UUTISET // A11 Aamulehti // Perjantaina 23. tammikuuta 2015 Epätyypillisyys tuli työhön ●●Työn reunalla -vaalipaneelissa pohdittiin akateemista työttömyyttä ja epätyypillisiä työsuhteita. ●●Runoilla ryyditetyssä keskustelussa todettiin, että perustulo toisi pätkältä putoavalle turvaa. Heidi Pesonen Kimmo Penttinen, kuvat Aamulehti Telakan intiimis•sä Kulttuuritalo yläkerrassa Tampereella käytiin torstaina epätyypillinen vaalipaneeli. Työn reunalla -keskustelussa ratkottiin muun muassa epätyypillisten työsuhteiden ja akateemisen työttömyyden ongelmia. Sauli Salomaa löi keskustelulle alkutahdit lausumalla: Suomalainen syö harvoin kuormastaan – lopulta itsensä. / Omistaja kyttää kehitystä, kun esimies kehittää kyttäystä. / Luukut täyttyvät markkinapaikoista. / Harjoittelijat, määräaikaiset ja keikkalaiset pitävät tämän maan pystyssä. Noin 60:sta paikalla olleesta moni tiesi omakohtaisesti, mitä tarkoittavat silpputyöt, määräaikaisuudet, pätkät, keikat ja akateeminen työttömyyskin. Ne eivät ole työmarkkinoiden kuriositeetti. – Pätkäläiset ovat nykypäivän torppareita. Työehdot pitää saada sellaisiksi, että epätyypillisissä työsuhteissa olevia kohdellaan tasapuolisesti vakituisiin verrattuna, totesi Jouni Ovaska (kesk). Apua tarvitaan, koska seuraavaa pätkää toivovat eivät yleensä perää oikeuksiaan. Sinikka Torkkola (vas) kaipasikin ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. – Määrä- tai osa-aikaisen on oltava kamalan kiltti työntekijä, että saa uuden pätkän, muistutti Johanna Loukaskorpi (sd). Yleisössä nyökyteltiin. Miten yhteiskunta voi helpottaa epätyypillisen työläisen elämää? Panelisteista suurin osa katsoi, että perustulo olisi hyvä turvaverkko pätkien väliin putoavalle. – Olemme vasemmistoliitossa laskeneet, että 700 euron perustulo olisi riittävä, kommentoi Torkkola. Olli-Poika Parviainen (vihr) otti kopin keskustan ajatuksesta, että Suomessa olisi kokeilualueita sosiaaliturvan uudistuksille. Työttömyyden kuristama Pirkanmaa voisi Parviaisen mukaan hakea perustulon kokeilualueeksi. Peter Löfberg (r) ja Sakari Puisto (ps) pitivät perustulon vastikkeettomuutta ongelmana. – Pitääkö akateemisen työttömän ottaa vastaan mitä tahansa työtä, kysyi tilaisuuden juontanut Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen. Nimimerkki Vihainen lingvisti otti asiaan kantaa runollaan: Onko pakko mennä töihin kaivokseen / kun en koskaan tule lääkäriksi / suuryritysten välimieheksi, asekauppiaaksi? / Onko pakko, jos rahat riittävät / päivässä lämpimään ateriaan, muutamaan leivänpalaan / pariin juustosiivuun? Riitta Kuismanen (kd) painotti, että akateemisten ohjaaminen mihin tahansa työhön on koulutuksen tuhlausta ja vie työpaikan sen alan ammattilaiselta. Sen sijaan akateeminen työtön pitäisi velvoittaa pitämään huolta ammattitaidostaan. Jouni Markkanen (kok) perään- kuulutti trampoliiniajattelua: kun työtä ei ole, koulutuspalveluiden pitäisi joustaa niin, että osaamista voisi käydä täydentämässä ja palata sitten työmarkkinoille. Panelistit halusivat myös yliopiston ottavan vastuuta työllistymisestä. Esimerkiksi yrittäjyystaitoja tarvittaisiin lisää. – Soisin, että yliopistoissa otettaisiin huomioon paremmin osaamisen kaupallistaminen. Kampuksella voisi olla alkavia yrityksiä, hahmotteli Sakari Puisto (ps). Oula Lintula (Muutos 2011) uskoi, että työpaikkoja saataisiin lisää, jos työntekijän palkkaaminen olisi nykyistä helpompaa. Tilaisuuden järjesti ryhmä humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä osana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Palvelutoiminnan kehittäjä -koulutusta. Epätyypilliset työsuhteet eivät ole työmarkkinoiden kuriositeetti. Seuraavaa pätkää toivovat eivät yleensä perää oikeuksiaan. Tilaisuus kiinnosti yleisöä, ja Työn reunalla -keskustelu jatkuukin somessa: twitter.com/tyonreunalla. Tau s ta Akateeminen työttömyys •• Korkeakoulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen, kertoo korkeasti koulu tettujen työmarkkinakeskus järjestö Akava. Korkeasti koulutettujen työt tömien määrä on kaksinkertais tunut kuudessa vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa. Jo joka neljäs korkeasti koulutettu on ollut työttömänä vähintään vuoden ajan. •• •• •• Lisäksi epätyypillisistä työsuhteista, eli muista kuin toistaiseksi voimassa olevista kokoaikaisista työsuhteista on tullut yhä tavallisempia. aaKatso video Tilaisuuden alussa Sauli Salomaa lausui työelämää käsittelevän runon ja panelistit pääsivät kom mentoimaan sitä. Katso video osoitteessa aamulehti.fi/videot. Panelisteina olivat vasemmalta lukien Jouni Ovaska (kesk), Jouni Markkanen (kok), Oula Lintula (Muutos 2011), Sakari Puisto (ps), Peter Löfberg (r), Johanna Loukaskorpi (sd), Sinikka Torkkola (vas) ja Olli-Poika Parviainen (vihr). Löfberg ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta muut panelistit ovat.