlamentille ja neuvostolle, ellei IAB hyväksy vaikutusarviota. Myös IAB:n lausunnot julkistetaan samanaikaisesti komission aloitteen ja siihen liittyvän vaikutusarvioinnin kanssa. Ne ovat saatavissa yllä olevan linkin välityksellä. Tällä hetkellä tärkein komission paremman sääntelyn ohjelma on REFIT. REFIT-ohjelmalla on omat internet-sivut (http://ec.europa.eu/ smart-regulation/refit/index_fi.htm), joiden välityksellä voi seurata hankkeen etenemistä. Komission tämän vuoden työohjelmaan sisältyy erityinen REFIT-liite (http://ec.europa.eu/atwork/pdf/ cwp_2015_refit_actions_fi.pdf), jossa määritetään yhteensä 79 erilaista lainsäädännön toimivuuden parantamiseen tähtäävää aloitetta. Osana REFIT-ohjelmaa komissio julkaisee tulostaulua (http://ec.europa.eu/smart-regulation/docs/scoreboard_en.pdf), jossa seurataan aloitteiden etenemistä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Myöhemmin tarkoituksena on saada tulostaulua täydennettyä tiedoilla jäsenvaltioiden toimenpiteistä kunkin aloitteen osalta. Pienten ja keskisuurten yritysten asema sääntelyn kohteina on ollut EU:ssa vilkkaan keskustelun kohteena. Keskustelu on liittynyt niin elinkeinopolitiikkaan kuin sääntelypolitiikkaankin. 29 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Sääntelypolitiikan osalta komission teki merkittävän linjauksen osana kertomusta neuvostolle ja Euroopan parlamentille pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventämisestä sekä EU:n sääntelyn mukauttamisesta mikroyritysten tarpeisiin (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011DC0803&qid=1428863670638&fro m=FI). Kertomuksen mukaan: ”Tammikuusta 2012 alkaen komissio noudattaa kaikissa uusissa lainsäädäntöehdotuksissaan periaatetta, jonka mukaan erityisesti mikroyritykset on jätettävä ehdotetun lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle, ellei niiden sisällyttämistä siihen voida osoittaa oikeasuhteiseksi.”17 Tätä linjausta ei sellaisenaan ole toteutettu, mutta se kuvaa tahtoa kiinnittää enemmän huomiota pienimpien yritysten olosuhteisiin. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan peruskiviä ovat Small Business Act eli SBA vuodelta 2008 (http://eur-lex.europa. eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0394:FIN:FI:PDF) ja Entrepreneurship 2020 Action Plan eli E2020AP vuodelta 2013 (http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0795:FIN:FI: PDF). Kummassakin elinkeinopolitiikan peruskivistä linjataan tavoitteita lainsäädännön kehittämiseksi. SBA:n 10 perusperiaatteesta yksi on pienet ensin -periaate: ”Laaditaan säännöt pienet ensin -periaatteen mukaan”. E2020AP:ssa puolestaan linjataan että EU:n on syytä jatkaa byrokratian karsintaa. Merkillepantavaa on myös, että EU-jäsenvaltioita kehotetaan muun muassa ”jatkamaan työmarkkinoiden uudenaikaistamista yksinkertaistamalla työlainsäädäntöä”.18 Yllä on käsitelty EU-komission avauksia paremman sääntelyn alueella. Tämä valinta on tehty sen vuoksi, että komissiolla on keskeinen rooli sääntelyn aloiteoikeuden haltijana. Lainsäätäjiä eli neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ei ole jätetty pois tästä tarkastelusta siksi, ettei niillä olisi merkitystä. Euroopan parlamentti on esimerkiksi ryhtynyt panostamaan entistä määrätietoisemmin vaikutusten arviointiin osana parlamenttimenettelyä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (http:// www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/20150201PVL00031/ Euroopan-parlamentin-tutkimuspalvelu). Tutkimuspalvelu tukee parlamenttia poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Sen tehtäviin kuuluvat myös ehdotetun eurooppalaisen lainsäädännön vaikutusten arviointi ja voimassa olevan eu-rooppalaisen lainsäädännön tulosten arviointi. Ks. Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventämisestä sekä EU:n sääntelyn mukauttamisesta mikroyritysten tarpeisiin s. 5. 18 Entrepreneurship 2020 Action Plan s. 21–22. 17 30 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.6.2 Muissa EU-jäsenmaissa konkreettistakin etenemistä Suomea on vaivannut paremman sääntelyn linjausten ja periaatteiden heikko toteutuminen käytännössä. Suomi ei kamppaile tämän ongelman kanssa yksin. Toisaalta osa EU-maista on päässyt asiassa konkreettisesti eteenpäin. Seuraavassa luodaan lyhyt yrityksiä koskevan sääntelytaakan keventämistä koskeva katsaus Ison-Britannian, Saksan ja Ruotsin tilanteeseen. Isossa-Britanniassa paremman sääntelyn toiminnasta vastaa elinkeinoministeriön (Department for Business, Innovation and Skills) paremman sääntelyn yksikkö (Better Regulation Executive).19 Toiminnan nykyiset tavoitteet perustuvat pääministeri Cameronin hallituksen ohjelmaan vuodelta 2010.20 Ison-Britannian toteuttamissa toimenpiteissä merkillepantavaa on niiden tavoitteellisuus, konkreettisuus, vaikutusten määrällinen arviointi ja kumulatiivisten vaikutusten raportointi. Ison-Britannian hallitus päätti ensin tammikuussa 2011 niin sanotusta yksi sisään–yksi ulos -tavoitteesta, eli yhtä uutta normia vastaan tuli luopua yhdestä vanhasta. Vuoden 2013 tammikuusta lähtien tavoitetaso kaksinkertaistettiin. Uusi tavoite on yksi sisään – kaksi ulos. Isossa-Britanniassa yksi sisään–kaksi ulos -periaatteen toteutumista seurataan puolivuosittaisissa raporteissa, joita kutsutaan Uuden sääntelyn tiedonannoiksi (New Regulation Statement). Yhdeksäs tiedonanto julkistettiin vuoden 2014 lopussa. Sen mukaan periaatteen mukaiset kansallisen lainsäädännön muutokset ovat tuottaneet vuoden 2011 jälkeen yhteensä 2,2 miljardin punnan säästöt yrityksille. Suomen kansantaloudessa vastaava säästö olisi noin 200 miljoonaa euroa.21 Yritysten sääntelykustannukset netto, tammikuu 2011–heinäkuu 2015, miljardia puntaa Isossa-Britanniassa yritysten sääntelykustannuksia seurataan puolivuosittaisissa raporteissa. Kustannukset ovat vähentyneet 2,2 miljardia puntaa tammikuusta 2011 heinäkuuhun 2015 mennessä. Lähde: UK Government Department for business, innovation and skills. The ninth statement of new regulation. 19 20 Yksikön Internetosoite:https://www.gov.uk/government/groups/better-regulation-executive Pääministeri Cameronin hallitusohjelma: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/ attachment_data/file/78977/coalition_programme_for_government.pdf Ninth New Regulation Statement: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/397237/bis-14-p96b-ninth-statement-of-new-regulations-better-regulation-executive.pdf 21 31 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Merkillepantavaa on myös, että Isossa-Britanniassa on säädetty aivan uudenlainen laki pienyrityksiä ja työllistämistä koskevan sääntely-ympäristön parantamiseksi: Small Business, Enterprise and Employment Act 2015. Tässä laissa muun muassa säädetään valtiolle velvoite asettaa määrällinen yrityslainsäädäntöön kohdistuva muutostavoite.22 Iso-Britannia ottaa siis merkittäviä askeleita eteenpäin yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Saksassa sääntelyn parantamistoimista vastaa ”Kansallinen sääntelyn kontrollointineuvosto” eli Nationaler Normenkontrollrat (National Regulatory Control Council). Neuvosto on tukenut liittovaltiota sääntelyn yksinkertaistamisessa riippumattomana asiantuntijayksikkönä vuodesta 2006 lähtien.23 Saksassa seurataan sääntelykustannusten muutoksia säännönmukaisesti kuten Isossa-Britanniassakin. Sääntelyn kontrollointineuvosto laatii vuosiraportit toiminnastaan. Viimeisin raportti on lokakuulta 2014. Raporteissa muun muassa seurataan sääntelyn kumulatiivisten kustannusten muutoksia erikseen yritysten, kansalaisten ja julkisen sektorin kannalta. Vuoden 2014 raportissa todetaan, että kuluneen vuoden aikana yrityksiin kohdistuvat sääntelyn noudattamiskustannukset olivat nousseet peräti 9,2 miljardilla eurolla. Nousun selittää uusi minimipalkkasääntely, joka aiheutti 9,6 miljardin euron kustannukset yrityksille. Vuosiraportin mukaan Saksassakin olisi syytä harkita määrällisten tavoitteiden asettamista Ison-Britannian yksi sisään – yksi ulos -periaatteen suuntaisesti.24 Tämä ehdotus on sittemmin toteutettu, ja se on tulossa voimaan vuoden 2015 heinäkuussa. Vuosittaiset sääntelykustannukset Lähde: http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/Content/EN/ Publikationen/2014-12-18_jahresbericht_2014_en.pdf?__blob=publicationFile&v=3 22 Small Business, Enterprise and Employment Act: http://www.legislation.gov.uk/ukpga/2015/26/pdfs/ukpga_20150026_en.pdf 23 Neuvoston englanninkieliset Internet-sivut: 24 Ks. vuosiraportin avainviestit s. 5–6: http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/EN/Homepage/homepage_node.html 32 http://www.normenkontrollrat.bund.de/Webs/NKR/Content/EN/ Publikationen/2014-12-18_jahresbericht_2014_en.pdf?__blob=publicationFile&v=3 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät Ruotsissa sääntelytaakan hallinnan avuksi on perustettu Sääntelyn neuvosto, Regelrådet. Neuvosto on perustettu vuonna 2008. Äskettäin se organisoitiin uudelleen. Aiemmin neuvosto toimi yritys-, liikenne- ja energiaministeriön alaisuudessa, ja jatkossa se toimii taloudellisesta kasvusta vastaavan viranomaisen yhteydessä. Keskeisin neuvoston tehtävä on ollut vaikutusarvioiden toteutumisen valvonta ja niiden laadun arviointi. Tämä tehtävä säilyy neuvostolla jatkossakin. 25 Vanhanmuotoisen neuvoston loppuraportissa kuvataan toimintaa vuosina 2009–2014. Samalla siinä kuvataan toiminnan ilmentämiä haasteita. Neuvoston antamat arviot viranomaisten vaikutusarvioista ovat olleet erittäin kriittisiä. Asteikolla hyväksytty–hylätty hyväksyttyjä vaikutusarvioita oli 62 prosenttia (649) ja hylättyjä 38 prosenttia (402). Raportissa todetaan, että vaikutusarvioiden hylkäämisen yleisin syy on määrällisten kustannusarvioiden puuttuminen esityksistä.26 Vaikutusarviointien valvonta Ruotsissa vuosina 2009–2014 % Esitys- Asetus- Hallituksen Ministeriön Komitean Viranomais- luonnos ehdotus muistio ehdotus mietintö päätöksen Yhteensä 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 2009–2014 Hyväksytty arvio 6 16 53 15 43 276 409 Puutteellinen arvio 7 17 106 60 93 326 609 Arvio puuttuu 1 5 16 2 3 7 34 luonnos 2009–2014 Lähde: http://www.regelradet.se/wp-content/uploads/2015/01/Regelradet_slutrapport_2014_webb1.pdf 25 26 Neuvoston Internet-sivut: http://www.regelradet.se/ Regelrådet Slutrapport 2009–2014, Årsrapport 2014 s. 42. 33 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.6.3 Suomen EU-vaikuttamisen rakenteisiin kiinnitetty huomiota EU:ssa valmisteilla olevissa asioissa Suomen järjestelmä on perusluonteeltaan avoin ja tehokas. Suomalaiseen EU-asioiden valmistelujärjestelmään kuuluu muutama erityispiirre. EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmä on jäsenvaltioiden keskuudessa poikkeuksellinen. Se perustuu virkamiesvalmisteluun, EU-ministerivaliokunnan linjauksiin sekä eduskunnan informointiin ja osallistumiseen EU-asioissa. Sidosryhmätkin osallistuvat EU-asioiden käsittelyyn 35 sektorikohtaisen valmistelujaoston työn kautta. Perustaltaan hyvää järjestelmäämme vaivaa reaktiivisuus ja mekaanisuus. Asioita viedään valmistelujaostoihin tyypillisesti vasta, kun komission lakialoite on annettu neuvostolle ja parlamentille. On myös tavanomaista, että valmistelujaostojen käsiteltäviksi ei tuoda strategisempia asioita, kuten komission vuosittaisia työohjelmia tai Suomen omia vuosittaisia EUpolitiikan painopisteitä. Järjestelmän kehittämistarpeisiin on kiinnitetty huomiota valtioneuvoston EU-poliittisessa selonteossa vuodelta 2013. Selonteossa todetaan: ”EU-asioiden valmisteluun on liitettävä aiempaa läheisemmin erilaisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen asioiden valmistelun eri vaiheissa, mukaan lukien jaostoissa. Näin saadaan laaja-alaisesti tietoa erilaisten lainsäädäntö- ja muiden hankkeiden vaikutuksista kansalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kannalta.”27 Eduskunnan suuri valiokunta edellytti sekin muutoksia järjestelmään mietinnössään valtioneuvoston selonteon johdosta. Suuri valiokunta kiinnitti huomiota useaan tärkeään seikkaan: • yhteensovittamisjärjestelmän uudistamiseen • kansallisen edun määrittämiseen kokonaisstrategiana • EU-vaikuttamisen pitkäjänteisyyteen • eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistoimintaan • tarpeeseen luoda hallituksen lainsäädäntöohjelma EU-asioita varten.28 27 Ks. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013. VNS 6/2013 s. 42 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Selonteko/Documents/vns_6+2013.pdf 34 28 Ks. Eduskunnan suuren valiokunnan mietintö 1/2014: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=suvm+1/2014 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.7 Paineet sääntelyn järkeistämiseksi kasvussa Päättyneellä vaalikaudella käytiin entistäkin vilkkaampaa keskustelua sääntelyn määrästä ja laadusta. Yksittäiset kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja puolueet sekä erinäiset järjestöt julkaisivat omia sääntelyyn liittyviä kannanottojaan. Useimpien puolueiden vaaliohjelmissakin vaadittiin sääntelyn ja siihen liittyvän byrokratian vähentämistä, vaikutusten parempaa arviointia ja muita vastaavia toimenpiteitä. Yhden pohjan sääntelyn järkeistämistoimille tarjoaa työ, jonka puolueiden edustajat toteuttivat päättyneellä vaalikaudella ministeri Grahn-Laasosen johdolla. Työryhmän järjestämissä kuulemisissa tehtiin yhteensä noin 400 erilaista esitystä sääntelyn purkamiseksi ja parantamiseksi. Tehdyistä esityksistä hankittiin myös asianomaisten ministeriöiden alustavia näkemyksiä.29 Myös Suomen Yrittäjät osallistui puolueiden sääntelyryhmän järjestämään kuulemiseen. Suomen Yrittäjien kannanotossa kiinnitettiin erityistä huomiota yritysten toiminnalle ja kasvulle haitalliseen sääntelyyn. Kannanotossa käsiteltiin muun muassa seuraavia sääntelyalueita: • sukupolvenvaihdosten sahaava verokohtelu • verotilin virheiden vaikea korjausmenettely • pienyritysmuotojen yrittäjäkannusteiden heikentäminen verotusta koskeneissa muutoksissa • työelämän sääntelyn yleinen joustamattomuus ja yksityiskohtaisuus • työsuhteen päättämisperusteet ja koeajan pituus • yhteistoimintalain liian alhainen soveltamisraja ja muut työnantajaa koskevat suunnitteluvelvoitteet • vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden karenssi • sunnuntaityön kustannukset • työsuhteessa luotujen keksintöjen tekijänoikeudet • jätelainsäädäntö ja kilpailun neutraalius • väestönsuojien rakentamisvelvoite • ensihoitopalveluiden kilpailuttaminen • palveludirektiivin edellyttämät tiedonantovelvoitteet • itsenäisten kuljetusyrittäjien työaikasääntely • rikkidirektiivi • uusiutuvan energian tuotantotuet • sosiaalipalveluiden mitoitusvaatimukset. 29 Ministeri Grahn-Laasosen vetämän työryhmän tiedote ja asiakirjat valtioneuvoston kanslian Internet-sivuilta: http://vnk.fi/kehitysministeri/-/asset_publisher/puolueiden-saantelyryhma-sai-yli-400-esitystasaantelyn-purkamiseksi-ja-parantamiseksi 35 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät 2.8 Eduskunnalta ja VTV:ltä selviä viestejä sääntelyn parantamiseksi Eduskunnan yhteydessä toimiva valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on edellyttänyt säädösvalmistelun laadun parantamista. Asiaan on kiinnitetty VTV:n taholta säännönmukaisesti huomiota. Lainsäädännön laatu on ollut yksi VTV:n strateginen tarkastusalue jo vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2013 VTV tilasi professori Jyrki Talalta erityisen selvityksen lainvalmistelun laadusta ja kehittämistarpeista. Professori Talan käsityksen valmistelun tilasta voi kiteyttää toteamalla, että hänen mukaansa niin OECD:n maatutkimuksen (2010) 35 suositusta kuin erilaiset kotimaiset tutkimukset, selvitykset ja niiden päätelmätkin ovat jääneet poliittis-hallinnollisessa käytännössä vaille huomiota ja toteutumatta. Havaintojensa perusteella Tala teki seuraavanlaiset suositukset: • On luotava itsenäinen asiantuntijayksikkö, jonka tehtävä on ohjata, tukea ja tarkastaa säädösehdotusten vaikutusarviointia yleisesti ja erityisesti sääntelyn kustannuksia koskevia laskelmia. • Voimassa olevan lainsäädännön kokonaisuuteen, sen tilaan, toimivuuteen, vaikutuksiin ja kustannuksiin pitää kiinnittää olennaisesti vahvempaa julkisen vallan huomiota. • Jo lain valmisteluvaiheessa sen osana tulisi analysoida, miten säännökset voidaan panna täytäntöön mahdollisimman tuloksellisesti. • Lainvalmisteluprosessin avoimuutta on lisättävä ottaen huomioon avoimuuden lisäämisen erityispiirteet. • Ainakin tärkeille lakiuudistuksille on luotava järjestelmällinen jälkiseuranta. • Lainvalmistelijoiden ja poliittisten päättäjien roolijakoa on tarpeen ylläpitää ja selkiyttää. • EU-asioiden kansallisesta yhteensovittamisjärjestelmästä sekä hallituksen eduskunnan mandaatilla tekemästä EU-vaikuttamisesta on tarpeen laatia ajanmukainen perusselvitys.30 Tarkastusviraston vuosikertomuksessa 2014 VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti ehdottaa, että Suomessa perustettaisiin vaikutusten arviointia tukeva erityinen yksikkö ja vaikutusten arviointilautakunta. Lisäksi Pöysti ehdottaa, että hallituksen olisi syytä sopia menettelystä, jossa ”arviointien laadunvarmistamisesta vastaavalla ministerillä olisi hallituksen pelisääntöjen mukaan oikeus pysäyttää ja palauttaa valmisteluun sellainen esitys, jossa kriittistä lausuntoa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon.” 31 Eduskunnan tarkastusvaliokunta yhtyi mietinnössään VTV:n käsitykseen vaikutusarviointiyksikön tarpeesta. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotuksen mukaan eduskunnan tulee edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamiseksi.32 Ks. Lainvalmistelun laatu ja kehittämistarpeet. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 3/2013 http://www.vtv.fi/files/3637/3_2013_Selvitys_lainvalmistelun_laadusta_ja_kehittamistarpeista.pdf. 31 Ks. Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2014 valtiopäiville. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 18/2014 vp. s. 20, 30 https://www.vtv.fi/files/4126/K_18_2014_vp.pdf 36 32 Ks. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2014 vp – K 18/2014 vp s. 3 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/trvm_9+2014.pdf 10 ASKELTA PAREMPAAN SÄÄNTELYYN Suomen Yrittäjät YRITYSRAKENNE SUOMESSA Yritysten määrä kokoluokittain Työntekijöiden määrä eri kokoluokkien yrityksissä Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kokoluokittain Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013 37 Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi
© Copyright 2024