HURTTI-UKKO - Puolustusvoimat
HURTTI-UKKO Tammikuu 2015 Nro 1 Hurtti-Ukko 1/15 tammikuu 2015 Sisällysluettelo Kainuun prikaatin joukko-osastolehti ja aliupseerikurssijulkaisu wToimituskunta Päätoimittaja ev Kari Pietiläinen Heikki Visti Satu Hujanen w Taitto Nina Karjalainen Kajaanin Offsetpaino Oy www.kajaaninoffsetpaino.fi w Paino Juvenes Print Oy www.juvenesprint.fi w Valokuvat Kainuun prikaatin arkisto Fotox Oy Satu Hujanen Combat Camera Kirjoittajat Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Kainuun prikaati Hurtti-Ukko PL 610, 87101 Kajaani puh. 0299 451 113 [email protected] Ilmestyminen Kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa 53. vuosikerta Painos 4000 kpl maavoimat.fi/kaipr Kansikuva: Kainuun prikaatissa katsellaan nyt kauemmaksi ja laajemmalle vaikutusalueen kasvaessa koko väli-Suomen kokoiseksi. 2 Uusi aika..................................................................................................3 Kainuun prikaati - ”ASENTO 2015”........................................................4 Kainuun aluetoimiston jäähyväiset.......................................................5 Laihasta lohdusta paljon vartijaksi........................................................6 Talvitaktiikan ja -koulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla 1941-1942...............................................................................8 Jatkuva arviointi ja parantaminen – perusajatus – mitä se on? ....... 10 Kainuun prikaatin historia pähkinänkuoressa................................... 12 Kainuun prikaati - Asento 2015........................................................... 14 Kainuun jääkäripataljoona - kehittämisen kärjessä........................... 18 Kuopion pataljoona 2015 huoltopataljoonaksi................................. 19 Pohjan pioneeripataljoona 2015: Suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskus.............................................20 PVUUD – PSVPUUD – Asento 2015...................................................... 21 Kainuun tykistörykmentti - Asento 2015............................................22 Poimintoja prikaatin killan taipaleelta................................................23 Heinuvaaran muistomerkin aitaaminen.............................................24 Perinteitä vaalimassa............................................................................25 Reserviläiskoulutus on velvollisuutta, vapaaehtoisuutta ja omatoimisuutta....................................................................................26 Jäsenistö kuntoilee...............................................................................27 Toivo V. Narva – 14.divisioonan TK-mies Rukajärvellä.......................28 Sotilaskotitoiminta: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä.................29 Varusmiestoimikunnalla uusi tupa täynnä.........................................30 Osumat ja iskemät................................................................................ 31 Uudet kasvot.........................................................................................35 Henkilöstöuutiset.................................................................................36 Johtamisen haasteita...........................................................................38 Heitinlinja - kohti johtajuutta..............................................................39 Tulenjohtolinja - Epäsuoran tulen jumalat.........................................40 Tuliasemalinja - Sitä saa mitä tilaa....................................................... 41 Viestilinja – taistelun korvaamaton selkäranka..................................42 Kuljetuslinjan koulutus: Jakoavaimen pyörittelystä perusyksikön logistiikan suunnitteluun.....................................................................44 Hupan ainoa ase ei ole soppatykki.....................................................45 Kuljetusaliupseerille kortti, pätevyys ja johtajakoulutus..................46 Pioneeri-AUK 214 -kolme pientä sanaa..............................................48 PION AUK ja 347 aamua ......................................................................49 Vuoden pioneeri Arto Mononen 2013 palkittiin kesällä................... 51 Radistin polku – sijoitettavaksi reserviin.............................................52 Yhtenäisyys joukon perustana............................................................53 Johtajuuden kulmakivet...................................................................... 55 Jääkärilinja - ja intti alkoi alusta..........................................................56 Panssarintorjujat...................................................................................57 Tiedustelulinja.......................................................................................58 Kalenteri................................................................................................59 Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu...........................59 HURTTI-UKKO 1/15 Uusi aika TT prikaatikenraali Jukka Sonninen Kainuun prikaatin komentaja A ivan uusi aika alkoi prikaatissa vuodenvaihteessa. Kainuun prikaati on nyt 2015 -kokoonpanossa ja uudistetuissa tehtävissä, muuttuneissa toimintatavoissa, osin eri toimipisteissä ja henkilöstö työskentelee tarkennetuissa työnkuluissa. Saapumiserän 1-15 alokkaat saapuivat palvelukseen jo monelle ikäluokalle tutulle Hoikankankaalle, jossa sotilaskoulutus kuitenkin jatkuu entiseen malliin ja erinomaisen sujuvasti. Muutoksia joltain osin, mutta toiminnaltaan vakaana. Varusmiesten ja reserviläisten osalta muutokset näyttäytyvät otsikoissa ja kylteissä, mutta sisäisesti toimintoja on myllätty vahvasti, joka johtuu ulkoisen toimintaympäristön muutoksista. Toimintaalueemme laajeni merkittävästi ja vastuumme ovat oleellisesti kasvaneet. Tärkeät sisäiset kumppanimme Johtamisjärjestelmäkeskus, uusi puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien Palvelukeskus ovat kaikki organisoituneet ja muuttaneet toimintaansa osana puolustusvoimauudistusta. Toimintatavat muuttuivat ja me siinä mukana. Aktiivisena ja toimintaansa aina parantavana. Prikaati on nyt selkeän alueellinen toimija, olemmehan neljän maakunnan joukko kaakosta Kesälahdelta luoteeseen Iille asti. Itäisin on Ilomantsi ja pohjoisin on Kuu- HURTTI-UKKO 1/15 samo. Läntisin on Kalajoki ja SisäSuomeen ulotumme Rautalammille asti. Iso osa varusmiehistämme tulee Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Siilinjärvellä sijaitsee Karjalan Lennoston päätukikohta ja rajoilla idässä on kaksi rajavartiostoa - Kainuun rajavartiosto ja Pohjois-karjalan rajavartiosto - ja lännessä Saaristomeren merivartiosto. Alueellamme on 72 kuntaa ja yli miljoona asukasta. Tämä on kaikkien ymmärrettävä. Vastuumme, tehtävämme ja toimintamme on siis pysyvästi muuttunut. Viime kesällä saapumiserästä 3-14 alkanut urheilukoulutoiminta on käynnistynyt onnistuneesti. Lumilajien varusmiehet ovat nyt palveluksensa loppukaudella. Urheilijavarusmiehet palvelevat kaikki pidemmän palveluajan ja saavat tiedustelun aliupseerikoulutuksen tiedustelukomppaniassa. Toivotan urheilijavarusmiehille menestystä kilpailukaudella ja tulevalla poluilla. Kevään ohjelma saapumiserällä 1-15 ja vanhemmilla 2-14 erän sotilailla on nousujohteinen. Talven lopulla käynnistyy kiivas harjoituskausi, joka huipentuu ensin Kainuun prikaatin johtamiin valtakunnalliseen lippujuhlan päivän paraatiin (LJP15) Oulussa ja heti sen jälkeen maavoimien pääharjoitukseen (WIHURI 15) Pohjois-Karjalassa. Te tulette olemaan näissä harkoissa pääroolissa ja useat pääsevät haastamaan itsensä perinpohjaisesti, mutta takaan, että harjoittelu palkitsee tekijänsä. Sotilasurheilussa viime vuoden osalta tekijät on tunnustettu ja palkinnot jaettu. Prikaatin menestys oli jälleen ihailtavan ammattimaista. Urheilijoiden asennetta ja toimintamallia odotan teiltä kaikilta tänä vuonna. Oikeiden asioiden tunnistaminen ja osaaminen, korkeatasoinen opetus ja ammattitaitoinen harjoittelu saavat aikaan parhaimmat tulokset niin kilpakentillä kuin taistelukentällä. Uudet alokkaat toivotan lämpimästi tervetulleeksi prikaatiin. Hoikankankaalla on hyvä palvella. Palvelus vaatii teiltä asennetta ja välillä kovaakin työtä. Uskon teidän pystyvän siihen. Auttakaa ja luottakaa kaveriin, yhdessä tekemällä kaikesta selviää. Sotilaan onnea! Hyvää alkanutta vuotta! 3 Kainuun prikaati - ”ASENTO 2015” TT eversti Kari Pietiläinen esikuntapäällikkö Vuosina 2012 - 2015 puolustusvoimat uudistaa toimintaansa. Ydintavoitteena on ollut varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky tarkoituksenmukaisella tasolla aina 2020-luvulle asti. U udistus on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoteen 2016 mennessä. Muutos kattaa puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet ja toimintatavat. Uudistus on edennyt hyvin ja puolustusvoimat on valmis muutokseen vuoden 2015 alkaessa. Kajaanissa toimiva Kainuun prikaati on muutoksen jälkeenkin maavoimien suurimpia joukko-osastoja. Kainuun prikaatin osalta muutos on ollut ja on iso. Prikaatin katse on jo kahden vuoden ajan keskittynyt puolustusvoimauudistuksen suunnitteluun ja vuoden 2014 ajan uudistuksen toimeenpanon yksityiskohtien hiomiseen. Matka on ollut pitkä ja osin kivinenkin, mutta nyt näyttää hyvältä. Kainuun prikaatin päätehtävä on uudessakin kokoonpanossa varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Kainuun prikaati ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta ja tukee muita viranomaisia antamalla virka-apua. Erityisosaamisemme keskittyy Korpitaisteluun laajoilla alueilla maavoimien uudistetun taistelutavan hengessä. Prikaati kouluttaa vuosittain noin 4000 varusmiestä ja 1500 - 2000 reserviläistä. Varusmiehistämme tulee noin 40 prosenttia Pohjanmaalta, noin 20 prosenttia Pohjois-Savosta, 10 prosenttia Keski-Suomesta ja 10 prosenttia sekä Kainuusta että Pohjois-Karjalasta. Uudistukseen liittyen prikaati on vastannut Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston perustamisen suunnittelusta ja niiden liittämisestä Kainuun prikaatiin 1.1.2015 alkaen. Päätyön on tehnyt tulevien aluetoimistojemme henkilöstö. 4 Kainuun prikaatin alaiset aluetoimistot Oulussa, Joensuussa sekä Kuopiossa vastaavat asevelvollisuusasioista ja erityisesti paikallispuolustuksen kehittämisestä alueillaan. Prikaatin komentaja asetti meille vuoden 2014 yhdeksi avaintehtäväksi: ”Valmistellaan aluetoimistojen johtoon otto ja vastuut neljässä maakunnassa”. Yhteistoimintatapaamisia tulevissa maakunnissa on ollut jo useita ja niitä tulee talven aikana olemaan monta. Uusien maakuntiemme avainhenkilöstö on ottanut meidät vastaan positiivisella asenteella. Vuoden 2015 aikana prikaati näkyy eri tavoin ympäröivissä maakunnissa. Työtä tehdään yhdessä aluetoimistojen osaajien kanssa. Tulevat tehtävät ovat hahmottuneet henkilöstöllemme ja perusasia on tunnustettava: työtehtävämme tulevat entisestään kasvamaan vuonna 2015. Työmäärä ja toiminnan tempo haastavat meidät kaikki tulevana vuonna. Ruuhkavuosista huolimatta voimme kaikki olla erityisen ylpeitä prikaatissamme vallitsevasta työilmapiiristä ja erityisesti me-hengestä. Tätä meidän on syytä vaalia ja kehittää. Yhdessä selviämme tulevistakin tehtävistä voittajina. Minulle on vuoden 2014 aikana tullut tunne, että niskalenkki uudistuksesta on otettu. Kainuun prikaatin loppukiri kohti ”Väli-Suomen” prikaatia on käynnissä. Nyt ollaan jo kalkkiviivoilla ja kurkotus kohti maalinauhaa on käynnissä. Kainuun prikaati on valmis yhteistyöhön uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvää alkanutta vuotta! HURTTI-UKKO 1/15 Kainuun aluetoimiston jäähyväiset w everstiluutnantti Vesa Värjyvirta V uodenvaihteessa 2014 päättyi Kainuun aluetoimiston toiminta Kajaanissa. Asevelvollisten valvontavastuu siirtyi 1.1.2015 Ouluun, jossa toimineeseen Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston toiminta-alueeseen liitettiin Kainuun maakunta. Kainuun aluetoimisto aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa, joten sen toimikausi kesti seitsemän vuotta. Aluetoimiston tehtävät painottuivat asevelvollisten valvontaan, joista näkyvimpänä merkkeinä maakunnassa olivat syksyiset kutsunnat. Kutsunnat samoin kuin myös Kainuun reserviläisten asiat hoidetaan vuodesta 2015 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta Oulusta. Kainuun aluetoimisto oli keskeinen toimija reservin harjoitusten suunnittelussa ja toimeenpanossa. Aluetoimiston keskeisiä tehtäviä olivat Kainuun sotilaallisen puolustuksen suunnittelu ja ylläpito, Kainuun valmiuteen liittyvät asiat, unohtamatta virka-aputehtävien toteuttamisen valmistelua ja osin toteuttamista. Virka-aputehtävät keskittyivät pääasiassa sodanaikaisten räjähteiden tunnistamiseen ja hävittämiseen, poliisin avustamiseen etsintätehtävissä sekä pelastuslaitoksen avustamiseen maastopalojen sammuttamisessa. Puolustusvoimauudistuksen julkistamisen yhteydessä keväällä 2012 tuli tieto myös Kainuun aluetoimiston toiminnan lakkaamisesta Kajaanissa vuoden 2014 lopussa. Erityisesti toimintavuonna 2014 keskityttiin siihen, että hankittu osaaminen ja hyvät käytänteet eivät häviä, vaan siirtyvät prikaatin sisällä aluetoimistoille, esikunnan osastoille ja joukkoyksiköille. HURTTI-UKKO 1/15 Kainuun aluetoimisto hoiti suunnitelmallisesti tehtävänsä aina vuoden vaihtumiseen saakka. Lakkautussuunnitelma allekirjoitettiin keväällä 2014. Kainuun aluetoimisto toteutti viimeiset kutsunnat joulukuussa 2014 ja vuodenvaihteen jälkeen siirsi hallussaan olevat asiakirjat Puolustusvoimien arkistoon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoon. Aluetoimiston lakkauttamiseen liittyvä virallinen lakkauttamistilaisuus järjestettiin 12.12.2014 varuskuntakerholla. Aluetoimisto luovutti alaesikunnassa käytössään olleet tilat seuraavalle käyttäjälle eli Kainuun prikaatin esikunnan operatiiviselle osastolle, huolto-osastolle ja Kainuun Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Kainuun aluetoimiston henkilökunta haluaa kiittää Kainuun prikaatin henkilöstöä, Kainuun kuntia ja viranomaisia, Kainuun reserviläisiä, kutsunnanalaisia, maanpuolustusjärjestöjä, Kainuun Maanpuolustuskoulutusyhdistys- tä ja muita yhteistyökumppaneita Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakunnissa erittäin hyvästä ja läheisestä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Kainuun prikaati ottaa vuodenvaihteessa johtovastuun, jolloin toiminta ja yhteistyö jatkuu Kainuun prikaatin lipun alla. Kainuun aluetoimistossa palvellut henkilökunta haluaa toivottaa kaikille lukijoille hyvää alkanutta vuotta 2015. Aluetoimiston päälliköt EVL Reima Vanhanen 1.1.2008 - 28.2.2010 EVL Timo Mäki-Rautila 1.4.2010 - 1.5.2012 MAJ Jukka Vuorisalmi 2.5.2012 - 31.7.2012 EVL Vesa Värjyvirta 1.8.2012 - 31.12.2014 Kainuun maakuntakomppanian reserviläisiä koulutustilaisuudessa varuskunnassa helmikuussa 2008. 5 Laihasta lohdusta paljon vartijaksi TT everstiluutnantti Kimmo Rajala Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö kuva: Heidi Similä ” Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Kimmo Rajala luki 10.2.2012 aamiaista kotona nauttiessaan uunituoretta sanomalehti Kalevaa. Sen pääkirjoituksessa luki seuraavaa: ”…Kun Hiukkavaarasta lähtevät sotilasläänin väki ja sotilassoittokunta, puolustusvoimien rooli jää kaupungissa olemattomaksi. Kainuun prikaatin tuleva pieni aluetoimisto on laiha lohtu.…” Rajala päätti laskea huumoria vaimolleen, nousi seisomaan ja lausui: - Rouva Rajala. Saanko esittäytyä? - No mitä sinä nyt? - Everstiluutnantti Laiha Lohtu! Puolustusvoimain komentajan tullessa tarkastamaan uudistuksen toimeenpanoa sotilasläänin esikuntaan, hän esitti kannanottonaan: ”…Aluetoimisto tulee jäämään Ouluun paljon vartijaksi.…” Päätökset ja niiden seuraukset ovat siis myös näkökulmakysymyksiä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston tärkeimmät tehtävät Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston tärkeimmät tehtävät ovat yksinkertaistaen asevelvollisuusasioiden hoito ja niihin liittyvä hallinnollinen päätöksenteko, sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu ja kehittäminen sekä maanpuolustustyö. Vahvuutemme tehtävissä on se, että ne tunnetaan ja osataan vanhastaan hyvin, eivätkä ne muutu oleellisesti. Henkilöstömme kierto tehtävissään puolustusvoimissa on maltillista ja tämä on tärkeää, kos- 6 ka ammattitaito koostuu pääosin työssä oppimisesta ja tehtäviämme osataan opettaa sotakouluissa vähänlaisesti. Maavoimien esikunnan antama tuki, erityisesti asevelvollisuusasioiden hoidossa, on erinomaista ja tukee päivittäistä työtämme konkreettisesti. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano antaa meille uusia mahdollisuuksia tehtäviemme toteuttamiseen. Aluetoimiston on keskityttävä tärkeimpiin tehtäviinsä ja hyödynnettävä täysimääräisesti uudistuksessa tulevia uusia toimintatapoja. Toiminnan ja tekemisen tarkoituksenmukainen itsenäisyys annettujen rajojen puitteissa, tukee tehokasta toimintaamme. Uudistuksen myötä toiminnan ja resurssien suunnittelu sekä yhteistoiminta osana Kainuun prikaatia korostuvat nykyisestään. Tiedottaminen tulee olemaan tärkeää uudistuksen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Uudet, käyttöömme tulevat ja todennäköisesti ensi kesänä remontoidut toimitilamme, tulevat mahdollistamaan työmme nykyistä tehokkaammin. Hiukkavaarassa säilyvät harjoitusalueet ja ampumaradat, antavat välttämättömän lisän sotilaallisen suorituskykymme rakentamiseen, niin aluetoimistolle kuin tärkeälle kumppanillemme MPK:lle. Olemme iloisia myös siitä, että kumppanillemme Oulun sotilaskotiyhdistykselle voidaan antaa toimitilaa ampumaradan paviljongilla. Tulevien vuosien haasteina on aluetoimiston organisaatioon kohdistuva työn määrän lisääntyminen resursseihin suhteutettuna. Tämä haastaa erityisesti henkilöstömme. Ympäröivän yhteiskunnan odotukset maanpuolustustyössä laajenevalla alueellamme haastaa erityisesti organisaatiomme sotilaat. Vuonna 2013 aluetoimisto järjesti ja osallistui kaikkiaan yli 150 tilaisuuteen. Sotilasläänin komentajan, Oulun varuskunnan päällikön ja muiden Ouluun sijoitettujen organisaatioiden panosten poistuessa maanpuolustustyöstä, tulee tilaisuuksien määrä entisestään kasvamaan. Tähän aluetoimiston ja Kainuun prikaatin on tarkoituksenmukaisella tavalla vastattava. HURTTI-UKKO 1/15 Aluetoimiston tunnuslukuja Aluetoimiston vahvuus on vuonna 2015 16 henkilöä (6 ups+5 ou +5 siv). Lisäksi kuluvana vuonna joukossamme palvelee kaksi henkilöä ylivahvuudessa. Vuonna 2016 vahvuutemme on 15 henkilöä (6 ups+4ou+5 siv). Alueellamme on 38 kuntaa, 484 500 asukasta, 141 000 valvonnanalaista ja 3500 kutsunnanalaista/v. Teemme asevelvollisuuden hoitamiseen liittyen noin 11 300 päätöstä tai toimenpidettä. Pääosa päätöksistä ovat kutsuntapäätöksiä, kutsunnan jälkeisiä päätöksiä (eränja palveluspaikan siirrot), palveluskelpoisuutta ja terveyttä koskevia päätöksiä aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa (AJT), kertausharjoituskäskyjä, vapaaehtoisiin harjoituksiin kutsuja sekä suosituskirjeitä MPK-kursseille. Vastaamme asiakaspalvelussamme vuosittain arviolta noin 10 500 yhteydenottoon, joista pääosa tulee puhelimitse, seuraavaksi eniten käydään henkilökohtaisesti asiakaspalvelussamme ja loput yhteydenotoista hoidetaan sähköpostitse. Vuonna 2015 merkittävimpiä tapahtumia alueellamme on 4.6.2015 järjestettävä valtakunnallinen paraati Oulussa MILjazz-konsertin kera. Alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen PSAVI:n kanssa jatkuu edelleen kuluvanakin vuonna. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa tapahtuva yhteistoiminta sekä veteraanien tilaisuuksien järjestelyjen tukeminen molempien maakuntien alueella jatkuu ”yhden luukun periaatteella” aluetoimistomme kautta. Paikallispuolustusohjeesta paikallispuolustukseen Aluetoimistomme on ollut Kainuun prikaatin operatiivisessa suunnittelussa mukana alusta lähtien. Vuonna 2014 syksyllä alkaneissa kertausharjoituksissa, on ohjetta viety voimakkaasti ja määrätietoisesti käytäntöön annettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla. Paikallispataljoonamme tehtävissä korostuu perustaminen, kohteiden suojaus ja alueen valvonta. Vuoden 2015 maalis-, touko- ja kesäkuussa järjestettävät kertausharjoitukset viimeistelevät paikallispataljoonan kokonaisuuden kaikkia sen yksiköitä koskettaen. Järjestämme myös vapaaehtoisia harjoituksia MPK:n KOTU-yksiköille, niiden osaamisen varmistamiseksi paikallispuolustukseen liittyen. Toukokuussa toteutettava HIUKKA-harjoitus on suurin yhteistoiminnassa MPK:n kanssa järjestämämme vapaaehtoinen harjoitus. Benchmarking -toimintaa järjestämme vuonna 2015 Lapin aluetoimiston kanssa. Palveleehan suurin osa kutsunnanalaisistamme Jääkäriprikaatissa. Kainuun prikaati on ottanut meidät hienosti huomioon uutena tekijänä organisaationsa osaksi. Meidän tehtävämme on osoittautua osaltamme tämän luottamuksen arvoiseksi. kuva: Hanna Poropudas HURTTI-UKKO 1/15 7 Talvitaktiikan ja -koulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla 1941-1942 w yliluutnantti Matti Kauppila E uroopassa eskaloituneen tilanteen johdosta Suomessa käynnistettiin liikekannallepano 17.6.1941. Maanselän sotilasläänin alueelle perustettiin 14. Divisioona (14.D), joka muodostui Kainuun, Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan miehistä. 14. D:n komentajana toimi eversti Erkki Johannes Raappana. Jalkaväen iskuvoiman muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä. Heinäkuun alussa alkaneet hyökkäystoimet päättyivät Ontajoelle 16.–19.9.1941. Rukajärvi sijaitsi tärkeässä teiden risteyksessä Aunuksen ja Vienan Karjalan raja-alueella, josta jatkui tie suoraan itään aina Muurmannin radalle asti. Sotilaallisiin toimintoihin talven kannalta vaikuttivat syystalven pimeys, talvipäivän lyhyys sekä kovat pakkaset. 14. D:n lohkon leveydeksi kertyi mittaa arviolta hieman yli 200 kilometriä. Koska puolustuslohko oli laaja, tämän takia ei tyypillistä pesäke pesäkkeeltä rakentuvaa puolustuslinjaa voitu toteuttaa. Tämä tarkoitti sitä, että puolustuksen tuli perustua ympäripuolustettaviin kenttävartioihin. Joukkojen toiminta ensimmäisen talven aikana Lokakuun puolivälin tienoilla satoi Rukajärven alueella ensilumi, joka pysyi maassa kevääseen saakka. 14. DE:n operatiivinen toimisto käski 15.10.1941 JR 10:lle, JR 31:lle ja JR 52:lle, että niiden on jatkuvasti ilmoitettava miten suot kantavat ja jäät kestävät. Talven aiheuttamiin toimenpiteisiin kuuluivat naamioinnin parantaminen, aseiden käyttökuntoon laittamista pakkasessa ja aseiden huolto. Ylimääräisten polkujen tekeminen kenttävartioiden ja etuvartiokomppanian komentopaikan välillä kiellettiin, minkä lisäksi yksiköissä järjestettiin oppitunti paleltumisvaaroista. Kun 14. D:n joukot olivat ryhmittyneet puolustukseen Ontajokilinjalle, jatkui jo hyökkäysvaiheen aikana alkanut molemminpuolinen partiotoiminta hiukan vahvistuen talven edetessä. Kaikissa yksiköissä tuli ottaa käyttöön tunnussana vartiopalveluksen aikana. Etulinjan komppanioissa oli vartiovastuussa yksi joukkue 24 tuntia kerrallaan, minkä jälkeen tapahtui vaihto. Vaihdot tehtiin yleisesti päivällä kello 12.00, mutta ne käskettiin toteuttaa salassa ja pienissä ryhmissä. Vihollisen häirintää vaikeutettiin vaihtamalla mahdollisimman usein varmistusosastojen sijoitusta, ja varmistusta tehostettiin miinoituksilla. Myös partioinnissa käytettäviä latuja pyrittiin vaihtamaan mahdollisimman usein. Vuoden 1942 alussa Rukajärven suunnan taisteluille oli tyypillistä, että ne rajoittuivat pienillä vahvuuksilla suoritettuihin hyökkäysja torjuntataisteluihin. Asemasodan, jota voitaisiin kutsua liikunta- Etulinjan aliupseerikoulut järjestyy iltapäiväpalvelukseensa 10.3.1942. (SA-kuva.fi) 8 HURTTI-UKKO 1/15 sodaksi, talvitaktiikka tuli perustumaan partiointiin, saarrostuksiin ja yllätysiskuihin vihollisen selkään ja sivustaan. Kaikkien joukkojen tehtävänä oli toteuttaa lähitiedustelua omilla lohkoillaan, jolloin tuli selvittää vihollisen asemien kulku, esteet sekä tulipesäkkeet. 14. D:n vastuualueella toteutettiin partiointia kolmella eri tavalla, näihin kuuluivat paikallispartiointi, lähipartiointi ja kaukopartiointi. 14. D:n puolustuslohkolle tehtiin partioinnin lisäksi väijytyksiä molempien osapuolien toimesta. Suomalaisilla aseistukseen niin partioissa kuin väijytyksissä kuuluivat konepistoolit ja pikakiväärit. Ongelmana miehillä väijytysasemissa oli kylmyys. Konekivääreitä käytettiin partioinneissa vähän, koska niitä ei voitu irrottaa vartiopaikoilta niiden tulivoiman ja niiden vähäisen määrän vuoksi. Jokaisella miehellä oli yleensä käytössään kahdet kengät, mutta toisia sai käyttää vain hiihdettäessä. Kovien pakkasten ajaksi vartiopaikat oli järjestettävä niin, että vartiomiehillä oli mahdollisuus liikkua muutamien satojen metrien alueella, huomioiden kuuntelun ja tähystyksen rajoitukset. Kovien pakkasten aikana oli myös lyhennettävä vartiovuoroja. Syksyn pimeyden, myrskyjen raivotessa ja lumituiskujen aikana oli vartiopaikkojen ympärillä useita ääniä. Talvella turhia hälytyksiä sattui useasti. Taisteluista vapaana olevien joukkojen ja täydennysmiesten talvikoulutus 14. D:n komentaja antoi 6.11.1941 käskyn koulutuksen järjestämisestä taisteluista vapaana olevalle henkilöstölle. Koulutus tuli aloittaa viipymättä ja siinä tuli ottaa huomioon ajankohtaiseksi tullut talvitoiminta, useista siirroista mahdollisesti aiheutuneen kurin laskemisen poistaminen, iskuryhmäntoiminnan tehokkaammaksi HURTTI-UKKO 1/15 14.Divisioonan ryhmitys 1.1.1942 ja lähiselustan varmistus 1942. (Kemppainen A: Puolustuksen järjestely ja suoritus Uhtuan ja Rukajärven suunnissa vuosina 1942–1944, Helsinki 20.7.1963, säilytyspaikka Kansallisarkiston diplomityökokoelma ) saaminen ja taistelijoiden totuttaminen uusiin tehtäviin. Koulutuksen tuli sisältää aseenkäsittelyharjoituksia, hiihtoharjoituksia, yhteistoimintaharjoituksia ja suljetun järjestyksen harjoituksia. Hiihtoharjoituksia tuli järjestää kaikille perusyksiköissä. Näissä harjoituksissa tuli käydä läpi suljetun järjestyksen harjoittelua ja avoin muodollinen koulutus, lisäksi tuli kouluttaa hyökkäystaistelua. Sukset eivät saaneet muodostua esteeksi tehokkaan lähitaistelun suorittamiselle. Täydennysmiehet toimitettiin 14. D:aan jalkaväen koulutuskeskuksista, jotka sijaitsivat Oulussa ja Kiuruvedellä. Näihin koulutuskeskuksiin miehet oli lähetetty Kainuun, Oulun, Iisalmen, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon suojeluskuntapiireistä. Kun uusi miehistö 19.12.1941 mennessä oli saapunut JR 52:n ryhmitysalueelle, aloitettiin koulu- tus välittömästi kaikissa yksiköissä. Koulutuksen tavoitteena oli saada kahden viikon aikana taistelijoiden osaaminen sille tasolla, että he pystyisivät vaikeissa korpiolosuhteissa taistelemaan kovimmissa pakkasissa. Koulutuksessa pääpaino oli aseiden käsittelyssä ja ampumakoulutuksessa. Konetuliaseiden käsittelyssä tuli ottaa huomioon pakkasesta aiheutuvat vaikutukset. Koulutukseen kuuluivat mm. ryhmittymisharjoitukset, joissa harjoiteltiin etenemistä ryhmittyneenä sekä latu- ja suuntapartion toimintaa. Liikkeellelähtöharjoituksia tuli harjoitella komppanian vahvuisilla osastoilla, ja niihin tuli sisällyttää leiriytymisharjoituksia. Lisäksi tuli kouluttaa toiminta lentokoneiden vaikutuspiirissä. Hiihtoharjoituksia tuli pitää aina 30 kilometriin saakka. Ensiapu paleltumistapauksissa sekä paleltumis- ja kylmettymisvaaran ehkäisy tuli huomioida koulutuksessa. 9 Jatkuva arviointi ja parantaminen – perusajatus – mitä se on? TT majuri Jari Pääsinniemi laatupäällikkö T osiasioiden tunnustaminen Edesmennyt kunnioitettu valtionpäämiehemme Juho Kusti Paasikivi totesi aikanaan: ”Vasta tosiasioiden rehellinen ja avoin tunnustaminen on askel Viisauteen”. Laatu on Viisautta, ja päinvastoin. Sekä laadussa että Viisaudessa on tärkeimpänä kohteena toinen ihminen – lähimmäinen – ja hänen parhaansa. Jatkuvan parantamisen portaat Juurruttaminen Kainuun prikaatissa on pyritty tosiasioiden rehelliseen ja avoimeen tunnustamiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa kuin myös ohjatussa laadunhallintatyössä. Laatutyökalupakin perusavain – avoimuus ja rehellisyys on ollut perusvaikuttimemme ja missiomme parantamistyössämme jatkuvasti. Todellinen tie laatuun Kainuun prikaatin laadun todellinen tekeminen alkoi vuonna 1999 koko organisaatiomme kattavasta vuotuisesta itsearvioinnista sekä 10 2025-2030 Jatkuvan parantamisen kulttuuri on juurtunut Kulttuurista on 2025-2030 vahvaa näyttöä Juurtumisen 2020-2025 syventäminen Juurtumisen 2013-2020 turvaaminen Jatkuva parantaminen 2010-2013 arvoksi Jatkuva parantaminen 2003-2010 Organisaation laatu alkaa siis toiminnan avoimesta ja rehellisestä arvioinnista. Jatkuvan parantamisen juurruttamisen ja henkilöstön sitouttamisen käänteentekevä perusedellytys on organisaation johdon henkilökohtainen esimerkki asettumalla itse ensimmäisenä avoimen ja rakentavan arvioinnin kohteeksi. Menettelyllä rakennetaan luottamuksen silta koko henkilöstöön. Se osoittaa johdon todellista halua kuunnella ja kuulla, mitä henkilöstö haluaa heille kertoa. Edellä kuvattua ylimmän johdon periaatetta tulee soveltaa myös organisaatioiden alayksiköiden esimiestyöhön. Erinomainen toiminta ja tuloksellisuus 3. Arvomaailma 2. Asenne asenteeksi työkalut ja 1996-2003 4. Kulttuuri valmennus 1. Motivaatio Avoin ja rehellinen vuorovaikutus siitä käynnistyneestä jatkuvasta parantamistoiminnasta. Olemme ymmärtäneet niin, että tie todelliseen laatuun ei kulje muuta kautta kuin: w selvittämällä perusteellisesti oma tila koko henkilöstön voimin itsensä tekemänä, avoimesti ja nöyrästi w arvioimalla oma tilanne osoittelematta ja syyttelemättä toisia w käynnistämällä ja ylläpitämällä jatkuva systemaattinen ja dokumentoitu parantamistoiminta sekä w seuraamalla parantamistoiminnan vaikuttavuutta tuloksiin. Kaikissa prikaatin työyksiköissä on nähdäkseni päästy itsearviointija parantamistoimintaan erittäin hyvin sisään. Myös prikaatin eri tulokset ja niiden parantuminen tukevat edellä kuvattua. Sanaisen arkun avaaminen – itsearviointitilaisuus Työyksikön itsearviointitilaisuus on henkilöstölle yksi vuoden tärkeimmistä yhteisistä tapahtumista. Se on yhteisten asioiden perusteelliseen tarkasteluun tarkoitettu työ- yksikön yhteinen hetki, jossa odotetaan kaikkien avaavan sanaisen arkkunsa. Tilaisuudessa voidaan pysähtyä arvioimaan ja keskustelemaan toimintatavoista ja niiden soveltamisen vahvuuksista ja heikkouksista sekä heikkouksien parantamisesta, siis ihan aidoista omista asioista. Tilaisuudessa tulee muistaa, että kaikkien sanoma on yhtä tärkeä riippumatta asemasta, tehtävästä tai oppiarvioista. Ensiarvoisen tärkeää on, että työyksikön henkilöstö puhuu tarkastelu- ja arviointikohdittain ensin ja esimies vasta viimeisenä. Itsearviointitilaisuudessa esimiehen tulisi asettua nöyrän kuuntelijan rooliin ja todella aidosti kuunnella ja kuulla mitä henkilöstöllä on kerrottavana. Itsearviointitilaisuuden muodostuessa puhuttelutai käskynantotilaisuudeksi on se epäonnistunut. Itsearviointi- ja parantamistyö on vasta silloin vaikuttavaa, kun kuuntelemme ja arvostamme toistem- HURTTI-UKKO 1/15 me näkemyksiä sekä pyrimme pääsemään asioista molemmin puolin hyväksyttävään lopputulokseen. Yhteisymmärrys saa aikaan merkittävää sitoutumista parantamistoimintaan ja muuhunkin tekemiseen. Motivaatioista yhä syvempään arvojen mukaiseen toimintaan – jatkuvan parantamisen kulttuuri Meidän kaikkien tulee aidosti olla terveellä tavalla ylpeitä ainutlaatuisesta koko prikaatiin juurtuneesta systemaattisesta ja syvästä itsearviointi- ja parantamisprosessista, johon lähes koko henkilöstö osallistuu vuosittain työyksiköiden laatuvastaavien johdolla. täntöön. Näin voimme jatkuvasti ja ketterästi parantaa toimintaamme ja sitä kautta ylläpitää ja parantaa saavutettua korkeaa tulostasoa. Parantamistyön rinnalla meidän tulee turvata lukuisat vahvuutemme ja menestystekijät, jotka olemme yhdessä rakentaneet pitkäjänteisen tekemisen ja palautteiden hyödyntämisen avulla. Useat prikaatin toimintatavat sekä tulokset ovat parantuneet laadunhallintatyötä tehneen osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön ansioista. Prikaatin tärkeimmät ulkoiset asiakkaat, varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet monelta osin tyytyväisiä henkilöstömme toimintaan, ja sidosryhmien palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kiitos ja ansio tuloksellisuudesta kuuluu Sinulle hyvä työystävä, jokaisen panos lopputuloksessa on ollut tärkeä! Prosessin juurruttaminen prikaatiin on kestänyt vuosikymmenen ja se on prikaatin yksi menestystekijä. Itsearviointi- ja parantamistoiminta voi pysyä elossa vain, mikäli ko. toiminnalle on olemassa aito ja jatkuva tarve. Jos aitoa tarvetta ei ole, eikä resursseja haluta käyttää, laadunhallinnan työ sammuu nopeasti ja kääpiöityy silmänlumetoiminnaksi. Kainuun prikaati on ottanut toiminnan parantamisen kulttuurin alkuaskeleet, mutta katsoo tämän kokemuksensa perusteella luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Tulevaisuuden toimintamme yhtenä peruslähtökohtana on toimia yhä paremmin löytämiemme prikaatin arvojen mukaisesti. Meillä on toiminnassamme vielä parantamisen varaa ja paljon uusia mahdollisuuksia. Tuloksellinen toiminta Prikaatissa parantamistyön tulee jatkossakin olla yhä syvenevä ja päivittäiseen arjen muuhun tekemiseen yhä paremmin integroitu asia, ei erillistä ”laatutoimintaa”. Käytännössä integrointi tarkoittaa, että havaittuihin heikkouksiin ja epäkohtiin tartutaan välittömästi ja parantamisesityksiä ja -toimintaa viedään määrätietoisesti käy- HURTTI-UKKO 1/15 11 Kainuun prikaatin historia pähkinänkuoressa w majuri Lassi Piirainen K ainuun prikaatin historia alkaa vuodesta 1626, jolloin kenttämarsalkka Kustaa Horn perusti Savon jalkaväkirykmentin, joka kunnostautui 30-vuotisessa sodassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan prikaatin historiaa pääasiassa itsenäisen Suomen ajalta. Kainuun prikaatin kantajoukko on Talvisodan jälkeen perustettu 12. Prikaati. Se muodostettiin kesän 1940 lopulla Talvisodan aikaiseen Lapin ryhmään kuuluneista joukoista. Jatkosodan alkaessa joukoista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 12, joka taisteli 6. Divisioonan osana Lapissa, Itä-Karjalassa ja Karjalan kannaksella. Rykmentti osallistui myös Lapin sotaan. Lapin sodan jälkeen vanhemmat ikäluokat kotiutettiin ja Jalkaväkirykmentti 12:sta muodostettiin 2.11.1944 Jalkaväkirykmentti 2. Muutto Kuopioon Hatsalan kasarmeille tapahtui talven ja kevään 1945 aikana. Rykmentti muutettiin 2. Prikaatiksi 1.12.1952, mutta siihen ei kyetty silloin liittämään kenttätykistöpatteristoa. Prikaatista tuli 1.1.1957 Pohjois-Savon prikaati, joka oli kuitenkin enemmän nimimuutos. Samalla joukol- 12 le määrättiin ensi kertaa sodan jälkeen kunniamarssit ja sotilasperinteet, joita sen tuli vaalia. PohjoisSavon prikaatin patteristo perustettiin Ylämyllylle 1.8.1959. Kainuun prikaati syntyi Pohjois-Savon prikaatin pohjalta 1960-luvulla. Puolustusministeriö ja Kajaanin kaupunki olivat sopineet prikaatin uudesta sijoituspaikasta vuonna 1959. Rakentaminen Hoikankankaalla alkoi ja kesti vuosia. Siirtyminen Kuopiosta Kajaaniin toteutettiin vaiheittain. Pohjois-Savon prikaatin nimi muutettiin Kainuun prikaatiksi 1.7.1966, kun Porin prikaatin patteristo siirrettiin Niinisalosta Kajaaniin ja liitettiin prikaatiin. Vuonna 1998 Puolustusvoimissa siirryttiin uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään. Kainuun prikaatista tehtiin valmiusyhtymä. Prikaatin joukkoyksiköiden ja perusyksiköiden määrä kasvoi, kun Pohjois-Suomen viestipataljoona ja Pohjan pioneeripataljoona siirrettiin Oulusta Kajaaniin ja liitettiin Kainuun prikaatiin. Prikaatin vuosipäivää vietetään 5. huhtikuuta. Tuona päivänä vuonna 1632 perinnejoukko-osasto Savon rykmentti kunnostautui 30-vuotisessa sodassa Lech-virran taistelussa. Joukkoyksiköillä on oma värikäs historiansa ja perinteensä Kuopion huoltopataljoona vaalii Kuopion aikaisia, Pohjois-Savon prikaatin ja sen edeltäjien perinteitä. Perinnejoukoksi on määrätty vuonna 1755 muodostettu Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kuopion huoltopataljoonan perinnepäivä on 12.2. Päivämäärä liittyy prikaatin siirtymiseen Kajaaniin: I pataljoona siirtyi 12.-15.2.1962 ensimmäisenä joukkona Kuopiosta Kajaaniin. Kainuun jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kainuun taisteluiden sekä jatkosodan 14. Divisioonan Rukajärven suunnan jalkaväkijoukkojen kunniakkaita perinteitä. Pataljoonan perinnejoukko on Kajaanin jääkäripataljoona (17881809). Kainuun jääkäripataljoonan perinnepäivää vietetään 13.9. Päivä juontuu 14. Divisioonan Rukajärven valtausparaatista vuodelta 1941. Pohjan pioneeripataljoona vaalii Pioneeripataljoona 5:n ja Pioneeripataljoona 15:n sekä Oulussa sodan jälkeen pioneerikoulutusta antaneiden pioneeriyksiköiden perinteitä. Pohjan pioneeripataljoona perustettiin 1.1.1990 Pohjan pioneerikomppanian rungolle ja pionee- HURTTI-UKKO 1/15 rien koulutus keskitettiin Ouluun. Pohjan pioneeripataljoona liitettiin kokonaan Kainuun prikaatiin Pohjan prikaatin lakkauttamisen yhteydessä 1.7.1998. Perinnepäivä on pioneeriaselajin perinnepäivä 25.7. - Schmardenin taistelun vuosipäivä. Kainuun prikaatin patteriston ensimmäinen osa siirtyi vuonna 1966 Niinisalosta Kajaaniin. Organisaatio muuttui Kainuun tykistörykmentiksi vuoden 1990 alusta. Oman lipun ja perinteet rykmentti sai vuonna 1995. Tykistön koulutukseen Kajaanissa ovat vaikuttaneet Pohjois-Karjalan patteriston lakkauttaminen vuonna 1991 ja Pohjanmaan tykistörykmentin lakkauttaminen vuonna 1998. Rykmentti vaalii talvisodan Kuhmon ja Suomussalmen kunniakkaiden taistelujen tykistöllisiä perinteitä. Jatkosodan perinteistä vaalitaan erityisesti 14. Divisioonan tykistön ja kranaatinheittimistön perinteitä. Kainuun tykistörykmentti viettää perinnepäivää 17.6. viestijoukkojen vuosipäivänä 5.3. Ensimmäinen viestijoukko-osasto Kenttälennätinpataljoonan aloitti aikanaan toimintansa kyseisenä päivänä Mikkelissä vuonna 1918. Lähteet: Markku Iskanius: Kainuun prikaatin historia 1626-2012 Kainuun prikaatin historian perustiedot ja perinteet Kainuun prikaatin itsenäisyyden ajan perinnejoukko-osastot 1. Karjalan rykmentti Karjalan rykmentti n:o 2 Karjalan rykmentti n:o 1 Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5 Pohjois-Savon rykmentti Pohjan rykmentti 12. Prikaati Jalkaväkirykmentti 12 Jalkaväkirykmentti 2 2. Prikaati Pohjois-Savon prikaati Kainuun prikaati 1. Erillisestä auto- ja viestikomppanioista 1.1.1989 perustettu Pohjois-Suomen viestipataljoona toimi itsenäisenä joukko-osastona 1.7.1997 saakka, jolloin se liitettiin osaksi Pohjan prikaatia. Prikaatin lakkauttamisen myötä viestipataljoona liitettiin osaksi Kainuun prikaatia 1.7.1998, toimipaikkanaan edelleen Oulu. 30.12.1998 toiminta Oulun kasarmilla oli ajettu alas ja joukkoyksikkö oli siirtynyt Kajaaniin uuteen kasarmirakennukseen. Pohjois-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää vietetään HURTTI-UKKO 1/15 13 Kainuun prikaati - Asento 2015 kalustolla, henkilöstöllä ja erikoisosaamisella. Osa henkilöstöstämme palvelee vuosittain kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. w tiedottaja Satu Hujanen Kainuun prikaati on kääntänyt varsikenkiensä asennon uuteen, puolustusvoimauudistuksen taitekohdan jälkeiseen Asentoon 2015. Muutosta on valmisteltu jo vuosia ja osa-alueita on vaiheittain käännetty uuteen muotoon jo ennen vuoden vaihdetta. Kuitenkin uuden vuoden ilotulitteiden poksahdellessa ja vanhan vuoden vaihtuessa uudeksi varsikenkien kantapäiden kolahtaminen konkretisoitui virallisesti. T akana on tuhansia suunnittelutunteja, satoja videoneuvotteluja ja kokouksia, lukemattomia excel-taulukoita, powerpointteja ja asiakirjoja, hikeä, verta ja kyyneleitä. Hiuksia on revitty ja punttia on nostettu, mutta pallo on nyt maalissa. Peli jatkuu ja taktiikkaa hiotaan edelleen - jatkuvan parantamisen toimenpitein. Nyt Kainuun prikaati on muuttunut yhden maakunnan - Kainuun varuskunnasta neljän maakunnan sotilasviranomaiseksi. Toimintaalue reilun 80 000 asukkaan Kainuusta kasvoi 1,6 miljoonan asuk- 14 kaan ja 72 kunnan laajaksi VäliSuomen alueeksi. Kainuun prikaati näkyy nyt aluetoimistojensa ansiosta Kajaanin lisäksi konkreettisesti Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. Päätehtävänä on edelleenkin varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, josta jälkimmäisen volyymiä kohotetaan tänä vuonna kohti takavuosien tasoa: noin kaksi tuhatta reserviläistä saa virkistävän kertausharjoituskutsun postilaatikkoonsa. Varusmiesten määrä ja rekrytointialue pysyy entisellään, sillä jo tähän saakka Kainuun prikaati on saanut koulutettavansa maanpuolustushenkisiltä alueilta Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Vuosittain palveluksensa aloittaa noin 2000 alokasta kahdesti vuodessa Hoikankankaalla. Koulutuksen lisäksi ylläpidämme ja kehitämme puolustusvalmiutta ja tuemme muita viranomaisia Henkilöstömäärältään prikaati on Kajaanin kolmanneksi suurin työnantaja. Hoikankankaalla työskentelee karkeasti 450 henkilöä ja aluetoimistoissa yhteensä noin 50 henkilöä. Lisäksi eri toimijat Hoikankankaalla työllistävät satakunta henkilöä. Varuskunnan vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan luo työpaikkoja myös porttien ulkopuolelle. Puolustusvoimauudistus palautti Hoikankankaalle jo menneenä vuotena Urheilukoulun toimintoja. Nuoret huippu-urheilijat voivat pääsykokeet läpäistyään palvella Kajaanissa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian tiiviin yhteistyön tukemana seuraavissa lumilajeissa: maastohiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, yhdistetyn hiihto, mäkihyppy ja lumilautailu. Seuraavat tulevaisuuden lupaukset aloittavat palveluksensa Kajaanissa 13. huhtikuuta Ampuma- ja harjoitusalueiden osalta Kainuun prikaati on saanut Kassunkurun (Kajaani) ja Vuosangan (Kuhmo) lisäksi vastuulleen Sotinpuron harjoitusalueen Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampumaradan Oulussa. Tykistö matkaa edelleen vuosittain harjoittelemaan myös Rovajärvelle, joka on Jääkäriprikaatin vastuulla oleva harjoitusalue. HURTTI-UKKO 1/15 Kainuun prikaatin toiminta-alue Rekrytointialue w Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu w 2000 varusmiestä kahdesti vuodessa w Noin 50 naista kahdesti vuodessa w Varusmiesvahvuus 2600-2700 w Noin 2000 reserviläistä vuosittain Harjoitusalueet w Vuosanka, Kuhmo w Hiukkavaara, Oulu w Kassunkuru, Kajaani w Sotinpuro, Nurmes Meri- ja maarajat w Kainuun Raja w Pohjois-Karjalan Raja (Onttolan varusmieskoulutus) w Länsi-Suomen merivartiosto Kainuun prikaati, Kajaani Puh. 0299 800 (vaihde) PL 610, 87101 Kajaani Prikaatintie 97, 87500 Kajaani [email protected] [email protected] (asiakirjat, anomukset) [email protected] (varusmiesten asiat) [email protected] (vierailupyynnöt, tapahtumat) maavoimat.fi/kaipr Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto, Oulu Asiakaspalvelunumero 0299 456 108 Hiukanreitti 40, PL 119, 90101 Oulu pohjois-pohjanmaanaluetoimisto @mil.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Toiminta-alue w Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois Pohjanmaan maakunnat w 72 kuntaa ja 1,6 miljoonaa asukasta Pohjois-Savon aluetoimisto, Kuopio Asiakaspalvelunumero 0299 435 500 Puistokatu 29, PL 1080, 70111 Kuopio [email protected] Pohjois-Savon maakunta Aluetoimistot internetissä: puolustusvoimat.fi » Asiointi HURTTI-UKKO 1/15 Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Joensuu Asiakaspalvelunumero 0299 434 434 Torikatu 36 B 2.krs, PL 28, 80101 Joensuu [email protected] Pohjois-Karjalan maakunta 15 Paikalliset yhteistyökumppanit Kajaanissa Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitos/ Kajaanin varuskunnan terveysasema Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstö Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen henkilöstö » puolustusvoimat.fi » Laitokset Ulkopuoliset Millog Oy Ajoneuvo- ja kalustohuolto » millog.fi Leijona Catering, Varuskuntaravintola Hoikanhovi Puolustushallinnon rakennuslaitos Kajaanin toimipiste Varusmiesten ja henkilöstön ruokahuolto Kiinteistöhuolto » leijonacatering.fi Kajaanin sotilaskotiyhdistys Varusmiesten vapaa-aika » sotilaskotikajaani.fi 16 Maanpuolustuskoulutusyhdistys Kainuun koulutus- ja tukiyksikkö » phrakl.fi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Vapaaehtoinen maanpuolustus Huippu- ja akatemiaurheilijoiden valmennus » mpk.fi » vuokattirukaurheiluakatemia.fi HURTTI-UKKO 1/15 Komentaja Esikuntapäällikkö Henkilöstöosasto w Johdon tukisektori w Henkilöstösektori w Suunnitteluja taloussektori Koulutusosasto Operatiivinen osasto Apulaiskomentaja Huoltoosasto w Suunnitte- w Suunnittelu- w Huollon lusektori sektori suunnitteluw Toimintaw Tiedustelusektori kykysektori ja valmius- w HuoltojärLiikunta-ala sektori jestelmän Asevelvolli- w Turvallisuusohjaussuusala sektori sektori w Tekninen w Johtamissektori järjestelmäsektori PohjoisPohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Oulu PohjoisKarjalan aluetoimisto Joensuu PohjoisSavon aluetoimisto Kuopio w Asevelvollisuus- w Asevelvollisuus- w Asevelvollisuussektori sektori sektori w Operatiivinen w Operatiivinen w Operatiivinen sektori sektori sektori Kainuun jääkäripataljoona Kuopion huoltopataljoona Kainuun tykistörykmentti Pohjan pioneeripataljoona PohjoisSuomen viestipataljoona 1. jääkärikomppania 1. erillinen autokomppania Tulenjohtoja viestipatteri Teknillinen komppania Esikuntakomppania 2. jääkärikomppania Huoltokomppania 1. tuliasemapatteri 1. pioneerikomppania 1. viestikomppania 3. jääkärikomppania Kuljetuskeskus 2. tuliasemapatteri Tiedustelukomppania Materiaalikeskus Kranaatinheitinkomppania - Jalkaväki - - Huolto - - Tykistö - HURTTI-UKKO 1/15 2. viestikomppania - Pioneeri - - Viesti - 17 Kainuun jääkäripataljoona kehittämisen kärjessä w everstiluutnantti Rainer Mäkelä M aavoimien uudistaessa taistelutapansa valittiin Kainuun prikaati pilottijoukko-osastoksi testaamaan vihreän veran ääressä laadittuja suunnitelmia. Iskevän osan eli jääkärikomppanian taistelun toteuttamisen testaaminen annettiin Kainuun jääkäripataljoonan tehtäväksi. 1 2 18 Toiminta aloitettiin jo vuonna 2011 jääkäriryhmän taistelutekniikan tutkimisella. Seuraavana vuonna siirryttiin ensin joukkueen ja jälkimmäisellä saapumiserällä komppanian taistelun testaamiseen ja tutkimiseen. Tähän mennessä testaamista on toteutettu lähinnä puolustustaistelussa. Kokemukset ovat rohkaisevia. Uusi taistelutapa on ollut uutta myös henkilökunnalle. Haasteesta 3 4 on selvitty kuitenkin kiitettävästi! Tänä vuonna aloitetaan jääkärikomppanian hyökkäyksen testaaminen uudella kokoonpanolla ja uusin menetelmin. Uutta on myös minilennokkijärjestelmän kouluttamisen aloittaminen. Kainuun jääkäripataljoona jatkaa sotakelpoisten joukkojen tuottamista Kainuun olosuhteisiin kolmen jääkärikomppanian ja tiedustelukomppanian voimin. Kuva 1. Johtamisjärjestelmien kehittymisen myötä on komppanian komentopaikalla entistä parempi tilannekuva. Tilannealiupseeri tarkastelee tilannetta MATI2-järjestelmästä. Kuva 2. Uudet kuljetusvälineet mahdollistavat muun muassa huoltokuljetukset ja haavoittuneiden evakuoinnin huonokulkuisessakin maastossa. Kuva 3. ”Vanha sotaratsu” telakuormaauto on edelleen käyttökelpoinen työkalu Kainuun korpimetsissä. Kuva 4. Viestivälineiden määrä ja laatu ovat parantuneet merkittävästi ”uudessa” jääkärikomppaniassa. Ryhmänjohtaja kertoo tilannetietoja joukkueen johtajalle lähiradionsa välityksellä. HURTTI-UKKO 1/15 Kuopion pataljoona 2015 huoltopataljoonaksi w majuri Pekka Korhonen K uopion pataljoonan nimeen lisätään vuoden 2015 alusta ”huolto”-sana, joten tunnemme jatkossa itsemme Kuopion huoltopataljoona -nimisenä. Joukkotuotannossa jatkamme edelleen meille annettujen velvoitteiden toteuttamista tuottamalla taisteluosaston tai logistiikkalaitoksen huoltokomppanian jokaisesta saapumiserästä. Lisäksi johdamme Kuopion huoltopataljoonalle annetun tehtävän mukaisesti huollon miehistökurssit ja huollon aliupseerikurssit tuottaen huollon osaajia muille Kainuun prikaatin joukkoyksiköille, Jääkäriprikaatille, Karjalan ja Lapin lennostolle ja Pohjois-Karjalan rajavartiostolle. Kuopion pataljoona on ollut mukana kehittämässä huoltokomppanian toimintatapaa ja taktiikkaa osallistuen kokeiluharjoituksiin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä ohjesääntöjen kirjoittamiseen. Vuonna 2015 osallistumme ”huolto taistelee ja tukee” -opetuspaketin tuottamiseen. Lisäksi edelleen kehitämme huoltopalveluiden ja erityisesti huollon johtamisen toimintamalleja koko maavoimille. HURTTI-UKKO Kuva: kapteeni 1/15 Kari Hiltunen LOGALJO-hankkeella varustetaan huoltokomppanioita tulevina vuosina. Vuonna 2015 ja 2016 jatkamme LOGALJO-materiaalin vastaanottoa ja vakiinnutamme materiaalin käytön koulutuksessamme. Hankkeen myötä koulutettavilla joukoillamme on niille kuuluvat laitteet ja välineet. Vuosi 2015 tuo muutoksia organisaatioomme ja toimintatapoihimme. KUPI 15 -ratkaisun myötä kunnossapitokeskuksemme siirtyy pääosin Millogin Tervolan yksikön alaisuuteen. Työtiloina Millog tulee käyttämään nykyisiä kunnossapitokeskuksen toimitiloja. Osa tiloista on pelkästään Millogin käytössä ja osaa tiloista käytämme yhteiskäytössä Millogin ja Kainuun prikaatin käyttöhuoltohenkilöstön kanssa. Kainuun prikaatiin jää seitsemän henkilöä toteuttamaan käyttöhuollon tehtäviä. Heidät on sijoitettu Kuopion huoltopataljoonan laitoksiin ja yksiköihin. Kainuun prikaatin ja Millogin välille on laadittu paikallinen yhteistyösopimus, jossa määritellään mm tilojen ja henkilöstön käyttö, työkalujen ja työvälineiden käyttö, turvallisuuteen, tietovälineisiin, ajoneuvoihin ja jokapäiväiseen elämiseen liittyviä asioita. Käyttöhuollon ja kunnossapidon väliseen määrittelyyn vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat resurssit. Se kuinka toiminta toteutetaan Kainuun prikaatissa, selvinnee alkuvuonna 2015. Vuoden 2015 tavoitteena on että asiakas ei näe toiminnassa muutoksia vaan hän saa kunnossa olevan ja palvelusturvallisen tuotteen kuten aiemminkin. Tavoitteena on tietenkin että tarpeet tuodaan esille hyvissä ajoin, jolloin asiat voidaan suunnitella ja hoitaa ennakoiden yhdessä strategisen kumppanin kanssa. Huollon järjestelyjen toteutuksen toimintakenttä laajenee Kainuun prikaatiin liitettävien aluetoimistojen myötä. Kaikkia emme kykene palvelemaan avaimet käteen -periaatteella vaan omaa vaivannäköäkin joudutte näkemään. Kuopion huoltopataljoona toteuttaa huollon järjestelyjä myös vuonna 2015 teemalla huolto taistelee ja tukee. PS. Kuopion huoltopataljoonan komentajana aloittaa 1.2.2015 EVL Janne Myller PSS. Juuri niin = se entinen prikaatin PST-mies! 19 Pohjan pioneeripataljoona 2015: Suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskus TT everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen Pohjan pioneeripataljoonan komentaja T ässä artikkelissa kuvataan tiivistetysti Pohjan pioneeripataljoonan toiminta ja keskeisimmät tehtävät vuonna 2015. Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia pioneeriaselajissa ja Kainuun prikaatissa on tarkemmin esitelty Hurtti-Ukon numerossa 2/13. Puolustusvoimauudistuksen muutokset ovat Pohjan pioneeripataljoonassa osin jo toteutettu kesän ja syksyn 2014 aikana. Pataljoonaan on siirtynyt henkilöstöä Keuruulta, osaamiskeskuksen tehtäviä toteuttava kurssiosasto on perustettu ja ensimmäiset uudet tehtävät on menestyksekkäästi toteutettu. Täysimääräisesti uudistukset astuivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen, jolloin toteutettiin viimeiset henkilöstömuutokset ja käynnistettiin ensimmäinen uusien tehtävien toteuttamisen täysi vuosi. Pohjan pioneeripataljoonan päätehtävä ei muutu - se on edelleen asevelvollisten koulutus. Pataljoona kouluttaa maavoimien reserviin suorituskykyisiä pioneerijoukkoja, joiden keskeisimpiä tehtäviä ovat suluttaminen ja liikkeenedistäminen. Ponttonijoukkojen kouluttaminen käynnistetään uudelleen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Myös kertausharjoitusten toteuttamiseen varaudutaan. Pohjan pioneeripataljoonan uusia tehtäviä ovat henkilökunnan kouluttaminen ja tutkimus- ja kehittämistehtävien toteuttaminen sekä erilaiset tukemisvelvoitteet. Pohjan pioneeripataljoonan osaamisalueita ovat suluttaminen, tienpito ja ylikulun varmentaminen. Pataljoonan vastuulla on siten näihin liittyvien henkilökunnan kurssien toteuttaminen ja kokeilutoimintaan sekä ohjesääntöjen ja oppaiden tuottamiseen osallistuminen. Henkilökunnan koulutustapahtumien osalta kadettien koulutus on aloitettu jo syksyllä 2014 toteuttamalla suluttamistekniikan perusteet -opintojakso ja liikkeenedis- tämistekniikan perusteet -opintojakso. Koulutettavien antaman palautteen perusteella koulutus on ollut laadukasta ja koulutuspaikat ovat tarkoituksenmukaisia. Koulutuspaikkoja onkin kehitetty kunnostamalla Läntinen rekiura panostustilat ja kestopäällystetyn osan sisältäväksi suluttamistieksi ja rakentamalla kokonaan uusi panostussilta ns. siltamontun läheisyyteen varuskunnan lähiharjoitusalueelle. Osaamiskeskuksen koulutuspaikkarakentamista jatketaan edelleen vuonna 2015, jolloin on suunniteltu valmistuvaksi mm. suluttamistien seuraava vaihe ja ponttonikoulutusta palveleva halli. Pohjan pioneeripataljoonan kokoonpano säilyy nykyisellään, joskin henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään. Pataljoonaa johtaa komentaja apunaan esikunta, jonka vahvuus supistetaan kahteen henkilöön. 1. Pioneerikomppania tuottaa sodan ajan pioneeriperusyksiköitä ja Teknillinen komppania kouluttaa esikunta- ja huoltoyksiköiden lisäksi ponttonijoukkoja sekä antaa pioneeriaselajin aliupseerikoulutusta. Henkilökunnan koulutuksesta ja T&K-tehtävien toteuttamisesta vastaava viiden hengen vahvuinen kurssiosasto on sijoitettu Teknilliseen komppaniaan. Vuosi 2015 tuo Pohjan pioneeripataljoonalle mielenkiintoisia haasteita ja uudenlaisia työtehtäviä, modernia kalustoa ja ”uutta verta” muualta pataljoonaan siirtyvien muodossa sekä uusia yhteistyökumppaneita. Jokaiselle riittää työsarkaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään ja osaamistaan pioneeriaselajin suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskuksen osana. 20 HURTTI-UKKO 1/15 PVUUD – PSVPUUD – Asento 2015 TT everstiluutnantti Juha Peltomäki Taisteluosaston verkko- ja palveluoperaattorin toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen viestipataljoo nan komentaja L oppujen lopuksi ei ole väliä tapahtuuko muutos puolustusvoimauudistuksen nimissä (esim. henkilöstörakenne) vai olisiko muutos tapahtunut joka tapauksessa ajan myötä (esim. turvallisuusverkkotyöasemat). Muutos aiheuttaa aina epävarmuutta ja muutosvastarintaa, mutta antaa myös mahdollisuuksia. ”The world hates change, yet it is the only thing that has brought progress” – Charles Kettering PSVP-uudistuksesta käytän tässä artikkelissa nimeä Asento 15. Omalta osaltani Asento 15 on välivaihe siirryttäessä asentoon 16. Asento 15 on aloitus kehitykselle, jonka pyrin toteuttamaan komentajakauteni aikana. Muutokseen sisältyy 7 operaatiolinjaa, joista jokainen sisältää ratkaisukohtina sekä suurempia kokonaisuuksia että nippelitason asioita – suurempia ja pienempiä voittoja. Osa ratkaisukohdista on hyvin konkreettisia ja yksiselitteisesti mitattavia, osa ”minusta tuntuu” periaatteella havaittavia. Tavoitteena on ratkaisukohtien kautta pyrkiä loppuasetelmaan: Millä tavalla PSVP on ”erilainen” pataljoona komentajakauteni jälkeen? Muutoksen aikajännettä kuvaa teema ”Vaikea 15, kivempi 16”. Teema kuvastaa vuoden 2015 suuria haasteita, mutta antaa samalla toivoa vuotta 2016 odotellessa. Taikinaa tulee ovista ja ikkunoista, joten pullaa on leivottava! Joukkotuotantoa toteutetaan HURTTI-UKKO 1/15 maksimikapasiteetilla maksimiresurssein. Valitettavasti edeltävän lauseen sanat on kirjoitettu oikein. Henkilöstökokoonpanon mukaiset maksimiresurssit eivät vain tunnu riittävän tehtävien toteuttamiseen – ja lisäksi rivivahvuus on jotakin muuta kuin kirjavahvuus. Rahat ja materiaali riittävät, aika on joskus kortilla, mutta nuo hankaluudet kyetään selättämään. Suurin haaste on henkilöstön lukumäärä yleisesti ja osaaminen joillakin erityisalueilla – erityisesti vuonna 2015. Yleinen sanonta lienee, että seuraava vuosi on helpompi tai parempi kuin edeltävä. Valitettavasti tuo sanonta harvoin pätee, mutta tällä kertaa sanonnalle on nähtävissä poikkeuksellisen paljon katetta. M18-johtamisjärjestelmä (tuossa 2 käsitettä, joita kumpaakaan ei ole määritelty yksiselitteisesti…haastava kommunikoida) etenee suunnitellulla tavalla. Harjoituksissa on ollut ilo huomata johtamisjärjestelmäalan (JOJÄ) osaamisen kasvaminen kaikissa joukkoyksiköissä. Välistä muiden aselajien JOJÄ-kieli on niin teknistä, pikkupiirteistä ja omaan toimintaan liittyvää, että meinaa olla vaikeuksia oman ymmärryksen kanssa. Näin asian tuleekin olla, koska johtamisjärjestelmän tarkoituksena on tukea tehtävän toteuttamista – johtamisjärjestelmällä ei ole arvoa itsessään. Pikku hiljaa päästään teknisesti toimivista ratkaisuista myös loppukäyttäjäystävällisiin ratkaisuihin – tämä näkökulma tahtoo joskus unohtua. Tätä lukiessa joululahjat on jaettu. Toivottavasti Kainuun prikaatin paketista löytyy TEA-alustaiset johtamispaikat siten, että niitä voidaan kevään harjoituksissa käyttää. Liikkuvuus paranee, mutta työskentelytila pienenee huomattavasti ja joistakin totutuista johtamispaikan mukavuuksista joudutaan tinkimään. ”We cannot change anything until we accept it” – Carl Jung Kiitokset yhteistyökumppaneille ja pataljoonan henkilöstölle muutoskyvystänne – M18 etenee vihuria vauhtia! Jatkossakin tarvitaan joukkoyksiköiden komentajien tukea M18-resurssien turvaamiseksi ja kehityksen ohjaamiseksi. 21 Kainuun tykistörykmentti - Asento 2015 TT everstiluutnantti Pauli Pukaralammi Kainuun tykistörykmentin komentaja V arusmiesten loppukyselyt osoittavat Kainuun tykistörykmentin olevan valmis vuoteen 2015. Tulenjohto- ja viestipatterin sekä 2. tuliasemapatterin tulokset ovat edelleen parantuneet. 1. tuliasemapatterin johtajakoulutuksen laatu on parantunut ja kokonaisuutena tulokset ovat pysyneet edellisten kyselyjen kanssa samalla tasolla. Kranaatinheitinkomppanian tulos on kehittynyt merkittävästi. Henkilökunnan työilmapiiri on korkealla tasolla. Kainuun tykistörykmentin asenne ja tahtotila on kunnossa vuoden 2015 haasteisiin. Palvelusmotivaation parantaminen jatkuu Kainuun tykistörykmentti on panostanut vahvasti parantamis- toiminnassaan varusmiesten palvelusmotivaation ylläpitämiseen. Parantamistoiminnan tulokset näkyvät myös koulutustuloksissa. Varusmiesten keskeyttämisprosentit ovat pysyneet alhaisina. esikuntaan sijoitetut kaksi koulutusupseeria ovat vahvasti mukana rykmentin koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi kolmen perusyksikön päällikkö vaihtuu vuoden vaihteessa. Varusmiesten palvelusmotivaatiota kehitetään edelleen tehostamalla ajankäyttöä, lisäämällä tietoa koulutuksessa pärjäämisestä ja panostamalla palautteeseen. Henkilökunnan omalla esimerkillä on keskeinen vaikutus palvelusmotivaation ylläpidossa. Viikko-ohjelmien laadusta huolehtimalla selkeytetään koulutusprosessia. Rykmentin joukkotuotanto kasvaa tulijaoksella. Vuosittainen koulutustuotos on patteristo ja kranaatinheitinkomppania. Lisäksi koulutetaan tulenjohtopattereita, tykistöryhmän johtoportaita ja raketinheitinpattereita. Ensimmäinen uusimuotoisen tulenjohtopatterin koulutus alkaa 115 saapumiserällä. Rykmentin tavoitteena on ollut pitää varusmiespalveluksen keskeyttämisprosentti pienenä. Laadukkaalla koulutuksella sekä kannustavalla ja tukevalla asenteella asevelvollisista on koulutettu ”itselle taistelijaparia”. Yhteistoiminnassa päällikkölääkärin kanssa katsotaan yksiköstä sopiva tehtävä viedä varusmiespalvelus päätökseen ilman palveluksen keskeytystä. Jaksamisesta huolehtiminen Henkilöstössä muutoksia Kainuun tykistörykmentissä tapahtuu henkilöstömuutoksia siirryttäessä asentoon 2015. Rykmentin esikunnan vahvuus supistuu neljään sotilaaseen. Prikaatin Rykmentin henkilökunnan työilmapiirin hyvä taso helpottaa muutoksen hallintaa. Ammattitaitoinen henkilökunta ja vahvat perinteet antavat tukevan kivijalan ponnistaa uusiin haasteisiin. Meidän esimiesten on kuitenkin kuunneltava herkällä korvalla henkilöstön jaksamista muutoksessa. Pienentynyt henkilöstömäärä, kasvava joukkotuotantovelvoite ja lisääntyvät maastovuorokaudet pakottavat esimiesjärjestelmän suunnitelmalliseen ja kuuntelevaan johtamiskulttuuriin. Rykmentti panostaa henkilöstön työhyvinvointiin toteuttamalla määrätietoista itsearviointia teemalla ”ILOA - Innostamalla, Luottamalla, Oppimaan kannustamalla, Arvostamalla”. Kainuun tykistörykmentti näkee mahdollisuuksia vuodessa 2015 22 HURTTI-UKKO 1/15 Poimintoja prikaatin killan taipaleelta TT Heikki Visti puheenjohtaja K ilta perustettiin Kuopiossa 5.4.1962. Tuolloin nimeksi tuli Pohjois-Savon prikaatin kilta ry. Prikaatin aloitettua siirtymisen Kajaaniin perustettiin myös killan paikallisosasto Kajaaniin 9.5.1962. Killan kotipaikaksi Kajaani tuli 16.5.1965. Eri nimenmuutosten kautta nimeksi tuli Kainuun prikaatin kilta ry 14.3.1971. Kilta on joukko-osasto kilta ja kuuluu jäsenyhdistyksenä Pohjois-Suomen kiltapiiriin ja Maanpuolustuskiltojen liittoon. Hurtti-Ukko lehti Kilta halusi perustaa 1960-luvun alussa oman kiltalehden. Ensimmäinen numero ilmestyi nimellä Jahvetti vuonna 1962 killan toimiessa lehden kustantajana. Vaikka intoa riitti, niin taloudelliset ja toimitukselliset resurssit olivat rajalliset. Tästä huolimatta lehti kuitenkin ilmestyi vuosittain nimen ja toimituskunnan kokoonpanon vaihdellessa. Vuonna 1978 lehden nimeksi tuli Hurtti-Ukko. Nykyisin lehti on Kainuun prikaatin joukko-osastolehti. Lehden toimituskunnan muodostavat prikaatin esikuntapäällikkö, prikaatin tiedottaja ja killan puheenjohtaja. Lehdellä on nyt menossa 53. vuosikerta. Muistokivet ja perinnehuone Syksyllä 1962 kilta anoi Puolustusministeriöltä lupaa pystyttää muistokivi Kuopion kasarmialueelle Hatsalanpuistoon. Lupa myönnettiin ja kivi paljastettiin juhlallisesti prikaatin lähtöparaatin yhteydessä 9.6.1963. HURTTI-UKKO 1/15 Heti prikaatin siirryttyä Kajaaniin viritettiin keskustelu muistokivestä Kajaaniin. Tuolloin varojen puute esti hankkeen toteutumisen. Vuonna 1980 kilta teki uuden aloitteen prikaatille. Toive toteutui vuonna 1982. Kivi sijoitettiin prikaatin urheilukentän kupeelle ja se paljastettiin Rukajärven suunnan veteraanien kesäjuhlassa 29.5.1982. Kivessä yhdistyvät Pohjois-Savon ja Kainuun prikaatin kunniakkaat sotilasperinteet. Nykyisin kivi sijaitsee kasarmi 2:n kentän läheisyydessä. Vuonna 1974 kilta esitti prikaatin johdolle perinnehuoneen perustamista prikaatin tiloihin. Prikaatin johto suhtautui asiaan myönteisesti ja perinnetila löytyi silloisen esikunnan tiloista. Perinnehuone vihittiin virallisesti prikaatin vuosipäivänä 5.4.1978. Nykyisin pääosa perinnemateriaalista on sijoitettu joukkoyksiköiden esikuntien aulatiloihin. Kiltakorsu ja -sauna Kilta rakensi talkootyönä yhteistyökumppaneidensa tukemana vuonna 1994 Kiltakorsun. Korsu on kopio prikaatimme entisen komentajan eversti Erkki Koiviston rintamakorsusta joka sijaitsi Rukajärvellä Tunkuan tien suunnassa. Pari vuotta myöhemmin kilta pystytti korsun viereen hirsisen saunan. Ne luovutettiin prikaatin käyttöön edustustiloiksi. Vuosi sitten prikaati remontoi tilat vastaamaan paremmin nykyistä käyttötarkoitusta. Markku Iskaniuksen kirjoittama ja killan kustantama Kainuun prikaatin historia 1626-2012 -teos. Työtä varusmiesten hyväksi yli 50 vuotta Killan tärkeimpänä tehtävänä on koko sen toiminnan ajan ollut prikaatissa palvelevien varusmiesten maanpuolustustahdon sekä palvelusmotivaation ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä heidän palvelusviihtyvyyden edistäminen. Tämä työ jatkuu ja monipuolistuu edelleen. Kainuun prikaatin historia Kilta kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan saamastaan henkisestä ja taloudellisesta tuesta. Toivotamme kaikille lukijoille hyvää alkanutta uutta vuotta. Killan pitkäaikainen haave prikaatimme historian kirjoittamisesta toteutui vuonna 2012. Tuolloin julkaistiin prikaatin vuosipäivänä eversti, sotatieteiden tohtori Lähteet: Mauri Katavisto, KaiPr Kilta ry 30 vuotta 1962-1992 Markku Iskanius, Kainuun prikaatin historia 1626-2012 23 Heinuvaaran muistomerkin aitaaminen K ainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry, Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry ja PohjoisKarjalan Tykistökilta ry pystyttivät vuonna 2012 Rovajärven Heinuvaaraan muistomerkin perinnejoukkojensa kunniaksi. Työ saatiin tuolloin siihen valmiusasteeseen, mikä oli tavoitekin. Kuitenkin tuolloin sovittiin, että muistomerkki aidataan myöhemmin. Nyt, alkutalvella 2014 sen aika tuli ja aitaaminen toteutettiin kiltalaisten talkootyönä. Lapiohommien ohessa kiltalaiset ehtivät tutustumaan alueellisen tykistöharjoituksen joukkoihin ja seuraamaan ammuntaa tulipatterissa, jonka kalustona oli 130K54 uusimmalla johtamiskalustolla maustettuna. Tutustuimme myös sääaseman toimintaan, jossa Tykistöprikaatin ammattitaitoiset säämiehet esittelivät luotauskaluston m200. Viikonloppuun mahtui myös saunomista ja vapaata illanviettoa, jossa vaihdettiin tämän päivän kuulumisia ja muisteltiin minkälaisia harjoitukset olivat aiemmin Rovajärvellä. Tämän talkootyön päätteeksi päätimme jatkaa muistomerkin ympäristön maisemointia lähitulevaisuudessa. Liikkuessanne pohjoisessa, käykääpä katsomassa muistomerkkiä Heinuvaarassa! Rukajärven suunnan paikannimet ”suomeksi” Hakuteoksen vuoden 1935 venäläisiä karttoja käytettiin rintamalla koko jatkosodan ajan. Kartat oli saatu sotasaaliina talvisodassa, ja niistä otettiin kopioita omiin käyttötarkoituksiin. Sotatoimet, peitepiirrokset, partio- ja taistelukertomukset sekä paikanmääritykset tehtiin näiden karttojen avulla. Karttakirja pitää sisällään karttalehdet 14. Divisioonan varsinaiselta toiminta-alueelta, hyökkäys- ja vetäytymisvaiheen Klyyssinvaara-Porajärvi-Paatene-suunnasta sekä partiointialueesta Murmanskin radalle saakka, yhteensä 96 A4-karttasivua. Kirjallisuudessa, sotapäiväkirjoissa ja niiden liitteissä käytettiin vaihtelevasti suomenkielisiä paikannimiä, jotka olivat vakiintuneita nimiä Itä-Karjalan 1930-luvun kar- 24 toista, sota-aikana suomennettuja tai suomalaisten itse antamia nimiä. Samasta paikasta oli useita nimen kirjoitusmuotoja, joista tämän kirjan karttalehdille on valittu oletettu eniten käytetty nimi ja muut nimet löytyvät hakemiston huom-sarakkeesta. Karttakirjasta löytyy 765 suomennettua paikannimeä, joista 200 kylää, 400 järveä, 80 jokea ja 85 muuta paikkaa. Hakemistosta löytyy jokaiselle paikannimelle kartan numero, sijaintikoordinaatti, kirjan sivunumero, muut käytetyt nimet, muut huomiot ja alkuperäinen venäjänkielinen nimi sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin. Karttakirja on verraton apuväline 14. Divisioonan alueen sotahistorian lukemiseen ja tutkimiseen. Kirjojen, sotapäiväkirjojen ja partiokertomuksien tekstit ja maastokohdat avautuvat uudella tavalla, kun voit seurata niitä karttakirjan avulla. Kirjasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Kainuun Tykistö- ja Heittimistökiltaan ([email protected] tai kaithkilta.fi). Venäläinen Itä-Karjalan topografinen kartasto 1:100 000 vuodelta 1935 14.Divisioonan toiminta-alueelta , ”Suomennettu versio”. Toimittanut Antti Haapalainen, julkaisija Rukajärven suunnan historiayhdistys ry 2014. 136 värisivua, koko 230x317 mm, ISBN 978-95267950-2-7 HURTTI-UKKO 1/15 Perinteitä vaalimassa TT varapuheenjohtaja Jari Jurvanen Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry. P erinnetyö yksi tärkeimmistä tehtävistä, joka on määritelty useimpien kiltojen toimintasuunnitelmaan. Perinnetiedon välittäminen nuoremmille sukupolville on ensiarvoisen tärkeää siksi, etteivät isiemme uhraukset ja saavutukset jäisi vain kirjaimiksi lukemattomien kirjojen kansien väliin. Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta vaalii mm. Kontiorannasta lähteneiden JR9:n taistelijoiden kunniakkaita perinteitä. JR9veljien muodostama perinneosasto kuuluu kiinteänä osana pääkiltaan ja järjestää omia tapahtumia veljien jaksamista kuunnellen. Kerran kuussa järjestettävät aamukahvitilaisuudet kokoavat virkeimmät veteraanit yhteen. Tilaisuuden ohjelmassa on joko esitelmätilaisuus tai vaihtoehtoisesti vierailu jossakin mielenkiintoisessa kohteessa. Juhlia tärkeämpää on kuitenkin veteraaneille ja heidän läheisilleen tarjottu kuntoutusmahdollisuus. Tämän mahdollistavat muutamat hienot yhteistyökumppanit sekä heidän lahjoitusvaransa. Yksi killan perinnetyön muodoista on myös vuosittain järjestettävä Maanpuolustusjuhla. Juhlan tarkoituksena on järjestää yläkoululaisille mahdollisuus tavata veteraaneja. Juhla on kiertänyt vuosien saatossa kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ja ajatuksena olisi tarjota HURTTI-UKKO 1/15 juhlaa myös koko aluetoimistomme kutsunta-alueelle. 23. Maanpuolustusjuhla järjestettiin Polvijärven vapaa-aikatalossa 26. päivä syyskuuta 2014 yhdessä JR9 perinneosaston ja Polvijärven kunnan kanssa. Juhlaan osallistuivat reilut sata kutsuvierasta sekä Polvijärven yläkoulun ja lukion oppilaat. Rakuunasoittokunta ja koulun omat solistit toivat juhlaan omaleimaista arvokkuutta. Juhlapuheen pitäjäksi oli kutsuttu PohjoisKarjalan rajavartioston komentaja eversti Olli Lampinen. Juhla onnistuikin erinomaisesti ja sai hyvää palautetta osallistujilta. Vuonna 2015 vuorossa on Tohmajärvi 2. lokakuuta. Laittakaahan jo valmiiksi kalenteriin. Tätä tekstiä kirjoittaessa huristelen junalla kohti Helsinkiä. Olen toiminut kaksi vuotta Itäisen Suomen maanpuolustusväen sekä samalla Karjalanpoikien Killan piiriedustajana Maanpuolustuskiltojenliiton hallituksessa. Liitto toimii maanpuolustuskiltojen edunvalvojana, tuottaa palveluja kiltojen käyttöön ja jakaa apurahoja koulutukseen sekä maanpuolustustoimintaan. Liitto myöntää ja esittää hakemusten perusteella niin omia kuin valtiollisia kunniamerkkejä ansioituneille jäsenkiltalaisille. Liitto on mukana RES ja RUL kanssa uudessa yhteisessä jäsenrekisterijärjestelmässä. Maanpuolustuskiltojenliiton painopistealueet vuonna 2015: w aselajikoulutuksen aloittaminen, tukeminen ja kehittäminen yhdessä MPK:n kanssa w uuden jäsenrekisterijärjestelmän käyttöönotto ja koulutus w kenttätyö kiltapiireissä ja killoissa sekä kannustetaan kiltapiirejä ja kiltoja edistämään keskinäistä alueellista yhteistyötä w liittojen (MPKL, RES, RUL) yhteistyön jatkaminen Otathan siis rohkeasti yhteyttä, jos haluat viestittää ajatuksia liiton suuntaan. Lopuksi mainostan vielä killan uusia nettisivuja. Käykäähän kurkkaamassa pkpkilta.fi. Sivuilta saat nopeasti ennakkotietoa tulevista tapahtumista, valokuvia sekä voit lukea kaikki ilmestyneet Karjalan Jääkäri- ja Korpisoturilehdet. Onnellista uutta vuotta toivottaen! 25 Reserviläiskoulutus on velvollisuutta, vapaaehtoisuutta ja omatoimisuutta Sijoitetun reservin osaaminen ja toimintakyky perustuu jatkossa kolmelle pilarille: kertausharjoituksiin, vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen ja siviiliosaamisen hyödyntämiseen. Näitä kaikkia väyliä käyttäen aktiiviselle ja osaavalle reserviläiselle löytyy koulutus- ja urapolkuja edetä aina vaativimpiin SA-tehtäviin saakka. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutus- ja tukiyksikkö tarjoaa myös mahdollisuuden johto-, kouluttaja- tai tukitehtäviin. Kouluttajana toimittuaan sekä kouluttaja- ja aselajikoulutuksia suoritettuaan reserviläinen voi pätevöityä tehtävässään niin, että hänet voidaan sijoittaa. Suunnitelma vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi Puolustusvoimat on maanpuolustusjärjestöjen kanssa laatinut suunnitelman reservin kouluttamisesta ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä. Suunnitelmassa määriteltiin tehtävät puolustusvoimille ja esitykset MPK:n sekä reserviläis- ja maan- 26 Asevelvollisuutta vahvistavat toimenpiteet Suunnitelma reservin koulutuksen ja VMP-koulutuksen kehittämiseksi Kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset - Sotilaallinen koulutus, sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Poikkeusolojen joukkojen korkea koulutustaso, taistelijoiden hyvä osaaminen ja toimintakyky Vapaaehtoinen maanpuolustus T ästä vuodesta 2015 alkaen puolustusvoimat kouluttaa kertausharjoituksissa vuosittain 18000 reserviläistä. Vaikka kasvua edellisiin vuosiin verrattuna onkin tullut reippaasti, tämä ei riitä koko sijoitetun reservin osaamisen ylläpitämiseksi. Vapaaehtoiselle koulutukselle on siis tarvetta edelleen ja painopiste on paikallisjoukkojen koulutuksessa. Asevelvollisten koulutusjärjestelmän kokonaisuus Siviiliosaaminen, krihakokemus ja omaehtoinen osaamisen kehittäminen TT Timo Toivonen Kainuun koulutus- ja tukiyksikönpäällikkö Asevelvollisuusaika 43 vuotta Ikä 18-60 vuotta Kertausharjoitukset ups, au 100 vrk miehistö 75/40 vrk Varusmieskoulutus 347, 255 tai 165 vrk Laadukas varusmieskoulutus Suomen koulutusjärjestelmä Kansalaisten maanpuolustustahto Grafiikka: Pääesikunta/Henkilöstöosasto Reserviläisten määrä, tavoite puolustusjärjestöjen tehtäviksi. MPK:lle esitetyt tehtävät liittyvät mm. riittävän kouluttajamäärän rekrytoimiseen ja puolustusvoimien kanssa tehdyn tilaussopimuksen mukaisen koulutuksen tuottamiseen sekä koulutuksen laadunvalvontaan. Tavoitteena on siis saada koulutuskykymme ja toiminnan laatumme puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi. Ensimmäiset toimenpiteet on jo suoritettu, mutta koko tehtäväkentän toteuttaminen suunnitellusti kaikissa koulutus- ja tukiyksiköissämme vaatinee aikaa joitakin vuosia. Esimerkiksi puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän suunnitelma on tehty sekä kurssien itsearviointeja suoritettu. Reserviläisten koulutusvrk:t, tavoite Myös PVMOODLE-koulutustiloja on käytetty koulutuksessa ja sen arvioinnissa. Toisaalta resurssimme kouluttaa henkilöstöä ja joukkoja suunniteltuihin poikkeusolojen kokoonpanoihin on vielä vajaa, mutta 1600 tehtäväänsä koulutetun sotilaskouluttajan tavoite kuitenkin on saavutettavissa. Tavoitteenamme on kyky kouluttaa vuosittain 25000 reserviläistä ja antaa heille koulutusta 50000 vuorokauden verran sisältäen sekä puolustusvoimien tilaaman kuin omaehtoisen koulutuksen. Uusista koulutuksen kehittämissuunnitelmista huolimatta ja aikaisempien vuosien koulutusmäärien perusteella uskon tavoitteen olevan realistisen. HURTTI-UKKO 1/15 Jäsenistö kuntoilee w Olavi Ala-Hiiro H eikinhallin avarassa liikuntasalista kantautuu iloinen puheensorina. Kajaanin Kiehiset ry:n paikalle saapuneet jäsenet venyttelevät jäseniään liikuntamattojensa äärellä pyöritellen jumpassa tarvittavia keppejä. Jo runsaat kymmenen vuotta keppijumppaa vetänyt Timo Kaikkonen kirjailee osallistujia listalleen. Maanantaisin kokoontuvaan keppijumppaan on osallistunut aktiivisesti 20–30 jäsentä. Fyysisen kunnon merkitys on tälle joukolle merkittävä juttu. Veteraaniurheilijamme Kunto Viiru on osallistunut tapahtumaan aina, kun se on sopinut korkeushyppyyn vihkiytyneen miehen harjoitus- ja kilpailukalenteriin. Merkillepantavaa on naispuolisten jäsentemme/puolisoiden aktiivisuus. Tämänkin jutun kuvaushetkellä heitä oli enemmistö huolehtimassa omasta lihaskunnostaan. Olosuhteet Heikinhallissa ovat hyvät ja uimahallin sekä saunan käyttö jumpan jälkeen antavat viimeistään virkistävän tunteen jokaisen kehoon. notkaan säät ja kierroksen jälkeen pidetty hartaustilaisuus Valon kappelissa on joka kerta pysäyttänyt osallistujat ajattelemaan elämän kiertokulkua. Talvisodan päättymisestä 75-vuotta Olemme osallistuneet vuosien ajan Suomussalmella järjestettyyn Talvisodan päättymisen vuosipäivän tilaisuuksiin. Myös Kajaanissa järjestettiin vaikuttava tilaisuus, johon järjestäjät olivat saaneet runsaan kajaanilaisyleisön seuraamaan ohjelmaa. Timo Kaikkonen pistää kiehiset liikkumaan. Uskon jäsentemme myös tulevana muistopäivänä 13.3.2015 osallistuvan tilaisuuksiin runsaslukuisasti. Yhdistyksemme esittää kiitoksensa Kainuun prikaatille ja kaikille yhteistyökumppaneille yhteistyöstä. Toimimme edelleen positiivisessa maanpuolustushengessä ja toivotamme kaikille rauhallista ja toimeliasta alkanutta vuotta 2015. Kunto Viiru jumppaa aina kun kalenteri sallii. Jäsenistömme ottaa kiitollisena vastaan prikaatin tarjoaman mahdollisuuden yhdessäoloon liikunnallisissa merkeissä. Kynttilöiden sytytys kiehishaudoille Perinteisesti myös viime syyskuussa kiersimme Kajaanin hautausmailla sytyttäen kynttilät poisnukkuneiden palvelustovereiden haudoille. Muistelut palvelusaikaisista tositapahtumista ja tarinoista on muutamin lausein kerrattu läsnäolijoille jo neljäntoista vuoden ajan. Tilaisuutta eivät ole haitanneet huo- HURTTI-UKKO 1/15 Keppijumppa vetreyttää kiehisiä. 27 Toivo V. Narva – 14.divisioonan TK-mies Rukajärvellä TT Raine Narva Toivo V. Narvan poika 1938-40 30.11.1939 alkanut talvisota katkaisi urheilutoimittaja Toivo V. Narvan lehtimiesuran ja hänestä tuli sodan rintamakirjeenvaihtaja eli TK-mies. Jo vuotta aikaisemmin - ikään kuin aavistaen mitä tuleman piti - päämaja järjesti tiedotusalan ammattilaisille kertausharjoituksia, joihin myös toimittaja Narva osallistui. Samalla hänelle tehtiin tiettäväksi, mikä olisi hänen toimenkuvansa tulevassa sodassa. Valmistautuminen sotaan alkoi lokakuussa 1939, jolloin sotilaspiirin esikunnasta tuli korpraali Toivo V. Narvalle ”Käsky saapua reservin ylimääräisiin harjoituksiin heti”. Käsky oli annettu 13.10.1939 klo 20:40. Sen mukaan hänen tuli matkustaa suorinta tietä Viipuriin, jossa hän oli päämajan tiedotusosaston palveluksessa YH-ajan. Talvisodan alussa TK-mies Narva toimi ensin Länsi-Kannaksella, josta hänet 2.1.1940 lähetettiin reserviupseerikurssille Niinisaloon. Upseeripulasta johtuen osa kurssilaisista komennettiin 8.3. kesken kurssin takaisin rintamalle. Rintamalle asti vänrikki Narva ei kuitenkaan enää ehtinyt ennen aselepoa 13.3.1940. 1941-44 Välirauhan ajaksi Toivo V. Narva palasi Urheilulehden toimitukseen, kunnes tuli uusi kutsu palvelukseen 18.6.1941 - alkoi jatkosota. Ensimmäinen pesti tiedotusupseerina oli sekin Karjalan 28 Kannaksella Vallilan rykmentin mukana. Marraskuussa 11.11.1941 hän sai komennuksen Rukajärvelle kenraali Raappanan ”korpidivisioonaan” – lähemmin JR 10:n tiedotusupseeriksi. Karjalan korvessa kuluivatkin seuraavat vuodet aina kesään 1944 asti. Elo-syyskuussa 1944 hän kirjoitti ja kuvasi sodan viimeisiä taisteluita Tolvajärvellä sekä rauhantekoa rajalla. TK-mies Toivo V. Narva kotiutettiin 10.10.1944. TK-miehet olivat suoraan päämajan alaisia. Heidän tehtäväkseen oli annettu omien sotatoimien kuvaaminen kotirintamalle sekä raporttien kirjoittaminen päämajalle. Jatkosodassa heitä oli mukana kaikkiaan 210 miestä. Luutnantti Toivo V. Narva oli yksi tuotteliaimmista: hänen kirjoittamiaan juttuja on julkaistu valtakunnan ykköslehdissä 97 kpl ja lisäksi löytyy päämajan salaisiksi leimaamia raportteja 37 kpl. Sota-arkku Isäni kuoleman jälkeen (1990) hänen jäämistönsä, mukaan lukien sota-arkku varastoitiin lapsuu- denkotini vintille Loimaalle. Tiesin sota-arkun olemassaolosta ja sen sisällöstäkin, mutta en osannut aavistaakaan, että arkussa olevia valokuvia ei ole muualla. Sotakuva-arkiston avautuessa keväällä 2013 ihmettelin, ettei isäni ottamia kuvia ollut esillä enempää kuin 66 kpl. Sota-arkussa kuvia on yli 600 kuvateksteineen. Kuvien joukossa on mm. 57 ennennäkemätöntä kuvaa tammikuussa 1942 tehdystä kaukopartioretkestä Muurmannin radalle. Tästä Mai Guban retkestä on kirjoitettu paljonkin, mutta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Arkku osoittautuikin Rukajärven suunnan sotahistorian kannalta oikeaksi aarrearkuksi. HURTTI-UKKO 1/15 Sotilaskotitoiminta: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä TT Maarit Rautiainen puheenjohtaja 01.01.2015 Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry Vapaa-aikansa voi käyttää monella tavalla. Omalla kohdallani vapaa-ajan käyttö on viime vuosina suuntautunut Sotilaskodin suuntaan. Olen neljän lapsen äiti, ja lasten ollessa pieniä ajattelin, että voisin tehdä jotain erilaista sitten kun lapset eivät tarvitse minua jatkuvasti. O lin pitkään pohtinut sotilaskotisisaren tehtävää omalle kohdalleni soveltuvana vapaaehtoisena maanpuolustustyönä. Lopullisen sykäyksen asiaan antoi silloisen MPK ry:n Kansalaisen turvakurssi, jonka yhtenä osiona oli sotilaskotisisartoiminnan esittely. Pian kurssin jälkeen jätin oman hakemukseni Kajaanin sotilaskotiyhdistykseen. Kainuun Digikuvapiste Oy toteutui keväällä 1997, jolloin olin sopinut silloisen ryhmäpäällikköni Anja Salmen kanssa tutustumisesta tiloihin ja toimintaan. Anja oli kovin pahoillaan käyntimme osumisesta yhdistyksen vuosikokouksen iltaan, mitä hän ei ollut muistanut sopiessaan käynnin ajankohtaa. Itse olin enemmänkin tyytyväinen ajankohdasta, koska nythän pääsin näkemään yhdistyksen kokokuvan, kuulemaan enemmänkin kuin tarjoilun toimintaa kahviossa ja tapaamaan suuren joukon yhdistyksen muita sisaria. Illasta jäi mieleeni hyvä tunnelma ja että olin tervetullut sisareksi. Antoisaa työtä Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen toiminta on kahvilatoiminnan osalta järjestäytynyt ryhmäpäälliköiden vastuulla oleviin päivystysiltoihin. Kullakin päälliköllä on vastuullaan keskimäärin kaksi iltaa kuukaudessa, joille illoille päällikkö sopii ryhmänsä kesken päivystysvuoroon tulevat sisaret. Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen johtokunnassa työskentely on tullut viime vuosien aikana tutuksi. Olen saanut kantaa vastuuta varapuheenjohtajan ja työsuojelupäällikön tehtävästä. Lisäksi olen toiminut oman tarjoiluryhmäni päällikkönä ja myös tarjoilujaoston päällikkönä. Tiivistän tunnelman yhteen lauseeseen: työ on ollut antoisaa. Työskentely erilaisissa tehtävissä on antanut paitsi mielekästä ja tarkoituksellista tekemistä vapaa-ajalle myös paljon uusia tuttavuuksia ja kokemuksia sekä uusia näkökulmia asioihin. Ensimmäinen käyntini Sotilaskotiin jäseneksi hyväksymisen jälkeen Vuoden 2015 alussa aloittavana puheenjohtajana koen oleva- HURTTI-UKKO 1/15 ni haasteiden edessä. Kainuun prikaatin koko varusmieskouluttajana ja reservin kertausharjoitusten järjestäjänä tuottaa myös Sotilaskodin palveluille tarvetta ja kysyntää niin kiinteässä sotilaskodissa, leirisotilaskodeissa ja maastossa. Tämä merkitsee yhdistyksemme asettamien arvojen: yhteisöllisyyden, osaamisen ja itsensä kehittämisen sekä iloisuuden ja palvelualttiuden korostumista. Pyrimme turvaamaan riittävän sisartyövoiman ja vakituisen henkilökunnan riittävyyden tietäessämme ennakkoon palveltavien asiakkaiden määrän. Erityisen lujilla olemme varusmiesten kotiutuessa ja uusien varusmiesten astuessa palvelukseen. Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Puheenjohtajan tehtävässä en ole yksin. Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen sisaret ovat taitavia, osaavia ja kekseliäitä. Sotilaskodissa kehitämme omaa osaamistamme ja pidämme tuotevalikoiman ajantasaisena. Toivon hyvän yhteistyön jatkuvan edelleen niin Puolustusvoimien kuin sidosryhmien kanssa. 29 Varusmiestoimikunnalla uusi tupa täynnä TT alikersantit Tapio Kurkinen, Jani Hartikainen ja Juuso Pekkala Varusmiestoimikunta 2/14 T ervehdys kaikille täältä varusmiestoimikunnalta. Tätä kirjoittaessamme, toimikautemme alkaa olla ohi ja pian on aika uuden toimikunnan ottaa ohjat. Puoli vuotta on hujahtanut silmänräpäyksessä. Muistamme kesän saapumiserän palveluksenastumisen kuin eilisen päivän, mutta olemme kasvaneet ja kehittyneet paljon siitä päivästä. Vielä tähänkin päivään opimme koko ajan jotakin uutta. Tuttua ja turvallista Varusmiestoimikunta, tuttavallisemmin VMTK, on löytänyt paikkansa uusissa toimitiloissa kevään muuton jälkeen. Tilojen ja huoneiden toimivinta järjestystä ollaan haettu syksyn aikana useampaan otteeseen ja hyvää palautetta ollaan saatu. Vanhaan tapaan toimitiloissa voi käydä viettämässä vapaa-aikaa soitinten, pelikonsolien ja tietokoneiden parissa. Maavoimien komentajaa kenraaliluutnantti Seppo Toivosta, joka on myös toiminut Kainuun prikaatin komentajana vuosina 2003-2005. Tapaaminen oli todella mieleenpainuva. Ei ole kovin usein kolmea kenraalia nähty yhtä aikaa varusmiestoimikunnan tiloissa. Marraskuun puolella prikaatilla vieraili Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen seurueineen. Toimikunta oli mukana esittelemässä piispalle varusmiesten liikuntamahdollisuuksia ja tottumuksia. Varusmiestoimikunta 2/14 kiittää ja kuittaa Erityiskiitokset kaikesta tuesta esimiehillemme yliluutnantti Heikki Vänskälle sekä ylikersantti Jari Savolaiselle. Teidän kanssanne työskentely on ollut helppoa ja teiltä on saanut tukea ja vastauksia päivän kinkkisiin kysymyksiin. Haluamme myös kiittää sotilaskotia, joka on ystävällisesti kustantanut toimikauden aikana monet hankinnat, sekä perinteisen kotiuttamiskonsertin. Kiitos kuuluu myös prikaatin tiedottajalle Satu Hujaselle, sotilaspastori Penna Parviaiselle, kenttärovasti Jouni Parviaiselle, sekä sosiaalikuraattoreille Piia Huttuselle ja Merja Kompalle. Emme missään tapauksessa halua syrjiä ketään, joten kiitämme tasapuolisesti myös jokaista varusmiestä ja henkilökuntaan kuuluvaa, joka palvelee prikaatissamme. Viimeinen kiitos kuuluu kuitenkin Sinulle kun olet lukenut tämän artikkelin. Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä, miten paljon varusmiehet viettävät aikaa tiloissamme. Arkiiltoina tilat ovat tupaten täynnä ja sen kuulee myös ulos asti. Sekä varusmiesten liikuntakerhot että lomakyydit ovat pyörineet vanhaan turvalliseen malliin. Liikuntakerhojen kävijämäärät ovat nousussa ja erityisesti sulkapallo on ollut varusmiesten mieleen. Uutta ja jännittävää Toimikunnan tehtävissä olemme päässeet muun muassa tapaamaan 30 HURTTI-UKKO 1/15 Osumat ja iskemät Läänin komentaja hyvästeli joukkonsa Pohjois-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila (oik.) hyvästeli joukkonsa Kajaanissa marraskuun lopussa. Tuomisinaan prikaatikenraali Jukka Sonniselle hänellä oli taidetta läänin esikunnan tiloista: Kärkimies-maalaus löytää arvoisensa paikan prikaatista. Ensimmäiset huippuurheilijat palveluksessa Urheilukoulun lumilajien yksilöurheilijat aloittivat palveluksensa Hoikankankaalla kesäkuun alussa. Kotiväenpäivänä läheiset perehtyivät tarkoin olosuhteisiin varuskunnassa ja valapäivää vietettiin itseoikeutetusti Vuokatissa, jossa valakaavan esilukijana toimi Tapio Räisänen, ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari ja Kainuun prikaatissa palveluksensa suorittanut urheilija. Jylhä tutustui Urheilukoulun toimintoihin Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä perehtyi syksyllä lumilajien huippuurheilijoiden olosuhteisiin prikaatilla. Hän sai tiiviin paketin Urheilukoulun toiminnasta Kainuussa, tutustui tiloihin ja tapasi myös paikalla olleita varusmiespalvelustaan suorittavia urheilijoita. HURTTI-UKKO 1/15 31 Jääkärit valalla Ilomantsissa Jääkäripataljoonan alokkaat viettivät valapäivää helteisessä Ilomantsissa. Paikkakunnalla vietettiin samana viikonloppuna Ilomantsin taistelujen 70-vuotisjuhlaa ja jääkäreiden valatilaisuus perjantaina puolilta päivin aloitti paikkakunnan superviikonlopun itseoikeutetusti. Ilmavoimat harjoitteli Nuasjärvellä Ilmavoimat harjoitteli ensimmäistä kertaa Kajaanissa Nuasjärvellä Pohjan pioneeripataljoonan tukemana. Kolmeviikkoisen pelastau- tumisharjoituksen kokemukset antavat olettaa, että sotaväen lentäviä joukkoja nähdään Nuaksen laineilla tulevaisuudessakin. Vimpelinlaakso valavieraita täynnä Jääkäreiden valapäivän jälkeen loput prikaatin alokkaista olivat valalla kotikaupungissa, Vimpelinlaakson urheilustadionilla - helteen yhä jatkuessa. Juomavettä tarjoiltiin yleisölle, sotilaskoti palveli ja hernekeitto maistui helteestä huolimatta paahtavalla kentällä. 32 HURTTI-UKKO 1/15 Pelastusta harjoiteltiin pioneeritiellä Pelastusviranomaisten yhteisessä harjoituksessa pioneeritiellä elokuussa ei ollut kyse pelkästään ajoneuvoonnettomuudesta, vaan lisämausteita antoi mukana ollut kuvitteellinen radioaktiivinen aine. Ennen varsinaisiin pelastustoimiin ryhtymistä piti siis selvittää oma suojautuminen vaaralliselta aineelta ja uhrien asianmukainen käsittely ennen evakuoimista alueelta. Pioneerikalustoa esteltiin Petäisenniskassa Maavoimat esitteli uutta pioneerikalustoa syyskuussa Kainuun prikaatin vesistökoulutusalueella Petäisenniskassa. Tapahtumassa esiteltiin kutsuvieraille ja medialle maastouttamishankkeen, P15-ponttonikomppanian modernisointihankkeen ja ballistinen suoja -hankkeen materiaalia. HURTTI-UKKO 1/15 33 𝄞 34 MILjazz Salsaa linnanraunioilla Elokuinen MILjazz-kiertue tarjosi kajaanilaisille salsaa linnanraunioilla. Jatsailioiden korvia hivelivät salsavirtuoosit Evelio Galan ja Lariza Silvio Rojas sekä saksofonisti Jukka Perko ja Varusmiessoittokunnan Show Bandin solistina Inga Söder. HURTTI-UKKO 1/15 Sotilaspoliisi harjoitteli Sotkamossa Sotilaspoliisi harjoitteli Salmelanranta Oy:n tiloissa Sotkamossa syyskuussa monikerroksisessa teollisuuskiinteistössä, jonka aseistautunut ryhmä oli vallannut käyttöönsä. Sotilaspoliiseja vastaan pelasivat aktiivireserviläiset antaen tiukan vastuksen ja monta ratkaistavaa ongelmaa ennen tilanteen selkiytymistä. Tervehdys Näin alkajaisiksi totean, että minulle on ollut kunnia-asia astua palvelukseen maavoimien suurimpaan joukko-osastoon Kainuun prikaatiin. Osaava henkilökunta, monipuolinen ja ajanmukainen koulutusympäristö sekä motivoituneet varusmiehet ovat tehneet vaikutuksen ensihetkistä lähtien. Kainuun prikaatin killan, Kiehisten ja eri aselajikiltojen arvokkaalla työllä perinteet ja nykyinen toiminta on nivottu saumattomaksi kokonaisuudeksi. Olen sitä mieltä, että Kainuun prikaati on hyvin valmistautunut kohtamaan uudet haasteet ensi vuoden alussa toiminnan laajetessa Kainuusta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon maakuntiin. Kainuun prikaatista tuleekin uuden toiminta-alueensa myötä Suomineidon vyötärön portinvartija. HURTTI-UKKO 1/15 Uudet kasvot Pidän hyvin suunnitelluista, selkeistä ja mitattavissa olevista tavoitteista joiden eteen ollaan valmiita ponnistelemaan yhdessä. Tilastot ja kyselyt ovat oiva johtamisen apuväline. Todelliset työn tulokset on kuitenkin aina mitattava käytännössä. Mittaajina eivät ole aina Puolustusvoimien edustajat vaan suomalainen yhteiskunta ja koulutettavat. Palautteen kautta on pyrittävä jatkuvan toiminnan kehittämisen tielle. Vaikka aina on kiire, on mielestäni kyettävä erottamaan isot ja pienet asiat. Työ ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia asioita vaan niiden yhdistelmä muodostaa meidän jokapäiväisen elämämme. Lopuksi uskallan todeta että Kainuun prikaatin henkilökunnan on syytä olla ylpeitä joukkomme nykyilmeestä ja saavutetuista tuloksista. Apulaiskomentajana pyrin osaltani viemään Hoikan hengen mukanani maakuntiin. Tehtävää helpottaa tavattomasti jo kokemani Kainuun prikaatin killan ja henkilökunnan vankkumaton tuki. eversti Heikki Taavitsainen apulaiskomentaja 35 Henkilöstöuutiset Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ylentänyt 6.12.2014 seuraavat palkattuun henkilöstöön kuuluvat everstiluutnantiksi w majuri Pasi Tapio Heinua majuriksi w kapteeni Jouni Matias Kvist kapteeniksi w yliluutnantit Timo Heikki Järvelä, Tommy Gustaf Lundsten, Arttu Antero Muinonen, Ville-Heikki Nieminen, Jari Juhani Sinokki, Sauli Olavi Jylhä, Yrjö Pekka Antikainen, Petri Olavi Komulainen, Eino Jaakko Matias Kontiola, Markku Hemmi Tapani Kovalainen, Mika Sakari Suominen yliluutnantiksi w luutnantti Janne Tapani Näränen kapteeniksi w reservissä yliluutnantti Antti Leinonen luutnantiksi w reservissä vänrikki Arto Martikainen 36 Kainuun prikaatin komentaja on ylentänyt ja antanut palvelusarvoja 6.12.2014: w EVL Janne Myller, KUOHP, 1.2. w EVL Petteri Soini, KOULOS, 1.4. vääpelin sotilasarvo ja palvelusarvo w ylikersantti Hannu Antti Kalevi Kemppainen Pohjois-Savon aluetoimiston (Kuopio) henkilöstö 1.1.2015 w EVL Ensio Palosaari w MAJ Jyrki Ryhänen w MAJ Kari Palonen w MAJ Jari Nupponen w KAPT Salla Riikonen w KAPT Juha-Pekka Lautiainen w YLIL Panu Laitti w YLIL Antti Pekkarinen w Tstosiht Eeva-Liisa Immonen w Tstosiht Jaana Korhonen w Tstosiht Irja Pitkänen ylikersantin sotilasarvo ja palvelusarvo w kersantit Lasse Matti Mikael Määttä, Tommy Niklas Tikkanen ylikersantin palvelusarvo: w kersantit Kimmo Pasi Juhani Huusko, Juuso Kasimir Sivonen Tulijat: 2014 w MAJ Jari Lukkari KOULOS 1.8. w EV Heikki Taavitsainen, JOHTO, 1.10. 2015 w MAJ Mika Kinnarinen, OPOS, 1.1. w MAJ Tero Repo, OPOS, 1.1. w KAPT Mikko Lehmusvuori, KOULOS, 1.1. w YLIL Riku Piira, POHPIONP, 1.1. w YLIL Jari Pakkala, POHPIONP, 1.1. w YLIL Tuure Jaakola, POHPIONP, 1.1. w YLIK Panu Lieto, POHPIONP, 1.1. w YLIV Tapio Oksanen, POHPIONP, 1.1. w YLIV Mika Siekkinen, POHPIONP, 1.1. w YLIK Mika Salmela, OPOS, 1.1. w VARH Elisa Siekkinen, KUOHP, 1.1. w SIHT Päivi Hautala, HENKOS, 1.1. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston (Oulu) henkilöstö 1.1.2015 w EVL Kimmo Rajala w EVL Timo Koljonen w MAJ Juha Taskinen w MAJ Mika Niemi w KAPT Paul Javanainen w KAPT Timo Lesonen w KAPT Seppo Sarlin w YLIL Eija Ijäs w YLIL Keijo Kallunki w YLIL Toni Rinta w Tstosiht Anitta Huttunen w Tstosiht Erna Huusko w Tstosiht Eija Karhu w Tstosiht Anneli Pauna-Moilanen w Tstosiht Erja Ukkola Pohjois-Karjalan aluetoimiston (Joensuu) henkilöstö 1.1.2015 w EV Jouni Mattila w MAJ Arto Jeskanen w MAJ Tuukka Kuusimäki w MAJ Juha Nissinen w MAJ Hannu Palkovuori HURTTI-UKKO 1/15 w MAJ Markku Väätänen w KAPT Mikko Henriksson w KAPT Miika Huovinen w KAPT Mikko Kervinen w KAPT Pasi Korjonen w KAPT Pavel Linnainmaa w KAPT Mika Räisänen w KAPT Mikko Pesonen w KAPT Ville Vaittinen w KAPT Janne Vattulainen w YLIL Petri Peltoniemi w YLIL Janne Suhonen w YLIL Jarmo Kolu (1.3.2015) w LTN Mikko Raunio w Tstosiht Marko Jalkanen w Tstosiht Nina Korhonen w Tstosiht Marju Liimatainen w Tstosiht Titta Tanskanen Lähtijät: 2014 w MAJ Jari Korhonen, RES, 1.9. w MAJ Terjo Mielonen, MAAVE, 1.10. w YLIL Jukka Vatanen, PIONR, 1.10. w KAPT Jouni Jääskeläinen, RES, 1.10. w VARM Soile Saarikoski, eläke, 1.12. 2015 w KAPT Pekka Vaarala, RES, 1.1. w YLIL Vesa Ruotsalainen, KARLSTO, 1.1. w YLIL Ari Häyrinen, RES, 1.1. w KAPT Antti Vesterinen, MAASK, 1.1. w KAPT Camilla Maunu, RES, 1.1. w KAPT Aulis Lumiaho, RES, 1.1. w KAPT Jari Kukkonen, RES, 1.1. w KAPT Petri Mäkinen, RES, 1.1. w YLIL Mikko Saastamoinen, SOTLK, 1.1. w KERS Juuso Sivonen, MAASK, 1.1. HURTTI-UKKO 1/15 w INSKAPT Sami Korhonen, PVLOGL, 1.1. w EVL Esa Mäkinen, PVLOGL, 1.2. w MAJ Rauno Leppiviita, MAAVE, 1.2. w KAPT Timo Prättälä, MAAVE, 1.2. w KAPT Seppo Haukka, RES, 1.2. w KAPT Tapio Siivola, MAASK, 1.3. w YLIL Henry Fröberg, MAASK, 1.3. w SIHT Irma Sorjonen, eläke, 1.3. w w w w w w w vmest Vesa Kampman varhoit Antti Leinonen varhoit Timo Väisänen varhoit Tapio Svärd varhoit Jouko Jauhonen tarvsuun Jarmo Angeria puusep Kari Huotari Millog 1.1.2015: w INSKAPT Juha Koskinen kupikepääl w INS Kosti Vuoti kupikevarapääl w tstosiht Helena Kemppainen w tstosiht Anneli Pajarinen w hank Jukka Romppainen w INSLTN Tommi Toppinen kvälins w työnjoht Esko Moilanen w työnjoht Veikko Junkkari w asentaja Jani Pohjonen w asentaja Keijo Seppänen w asentaja Miika Ruotsalainen w asentaja Esa Kyllönen w autoas Jorma Anttonen w asentaja Erkki Oikarinen w autoas Jorma Korhonen w mettyön Jyrki Kinnunen w sähk-as Hannu Karppinen w asentaja Esa Sorsa w hits Aarne Juntunen w ylas Reijo Piirainen w as Juha Kyllönen w as Jukka Kemppainen w as Jouko Heikkinen w as Jani Kyllönen w as Joni Alanen w as Risto Heikkinen w as Antti Oikarinen w as Matti Ojalehto w el-as Timo Matilainen w k-op Merja Kortelainen 37 Johtamisen haasteita TT yliluutnantti Henry Fröberg 2. tuliasemapatterin kurssinjohtaja T ykistön aliupseerikurssilla koulutetaan varusmiehiä kenttätykistön, tulenjohdon, viestiaselajin ja kranaatinheittimistön ryhmänjohtajatason tehtäviin. Yleisesti kaiken osaamisen taustalla oleva teoria on hankittu luennoilla ja itseopiskeluna, kun taas käytäntöön opit vietiin syksyn useissa harjoituksissa. Kurssin suorittamisen jälkeen teillä, uudet ryhmänjohtajat, on hyvät valmiudet ottaa oma ryhmä komentoonne ja aloittaa sen kouluttaminen sodanajanjärjestelmäämme. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että haasteista suurimmat tulevat olemaan edessä omalla johtajakaudella. Tulette olemaan esimerkkeinä, kouluttajina ja esitaistelijoina omille ryhmillenne. Oman vivahteensa tehtävään tuo Maavoimien taistelu 2015, joka muuttaa joukkojen taistelutapaa ja asettaa erityisesti johtajille haasteita. Maavoimien taistelu 2015 vaikuttaa taistelukentällä joukkojen taistelun luonteeseen. Jäykän tor- 38 juvasta puolustuksesta siirrytään monipuoliseen, entistä liikkuvampaan taisteluun, jossa käytetään kaikkia taistelulajeja tuotettaessa viholliselle tappioita. Vihollista ei torjuta, sen etenemistä ei välttämättä pysäytetä, vaan sen jopa annetaan edetä syvyyteen ja hyökätään tämän jälkeen koko taistelualueen syvyydellä vihollisen sivustoihin. Nopeiden iskujen jälkeen väistetään tulivaikutusta ja siirrytään uusiin asemiin, joista taistelua jatketaan. Keskeisinä muutoksina ovat nopeasti vaihtuvat tilanteet ja kyky sopeutua vaihtuviin olosuhteisiin. Samoin myös tykistön, kranaatinheittimistön, tulenjohdon ja viestin osalta hajautettuun toimintaan siirtyminen vaatii johtajilta aiempaa enemmän itsenäisyyttä ja sopeutumiskykyä. Sodan aikana oma ryhmä voi joutua toimimaan pitkäänkin itsenäisesti ilman toimivia viestiyhteyksiä tai huoltoa, ja ongelmien ilmetessä miehistön katseet kääntyvät johtajaan, eli teihin uudet ryhmänjohtajat. Jaoksen-, joukkueen- ja ryhmänjohtajien pitää olla entistä enemmän esimerkkinä alaisilleen. Tämä johtuu toiminnan luonteesta, jossa ryhmät ovat joukkueen tai jaoksen alueella osittain itsenäisissä tehtävissä. Kalustolla vastataan nykyajan vaatimuksiin ja kalusto on entistä teknisempää. Taistelun johtamisesta tulee, jos ei vaikeampaa, niin ainakin aiempaa monimutkaisempaa informaation määrän kasvaessa. Johtajan on oltava teknisesti osaavampi. Monipuolisuus vaatii myös johtajilta enemmän. Tilannekuvan ja viestijärjestelmän nykyaikaistuessa taistelun johtaminen saattaa helpottua mutta taistelujen monimuotoisuus asettaa johtajille haasteita. Harjoitusjärjestelmämme tarkoituksena on tuottaa suorituskykyisiä sodanajanjoukkoja. Syksyn harjoituksissa olemme saaneet kukin tahollamme omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka johtajalta odotetaan oma-aloitteisuutta ja vastuunottamista ja esimerkin näyttämistä varsinkin vaikeuksien keskellä. Jari Sarasvuon sanoin: ”johtajan tehtävä ei ole ensisijaisesti tuottaa tuskaa, vaan sietää sitä, ja pyrkiä minimoimaan vastuullisesta työstä vääjäämättä syntyvä tunnemyrsky”. Luotan, että kurssilla saavutetut opit kantavat oman johtajakautenne loppuun, ja saavutatte oman ryhmänne vankkumattoman luottamuksen sekä kestätte asemanne mukanaan tuoman vastuun. HURTTI-UKKO 1/15 Heitinlinja - kohti johtajuutta w Kokelas Visa Petteri Simula A liupseerikurssin ensimmäinen osio kranaatinheitinlinjalla alkaa kun uudet oppilaat marssivat toiseen Tuliasemapatteriin. Kaikki varusteet kerralla kannossa hikisinä ja uupuneina he liittyvät muuttohässäkkään. Kun muutto on valmis alkavat he pikkuhiljaa ymmärtämään, ettei heillä ole mitään tietoa siitä mitä tuleman pitää kuten johtajatehtävärata, ryhmän puolustusammunnat sekä linjaharjoitukset. Saatikka johtajana toimimisen tuomasta vastuusta, joka jo alkaa pikkuhiljaa painamaan oppilaiden hartioilla. AUK 1:n kohokohdaksi muodostui johtajatehtävärata jossa oppilaat pääsivät kokeilemaan omia rajojaan niin henkisellä kuin fyysiselläkin saralla. Yrittämisenhalu, päättäväisyys ja ryhmähenki nousivat tuona koettelemusten yönä jokaisen taistelijan päällimmäisiksi ajatuksiksi: ”Loppuun mennään vaikka jalka paketissa ja ketään ei jätetä!” sekä ryhmän puolustusammunnat, jolloin ammuttiin päivällä TNT-panosten räjähdellessä ympärillä ja savuheitteiden savun keskellä, niin kuin yölläkin valorakettien valaistessa maastoa ja valojuovien viuhuessa maalialueella. Kasarmiolosuhteissa aika meni puolestaan opiskellessa ja kokeita tehdessä. Koetulosten saapuessa kaikki halusivat tietää montako ”jatko-opintopistettä” he ovat saaneet ja miltä RU-kurssin pääsymahdollisuudet sillä hetkellä näyttävät. Sulkeisissa oppilaat pääsivät maistamaan vallan tunnetta ensimmäisiä kertoja johtaessaan omaa ryhmäänsä. Unohtamatta tietenkään sitä hienoa päivää kun linjalta harvat ja valitut lähtevät Haminaan reserviupseerikurssille ja suoritettiin ylennystilaisuus nohevimmille, HURTTI-UKKO 1/15 jolloin ensimmäiset oppilaat saavat oppilaskorpraalin arvon. AUK 2 alkaa leirijaksolla, joka aluksi ei tunnu koskaan loppuvan. Jälkeenpäin katsoen aika tuntui lentävän touhutessa alkaen taisteluharjoituksesta, jossa heti alussa komppania koossa yhdeksän raskaan heittimen voimin päästiin hakemaan tuntumaa siihen, millaista on oikeassa SA-tilanteessa. Siitä suoraan Vuosankaan ampumaharjoitukseen jossa taistelu vain tiivistyy. Yhteisharjoituksessa päästiin toimimaan muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä ja siten kuva oikeasta SA-tilanteesta vain kirkastuu kaikille entisestään. Rovajärven ampuharjoituksessa heittimen suuliekkien leimutessa yötä päivää pojista kasvaa miehiä ja sitä näkyä kat- sellessa silmäkulmaan kihoaa miehinen kyynel. ”Rovan jälkeen rautaisista heitinmiehistä tulee kuolemattomia.” Kaiken kaikkiaan näin apukouluttajan näkökulmasta oppilaiden kehittymisen seuraaminen on ollut ensinnäkin palkitsevaa, kun pikkuhiljaa joukko pölähtäneitä oppilaita hitsaantuu päivä päivältä yhtenäisemmäksi ja toimivammaksi joukkueeksi, ja toiseksi mitä parhain kokemus myös itselle kehittyen johtajana ja ihmisenä. Joskus jopa marssilaulu ”Äiti äiti etkö sä nää, tästä mä tykkään tänne mä jään!” Tuntuu hyvinkin todenmukaiselta ja houkuttelevalta vaihtoehdolta. Omasta tuvasta muodostuu ajan mittaan toinen koti, johon aina mielellään palaa lomien jälkeen. Kranaatinheitinlinja 39 Tulenjohtolinja - Epäsuoran tulen jumalat TT Oppilaat Touko Knuuttila ja Iida Lahtela T ulenjohtajat toimivat kenttätykistön silminä etulinjassa. Käytössään taistelukenttien tehokkaimmat aseet nämä epäsuoran tulen jumalat kylvävät pelkoa vihollisen riveihin. Paikannettuaan vihollisen tulenjohtoryhmä voi nähdä tantereen edessään räjähtävän. Parhaimmassa tapauksessa jälki on tuhoisaa ja tulta sataa sinne minne sen kuuluukin. Ennen kuin tulenjohtajat päästetään irti ja tositoimet voivat alkaa, on opeteltava kattava määrä tulenjohtamisen perusteita. Tasotyöt, mittaaminen, kartanlukeminen sekä erilaisten laitteiden hallinta tuleekin tutuksi heti alussa. Siksi ensimmäiset viikot kuluvatkin pitkälti luokassa opiskellessa teoriaa sekä erilaisissa rastikoulutuksissa. Vasta tämän jälkeen opittu otetaan haltuun käytännössä ja siirrytään sitä maastoon harjoittelemaan. aitiopaikalta, kuitenkin turvallisen etäisyyden päästä. Tämä oli ainutlaatuinen kokemus, jota kukaan meistä ei varmasti vaihtaisi pois. Kovilla ampumatarvikkeilla ei tietenkään saa ampua missä tahansa, tämä tarkoitti monia metsäöitä niin Vuosangan, kuin Rovajärvenkin ampumaharjoitusalueilla. Leirit olivat kylmästä (ja välillä märästäkin) säästä huolimatta varsin antoisia; tunnelma puolijoukkueteltassa keskellä kylmää ja pimeää metsää on omalla tavallaan lumoava. Näitäkin hetkiä muistelemme varmasti vielä pitkään. Etulinjan taistelijana tulenjohtajalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja siksi se on tulenjohtolinjalla erityisesti merkittävä osa yksittäisen taistelijan suorituskykyä. Tulenjohtaja tarvitsee tehtävässään kykyä olla monta tuntia liikkumatta, ja silti olla valmiina irtautumaan asemistaan nopeasti. Tämä tarkoittaa, että tulenjohtajan tulee olla sekä henkisesti, että fyysisesti hyvässä kunnossa. Kun ammutaan ”hieman” isommilla aseilla, kuin 7.62 kaliiperisella rynnäkkökiväärillä, ei virheisiin ole varaa. Siksi tulenjohtajien tulee pysyä virkeinä useita tunteja putkeen, joskus jopa päiviä. Tietenkin myös räjähtävä nopeus ja hyvä vauhtikestävyys ovat hyvän tulenjohtajan ominaisuuksia, näitä vaaditaan esimerkiksi hyökkäyksien ja asemaan menoja aikana. Silloinkaan kyse ei kuitenkaan ole päättömästä juoksemisesta, vaan pään tulee toimia sataprosenttisesti. Tässä jokainen meistä voi vielä kehittyä. Maastoharjoituksissa yhteisöllisyys ja ryhmähenki hioutuvat saumattomiksi. Myös erinomaiset kouluttajat ja apukouluttajat luovat linjalle ainutlaatuisen ilmapiirin. Siksi tulenjohtolinja on monipuolinen ja kiinnostava paikka palvella. Kun RUK:hon lähtijät pakkasivat kassinsa lokakuun puolessa välissä, alkoi aliupseerikurssin toinen jakso. Ensimmäiset seitsemän viikkoa olimme harjoitelleet teoriaa tarpeeksi, nyt oli aika oppia johtamaan tulta oikeasti. Vaikka jokainen osasi varmasti lähettää oikean tulikomennon unissaankin, toi ihka oikeilla tykeillä ja kranaatinheittimillä ampuminen asiaan rutkasti lisää haastetta. Päänvaivaa lisäsi myös viestintään käytetty MATI-päätelaite, joka vaati paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Työ oli kuitenkin palkitsevaa; kun tulikomento saatiin vihdoin lähetettyä oikeaan osoitteeseen, pääsimme nauttimaan epäsuoran tulen vaikutuksesta 40 Tulenjohtolinja HURTTI-UKKO 1/15 Tuliasemalinja - Sitä saa mitä tilaa TT Oppilaat Valtteri Kauppi ja Taneli Heikkinen ” Nyt asenteen on muututtava, teistä tulee johtajia.” Näillä sanoilla alkoi aliupseerikurssi, ja nuoren sotilaan mielessä oli vain yksi asia: Muutos, joka piti käydä läpi johtajaksi tulemiseksi. Tätä muutosta tulisivat myöhemmin olemaan osana hiki, tuska, väsymys, uuden oppimisen työ, mutta myös ryhmähenki, yhteiset ja henkilökohtaiset onnistumiset, ammattitaidon karttuminen, ja tärkeimpänä halu tulla hyväksi johtajaksi. Aliupseerikurssi alkoi ja sekavat tunteet valtasivat mielen. ”Miten sopeutuisin uuteen joukkoon?”, ”Onko minusta johtajaksi?”, ”Opinko kaiken tarvittavan?” ja ”Miten jaksan koulutuksen luoman paineen alla?” olivat kaikki kysymyksiä jotka askarruttivat. Myös sellaiset asiat kuten muodon edessä esiintyminen, käskynanto ja koulutusten pitäminen tuntuivat jännittäviltä ja joskus kädet hikosivat näitä hetkiä ajatellessa. Eniten jännitti kuitenkin oppilasjohtajana ja -vääpelinä toimiminen ja näiden tehtävien tuoma vastuu. Kuitenkin olin luottavaisin mielin sillä tiesin, että moni muu oli varmasti miettinyt näitä samoja asioita ennen minua ja siitä huolimatta omissa johtajissamme ei näkynyt häivääkään epäilyksestä, epävarmuudesta tai osaamattomuudesta. Tiesin, että aliupseerikurssille lähtijät oli valittu testein ja haastatteluin, eli jokainen meistä oli arvioitu kelpaavaksi johtajaksi. Potentiaali siis oli, nyt enää tarvittiin työtä sen käyttöönottamiseen. Tiesin, että mitään mitä ei ole koulutettu, ei vaadita. Tämä tieto oli HURTTI-UKKO 1/15 avain onnistumiseen, täytyi luottaa hyvään koulutukseen ja tehdä parhaansa. Parhaansa tekeminen ei kuitenkaan tarkoita yhden päivän tiukkaa motivoitumista, vaan motivaatio punnitaan väsyneenä leirillä ajaessa tykkiä asemaan kun on nälkä, varusteet märkiä eikä jaksaisi enää askeltakaan. Kun keho ei jaksa, vie motivaatio eteenpäin, ja tietysti kavereiden uskomaton tuki. Kaveria ei jätetä, ikinä. Koulutus eteni, ja hikeä valui. Mitä useammin ajettiin tykkiä asemaan ja harjoiteltiin ampumista, sitä nopeammin tykki saatiin asemaan ja sain nähdä kun putki otti koroa. Kun ensimmäistä kertaa näin 122 H 63 -tykin sylkevän tulta ja paineaalto pyyhki tykkipihaa, tiesin että on vain yksi paikka jossa halusin olla, ja se paikka oli kenttätykistön tuliasemalinja. Muiden aselajien harjoitellessa pienemmillä kaliipereilla, me lata- simme koko ryhmän voimin kranaatteja putkeen ja päästimme irti teräs- ja tulihelvetin jollaiseen ei yksikään muu aselaji pysty. Kun näkee kentän jota on pyyhkinyt se määrä rautaa joka tunnetaan komennolla Isku, ei voi kun hiljaa osoittaa kunnioitustaan patteriston tulivoimalle. Johtajakoulutus antaa paljon. Muiden organisaatioiden kouluttaessa asiantuntijoita johtajavalmiuksilla, kouluttaa Puolustusvoimat johtajia asiantuntijavalmiuksilla. Näin koulutettu johtaja tarvitsee siis vain tiedon tilanteen kulusta ja tavoitteen, ja asiat alkavat tapahtua. Oli siis kyseessä kuljetusten hoitaminen, ihmisten johtaminen heidän omaa potentiaaliaan käyttäen tai sitten vihollisen tuhoaminen, pystyy pätevä johtaja tähän. Kaksi tai kolme auraa rinnassa eivät kerro siitä että ei olisi potentiaalia salmiakkiin, vaan ne kertovat että se mies tai nainen on kentällä, siellä missä tapahtuu ja missä kokemukset koetaan. Tuliasemalinja 41 Viestilinja – taistelun korvaamaton selkäranka TT Oppilaat Onerva Heino ja Jukka Isomaa M uistan todennäköisesti loppuelämäni, kuinka elokuun viimeisellä viikolla täytin ison repun kaikella edeltävän yksikön omaisuudellani, ja raahauduin päättäväisesti kohti 2. tuliasemapatteria ja aliupseerikurssin alkua. Kurssi toi mukanaan täysin uudet tupakaverit, uudet alikersantit, astetta tiukemman kurin sekä monin tavoin uudet käytännöt. Tänä syksynä viestilinjan koulutuserä koostui tykistöstä ja eri jääkärikomppanioista valituista 22 oppilaasta sekä puolen vuoden miehistötehtävään koulutettavasta kymmenestä telemiehestä. Linja oli tänä syksynä poikkeuksellisen suuri, vaikka viestilinja onkin pienin tykistön eri aliupseerilinjoista. Aliupseerikurssin ensimmäiset viikot tuntuivat yhtä aikaa sekä jännittäviltä että sekavilta: uutta sisäistettävää asiaa oli paljon, mutta samalla oppilailta vaadittiin myös peruskoulutuskautta aktiivisempaa osallistumista linjan yhteisten asioiden hoitamiseen. Heti toisella viikolla pääsimme yksi kerrallaan vetämään sulkeisia muille viestilinjalaisille ja samalla harjoittamaan äänenkäyttöä ja käskynantoa. Johtamiskokemusta kertyi myös viikoittain vaihtuvista vastuutehtävistä, kuten oppilasjohtajan tai varastovastaavan rooleista. Alkukangerteluista huolimatta kaikki suoriutuivat vastuutehtävistä kunnialla. Viestilinjalla aliupseerikurssin ensimmäinen vaihe sisälsi paljon oppitunteja ja rastikoulutuksia myöhemmin käytettävästä viestikalustosta. Koulutus olikin paikoin hyvin teknistä ja teoriapainotteis- 42 ta. Erilaisia opeteltavia viestilaitteita sekä niiden käyttöön liittyviä yksityiskohtia oli paljon, joten hyvistä muistiinpanoista oli apua niin linjan kokeisiin kerrattaessa kuin keskellä maastoharjoitusta. Alun teoreettisuus saattoi ensi alkuun tuntua raskaalta, mutta viimeistään aliupseerikurssin toisen jakson alkaessa moni yllätti itsensä sillä, kuinka rutiininomaisesti vielä pari kuukautta sitten täysin tuntemattomien laitteiden käyttö sujui. Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson teoria- ja koepainotteisuutta voi osaltaan selittää sillä, että RUKvalintojen tulee olla selvillä jo aliupseerikurssin kuudennella viikolla. Paikka reserviupseerikurssille voi olla hyvinkin tiukassa, sillä viestilinjalta Haminaan lähtee linjan koosta riippuen vain pari taistelijaa. Tämä luonnollisesti aiheutti myös meidän kurssillamme kilpailuasetelmaa, sillä halukkaita oli paljon enemmän. Muihin tykistön linjoihin verrattuna, viestilinjan toimintavalmius on eniten riippuvainen kaluston ajantasaisuudesta, sillä kalustoa on välttämätöntä päivittää muutaman vuoden välein viestiteknologian kehittyessä ja nopeutuessa. Meidän kurssillamme käytössä olivat ensimmäistä kertaa uudet komentopaikkakontit, joita ei ollut testattu maastossa ennen tätä syksyä ja jotka edustavatkin tuoreinta viestikalustoa koko puolustusvoimien mittapuulla. Näin ollen voi tuntea pientä tyytyväisyyttä siitä, että on saanut viestialiupseerikoulutuksen moderneimmalla kalustolla, mitä Suomesta löytyy. Syksyn mittainen viestialiupseerikurssi on avannut meille kaikille linjalaisille hyvin mielenkiintoisen näkökulman tykistön toimintaan. Ilman toimivia viestiyhteyksiä, useiden tykkiryhmien on mahdotonta toimia yhtenäisesti, eikä taistelusuunnitelmaa tai sen muutoksia voida välittää eri osapuolille. Viestilinja onkin tavallaan koko tykistöpatteriston näkymätön ”hermosto”, jonka tehtävänä on varmistaa että eri osaset pelaavat saumattomasti yhteen. Viestilinja HURTTI-UKKO 1/15 Tykistön aliupseerikurssi HURTTI-UKKO 1/15 43 Kuljetuslinjan koulutus: Jakoavaimen pyörittelystä perusyksikön logistiikan suunnitteluun TT luutnantti Otto Saarenvirta Kuljetuslinjan johtaja 1. Erillinen autokomppania koulutti saapumiserään 2/13 saakka moottorilinjaltaan moottorialiupseerioppilaita prikaatin joukkotuotantoyksiköiden tarpeisiin. 1/14-erälle moottorilinjan nimi vaihtui kuljetuslinjaksi. L injan tuottamilta alikersanteilta odotetaan edelleen pääpiirteissään samoja taitoja kuin ennenkin. Pajavasaran on niin sanotusti pysyttävä kädessä ja ajoneuvokalusto on tunnettava kuin omat taskut. Varsinkin muihin joukko-yksiköihin tai -osastoihin palaavat tuoreet alikersantit ovat monessa suhteessa oman toimialansa ainoita osaajia. He edustavat parhaiten koulutettua ajoneuvon käyttö- ja kuljetusosaamista omassa perusyksikössään. Heidän vastuullaan on yksikön kuljetuskaluston kunnossapito. Tämän päivän sotajoukot taittavat lyhyetkin siirtymiset ajoneuvoilla. Kuljetuskaluston oikeaoppinen käyttäminen ja ylläpito nousevat näin ollen yhä ratkaisevampaan rooliin. Yksittäisen moottori-/kuljetusaliupseerin paine kasvaa entisestään kriisiaikana, koska alikersantilla ei ole tukenaan rauhan ajan organisaatiota, jolta saada neuvoa hajonneen ajoneuvon kanssa. 44 Moottorialiupseerin ydinosaaminen on ollut tähän päivään asti pitkälti ajoneuvon kunnossapitoa ja sillä ajamista. Uuden polven kuljetusaliupseerin on ymmärrettävä edellä mainitun pajavasaran käytön lisäksi perusyksikön logistiikkaa ja kuljetuksia. Puolustusvoimien uusi logistiikkakonsepti perustuu liikuteltavien konttien käytölle. Suuria tavaramääriä ei siirretä enää auton lavalta toiselle, vaan tavaralla kuormatut kontit viedään tarvitsijoille ja otetaan tyhjiä kontteja tilalle. Pitkät etäisyydet siirretään koukkulava-varustetuilla maantiekuormaautoilla; lyhyemmät matkat taittuvat traktorin peräkärryllä. Kuljetusaliupseeri toimii yhtä aikaa monessa roolissa. Hän on jalkaväkijohtaja kuten jokainen aliupseerikurssin käynyt varusmiesjohtaja. Toisaalta hän on sotilaskuljettaja, jonka on osattava ajaa autoa ja suunnistaa pitkilläkin moottorimarsseilla. Lisäksi hän on kunnossapitäjä, jonka on osattava korjata ja huoltaa ajoneuvokalustoaan. Rinnalle on noussut logistikko, jonka on osattava suunnitella yksikön sisäisiä kuljetuksia, kuormauksia, tankkauksia jne. Osaamistarve on valtava. Toistaiseksi linjan koulutus on kyennyt vastaamaan haasteeseen. Alati kiristyvä yhteiskunnan lainsäädäntö ja määräykset, joita kuljetuksissa on noudatettava asiakirjojen, lepoaikojen ja valvonnan osalta kiristävät yhä edelleen niin varusmiesten kuin henkilökunnankin osaamiselle asetettavia vaatimuksia. Jos kuitenkin osaamistarpeet kasvavat samaa vauhtia ajautuu linjakoulutuksen kehittäminen väistämättä tienhaaraan ja joudutaan tekemään valintoja. Pelkästään henkilöstö- tai kalustoresurssien lisäkohdennukset eivät ratkaise ongelmaa, sikäli kuin ne ovat edes mahdollisia. Kurssi kestää edelleen noin neljä kuukautta, jonka jälkeen joukkotuotantoyksiköille on luovutettava takaisin osaavat vaikkei toki valmiit sotilasjohtajat. Aikaresurssi ei riitä kaiken osaamisen kouluttamiseen. Ei edes perusteiden. Yksi vaihtoehto on jättää yksiselitteisesti lähes kaikki logistiikkaosaamisen kouluttaminen joukkotuotantoyksiköille ja pitäytyä vanhassa tavassa, jossa pääpainona on ajoneuvojen kunnossapito ja autolla ajaminen. Toinen voi olla linjan jakaminen kahteen eri koulutusjoukkueeseen; toiset koulutettaisiin vanhan mallin moottorialiupseereiksi jotka osaavat vaihtaa telakuorma-auton telan vaikka unissaan. Toinen puolikas koulutettaisiin kuljettajiksi, jotka hallitsevat kuljetukseen liittyvät asiat, rahtikirjat ja leposäädökset. Moottorialiupseerilta on aina vaadittu kykyä itsenäiseen toimintaan ja tietyissä raameissa jopa luovaan ajatteluun. Kuljetusaliupseerilta näitä odotetaan yhä enemmän. Aivan kuten maavoimien taistelutapa korostaa yksittäisen jalkaväkijohtajan innovatiivisuutta ja omatoimisuutta, on myös kuljetuslinjan tuottamien oppilaiden on kyettävä itsenäiseen toimintaan. HURTTI-UKKO 1/15 Hupan ainoa ase ei ole soppatykki TT oppilaat Karjalainen Jesperi Artturi ja Antikainen Samuli Olavi H upa eli huoltopalvelut on yksi huollon tärkeimmistä toimialoista. Huoltopalvelun tehtäviä ovat esimerkiksi muonitus, vesihuolto, kenttähygienia sekä vaatetusmateriaalin jako ja vaihto. Huoltopalveluihin kuuluvat myös sotilaskoti- ja kanttiinitoiminta, kaatuneiden huolto, kenttäposti, maksuliikenne, materiaalikirjanpito ja tilahallinta. Saavuimme Lapin lennostosta elokuun lopulla Kainuun prikaatin 1. erilliseen autokomppaniaan ja meidät sijoitettiin tupiin sekaisin muista joukko-osastoista tulleiden kesken. Ensimmäisen aliupseerikurssin alussa huoltopalvelulinjalla oli yhteensä noin 40 uutta aliupseerioppilasta eri puolilta Suomea, muun muassa Kainuun prikaatista, Sodankylän Jääkäriprikaatista ja Lapin lennostosta. eli rakennuksien vyöryttämistä. Tätä treenataan, koska huolto pyrkii aina tukeutumaan rakennuksiin. Tätä oppilaat tekivät kovalla sykkeellä ja hyvällä mielellä. Ensimmäinen aliupseerikurssi päättyi leireistä mukavimpaan, ampumaleiriin. Siellä ammuimme taisteluammuntoja, heitimme käsikranaatteja ja paistoimme makkaraa. Tiivistettynä AUK1 oli täynnä taistelukoulutusta eli metsässä rämpimistä, sekä johtajakoulutusta. Palvelusta oli aamusta iltaan ja iltavapaat olivat vain haave aliupseerioppilaiden mielen sopukoissa. Toisella aliupseerikurssilla pääsimme kunnolla huoltopalveluiden linjakohtaisiin hommiin eli kenttäkeittimien ääreen. Tutustuimme myös komentopaikan toimintaan ja perustamiseen, sekä tiedusteluja valmisteluosaston toimintaan. Toisessa linjanharjoituksessa teimme ruokaa parhaimmillaan yli 800 hengelle. Toisen aliupseerikurssin aikana monen oppilaan mielet kirkastuivat, kun hommat vaihtuivat metsässä rämpimisestä keittimien kanssa touhuamiseen. Myös motivaatio parani huomattavasti kurssilla, mikä näkyi yleiskuvassa. Huoltopalvelulinjaa luullaan monesti monia muita linjoja helpommaksi. Yleinen ennakkoluulo on, että emme tee muuta kuin keitämme soppaa päivät pitkät ”soppatykeillä”, vaikka se ei pidä lähellekään paikkaansa. Huoltopalvelulinjan aliupseerikurssi on ollut monin tavoin antoisaa, mielenkiintoista ja kokemusrikasta aikaa, vaikka se onkin välillä ottanut koville. Kurssin aikana on syntynyt paljon uusia ystävyyssuhteita ja mielestämme linjan yhteishenki on sanoinkuvaamaton. Linjan kouluttajat ovat olleet monella tavalla loistavia. Odotamme innolla, minkälaisia haasteita tuleva johtajakausi tuo tullessaan! Aliupseerikurssi alkoi johtamisen perusteita käsittelevillä oppitunneilla. Niiden lisäksi harjoittelimme johtamista käytännössä metsän siimeksessä. Erityisesti puolustukseen ryhmittymistä ja ryhmänjohtajan toimintaa harjoiteltiin paljon. Myös ensimmäisessä harjoituksessamme, marssi- ja majoitusharjoituksessa, käytiin läpi näitä asioita. Kyseisessä harjoituksessa marssittiin lisäksi ensimmäinen pitempi marssi. Harjoitus oli rankka ja siitä tulee harjoituksen lempinimi: ”majo-hajo”. Toinen hyvin rankka kokemus, niin fyysisesti kuin henkisesti, oli ensimmäinen käytännön koe. Kurssin ehdottomasti yksi mahtavimmista kokemuksista ja harjoituksista oli asutuskeskustaistelu. Asutuskeskustaistelu eli kansankielellä aketus on sisätiloissa taistelua HURTTI-UKKO 1/15 Huoltopalvelulinja 45 Kuljetusaliupseerille kortti, pätevyys ja johtajakoulutus TT oppilaat Iikka Martikainen ja Santeri Koivisto P eruskoulutuskauden jälkeen alkoi matka kohti uusia ja jännittäviä seikkailuja; Kuljetuslinjalle 1. Erilliseen autokomppaniaan. Seikkailut alkoivat jo siinä kun totuttelimme uusille talon tavoille. Vaikka meitä oli sekä prikaatin sisältä sekä ulkopuolelta tulleita, oli kaikilla lähes yhtä paljon uutta opittavaa. Ensimmäiset päivät täällä olivat melkoista kiirettä ja sähläämistä, koska kaikki oli uutta ja outoa. Totutteluun ei ollut juuri aikaa, koska opiskelu alkoi heti ensimmäisenä viikonloppuna tiiviinä oppituntipakettina. Huollon aliupseerikurssin ensimmäinen osa kului hyvin vahvasti kuljettajakoulutuksen ja perusjääkäritaitojen opettelun merkeissä. Päivät menivät autokoululla istuessa ja iltaisin lähdimme metsään jääkäriryhmän ryhmitystä ja perustaistelutaitoja ym. opettelemaan. Autokoulun teoriatunteja riitti melkoisesti ennen kuin pääsimme edes lähelle kuorma-autoja. Kaiken ohjelman päälle vielä vertaisjohtaminen ja -koulutus, joten vapaa-aikaa ei liioin ollut. Aliupseerikurssin toisella puolikkaalla päästiin asian ytimeen eli linjan omaan erityiskoulutukseen. Perehdyimme maastokuormaautojen tekniikkaan ja huoltoon. Pidimme toisillemme rastikoulutuksia aiheesta jo lähes kyllästymiseen saakka. Saimme myös koulutuksen telakuorma-autojen siirtämiseen. saan on ollut tähän mennessä erittäin mielenkiintoinen, välillä hieman haastava kokemus. Kaikki kuljetuslinjan oppilaat ovat tuntuneet nauttivan siitä, mitä ovat tänne päässeet tekemään. Kun kurssin oppilaat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa kunnolla, meistä on tullut tiivis joukko tulevia varusmiesjohtajia. Aliupseerikurssin viimeisen neljänneksen häämöttäessä valtaosa on saanut puolustusvoimien kuormaautokortit, joten mukavia ajohommia pääsee harjoittelemaan kurssin loppupuolella. Leirejä ja harjoituksia mahtuu yhdeksään viikkoon ihan riittävästi. Leireillä harjoitellaan niin oman toimialan, kuin myös yleisiä jääkärin taitoja, esimerkiksi toimintaa ajoneuvolla tuliylläkössä ja ilmahälytyksessä. Lisäksi harjoittelimme myös jalkaväkijoukkueen perustaistelumenetelmiä. Olihan joukossa muutama vähän erikoisempi ja haastavampi harjoite, mutta niiden yksityiskohdat jääkööt yllätykseksi autokomppaniaan eksyville. Jos jäit vielä miettimään onko 1. Erillisen autokomppanian kuljetuslinja hyvä paikka sinulle, se on. Kannattaa miettiä etuja: ilmainen kuorma-autokortti ja ammattipätevyys sekä johtajakoulutus. Niistä on hyötyä siviilissäkin. Eikä linjalle tullessa tarvitse välttämättä mitään erityisiä tietoja tai taitoja. Joukkoon mahtuu niin autonasentajia kuin autoja vähän tuntevia, mutta kaikki ovat päässeet kärryille, koska kaikki opetetaan alusta lähtien. Kaikin puolin kurssin järjestelyt ovat onnistuneet mielestämme hienosti, ja toivomme, että seuraavalla kurssilla on mukavaa, ja että he saavat yhtä ammattitaitoista opetusta kuin mekin. Aliupseerikurssi kokonaisuudes- Aliupseerikurssin ensimmäisen koulutuskauden aikana saimme ajettua suurimman osan ajotunneista, osa kerkesi saada kortinkin. Saimme myös tyyppikoulutuksia ajoneuvoihin, joilla tulemme tulevaisuudessa ajamaan; maastokuorma-autoihin. Onnekkaimmat ovat päässeet ajamaan lähes kaikilla kuorma-autotyypeillä mitä kasarmilta löytyy. Koulutuskauden lopulla osa kuljetuslinjastakin lähti reserviupseerikurssille Haminaan. Kuljetuslinja 46 HURTTI-UKKO 1/15 Kunnossapito Lääkintälinja HURTTI-UKKO 1/15 47 Pioneeri-AUK 214 -kolme pientä sanaa TT kapteeni Hanne Kiiskinen Kurssin johtaja Opeta (AUK 1 jakso) Pioneerialiupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla oppilaille opetettiin perusteet pioneeriaselajin tehtävistä: suluttamisesta, räjäyttämisestä ja raivaamisesta. Kurssin ensimmäisten viikkojen aikana oppilaat pääsivät syventämään myös taistelijan perustaitojaan jääkärikoulutuksen jaksolla, joka huipentui opetettujen asioiden harjoitteluun ampumaharjoituksessa. Moni oppilasta sai kurssin 1. jakson aikana suoritettua myös räjäyttäjän pätevyyskirjaan vaadittavan kokeen, jota voi hyödyntää reservissä armeijan jälkeen. Harjoita (AUK 2 jakso) Aliupseerikurssin toisella jaksolla keskityttiin kouluttajana ja johtajana harjaantumiseen. Oppilaat harjoittelivat pioneeriaselajiin kuuluvien välineiden kouluttamista toisilleen. Ryhmänjohtamista ja samalla myös pioneerin taitoja harjoiteltiin jakson aikana järjestetyissä sotaharjoituksissa. Yhteistoimintaharjoituksessa ja aselajiharjoituksessa oppilaat pääsivät harjoittelemaan sotimista osana taisteluosastoa ja samalla kaikille muodostui käsitys siitä, mitä muita joukkoja ja taistelun elementtejä taistelukentälle kuuluu ja mitä yhteistoiminta muiden joukkojen kanssa pioneeriryhmänjohtajalle tarkoittaa. Koulutus oli läpi koko kurssin tarkoituksenmukaisesti kovaa ja säälimätöntä. Jos aikoo pärjätä taistelukentällä, on sen myös näyttävä koulutuksessa ja harjoittelussa 48 -niin sodit, kuin harjoittelet! Kouluttajat yrittivät parhaansa mukaan luoda harjoituksiin tilanteita, joissa oppilaat pääsivät kokeilemaan ja näkemään omia ja toistensa reaktioita ja rajoja fyysisen ja henkisen paineen alla. Kurssin aikana jokainen oppilas varmasti löysi uusia puolia itsestään ja kurssitovereistaan. Samalla toivon, että me kouluttajat, kovalla koulutuksella, olemme onnistuneet tasoittamaan uusien ryhmänjohtajien tietä kohti esimerkillistä ryhmänjohtamista. Kurssin aikana on kyllästymiseen asti korostettu oman esimerkin tärkeyttä. Pioneeriryhmänjohtaja on ryhmänsä kärkitaistelija, jonka on pystyttävä toimimaan mallina alaisilleen kaikissa tilanteissa, oli kyse sitten käyttäytymisestä iltavapailla tai taisteluharjoituksessa. Luottamuksen ja omat kasvonsa alaisten edessä voi menettää ainoastaan kerran. Nyt valmistuneet ryhmänjohtajat sijoitetaan johtajakaudellaan omien sodanajan ryhmiensä johtajiksi. Eli sanomattakin kaikille pitäisi olla selvää, että ryhmänjohtajan kannukset ja oman ryhmän luottamus on ansaittava nyt rauhanaikana. Koko kurssin ajan kurssilla vallitsi äärimmäisen hyvä ja tiivis kurssihenki, se varmasti auttoi monet oppilaista ylittämään omia rajojaan vielä korkeammalta. Huumoria käytettiin koulutuksessa ja samoin sitä viljelivät oppilaat toisilleen. Kaikki kurssilaiset ovat varmasti samaa mieltä siitä, että mikään ei piristä synkässä ja märässä kainuulaisessa metsässä kello kolmen aikaan aamuyöstä miinoitteen etureunalla paremmin kuin oppilas Arffmanin väsähtänyt ja muutenkin kaikin puolin ala-arvoinen ”heitto”. Vaadi (Johtajakausi) Uusien alokkaitten astuessa palvelukseen uudet ryhmänjohtajat ovat haasteellisen ja mielenkiintoisen tehtävän edessä. Teiltä odotetaan ammattitaitoista, asiallista, vaativaa ja tiukkaa johtamiskäyttäytymistä. Hartiat taakse, leuka pystyyn ja rinta rottingille - olen täysin vakuuttunut, että teistä tulee esimerkillisiä ryhmänjohtajia. Mäkilegenda Matti Nykäsen sanoin se on nyt ainoastaan up yours, eli teistä itsestä kiinni! HURTTI-UKKO 1/15 PION AUK ja 347 aamua TT Oppilaat: Mikko Hiltunen ja Kalle Korpela S e pieni jännityksen tunne, kun saimme tietää, että olimme tulleet valituiksi aliupseerikurssille johtui osittain siitä, että saapumiserässämme oli enemmän halukkaita kuin kurssin kiintiössä oli paikkoja. Osittain myös siitä syystä, että meille oli kerrottu kauhutarinoita liittyen miinoihin, marsseihin sekä sotaharjoituksiin, kouluttajista puhumattakaan. Kenelläkään ei oikein ollut minkäänlaista käsitystä siitä mitä tuleman piti. Asiat kuitenkin valkenivat hyvinkin nopeasti. Turhat luulot ja ”löysät” otettiin pois jokaiselta kerta heilautuksella, nimittäin kuuluisalla järjestymisharjoituksella ”tervetulias-sulkeisilla”. Kieltämättä se söi miestä, kun katseli lähteviä lomakyytejä parkkipaikalla samalla, kun itse puki suojeluvarustusta päälle. Viesti oli sanomattakin selvä, löysäilyyn ei ole varaa. maineinen linjaharjoitus sekä tietysti räjäyttäminen. Linjaharjoituksessa pääsimme kokemaan miinoittamista sekä päivällä että yöllä, paljon puhuttua miinojenyötä väheksymättä. Räjäyttäminen täysin uutena asiana oli aselajin kohokohta, kun sai käsitellä räjähteitä joita oli nähnyt lähinnä Hollywoodin elokuvissa. Kurssin ensimmäiseen jaksoon kuului myös johtajatehtävärata, joka oli varmasti jokaiselle ainutkertainen kokemus. ”Palvelusaikamme paras päivä” niin kuin apukouluttajamme meille sanoivat. Seitsemän viikon jälkeen tulevat reservinupseerit oli seulottu joukostamme ja heidät postitettiin Haminaan. Me muut jäimme jatkamaan aliupseerikurssia, jossa ryhmähenki oli jo korkealla vaikka tupajärjestys muuttui AUK:n toisen jakson alkaessa. Kurssikavereihin oli ehtinyt jo tutustua ja osasta kurssilaisista oli tullut jo hyviä ystäviä keskenään. Kurssin toinen jakso jatkui AUK 1:n aikana opittujen asioitten syventämisellä ja kertaamisella. Parhaiten tähän mennessä on mieleen jäänyt yhteistoimintaharjoitus muiden aselajien kanssa. Näin kurssin loppuvaiheessa voi sanoa, että kokemuksia on kerääntynyt jo paljon muutaman kuukauden aikana. Osa kokemuksista on mukavampia kuin toiset, mutta eipä tänne varsinaisesti viihtymään tultukaan. Kipu on vain tunne ja kokemus se on pettymyskin. Hauskoja hetkiä muiden kurssilaisten kanssa on ollut rutkasti koulutuksen aikana. Aika on kulunut nopeasti kurssilla mielekkään tekemisen, sekä hyvän yhteishengen avulla. Rankka koulutus ei ole ollut turhaa, sillä oppi on mennyt perille ja alamme mielestämme jo muistuttamaan ryhmänjohtajia ainakin jollain tasolla. Jääkäritoiminta, suluttaminen, raivaaminen, räjäyttäminen ja johtaminen, niistä kurssimme on pääosin tehty. Kurssin alkuvaiheessa kaikki oli vielä hieman jännittävää, uudet tuvat, uudet ihmiset, ja uudet opittavat asiat. Aluksi opettelimme sotilaan perustaitoja jääkärihengessä, sekä sen ohella johtamisen taitoja. Jääkärikoulutuksen huipentuma oli ensimmäinen AUK:n ampumaharjoitus, josta parhaiten mieleen jäi valojuovapatruunoilla ampuminen pimeäammunnoissa sekä kevyen kertasingon harjoitusraketin ampuminen. Ensimmäisten viikkojen aikana ryhmähenki alkoi kasvaa tovereihin tutustumisen myötä ja ilmapiiri hieman rentoutui. Kurssin ensimmäisestä jaksosta parhaiten mieleen jäi paha- HURTTI-UKKO 1/15 49 Pioneerialiupseerikurssi 1. joukkue Pioneerialiupseerikurssi 2. joukkue 50 HURTTI-UKKO 1/15 Pioneeriupseerikurssi Vuoden pioneeri Arto Mononen 2013 palkittiin kesällä Y liluutnantti Arto Mononen palkittiin vuoden 2013 pioneerina ja Mannerheim-ristin ritarien pioneeriaselajille lahjoittama Ritarimalja luovutettiin 25.7.2014 Schmardenin päivän tilaisuudessa Kajaanissa vuodeksi hänen haltuunsa. Yliluutnantti Mononen on valmistunut Maanpuolustusopiston Opistoupseerien peruskurssi 55 pioneerilinjalta vuonna 1999 ja palvelee parhaillaan 1. Pioneerikomppaniassa työpaikkaohjaajana. Hänen korkea ammattitaitonsa ja pyyteetön työmoraalinsa ovat erinomaisia esimerkkejä työuraansa aloittaville kouluttajille. Hänen työnohjaamisen menetelmät ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi pioneeriaselajin nuorempien kouluttajien osaamisen kehittämisessä ja hänen ammattitaidon ja saa- HURTTI-UKKO 1/15 vutukset työnohjauksessa ovat tunnustaneet esimiehet, vertaiset sekä hänen ohjauksessaan toimineet kouluttajat. Yliluutnantti Monosen ammattitaito tulee parhaiten esille pioneeriaselajin moniosaajana. Hän omaa merkittävän tietotaidon pioneeriaselajin eri toimintojen ja osaalueiden kouluttamisesta ja johtamisesta. Yliluutnantti Monoselle on ominaista korkea ammattitaito, annettujen tehtävien esimerkillinen loppuunsaattaminen, toimintatapojen aktiivinen kehittäminen sekä henkilöstön varaukseton tukeminen. Fyysiseltä kunnoltaan yliluutnantti Mononen on esimerkiksi kelpaava. Teksti ja kuva: Seppo Suhonen 51 Radistin polku – sijoitettavaksi reserviin TT yliluutnantti Vesa Valkeasuo radistilinjanjohtaja P ohjois-Suomen viestipataljoonan 2. Viestikomppania kouluttaa sissiradioaliupseereita Pohjois-Karjalan rajavartioston tarpeisiin. Radistiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella. Ensimmäinen vaihe valinnassa on koko saapumiserälle pidettävä tiedotustilaisuus palveluksen ensimmäisellä viikolla. Henkilökohtaisen halukkuutensa tiedotustilaisuudessa ilmoittaneille järjestetään seuraavan viikon aikana sähkötyksen oppimiskykyä mittaava rytmitesti. Saman tilaisuuden aikana suoritetaan myös haastattelu, jossa valintojen johtaja arvioi henkilön sopivuuden radistiksi ruumiillisten ja henkisten ominaisuuksiensa puolesta. Haastattelun yhteydessä hakijan on myös tehtävä lopullinen päätös hakeutumisestaan radistikoulutukseen. Edelleen valintaan vaikuttavat vielä peruskokeiden tulokset, cooperin testi ja lihaskuntotesti. Myös perusyksikön lausunto henkilön irrotettavuudesta radistikoulutukseen pyritään huomioimaan. Edellä kuvatulla menettelyllä valitaan noin 15 henkilöä jokaisesta saapumiserästä koulutukseen 52 ja muutto 2. Viestikomppaniaan tapahtuu peruskoulutuskauden puolivälissä. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelman mukaisten asioiden lisäksi radisteilla alkaa välittömästi sähkötyksen alkeiden opiskelu kirjain ja numero kerrallaan. Peruskoulutuskauden jälkeen kaikki radistit komennetaan aliupseerikurssille, jossa leijonanosan, monesti aamusta pitkälle iltaan, vie aselajitaitojen opiskelu. Alkuvaiheessa erilaisten viestilaitteiden käsittely sekä viestiliikenteen suorittaminen opiskellaan luokkaoloissa. Sähkötyksen opiskeluun radistit käyttävät myös paljon vapaa-aikaansa. Luokkaopetuksen jälkeen siirrytään harjaantumaan ja soveltamaan opittua vaativampiin olosuhteisiin. Ero moniin muihin viestiasematyyppeihin on selkeä; kun radistin viestiasema on valmis, ei toiminta ole pelkkää ylläpitoa ja verkkomuutosten tekoa, vaan alkaa viestiliikenteen suorittaminen. Lähettäminen ja vastaanottaminen eri lähetelajeilla; datalla, flashilla ja sähkötyksellä. Sanomien salaaminen ja avaaminen on kyettävä hoitamaan myös täysin manuaalisilla menetelmillä, jos osa viestikalustosta on jostain syystä käyttökelvotonta. Sähkötykseen turvaudutaan mikäli nopeammat ja helpommat viestitysmenetelmät eivät toimi radiohäiriöiden tai tahallisen häirinnän takia. Aliupseerikurssin viimeisillä viikoilla suoritetaan radioviestittäjän tutkinto, jossa mitataan kaluston käyttötaidot sekä viestiliikenteellinen osaaminen teorian ja käytännön kokeissa. Aliupseerikurssin ja samalla viestillisen peruskoulutuksen jälkeen radistit siirtyvät Pohjois-Karjalan rajavartioston Rajajääkärikomppaniaan Onttolaan. Palvelusajan jälkimmäisen puoliskon aikana siellä annetaan mm. tiedustelukoulutus kokonaisuudessaan, ase- ja ampumakoulutusta täydennetään, erätaitoja opetetaan ja ennen kaikkea radistin päätehtävään, viestitykseen, harjaannutaan vaativissa harjoituksissa osana tiedusteluryhmää. Radistin koulutukseen tuntee vain pieni osa varusmiehistä mielenkiintoa, ja siitäkin joukosta useat karsiutuvat valintaprosessin aikana. Kouluttajan näkökulmasta katsottuna näin on hyvä. Koulutukseen halukkaat ja valitut henkilöt ovat erittäin motivoitunutta ja tehtäväänsä sitoutunutta väkeä, joka haluaa ja myös kykenee hoitamaan vaativan tehtävänsä kaikissa olosuhteissa. Tiedusteluryhmä ilman viestiyhteyksiä on arvoton. HURTTI-UKKO 1/15 Yhtenäisyys joukon perustana TT oppilaat Henna Pulkkinen ja Harri Parkkinen S uomi joutui suurien haasteiden eteen käydessään urheasti sotaa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1939-1940 ja 19411944. Rauhan astuessa voimaan sodan runtelema Suomi joutui uudelleen asuttamaan noin 430 000 kotinsa menettänyttä ihmistä ja maksamaan miljardien dollarien sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Suomi säilyi kuitenkin itsenäisenä valtiona ja pääsi nopeasti takaisin jaloilleen. Avain tähän kaikkeen oli vahva joukkohenki ja yhdessä tekeminen. Näitä arvostetaan vahvasti myös nykypäivän asepalveluksessa. Yhtenäisen joukon muodostuminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se vaatii runsaasti kanssakäymistä toisten kanssa. Asepalveluksemme alussa meille painotettiin seuraavaa: ”Te ette ole ainoastaan yksilöitä, vaan joukko. Joukon vahvuuden määrittää sen heikoin yksilö.” Ensimmäiseksi oppii tuntemaan samassa tuvassa asuvat henkilöt. Heidän kanssaan on tekemisissä kaikkein eniten ja usein näin muodostuu tiivein ryhmä. Päivittäisten harjoitusten kautta omassa linjassa saa mahdollisuuden tutus- HURTTI-UKKO 1/15 tua toisiin. Pienet ryhmät yhdistyvät samalla hieman isommiksi kokonaisuuksiksi. Koko komppaniaa koskevissa harjoituksissa, oppitunneilla ja leireillä linjojen välinen yhteistyö tiivistyy ja lähes jokainen on tekemisissä kaikkien kanssa harjoituksen aikana. Näin muodostuu sodan aikana yhdessä toimiva joukko. Suurimmissa sotaharjoituksissa, kuten väli- ja loppusodassa, kysytään vielä eri komppanioiden ja jopa eri yksiköiden välillä tapahtuvaa yhteistyötä. Armeijassa kukaan ei jääkään yksin, vaan aina on toisia ihmisiä lähellä, vähintäänkin oman taistelijaparin verran. Armeija on kehittynyt suuresti siitä, mitä se oli 1900-luvulla. Simputus, eli alempiarvoisten alistaminen, vaatteiden, sekä huonosti sijatun sängyn petivaatteiden levittäminen on saatu loppumaan armeijassa kokonaan. Toisaalta nykypäivän armeija ei ole verrattavissa fyysiseltä eikä henkiseltä rasitukseltaan vuosikymmenien takaiseen armeijaan, vaikka vaativia harjoituksia järjestetään edelleen. Niissä kysytään erityisesti joukon kykyä suunnitella ja toimia yhdessä. Joukkohenki muodostaa perustan ryhmän toiminnalle. Se ei ole pysyvä voimavara ja se vaatii aikaa kehittyäkseen. Joukkohenki ei aina muutu paremmaksi, vaan se voi myös olla negatiivista. Viestin aliupseerikurssin alussa peruskoulutuskauden aikaiset tuvat hajaantuivat ja muutimme toisiin tupiin uusien ihmisten kanssa. Ensimmäisinä päivinä oli monia raskaita harjoituksia, kuten ryhmäytymismarssi, jossa marssimme oman linjan kesken kellon ympäri. Näissä harjoituksissa autoimme toisia tarvittaessa, kannustimme jaksamaan ja mikä tärkeintä toimimme yhtenä joukkona. Joukkohenki auttaa selviytymään aluksi ylitsepääsemättömiltä tuntuvista koetuksista ja saattaa jopa täysin erilaiset ihmiset toimimaan vaivatta yhdessä, vaikka siviilissä he eivät välttämättä edes puhuisi toisilleen. Hyvä ilmapiiri tuo palvelukseen viihtyvyyttä ja vaihtelevuutta. Armeija on ainutlaatuinen kokemus. Se antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, joista voi saada ystäviä loppuelämäkseen. Armeija tarjoaa myös kokemuksia, joita ei voi saada mistään muualta. Vaikka armeija ei aina olekaan yhtä riemua ja juhlaa, niin se on silti yksi elämän antoisimmista ajanjaksoista. 53 Viestiasemalinja A Viestiasemalinja E Viestialiupseerikurssi 54 HURTTI-UKKO 1/15 Johtajuuden kulmakivet TT majuri Jouni Kvist 3. jääkärikomppanian päällikkö E nsimmäinen yhtenäinen Kainuun jääkäripataljoonan jalkaväen aliupseerikurssi näki päivänvalon saapumiserällä 214, kun jääkäri- ja panssarintorjuntalinja saivat elokuun lopussa vahvistuksekseen tiedustelulinjan. Kurssi sai nimekseen KULMAKIVI. Vahvalle perustalle on hyvä rakentaa Aliupseerikurssin 1. jaksolla oppilaille rakennettiin vahva tietopohja. Koulutushaarakohtainen kalusto tuli myös tutuksi. Aliupseerikurssin 2. jaksolla osaamista syvennettiin johtaja-, kouluttaja- ja eriytyvän koulutuksen osalta. Oikopolkuja johtajana kehittymiseen ei ole. Riittävän osaamisen tason voi saavuttaa vain tekemällä. Ne lukuisat käytännön maastoharjoitukset ja hikiset siirtymiset, jotka sillä hetkellä saattoivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, maksavat tulevaisuudessa itsensä kymmenkertaisena takaisin. Teille on kurssin aikana luotu mahdollisuus rakentaa itsellenne sellainen teoreettinen ja käytännön pohja, jonka perusteella on hyvä lähteä jatkamaan johtajan vaativalla, mutta samalla antoisalla polulla. Aliupseerikurssi ei tee teistä kaiken osaavia ja tietäviä valmiita johtajia. Johtajana kasvaminen ja kehittyminen ovat vasta alussa. Tulette muodostamaan saapumiserästä 115 rakennettavan joukkotuotantokokoonpanon perustan, jonka päälle kokonaisuus kasataan. Ammattitaitonne mitataan vuoden 2015 kevään ja kesän vaativissa sotaharjoituksissa. Luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus Tulevien alaistenne luottamus rakennetaan omilla teoilla ja esimerkillä - ei muodollisella arvoval- HURTTI-UKKO 1/15 lalla eli jämillä, jotka rintamustanne koristavat. Ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia ryhmäsi tai partiosi taistelijoita kohtaan. Laita itsesi likoon ponnistellessanne kohti yhteisten tavoitteiden toteutumista. Muista kannustaa ja palkita hyvistä suorituksista. Suomalaiselle miehelle kehu oikeassa paikassa on monesti karkkia arvokkaampi. Tee alaisillesi pelisäännöt selviksi ja vaadi niiden noudattamista. Anna alaisillesi riittävän haastavia tehtäviä ja mahdollisuus tuoda omia ideoita ja esityksiä tehtävän toteuttamiseksi. Palautteesta oppii. Virheitäkin saa tehdä, mutta saman virheen toistaminen menee jo hölmöyden puolelle. Virheelliset suoritukset tulee luonnollisesti uusia. Tukekaa alaisianne, niin hekin tukevat teitä tiukan paikan tullen. Muistakaa kohdella jokaista alaistanne lähtökohdista riippumatta yksilöinä, reilusti ja tasapuolisesti. Jokaiselle alaiselle löytyy organisaatiossa tehtävä, jossa hänen henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia voidaan hyödyntää. Ole läsnä ja tarjoa välitön tukesi. Kuuntele, keskustele ja selvitä alaistesi henkilökohtaiset heikkoudet, vahvuudet, ilot ja murheet. Näin säilytät tilannetajusi ja pystyt ennakoimaan eteen tulevia ristiriitoja reagoinnin sijaan. Tehtävä kirkkaana mielessä Osaava ja alaistensa arvostama johtaja saa joukkonsa kanssa aikaan erinomaisia tuloksia. Menestys perustuu yhteiseen sitoutumiseen ja haluun ponnistella tehtävien toteuttamiseksi. Johtajan arvostus pohjautuu hänen antamiinsa näyttöihin joukon esitaistelijana, osaamiseen sekä haluun ja kykyyn huolehtia alaisistaan. Hyvä johtaja on vaativa ja oikeudenmukainen. Hän kantaa vastuunsa myös vaikeissa tilanteissa. Tulette samalla olemaan nuo- remmalle saapumiserälle eräänlaisia roolimalleja heille uudessa ja oudossa ympäristössä. Muistakaa siis vastuunne oikean esimerkin antamisessa. Maavoimien taistelussa korostuvat ryhmien ja partioiden tehtävätaktiikka. Partioiden ja ryhmien johtajilta vaaditaan itsenäistä ajattelua, monipuolista osaamista niin kaluston kuin taistelutekniikan suhteen sekä kykyä soveltaa opittuja perustietoja ja -taitoja. Kainuun jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kuhmon taisteluiden sekä jatkosodan 14. Divisioonan perinteitä. Pitkälti erämaissa käytyjen taisteluiden onnistumisessa korostuivat yksittäisten osastojen, ryhmien ja partioiden toiminta. Näissä tehtävissä ryhmien ja partioiden johtajat toimivat usein itsenäisesti ilman esimiehen ohjausta. Tavoitteet korkealle Nuoret johtajan taimet: Muistakaa, että Teissä on enemmän voimaa, kestävyyttä ja osaamista kuin osaatte arvatakaan. Ainoat rajat ovat ne, jotka itsellenne asetatte. Älkää antako mielenne rajoittaa todellista kapasiteettianne. Asettakaa tavoitteet aina korkealle, niin tulette useimmiten huomaamaan, että tavoitteilla on tapana toteutua, kun vain ponnistelette riittävästi niiden eteen. Tämä ei koske vain varusmiesaikaanne, vaan elämää yleensä. Vanhan päällikön testamentti Vuoden 2015 vaihteessa minuakin odottavat uudet haasteet siirtyessäni uuteen tehtävään. Olen kiitollinen siitä ajasta, jonka olen saanut palvella 3. jääkärikomppaniassa. Esitän parhaat kiitokset yksikön ammattitaitoiselle ja hyvä - henkiselle henkilökunnalle sekä apukouluttajille erinomaisesti tehdystä työstä jalkaväen aliupseerikurssin koulutuksen eteen. Toivotan Teille kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 55 Jääkärilinja - ja intti alkoi alusta TT oppilaat Aleksi Källström ja Timo Vänskä J ääkärilinjan aliupseerikurssi 2/14 alkoi peruskauden lopussa, jolloin 3. jääkärikomppaniaan saapuivat uudet oppilaat. Olimme saaneet etukäteen kurssista positiivisen kuvan perusyksikön alikersanttien puheiden perusteella. Uudet käytännöt ja tiukempi kuri sai tuntemaan kuin armeija olisi alkanut taas alusta. Jo heti alussa huomasimme, että jokaisella oppilaalla oli kova motivaatio ja yrittämisen halu. Jokainen halusi selvästi suoriutua parhaansa mukaan. Odotimme kurssilta rankkaa fyysistä ja henkistä koulutusta ja juuri sitä jokainen kurssilta tuli hakemaan. Kurssin alkupuolella keskityimme suuriltaosin jääkärijoukkueen kalustoon. Koulutusta saimme oppitunneilla ja käytännön harjoituksissa. Näiden harjoitusten avulla jokainen oppi tuntemaan ja käsittelemään uusia aseita, joita olivat esimerkiksi konekiväärit, kertasingot ja erilaiset räjähteet. Samaan aikaan harjoittelimme ryhmän toimintaa ja varsinkin ryhmän johtamista. Kurssin aikana pidetyt kokeet ja harjoitteet testasivat johtamistaitojamme sekä tietojamme teoriassa ja käytännössä. Näitä olivat muun muassa johtajatehtävärata ja maastoharjoitukset oppilasryhmän johtajana. Näiden lisäksi olemme saaneet pitää sulkeisharjoitteita sekä johtaa oppilastovereitamme joukkueen johtajana ja oppilasvääpelinä. Painopiste kurssin toisessa vaiheessa on ollut joukkuekoossa toimiminen päivittäisissä maastoharjoituksissa, taistelu- ja ampumaharjoituksissa. Siitä huolimatta, että olemme toimineet joukkuekoossa, pääpaino on ollut ryhmän johtajana harjaantumises- sa. Joukkuekoossa olemme harjoitelleet muun muassa väijytyksiä ja iskuja. Näissä jääkärit iskevät nopeasti, tehokkaasti sekä varmasti vihollisten tärkeisiin osiin. Tärkeitä kohteita ovat esimerkiksi vihollisen huolto-, komento- ja viestipaikat. Näiden toimien tarkoituksena on heikentää vihollisen pääjoukon toimintaa. Rankat harjoitukset ovat tiivistäneet linjamme yhteishenkeä todella paljon. Kaveria autetaan, eikä ketään jätetä yksin, vaikka eteen tulisi haastavia tilanteita. Jalkaväkialiupseerikurssin sisäiset kilpailut, kuten maastojuoksukisa sekä esterata ovat tiivistäneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aliupseerikurssi on tarjonnut meidän linjalla jokaiselle oppilaalle ainutlaatuisia kokemuksia. Koulutus on ollut ammattimaista ja jokainen on saanut hyvän pohjan, jolla toimia seuraavan saapumiserän alokkaiden ryhmänjohtajana. Jääkärilinja 56 HURTTI-UKKO 1/15 Panssarintorjujat TT oppilaat Leo Leppävuori ja Miika Rehell aliupseerikurssilla harjoitellaankin paljon, kaiken muun ohella. V Kurssillamme on annettu paljon johtajakoulutusta, sekä teoriassa että käytännössä. Kurssin alussa meille pidettiin paljon oppitunteja johtajakoulutuksesta. Oppitunneilla meille on kerrottu oikeaoppisesta taistelujohtamisesta ja siitä, kuinka voimme kehittää sitä. Erityisesti meille on opetettu syväjohtamista, mikä painottuu neljään tärkeään ”kulmakiveen” jotka ovat oppiminen, arvostus, luottaminen ja innostus. Nämä ovat tehokkaan johtamisen yleiset periaatteet ja hyvä johtaja osaa soveltaa niitä käytännön tilanteissa. uonna 1944 Tali-Ihantalassa saavutettiin maa- ja ilmavoimien yhteistyön avulla torjuntavoitto, joka maksoi Neuvostoliitolle arviolta noin 22000 miehen ja noin 300 panssarivaunun tappiot. Ilmavoimat, tykistö ja Suomen omat panssarivoimat tuhosivat paljon vihollisen vaunuja, mutta myös lähietäisyydeltä toimivat urheat panssarintorjujat tuhosivat neuvostopanssareita suuria määriä. Varustuksena panssarintorjujilla oli saksalaisilta saadut panssarinyrkit ja -kauhut, joiden tehokas etäisyys oli noin 15 - 60 metriä. Panssarikauhuilla jopa 200 metriä. Panssarivaunujen tuhoaminen tuolta etäisyydeltä vaatii kylmiä hermoja, kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Juuri näitä taitoja panssarintorjuja-aliupseerilta vaaditaan ja niitä Kurssin aikana olemme saaneet paljon mielenkiintoista koulutusta lukuisista panssarintorjuntaaseista ja muusta tärkeästä kalustosta, joita jalkaväen sotilas tarvitsee. Koulutuksissa menimme teorian kautta käytännön harjoitteisiin. Harjoittelun jälkeen pääsimme tes- taamaan tietojamme ja taitojamme vaativissa taisteluharjoituksissa. Harjoitukset ovat olleet raskaita, mutta palkitsevia ja opettavaisia. Virheiltä ei ole vältytty, mutta virheistä oppii - joskus kantapään kautta. Panssarintorjuntalinja on mielestämme aliupseerikurssin vaativin ja pienin linja, mutta yhteishenki on sen mukainen. Ajatus ”kaveria ei jätetä” elää vahvana jokaisen rinnassa. Se on kantanut meitä useiden rankkojen harjoitusten aikana. Linjamme kouluttajat ja apukouluttajat ovat ammattitaitoisia, osaavat antaa palautetta, innostavat ja pitävät kuria yllä. Turhasta meille ei ole huudettu. ”Runtu” on rakkautta ja kovalla kurilla meistä tehdään parempia johtajia. Panssarintorjuntalinja on niille, jotka haluavat haastaa itsensä henkisesti ja fyysisesti. Armeijassa kukaan ei taistele yksin ja kaikkia tarvitaan. Panssarintorjuntalinja HURTTI-UKKO 1/15 57 Tiedustelulinja w oppilas Joona Kivioja P -kausi oli nopeasti taputeltu. Sen lopulla jännitettiin, ketkä olisivat onnelliset AUK:iin lähtijät. Arvostetulle tiedustelulinjalle eivät kaikki halukkaat päässeet. Näin osa joutui pettymään ja tyytymään toisiin hommiin. 25:n tiedustelukomppaniassa pidettyjen aliupseerikurssien jälkeen oli muutto organisaatiouudistuksen takia kohti kolmatta jääkärikomppaniaa. Jätimme hyvästit entisille tuville ja suuntasimme kohti uusia tupakavereita, sääntöjä ja käytäntöjä. Alussa pakka oli aivan sekaisin ja monien mielessä varmasti liikkui “mutku me tehtiin näin tiedustelukomppaniassa, miksei me täällä voida” - ajatuksia. Talossa talon tavalla. Pienen totuttelun jälkeen opimme muun muassa tekemään pinkan, laulamaan jääkärinmarssia ja olemaan osa jääkärikomppaniaa. AUK:uun päästyämme tajusimme, että täällä riittää luettavaa. Opimme kuinka innostetaan, opetetaan, rakennetaan luottamusta ja ennen kaikkea arvostetaan yksilöä. Teorian ohessa kuitenkin on paljon fyysistä meininkiä ja parastahan on päästä soveltamaan opittuja taitoja käytännössä, metsäharjoituksissa - sinne siis MARS - MARS! Parin ensimmäisen teoriaviikon jälkeen koitti ensimmäinen harjoitus. Harjoitus ei sinällään ollut rankka, mutta saatuamme kymmenien kilon rinkan selkään rupesi kuulumaan kommentteja: “Kaikki muu on kivaa, mut tän rinkan kannon voisin jättää pois”. Seuraavalla kerralla jo ihmeteltiin, miten rinkat tuntuivat niin kevyiltä. Käytännönkokeemme HAVU 1 koitti ja rankan päivän jälkeen pystyi hyvällä mielellä toteamaan: “Been there, done that!” Seuraavaksi jännitettiin havumerkin saamista. Tunnelma oli jännittynyt, mutta hyvinhän tuo koe oli mennyt! RUK-paikoista käytiin kova kilpailu ja lopulta 13 ihmistä hyppäsi bussiin ja lähti kohti Haminaa. Loput nielivät pettymyksensä ja jäivät eliittinä jalkaväen AUK 2:lle. Kavereiden henkinen, fyysinen ja sosiaalinen tuki korostuu, kun luetaan yhdessä kokeisiin tai ollaan metsässä vähillä yöunilla hommissa, joissa vaaditaan tarkkaavaisuutta, tietoa ja kädentaitoja. Tiedustelijan kuuluu olla nopea, tarkka, äänetön ja näkymätön päivällä sekä yöllä. Tehtävämme on liikkua taisteluosastomme kärjessä ja selvittää missä kulkee ja mitä. Yhtä tärkeätä on viestittää nämä tiedot eteenpäin mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan tehdä oikeita päätöksiä. Puolustusvoimien tarjoama johtajakoulutus on mainio mahdollisuus päästä harjoittelemaan nuorena joukkojen johtamista. Ja se antaa hyvät valmiudet tulevaisuuteen. Tiedustelulinja 58 HURTTI-UKKO 1/15 Kalenteri Tammikuu 5.1. Alokkaat palvelukseen 10.-11.1.Kotiväenpäivät 15.1. Kainuun prikaati 2015 avajaiset 20.1. TAMMI-konsertti Oulussa, Lapin sotilassoittokunta 21.1. TAMMI-konsertti Ylivieskassa, Lapin sotilassoittokunta 25.1. TAMMI-konsertti Kajaanissa, Lapin sotilassoittokunta Helmikuu 2.-6.2. Alueellinen maanpuolustuskurssi, Vuokatti 3.-5.2. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin internaatti, Kajaani 7.2. Vala-konsertti Kajaanissa, Lapin sotilassoittokunta 7.-8.2. Vala varuskunnassa 12.2. Kuopion huoltopataljoonan perinnepäivä 13.2. Ystävänpäivän konsertti Joensuussa, Rakuunasoittokunta 17.2. PKARALTSTO:n vuosipäivän konsertti Joensuussa, Rakuunasoittokunta 18.2. Veteraani-iltamat Kuopiossa, Ilmavoimien sotilassoittokunta 24.2. Aluetoimistojen vuosipäivä 24.2. Aluetoimiston vuosipäivän konsertti Oulussa, Lapin sotilassoittokunta Maaliskuu 5.3. 12.3. 13.3. 13.3. 15.3. 16.-19.3. 18.3. 1.-31.3. Viestijoukkojen perinnepäivä Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin liikuntapäivä ja konsertti Kalajoella, Lapin sotilassoittokunta Talvisodan päättymisen muistotilaisuus, Kajaani, Oulu Talvisodan päättymisen muistokonsertti, Joensuu Talvisodan päättymisen muistokonsertti, Kuopio Hiihdon Sotilas-SM-kilpailut, Kajaani 255 vrk palvelleiden varusmiesten kotiuttaminen Veteraanikeräys rekrytointialueella Huhtikuu 1.4. 1.4. 13.4. 18.4. 27.4. Kainuun prikaatin vuosipäivän tilaisuudet MARS!-konsertti Kajaanissa, Lapin sotilassoittokunta Lumilajien huippu-urheilijat palvelukseen Lumilajien huippu-urheilijoiden kotiväenpäivä Kansallinen veteraanipäivä Toukokuu 6.5. Poliisisoittokunnan & Lapin sotilassoittokunnan konsertti, Oulu 13.5. Rosvopaistitapahtuma, Iisalmi 13.5. Koululaisten vierailupäivä varuskunnassa 15.5. ? Lumilajien huippu-urheilijoiden vala 16.-17.5. Sandels-jotos reserviläistapahtuma 17.5. Kaatuneitten muistopäivä Kesäkuu 2.6. Henkilökunnan ja reserviläisten ylentämis- ja palkitsemis tilaisuudet, Kajaani, Joensuu ja Kuopio (Oulussa 4.6.) 4.6. Lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati, Oulu 4.6. MILjazz-puistokonsertti, Oulu 7.6. Veteraanien kirkkopyhä, Kuopio 8.6. Pohjois-Karjalan ja -Savon Sotiemme veteraanien kesäpäivät, Onttola 14.6. MILjazz-puistokonsertti, Kuopio 17.6.Kotiuttamisparaati 17.6. Kainuun tykistörykmentin perinnepäivä Heinäkuu 5.7. 6.7. 11. ja 12.7. 24.7. Jyrkänkosken tukikohdan avajaiset, Kuhmo Alokkaat palvelukseen Kotiväenpäivät Schmardenin päivä, pioneeriaselajin perinnepäivä HURTTI-UKKO 1/15 Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu Maanpuolustussäätiön kannatusyhdistyksen aliupseerikurssin stipendillä palkitut kurssien parhaat alikersantit w Jalkaväen aliupseerikurssin paras: Kivelä Mikko Santeri, Tiedustelulinja w Tykistön aliupseerikurssin paras: Turunen Tuukka Mikael, Viestilinja w Viestialiupseerikurssin paras: Suoranta Arttu Arinpoika, Viestiasemalinja E w Pioneerialiupseerikurssin paras: Tyynelä Samu Henrik Matias, Pioneerilinja w Huollon aliupseerikurssin paras: Puumalainen Tatu Onni Patrik, Lääkintälinja Kainuun prikaatin Killan aliupseerikurssin stipendillä palkitut linjojen parhaat alikersantit w w w w w w w w Jääkärilinja: Virtanen Joosua Jaakoppi Panssarintorjuntalinja: Jäppinen Saku Aleksi Komentopaikkalinja: Huttunen Jussi Ilmari Radistilinja: Kajander Vili Johannes Viestiasemalinja A: Niemelä Eetu Ilmari Kuljetuslinja: Martikainen Iikka Viljami Huoltopalvelulinja: Sievänen Valtteri Ilmari Kunnossapitolinja: Hänninen Sami Tapani Kainuun Tykistö- ja heittimistökillan puukolla palkitut tykistön linjojen parhaat alikersantit w w w Kranaatinheitinlinja: Sorsa Mikael Juhani Kristian Tulenjohtolinja: Vesiluoma Matti Kasperi Tuliasemalinja: Pulkkinen Kalle Pietari 59 Puhelinnumeromme ovat muuttuneet vuoden vaihteessa. Parhaiten tavoitat meidät vaihteen 0299 800 kautta. Asiakaspalvelunumerot Kajaani varusmiesten asiakaspalvelu 0299 451 160 Oulu asiakaspalvelunumero 0299 456 108 Kuopio asiakaspalvelunumero 0299 435 500 Joensuu asiakaspalvelunumero 0299 434 434 maavoimat.fi/kaipr puolustusvoimat.fi
© Copyright 2024