Ryhmänohjaus 5.3.2015
Ryhmän ohjaaminen Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 5.3.2015 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmässä opimme, kasvamme, vahvistumme ja muutumme. Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä rakenteiden mukaan Suurryhmä Pienryhmä Avoin ryhmä Suljettu ryhmä Täydentyvä ryhmä Ryhmiä tarkoituksen mukaan Harrasteryhmä Toiminnallinen ryhmä Oppimisryhmä Vertaisryhmä Hoidollinen ryhmä Keskusteluryhmä Tilapäinen ryhmä Esimerkkejä vapaaehtoisten ohjaamista ryhmistä Miesten kerho Valokuvauskerho Tuolijumppa Koripallokerho Kielikerho Seniorien muistelupiiri Atk-/tablettiopetus Nuorten kerho Omaishoitajien vertaisryhmä Ryhmän elinkaari - ryhmän kehitysvaiheet Muotoutuminen (jäät särki) Kuhertelu (mutkattomuutta) Kiehuminen (kapinaa ja napinaa) Yhteistoiminta (intoa ja toimintaa) Luopuminen ja ero (haikeutta ja muistoja) Ryhmäprosesseja Sosiaalinen laiskottelu Yhdenmukaisuuden paine Ryhmäajattelu Ryhmän pako perustehtävästä Kiinteys eli koheesio Vertaisuus on ryhmän voimavara ”Toisen tunteita ymmärtää parhaiten se, joka on kokenut samaa.” " Vertaisen tuki on korvaamatonta. Kun ympäristö ei enää jaksa asiaa puida, vertainen ymmärtää puhumisen tarpeen." Vertaistoiminta Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin. Voi olla ammatillisesti ohjattua tai vertaisen eli maallikon ohjaamaa. Tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista Vertaiskokemus Vertaiskokemuksen myötä ihminen tulee ymmärretyksi tavalla, joka on muille vaikeaa. Jakaminen on voimaannuttavaa ja eheyttävää eli auttaa löytämään ja vahvistamaan ihmisen voimavaroja. Kokemuksen voimasta todistavat lukemattomat ryhmät Vertaisasiantuntijuus Ihmiset ovat oman elämänsä subjekteja, eikä pelkästään hoidon tai toimenpiteiden kohteina. Vertaisasiantuntijuus on perinteisen asiantuntijatiedon rinnalla kulkevaa kokemustietoa. Tietoa siitä kun on kokeiltu asiantuntijalta saatua neuvoa, hoitoa tai vaikkapa lääkärin määräämää lääkettä. Perinteinen asiantuntijatieto on monesti ristiriitaista, joten tarvitaan omaelämänkerrallista tietoa ja vertaisasiantuntijuutta. Esimerkkejä vertaistoiminnan järjestäjistä AA – Nimettömät alkoholistit – ryhmät Eläkejärjestöt Huoma – henkirikoksen uhrien läheiset ry Imetystukiryhmät Irti huumeista ry Kipuyhdistykse Mielenterveysyhdistykset Muistiyhdistykset Omaishoitajien yhdistykset Seta ry Setlementti yhdistykset Työttömien yhdistykset Vertaistuen riskit Väärän tiedon antaminen Ammatillisen työn tärkeyden unohtaminen Vastavuoroisuuden ja luottamuksen kadottaminen Vertaistukijan jaksaminen ja voimavarojen riittävyys Ryhmätoiminnan teesejä Jakaminen yhteisen todellisuuden, kokemusmaailman, arvomaailman, näkemysten jakamista Kuuntelu erilaisten elämäntarinoiden, näkemysten ja kokemusten kuuntelua Kohtaaminen yhteinen tila ja toiminnan tarkoitus luovat edellytykset tasavertaiselle ja luottamukselliselle kohtaamiselle Avoimuus rehellistä keskustelua omista ajatuksista ja kokemuksista Oppiminen toisten elämäntarinoiden, kokemusten ja ajatusten peilaaminen itseen mahdollistaa uusien näkemysten ja toimintatapojen toteuttamisen Luottamus ryhmässä puhutuista asioista ei kerrota ulkopuolisille Kunnioitus keskinäisen kunnioituksen lisäksi myös avoimuutta ja rohkeutta puhua itsestään kunnioitetaan Tasa – arvoisuus Kukaan ei ole toista paremmassa tai etuoikeutetummassa asemassa huolimatta ryhmän ulkopuolisesta sosiaalisesta tai ekonomisesta asemasta Lähde: Peitsalo Ryhmänohjaajan ominaisuuksia Empaattinen eläytyminen Luottamus ryhmän kykyihin ja voimavaroihin Ryhmän jäsenten tasavertainen kunnioittaminen ja huomioiminen Välittömyys ja huumorintaju Taito käsitellä vaikeita asioita Kyky tehdä ja välittää havaintoja On läsnä Lähde: Kaukkila Minkälaisia tehtäviä ryhmänohjaajalla ryhmässä on? Ryhmänohjaajan tärkeimmät tehtävät Antaa aikaa tavoitteille ja tutustumiselle Herättää luottamuksen ja turvallisuudentunteen Havainnoi, hyväksyy ja mahdollistaa tunteita Toimii kapellimestarina Ennakoi ja käsittelee pulmatilanteita Suunnittelee ja ohjaa ryhmäharjoituksia Hyväksyy epävarmuuden Toimii säiliönä, ryhmän muistina Lähde: Kaukkila Ryhmän ohjaajan roolit Ryhmän organisaattori käytännön järjestelyt säännöt Ymmärtävä kuuntelija ryhmäläisten tasa-arvoisesta asemasta huolehtiminen Vaikuttaja ryhmän kaksoistavoitteen toteutumisesta huolehtiminen: - perustehtävä, tavoite - tunnetehtävä, ryhmän kiinteys Ryhmäprosessin ylläpitäjä ryhmä-ilmiöistä huolehtiminen Lähde: Järvinen Ohjaajan rooli ryhmän eri vaiheissa Ryhmän aloitusvaihe Ryhmän päätösvaihe OHJAAJA RYHMÄLÄISET Lähde: Järvinen Ryhmän ohjaamisesta A. Ohjaajan suhde ryhmäläisiin toisten ihmisten käytös, reaktiot, ongelmat ja tunteet eivät johdu sinusta; sinä et ole käytöksestä tai tunteista, vaan jokainen vastaa itsestään älä ota itseesi sitä, mitä toiset sanovat ja tuntevat ihmisistä saattaa paljastua ihan mitä vaan vastuussa toisten B. Ryhmäläisten suhde toisiinsa ryhmäläisten tulee kunnioittaa toisiaan siten, että kuuntelevat toisiaan ja antavat toisilleen puheenvuoron toisen persoonaa ei saa ´ampua´, vain asiaa ryhmässä saattaa olla entuudestaan tuttuja, jolloin heidän välillään saattaa olla rohkeampaa keskustelua prosessin aikana ryhmäläisten suhde toisiinsa syvenee ja yhteys paranee, mikäli vältytään klikkiytymiltä C. Ohjaajan tehtävät ja rooli aloittaa keskustelu pitää keskustelu kasassa puuttua riitaan silloin, kun se menee henkilökohtaiselle tasolle esittää tarkentavia kysymyksiä antaa palautetta päättää keskustelu ohjaaja on osa ryhmää ja hän voi osallistua keskusteluun ottamalla välillä ryhmäläisen roolin. (Lähde: Pirkanmaan sininauha) Ryhmäläisten rooleja Yksilöllä on ryhmässä useita rooleja, jotka voivat liittyä ryhmän tehtävään tai yksilön sosiaaliseen asemaan ryhmässä. Yksilön rooli on kaksoismerkityksellinen, sillä se sekä annetaan että otetaan. Rooli on muuttuva ominaisuus (kun uusi jäsen tulee ryhmään tai kun ryhmä edistyy tavoitteessaan) Esimerkkejä rooleista: koordinoija aloitteentekijä mielipiteen kysyjä kaikkitietävä kyseenalaistaja kehittelijä, ideoija perus kielteinen rohkaisija orientoija, selkeyttää tavoitteita tarkkailija riidanhaastaja dominoija pelle avun hakija vetäytyjä sovittelija (Lähde: Kataja) Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Konfliktin kielteisiä vaikutuksia Vuorovaikutus lukkiutuu Kielteiset yleistykset ja tunteet lisääntyvät Yhteistyö vähenee Omavaltaiset menetelmät yleistyvät Halu ja kyky asettua toisen asemaan vähenevät (Lähde: Kaukkila) Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Konfliktinhallinta Ryhmän jäsenet pyrkivät hallitsemaan konflikteja eri tavoin: Kilpaileva tyyli Mukautuva osapuoli Välttelevä tyylin Yhteistyötä tavoitteleva toiminta on vaikeinta Kompromissiin pyrkivä tyyli (Lähde: Jyväskylän Yliopisto ) Konfliktit ovat kuitenkin osa yhteisöllistä elämää eikä niitä voi välttää saati pelätä. Minkälaisia positiivisia vaikutuksia ryhmän toiminnalle voi syntyä konfliktien seurauksena? Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Konfliktien positiivisia vaikutuksia Uusia ideoita pohditaan huolellisesti Huomio kiinnittyy avainongelmiin, mikä auttaa ryhmää pysymään tehtävässään Todennäköisyys muutoksiin ja uudistuksiin kasvaa Luovuus lisääntyy ja vanha tuulettuu Ymmärrys ihmisiä ja asioita kohtaan kasvaa Motivaatio ryhmän perustehtävän tavoitteluun lisääntyy Ryhmän yhtenäisyys paranee (Lähde: Kaukkila) Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Erilaisuus ryhmän jännitteiden luojana Ihmisten erilaisuuksista johtuviin jännitteisiin voidaan suhtautua kolmella tavalla: Asia jota pitää välttää. Yritämme olla huomaamatta ihmisten erilaisuutta. Välttelemme jännitteiden avointa käsittelyä. Ongelma joka täytyy selvittää. Ajattelemme erilaisuuden aiheuttavan konflikteja, joten pidämme sitä ongelmana. Rohkaisemme puhumaan erilaisuuden aiheuttamista jännitteistä ja yritämme löytää niihin rakentavat ratkaisut. Voimavara jota voi hyödyntää. Käytämme ihmisten erilaisia kokemuksia, koulutusta, taitoja ja luonteenpiirteitä ryhmän voimavarana. Tunnistamme erilaisuuden rikkaudeksi. Lähde: Kaukkila Ryhmätapaamisten sisältö Jo suunnitteluvaiheessa on päätettävä: edetäänkö valmiin, ennalta valmistetun ohjelman mukaisesti onko ryhmä aktiivisesti mukana suunnittelemassa ohjelmaa ja sen etenemistä miten ryhmä voi vaikuttaa suunnitteluun Tapaamiskertojen jaottelu: 1 Ryhmän aloitus, virittäytyminen 2. Teeman käsittely 3. Ryhmän tapaamisen päättäminen Lähde: Järvinen Ryhmän perustajan huoneentaulu 1. Ryhmän perustaminen • Kenelle ja miksi ryhmä perustetaan • Ryhmän tarkoitus ja perustehtävä 2. Ryhmän jäsenten valinta • Miten ryhmästä tiedotetaan • Miten ryhmän jäsenet valitaan 3. Ryhmän koko ja kesto 4. Ryhmän kokoontumispaikka • Missä ja millaisessa tilassa ryhmä kokoontuu 5. Ryhmän talous • Kuinka paljon ryhmä tarvitsee rahaa • Miten ryhmä rahoittaa toimintansa • Kuka vastaa raha-asioista 6. Ryhmän työskentely • Millainen on ryhmätapaamisten rakenne ja sisältö • Kuinka kauan yksi ryhmätapaaminen kestää 7. Ryhmänohjaajat • Kuka tai ketkä ryhmää ohjaavat • Kenellä on päävastuu ryhmästä 8. Ryhmänohjaajan rooli • Millainen ote ja työskentelytapa ohjaajalla on 9. Valmistautuminen ryhmätapaamiseen • Ovatko ryhmän käytännön valmistelut ajoissa valmiina • Onko ohjaaja kerrannut edellisen kerran ja valmistellut uuden tapaamisen kulun • Onko ohjaaja tyhjentänyt mielensä muista asioista ja valmis vastaanottamaan ryhmän iloineen ja suruineen 10. Ryhmänohjaajan oma työnohjaus ja tuki • Milloin ja miten järjestetään ohjaajan oma työnohjaus • Mitkä ovat työnohjauksen kustannukset • Voiko ryhmänohjaaja tavata muita ryhmänohjaajia • Minkä kokoinen ryhmästä tulee • Kuinka usein ryhmä kokoontuu Yhdessä mietittäväksi Kuinka hillitä innokasta keskustelijaa, joka toistuvasti puhuu muiden päälle ja pitää maraton puheenvuoroja? Yksi ryhmäläinen loukkaa pahasti toista ryhmäläistä. Mitä ryhmänohjaaja voi tehdä? Ryhmässä kukaan ei puhu mitään, ryhmän ohjaajalla on tunne, että ryhmä ei toimi. Mitä on tehtävissä? Yhteystiedot Jyrki Brandt Yhteisötyön johtaja puh. 040 585 7589 [email protected] Setlementti Louhela ry Pirjo Heikkilä Vapaaehtoistoiminnan johtaja puh. 050 362 3261 [email protected] Setlementti Louhela ry Lähteet Kaukkila Veli, Lehtonen Elisa: ”Ryhmästä enemmän. Käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle”. Suomen Mielenterveysseura. 2007) Kataja, Jukka: Ryhmä liikkeelle! : toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus 2011. Jyväskylän Yliopisto: Ryhmäviestinnän perusteet. Verkko-oppimateriaali Järvinen, Ritva, Taajamo: ”Vertaisryhmän ohjaajan käsikirja”. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2006. Peitsalo, Peter: ”Miesryhmät – teoista sanoihin”. Miessakit ry:n julkaisuja 2008:1. Ikäinstituutti: http://www.ikainst.fi/ Pirkanmaan Sininauha ry: http://www.pirkanmaansininauha.fi/esitteet/RYHMAN_OHJAAMINEN.pdf Aalto Mikko: RYPPÄÄSTÄ RYHMÄKSI, turvallisen ryhmän rakentaminen (kirja sisältää paljon toiminnallisia ryhmäytysharjoituksia) My Generation Oy 2000
© Copyright 2024