1. No category

A30 // Uutiset // Raha
Aamulehti // Lauantaina 21. helmikuuta 2015
Eriika Ahopelto/Aam u l e h t i
Tuomas Pere sanoo, että panimo esittelee kymmeniä uusia tuotteita tämän vuoden aikana.
Panimolle annista
330 000 euroa
Sami Suojanen
Aamulehti
Tamperelainen Pyynikin Kä•sityöläispanimo
hyödyntää vi-
reillä olevan oluen valmisteveron verohelpotuksen.
Panimo kymmenkertaistaa
tuotantonsa puoleen miljoonaan litraan vuodessa eli verohelpotuksen alarajalle. Veroesityksen mukaan puoli miljoonaa
litraa tuottava panimo saisi 50
prosentin helpotuksen verosta.
Oluentekijä Tuomas Pere sanoo, että panimo pystyisi tuottamaan enemmänkin, mutta li-
sälitrat vähentävät veroetua ja
sitä kautta kannattavuutta. Panimolla asennetaan parhaillaan
uusia laitteita. Ne maksavat yli
100 000 euroa.
Yhtiö maksaa kasvun sijoittajien rahoilla ilman pankkilainoja. Käynnissä on anti, jolla yhtiö
pyrkii keräämään yli 330 000
euroa. Pere kertoo, että 160 euron hintaisia osakkeita on merkitty noin 1 400.
Vuonna 2013 yhtiö teki 42 000
euron tappion. Viime vuonna
tappio oli 60 000–70 000 euroa.
– Kasvu koettelee kannattavuutta. Tappio on hallinnassa.
Restamax jakaa koko
tuloksen omistajilleen
Kari Happonen
Fa k ta
Aamulehti
Restamax Oyj
Ravintolakonserni Restamax
•hengähtää
investoinneissa ja
palkitsee komeasti omistajansa.
Yhtiö aikoo jakaa päättyneen
tilikauden koko tuloksen osakkeenomistajilleen.
Osinkokohtainen tulos 0,22
euroa on sama kuin ehdotettu
osinko. Osinkosumma on noin
3,6 miljoonaa euroa.
– Tase on hyvässä kunnossa.
Osinko on kova, mutta voitonjakokelpoisia varoja on yli 46
miljoonaa. Osingon pitää peilata näkymiä., sanoo Restamaxin hallituksen puheenjohtaja
Timo Laine.
Restamaxin liikevaihto kasvoi viime vuonna yrityskauppojen siivittämänä 33 prosentilla. Liikevoitto parani kolmanneksella.
– Tänä vuonna yrityksen koneesta pitää ottaa tehot irti, kuvaa Inderesin pääanalyytikko
Sauli Vilén tilannetta.
Restamax on pärjännyt vaikeilla markkinoilla hyvin.
Loka–joulukuun tärkeällä
kvartaalilla yhtiön ravintolabisneksen liikevaihto kasvoi
37 prosenttia, kun koko toimiala kasvoi keskimäärin 1,3
prosenttia.
Laine arvelee, että monelta
ravintolayritykseltä tulee viime
vuodelta rumia talouslukuja.
Yrityskaupat olleet kasvun
veturina.
KURSSIKEHITYS, 1 V.
4,75
4,50
Euroa
4,25
4,00
3,75
3,50
3,25
4/14 6/14 8/14 10/1412/14 2/15
20142013
Liikevaihto, Me 86,765,0
Liiketulos, Me
5,34,1
Ennen veroja, Me 4,73,6
Tulos/osake (e) 0,22 0,18
Osinko, e*
0,220,09
Omavaraisuus, % 47,260,9
Sipo, %
10,513,3
Henkilöstö
220159
* Ehdotus yhtiökokoukselle.
Luvut ilman kertaeriä. Lähde:
Balance Consulting.
Suurimmat omistajat, %
1. Mr Max Oy.........................30,83
2. Tamares holdings.......11,74
3. Mika Niemi........................11,70
4. Sign Systems Oy............. 6,11
5. Ramanetto Oy................... 6,11
Juha Liinamaa työskentelee alipaineistetussa tilassa. Hometta on katon ja seinän tukirakenteissa. Kuivajää irrottaa
Kuivajää irrottaa ho
●●Tamperelaisyritys käyttää kuivajäätä homekohteissa. THL testasi
Sami Suojanen
Aamulehti
Tamperelainen yrittäjä Juha
•Louhesto
uskoo, että hän on oi-
valtanut jotain merkittävää. Louheston yritys Tampereen Kuivajääpuhdistus irrottaa kuivajääpuhalluksella hometta puusta, betonista
tai vaikka väliseinäharkoista.
Menetelmä muistuttaa hiekkatai soodapuhaltamista. Kuivajäässä puhalletaan kovalla paineella
puhdistettavaan pintaan hiilihappojäätä, jonka lämpötila on 79 pakkasastetta. Jäärakeet ja kylmyys irrottavat lian tai vaikkapa homeen.
Rae jäädyttää kohteen ohuelti noin
70 pakkasasteeseen.
Puhaltaminen korvaisi kaapimisen ja raapimisen kohteissa, joista
materiaalia ei voida poistaa.
Kuivajään jäljiltä ympäristö jää
siistiksi. Hiekkapuhalluksessa kohteen lähitienoo on hiekan peitossa,
mutta kuivajääpuhalluksessa hiilidioksidirae kaasuuntuu suoraan
kiinteästä jäästä kaasuksi. Siivottavaksi jää vain esimerkiksi puun
pinnasta poistettu materiaali.
– Olemme vuoden tutkineet menetelmää homeen puhdistamiseen.
Palkkasimme tutkijan tätä varten,
ja nyt meillä on näyttöä kuivajään
toimivuudesta, Louhesto sanoo.
Kehitystyössä tamperelaisyritys
on ollut yhteydessä Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokseen THL:ään.
– Olemme testanneet yhteensä
kahdeksan näytettä, joista neljä oli
otettu ennen puhdistusta ja neljä
sen jälkeen. Eli aineisto on ollut
hyvin pieni, korostaa THL:n ympäristömikrobiologian yksikön päällikkö Anne Hyvärinen.
Näytteissä oli mikrobikasvustoa
ennen puhdistusta. Puhdistuksen
ansiosta pitoisuudet laskivat kaikissa näytteissä ja niistä yksi oli
lähes puhdas käsittelyn jälkeen.
Kolmessa muussa oli jäljellä mikrobikasvua tai viitteitä siitä.
Hyvärinen painottaa, että lähtökohtaisesti homeiset materiaalit
pitää poistaa.
– Jos rakenteita ei voida poistaa,
edessä on puhdistaminen hankaamalla tai vaikka hiekkapuhaltamalla. Kuivajäässä lupaavaa on se, ettei
se tuota lisälikaa hiekkapuhalluksen tapaan ja se on nopeampi kuin
mekaaninen puhdistus.
Raha // Uutiset // A31
Aamulehti // Lauantaina 21. helmikuuta 2015
Emil B o byr e v
Puhallus
säästi
purkutöiltä
Sami Suojanen
Aamulehti, Nokia
Juha Liinamaa sujahtaa muovista
tehtyyn alipaineistettuun telttaan
ja ryhtyy puhaltamaan kuivajäällä
vanhan talon rakenteita.
Kohteena on 1920-luvulla rakennettu talo Nokialla. Mansardikattoisen talon yläkerran ikkunan ja
katon liittymäkohta oli päässyt
huonoon kuntoon. Ikkunan reunoilta oli tullut vettä sisään.
Ensimmäisen kerran kosteus oli
päässyt rakenteisiin vuosikymmeniä sitten. Ongelmaan oli reagoitu koteloimalla kastunut kohta.
– Toisen kerran rakenteet kastuivat, kun talon edellinen käyttäjä
piti ikkunaa auki vuosikausia, sanoo talon nykyinen omistaja Marko Jaakkola.
Jaakkola ryhtyi tutkimaan seinää
hengitysoireiden takia. Purkutyö
paljasti lahoja hirsiä ja hometta.
– Vauriokohdasta on vaihdettu
neljä hirsikerrosta. Olimme jo tyytyväisiä tulokseen, mutta sitten
purimme vielä lähellä olleen vanhan komeron. Siellä oli hometta.
Jaakkola löysi kuivajäävaihtoehdon puskaradion kautta.
– Hometta oli sellaisessa kohdassa, että kuivajää oli ainoa korjausvaihtoehto. Tai olisihan rakenteita voinut purkaa, mutta se olisi
merkinnyt rajujen tukirakenteiden
tekemistä ja talon huputtamista.
Mitä sanot puhallustuloksesta?
– Todella puhdas. Olen tyytyväinen. Nyt pääsemme eteenpäin.
Kosteus oli tehnyt
pahaa jälkeä
hirsitalon yläkerrassa.
Rakenteiden vaihtoa
varten olisi tarvittu
rajut tukirakenteet.
hometta ja jäähdyttää materiaalin.
ometta rakenteista
neljä näytettä, yhdessä ei ollut löydöksiä mikrobikasvusta.
– Kuivajää ei ole aukoton näiden
näytteiden perusteella, mutta siinä on potentiaalia. Sitä tulisi käyttää vain silloin kun homehtunutta
materiaalia ei voida poistaa, Hyvärinen toistaa.
Louheston mukaan tuloksille on
looginen selitys.
– Testasimme puhdistettavia
kappaleita erilaisilla asetuksilla.
Halusimme löytää vähimmäisvaatimukset, jolla kappale saadaan
puhtaaksi homeesta eli haimme
tietoisesti vertailutuloksia. Siksi
kolmesta kappaleesta löytyi mikrobeja, mutta yhdestä ei.
Kuivajäämenetelmää on käy-
tetty lähinnä teollisuudessa nopeaan ja hellävaraiseen käsittelyyn.
Tampereen Kuivajääpuhdistus on
puhdistanut muun muassa paperikoneiden teloja ja elintarviketehtaiden tiloja.
– Menetelmä on kalliimpi kuin
moni muu puhdistustapa, mutta
nopeampi ja siistimpi. Päivän työ
maksaa runsaat tuhat euroa.
Kuivajäätä on käytetty vanhoihin
Puhaltaminen
korvaisi kaapimisen
siellä, missä materiaalia
ei voida poistaa.
Puhdistettava tila
pitää alipaineistaa
samalla tavalla
kuin asbestitöissä.
seiniin, joissa on haluttu säästää
punatiiliset pinnat. Sillä on myös
poistettu maalia kirkon katosta.
– Siinä yhteydessä keksimme
kuivajään homeen poistossa.
Työssä on oltava varovainen.
– Puhdistettava tila pitää alipaineistaa samalla tavalla kuin asbestitöissä, jotta homeinen materiaali
ei leviä. Työntekijöillä on oltava
suojavarusteet.
Louhesto odottaa kuivajään kiinnostavan homevaurioita saneeraavia
rakennusliikkeiltä. Yhtiö on puhdistanut omakotitalojen sisäkaton tukirakenteita ja valesokkeleita.
aaKatso video
Miten home lähtee: aamulehti.fi/
videot
K u k a?
Juha Louhesto
•• Yrittäjä Tampereelta.
•• Myi edellisen yrityksensä
Keski-Suomen Tavaralähetit
vuonna 2009. Mies oli silloin
51-vuotias.
Sapattivuoden jälkeen Louhesto perusti 2010 Easy Autopesu -yrityksen.
Easy-yhtiöt on nyt neljästä
yrityksestä koostuva konserni.
Louhesto on ostanut Hämeen erikois- ja teollisuuspesut
Oy:n samoin kuin Tampereen
Kuivajääpuhdistuksen. Easy
Recycling puhdistaa konepajojen leikkuuöljyä. Neljäs yritys on
Hämeen Kattohuolto.
Viime vuonna konsernin liikevaihto oli hieman alle miljoona
euroa ja tulos noin 100 000
euroa.
Tämän vuoden tavoitteena
on runsaan miljoonan euron
liikevaihto ja tulos seitsemän
prosenttia liikevaihdosta.
•• •• •• •• •• Patrialla yt:t
Hämeenlinnassa
ja Tampereella
Valtion omistaman puolus•tusteollisuusyhtiön
Patrian
Land-liiketoiminnassa aloitetaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut
Hämeenlinnassa ja Tampereella. Toimien arvioidaan kohdistuvan enintään 140 henkilöön.
Yhtiön tiedotteen mukaan ytneuvotteluiden taustalla ovat
tuotannollis-taloudelliset syyt
tilausten vähentyessä voimakkaasti nykyisten toimitusprojektien päättyessä. Työnantaja
harkitsee myös toiminnan uudelleenorganisointia.
Land-liiketoiminnan keskeisiä tuotteita ja palveluita ovat
panssaroidut pyöräajoneuvot ja
kranaatinheittimet sekä niiden
tukipalvelut. Aamulehti
Andritzilla
ja Valmetilla
patenttikiista
Itävaltalainen Andritz syyttää
•Valmetia
patenttinsa loukkauk-
sesta. Itävaltalaisyhtiö on jättänyt Tukholman käräjäoikeudelle
haasteen patentinloukkauksesta
Valmet Oyj:n tytäryhtiötä Valmet
AB:ta vastaan.
Haasteessa Andritz vaatii sakon uhalla Valmetia lopettamaan patentin käytön. Yhtiö
vaatii väitetystä loukkauksesta
yhteensä 52 miljoonan euron
arvosta rojalteja ja vahingonkorvauksia korkoineen.
Valmet kiistää väitteet loukkauksesta. STT/Helsinki
Otso Metsäpalvelut saattaa
vähentää väkeä
Metsäpalvelut aloit•taaOtso
koko henkilöstöä koskevat
yt-neuvottelut, jotka saattavat
johtaa enintään 90 työpaikan
vähennykseen. Otso Metsäpalveluilla on nyt noin 270 työntekijää, jotka työskentelevät yli
sadassa toimipisteessä eri puolilla maata.
Otso Metsäpalvelut on toiminut erillisenä liiketoimintayksikkönä vuoden 2012 alusta, jolloin alueelliset Metsäkeskukset
yhdistettiin Suomen metsäkeskukseksi. STT/Helsinki
Tullinkulman
Työterveydelle
tunnustusta
Tullinkul•manTamperelainen
Työterveys on nimetty
sosiaali- ja terveysministeriön
Mielekäs-ohjelman arvioinnissa vetovoimaiseksi sosiaali- ja
terveydenhuollon työpaikaksi.
Mielekäs-ohjelmassa vetovoimaiseksi nimettävältä toimijalta edellytetään palvelun korkean laadun sekä asiakastyytyväisyyden lisäksi onnistuneita
toimintatapoja. Tunnustuksen
yritykselle myönsi sosiaali- ja
terveysministeriön ylijohtaja
Leo Suomaa perjantaina Helsingissä. Aamulehti