Systeeminen sensitiivisyys

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen
leikissä
VKK-Metro
3.3.2015
FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen
Erityispedagogiikka
Luennon teemat
 Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä
 Leikki vuorovaikutuksellisena prosessina
 Prososiaalisuus- myönteisen sosiaalisen käyttäytymisen
vahvistaminen taaperoilla
 Kasvattajien sensitiivisyys ohjata taaperoiden leikkiä
Turvallinen ympäristö
 lapsi hakee turvallisuuden rajoja; vuorovaikutus
vanhempien kanssa, lasten tarpeet ja niihin vastaaminen
 turvallisuutta lisäävät tekijät
 fyysisiin tarpeisiin vastaaminen
 ruoka, vaatetus, lepo
 psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen
 lapsen tunnetiloihin eläytyminen, tunnistaminen
 rajat
 huolenpito, hoiva
 turvallisuutta horjuttavat tekijät
 epävarmuus, ennalta arvaamattomuus aikuisen
toiminnassa
 perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen
Emotionaalinen hyvinvointi
 emotionaalinen hyvinvointi on
 tyytyväisyyttä/onnellisuutta
 tasapainoa ja emotionaalista kylläisyyttä
 tunteita on tärkeä oppia kokemaan, tunnistamaan ja
näyttämään
 jokainen tunne on aito ja hyväksyttävä, samoin niiden
ilmaiseminen
 se miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa
on riippuvainen siitä kuinka tietoisia olemme
itsestämme ja tunteistamme
 tunneaikuisen on vastattava lapsen tunnetilojen
jakamiseen ja säätelyyn
”turvallisuuspohjainen” lapsi
 lapsi ”pyristelee” hankkiakseen luottamusta, autonomiaa
ja itsenäisyyttä (Erikson)
 riittävä itseluottamus, positiivien suhtautuminen ystäviin ja
hoitajiin/opettajiin (kun on lähdetty pois kotipiiristä)
 eron kestäminen, luottaminen
 pettymysten sietokyky, eivät menen tolaltaan
epäonnistuessaan tai tulleessaan hetkellisesti torjutuksi
 mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa sitä tärkeämpää hänen
on oppia siirtämään omia tarpeitaan ja antamaan sijaa
muille (sosiaaliset taidot)
Leikki on vuorovaikutuksellinen prosessi
 Vuorovaikutus esineympäristön kanssa
 Jaetut merkitykset, matkiminen
 Vuorovaikutus kokemusten kanssa
 Laajentaa leikkiä, palauttaa mieleen aiemmat
kokemukset
 Jäsentää kokemuksia
 Vuorovaikutus symbolien kanssa
 Kieli, lukeminen
 Pohjautuvat havaittuihin intentionaalisiin toimintoihin
 Laadukas varhaiskasvatus on sitoutumista
vuorovaikutukseen kaikilla sen tasoilla
Leikki oppimisen välineenä
 leikki on inhimillisen toiminnan korkeampi muoto jonka
savuttamiseen liittyy aina myös sosiaalisuus
 leikkiessään lapsi
 rakentaa uusia asioita ja merkityksiä ympäristöstään
 luo suhteita muihin ihmisiin
 ratkaisee sosiaalisia pulmia, joiden kautta hänen
ymmärryksensä sosiaalisista suhteista kasvaa
Leikissä opitaan sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja
 Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön
kanssa
 Vertaisryhmän tuki merkittävä; prososiaalinen
käyttäytyminen
 Sosiaaliset taidot voi kehittyä vain sosiaalisissa tilanteissa
 Kognitiiviset taidot kehittyvät kun lapsi voi turvallisesti
tehdä hänelle merkityksellisiä asioita yhdessä toisten
kanssa
 aikuinen-lapsi leikki
 tyypillistä varhaisvaiheessa (taaperot)
 aikuinen auttaa vuorovaikutuksen ylläpitämisessä
 aikuinen opettaa esineiden käyttötarkoituksia
 lapsi jäljittelee aikuista
 vertaisleikki
 kuvitteluleikki vertaisten kanssa alkaa kehittyä
lapsen lähestyessä kolmen vuoden ikää
 vertaisleikissä toiset lapset antavat haastetta
tekemällä aloitteita vuorovaikutukseen ja niiden
ylläpitämiseen
 Kehittää sosiaalista ajattelua (video prososiaalisuus)
Prososiaalisuus – myönteinen sosiaalinen
käyttäytyminen
 tarkoittaa käyttäytymistä, jossa toimitaan toisen ihmisen
parhaaksi
 se ottaa huomioon oman käyttäytymisen suhteessa toiseen
 Positiivinen vuorovaikutus, johon liittyvät auttamishalu,
empaattisuus ja ystävällisyys
 roolinottokyvyn alkeet
 Prososiaalisen käyttäytymisen taidot kehittyvät erityisesti
leikissä
 Se ei vähennä aikuisen merkitystä sosiaalisten taitojen
oppimisessa
Prososiaalisuuden tunnusmerkkejä
 Lohduttaminen
 Silittää, koskettaa, halaa
 Puhaltaa ”pipin” pois
 Antaa lelua lohdutukseksi
 Kumartuu toisen puoleen
 Auttaminen
 Auttaa pukemisesssa
 Antaa lelun tms.
 Auttaa kun toinen esim kaatuu
 Auttaa lelun etsimisessä
 Ystävällisyys
 Halaa/silittää spontaanisti
 Hoitaa
 Vie toiselle kuuluvan lelun
Vuorovaikutus oppimisen ytimenä - kohti
systeemistä sensitiivisyyttä
 Pedagoginen sensitiivisyys
 Tarkastelun kohteena lapsen/lapsien ja aikuisen
välinen vuorovaikutus
 Aikuisen kyky virittäytyä vuorovaikutukseen 
aktivoinnin ja autonomian suhde (Suhonen &
Sajaniemi 2011)
 Systeeminen sensitiivisyys:
 Aikuiset-lapsi/lapset
 Aikuisten välinen vuorovaikutus suhteessa lapseen
 Muodostuu systeemissä (Nislin, Suhonen & Sajaniemi
2014, submitted)
12
2.3.2015
Systeeminen sensitiivisyys
• Taustalla kasvattajien:
• Arvot, asenteet
• Lapsikäsitys
• Koulutus, pätevyys
• Henkilökohtainen historia
• Integratiivinen kommunikaatio (Siegel
2004)
• tietoisuus omista tunteista, kehon
kielestä ja muista nonverbaaleista
signaaleista
• tietoisuus tilanteesta
• kyky asettua toisen tilaan ja
kokemaan empatiaa
2.3.2015
Kasvattajan tapa ohjata lasta
 lapsilähtöinen ohjaus;
 aikuinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mutta ei
ole itse aktiivinen aloitteen tekijä
 aikuisjohtoinen ohjaus;
 aikuinen ohjaa lapsen toimintaa ja suuntaa lapsen
huomiota tahtomalleen taholle
 vuorovaikutteinen ohjaus;
 lasten intentioiden lukeminen
 leikkialoitteiden tekeminen edellisen pohjalta
 rohkaisu toistamaan, matkimaan
 vuorottelu, kysymykset, pyynnöt, kommentointi
(Suhonen 2009)
Riittävän hyvä kasvattaja
 kasvattajan on;
 vastattava empaattisesti lapsen tunneilmaisujen
jakamiseen ja säätelyyn
 kannateltava lapsen kiintymyssuhdetta omaan
vanhempaan/vanhempiin
 tunnistettava lapsen vuorovaikutustaidot
 esikielellinen kommunikaatio
 luotava edellytykset kommunikaatioon
Mikä on riittävän hyvää?
 lapsille sopivan toiminnan järjestäminen
 mitä lapset leikkivät
 miten rikastan lasten leikkejä
 sitoutuminen vuorovaikutukseen lasten kanssa
 fyysinen ja psyykkinen läsnäolo
 sensitiivisyys, aktivointi ja autonomia
 rohkeutta ja uskallusta asettaa lasten tarpeet etusijalle
 perustehtävän tärkeys
 teot puhuvat
 taito ohjata lasten toimintaa ja leikkiä
 vuoropuhelu toisten kanssa
 yhdessä ihmettely