Opiskelijahuolto Vaasan lyseon lukiossa
”ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ ON KOKO OPPILASHUOLLON PERUSTA”
”ENSISIJAINEN TOIMENPIDE AINA ON VÄLITÖN PUUTTUMINEN JA KESKUSTELU
OPISKELIJAN KANSSA"
OPISKELIJAHUOLLON (OPH) TYÖNJAKO
Koulun eri toimijat vastaavat itsenäisesti omasta osuudestaan sekä asian toimittamisesta
muiden käsittelyyn oheisen työnjaon mukaisesti:
KURSSIN OPETTAJA HUOLEHTII :






opiskelija ei tule kurssille  ilmoitus ryhmänohjaajalle (WILMA-ohjelma)
opiskelija väsynyt tai häiritsevä  keskustelu opiskelijan kanssa ja tieto
ryhmänohjaajalle
kolmas poissaolo ilman hyväksyttävää syytä  ilmoitus ryhmänohjaajalle
kurssia ei voida arvostella  ilmoitus opiskelijalle ja kotiin (WILMA, posti, puhelin)
järjestyssääntörikkomuksia  välitön puuttuminen  ilmoitus ryhmänohjaajalle /
rehtorille
HUOM. Kaikki poissaolot on selvitettävä ! Opettaja ratkaisee poissaolosyyn
hyväksymisen ja rajan, jolloin kurssi jää arvostelematta.
RYHMÄNOHJAAJA HUOLEHTII :






opettajat ilmoittaneet väsymyksestä / häiriöistä  keskustelu opiskelijan kanssa 
ilmoitus terveydenhoitajalle / opolle / rehtorille
opettajilta tietoa selvittämättömistä poissaoloista  keskustelu opiskelijan kanssa ja
yhteydenotto kotiin;
jos poissaolot pinnausta  ilmoitus opolle
jos poissaoloihin terveydellinen syy  ilmoitus terveydenhoitajalle
jaksotodistuksen arvosanat ovat laskeneet huomattavasti  neuvottelu opon kanssa
jatkotoimista (OHR)
järjestyssääntörikkomuksia  välitön puuttuminen  ilmoitus rehtorille
jaksotodistusten jako
em. asioiden valmistelu opiskelijahuoltoryhmälle (OHR) ja osallistuminen kutsusta
opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin (kun oman ohjausryhmän opiskelijoiden asioita on
esillä)
seurantalomakkeen täyttäminen  toimitetaan opolle


OPINTO-OHJAAJA HUOLEHTII:

ryhmänohjaajalta seurantalomake:
kursseilta jäämisestä (ilmoittautunut / ei tule kurssille)
heikko opintomenestys
liian hidas kurssien suoritustahti
opiskelija ei tee kurssivalintoja ajoissa
 pinnaaminen
 toimenpiteet em. tapauksissa:
ohjauskeskustelut opiskelijan kanssa
neuvottelut ryhmänohjaajan, muiden opettajien, rehtorin ja
terveydenhoitajan kanssa
tarvittaessa yhteydenotot kotiin
asian vienti opiskelijahuoltoryhmään (OHR)
 opintojen keskeyttäminen  ohjauskeskustelu  rehtori
 järjestyssääntörikkomuksia  välitön puuttuminen  ilmoitus rehtorille
 ongelmatapausten vienti opiskelijahuoltoryhmään (OHR)
REHTORI / APULAISREHTORI HUOLEHTII :




opiskelijahuoltoryhmän kokousten valmistelu ja koollekutsuminen (opot, rot, th)
väsyneen tai häiritsevän opiskelijan ohjaus  ilmoitus ryhmäohjaajalta / opolta
järjestyssääntörikkomusten käsittely  ilmoitus opettajilta, muulta henkilökunnalta
yhteydenpito koulun ulkopuolisiin viranomaisiin
TERVEYDENHOITAJA HUOLEHTII :



väsymyksestä tai terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot
päihteiden käyttö, tupakointi  jatkuva seuranta ja välitön puuttuminen 
tarvittaessa ilmoitus rehtorille
osallistuminen opiskelijahuoltoryhmän (OHR) kokouksiin
KURAATTORI HUOLEHTII:
• kohdennetusta ohjauksesta, tuesta ja neuvonnasta, kun on kyse sosiaalisesta
hyvinvoinnista, opiskelijan ongelmatilanteista ja ennaltaehkäisystä
• osallistuu opiskelijahuoltoryhmän (OHR) kokouksiin
ERITYISOPETTAJA HUOLEHTII:
•
•
pedagogisesta tuesta, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin
löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana
opiskelijoista, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia
OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ (OHR) HUOLEHTII :







runsaat poissaolot
kasautuvat epäonnistumiset kurssisuorituksissa ( laskeva keskiarvo)
liian hidas eteneminen
järjestyssääntörikkomukset (yhteydet viranomaisiin)
opintojen keskeyttäminen (syyt, ennaltaehkäisy)
opiskelijahuoltojärjestelmän arviointi ja kehittäminen
muut esille nousseet opiskelijan ongelmat
OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ (OHR)
Opiskelijahuoltotyössä oppilaitoksen turvallinen arki ja arjen huolenpito korostuvat, eli
ennaltaehkäisevä työ on koko opiskelijahuollon perusta.
Kun arjen huolenpitotyössä havaitaan huolestuttavia tekijöitä ja alkaa tuntua, etteivät esim.
opettajan keinot enää riitä, opiskelija ohjataan opiskelijahuoltohenkilöstön luo (OHR).
Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opettajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen
kanssa, joiden palvelujen piiriin nuori voidaan tarvittaessa myös ohjata.
Ryhmän kokoonpano :
rehtori / apulaisrehtori ( pj, koollekutsuja), opinto-ohjaajat , terveydenhoitaja,
kuraattori, erikseen kutsuttuna ryhmänohjaaja (joiden opiskelijoiden asioita on
esillä), tarvittaessa muita asiantuntijoita opiskelija, jonka asioita käsitellään sekä
hänen huoltajansa / tukihenkilönsä


kokoontuu säännöllisesti 1- 2 kertaa jaksossa ja tarvittaessa
käsittelee ryhmäohjaajien, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja rehtorin /
apulaisrehtorin valmistelemat asiat
Huolen vyöhykkeistö
Huolen vyöhykkeistö tai huolen harmaa vyöhyke on sosiaalitoimen kehittämä apuväline,
jonka avulla työntekijä voi jäsentää huoltaan nuoresta. Tätä apuvälinettä voidaan myös
soveltaa koulutyössä. Vyöhykkeistön avulla opettaja / ryhmänohjaaja voi hahmottaa
huoltaan nuoresta suhteessa omien voimavarojen tai taitojen riittävyyteen opiskelijan
tukemisessa. Tarkoituksena on jäsentää huolta ja tehdä se näkyväksi (ks. LIITE 1). Liite
palautetaan opinto-ohjaajalle.
Huolen vyöhykkeistön avulla voidaan tuoda näkyväksi se, kuinka monesta nuoresta ja
kuinka paljon ollaan huolissaan. Sitten voidaan jatkaa työskentelyä hakemalla vastauksia
mm. seuraaviin kysymyksiin:


Ovatko muut opettajat huolissaan ja miksi?
Ovatko kaikki huolissaan samoista nuorista?





Ovatko kaikki huolissaan samoista syistä?
Mistä on kysymys ja mitä voidaan tehdä?
Mitkä tukitoimenpiteet auttavat tilanteessa?
Mitä tietoja ja taitoja tarvitaan?
Ketkä ovat vastuuhenkilöt ja millä aikataululla toimenpiteet toteutetaan?
Kun opettaja havaitsee opiskelijan tai ryhmän käytöksessä tai poissaoloissa jotain
poikkeavaa/erityistä, hänen tulee ilmoittaa asiasta välittömästi ryhmänohjaajalle.
Ryhmänohjaajan täytyy tehdä tilannearvio siitä pystyykö hän ratkaisemaan
ongelmatilanteen itse vai tarvitseeko hän siihen apua. Tässä hyvänä apuna on huolen
vyöhykkeistö ja ryhmäkohtainen kartoituslomake ( ks. LIITE 1).
Huolen vyöhykkeitä on seitsemän. Niistä voidaan muodostaa neljä huolen aluetta:
1. Ei huolta eikä tarvetta toimenpiteisiin (vyöhyke 1).
2. Pieni huoli, ryhmänohjaajan toimet riittävät (vyöhykkeet 2 ja 3).
3. Huolen harmaa vyöhyke, tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja usein myös
opiskelijahuoltoryhmän toimenpiteitä (vyöhykkeet 4 ja 5).
4. Suuri huoli, myös muiden viranomaisten apua tarvitaan (vyöhykkeet 6 ja 7).
Verkostomaisen työskentelyn kannalta tärkein on huolen harmaa vyöhyke. Se on alue,
jossa opettaja ei enää selviä yksin vaan tilanteen hallinta edellyttää yhteistyötä esim.
opiskelijan perheen, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, OHRn kanssa. Tämän yhteistyön
perusteella päätetään siitä vaatiiko opiskelijan tilanteen ratkaiseminen muiden
viranomaisten apua.
EI
HUOLTA
1
Ei huolta
lainkaan.
PIENI HUOLI
PIENI HUOLI
HUOLEN HARMAA
VYÖHYKE
2
3
4
Pieni huoli tai
ihmettely käynyt
mielessä;
luottamus omiin
mahdollisuuksiin
vahva
Huoli tai
ihmettely käynyt
toistuvasti
mielessä;
luottamus omiin
mahdollisuuksiin
hyvä. Ajatuksia
lisävoimavarojen
tarpeesta.
Huoli kasvaa;
luottamus omiin
mahdollisuuksiin
heikkenee.
Mielessä
toivomus
lisävoimavaroista ja
kontrollin
lisäämisestä.
SUURI HUOLI
5
Huoli
tuntuva;
omat
voimavarat
ehtymässä.
Selvästi
koettu
lisävoimavarojen ja
kontrollin
lisäämisen
tarve
6
Huolta paljon
ja jatkuvasti:
lapsi / nuori
vaarassa.
Omat keinot
loppumassa.
Lisävoimavaroja ja
kontrollia
saatava heti
mukaan.
7
Huoli erittäin
suuri;
lapsi/nuori
välittömässä
vaarassa.
Omat keinot
loppumassa.
Muutos
lapsen
tilanteeseen
saatava heti.