Vuosikirja 2015 - KVPS Tukena Oy

Vuosikirja 2015
Vammaisten ihmisten oikeudet
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö | KVPS Tukena Oy
KE H I T YS VAM M A I S T E N
PALVE LUS Ä ÄT I Ö
|
KVP S
T U K E N A
O Y
1
Vuosikirja 2015
Sisältö
Rohkeasti kohti tulevaisuutta yhdessä tehden
4
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
K uv a : A n tt i Ekol a
3
Rohkeasti
kohti tulevaisuutta
yhdessä tehden
5
Lyhytaikaishoito vahvistaa lapsen ja perheen
oikeuksia
6
Kiinteistötoimi tukee itsenäistä elämää ja
osallisuutta yhteisössä
7
Kehittämistoiminta edistää osallistumista
ja oikeuksia
8
KVPS Tukena Oy – Parhaat palvelut
merkityksellisellä ja arvolähtöisellä työllä
10 Juuret ja siivet – Uudistimme strategiamme
13 Ryhmälomituksen puuroporukka viihtyy
Tervanallessa
2
16 Puhetulkki avaa ovia maailmaan
18 Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä
21 Äiti ja sisko ovat Harrille tärkeitä
24 Kohti itsemääräämistä
26 Haaveena tavallinen elämä
29 Lujaa luottamusta, lämmintä kiintymystä
32 Palveluseteli antaa oikeuden valita
34 Henkilökohtainen apu kohtaa Mion tarpeet
36 Omavalvontasuunnitelma osallistaa
39
Itse tehdyt valinnat
40
Talking Mats on yhteinen matto 41 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö löytyy
myös sosiaalisesta mediasta
42 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö / Yhteystiedot
43 KVPS Tukena Oy / Yhteystiedot
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen
Vuosikirjan 2015 tarkoituksena on antaa
yleiskuva KVPS-konsernin tämän päivän
toiminnasta ja tulevaisuuden haasteista.
Elina Leinonen
Julkaisun toimitus
Tiiu Kaitalo
Kannen valokuva
Oikeus osallisuuteen ja osallistumiseen kuuluu
vammaisten ihmisten oikeuksiin. Jenna Kaskikallion osallistumisen mahdollistaa Tukenan
henkilökohtainen avustaja Laura Hajdini.
Viime kesänä sambicia harrastava Jenna oli
mukana Helsingin sambakarnevaaleilla.
Jaakko Bashmakov
Ulkoasu
Forssa Print 2015
Raha-automaattiyhdistys
tukee Kehitysvammaisten
Palvelusäätiön
toimintaa.
• Käynnistimme kesällä 2014 tulevaisuustyön KVPS-
konsernissa, jonka muodostavat Kehitysvammaisten
Palvelusäätiö ja sen omistama KVPS Tukena Oy palveluntuottajana. Tähän työhön on osallistunut Palvelusäätiön
ja Tukenan hallitusten jäseniä, kehitysvammaisia ihmisiä
ja heidän läheisiään, esimiehiä, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Mukana on ollut kaikkiaan yli 250 henkilöä.
Tulevaisuustyön aikana olemme arvioineet itseämme,
tutkineet toimintaympäristöämme ja alamme muita toimijoita. Olemme tehneet erilaisia kuvia ja skenaarioita tulevaisuudesta ja pyytäneet arvioita, näkemyksiä ja odotuksia keskeisiltä päättäjiltä ja Kehitysvammaisten Tukiliiton
ja Me Itse ry:n toimihenkilöiltä. Olemme tavanneet käyttäjäkuntiemme päättäjiä ja johtavia virkamiehiä. Kaiken
tämän tarkoituksena on varmistaa Kehitysvammaisten
Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n selviytyminen ja
menestys tulevaisuudessa muuttuvassa toimintaympäristössä. On tärkeää, että meitä ohjaavat
yhteisesti työstetyt päämäärät ja arvot. Kasvumme
myötä meillä on tarve varmistaa johdon ja henkilöstön
osaaminen, esimiestyö ja yhteistyö. Strategisilla
valinnoillamme voimme aktiivisesti vaikuttaa toivottavan
tulevaisuuden toteutumiseen.
Tämän Vuosikirjan teemana ovat Vammaisten ihmisten
oikeudet. Vuosikirjan artikkelit kertovat osaltaan siitä,
millä tavoin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja
KVPS Tukena Oy:n toiminta pyrkii edistämään keskeisten
ihmisoikeuksien ja täyden kansalaisuuden toteutumista
kehitysvammaisten ihmisten elämässä.
Suomen eduskunta hyväksyi YK:n vammaisten
ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen keväällä,
mutta sen lopullinen ratifiointi siirtyi. Suomi on
viimeisiä EU-maita, joissa sopimusta ei ole ratifioitu. Toivottavasti uusi eduskunta vahvistaa sopimuksen
mahdollisimman pian. Yleissopimus tulee takaamaan
vammaisille ihmisille yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet
ja edistämään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Sopimus merkitsee monella tavalla huomattavaa uudistusta
kehitysvammaisten ihmisten arjessa.
Markku Virkamäki
Päivi Kari
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaisten
Palvelusäätiö
toimitusjohtaja
KVPS Tukena Oy
Visiomme on kehitysvammaisen ja erityistä tukea
tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten
luottamus. Perustajamme Kehitysvammaisten Tukiliitto on
edelleen KVPS-konsernin keskeisin sidosryhmä sekä
valtakunnallisesti että paikallisesti. Tämän vuoksi
puhumme Tukiliittoperheestä, johon kuulumme ja joka
muodostaa toimintamme vahvan perustan. Olemme
ylpeitä juuristamme ja niihin tukeutuen haluamme
edelleen kasvattaa siipiämme. Meidän olemassaolomme
ja toimintamme perusta on näissä juurissa ja ne
määrittelevät tavoitteemme yhteiskunnallisessa
tehtävässämme – Hyvän elämän edellytyksiä ja Mukana
hyvässä elämässä.
Teemana
vammaisten
ihmisten
oikeudet
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
3
Lyhy taik aishoito
vahvista a l apsen ja perheen
oikeuksia
Kehitysvammaisten
Tukiliitto perusti
Kehitysvammaisten
Palvelusäätiön vuonna
1992 rakentamaan
ja hankkimaan
asuntoja kehitysvammaisille ihmisille
sekä tuottamaan
niihin palveluita.
Toinen keskeinen
tehtävä oli järjestää
lyhytaikaishoidon
palveluita perheiden
jaksamisen tueksi.
Perustehtävämme on
kehittää ja tuottaa
palveluita ja toimintoja
kehitysvammaisille ja
muuta erityistä tukea
tarvitseville ihmisille
ja heidän läheisilleen
– yhdessä heidän
kanssaan.
Ylläpidämme
monipuolista
lyhytaikaishoidon
palveluvalikoimaa
perheiden tarpeita
kuunnellen.
Perhelähtöisyys sekä
vanhempien osallisuus
ja asiantuntemus
ovat palveluidemme
perusta.
Lyhytaikaishoitoa
8087 vuorokautta
Tapahtumia 320
Kehittämistoimintamme
järjesti yhteensä yli 320
koulutusta, seminaaria,
vertais- ja perhetapaamista ja
Intti tutuksi -leiriä, joihin
osallistui 1400 kehitysvammaista
ihmistä, 730 läheistä ja
2100 alan työntekijää.
Tarjosimme lyhytaikaishoitoa
620 perheelle 120 kuntaan
ryhmäpalveluina, leireinä,
perhelomituksena ja
perhehoitona.
Liikevaihto
10,3 milj. €
Rahaautomaattiyhdistyksen
avustuksia
3,3 milj. €
Palveluyksiköitä 27
Kiinteistötoimemme on
rakennuttanut kaikkiaan 27
palveluyksikköä, joista rakenteilla
olivat Kauhavan Fransunpuiston
ja Kankaanpään
Kultakankaan asumispalveluyksiköt.
Perheet pitävät lyhytaikaishoitopalveluita erittäin
tärkeinä omalle jaksamiselleen. Lyhytaikaishoidon
asemaa tulee vahvistaa
yhteiskunnan palvelujärjestelmässä, koska
valtaosa palveluista on
lainsäädännöllisesti yhä
harkinnanvaraisia.
Palveluiden saatavuus
ja jatkuvuus edellyttävät
yhteistyötä perheiden ja
kuntien kesken. Vanhempien
voimavarojen tukemiseksi
on olennaista, että palvelut
Henkilötyövuosia
88,5
Tukiasuntoja 300
Etsimme yhdessä asunnon
hakijan ja hänen läheistensä
kanssa oman kodin 65 kehitysvammaiselle muuttajalle.
Tukiasunnoissamme asui
kaikkiaan lähes
300 ihmistä.
Kehitysvammaisten
Palvelusäätiö lukuina vuonna 2014
Lyhytaikaishoitopalvelumme
mahdollistavat
omaishoitajien lakisääteisen
vapaan, vakinaisen
hoitajan vapaapäivät ja
harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme
on palvelukokonaisuus,
joka soveltuu perheiden ja
erityistä tukea tarvitsevien
ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.
tukevat koko perheen
hyvinvointia.
Perhelomituksessa perhelomittaja tulee kotiin ja
hoitaa vammaisen lapsen,
nuoren tai aikuisen
lisäksi kotiin jäävät
sisarukset. Lomitusta
tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma
elämänrytmi pyritään
säilyttämään. Hoitoapu
on tarkoitettu kaikenikäisille
ja -kokoisille perheille.
Perhehoito on tarkoitettu
erityistä tukea tarvitseville
lapsille, nuorille ja aikuisille,
joita perhehoitaja hoitaa
omassa kodissaan.
Lyhytaikainen perhehoito
voi kestää yhdestä päivästä
useaan vuorokauteen.
Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle
sellaisen kiintymyssuhteen
ja vanhemmuuden, jota
omien vanhempien
elämäntilanne ja voimavarat
eivät mahdollista. Nuorelle
tai aikuiselle perhehoito on
yksilöllinen asumisvaihtoehto.
Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää lyhytaikaishoitoa,
joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Turvallinen
ympärivuorokautinen
huolenpito ja ohjattu
yhdessäolo tukevat lasten
kehitystä, sosiaalisia taitoja
sekä uusien elämysten
ja kokemusten saamista.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehit ysvammaisten
Palvelusä ätiö
Teema- ja harrastekurssit
ohjaavat erityistä tukea
tarvitsevia lapsia, nuoria
ja aikuisia erilaisiin vapaaajantoimintoihin. Kursseja
järjestetään leirimuotoisina
lähinnä loma-aikaan. Leirit
sisältävät monipuolista
ohjattua tekemistä,
täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon.
Sofia Kellberg , Aino Nurmi ja
Santtu Maijala nauttivat
yhdessäolosta ja yhteisistä
leikeistä ryhmälomitusjaksolla
Alavudella.
Kunnianosoituksia
Lue lisää sivuilta 13–15.
K uv a : A n tt i Ekol a
Vuoden taideteko -palkinto
Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki, Kettuki ry, myönsi Vuoden taideteko 2014 -palkinnon
kesäkuussa Tampereella järjestämällemme Kultturellia! – vähän erilaiselle
kulttuuritapahtumalle. Tapahtumassa vieraili yli 1500 kävijää. Palkinnon perusteluissa
korostettiin kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta toteutukseen: tapahtumaa oli
suunnittelemassa ja toteuttamassa suuri joukko kehitysvammaisia taiteilijoita
ammattitaiteilijoiden rinnalla.
Kuntouttajamitali
Kuntoutussäätiö palkitsi Kuntouttajamitalilla 2014 kehittämistoimintamme.
Palkinnon perusteluina mainittiin, että otamme esimerkillisesti huomioon kehitysvammaisen
ihmisen kokonaisvaltaisen ja itsenäisen kansalaisuuden yhteiskunnassa.
4
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
5
Kiinteistötoimi
tukee itsenäistä el ämä ä ja
osallisuutta yhteisössä
YK:n vammaisten
ihmisten oikeuksia
koskeva yleissopimus linjaa elämisestä
itsenäisesti ja osallisuudesta yhteisössä siten, että
vammaisilla ihmisillä tulee
olla oikeus valita asuinpaikkansa, asuinmuotonsa
sekä asuinkumppaninsa.
Myös meidän tavoitteenamme on löytää asukkaalle
hänen yksilöllisiä avun
ja tuen tarpeitaan vastaava
asumisratkaisu ja sellainen
koti, jossa hän itse haluaa
asua.
Petri Virolainen pitää
Seuraamme alan kehitystä,
kehitämme uusia asumismalleja ja teemme yhteistyötä
kuntien, yhdistysten
ja rakennusalan toimijoiden
kanssa. Asukkaiden
ja heidän läheistensä
antamat palautteet ovat
meille arvokkaita.
itsemääräämisoikeuden
kunnioittamista tärkeänä
asumispalveluissa. Hän asuu
Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä vuokraamassaan
asunnossa Keravalla.
Lue lisää sivuilta 18–20.
K uv a : A n to n S o i n n e / Et e l ä - S uom e n
M e d i a O y / K e sk i - U us i m a
Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä
on yli 20 asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea.
Joissain asumisyksiköissä on
huoneisto tilapäistä asumista
tai asumisharjoittelua varten,
ja joidenkin yhteydessä
on päivätoiminnan tilat.
Tilapäishoitokotimme
sijaitsevat Helsingissä ja
Tampereella. Palveluntuottajana toimii useimmiten
KVPS Tukena Oy.
Rakennutamme uusia
asumisyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa
niiden asumispalveluiden
tarpeen mukaan. Kaikki
uusien asumispalveluyksiköiden rakentamista koskevat
aloitteet ovat tervetulleita.
Yhteydenotto on hyvä tehdä
yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin,
paikallisen tukiyhdistyksen
tai kunnan sosiaalitoimen
kanssa.
Hankimme asuntoja
itsenäiseen elämään.
Oman kodin hankinta alkaa
kehitysvammaisen nuoren
tai aikuisen omasta
halusta itsenäistyä. Aluksi
on tärkeää kartoittaa arjessa
tarvittava apu ja tuki. Kodin
sijainti läheisiin, työpaikkaan
ja harrastuksiin nähden sekä
asunnon varusteet ja esteettömyys ovat tärkeitä asioita.
Sopiva asunto löytyy yleensä
parhaiten kotipaikkakunnalta
läheisten ihmisten avulla.
Ostamme asunnon valmiista
rakennuskannasta ja
vuokraamme sen asukkaalle.
Huoneiston vuokra
oikeuttaa asumistukeen,
jolloin asukkaalle jäävä
maksuosuus pysyy kohtuullisena. Kotikunta päättää
tarvittavista asumisen
tukipalveluista. Annamme
mielellämme lisätietoja
asunnon hankinnasta
kiinnostuneille – tuleville
asukkaille, läheisille,
kunnille, yhdistyksille ja
oppilaitoksille.
Tuemme itsenäisen
asumisen onnistumista.
Olemme turvallinen ja
joustava vuokranantaja.
Teemme aktiivista yhteistyötä asukkaan, hänen
läheistensä ja asumista
tukevien ihmisten sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden
kanssa. Korostamme yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Haluamme
olla mukana tukemassa
asumisen onnistumista.
6
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
Luomme
yksilökeskeisiä
ratkaisuja erityistä
tukea tarvitsevien
ihmisten ja heidän
läheistensä erilaisiin
tarpeisiin ja
elämäntilanteisiin.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Rakennutamme
ryhmämuotoisia koteja
ja hankimme asuntoja
erityistä tukea
tarvitseville ihmisille.
Kehittämistoiminta
edistä ä osallistumista
ja oikeuksia
Kehittämistoimintamme tarkoituksena
on edistää kehitysvammaisten ihmisten ja
heidän läheistensä omaa
osallisuutta kaikessa heitä
koskevassa päätöksenteossa
ja heidän oman elämänsä
suunnittelussa.
Osallisuuden
vahvistamis- ja
palvelujärjestelmän
kehittämistoimintamme
tavoitteena on vahvistaa
kehitysvammaisen ihmisen
itsemääräämisoikeutta ja
yhteiskunnallista osallisuutta
sekä vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittämiseen.
– Henkilökohtainen apu:
Luomme henkilökohtaisen
avun malleja, järjestämme
koulutusta, tuotamme
selkokielistä materiaalia ja
vaikutamme aktiivisesti
toiminnan valtakunnalliseen
kehittämiseen.
– Henkilökohtainen
budjetointi: Kehitämme ja
kokeilemme palveluiden
käyttäjien valintoihin
perustuvaa henkilökohtaista
budjetointia yhteistyössä eri
toimijoiden kanssa.
– Päämiestoiminta:
Kokemusasiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmämme osallistuu toimintamme ja palveluidemme
kehittämiseen. Kouluttamamme vertaistutkijat
tuottavat tietoa vammaisten
ihmisten elämästä.
Elämänmuutostoiminta
tukee kehitysvammaisia
ihmisiä ja heidän
läheisiään eri elämänvaiheissa. Keskeisenä
tavoitteenamme on
kannustaa kehitysvammaisia
ihmisiä omannäköisen
elämän suunnitteluun.
Toteutamme toimintaa
yhteistyössä kuntien ja
alueen toimijoiden kanssa.
– Aikuisuuden kynnyksellä
-toiminta tukee elämänmuutosta lapsuudesta
aikuisuuteen. Rohkaisemme
perheitä tulevaisuuden
suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Muuttovalmennuksessa
tuemme elämänmuutokseen
ja muuttoon valmistautumisessa muuttajaa, hänen
läheisiään, lähityöntekijöitä
ja tulevan kodin henkilökuntaa.
– Ikäperhetoiminta auttaa
perheitä, joissa tukea
tarvitseva täysi-ikäinen
perheenjäsen asuu
vanhempiensa kanssa.
Jenna Kaskikallio toteutti
Koulutustoiminta
aktivoi työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa
kehittämistä. Koulutushankkeemme ”Aktiivisen tuen
alueellinen kehittämismalli”
vahvistaa alan toimijoiden
osaamista ja yhteistyötä
kehitysvammaisten
ihmisten osallistumisen
ja täyden kansalaisuuden
edistämiseksi. Toteutamme
myös erillistä tilauskoulutusta.
Osallistumme myös kansainvälisiin, useiden maiden
yhteisiin hankkeisiin.
haaveensa ja osallistui
Sambakarnevaaleille yhdessä
henkilökohtaisen avustajansa
Laura Hajdinin kanssa.
Lue lisää sivuilta 32–35.
K uv a : T i i u K a i t a lo
Yksi naapureista ja
Yhdenvertaisuus lain edessä
-hankkeista kerrotaan
Vuosikirjan sivuilla 24–28.
Kehittämishankkeemme
edistävät yksilöllistä elämää
ja aktiivista kansalaisuutta
omassa lähiyhteisössä.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
7
K VPS Tukena Oy
Parha at palvelut merkit yksellisell ä
ja arvol ähtöisell ä t yöll ä
Tukenan vahvat
omaisjärjestötaustaiset juuret ja niistä
johdetut arvot näkyvät
monin tavoin yhtiön verkosto- ja kumppanuusyhteistyössä sekä varsinaista
palvelutoimintaa laajempana
vastuuna asiakkaiden
ja heidän läheistensä hyvinvoinnista. Toimintaympäristömme muuttuessa ja yhtiön
kasvaessa olemme kokeneet
tärkeäksi erottautua
positiivisella tavalla omaisjärjestötaustallamme tulevaisuudessakin yhdessä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa.
Haluamme kuulua entistä
vahvemmin Kehitysvammaisten Tukiliitto -perheeseen
sekä valtakunnallisella että
paikallisella tasolla.
Suomalaisen Työn Liiton
Tukenalle myöntämä
Yhteiskunnallinen yritys
-merkki kuvaa hyvin palvelutoimintaamme kestävän hyvinvoinnin ja hyvän
elämän rakentajana.
Vastuullisen yritystoimintamme tuotot käytetään
asiakkaidemme yhteiskunnallisen aseman ja palve-
Päivi Kari
toimitusjohtaja
KVPS Tukena Oy
Jere Metsähonkala
varatoimitusjohtaja
KVPS Tukena Oy
luiden kehittämiseen sekä
paremman yhteiskunnan
rakentamiseen.
Visio
Kehitysvammaisen tai erityistä tukea
tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja
läheisten luottamus. Olemme edelläkävijä
omalla toimialallamme.
Tuloksellisuus
– suunta selvillä –
Uudistuminen
– liikkeellä olo –
Luotettavuus
– tukijalka –
Ihmisen kunnioitus
– perusta –
Olemme yhdessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
kanssa valmistelleet
KVPS-konsernille uuden strategian, jonka voimin katsomme rohkeasti ja
luottavaisesti tulevaisuuteen.
Strategiatyömme punaisena
lankana on ollut visiomme –
Kehitysvammaisen ja erityistä
tukea tarvitsevan ihmisen
osallisuus, hyvä elämä
ja läheisten luottamus.
Keskittyminen palveluiden
tuottamiseen kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville on keskeinen strateginen
linjauksemme ja takaa meille
edelläkävijyyden omalla
toimialallamme. KVPS Tukena
Oy tulee edelleen kasvamaan
erityisesti niillä alueilla, joissa
laadukkaille palveluille ja
yksilöllisille palveluratkaisuille
on tarvetta.
Palveluidemme tuottaminen
perustuu yksilölähtöiseen
ajatteluun ja asiakkaiden
osallisuuden vahvistamiseen
palveluiden suunnittelussa,
toteuttamisessa ja arvioinnissa – parhaat palvelut ja
erinomaiset asiakaskokemukset tekee arjessa todeksi
ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökuntamme.
Työyhteisöjen hyvinvoinnille
ja osaamisen rakentumiselle
tärkeää on hyvä ja arvostava
johtajuus, strategiatyömme
myötä haluammekin
korostaa läheltä johtamisen
merkityksellisyyttä.
Tukenan vuoden 2014 lukuja
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy ja
sen valtakunnallinen
palvelutoiminta ovat
merkityksellinen osa
tuhansien ihmisten,
niin asiakkaiden,
läheisten, työntekijöiden kuin
kumppaneidenkin,
jokapäiväistä elämää.
Hyvän elämän edistäminen edellyttää
meiltä tukenalaisilta
huomattavasti lakisääteisiä velvoitteita
laajempaa vastuunkantoa ja yhteiskunnallista vastuuta.
Kuntaasiakkaita
97
Asiakkaita
palvelujen
piirissä
1220
Asiakkaita
ympärivuorokautisessa asumispalvelussa
346
Palveluyksiköitä
25
Liikevaihto
25,05 milj. €
meidän sosiaalipalvelualalla
toimivien on kyettävä nykyistä vahvempaan yhteistoimintaan. Tärkeää on tuoda
yhdessä esille sosiaalipalveluiden merkityksellisyyttä
yhteiskunnallisen tasa-arvon
ja täysivaltaisen kansalaisuuden säilyttämiseksi. Parhaiden käytänteiden
Henkilötyövuosia
464
ja laadukkaiden palveluiden kehittymistä edistetään
kohdentamalla vähenevät
resurssit nykyistä tarkoituksenmukaisemmin yhteiseen
tekemiseen monipuolisten
sosiaalipalveluiden tarjoamiseksi. Tulevaisuutta ei voi
rakentaa yksinomaan unelmien ja kokeilujen varaan,
taloudellisiin voimavaroihin liittyvät reunaehdot on
tunnustettava – siirtymällä
korjaavista toimenpiteistä
aitoon hyvinvoinnin edistämiseen ja voimavaralähtöiseen
ajatteluun voidaan rakentaa
yhteiskunnallisesti kestäviä,
ihmistä palvelevia sosiaalipalveluita.
KVPS Tukena Oy on omaisjärjestötaustainen, valtakunnallinen kahitysvammaista
ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavien palveluiden
tuottaja ja kehittäjä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita uudistettaessa
8
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
9
Tulevaisuustyöskentely on toivottavan tarinan
yhteistoiminnallista rakentamista.
KVPS-konserni
KVPS-konserni
Juuret ja siivet
Uudistimme
strategiamme
T e kst i : S a n n a K e kk i j a P e tr a T i i ho n e n
K
VPS-konsernin uusi strategia on vuoden työskentelyn
jälkeen valmis. Uudistamistyössä oli mukana kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään,
organisaatiomme hallituksen jäseniä,
esimiehiä, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita.
Vuoden aikana pidimme eri puolilla Suomea kuusi läheisyhteistyöpäivää,
joissa pohdimme tulevaisuutta yhdessä palveluitamme käyttävien ihmisten,
läheisten ja työntekijöiden kanssa.
Teimme neljä kyselyä, joissa arvioimme nykyistä strategiaa ja tulevaisuuden menestystekijöitä. Pidimme kolme
esimiesten yhteistyöfoorumia, tuotimme
550 sivua taustamateriaalia ja kuulimme
kolme asiantuntijaluentoa strategisesta
johtamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksista. Vuoden aikana
tavoitimme suoraan yli 250 ihmistä.
Lisäksi sadat muut henkilöt pääsivät
osallistumaan työskentelyyn työpajojen
ennakkotehtävien ja kyselyjen kautta.
Matkustimme Joensuuhun,
Lehmoon, Kemiin, Kajaaniin ja
Kuhmoon – juurillemme. Samalla vahvistimme siipiämme käymällä lukemattomia arvokeskusteluja nykyhetkestä ja
tulevaisuudesta.
Näin strategia syntyi
Strategiassa hahmotetaan tulevaisuuden
suuntaa ja määritellään organisaation
identiteettiä. Strategiaa on perinteisesti
pidetty ylemmän johdon työvälineenä,
joka auttaa johtoa tekemään valintoja
ja saavuttamaan tavoitteita. Perinteistä strategista johtamista on toisinaan
kritisoitu. Me halusimme toimia toisin.
KVPS-konsernin johdolla oli vahva
näkemys siitä, että strategiamme
täytyy uudistaa yhdessä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
”Vanha strategiamme kertoo meille
tärkeistä asioista ja menestystekijöistämmekin aika hyvin. Toiminnan
tasolla se ei varmastikaan ole koko
henkilöstöä ohjaava, jaettu työkalu. Strategia voisi kiteyttää meidän
ydintavoitteemme suhteessa toimintaympäristöön.”
Strategiajuna raiteilla... Vuosi 2014 ...
10
... Vuosi 2015 ...
Kehittämisseminaari
Tampere 5.–6.6.2014
Vuosipäivät
Jyväskylä 18.–19.9.2014
Kemin iltakoulu
17.–18.11.2014
Yhteistyöfoorumi
Tampere 26.11.2014
Joensuun iltakoulu
13.–14.1.2015
Yhteistyöfoorumi
Tampere 4.2.2015
Läheisyhteistyöpäivät
kevät 2015
Yhteistyöfoorumi
Tampere 5.–6.5.2015
Strategian merkityksen
kirkastaminen
Innostaminen
strategiseen ajatteluun
Strategian uudistamisen
yhteiset tavoitteet
Nykytilan
analysointi
Tulevaisuuden
muutostekijät
Tulevaisuuskuvat
Arvot ja
tulevaisuus
Skenaariotyöskentely
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
11
KVPS-konsernin strategia uudistettiin vuorovaikutteisena tulevaisuustyöskentelynä, jonka lähtökohdat ovat
yhteisöllisessä tiedon tuottamisessa ja
osaamisen jakamisessa. Työskentelyssä panostettiin niin kehitysvammaisten
ihmisten, läheisten, henkilöstön kuin
kumppaneidenkin äänen kuuntelemiseen. Käytimme yhteistoiminnallisia
menetelmiä, kuten tulevaisuudenmuistelua. Tällä varmistimme eri osapuolten
äänen kuulumisen ja mahdollisuuden
olla vaikuttamassa yhteiseen
tulevaisuudensuuntaamme.
”Toimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutokset luovat
epävarmuutta mutta myös
mahdollisuuksia. Niihin on
tartuttava muistaen visiomme,
arvot ja toimintaperiaatteemme.”
”Strategian luominen yhdessä on
sitouttavaa. Organisaatiossa ollaan
tietoisia strategiaprosessista ja siitä,
että omilla teoillamme voimme
vaikuttaa tulevaisuuteen.”
Seuraavaksi muistelimme tulevaisuutta: Pohdimme mahdollisia
tulevaisuuden muutostekijöitä ja omaa
rooliamme muutoksen toteuttajna.
Pysähdyimme kumppanuuksien ja
verkostojen äärelle: Ketä me tarvitsemme yhteiselle matkalle mukaan?
Tulevaisuustyöskentelyn viimeinen
vaihe oli skenaariotyöskentely. Skenaariotyöskentelyllä voidaan vaikuttaa
tulevaisuuteen ilmaisemalla, millaisia
vaihtoehtoja on olemassa. Kuvasimme
Päämääränämme oli luoda joustava työväline, joka toimii sekä ylemmän johdon työssä että jokapäiväisissä
ainutkertaisissa kohtaamisissa. Tulevaisuustyöskentelyn tavoitteena oli
kiteyttää yhteinen päämäärä ja arvot,
tunnistaa kehitysvammaisten ihmisten
ja heidän perheidensä sekä yhteistyökumppaneidemme muuttuvia tarpeita.
Tavoitteena oli myös selvittää, millaista
osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa.
ihannetulevaisuuden, epätoivotun tulevaisuuden ja mahdollisimman realistisen
kuvauksen asioiden tilasta. Pohdimme,
mitkä valinnat ovat johtaneet näihin
tulevaisuudenkuviin ja mihin asioihin
voimme yhdessä vaikuttaa.
”Sanoa meille hyviä asioita.
Olisi oma koti kaikilla.”
Yhteinen matka jatkuu
Yhteinen strategian uudistamisen
matka on tällä erää päättynyt, mutta
varsinainen matka on vasta alkamassa.
Strategia on onnistunut, kun kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä
saavat kauttamme parhaat palvelut ja
erinomaiset asiakaskokemukset.
Tulevaisuustyöskentelyn lähtökohtana oli varmistaa, että olemme olemassa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän
perheitään varten myös tulevaisuudessa.
Tulevaisuus ei ole ennustettavissa tai
ennalta määrätty, mutta uskomme, että
omilla teoillamme ja valinnoillamme
voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme.
Tulevaisuustyöskentelyn avulla uusi strategia ja tulevaisuuden suunta – meidän
tarinamme – on yhteinen.
”Jälleen kerran olemme saaneet
vahvistaa yhteistä arvomaailmaamme ja uskoa ja varmuutta siihen,
että päämäärämme on yhteinen.”
Lainaukset ovat tulevaisuustyöskentelyn
aikana saatuja kommentteja ja palautteita.
... Vuosi 2015 jatkuu ...
Johtoryhmän strategiatyö
kevät 2015
Kehittämisseminaari
Kainuu 8.–10.6.2015
Vuosipäivät
Tampere 17.–18.9.2015
Ryhmälomituksen
puuroporukka
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
KVPS-konserni
Halusimme tehdä tämän kaiken helposti
lähestyttäväksi, kuvalliseksi tarinaksi.
Aloitimme yhteisen matkan pohtimalla ydinosaamistamme: Miksi olemme
olemassa? Mikä on erityisosaamistamme? Miten meidän täytyy kehittää
toimintaamme, että voimme vastata
myös tulevaisuudessa asiakkaidemme
tarpeisiin? Hallituksille ja henkilöstölle
tehty alkukartoitus antoi toiminnalle
selvän suunnan. Olemme vahvasti sitoutuneita perustehtäväämme ja visioomme
– tiedämme miksi teemme työtämme.
Ydinkysymykseksi muodostui: Mitkä
asiat meidän on yhdessä ratkaistava
menestyäksemme tulevaisuudessa?
Jatkoimme pohtimalla vahvuuksiamme, heikkouksiamme, uhkia ja mahdollisuuksia. Yhteisesti keskustelemalla
saimme monipuolista tietoa nykytilasta.
Nykytilanteen analysointi oli tärkeää,
mutta vielä tärkeämmäksi muodostui
yhteinen arvokeskustelu.
T e kst i : T uul a P ur a n e n
K uv a t: A n tt i Ekol a
viihtyy Tervanallessa
Aino Nurmi, Sofia Kellberg ja Santtu Maijala antavat haastattelun
ryhmälomituksesta päiväkoti Tervanallen puheterapiahuoneessa.
Turvallisuus, leikki ja ystävyys ovat läsnä.
K
ymmenen ikävuoden tienoilla
olevat ystävykset tulivat
Tervanalleen koulun jälkeen
perjantaina, ja nyt on
tavallinen kesäkuun sunnuntai ennen
juhannusta. Mitäs te olette tänään
puuhanneet?
Aino aloittaa perusasioista: ensin
tietysti herättiin. Aamuvirkku Sofia oli
hereillä jo kuudelta, mutta Santtu ja
Aino nukkuivat pitkään. Nukutteko
te vierekkäin? Ei! Olisiko kiva nukkua
vierekkäin? Naurua. Olisi. Aino palaa
asiaan ja jatkaa päivän kuvausta:
– Sitten syötiin aamupuuro.
Oliko hyvää?
– Oli, kaikki vastaavat yksimielisesti.
Nämä kolme todella pitävät puurosta, he ovat varsinainen puuroporukka!
Paljastuksen takana on Terhi Sippola,
ja kun trio vielä nyökkäilee varmemmaksi vakuudeksi, ei ole mitään syytä
epäillä.
Mennään sitten päivässä eteenpäin, harpotaan hammaspesulle, pissalle ja pihalle. Ja pihalta takaisin sisälle,
syödään perunamuusia ja haudutettua
Aino Nurmella, Santtu Maijalalla ja Sofia
Kjellbergillä on yhteinen asenne
Strategiset
tavoitteet
Strategian
vahvistaminen
Uuden strategian
esittely ja toimeenpano
vastaavan ohjaajan Terhi Sippolan kanssa:
ryhmikseen on kiva tulla viikonlopuksi,
vaikka takana olisi työ- tai kouluviikko.
12
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
13
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
kalaa. Oliko… no, arvaahan sen, hyvää
oli. Puhutaanpa vähän aikaa ruoasta,
kun nyt ollaan aiheen äärellä. Ainon
lempiruokaa ovat lihapullat ja perunat,
Sofian suosikki on muuten sama, mutta
lihapullien tilalle vaihdetaan nakit.
Santulle maistuvat kaikenlaiset ruoat.
Ulkoilun ja syömisen jälkeen keskiikäiset lojahtaisivat sohvalle, mutta
miten on lasten laita – nukutteko te
päiväunet? Kieltävä vastaus, jota seuraa
loivennus: Jos väsyttää, voi tietysti ottaa
nokoset tai mennä muuten vain pötköttelemään vaikka kirjan kanssa.
Vaan missä puuhissa ryhmiksen
päivät muuten sujuvat? Kolmikko kuiskailee keskenään ennen vastaamista.
Ainakaan televisiota ei katsella kovinkaan paljon, on muutakin tekemistä,
esimerkiksi pelaamista. Mitä? Muumimuistipeliä ja lautapelejä, kuten autopeliä ja Kanin loikkaa. On piirtämistä ja
värittämistä. Lauantaina ennen suihkua
voidaan värittää sormiväreillä. Joskus
tanssitaan salissa satujumppaa tai
diskoa, Ainolta sujuu balettikin.
Santusta, Ainosta ja Sofiasta on kiva
tulla viikonlopuksi Tervanalleen. Sofia
kertoo syyn kaikkien puolesta: Kaverit!
Kolmikko käy samaa koulua samalla
luokalla, mutta yhdessäolon jatkaminen
viikonlopun yli ei kyllästytä hiukkaakaan.
Kun haastattelu päättyy, lapset
ottavat ripeästi rintamasuunnan kohti
leikkejään, vanhemmat tulevat jo parin
tunnin päästä.
Yhdessäoloa lasten ehdoilla
• Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on järjestänyt ryhmä-
lomitusta Alavudella runsaan vuoden päiväkoti Tervanallessa.
Ryhmän lapset ovat 7–11-vuotiaita, ja yöpyviä lapsia on
keskimäärin kuusi. Vastaava ohjaaja Terhi Sippola kertoo,
että lapset tulevat reipasta tahtia sisälle ja yleensä iloisina
alkavasta viikonlopusta. Ryhmälomitukset ovat lasten mieleen,
koska ne ovat luonteeltaan leiritoimintaa.
Hän on huomannut, että lapsille on tärkeintä yhdessäolo
ja ystävyys. – Vaikka he olisivat juuri olleet yhdessä koulussa,
he halaavat ja suukottelevat jälleennäkemisen ilosta.
14
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
Viikonlopun aikana joku lapsi ehkä haluaa olla yksikseen hoitajan kanssa, mutta pyrimme myös tukemaan sosiaalisia tilanteita.
Tervanallessa käytännön pelisäännöt luovat turvallisuutta,
mutta ne joustavat sen mukaan, mitä lapset haluavat tehdä
ja mistä he pitävät. Lapsilla on takanaan aikataulutettu
kouluviikko, joten Tervanallessa voi olla rennosti.
Terhi Sippola kertoo, että lapset kokevat olonsa turvalliseksi, ja myös vanhemmat luottavat siihen, että lasten on hyvä
olla. Kun ryhmälomitukseen on tulossa uusi lapsi, Terhi selvittää
perheen tarpeet, toiveet ja odotukset. Lisäksi hän suosittelee,
Oikeus
turvalliseen
lapsuuteen,
leikkiin
ja ystäviin
että lapsi saa mahdollisuuden totutella ryhmikseen
vähän kerrallaan; heti ei tarvitse jäädä yöksi.
Ryhmälomituksessa tuetaan turvallisuuden, leikin ja
ystävyyden ja muiden lasten oikeuksien rinnalla kasvamista
omien valintojen tekemiseen.
– Lapsen valintojen kuunteleminen voi olla sitä, että hän voi kertoa,
kuinka myöhään hän haluaa nukkua, mitä hän haluaisi syödä, minkä
paidan hän haluaisi pukea tai laittaako hän siniset vai punaiset sukat.
Pieniltä tuntuvilla valinnan mahdollisuuksilla voi olla iso merkitys.
Santtu Maijala, Aino Nurmi
ja Sofia Kjellberg ovat luokkakavereita koulussa, mutta
heistä on mukavaa leikkiä
ja pelata yhdessä myös
ryhmiksessä Tervanallessa.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
15
Puhetulkin avulla moni kommunikoinnissaan tukea tarvitseva henkilö
rohkaistuu kodin ulkopuolelle. Tulkki mahdollistaa sen, että asiakas
ymmärtää ja tulee ymmärretyksi.
T e kst i : T uul a P ur a n e n
K uv a t: Irj a S a mo i l
K
ajaaninjoelta tuulee suoraan
torin kahvipöytään, ja tee
Veikko Heikkisen mukissa
jäähtyy nopeasti. Puhetulkki
Pirre Oikarinen juttelee Veikon kanssa
tulkkauspalvelusta. Veikolla on ollut
tulkkauspalvelu jo pidempään, mutta
säännöllisesti on käyttänyt tulkkia noin
vuoden verran. Hän voi tilata tulkin
esimerkiksi asioimista, kahvilla käyntiä
tai lääkäriä varten.
– En voi mennä yksin, koska puhe
ei tule. Minä ymmärrän, mitä minulle
puhutaan, jos puhutaan rauhallisesti, mutta tulkki on hyvä olla mukana,
Veikko kertoo. Hän tarvitsee puhetulkkia afasian vuoksi.
Puhevammaisten tulkkauspalvelua
voi käyttää kaikissa tilanteissa, joissa
osapuolet eivät pysty kommunikoimaan
keskenään. Veikko Heikkinen iloitsee
erityisesti siitä, että hän pääsee matkustamaan tulkkauspalvelun ansiosta.
Hän reissasi paljon vaimonsa kanssa,
mutta vaimon kuoltua kolme vuotta
sitten matkat jäivät – kunnes Veikko
kerran tiedusteli, lähtisikö Pirre työmatkalle ulkomaille.
– Hän kysyi ensin, voisiko hän saada
tulkin myös ulkomaanmatkalle ja kun
kerroin, että se on mahdollista, hän
pyysi, voisinko lähteä hänen kanssaan
Teneriffalle.
Asiakkaan ja puhetulkin yhteistyö
edellyttää molemminpuolista luottamusta. Kummankin on uskallettava sanoa,
jos ei ymmärrä. On yhdessä etsittävä
keinoja asioiden ilmaisemiseen ymmärrettävällä tavalla. Eikä tulkki saa ottaa
itseensä, jos asiakas suutahtaa.
Kun Veikko lähtee torilta, paikalle kurvaa sähkärillään Seppo Kaasila
huomattavan hyväntuulisena. Luukusta
kolahti pari tuntia sitten Kelalta kirje:
Sepolle on myönnetty tulkkauspalvelu!
– Odotan, että voin nyt toteuttaa
suunnitelmiani ja pääsen esimerkiksi
osallistumaan tapahtumiin. Puhetulkki
lisää itsenäisyyttäni, hän iloitsee. Odotan
myös, että pääsen juttelemaan ihmisten
kanssa. Tähän asti olen vain moikkaillut tuttuja, mutta en ole voinut jutella
heidän kanssaan.
Seppo Kaasilan puhetta vaikeuttaa
cp-vamma, mutta hän selventää ilmaisuaan käyttämällä bliss-symboleja puhetta
korvaavana kommunikaatiokeinona.
Puhevammaisten tulkkina myös Pirre
on opiskellut blisskieltä, jossa käsitteet
ja kielioppi ilmaistaan symboleilla.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Puhetulkki
avaa ovia maailmaan
Torin kulmalta Seppo ja Pirre lähtevät
Kajaani-infoon Pohjolankadulle. Seppo
haluaa selvittää Kainuun musiikkijuhlien esiintyjät ja lippujen hinnat. Asiointi
käy Pirren tukemana sujuvasti, ja Seppo
saa nopeasti haluamansa tiedot. Hän
kertoo, että hänellä on hyvä fiilis. Eipä
ihme, onhan edessä kesä kaikkine
tapahtumineen – ja toivottavasti paljon
vuorovaikutusta.
Puhetulkki Pirre Oikarisen ja
Veikko Heikkisen välillä väreilevät
luottamus ja huumori. He ovat
matkustelleet ja hoitaneet
lukemattomia asioita yhdessä.
Oikeus
ymmärtää
ja tulla
ymmärretyksi
Seppo Kaasila hankki
Itsenäistymisen todistaja
Pirre Oikarisen tuella tietoja
• Pirre Oikarinen pulppuaa iloa puhetulkin työstään. Hänen
työnantajansa on Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, jossa hän
aloitti vuoden 2014 alussa.
– Puhetulkin työ on todella antoisaa, koska voin
rohkaista asiakkaita itsenäisempään elämään ja huomaamaan,
että he pärjäävät, Pirre kertoo. Palkitsevia ovat myös hetket,
joina hän on voinut mahdollistaa asiakkaalle jotakin,
16
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
Kajaani-infossa Kainuun
mitä tämä on pitkään kaivannut, tai kun asiakas vihdoin
rohkenee tulkin kanssa ulos kodista.
Pirre Oikarinen muistuttaa, että puhevammaisten
tulkki tulkkaa, hän ei ole asiakkaansa avustaja. Hänen
tehtävänsä on tukea asiakasta kommunikaatiossa niin,
että asiakas tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itse, mitä
muut hänelle viestivät.
Tulkkauspalvelua voi saada vaikeasti puhevammainen
henkilö, jolla on jonkinlainen keino kommunikoida.
Palvelua haetaan Kelalta, ja sitä voi käyttää työssä käymiseen, perusopintojen jälkeiseen opiskeluun, asiointiin,
yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä harrastuksiin
ja virkistykseen.
Lisätietoja
Puhevammaisten
tulkkauspalvelu
Anni Raunio
puh. 0207 713 554
[email protected]
musiikkijuhlista. Sepolle juuri
myönnetty tulkkauspalvelu
mahdollistaa hänelle
monenlaisiin tapahtumiin
osallistumisen tulevaisuudessa.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
17
T e kst i : El i n a L e i n o n e n
K uv a t: A n n a - L i i s a N i kus
Oikeus
ystäviin
ja suojaan
syrjinnältä
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Vain hieman
rauhaa ja ystävyyttä
”Vain hieman rauhaa ja ystävyyttä, mä tänne
toivoisin enkä syyttä”, Petri Virolainen kajautti
karaokessa eri paikkakunnilla viime kesänä.
Petri pyöräili Keravalta Ouluun kertoakseen
ihmisille ystävyyden tärkeydestä – mitä ystävät
merkitsevät vaikeavammaisille ihmisille.
P
etri Virolainen sai kymmenen
vuotta sitten ensimmäisen
kolmirenkaisen polkupyöränsä.
Siitä lähtien hän on harrastanut
aktiivisesti pyöräilyä ja kiertänyt
menopelillään pitkin poikin Suomea.
Ensin tuli polkupyörä, sitten ajatus,
miten pyöräilemällä voisi tuottaa iloa
ihmisille. Petri Virolaisen sydäntä lähellä ovat aina olleet vaikeavammaisten
ihmisten asiat, erityisesti yksinäisyys.
Petri tiesi, että paras tapa ilahduttaa
ja ystävystyä on mennä vierailulle.
Niinpä hän päätti ottaa härkää sarvista
ja ryhtyä kiertämään ystävää kaipaavien
ihmisten luona.
Vuosien mittaan Petri Virolainen on
käynyt lukuisissa asuntoloissa, laitoksissa
ja päivätoimintakeskuksissa. Petrin polkiessa paikalle asukkaat ovat usein häntä
jo ovella vastassa; hän on monen
odottama vieras ja hyvä ystävä.
– Ensimmäinen polkupyöräni lähti jo
”vehreämmille pyöräteille”. Onneksi sain
uuden tilalle, Petri Virolainen kertoo.
Hän polkee ystävämatkoillaan kesät
talvet, kilometrejä kertyy tuhatkunta
kuukaudessa.
Yksinäisyys teki kipeää
– Tiedän omasta kokemuksesta, miltä
yksinäisyys tuntuu. Raskaimpia olivat
kouluvuodet, jolloin erilaisuutta ei oikein
hyväksytty, Petri Virolainen toteaa.
Petri Virolainen on itse autistinen
ja lievästi kehitysvammainen, mikä
riitti tekemään hänestä hieman
erilaisen koulutovereiden silmissä.
Erilaisuus pelotti.
– Luokkakavereista kukaan ei tullut
syntymäpäivilleni. Kutsuin kyllä kaikki,
mutta kukaan ei tullut, Petri muistelee.
Petri Virolainen kertoo, että alakoulussa opettaja päästi hänet kotiin
muutamaa minuuttia ennen muita, jotta
hän välttyisi törmäämästä kiusaajiinsa
koulumatkalla.
– Kasvatin muurit itseni ympärille,
koska en voinut luottaa kehenkään.
Ennakkoluulot estävät Petri Virolaisen mukaan erilaisiin ihmisiin tutustu-
Petri Virolaisen ystävät Auli Leiniö, Anu Mäki ja Teemu Rantanen olivat Laukontorin
satamassa vastassa, kun Petri pyörineen saapui laivalla Tampereelle.
18
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
19
Ystävätoiminnasta on tullut Petri Virolaisen vapaaehtoistyö,
työtä kun ei merkonomin papereista huolimatta ole koskaan löytynyt.
Polkupyörällä Keravalta Ouluun
– Vaikeavammaisetkin ihmiset tarvitsevat ystäviä – myös puhevammaiset.
Moni luulee, että vaikeus puhua
vaikuttaa myös ymmärrykseen, Petri
Virolainen kiteyttää.
Tehdäkseen tämän ystävyyden sanoman tunnetuksi Petri Virolainen päätti
lähteä kesällä huolellisesti suunnittelemalleen polkupyörämatkalle Keravalta
Ouluun. Hänen tavoitteenaan oli polkea
yli 1000 kilometriä vaikeavammaisten
ihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi:
vierailla asumispalveluyksiköissä, olla
ystävä, saada itsekin uusia ystäviä ja
kertoa ystävyyden merkityksestä kaikkialla, missä siihen tarjoutuisi tilaisuus.
– Reissullani toivoin löytäväni median
avulla vaikeavammaisille ihmisille lisää
ystäviä, koska niiden ihmisten lisäksi,
joiden luona kävin, on vielä liian monta
yksinäistä, joiden luokse en ehdi vaikka
haluaisinkin, Petri Virolainen kuvailee
matkansa perimmäistä tarkoitusta.
Ystävyyden suurlähettiläs
Parin viikon pyörämatka Keravalta kohti
Oulua eteni vauhdikkaasti, ja yhtä
vauhdikkaasti levisi Petri Virolaisen viesti
ystävyyden tärkeydestä. Ensimmäisenä iltana MTV3:n uutistoimittaja
Ripsa Koskinen-Papunen haastatteli
Petriä television uutislähetyksessä,
jossa hänet nimettiin ”ystävyyden
suurlähettilääksi”.
Petri järjesti matkan varrella monia
tiedotustilaisuuksia ja antoi haastatteluja
paikallislehtien toimittajille.
Sosiaalisessa mediassa uutinen Petri
Virolaisen matkasta saavutti tuhansittain lukijoita ja Facebookissa valtavasti
tykkäyksiä. Petri kirjoitti myös itse blogia
pyöräretkensä kuulumisista. Ihmiset
elivät lämmöllä mukana retken vaiheissa
ja kiittelivät, että kerrankin päivän uutisvirrassa oli hyvä uutinen. Pyöräilijälle
sateli sadoittain tsemppauksia ja hyvän
matkan toivotuksia.
Missä Petri kulkikin, hänet otettiin lämpimästi vastaan. Petri kertoo
saaneensa matkallaan lukuisia uusia
ystäviä, kukkuroittain kyläilykutsuja ja
valtavasti kannustusta. ”Ystävyysmatkansa” päätteeksi Petri Virolainen piti
määränpäässään Oulun torilla tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi pyöräilystään halki puolen Suomen.
– Käynneistäni ilahduttiin kaikkialla.
Pyöräilin, jotta kukaan ei jäisi yksin.
Äiti ja sisko
ovat Harrille tärkeitä
T e kst i j a kuv a t: H e i kk i V e st e r i n e n
Olemme matkalla Vilppulasta Kuhmoisiin.
Taksin etupenkillä istuu Harri Lammi ja puhuu
koko ajan, välillä huumorin voimalla. Olemme
sopineet tapaamisen hänen siskonsa ja äitinsä
Oikeus läheisiin
ihmisiin ja
yhteydenpitoon
kanssa. Harrilla on suunnitelma valmiina:
– Kun päästään perille, panen käden äidin
kaulalle ja halaan.
K
uhmoisista löytyy äidin koti,
jonka tontilla kukoistavat
lukuisat kukat ja pensaat.
Vastassa on Rauha Lammi,
hän saa pojaltaan kukkakimpun.
Paikka on tuttu Harrillekin, sillä hän
on viettänyt siellä pitkiä lomia. Harrin
Mäntsälässä asuva sisko Katariina
Yli-Heikkilä on myös paikalla, ja
jälleennäkemisen ilo on ilmeinen.
Ikäeroa on kaksikymmentä vuotta,
mutta sisarussuhde on selvästi lämmin.
Isä kuoli kahdeksan vuotta sitten.
Harri syntyi vuonna 1951 sektiossa.
Siinä yhteydessä hän ei saanut tarpeeksi
happea, mistä hänen kehitysvammansa
johtuu. Kovin vaikea hänen vammastaan
ei tullut, ja hän kävikin neljä ensimmäistä vuotta kansakoulun normaaliluokalla. Sen jälkeen hän siirtyi apukouluun,
kuten siihen aikaan sanottiin.
Nuorena Harri urheili paljon. Hän
juoksi kilpaa aktiivisesti ja voitti myös
monia mitaleja. Mutta hän liikkui
muullakin tavalla. Harrilla oli taipumusta lähteä liftailemaan pitkille matkoille,
Asumispalveluissa on kunnioitettava itsemääräämisoikeutta
•
Petri Virolainen asuu itsenäisesti Kehitysvammaisten
Palvelusäätiöltä vuokraamassaan yksiössä aivan Keravan
keskustan tuntumassa. Petri on hyvin tyytyväinen omaan
kotiinsa ja asumiseensa, mutta tietää omien kiperien kokemustensa kautta, millaista eläminen voi olla, jos kehitysvammaisen
asukkaan itsemääräämisoikeutta ei kylliksi kunnioiteta.
– Omaa elämää, omatoimisuutta ja ihmissuhteita ei saa
rajoittaa. Laadukkaassa asumisessa toteutuu yksilöllisyys myös
kaikkein vaikeimmin vammaisten ihmisten elämässä,
Petri Virolainen toteaa.
Petri Virolainen on asunut ikänsä Keravalla lukuun ottamatta puolentoista vuoden jaksoa Kerimäellä, jonne hän halusi
aikoinaan lapsuudenkodistaan muuttaa.
– Kerimäelle minut houkuttelivat seudun hienot pyöräilyreitit, joiden perusteella valitsin paikallisen palvelukodin.
Maisemat olivat upeita, erityisesti Punkaharjun ympäristö.
Mutta kuinka ollakaan, palvelukodin henkilökunta kielsi
pyöräilyn kokonaan. Heidän mielestään se oli liian
vaarallista! Petri tuhahtaa. Kiellot ja rajoitukset eivät nuoren
miehen pyöräilyhaluja kuitenkaan vähentäneet.
– Lähdin salaa Puruveden Ympäripyöräilyyn, jossa poljetaan
reippaasti yli sata kilometriä. Paikallislehdestä saivat siitä
asuntolassa lukea, Petri kertoo pilkettä silmäkulmassaan.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
mista. Hänen mielestään vammaisten ja
vammattomien ihmisten välisen muurin
olisi jo aika murtua.
Kerimäen kokemusten jälkeen Petriä alkoivat kiinnostaa
oman asunnon hankkiminen ja itsenäinen elämä.
Kotikaupungista Keravalta ei alkuun asuntoa löytynyt.
Kuin sattuman kautta Petrin silmään osui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kotisivuilta kirjoitus, jossa kerrottiin,
että Palvelusäätiö ostaa ja vuokraa asuntoja itsenäisestä
elämästä ja omasta kodista haaveileville, tukea tarvitseville
nuorille ja aikuisille. Petri päätti tarttua tilaisuuteen ja soitti
saman tien asuntojen hankinnasta vastaavalle ihmiselle.
Oma koti löytyi nopeasti.
Petri Virolainen valittiin vuoden alussa jäseneksi
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön asiantuntijaryhmään,
jonka tehtävänä on tuoda kokemusasiantuntijuutensa
toiminnan ja palveluiden kehittämiseen.
Lisätietoja
Asuntojen hankinta
Pasi Hakala
puh. 0207 713 543
[email protected]
Äiti on tärkeä. Hänet pitää halata tullessa ja lähtiessä.
20
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
21
– Mietin vähän, että miten muutto
sujuu, mutta se oli turhaa huolta. Harri
istui yhteisessä tilassa ja katseli ympärillä pyöriviä nuoria naisia, jotka tulisivat
olemaan ohjaajina uudessa kodissa.
Hyvä elämä saattoi alkaa, nauraa Katariina. Ainoa huono puoli hänen mielestään on se, että hän asuu perheineen
niin kaukana, että Harria ei pääse tapaamaan tarpeeksi usein.
Katariinan mukaan tärkein asia
Harrille omassa kodissa onkin ollut
henkilökohtainen huone sekä oma
suihku ja vessa.
– Joskus suihkussa on kai tullut
vietettyä aikaa tavallista pidempäänkin,
mutta omassa kodissaan mies saa päättää tällaisista asioista.
Tällä hetkellä Harri liikkuu hieman
varoen, koska hän on juuri käynyt läpi
ison avanneleikkauksen. Omaohjaaja Jenni Laine kertoo kuitenkin, että
toipuminen on ollut ilahduttavan hyvää.
– Harri alkaa olla oma itsensä, ja
juttu luistaa, hän sanoo.
Katariina-sisko kehuu Kaarikadun
yksikön henkilökuntaa. – On aivan
mahtavaa seurata, kuinka sitoutuneita
ja huolehtivaisia he ovat. Tämän leikkauksenkin kanssa he ovat jaksaneet tsempata Harria, millä varmasti on osuutensa
toipumiseen.
Paluumatkalla Vilppulaan Harri
hoputtaa kuskia ajamaan nopeammin.
Vaikka vierailu on selvästi ollut mieluinen, miehellä on kiire kotiinsa.
Rauha-äidin ja Katariina-siskon
Omassa kodissa on hyvä suunnata katse
seurassa Harrin on hyvä olla. Kesäpäivä
tulevaisuuteen. Nyt Santtu Setälän
äidin kukoistavien pihakukkien keskellä
elämässä on alkanut myös uusi kausi,
vetää hymyn huulille.
kun sisko Miia on tullut vierelle.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
joilta hänet sitten piti hakea pois. Työssä
käyville vanhemmille tilanne kävi hankalaksi, ja Harri muutti Ylisen keskuslaitokseen noin kaksikymmentävuotiaana.
– Harri on hyvin omatoiminen, hän
selviää kyllä monista arkipäivän toimista,
mutta laitoksessa hän ei päässyt toteuttamaan tahtoaan. Jotenkin henkilökohtaisen elämän ja tavaroiden hallinta
meni sekaisin vuosien mittaan, kertoo
Katariina. Myös äidillä on tulkintansa
Harrin tilan huononemisesta:
– Ei Harri noin huonoksi olisi
mennyt, mutta kun siellä laitoksessa
kaikki ratkaistaan lääkkeillä, ja lääkitys
sen alamäen aiheutti, Rauha-äiti pohtii.
Noin neljänkymmenen vuoden
laitosjakson jälkeen Harri pääsi muuttamaan Kaarikadun asumispalveluihin
Vilppulaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön rakennuttamassa kiinteistössä
toiminta alkoi lokakuussa 2013, asumispalvelut tuottaa KVPS Tukena Oy.
Sisko tuli elämään
• Santtu Setälän (38 v.) kotona Kaarikadulla Vilppulassa
on mukava tunnelma. Sisko Miia Setälä on tullut käymään
ja kertoo tarinaa Santusta ja itsestään. Miia on veljeään kaksi
vuotta vanhempi, ja heillä on myös kaksi muuta sisarusta.
– Tapasin Santun ensimmäisen kerran viime vuoden
heinäkuussa. Vanhempani päättivät, että hän muuttaa Ylisen
keskuslaitokseen pian heti syntymän jälkeen, joten minulla ei
ole ollut Santusta muistikuvaa, Miia sanoo.
Asia ei ole ollut mikään salaisuus perheessä, mutta siitä
ei ole paljon puhuttukaan. Miia sanoo tienneensä, että
hänellä on vaikeasti vammainen veli, ja mielikuvat tästä
olivat epämääräiset.
– Ajattelin, että hän on sängyssä makaava vaikeavammainen, joka ei juuri muuta pysty tekemään. Se oli ajatus, jonka
kanssa olin elänyt, mutta jota en kummemmin ollut käsitellyt.
Sitten asiaan tuli käännös vuoden 2014 heinäkuussa.
– Vilppulassa työskentelevä serkkuni otti minuun yhteyttä, ja
22
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
kysyi, olisinko halukas tapaamaan Santtua, joka oli
muuttanut uuteen asumisyksikköön lokakuussa 2013. Kysymys tuli aika yllättäen, mutta halusin tarttua mahdollisuuteen.
Miia kertoo, että tunteet olivat pinnassa ja ajatukset
sekavat, kun ensimmäisen kerran soitti ovikelloa Kaarikadulla.
– Kyllä se jännitti, mutta aika nopeasti pelko hellitti, kun
olin nähnyt Santun ja jutellut ohjaajien kanssa. Siinä sitä
itkettiin ja naurettiin yhdessä. Nyt kun tiedän, minkälaiset olot
ja ihmiset täällä on, voi surkuttelematta ajatella, että Santulla
on kaikki hyvin uudessa kodissaan.
Kajaanissa asuva Miia aloitti tammikuussa lähihoitajan
opinnot, hoito- ja hoivatyö on tuntunut kutsuvalta jo
aikaisemminkin, mutta nyt se päätös opiskelusta syntyi.
– Kyllä Santun tapaaminen ja tuleminen elämääni oli
vaikuttamassa päätökseeni, Miia sanoo.
Hän on viime aikoina miettinyt paljon syyllisyyden tunteita
ja vanhempiensa ratkaisua.
– Pyrin ajattelemaan niin, että Santun laitosjaksosta on
turha tuntea syyllisyyttä, se oli yksi osa hänen elämäänsä,
ja jos ei aikaisemmin ole tullut pidettyä yhteyttä, niin nyt sen
voi korjata monin kerroin. Aikuisena ajattelee vanhempien
päätöksestä eri tavalla ja ymmärtää, että Santun syntymä
on ollut todella raskas asia heille.
Nyt Miia vierailee ahkerasti veljensä luona aina kun
aikataulu antaa periksi, ja hän on huomannut, että Santtu
on oppinut jo noteeraamaan hänet.
– Tulen tänne mielelläni, enkä tee sitä siksi, että olisi
pakko. Santtu on minun veljeni, ja ainahan sisarukset
tapailee silloin kun ehtivät, Miia pohtii.
Santtu käy Vilppulan Vipinässä kaksi kertaa viikossa päivätoiminnassa, mikä osaltaan jaksottaa mukavasti arkea. Hän
kuuntelee jutteluamme, ja aina kun mainitsemme sellaisia
sanoja kuin Vipinä tai kahvi, kasvoille leviää leveä hymy.
Näyttää siltä, että asiat ovat loksahtaneet paikoilleen.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
23
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Petra Tiihonen (oik.) Kehitysvammaisten
Palvelusäätiöstä, Sami Korhonen
Me Itse ry:stä ja Sirkka Sivula
Kehitysvammaisten Tukiliitosta tekevät
yhteistyötä Oikeusjärjestelmän
saavutettavuus -hankkeessa.
Kohti
itsemääräämistä
maisen ihmisen puhetavat, ilmeet tai
eleet, myös tuomio voi olla väärä.
Yhteistyötä
kotimaassa
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
yhteistyökumppanit kotimaassa ovat
Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me
Itse ry, jonka edustaja Sami Korhonen
avaa hankkeessa kokemusasiantuntijan
näkökulmia. Tukiliiton johtava lakimies
Sirkka Sivula tuo hankkeeseen verkostonsa ja juridisen asiantuntemuksensa
sekä tietoa ja kokemuksia liiton lakineuvonnasta ja oikeudellisesta vaikuttamistyöstä.
– Hanke on ehdottomasti tarpeellinen. Esimerkiksi edunvalvojat eivät aina
pysty noudattamaan tuetun päätöksenteon mallia, vaan he joutuvat tekemään
paljon päätöksiä kehitysvammaisten
ihmisten puolesta. Meiltä puuttuu
tuetun päätöksenteon järjestelmä,
Sirkka Sivula sanoo.
AJuPID-hankkeen aikana edunvalvonta on herättänyt runsasta keskustelua, koska se liittyy läheisesti kehitysvammaisen ihmisen oikeuteen päättää
omista asioistaan.
Me Itse ry:n kokemuspuhuja Sami
Korhonen kertookin hankkeen kansainvälisissä tapaamisissa edunvalvontaan
liittyvistä kokemuksistaan. Hän haki ja
sai edunvalvonnan purkamisen 2013,
mutta sitä ennen hänellä oli edunvalvoja
AJuPID-hankkeen tuotoksia
• Opas tuetun päätöksenteon lupaavista käytännöistä
• Vertaileva tutkimus eri maiden edunvalvontaa koskevista laeista ja
käytännöistä
• Koulutuskokonaisuus tukihenkilöille ja edunvalvojille
• Keskustelutilaisuudet tuomareille ja tuomioistuinten henkilökunnalle
Kansainvälinen AJuPID-hanke kerää tietoa ja lupaavia käytäntöjä
Lisätietoja projektista ja tuotokset myös suomeksi: www.ajupid.eu/fi/
kehitysvammaisten aikuisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja
Projektia on rahoittanut Euroopan unionin Siviilioikeusohjelma.
kahdeksan vuotta. Alun perin hän haki
itse edunvalvojaa, koska raha-asioiden
hoitaminen ei onnistunut itsenäisesti.
Vuosien mittaan hänestä alkoi kuitenkin
tuntua, että hän voisi kokeilla asioiden
hoitamista itse.
Sirkka Sivula pitää tärkeänä, että
myös kehitysvammainen ihminen saa
ottaa riskejä, tehdä virheitä ja yrittää
uudelleen.
– Valtaan kuuluu vastuu, mutta kehitysvammaiselle ihmisellä pitää olla aina
mahdollisuus tukeen asioiden hoitamisessa sekä valintojen ja päätösten
tekemisessä, hän painottaa.
AJuPID-hanke toimii sisällöllisesti
laajalla alueella, mutta Sami Korhonen
toivoo, että sen päätyttyä kehitysvammaiset henkilöt tietävät, mistä he voivat
saada apua, jos elämässä tulee taloudellisia tai muita vaikeuksia.
Petra Tiihonen toivoo hankkeen
lisäävän tietoa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista ja niiden turvaamisesta. Sirkka Sivula puolestaan odottaa
hankkeelta taustatukea, joka auttaisi
viemään Suomessa eteenpäin tuetun
päätöksenteon järjestelmää lainsäädännössä ja arjessa.
T e kst i : T uul a P ur a n e n
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
A
JuPID tulee sanoista Access
to Justice for Persons with
Disabilities. Suomeksi
kysymys on oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta vammaisille
henkilöille. Kaksivuotinen hanke
päättyy 2016, ja siihen osallistuvat
Suomen lisäksi Belgia, Bulgaria, Irlanti,
Ranska ja Unkari.
Hankkeen kivijalan muodostavat
YK:n vammaissopimuksen 12. ja 13.
artiklat, joiden toteutumisesta kerätään
tietoa ja lupaavia käytäntöjä. 12. artikla
koskee yhdenvertaisuutta lain edessä
ja 13. artikla pyrkii takaamaan oikeusjärjestelmän saavutettavuuden kaikille.
Hanke kouluttaa muun muassa edunvalvojia ja tuomareita ottamaan kehitysvammasta johtuvia tuen tarpeita huomioon päätöksenteossa ja oikeudessa.
– Projektissa tehty tutkimus on
osoittanut, että tuomareilla ei aina
ole riittävästi tietoa kehitysvammaisuudesta tai kehitysvammaisten ihmisten
tuen tarpeista, Kehitysvammaisten
Palvelusäätiön projektitoiminnan päällikkö Petra Tiihonen kertoo. Jos tuomari
tulkitsee väärin esimerkiksi kehitysvam-
K uv a : El i n a L e i n o n e n
Oikeus yhdenvertaisuuteen
lain edessä
oikeusjärjestelmän saavutettavuudesta.
24
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
25
– Oma tukiasunto keskeltä kaupunkia, kämppäkaveri, työ
eläinkaupassa ja lemmikkikani. Omalla parvekkeella kasvattaisin
Oikeus liikkua
vapaasti ja valita
asuinpaikkansa
kukkia ja lauantaisin lämmittäisin saunan, Miia Korhonen haaveilee
tavallisesta elämästä laitoksen ulkopuolella.
T e kst i : M e rj a S e pp ä n e n j a El i n a L e i n o n e n
K
ainuussa on tavoitteena, että
ensi vuoden loppuun
mennessä kukaan ei asu
laitoksessa. Kuusanmäen
palvelukeskuksessa pitkäaikaisia
asukkaita on enää vain kymmenkunta;
Miia Korhonen on yksi heistä.
Miia Korhonen on asunut Kuusanmäellä yli kahdeksan vuotta. Laitokseen
hän päätyi alun perin karkailun takia.
Laitosvuodet ovat kaventaneet
Miia Korhosen ennestäänkin kapeaa
elinpiiriä ja yhteydenpitoa läheisiinsä.
Hänen sosiaalinen verkostonsa
on muodostunut lähinnä laitoksen
muista asukkaista ja työntekijöistä.
Ystävien puute on aiheuttanut
sosiaaliselle nuorelle naiselle surua.
Kun yksinäisyys iskee tai elämä osastolla
käy liian levottomaksi, hän katoaa.
– Täältä Kuusanmäeltä on vaikea
löytää uusia kavereita tai lähteä mihinkään. Täällä voi tuntua yksinäiseltä,
Miia Korhonen toteaa.
– Ainakin olen saanut tavata uusia
ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, hän
kommentoi karkuretkiään.
Miia Korhosen liikkumista on jouduttu rajoittamaan karkailun vuoksi, välillä
kulkeminen oman osaston ulkopuolelle
on kielletty kokonaan. Mahdollisuudet
saada uusia ystäviä ovat rajalliset, sillä
myös puhelimen ja internetin käyttöä
on rajoitettu.
– Ikävältä tuntuu ja risoo kamalan
kovasti, Miia Korhonen sanoo.
Rajoittamistoimenpiteet tuntuvat
raskailta. Hänen toiveenaan on ollut
vapaampi liikkuminen, mutta ajatus on
herättänyt huolta ohjaajissa – karkailu
on nakertanut luottamusta.
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
26
Haaveena
tavallinen elämä
K uv a t: S i n i S a lm i r i n n e
Mukaan
Yksi naapureista -hankkeeseen
Miia Korhosen haaveena ovat tukiasunto, avustaja ja tavallinen elämä. Kotoilun lisäksi hän haluaisi täyttää arkensa
harrastuksilla ja mukavalla tekemisellä.
Arkea piristäisivät kirpparikierrokset
kaverin kanssa, uiminen, ratsastus ja
piipahtaminen paikallisessa pubissa.
Kaksi vuotta sitten Miia Korhosen
tulevaisuudensuunnitelmat eivät olleet
näin selvät, ajatuksissa oli vielä täysin
itsenäinen pärjääminen. Yksi naapureista -hankkeen yksilöllinen elämänsuunnittelu auttoi häntä jäsentelemään
omaa elämäänsä, tulevaisuuttaan
ja tuentarpeitaan.
Aluksi Miian oli vaikea ilmaista puhuen ajatuksiaan ja tunteitaan.
Kuvien kautta hänelle avautui uusia
mahdollisuuksia: kuvat tukivat asioiden
jäsentelyä ja muistamista. Hän rakensi
kuvista karttoja ja tarinoita, joiden
avulla hän kertoi itsestään, toiveistaan
ja unelmistaan.
Uudeksi kommunikointikeinoksi
löydettiin myös kirjoittaminen. Vaikeiden
asioiden käsitteleminen kirjoittamalla oli
puhumista helpompaa, sillä Miia ajatteli
kirjoittamalla. Vähitellen hän sai rohkeutta tuoda esiin toiveitaan asumisesta,
työstä ja vapaa-ajan vietosta.
Miia Korhonen oli kiinnostunut
uusista asioista ja esitti paljon kysymyksiä, joihin haettiin yhdessä vastauksia.
Pikku hiljaa hänen tulevaisuudensuunnitelmansa alkoivat muuttua.
– Liikkuminen, rahan käyttö ja asioiden muistaminen, Miia Korhonen listaa
asioita, joihin hän tietää tarvitsevansa
OY
Miia Korhonen katsoo
toiveikkaana tulevaan.
Hän tietää, että itsenäisyys
ei tarkoita yksin pärjäämistä.
Aiempaa vapaampi elämä
merkitsee vastuunottoa,
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
jota harjoitellaan yhdessä
avustajan kanssa.
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
27
T e kst i j a kuv a t: El i n a L e i n o n e n
Miia Korhoselle monen toiveen
toteutumista.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Pohjantähden palvelukodissa asuva Matti Väisänen ja hänen omaohjaajansa
Mari Pikkarainen tietävät, miten tärkeitä kestävät, pitkäaikaiset ihmissuhteet ovat asukkaiden turvallisuudentunteen ja läheisten luottamuksen
rakentajina. Yhteistä taivalta Matilla ja Marilla on takanaan pian 20 vuotta.
tukea. Hän toivoo itselleen henkilökohtaista avustajaa, jonka tuella olisi
mahdollista tehdä itselle tärkeitä asioita
ja harjoitella uusia taitoja turvallisesti.
Askel askeleelta liikkumista on alettu
sallia, ja Miia on alkanut kulkea itsenäisesti päivätoimintaryhmiin ja kerhoihin
sekä lenkkeillä laitosalueella. Hänen
reittinsä kulkevat nyt pururadalle,
lähikauppaan ja kaupunkiin. Hän on
osoittautunut luottamuksen arvoiseksi.
Haave omasta
tukiasunnosta toteutuu
Miia Korhonen asuu edelleen Kuusanmäen palvelukeskuksessa, mutta
hänen haaveensa tukiasunnosta
ja omasta elämästä on toteutumassa.
Kajaaniin on suunnitteilla uusi tuetun
asumisen kerrostalo. Rajamiehentielle
vuonna 2017 valmistuvan talon ylimmästä kerroksesta on varattu Miialle
oma asunto.
Uudelta kodilta Miia Korhonen
toivoo eniten omaa rauhaa ja mahdollisuutta päättää siitä, mitä kotona tekee
ja kenet kotiinsa päästää. Asuminen
kaupungissa merkitsee myös vapaata
liikkumista, ja sitä Miia kaipaa. Vapaampi elämä merkitsee vastuunottoa, ja sitä
harjoitellaan jo ennen muuttoa.
– Tarvitsen tukea kaupungilla
asioinnissa, rahan käytössä ja terveydestä huolehtimisessa, Miia Korhonen
kertoo.
Miia Korhonen suunnittelee
valmistavansa ruokansa itse, mikä ei ole
28
KVPS Tukena Oy
Lujaa luottamusta,
syvää kiintymystä
Oma tukiasunto merkitsee
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
mahdollista nykyisessä asumismuodossa.
Suurin osa lempiruokien valmistuksesta
onnistuisi jo nyt, mutta uusien reseptien
kokeiluun hän haluaa tukea.
Yksi muuttolaatikko täyttyy pelkästään CD-levyistä, mutta uuttakin on
hankittava. – Haluan kaunista ja kivaa,
kun muutan uuteen kotiin. Haluan
omanlaisen sisutuksen ja oma keittiö
pitää olla.
Nyt Miia tietää, että itsenäisyys ei
tarkoita yksin pärjäämistä – hän toivoo
ympärilleen ystäviä, joiden kanssa jakaa
arki sekä tukea, joka työntää eteenpäin.
– Minä haluaisin hyvän ja pitkän
elämän. Ja jonkun mukavan kaverin,
jonka kanssa olisi kiva asua yhdessä.
Työhön henkilökohtaisen
budjetin avulla
Hyvän elämän palapeli on alkanut
rakentua pala palalta Miia Korhosen
arjessa. Hän pääsi alkuvuodesta mukaan
henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun, jota Kehitysvammaisten Palvelu-
Yksi naapureista -hankkeen aikana selvisi,
että Miia Korhoselle omista ajatuksista
ja tunteista kertominen kirjoittamalla
on puhumista helpompaa.
säätiö toteuttaa yhteistyössä Kainuun
sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa.
Eläinrakas Miia haaveilee työstä
eläinten parissa. Hänen toivettaan
työpaikasta on lähdetty ratkaisemaan
henkilökohtaisen budjetin avulla ja
tavoitteena on, että syksyllä päästäisiin
kokeilemaan vapaaehtoistyötä löytöeläinten parissa.
Miia Korhonen tuntee tulevan työnsä
vastuulliseksi ja toivoo itselleen hyvää
henkilökohtaista avustajaa tai tukihenkilöä ainakin siihen saakka, kunnes työ
tulee tutuksi ja alkaa sujua. Suurin huoli
liittyy eläinten hyvinvointiin ja siihen, jos
joutuu hoitamaan sairaita eläimiä.
– Eläimiä on mukava hoitaa. Niistä
näkee, kun ne voivat hyvin. Ja tuleehan
niistä ajan mittaan myös hyviä kavereita,
Miia Korhonen toteaa toiveikkaana.
Yksi naapureista -hanke
•
Yksi naapureista – laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke (2011–2015)
perustuu ajatukseen, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan
omassa kodissaan. Hankkeen tavoitteena on tukea kehitysvammaisten
ihmisten muuttoa laitoksista lähiyhteisöön. Hankkeessa tehdään aktiivista
vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen oikeutta elää omassa
lähiyhteisössään osana yhteiskuntaa.
OY
T
ukenan Pohjantähden palvelukodissa Kemissä vietetään
ensi keväänä 20-vuotisjuhlia.
Palvelukodissa on useita
alkuperäisiä asukkaita ja alkuvuosista
saakka työskennelleitä työntekijöitä.
Vuodet ovat rakentaneet lujan luottamuksen ja luoneet lämpimän kiintymyksen asukkaiden, heidän läheistensä ja
henkilökunnan välille.
Matti muutti Pohjantähteen
Matti Väisänen muutti vasta valmistuneeseen Pohjantähden palvelukotiin
ensimmäisinä vuosina. Hän asui aiemmin isänsä kanssa Keminmaalla.
– Kyllä se Pohjantähti heti rupesi
omalta kodilta tuntumaan, Matti Väisänen muistelee.
– Tykkään asua Pohjantähdessä:
Täällä on hyvät hoitajat, ruoka on hyvää
ja kahvit. Paljon on kavereita, monet
alusta alkaen asuneet. Kavereiden
kanssa jutellaan, koskaan ei riidellä.
Matin elämässä vuorottelevat kotipäivät Pohjantähdessä ja työpäivät
Mäntykeskuksen toimintakeskuksessa.
Aktiivisen miehen arkipäivään kuuluvat
myös Päivätähden musiikkiryhmä, Kivalo-opiston musiikkikerho ja kansalaisopiston keskustelupiiri. Matti Väisänen
on elämäänsä tyytyväinen mies.
– Kesällä oleskellaan pihalla, nautitaan kesästä, katsellaan ohi kulkevia
ihmisiä, grillataan makkaraa ja paistetaan muurinpohjalettuja, Matti kuvailee.
Parasta Matin mielestä ovat kuitenkin
Matti Väisäsellä ja Mari Pikkaraisella on paljon yhteisiä muistoja. Matin mielestä
parhaimpiin kuuluvat asukkaan ja oman ohjaajan yhteiset ”toivehetket”, jolloin hän on
lähtenyt Marin kanssa kahvilaan tai hampurilaiselle.
jokakesäiset pihatanssit, jonne on
perinteisesti kutsuttu niin läheisiä kuin
ystäviäkin.
– Hyviä ovat orkesterit olleet, innokkaaksi tanssijaksi ja musiikkimieheksi
tunnustautuva Matti sanoo. – Musiikkihan se katsos viepi!
Mari aloitti ohjaajan työt
Mari Pikkarainen aloitti nuorena, vastikään valmistuneena ohjaajana Pohjantähden palvelukodissa.
– Tulin Pohjantähteen silloisesta
Kolpeneen keskuslaitoksesta yhdessä 12
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
29
Oikeus
pysyvään
kotiin ja
pitkäaikaisiin
ihmissuhteisiin
Matin ja Marin yhteiset vuodet
Matti Väisänen ja Mari Pikkarainen
tuntevat toisensa perin pohjin. Yhteiset
vuosikymmenet näkyvät arjessa – oman
ohjaajan on mutkatonta tehdä
yhteistyötä niin asukkaan kuin hänen
läheistensäkin kanssa. Tuttuus luo
turvallisuutta.
– Mari on mukava, semmoinen, joka
juttelee ja kertoo minulle asioita. Marin
kanssa ulkoillaan ja jutellaan, käydään
kaupungilla ja ostoksilla. Yhdessä suunnitellaan, mihin rahat käytetään, Matti
Väisänen kuvailee Maria.
– Matti on sydämellinen ja toiset
huomioon ottava. Hän on pieniin asioihin tyytyväinen ja muistaa aina sanoa
kiitoksensa, Mari Pikkarainen kuvailee
puolestaan Mattia.
Mari uskoo, että vuosien mittaan
ohjaajat oppivat tunnistamaan puhumattomienkin asukkaiden tunteet hyvin
pienistä eleistä, ilmeistä ja äännähdyksistä. Asukkaat uskaltavat myös näyttää
kaikenlaiset tunteensa, pettymyksen
ja mielipahankin.
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
asukkaan kanssa. Kolpene oli tuohon
aikaan melko laitosmainen ympäristöltään ja toimintatavoiltaan, Mari Pikkarainen muistelee. Hänen mukaansa
ajatukset itsemääräämisoikeuden ja
yksilöllisyyden kunnioittamisesta alkoivat
tuolloin vasta tehdä sinne tuloaan.
– Pohjantähdessä oli aivan erilaista.
Toimintaa suunniteltiin alusta alkaen
asukkaiden tarpeista lähtien. Mietittiin
päivätoimintaa ja mielekästä tekemistä,
Mari kertoo. – Oli ihanaa suunnitella
ja rakentaa yhdessä uutta kotia.
Marin mielestä Pohjantähti on
edelleen 20 työvuoden jälkeen hieno
työpaikka. – Meillä on ihanat asukkaat,
aivan mahtava henkilökunta ja pitkäaikaiset sijaiset. Työnantajamme Tukena
pitää huolta henkilökunnasta ja arvostaa
työtämme, Mari kiittää.
Mari Pikkarainen uskoo, että henkilökunnan pysyvyys ja asukkaiden viihtyminen luovat luottamusta palvelukodin
toimintaan myös asiakaskunnissa.
Matin ja Marin yhteisiin
vuosikymmeniin on mahtunut
paljon jutustelua, hauskoja
juttuja ja huumoria.
Tutulle ihmiselle uskaltaa
purkaa myös mielipahan
ja pettymyksen tunteet.
Matin muuttoa mietittiin
– Minun koti on Pohjantähdessä. Tämä
on paras paikka, Matti Väisänen sanoo
yhä pontevasti, kun muistellaan yli
kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.
Keminmaa rakensi tuolloin oman
palvelukodin. Kotikuntaansa muutti
neljä asukasta Pohjantähdestä, myös
Matin nimi oli alun perin muuttajien
listalla. Hän halusi kuitenkin jäädä
Pohjantähteen, jonne oli jo vahvasti
kotiutunut. Matin isä oli varta vasten
muuttanut Kemiin asuakseen lähellä
poikaansa, myös sisko asui kaupungissa.
Keminmaan kunnassa kuunneltiin
Matin ja Aune-siskon mielipiteitä ja
perusteluja, ja Matin muuttosuunnitelmista luovuttiin.
Omassa kodissa loppuun saakka
Pohjantähden palvelukodissa on
tavoitteena, että ikääntyvät asukkaat
saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Henkilökunta haluaa
hoitaa kotona myös saattohoitovaiheessa olevat ja kulkea heidän rinnallaan,
jos se suinkin on mahdollista.
Kahden asukkaan kanssa yhteinen
tie on kuljettu loppuun saakka. Heidän
saattohoitonsa toteutettiin yhteistyössä
kaupungin kotisairaanhoidon kanssa.
– Omalla työntekijällä ja koko henkilökunnalla on saattohoidossa tärkeä
rooli. Vuosien kokemuksen ja asukkaan tuntemisen perusteella he osaavat parhaiten arvioida myös tarvittavan kipulääkityksen, Mari Pikkarainen
pohtii. Kuolemaa lähestyvä asukas on
oman ohjaajan ajatuksissa kaiken aikaa.
Tunteet ovat vahvasti läsnä.
Hyvästeleminen ja surutyöhön
osallistuminen on tärkeää myös palvelukodin asukkaille. Mari muistelee, miten
Matti istui läheisen ystävänsä vuoteen
vierellä viimeiset illat. Pitkäaikainen
ystävyys sai kauniin päätöksen.
Sisukas Aune-sisar tärkeänä tukena
• Aune Kaartinen, Matti Väisäsen sisko, on ollut monella
tapaa tärkeä ihminen Matin elämässä. Siskon päättäväisyyttä
ja periksiantamattomuutta on tarvittu monta kertaa
vuosien varrella.
– Puoliväkisin pakotin isän aikoinaan Pohjantähteen tutustumistilaisuuteen, kun kutsu kahville tuli, Aune Kaartinen muistelee. Isä vastusti jyrkästi Matin muuttoa pois lapsuudenkodistaan,
mutta Aune näki, ettei isä enää jaksanut. Perhe oli päättänyt,
että laitokseen Mattia ei koskaan laitettaisi.
– Minua kiinnosti kovasti Pohjantähden palvelukodin idea
olla tukemassa kehitysvammaisen ihmisen itsenäistymistä, Aune
30
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
kertoo. Hän oli tuskastunut vanhempiensa ylihuolehtivaisuuteen
ja ymmärsi, että Matti-veljelläkin oli oikeus itsenäistyä, päättää
itse omista asioistaan ja aloittaa oma elämänsä.
– Minulle selkeni kerralla, että Pohjantähti voisi olla vastaus,
jos se on oikeasti sitä, mitä lupaa.
Matin isä oli alkuun epäileväinen, mutta hyväksyi vähitellen
muuton ja oli lopulta hyvin tyytyväinen Matin asumiseen.
Seuraavan kerran Aune-siskoa tarvittiin, kun Keminmaan
kunta ilmoitti siirtävänsä Matin omaan palvelukotiinsa.
Matti halusi jäädä Pohjantähteen ja sisko tiesi, että hän oli
siellä onnellinen.
– Suomalaisena sisupussina päätin, että Matti ei muuta
minnekään, ellei hän itse asiaa selvästi ilmaise, Aune muistaa
päättäneensä. – Sain Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies
Sirkka Sivulalta apua asian hoitamiseen. Olin sosiaalilautakunnan kanssa tiukassa kirjeenvaihdossa, ja sain sen lopulta
puolelleni.
– Ihan hirveä ikävä Matille olisi tullut Pohjantähteen. Hän
oli sinne kotiutunut ja siellä olivat hänen tärkeimmät
ihmissuhteensa, Aune pohtii.
Matti Väisäsen ja Aune Kaartisen sisaruuteen on toki
kuulunut paljon muutakin kuin Matin edunvalvontaa ja
oikeuksien puolustamista – vierailuja puolin ja toisin, suvun
yhteisiä tapahtumia, lomamatkoja ja retkiä. Matti on ollut aina
tasavertaisesti mukana Aunen perheen ja lähisuvun elämässä.
– Yritän parhaani mukaan riepottaa pikkuveljeä ympäri
maakuntaa kaikissa kökkäjäisissä. Omat lapseni ja heidän
puolisonsa tykkäävät, kun ollaan kaikki yhdessä. Matti on aina
ollut osa heidän elämäänsä. Lapseni tulevat myös mielellään
Matin juhliin Pohjantähteen. Melkein tapellaan, voidaanko
mennä koko iso konkkaronkka! Aune Kaartinen nauraa.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
31
Jenna Kaskikallion unelma Helsingin sambakarnevaaleille osallistumisesta toteutui
kesäkuussa henkilökohtaisen avustajan, Laura Hajdinin, tuella. He käyvät yhdessä myös
sambic-harjoituksissa.
Anne Kaskikallio arvostaa palvelusetelin tuomaa
Oikeus valita
itse käyttämänsä
palvelut
valinnanvapautta palvelujen hankinnassa.
Perheen tyttären, Jenna Kaskikallion,
henkilökohtainen apu ostetaan palvelusetelillä
Tukenalta.
T e kst i : T uul a P ur a n e n
32
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K uv a t: T i i u K a i t a lo
-P
pääsi Lauran kanssa Helsingin sambakarnevaaleille kesäkuun alkupuolella.
– Se on viimeksi ollut kaikkein
parasta niistä asioista, joita Lauran
kanssa teemme, Jenna sanoo.
Avustamisessa on kuitenkin kysymys
muustakin kuin kivasta yhdessäolosta ja
unelmien toteuttamisesta. Laura on
iloinen nähdessään Jennan kasvavan
ja kehittyvän.
– Olen nähnyt hänessä paljon uutta
kahden vuoden aikana. Jenna on itsenäistynyt kovasti ja oppinut kokkaamaan. Kun aloitin työpäiväni ensimmäistä kertaa hänen asuntolassaan, oli
ihanaa nähdä, kuinka vieraanvarainen
hän oli, Laura iloitsee. – Tein sinulle
ruokaa, ettet joudu kotiin nälkäisenä,
Jenna kommentoi.
Annesta on hyvä, että Laura pitää
Jennan kasvamista ja kehittymistä
tärkeänä.
– Pyrimme siihen, että Jennalla olisi
monipuolista tekemistä, mutta se ei
tarkoita, että aina, kun henkilökohtainen avustaja tulee, heitämme
rahaa tiskiin ja sanomme, että menkää
ja tehkää.
Kaskikalliot ovat koettaneet järjestää
niin, että Jenna olisi henkilökohtaisen
avustajan kanssa viikonloppuisin myös
kesällä, jotta koulun lukuvuosien aikana
omaksuttu rytmi säilyisi. Tunteja vain
saisi kesäkuukausina olla enemmän
kuin nykyiset 30, sillä kesällä olisi paljon
tekemistä. Esimerkiksi kesäretkeen pitää
varata ainakin 5–6 tuntia, jotta voisi
retkeillä kiireettä.
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
Palveluseteli antaa
oikeuden valita
alveluseteli takaa, että
asiakas saa itse valita
palveluntuottajan.
Aikaisemmin, kun sosiaalitoimi kustansi palvelun asiakkaalle
maksusitoumuksella, asiakas oli
sidoksissa sosiaalityöntekijän määräämään palveluntuottajaan, eikä palvelu
välttämättä ollut ammattitaitoista,
Anne Kaskikallio kertoo.
Anne Kaskikallion mukaan Jennan
avustajaksi saattoi osua kokematon
työntekijä, jolta puuttui niin osaaminen,
tietämys kehitysvammaisuudesta kuin
auktoriteettikin.
Palvelusetelillä asiakas voi valita
sellaisen palveluntuottajan, jonka hän
kokee parhaiten vastaavan tarvetta
myös laadultaan. Palveluseteli on myös
joustava, eli sen voi käyttää silloin, kun
itselle parhaiten sopii.
Palvelusetelin lisäksi Anne onkin
hyvin tyytyväinen Tukenaan. Henkilökohtainen apu kuuluu tilapäishoitokoti
Citytulppaanin palveluvalikkoon.
– Kun Tukena aloitti henkilökohtaisen
avun, oli hienoa, että vastaava palveluohjaaja Anne Alhava tuli käymään
meillä kotona, vaikka hän tunsi
Jennan entuudestaan, Jennahan on
käynyt jo pitkään Citytulppaanissa
tilapäishoidossa.
Noin kaksi viime vuotta Jennan
henkilökohtaisena avustajana on työskennellyt Laura Hajdini, joka siirtyi Anne
Kaskikallion vahvasti suosittelemana
Tukenaan viime maaliskuussa. Laura oli
toiminut myös Annen henkilökohtaisena avustajana, sillä hän on neurologisen
sairauden vuoksi liikuntaesteinen.
– Sairauteni oli tärkein syy hakea
Jennalle henkilökohtaista apua, sillä
en pysty toimimaan Jennan kanssa niin
kuin muut äidit. Toinen tärkeä syy oli
vanhempien jaksaminen, sillä Jenna
vaatii täydellisen huomion, Anne kertoo.
Annen mukaan Laura asettaa
Jennalle tarvittaessa myös rajoja. Laura
luonnehtii itseään Jennan seuralaiseksi, joka mahdollistaa Jennan pääsyn
muun muassa ulos syömään, ostoksille,
konsertteihin, sirkukseen, sambicharjoituksiin, uimaan ja pyöräilemään.
Jennan oikeus osallistua samoihin
asioihin kuin muutkin toteutuu henkilökohtaisen avustajan tuella. Jennalle
henkilökohtainen apu mahdollisti myös
yhden unelman toteutumisen, kun hän
Sambic-tanssikoulun
viidakkoaiheiset tanssijat
valmistautuivat
sambakarnevaalien
kulkueeseen. Jenna
pääsi mukaan kuvaan
opettajansa Taina
Kanervan ja Alegriaryhmän kanssa.
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
33
Mio Kaipio johdattaa äitinsä Heidi Kaipion kädestä keittiöön.
Kyllä, oliiviviipaleet puuttuvat, ja siksi Mio käy vielä kaupassa
ennen iltaseitsemää, jolloin henkilökohtaisen avustajan tunnit hänen
kanssaan tältä päivältä päättyvät.
H
eidi Kaipio ja Paavo Patama
luonnehtivat 23-vuotiasta
poikaansa Mioa vauhdikkaaksi, huumorintajuiseksi
ja suunnitelmalliseksi. Mio käyttää ja
täyttää kalenteria huolellisesti, ja ensi
vuodellekin on jo tekemistä. Suunnitelmien toteuttamiseen hän kuitenkin
tarvitsee toisen ihmisen apua. Mio
kertoo, että hänestä on tuntunut hyvältä esimerkiksi retkeillä henkilökohtaisen
avustajan kanssa, ja tulevia synttäreitään hän suunnittelee innokkaasti.
Jos Mion taival aikuisen nuoren
miehen elämään olisi sujunut hänen
itsensä ja vanhempien odotusten mukaisesti, hän suunnittelisi nyt vapaa-aikaansa tuetusti, mutta mahdollisimman itsenäisesti ryhmäkodissa. Siellä asuminen
jäi kuitenkin lyhyeksi.
– Suureksi pettymyksekseen Mio ei
saanut tarvitsemaansa tukea eikä tullut
ymmärretyksi. Hän ahdistui ja alkoi
käyttäytyä aggressiivisesti. Kun tilanne
noin vuosi sitten kärjistyi, haimme hänet
kotiin, Heidi Kaipio kertoo ja arvelee,
että kokemus muodostuu vielä haasteeksi Mion kotoa muuttamiselle.
Henkilökohtaisen avun merkitys on
Miolle suuri. – Autismistaan huolimatta Mio on nuori aikuinen, joka haluaa
eriytyä vanhemmistaan ja tehdä asioita
itsenäisesti, Heidi Kaipio sanoo. Mion
henkilökohtaisena avustajana toimii viisi
nuorta aikuista Tukenasta, ja usein hän
toteuttaa suunnitelmiaan mieluummin
heidän kuin vanhempiensa kanssa.
Miolla on henkilökohtaista apua
kesää lukuun ottamatta 40 tuntia
kuukaudessa. Kesäksi tuntimäärää
on nostettu. Heidin mukaan Tukenan
henkilökohtainen apu on kohdannut
Mion tarpeet ja haasteet hyvin.
– Mion kohdalla palvelujen räätälöinti on tarkoittanut juuri sitä, että
hänen kaikkiin haasteisiinsa on vastattu.
Henkilökohtaiset avustajat kävivät hakemassa Mion ryhmäkodista retkille myös
vaikeina aikoina. Mio oli henkisesti niin
huonossa kunnossa, että sen on täytynyt olla heille haastavaa. Olemme kaikissa vaiheissa pystyneet keskustelemaan
avoimesti Tukenan vastaavan palveluohjaajan Anne Alhavan kanssa kaikista
haasteista ja toiveista ja miettimään
yhdessä ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin,
Heidi kertoo.
Mio on myös voinut vaikuttaa siihen,
kuka hänen avustajanaan toimii, ja hän
on voinut myös esittää toiveita avun
ajankohdista.
– Voimme turvallisin mielin sanoa
heippa, kun Mio lähtee avustajan
kanssa. Voimme luottaa, että hän tulee
ymmärretyksi. Avustajat ovat hänen
kanssaan kärsivällisiä, ja hän itsekin on
kärsivällinen, jos avustaja ei ensimmäisellä kerralla ymmärrä. Silloin hän yrittää
käyttää monia kommunikaatiokeinoja
ja -kanavia.
Henkilökohtaiset avustajat muodostavat Miolle henkisesti tarpeellisen kodin
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
Henkilökohtainen
apu kohtaa Mion
tarpeet
Mio Kaipio (oik.) käy henkilökohtaisen
avustajan kanssa esimerkiksi kaupassa.
Aku-Matti Valkama on yksi viidestä
Mion henkilökohtaisena apuna
toimivasta työntekijästä.
ulkopuolisen verkoston. On tärkeää,
että hän pystyy luottamaan muihinkin
aikuisiin kuin vanhempiinsa.
– Me emme ole ikuisia, joten on
tuntunut lohdulliselta ja turvalliselta
nähdä, että hän pystyy toteuttamaan
omia toiveitaan rajoituksensa huomioiden myös ilman meitä, Heidi Kaipio ja
Paavo Patama sanovat.
Mio Kaipio kävi ennen pettymyksen
tuottanutta ryhmäasumista lyhytaikaishoidossa Tukenan tilapäishoitokoti Citytulppaanissa vanhempien lomapäivien
ajan. Kotiin muutettuaan hän ei ole
pystynyt enää olemaan Citytulppaanissa,
koska ahdistavat muistot ryhmäkodista
palaavat siellä hänen mieleensä.
Tukenan kanssa Citytulppaanin tilalle
löytyi ratkaisuksi kotiin tuotu lomittajapalvelu, eli sijaishoitaja tulee kotiin
Mion kanssa Heidi Kaipion omaishoitajan vapaiden ajaksi.
Sijaishoitaja on joku Mion henkilökohtaisista avustajista, jolloin hän on
aina Miolle tuttu henkilö. Henkilökohtainen apu ja omaishoitajan lomittaminen
ovat kuitenkin erillisiä, toisiinsa kytkeytymättömiä palveluja.
Kesään mennessä Heidi Kaipio on
pitänyt Paavo Pataman kanssa Tuke-
nan lomittajapalvelun mahdollistamaa
vapaata kerran kuukaudessa yhden
tai kahden vuorokauden ajan. Heidän
mielestään järjestely on toimiva,
mutta lomituksen ajaksi pitää lähteä
pois kotoa.
– Tällä hetkellä se on kuitenkin ainoa
vaihtoehto saada vapaata. Viimeksi
olimme viikonlopun hotellissa viiden
kilometrin päässä, Heidi naurahtaa.
Henkilökohtaista apua palvelusetelillä
• KVPS Tukena Oy kuuluu Helsingin kaupungin hyväksymiin
palveluntuottajiin, joilta voi ostaa palvelusetelillä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua.
Henkilökohtaisen avun ja palvelusetelin sen ostamiseen
myöntää vaikeavammaiselle henkilölle hänen kotikuntansa.
Tukenan vastaava palveluohjaaja Anne Alhava neuvoo,
että käytännössä henkilökohtaista apua haetaan kotikunnan
34
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
sosiaalitoimistosta. – Palvelun myöntää oma sosiaalityöntekijä, ja palvelusetelin saa häneltä.
Tukenan vahvuuksiin henkilökohtaisen avun tuottajana
kuuluu räätälöinti: palvelusta tehdään tarvittaessa hyvin
yksilöllinen. Räätälöinti perustuu osaamiseen ja asiakkaan
tarpeiden tuntemiseen sekä niiden huomioimiseen.
– Asiakkaan tarpeet selvitetään kuuntelemalla heitä
ja heidän omaisiaan sekä lähityöntekijöitä. Asiakas myös
määrittää itse, mitä avustuksen aikana tehdään, mutta
tarvittaessa avustaja auttaa valintojen tekemisessä, Anne
Alhava kertoo.
Asiakkaan tunteminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen
tekevät palveluista laadukkaita. – Meihin voi luottaa,
hän tiivistää.
Lisätietoja
Henkilökohtainen apu
Citytulppaani
Anne Alhava
puh. 0207 713 467
[email protected]
Oikeus
osallistumiseen
ja täyteen
kansalaisuuteen
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
35
T e kst i t: M i a H e mm i n g
Taru Liimatan mukaan viime vuosina
K uv a t: M i k a e l S o i n i n e n
Omavalvontasuunnitelma on työkalu, jonka
viranomaisvalvonnassa on painotettu
asiakkaiden osallisuuden kasvattamista
avulla voidaan kehittää ja seurata palvelun
ja itsemääräämisoikeuden turvaamista.
Kuvassa päivän uutisia lukemassa
laatua toimintayksiköiden päivittäisessä työssä.
Seija Paajala.
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
Omavalvontasuunnitelma
osallistaa
K
VPS Tukena Oy:n Metsälinnan
asumispalvelujen johtaja Taru
Liimatta pitää omavalvontasuunnitelmaa yksikkönsä
toimintaa ohjaavana työkaluna. Hänen
mielestään suunnitelmalla varmistetaan palvelun laatua, asiakkaiden hyvää
kohtelua ja toiminnan asianmukaisuutta. Omavalvonta on vahinkojen ja puutteiden ennaltaehkäisyä ja luonteva osa
päivittäistä toimintaa.
– Haasteellisinta suunnitelman
toteuttamisessa on saada koko henkilökunta näkemään asiat samalla tavalla.
Esimerkiksi asiakkaan osallisuuden ja
itsemääräämisoikeuden turvaaminen
on ajankohtainen asia ja siitä henkilökunnan kanssa keskustelen paljon,
Taru Liimatta sanoo.
Omavalvonnan toteuttaminen on
osa Metsälinnan työntekijöiden jokapäiväistä työtä, ja he osallistuvat myös
omavalvonnan suunnitteluun. Omavalvonnan eri osa-alueilla on omat
vastuuhenkilöt.
– Meillä on esimerkiksi keittiö-,
hygienia- ja työturvallisuuspuolella
vastuuhenkilöt tiimeineen. Minun ei
tarvitse havaita kaikkia riskitilanteita
eikä käsitellä niitä yksin – on tiimi,
joka paneutuu niihin. Kun henkilökunta
toteuttaa omavalvontaa käytännössä,
he sitoutuvat suunnitelmaan paremmin,
sillä näkevät sen vaikutuksen
arjen työhönsä.
Omavalvontasuunnitelman laatimisen myötä Metsälinnassa on entisestään
korostunut asiakkaiden ja omaisten
kuuleminen laatu- ja turvallisuusasioissa. Asiakaspalaute otetaan huomioon
toiminnan kehittämisessä.
– Niin pitkälle kuin asiakkaamme
kykenevät ymmärtämään omavalvonnan
sisältämiä teemoja, käydään niitä heidän
kanssaan läpi. Keskustelut heidän ja
omaisten kanssa on työmme arkista
sisältöä. Heidän näkemyksensä toiminnastamme on hyvin tärkeä täydennys
henkilökunnan näkemykseen.
Painopiste jälkikäteisestä
valvonnasta ennaltaehkäisevään
Oikeus
laadukkaisiin
palveluihin
36
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
Taru Liimatalle ovat tuttuja Valviran
sivuilta löytyvät ohjeet omavalvontasuunnitelman laatimiseksi ja omavalvonnan toteuttamiseksi. Ohjauksen ja
neuvonnan avulla voidaan monia kysymyksiä ratkaista ennakolta ilman raskaita jälkikäteisiä valvontamenettelyitä.
– Viranomaisten puolelta tulleet
koulutukset, tietoiskut ja kirjalliset
ohjeet ovat olleet hyviä. Pidän hyvänä
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
37
Metsälinnassa ja koko organisaatiossa
on viime aikoina panostettu osaamiseen.
Työntekijöiden osaaminen vaikuttaa
Riitta Husso työskentelee Valvirassa,
siihen, miten he tekevät työtään
jonka vastuulla on sosiaalipalveluiden
asiakkaiden kanssa.
valtakunnallinen valvonta.
Aki Lankinen on
kasvanut
Neliapilassa
asumiensa vuosien
aikana tekemään
itse omaa
elämäänsä
koskevia valintoja
ja päätöksiä.
Omavalvonnalla laadukasta palvelua
•
– Yksityisen sosiaalihuollon valvonnan painopistettä
siirretään ennakoivaan valvontaan, jota myös omavalvontasuunnitelma edustaa. Omavalvonnan avulla toteutuvat
nopeammin asiakkaiden haluamat muutokset verrattuna
jälkikäteisesti tapahtuvaan valvontaan valitusten ja kantelujen
kautta, lakimies Riitta Husso sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto Valvirasta korostaa.
Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on, että palveluntuottajat tunnistavat omassa toiminnassaan laatua tukevat
ja uhkaavat tekijät. Riitta Husso lisää, että taustalla on ajatus,
että valitukset eri viranomaisille vähenevät asiakastyytyväisyyden paranemisen myötä.
Omavalvontasuunnitelmalla kannustetaan syyllistämättömän ilmapiirin luomiseen mahdollistamaan toiminnassa
toteutuneiden virheiden ja vahinkojen avoimen esiin tuomisen.
Esimerkiksi asiakasta kohdanneen haitta- tai vaaratilanteen
jälkeen on asia keskusteltava avoimesti osapuolten kesken.
– Työyhteisössä on myönnettävä tapahtunut vahinko ja
päätettävä toimintatavoista vastaavan tilanteen ennaltaehkäisemiseksi. Jos yksikössä on valmiit menettelytavat tilanteisiin, pitkiin valitusprosesseihin ei ole enää yhtä suurta tarvetta.
Sosiaalihuollon asiakkaalla on lakisääteinen oikeus
laadukkaisiin palveluihin. Husso korostaa kaikessa sosiaalihuollon valvonnassa olevan pohjimmiltaan kyse asiakkaan
oikeuksien puolustamisesta.
– Esimerkiksi asiakkaan itsemääräämisoikeuteen liittyvä
osio on tärkeä kohta pysähtyä yksikössä yhdessä miettimään
toimintatapoja sen varmistamiseksi. Itsemääräämisoikeus onkin
38
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
KVPS Tukena Oy
KVPS Tukena Oy
myös kyselyitä, joita tehdään toiminnan
asianmukaisuudesta tai ajankohtaisista
asioista, Liimatta sanoo.
Liimatta pitää ennaltaehkäisevää
valvontaa todella tärkeänä. Omavalvonnan lisäksi esimerkiksi kunnan valvontavastuuseen sisältyvät määräaikaiset
tarkastuskäynnit ovat ennaltaehkäisevää
valvontaa.
– Niiden avulla voidaan toimintaa
saada ajoissa korjattua ennen kuin
valituksen aihetta on syntynyt. Meillä
tehdään hyvää työtä ennaltaehkäisemisen saralla myös koko organisaation
puitteissa muun muassa yhtenäisillä
toimintaohjeilla.
OY
nostettu ensi vuoden valvontakohteeksi valtakunnallisessa
valvontaohjelmassa: toivomme tilanteen parantuneen sitten
vuoden 2012 kyselyn.
Omavalvonta tarvitsee vielä viranomaistukea
Valviran määräykset yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille
laatia omavalvontasuunnitelma tulivat voimaan keväällä
2012. Riitta Husso kertoo, että jo vuonna 2013 tehtiin
kysely palvelujen tuottajille suunnitelman laatimisesta.
– Siinä selvisi, että suunnitelma oli kattavasti laadittu
lähes kaikkiin yksiköihin. Mutta havaittiin joitakin puutteitakin kuten, että joissakin toimipaikoissa se ei ollut julkisesti
nähtävillä. Huomattiin myös, että kaikki toimijat eivät
suunnitelmaa olleet laatineet yhdessä henkilöstön kanssa,
Husso mainitsee.
Omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen
saa apua Valviran nettisivuilta. Husson mukaan omavalvontaan tullaan kiinnittämään huomiota myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2015–
2018.
– Omavalvontasuunnitelma on vielä uusi asia, joten
siihen tarvitaan ohjausta, tietoa ja koulutusta. Esimerkiksi
Lapin yliopisto on käynnistänyt hankkeen pohjoisten kuntien
kanssa, jossa kehitetään hyviä käytäntöjä omavalvontasuunnitelman toteuttamiseksi. Vammaispalvelujen käsikirjaan on
tulossa käytännön tason tietoa omavalvontasuunnitelmasta
ja sen toteuttamisesta.
Itse tehdyt valinnat
R
aisiolainen Aki Lankinen on
asunut 20 vuotta Tukenan
Neliapilan palvelukodissa.
Hän on syntymästään sokea
ja kuuleekin rajoitetusti. Henkilökunnan
ja läheisten kanssa on pohdittu itsemääräämisoikeutta, ja Akin mielipiteet ovat
vahvistuneet huomattavasti viimeisen
kymmenen vuoden aikana.
– Toiminta-ajatuksenamme on
koko ajan, että kysymme Akilta hänen
kantaansa, ja tämän ottavat myös
hänen vanhempansa huomioon, kertoo
palvelukotiohjaaja Veli-Matti Virtanen.
Esimerkiksi päätös vierailusta omaisten
luona ei ole enää toisten ilmoitus, vaan
asiasta päättää Aki itse.
Tällainen muutos kehitysvammaisen
tahdossa voi olla vaikea vanhemmille –
on päästettävä irti aikuisesta miehestä
– mutta se on uusi tilanne myös henkilökunnalle, joka huomaamattaan voi
tuoda asiat annettuina päämiehelle.
Avustajan kanssa Aki pystyy
käymään esimerkiksi kaupassa, mikä
onkin tärkeää merkkitietoiseksi kasvaneelle miehelle. Tuotteiden välillä
tehdään valintoja.
– Asioiden ei tarvitse näyttää suurilta, mutta tekojen pitää olla määrätietoisia. Lisäksi kaikkien tahojen keskinäinen
luottamus on edesauttanut Akia kasvamaan mielipiteitään ilmaisevaksi ihmiseksi, Veli-Matti Virtanen toteaa.
Katse tai hiljainen hyminä
Kesäheinän palvelukodissa Kajaanissa
on sekä asumis- että päivätoimintaa.
Toiminnasta keskustellaan ja sitä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.
– Alusta asti olemme panostaneet
siihen, että jokainen asukas saa oman
mielipiteensä kuuluviin ja pyrimme
vastaanottamaan kaikki arjesta nousevat
toiveet ja viestit, kertoo vastaava palvelukotiohjaaja Katja Määttä.
Joskus kommunikaatiotilanne voi
olla vaikea, mutta vuosien tuoma kokemus on harjaannuttanut henkilökuntaa,
kaikki merkit ovat arvokkaita.
– On osattava lukea vaikka katse tai
tunnistaa hiljainen hyminä asukkaan
valinnan ymmärtämiseksi.
Kesäheinä panostaa yhteiseen päättämiseen. Sunnuntaisin kokoonnutaan
yhteisöpalaveriin, jossa keskustellaan
viikon ohjelmasta. – Silloin suunnitellaan
arjen sisältö aamupaloista lauantaitanssien musiikkisisältöön.
Joskus oma valinta esimerkiksi
ostoksilla voi tuottaa pettymyksen,
mutta se kuuluu elämään.
T e kst i : H e i kk i V e st e r i n e n
K uv a : P ä i v i H olm i luoto
Oikeus omiin
valintoihin ja
itseä koskeviin
päätöksiin
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
39
kehit ysvammaisten palvelusä ätiö
löy t y y myös
sosia alisesta media sta
KVPS Tukena Oy
Talking Mats
on yhteinen
matto
T
alking Mats -menetelmän
käytössä Marjo Hattunen
korostaa pitkäjänteisyyttä.
Hän on Tukenan Martinkaaren
asumispalveluiden johtaja Hyvinkäällä.
Yksikössä asuu aikuisia kehitysvammaisia, joista suurin osa on muuttanut
vanhempiensa luota omaan asuntoon.
– Kaikki meidän asukkaistamme
kävelevät eikä heillä ole varsinaista
hoivan tarvetta, mutta puheen tueksi
ja abstraktien asioiden omaksumiseen
käytämme tätä menetelmää, Marjo
Hattunen kertoo.
Palveluyksikön vastaava ohjaaja kävi
koulutuksen, ja jakoi saadun osaamisen
muulle henkilökunnalle. Menetelmää
päätettiin kokeilla jokaisen kohdalla.
Nyt kaikki ohjaajat käyttävät sitä, ja se
on kirjattu toimintasuunnitelmaankin.
– Meillä keskitytään keskusteluissa
tarpeisiin ja tunteisiin: unelmat, pelot ja
toiveet käydään matolla läpi yhdessä, ja
näin ne auttavat asumissuunnittelussa.
Oikeus ilmaista
ajatuksiaan ja
tunteitaan
Menetelmään perehtyminen on
palkinnut ja syventänyt osaamista niin
asukkaiden kuin ohjaajienkin keskuudessa. Täsmäkysymysten avulla saavutetaan jaettua kokemista, joka on tuonut
vuorovaikutteista lisäarvoa elämään.
Omia mielipiteitä esiin
Kaislarannan palvelukodissa Pyhäjärvellä nähdään Talking Mats muun
muassa mahdollisuutena saada henkilökohtaisia avustajia.
– Noin kymmenen vuotta sitten
kouluttauduimme menetelmään, ja nyt
kolme henkilökunnastamme käyttää sitä
kaikkien tarvitsijoiden kanssa, Kaislarannan päivätoiminnan vastaava ohjaaja
Pirjo Syrjä kertoo.
Kun avustajan saamisen edellytyksenä on, että pystyy ilmaisemaan
mielipiteitään, on tästä toiminnasta
tullut tärkeää ja tavoitteellista. Olemalla herkkä tilanteille ja tarkentamalla
kysymyksiä saattaa moni olennainen
asia avautua. Näkkileivän vastustus voi
johtua kuminasta.
Talking Mats on puheen tukimenetelmä, jonka avulla voi selventää ja
syventää kommunikaatiota.
– Tämä on aivan loistava asia, sen
avulla saa päämiesten mielipiteitä esiin,
kun vain malttaa olla mahdollisimman
neutraali ja johdattelematta keskustelua.
Aina on toimittava asiakkaan tilanteen
mukaan.
Kaislarannassa kuvatarrat tulostetaan pääosin Papunetistä, mutta
tarpeen tullen kuvia tehdään itsekin.
Myös viittomakieli ja piktot ovat
käytössä.
Liit y seur a a jaksemme,
niin kuulet tuoreimmat
kuulumisemme ja sa at a jan tasaista tietoa toiminnastamme!
www.facebook.com/
palvelusaatio
www.twitter.com/kvpsfi
T e kst i : H e i kk i V e st e r i n e n
K uv a t: M a rt i n k a a r e n a sum i sp a lv e lut
Talking Mats -menetelmä on aktiivisessa
käytössä Martinkaaressa ja Kaislarannassa.
Tilaa myös
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön uutiskirje kotisivuiltamme!
www.kvps.fi
40
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
41
kehit ysvammaisten
palvelusä ätiö / yhteystiedot
Pinninkatu 51
33100 Tampere
puh. 0207 713 500 (vaihde)
[email protected]
LY H Y TAI K AI Sho i to
K eh i ttä m i sto i m i n ta
kvps tuk en a oy
Lyhytaikaishoito
Perhelomitus
Anni Häme
puh. 0207 713 551
Kehittämistoiminta
Aarne Rajalahti
puh. 0207 713 516
Pinninkatu 51
33100 Tampere (tukipalvelut)
Aninkaistenkatu 14 B
20100 Turku (hallinto)
puh. 0207 713 500 (vaihde)
[email protected]
Perhelomituksen varaukset
Anu Kubach
puh. 0206 90 555
www.kvps.fi
h a ll i n to
Perhehoito
Puhevammaisten tulkkipalvelu
Anni Raunio
puh. 0207 713 554
Toiminnanjohtaja
Markku Virkamäki
puh. 0207 713 501
Ryhmäpalvelut
Markku Vellas
puh. 0207 713 557
Viestintä
Elina Leinonen
puh. 0207 713 515
Teema- ja harrastekurssit
Helena Markus
puh. 0207 713 417
h a ll i tus
Timo Rintala (pj.)
puh. 050 3843 239
[email protected]
K i i n t ei stöto i m i
Kiinteistötoimi
Aarne Rajalahti
puh. 0207 713 516
Risto Burman
puh. 0206 718 201
[email protected]
Rakennuttaminen
Arto Mäkinen
puh. 0207 713 505
Risto Kortelainen
puh. 050 522 8677
[email protected]
Veijo Lehtonen
puh. 041 4443 000
[email protected]
Keijo Linja
puh. 0400 628 240
[email protected]
Miina Weckroth
puh. 041 5383 032
[email protected]
Elämänmuutostoiminta
Aikuisuuden kynnyksellä
Katja Marjamäki
puh. 0207 713 553
Muuttovalmennus
Taija Halme
puh. 0207 713 491
Ikäperhetoiminta
Marjo Rikkinen
puh. 0207 713 556
Koulutustoiminta
Katri Hänninen
puh. 0207 713 542
Projektitoiminta
Henkilökohtainen avustajatoiminta
Petra Tiihonen
puh. 0207 713 528
Yksi naapureista
Merja Seppänen
puh. 0207 713 529
Henkilökohtainen budjetointi
Petteri Kukkaniemi
puh. 0207 713 549
Tukiasuntojen hankinta
Pasi Hakala
puh. 0207 713 543
tuk i pa lv elut
Asukasisännöinti
Marjukka Hapuoja
puh. 0207 713 518
Hallinto- ja yleispalvelut
Mika Kankainen
puh. 0207 713 504
Tekninen isännöinti
Toni Reiju
puh. 0207 713 547
Talouspalvelut
Sanna-Maija Kela
puh. 0207 713 510
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö löytyy myös sosiaalisesta mediasta
www.facebook.com/palvelusaatio
www.twitter.com/kvpsfi
42
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY
www.tukena.fi
h a ll i n to
Toimitusjohtaja
Päivi Kari
puh. 0207 713 503
Varatoimitusjohtaja
Jere Metsähonkala
puh. 0207 713 506
Kehittämispäällikkö
Minna Hyvärinen
puh. 0207 713 507
Hallintokoordinaattori
Mari Harju
puh. 0207 713 508
h a ll i tus
Markku Virkamäki (pj.)
puh. 0207 713 501
[email protected]
Päivi Kaltio (vpj.)
puh. 040 522 7831
[email protected]
Tuula Henttu
puh. 045 8877 217
[email protected]
Juhani Lankinen
puh. 044 4322 522
[email protected]
Tuula Poikonen
puh. 050 3551 564
[email protected]
Timo Rintala
puh. 050 384 3239
[email protected]
a sum i spa lv elut
• Menninkäisen palvelukoti
Juhani Hirvonen
puh. 0207 713 561 (Lehmo)
• Päivänsäteen palvelukoti
Marko Ahlström
puh. 0207 713 571 (Jyväskylä)
• Neliapilan palvelukoti
Päivi Karlström
puh. 0207 713 581 (Raisio)
• Pohjantähden palvelukoti
Satu Jyrinki
puh. 0207 713 596 (Kemi)
• Hirvinummen palvelukoti
Tanja Huhtanen
puh. 0207 713 606 (Kurikka)
• Poutapilven palvelukoti
Mervi Shemeikka
puh. 0207 713 622 (Imatra)
• Kaislarannan palvelukoti
Päivi Jääskeläinen
puh. 0207 713 636 (Pyhäsalmi)
• Lounatuulen palvelukoti
Maija Suomus
puh. 0207 713 650 (Hyvinkää)
• Kesäheinän palvelukoti
Raija Hyvönen
puh. 0207 713 660 (Kajaani)
• Hopeanuolen palvelukoti
Elina Vainio
puh. 0207 713 671 (Harjavalta)
• Pikkutulppaanin palvelukoti
Mervi Olli
puh. 0207 713 686 (Kauhava)
• Kultakuusen palvelukoti
Sari Eronen
puh. 0207 713 701 (Kuhmo)
• Aarlanmarkin asumispalvelut
Marjo Ylipelkonen
puh. 0207 713 712 (Lapua)
• Lamminrannan asumispalvelut
Elina Eskola-Rantanen
puh. 0207 713 721 (Forssa)
• Metsälinnan asumispalvelut
Taru Liimatta
puh. 0207 713 761 (Masku)
• Pappilanpuiston asumispalvelut
Eija Perttula
puh. 0207 713 771 (Tampere)
• Ilmarinrinteen asumispalvelut
Raija Hyvönen
puh. 0207 713 660 (Kajaani)
• Martinkaaren asumispalvelut
Marjo Hattunen
puh. 0207 713 791 (Hyvinkää)
• Vuoreksen asumispalvelut
Tea Karlsson
puh. 0207 713 801 (Tampere)
• Kaarikadun asumispalvelut
Kati Rantala
puh. 0207 713 811 (Mänttä-Vilppula)
• Kultakankaan asumispalvelut
Merja Kataja
puh. 0207 713 821 (Kankaanpää)
KVPS Tukena Oy
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
K eh i t ysva mm a i st en
Pa lv elus ä ät i ö
kvps tukena oy
yhteystiedot
t i l a pä i sho i to
• Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti
Mia Kajosmäki
puh. 0207 713 451 (Tampere)
• Tilapäishoitokoti Citytulppaani
Raili Koivukangas
puh. 0207 713 461 (Helsinki)
pä i vä - ja t yöto i m i n ta
t yö h ö n va lm en n us
• Päivätoimintayksikkö Sinikello
Mia Kajosmäki
puh. 0207 713 451 (Tampere)
• Työhönvalmennuskeskus
Jyrki Sulonen
puh. 0207 713 741 (Harjavalta)
• Työhönvalmennuskeskus
Eija Poikkeus
puh. 0207 713 750 (Kankaanpää)
K E H I T Y S VA MMA I S T E N
PA LVELU SÄ ÄTI Ö
|
K V PS
TU K EN A
O Y
43
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Hyvän elämän edellytyksiä
KVPS Tukena Oy
Mukana hyvässä elämässä
Kehitämme ja tuotamme palveluja ja toimintoja kehitysvammaisille ja muuta
erityistä tukea tarvitseville ihmisille sekä heidän läheisilleen – yhdessä heidän kanssaan.
www.kvps.fi
www.facebook.com/palvelusaatio
www.twitter.com/kvpsfi
www.tukena.fi
44
K E H I T YSVAM M AISTEN
PALVELUSÄÄTIÖ
|
K V PS
TUK ENA
OY