1. No category

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Istutettava puurivi. Asuinkerrostalojen korttelialue.
Suojeltava puu. Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa
sijoittaa erityisasumista sekä niiden toimintaa tukevia yhteistiloja.
Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään
kaksiasuntoisen erillispientalon.
Rakennettava tukimuuri. Tukimuurilla ratkaistaan korkeuserot tontin ja kadun
välillä ympäristöön sulautuvalla tavalla. Rakenne tulee maisemoida myös
istutuksin. Tukimuurin sijainti on likimääräinen.
Katu. Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristön erityispiirteet tulee säilyttää.
Uudisrakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus säilytettävän
rakennuksen kanssa.
Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa
päiväkodin. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.
Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa
ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus‐ ja varastotiloja. Asumiseen saa
käyttää enintään 40 % sallitusta rakennusoikeudesta. Alueelle ei saa sijoittaa
päivittäistavarakauppaa.
Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike‐ ja toimistotiloja,
kulttuuritoimintaan liittyviä tiloja sekä julkisen ja yksityisen palvelun tiloja.
Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia
sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus‐ ja varastorakennuksia tai
niiden yhdistelmiä. Kortteleihin 138 tontille 1 ja kortteliin 139 tonteille 1 ja 3
saa sijoittaa enintään 500 k‐m‐2 päivittäistavaramyymälän.
Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue.
Korttelialueelle saa sijoittaa enintään 600 k‐m2 suuruisen vähittäiskaupan
myymälän, joka liittyy suoraan alueella olevaan tuotannolliseen toimintaan.
Korttelialueelle ei saa rakentaa asuntoja.
Katuaukio/tori, joka tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena
kaupunkimaisena yhteiskäyttöalueena. Alue tulee toteuttaa luonteeltaan
kävelykatumaisena tilana, joka on tarkoitettu oleskeluun ja kevyen liikenteen
käyttöön. Alueelle voi sijoittaa kahvilatoimintoja tai muita kevyitä rakenteita
torialuetta elävöittämään. Torimainen tila tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä
viheraiheilla.
Ohjeellinen katuaukion/torin rakennusala, joka tulee rakentaa
kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena kaupunkimaisena yhteiskäyttöalueena.
Alue tulee toteuttaa luonteeltaan kävelykatumaisena tilana, joka on tarkoitettu
oleskeluun ja kevyen liikenteen käyttöön. Torimainen tila tulee jäsentää
kivimateriaaleilla sekä viheraiheilla.
Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Alueen sijainti
tulee tarkistaa, kun rautatiealueella toisen raideparin rakentaminen on
ajankohtaista.
Johtoa varten varattu alueen osa.
Eritasoristeys.
Puisto.
Alueen ylittävä silta. Lähivirkistysalue. Yleisen tien alue. Rautatiealue.
Venesatama/venevalkama.
Liikennealue on varustettava meluseinämällä tai muulla melua estävällä
rakenteella niin, ettei viereisen alueen melutaso ylitä valtioneuvoston
periaatepäätöksen 993/92 mukaisia ohjearvoja. Melueste on rakennettava
ennen moottoritien ottamista käyttöön.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen
ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden
liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa
valtioneuvoston päätöksen nro 993/92 mukaiset ohjearvot.
Suojaviheralue.
Melunsuojarakenteen ohjeellinen rakennusala. Melurakenteen
ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla sellainen, että
valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot piha‐alueella toteutuvat.
Melunsuojarakenne on rakennettava valmiiksi ennen moottoritien ottamista
käyttöön.
Vesialue.
Merkittävä näkymä. Näkymäalueelle ei tule sijoittaa sellaisia istutuksia tai
rakenteita, jotka peittävät näkymät aukiolta järvelle.
Autopaikkojen korttelialue.
3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja
liito‐oravan lisääntymis‐ ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa
sitä niin, että liito‐oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto
säilytetään.
Kaupunginosan raja.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun
kulttuuriympäristöön. Alueen osa, jonka tärkeimmät ominaispiirteet tulee säilyttää.
Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka
julkisivujen ominaispiirteet tulee korjaus‐ ja muutostöissä säilyttää.
Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Rakennuksen tai rakenteiden muutos‐ ja korjaustyöt eivät saa vähentää
kulttuurihistoriallista arvoa.
Ohjeellinen tontin raja.
Kaupunginosan numero.
Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Kortteli 137 tontti 9: Rakennusten päämateriaalina tulee olla rappaus.
Kortteli 138: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla vaalea
kiviaines tai yhdensuuntainen peittomaalattu lauta.
Korttelit 140‐142: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla rappaus.
Kattojen tulee olla harja‐ tai pulpettikattoja. Katemateriaalin tulee olla sileää
peltiä. Peltikatto on maalattava.
Autokatokset ja muut piharakennukset tulee toteuttaa viherkatteisina.
Satama‐alueella (LV) olevan saunan julkisivut tulee olla tervattua puuta. Sauna
tulee toteuttaa viherkatteisena.
Uudisrakennusten julkisivuissa saa perustellusti käyttää värejä sekä puuta ja
metallilevyjä tehokeinoina.
PARVEKKEET
Rakennusten aukotuksissa ja parvekkeissa tulee huomioida historiallinen
tehdasalue ja mittakaava.
Kortteli 137: Parvekkeet tulee toteuttaa sisäänvedettyinä ja osana
julkisivuaukotusta paitsi Haapakoskenkadun varren rakennuksissa tonteilla
7‐9, missä parvekkeet tulee toteuttaa lasi‐ ja metallirakenteisina ripustettuina
ratkaisuina.
Korttelissa 139 tontilla 4 sallitaan vain ranskalaisten parvekkeiden
rakentaminen.
Kortteli 139 tontti 2 sekä korttelit 140‐142: Parvekkeet tulee toteuttaa
sisäänvedettyinä ja osana julkisivuaukotusta.
RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
Kortteli 136: Erillisten talousrakennusten ja saunojen yhteenlaskettu pinta‐ala
tontilla saa olla enintään 60 k‐m2. Tonteilla ei sallita erillisiä
autotallirakennuksia. Rakennukseen liitetyn autokatoksen koko voi olla
kokonaisuudessaan enintään 40 k‐m2.
Kortteli 137 tontit 1‐6: Erillisten talousrakennusten, saunojen ja
autotallirakennusten yhteenlaskettu pinta‐ala tontilla saa olla enintään 60
k‐m2.
Asuinrakennusten alin kerros ei saa olla umpinainen.
Kortteleihin 137 tontille 4 ja kortteliin 139 tontille 3 on mahdollista rakentaa
päiväkoti.
PIHARAKENTAMINEN SEKÄ KATU‐ JA VIRKISTYSALUEET
Leikki‐ ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohden.
Rakennuslupa‐asiakirjoihin tulee liittää pihasuunnitelma, jonka laatijan tulee
olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esimerkiksi
maisema‐arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.
Alueen suunnittelussa tulee noudattaa kaavaselostuksen liitteenä olevaa
yleissuunnitteluohjeistoa.
Ulkotilojen rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun
kokonaisuuden (rakennukset ja ympäristö) kanssa yhteensopivia ja
ympäristöön soveltuvia. Eri pintamateriaaleja tulee käyttää innovatiivisesti.
Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella
siten, että viivytyspainanteiden, ‐altaiden tai –säiliöiden mitoitustilavuuden
tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä
kohden. Viivytyspainanteiden, ‐altaiden tai –säiliöiden tulee tyhjentyä 24
tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.
Rakennuslupa‐asiakirjoihin on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma.
Korttelien hulevesiä tulee viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää
tonteilla.
Hulevesiä tulee johdattaa pintavaluntana mahdollisimman paljon esimerkiksi
tonttien kasvullisten alueiden kautta.
Piha‐ ja pysäköintialueiden pinnasta tulee vähintään 30 % toteuttaa hulevesiä
läpäisevillä materiaaleilla.
LPA –alueet tulee jäsennellä kasvipeitteisin viheraluein siten, että niitä
hyödynnetään hulevesien johdattamisessa ja viivyttämisessä.
Korttelissa 141 ja 142 istutettava puurivi tulee toteuttaa pilaritervalepillä.
Osa‐alueen raja.
Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Kortteli 137 tontti 8: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla
rappaus.
Kortteli 139 tontti 2: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina olla paikalla
muurattua punaista tiiltä ja sauman värin tulee olla tiilen värinen.
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Opetus‐ ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
Korttelialueelle saa sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja.
Kortteli 137 tontti 7: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla
‐V ja II kerroksisten rakennusten osalta rappaus
‐III kerroksisen rakennuksen osalta yhdensuuntainen peittomaalattu lauta, väri
punamulta
Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, julkisivujen
tärkeimmät ominaispiirteet tulee korjaus‐ ja muutostöissä säilyttää.
Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Rakennuksen tai rakenteiden muutos‐ ja korjaustyöt eivät saa vähentää
kulttuurihistoriallista arvoa.
Suojeltava piippu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennelma, jonka
korjaustöissä tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Rakenteiden muutos‐ ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista
arvoa.
VALAISTUS
Alueen valaistusta (valaisintyypit, voimakkuus ja suuntaus) suunniteltaessa on
varmistettava, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä lepakkojen
elinympäristölle.
Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä. Valolla tulee korostaa harkitusti
muiden kuin asuinrakennusten julkisivuja sekä esimerkiksi puuyksilöitä.
Valaistuksen ei tule kilpailla tai viedä huomiota korttelin 139 valaistukselta.
Kortteli 139:
Rakennusten julkisivuja tulee korostaa valolla siten, että rakennukset tulevat
esiin pimeän ajan maisemassa mm. moottoritieltä päin katsottuna.
Valaistuksella tulee korostaa myös muita tärkeitä rakennusten julkisivuja,
mahdollisia yksityiskohtia sekä esimerkiksi sisäänkäyntejä. Piippu tulee
valaista. Kortteliin tulee laatia valaistussuunnittelijan laatima valaistuksen
yleissuunnitelma.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala, jolla oleva suojeltava rakennus voidaan siirtää korttelin 137
tontille 4.
Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan
rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää
kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala, jolle voidaan siirtää suojeltava rakennus korttelin 137 tontilta 1.
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan
rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää
kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta‐alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden
rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Auton säilytyspaikan rakennusala. PAIKOITUS
Autopaikat:
‐ 1 autopaikka 85 asuinkerrosneliömetriä kohden
‐ 1 autopaikka 60 liike‐ ja toimistorakennusten kerrosneliömetriä kohden
‐ 1 autopaikka 100 teollisuus‐ ja varastorakennusten kerrosneliömetriä kohden
‐ 1 autopaikka 135 opetus‐ ja urheilutoiminnan kerrosneliömetriä kohden
‐ 1 autopaikka 150 erityisasumisen kerrosneliömetriä kohden
Polkupyörät:
‐1 polkupyöräpaikka 250 liike‐, toimisto‐ ja teollisuusrakennusten
kerrosneliömetriä kohden.
‐1 polkupyöräpaikka 60 asuinkerrosneliömetriä kohden.
‐1 polkupyöräpaikka 50 kerrosalaneliömetriä kohden opetus‐ ja
urheilutoimintaa palvelevilla korttelialueilla
Opetus‐ ja urheilutoimintaa palvelevilla korttelialueilla on varattava 50
mopopaikkaa.
Polkupyöräpaikkojen on oltava helposti käytettäviä. Polkupyörien säilytystiloja
saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle
RAKENTAMISTAPA
Ohjeellinen oleskeluun varattu alueen osa, joka tulee toteuttaa porrastettuna
rakenteena.
Kulttuurihistoriallisella alueella (RKY2009) tulee kaikki rakenteet ja
rakennukset toteuttaa kulttuuriympäristöarvot huomioiden.
Kaikki rakentaminen tulee sopeuttaa olemassa oleviin rakennuksiin. Uudisrakentamisessa on löydettävä moderni tapa, joka kunnioittaa vanhaa
rakennuskantaa julkisivujen aukotuksissa, värityksessä, mainosrakenteissa,
materiaalivalinnoissa sekä vesikaton arkkitehtonisissa ratkaisuissa.
Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa
autosäilytyspaikan/talousrakennuksen.
Asuinrakennusten alin kerros ei saa olla umpinainen.
Rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan.
JULKISIVUT JA KATOT
Ohjeellinen veneiden talvisäilytysalue / autojen pysäköintialue. Kortteli 134, 135 ja 143: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla
punainen tiili tai vaalea kiviaines.
Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Kortteli 136: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla vaalea
rappaus. Päärakennuksen kattomateriaalin on oltava konesaumattu pelti tai
tiili. Peltikatto on maalattava.
Talousrakennukset ja saunat tulee toteuttaa viherkatteisina.
Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Kortteli 137 tontit 4‐6: Asuinrakennusten tulee olla hirsirakenteisia.
Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla yhdensuuntainen
peittomaalattu lauta. Ohjeellinen istutettavan katuluiskan alue. Alue tulee istuttaa maanpeite‐,
pensas‐ tai puuistutuksin. Istutusten lisäksi alueelle voidaan rakentaa myös
kivettyjä pintoja niin, että kokonaisuus muodostaa katuympäristön viihtyisyyttä
ja mielenkiintoisuutta lisäävän elementin.
Kortteli 137 tontti 10: Rakennusten julkisivujen päämateriaalina tulee olla
yhdensuuntainen peittomaalattu lauta.
MELUNSUOJAUS
Kortteleissa on noudatettava melutasojen ohjearvoista annettua
valtioneuvoston päätöstä n:o 993/1992. Rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden
ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tullee olla sellainen, että
valtioneuvoston päätöksen antamat arvot toteutuvat . Rakennuslupavaiheessa
rakentajan tulee esittää meluntorjuntasuunnitelma, joka sisältää seinien
rakennekuvat ja asemapiirroksen, jossa esitetään leikki‐ ja oleskelualue, jolla
sallittuja ohjearvoja ei ylitetä.
SILLAT
Vaajavirran yli kulkeva tiesilta ja Haapaniemen ylikulkukäytävä tulee toteuttaa
silta‐arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena ratkaisuna, joka ottaa huomioon
arvokkaan ja herkän maiseman ja kulttuuriympäristön ominaisuudet.
YLEISMÄÄRÄYKSET
Alueella alin lattiakorko tulee olla +81,40 N2000 järjestelmässä.
Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa
kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä
maaperätutkimukset ja ne on liitettävä perustamissuunnitelmineen
rakennuslupa‐asiakirjoihin.
Saastuneet maa‐ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen
rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisen vaatimassa
laajuudessa.
Aurinkoenergian hyödyntämistä varten tarpeellisten laitteiden asentaminen
katoille on sallittu kattolappeiden suuntaisesti muualla paitsi suojeltavissa
rakennuksissa.
Alueen toteutuksesta syntyviä puhtaita maamassoja tulee hyödyntää alueen
viherrakentamisessa TONTTIJAKO
Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä tonteille NN ja muille
tonteille on laadittava erillinen tonttijako.