20.8.2015 Dnro 222/31/2015 1 (2) Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslian lausuntopyyntö 1.7.2015 (VNEUS2015-00471) Parempi sääntely / EU-sääntelyn arviointi Suomen kannalta / Kartoitus Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt valtiontalouden tarkastusvirastolta (jäljempänä tarkastusvirasto) lausuntoa, jossa pyydetään tarkastelemaan EU-lainsäädäntöä ja komission lainsäädäntöehdotuksia niiden käytännön toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Tarkastusvirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa: EU-sääntelyn toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus Parempi sääntely on yksi tarkastusviraston pysyvistä tarkastusalueista. Parhaillaan tämän teeman alla on käynnissä tarkastus EU-asioiden kansallisesta valmistelusta ja yhteensovittamisesta. Viime vuonna puolestaan valmistui selvitys yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä (VTV:n selvitykset 2/2014). Tarkastusvirasto ei ole tarkastuksissa ottanut erityisesti kantaa siihen, mitkä yksittäiset EU-säädökset ovat suomalaisille toimijoille ongelmallisia. Valtioneuvoston kanslian eduskunnalle toimittamassa E-jatkokirjeessä (E 113/2013 vp, EUlainsäädännön ja -lainsäädäntöehdotusten arviointi Suomen kannalta, 14.2.2014) todetaan seuraavasti: ”Suomen kannalta ongelmallista EU-sääntelyä näyttää olevan suhteellisen vähän.” Tarkastusviraston tekemän tarkastustoiminnan pohjalta ei ole syntynyt vaikutelmaa, että kokonaiskuva olisi tästä muuttunut. Tarkastusvirasto yhtyy valtioneuvoston kanslian em. E-jatkokirjeessä esittämään huomioon siitä, että EU-sääntelyn keventämistä ei tulisi lähestyä vain numeerisesti säädösten määrään keskittyen. Tarkastusviraston mukaan olennaista ei ole niinkään säädösten määrän vähentäminen, vaan sääntelystä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Kustannusten suuruutta tulee verrata sääntelyn hyötyihin ja siihen, miten hyvin sääntely toteuttaa sille asetetut tavoitteet. Suomen kannalta ongelmallisten EU-aloitteiden tai EU-säädösten identifiointi edellyttää tulkintaa siitä, toteuttako aloite tai säädös tehokkaasti sen taustalla olevia arvoja ja tavoitteita. Lisäksi, yksinomaan suomalaisesta näkökulmasta tarpeeton tai negatiivisia vaikutuksia aiheuttava lainsäädäntö voi olla tarpeellista joissakin muissa EU:n jäsenvaltioissa havaittujen ongelmien lievittämiseksi. EU:n lainsäädäntöneuvottelujen erityispiirre on – kuten em. E-jatkokirjeessä todetaan – se, että sääntelyn hyväksyminen edellyttää kompromissien tekemistä 28 jäsenvaltion sekä unionin toimielinten kesken. Näin ollen EU-aloitteiden mahdolliset ongelmat suomalaisten toimijoiden kannalta olisi tärkeää havaita jo silloin, kun komissiossa valmistellaan ehdotusta tai ainakin viipymättä lainsäädäntömenettelyn käynnistyttyä, jotta säädöksen sisältöön voidaan pyrkiä vaikuttamaan sen elinkaaren varhaisissa vaiheissa. VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO ANTINKATU 1 | PL 1119 | 00101 HELSINKI PUH. 09 4321 | WWW.VTV.FI 2 (2) Tarkastusviraston tarkastuksissa havaittuja mahdollisesti ongelmallisia EU-säädöksiä VTV:n tarkastus ympäristöterveydenhuollosta (2014). Tarkastuksen mukaan elintarvikevalvonnan säädöspohja on kokonaisuudessaan varsin pirstaleinen lukuisine kansallisine ja EU-tason säädöksineen. Ongelmia on sekä EU-sääntelyn selkeydessä että kansallisessa täytäntöönpanossa. VTV:n tarkastus maatalouden tukihallinnosta (2013) ja tarkastusviraston vuosikertomuksessa vuonna 2013 kyseisestä tarkastuksesta esitetyt johtopäätökset. Maatalouden tukihallinto on muodostunut erittäin monimutkaiseksi ja hallinnollisesti moniportaiseksi kokonaisuudeksi johtuen sekä EUsääntelystä että sen kansallisesta toimeenpanosta. Suhteessa maataloustukien suuruuteen niiden tarkastamiseen käytetään huomattavan paljon resursseja. Varsinkin sähköisen hallinnon kehittämisellä ja muun muassa pinta-alamittauksiin liittyvien menettelyiden yksinkertaistamisella ja sähköisillä tietokannoilla olisi mahdollista saada aikaan parannuksia. Osa näistä keinoista vaatisi unionin tason sääntelyn ja tämän sääntelyn unionin tasoisten tulkintojen muuttamista. VTV:n tarkastus ”Yhteentoimivuus valtion ICT-sopimuksissa” (2015). Tarkastuksessa tuodaan esiin ongelmia hankintalainsäädännössä. Tarkastushavaintojen mukaan hankintamenettelyistä on annettu varsin yksityiskohtaisia säädöksiä, joiden noudattaminen on vaikeaa ja vaatii erityisosaamista. Ongelmia on sekä EU-sääntelyssä että kansallisessa säädösympäristössä. Tietojärjestelmähankintoihin kohdistuvaa sääntelyä on paljon, eikä EU-sääntelyn ja kansallisen sääntelyn yhteisvaikutuksia ole huomioitu riittävästi. Tietojärjestelmähankintojen sääntelyn olisi tärkeää olla siten joustavaa, että se ottaa huomioon nopeasti muuttuvan toimintaympäristön. VTV:n tarkastus äkillisten rakennemuutosalueiden tukemisesta (2012). Tähän mennessä puolet rakennemuutosrahoituksesta on ollut EU-osarahoitteista. Tarkastushavaintojen mukaan EU-ohjelmiin liittyvän byrokratian vuoksi kokonaan kansallista rahoitusta voidaan pitää alueiden näkökulmasta suotavampana vaihtoehtona. Tämä takaisi mahdollisimman nopeat ja joustavat toimenpiteet erilaisissa äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa. Pääjohtaja Tuomas Pöysti Johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO ANTINKATU 1 | PL 1119 | 00101 HELSINKI PUH. 09 4321 | WWW. VTV. FI