Lehti 2 2015 sivut 1-7
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2015. Metalli 49 – 1 www.metalli49turku.fi Sandvikin väki toivoo s.4 pitkäjänteistä kehittämistä Ei leikkauksille! s.7 Tukityöpaikat kiven takana ..................... s. 3 Työsuojeluvalinnat. NYT! ................................. s. 6 Liittokokousvaalit 2016.... s. 9 Teollisuuden kilpailukyky parempi kuin väitetään.... s. 12 Pienten verstaiden edunvalvonta s. 6 ja 8 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 Pääkirjoitus 2/2015 2 Hallituksen toimet hyödyttävät vain rikkaita Kevään vaaleissa kansa sai sitä mitä halusi, sanotaan. Itse en tällaista halunnut. Hallituksen leikkauslistalla on kaikki mahdollinen, joka koskee palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Nämä leikkaukset ovat suoraan kulutuksesta pois ja niistä kärsivät edellä mainittujen lisäksi kaupat ja muut elinkeinonharjoittajat. Tämäkö on hallituksen tarkoitus? Mitä näillä leikkauksilla saavutetaan sellaista, joka parantaa Suomen valtion taloutta? Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein paras tapa elvyttää taloutta, on nostaa kaikkein pienimpiä palkkoja, ei Sipilän esittämällä leikkauspolitiikalla ja pakkolailla uhkaileminen. Tällaisella ei saada aikaiseksi muuta kuin torikokouksia ja se ei ole kenenkään etu. Sopimalla, ilman uhkailua, päästään parempaan tulokseen. Sipilän johtama hallitus toimii vain Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämien toiveiden mukaan, kuten tiedetään EK:lle ei riitä mikään. Ehdoton ei palkanalennuksille 1990- luvun alkupuolella Keskustapuolueen johtama hallitus yritti samoilla keinoilla saada maamme taloutta kuntoon. Silloinkin puuhattiin työpaikkojen menettämisen pelossa palkkamalttia. Se toteutettiin kahtena vuotena nollakorotuksilla, tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä, sillä työttömyys vain jatkoi kasvuaan. Työttömyys kasvoi noin 500000 hen”Leikkauksilla kilöön. Siitä lähtien osinovat kasvaneet onkin vain yksi kotulot palkkoja enemmän. Haltavoite, saada lituksen esittämiin palrikkaille entistä kanalennuksiin eikä liioin nollalinjallekaan ole mienemmän.” tään perusteita niin kauan kuin yrityksillä on varaa maksaa (ylisuuria) osinkoja. Osingot ovat yhtälailla yritysten taseesta pois kuin palkatkin. Leikkauksilla onkin vain yksi tavoite, saada rikkaille entistä enemmän. Menneinä vuosin kun yrityksillä meni heikosti, niin saatettiin jopa jättää osingot maksamatta tai ainakin suhteutettiin ne tulokseen. Nykymalliin tällainen ei sovi, vedotaan pörssiin ja mihin milloinkin. Ennen työmies oli palkkansa ansainnut ja niin on tänä päivänäkin. Ilman työntekijöitä ei kerry jaettavaa. Hyviäkin uutisia Turkuun, kaikesta huolimatta Sandvik ilmoitti maaliskuun lopulla aloittavansa ytneuvottelut Turun tehtaan mahdollisesta lopettamisesta. Tuolloin kukaan ei jaksanut uskoa, että tulisi muuta päätöstä kuin se, että tehdas suljetaan. Yt- neuvottelut saatiin päätökseen kesäkuun alkupuolella, jäätiin odottamaan lopullista päätöstä. 12.6.2015 päätös sitten tuli, Turun tehdas suljetaan. Tämän jälkeen tapahtui muutamia asioita, jotka johtivat päätöksen muuttumiseen. Syyskuun 8. päivänä tuli tieto, että Turun tehdas jatkaakin toimintaansa, entisenlaisessa vahvuudessaan, näin säilyi noin 450 työpaikkaa Turussa. Työsuojeluvaalit ja Metalliliiton kevään 2016 liittokokousvaalit Marras-joulukuun aikana valitaan työpaikoille työsuojeluhenkilöitä. Näissäkin vaaleissa on tärkeää katsoa, keitä valitaan, ettei tarvitse sitten jälkeenpäin katua sitä, mitä tuli tehtyä. Liittokokousvaalien ehdokkaiden haku on niinikään käynnissä, jos olet halukas ehdokkaaksi tai tiedät jonkun, joka on halukas ehdokkaaksi, niin ota yhteyttä ammattiosastomme toimistoon. Hyvää syksyä ja loppuvuotta 2015, Antero Palomäki, puheenjohtaja Turun metallityöväen ammattiosasto 49 ABB Oy:n pitkäaikainen pääluottamusmies Reijo Kalleinen Staironin luottamusmies Seppo Kalliotie täyttää 11.11. 70 vuotta. Metalli 49 onnittelee! täytti 22.10. 60 vuotta. Metalli 49 onnittelee! Fläkt Woodsin työsuojeluvaltuutettu Metalli 49:n toimikunnan jäsen ja naisjaoston perustajajäsen sekä vapaa-ajankeskus Kirjalan hoitajana pitkään toiminut Mayerin Turun telakan 1. varatyösuojeluvaltuutettu Aira Mäkelä ja varapääluottamusmies täyttää 11.11. 80 vuotta. Metalli 49 onnittelee Airaa lämpimästi! Metalli 49:n toimitsija Raimo Kytömaa kiittää ammattiosastoa onnitteluista 2. elokuuta 2015 50-vuotipäivän johdosta. Metalli 49 tarjoilee hernesoppaa Turun kauppatorilla: 5.11., 12.11., 26.11. klo 11.00 alkaen Tervetuloa sopalle ja juttelemaan! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti • 41. vuosikerta • Toimisto, Tuureporinkatu 17 C 20100 Turku • Puhelin 044 518 9449 Telefax (02) 231 6016 • Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero • Paino: Salon Lehtitehdas – 2015 •Toimitusneuvosto: Susanna Merinen Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Harri Alasaari täytti 14.9. 50 vuotta. Jyrki Seilo täyttää 50 vuotta 6.11. Juha Jormanainen 14.12. Metalli 49 onnittelee viisikymppisiä! Turun Metallityöväen ammattiosasto ry. 49:n Ehdokasasettelukokous ke 4.11.2015 klo 18.30 Syyskokous ke 25.11.2015 klo 18.30 Metalli 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Pidä jäsenyytesi kunnossa – muistathan ilmoittaa ammattiosastolle! Jos jäät eläkkeelle, ota eläkepäätös mukaan ja tule toimistolle käymään. Näin saamme mahdollisen vapaajäsenyysanomuksen lähetettyä liittoon ja tietyt etusi säilyvät. Muistathan myös ilmoittaa mm. sairauslomasta, kuntoutustuesta, opiskelusta sekä muista muutoksista, jotka saattavat oikeuttaa jäsenmaksuvapautukseen. Pidä jäsenyytesi kunnossa eri elämäntilanteissa! Terveisin toimiston väki, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, 044-5189449 Metalli 49 järjestää yhteistyössä veteraanijaoston kanssa Koko perheen JOULUJUHLAN la 28.11. klo 11.00 – 14.00 Ohjelmassa lapsille mm. askartelua Länsirannikon pioneerien kanssa. Joulupukki vierailee! Esiintymässä mm. veteraanien kuoro Ritspiikki. Jouluinen tarjoilu! Joulujuhla pidetään Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Ilmoittautumiset tarjoilua varten 20.11. mennessä joko toimistolle suoraan, 044 518 9449 tai susanna. merinen(at)metalli49turku.fi Tervetuloa mukaan koko perhe, vauvasta vaariin! EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – Metalli 49 3 Tukityöpaikat kiven takana Työllisyyspolitiikka halpuutuksen kourissa Vaikka työttömyys on ollut nousussa jo muutaman vuoden aikana ja vaikka työttömyysluvut alkavat lähestyä 1990-luvun huippulukuja, hallitukset eivät ole lisänneet tukityöllistämistä Työ- ja elinkeinoministeriön tilastotiedoista ilmenee, että palkkaperusteinen työllistäminen on nyt vähäisempää kuin ennen suurta talouskriisiä vuonna 2006. Esimerkiksi heinäkuussa 2015 tukityöllistettyjä oli 30 700. Heinäkuussa 2006, jolloin työllisyystilanne oli paljon parempi ja elettiin vielä noususuhdanteen aikaa, tukityöllistettyjä oli 38 300. Tukityöpaikkojen rinnalla työllisyyspolitiikassa on jo kauan, 1970-luvulta lähtien, luotettu työvoimakoulutukseen. Heinäkuun lopussa työvoimakoulutuksessa oli 17 800 henkilöä. 1990-luvun puolivälistä lähtien työttömiä on velvoitettu erilaiseen palkattomaan työhön työttömyysturvan menettämisen uhalla. Tätä palkatonta työtä on teetetty eri nimikkeillä ja erilaisin ehdoin: työharjoittelu, työelämävalmennus, työ- ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Suuntana on ollut palkattoman työn osuuden lisääminen. Heinäkuussa 2015 työelämävalmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 24 200 henkilöä. Työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun palkattoman työn väitetään auttavan työttömien työllistämistä. Usein kyse on kuitenkin työttömien räikeästä hyväksikäytöstä. Työttömillä teetetään ilmaista työtä. Palkattomat työjaksot voivat seurata toisiaan ilman että oikea työpaikka avautuisi. Kyse ei ole työsuhteista, joka oikeuttaisivat normaaleihin työsuhde-etuihin, esimerkiksi työterveyshuoltoon, tai jotka kerryttäisivät oikeutta lomiin, sairauspäivärahoihin, ansiosidonnaiseen työttömyystur- vaan tai työeläkkeisiin. Nykyisin maksetaan tosin miltei aina 9 euron päivittäinen ylläpitokorvaus. Se on tarkoitettu syntyvien ylimääräisten matka- ja ruokailukulujen peittämiseen eikä sitä tule ymmärtää palkaksi. Viime vuosina on lainmuutosten myötä lisääntynyt myös omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla. Sen piirissä oli heinäkuussa 22 700 henkilöä. Sekin on valtiovallalle halpa keino pitää työttömyysluvut kauniimpina. Nämä opiskelupaikat tuskin aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia. Omaehtoinen opiskelu on toki siihen osallistujille yleensä hyödyksi, mutta työttömyysturvapäivien enimmäisrajat ja mahdolliset karenssit voivat tehdä opintojen päättämisen epävarmaksi. Työvoimaviranomaiset päättävät, onko tällainen opiskelu perusteltua. Kaiken kaikkiaan palkattomien työmuotojen osuus työvoimapolitiikassa on viime vuosina suurentunut, kuten nähdään oheisesta kuviosta. Siinä kuukausittaiset vaihtelut on tasoitettu esittämällä luvut 12 kuukauden keskiarvoina. Palkattomissa työllistämispalveluissa olevien lukumäärä lähestyy jo palkkaperusteisesti työllistettyjen lukumäärää. – Työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun palkattoman työn väitetään auttavan työttömien työllistymistä. Usein on kuitenkin kysymys työttömien räikeästä hyväksikäytöstä, kirjoittaa Jyrki Yrttiaho. Palkkaperusteinen työllistäminen on vähitellen vähentynyt. Samaan aikaan palkattomien työmuotojen osuus on voimakkaasti kasvanut. Palkattomilla työllistämistoimilla tarkoitetaan kuviossa työharjoittelua, työhönvalmennusta, työ- ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Yksi käyrä kuvaa työvoimakoulutusta ja omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla yhteenlaskettuna. Palkkaperusteinen työllistäminen sisältää erilaiset työllistämistuet palkkatyöhön sekä starttirahat yrittäjille. Palkattomissa työllistämispalveluissa olevien lukumäärä lähestyy ja palkkaperusteisesti tukityöllistettyjen lukumäärää. Samankaltainen kehitys on jatkunut hieman heilahdellen Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten aikana.Palkaton työllistäminen on valtiovallalle edullinen keino kaunistaa työttömyyslukuja. Palkattomaan työhön sijoitettuja ei lasketa työttömiksi Tilastokeskuksen tai työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvuissa. Työttömyysturvaan he ovat kuitenkin miltei aina oikeutettuja, joten työttömyyden kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle tämä keino ei pienennä. Työväenpuolueiden ja ammattiliittojen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan ja muun palkattoman työn epäkohtiin. Pääsääntönä pitäisi olla, että työstä maksetaan palkkaa ja että palkkatyö oikeuttaa vuosilomiin ja muihin normaaleihin työsuhde-etuihin ja että se kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Tällöin tukityöllistämisestä on eniten hyötyä työttömälle ja se auttaa häntä todella selviytymään. Työharjoittelu voi olla tietyissä tilanteissa perusteltua, mutta sen pitäisi liittyä kiinteästi todelliseen koulutukseen ja täsmällisesti määriteltyyn koulutusohjelmaan ja sen pitäisi olla tiukasti ajallisesti rajoitettua, esim. 3 kuukauteen tai joissakin tilanteissa enintään 6 kuukauteen yhden henkilön kohdalla. Työharjoittelun jälkeen työtön on palkattava oikeaan työhön samassa yrityksessä tai organisaatiossa, jossa työharjoittelu on aloitettu. Samoja periaatteita voidaan soveltaa pitkälti myös kuntoutukseen. Kuntoutuksen on oltava todellista kuntoutusta eikä palkattomaksi työksi muunnettua näennäiskuntoutusta. Jyrki Yrttiaho Pasin pakina: Telakalla kohta vanhainkoti Jo pitkään etenkin työväestön edustajat ovat olleet huolissaan telakan ikärakenteesta. Viimeisten vuosien aikana on suuri määrä kokeneita telakkalaisia jäänyt sairaseläkkeelle tai työnantajan paheksumaan eläkeputkeen. Työväestön tuoma huoli on vasta nyt havaittu työnantajan taholta. Nyt ikääntymisvajetta pyritään hätäpäissään paikkaamaan hallitsemattomalla alihankinnalla ja vuok- ramiesporukoilla joiden ammattitaito on usein hyvinkin kyseenalainen. Telakan vanhojen ammattinaisten ja -miesten keski-ikä alkaa hipoa korkeuksia kuin Himalajan huippu. Ja yhtä korkealta pudotaan. Pian ei ole enää niin sanottuja vanhan ajan paaseja neuvomaan uusia työntekijöitä. Pilven reunalta on vaikeata oppeja maalliselle telakalle antaa. Sanotaan, että vainajat le- päävät haudassaan. Miten vainaja voi levätä, kun on kerran kuollut? Hengissä oleva ihminen sen sijaan voi levätä, jos kapitalisti vain antaa siihen mahdollisuuden. Tuskinpa. Nyt on aika antaa ikääntyville vielä hengissä oleville telakkalaisille mahdollisuus opettaa nuorempiaan telakkatöiden saloihin. Eikä ole pahasta opettaa nuorille myös lakkoilun merkitys, sillä toisinaan sitäkin konstia vielä käy- tetään. Oppiminen tähän on varsin helppoa. Haalarit vaan vaatekaappiin ja tikuvehkeeseen koodi ”lakko” ja äkkiä ulos verstaalta ennen kuin luottamusmies tulee hakemaan takaisin töihin. Pasi Heikkilä luottamusmies Meyerin Turun telakalla ja Turun kaupunginvaltuutettu (vas) 4 – Metalli 49 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Työntekijät toivovat pitkäjänteistä kehittämistä Kaivoskoneiden tuotanto Runosmäessä jatkuu Maaliskuun lopulla Sandvik Mining and Construction ilmoitti yt-neuvotteluista Turun Runosmäen tehtaalla. Tehtaan lakkautus ja 450 ihmisen työn loppuminen näyttivät todennäköisiltä. Kesäkuussa tuli päätös: tehdas lakkautetaan. – Henkilöstö oli syystäkin tyrmistynyt. Töitä oli tiedossa vähintäänkin kesään 2016 saakka ja uutta väkeäkin rekrytoitiin. Kaikki näytti rullaavan paremmin kuin hyvin, kertaa tehtaan 240 työntekijän pääluottamusmies Antero Palomäki. Henkilöstöryhmät ryhtyivät yhdessä kampanjoimaan tehtaan jatkon puolesta jo maaliskuussa. – Hankimme osakkeita ja osallistuimme mm. yhtiökokoukseen. Ehkä siellä käyttämämme puheenvuorot saivat johdon vielä käymään suunnitelmansa läpi, tuumii Palomäki. Syyskuun 8. päivä yhtiö ilmoitti yllättäen, että Turun tehdasta ei lakkautetakaan. – On suorastaan historiallista, että maailmanlaajuinen konserni kääntää kelkkansa näin totaalisesti. Tällaista tapausta ei taida ainakaan Suomen lähihistoriasta toista löytyä, Palomäki sanoo. Sinä päivänä työntekijöiden hymyt olivat herkässä. Luottamusmiehet tärkeässä roolissa Palomäki, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Toivonen ja kokoonpanon luottamusmies Janne Liinoja korostavat toimivan luottamusmiesjärjestelmän merkitystä, kun teh- dasta pelastettiin. On tärkeää, että työntekijät voivat toimia yhtenä rintamana ja henki säilyy vaikeasta tilanteesta huolimatta kohtalaisen hyvänä. – Mielenkiintoista nähdä, mikä uuden johdon linja on. Tehdasta tulee edelleen kehittää. Olisi hyvä, jos voitaisiin jatkaa maaliskuun alun tilanteesta, ikään kuin puhtaalta pöydältä, sanoo Liinoja. Miehet kuitenkin tietävät, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Suunnittelupuolelta ehdittiin menettää joitakin avainhenkilöitä. – Menetykset voivat näkyä muutaman vuoden viiveellä. Tuotekehitys on olennainen osa kilpailukykyä, sanoo koneasentaja Marko Rantasalo. Hän toivoo, että yhtiön johto tutkisi asiat jatkossa tarkemmin eikä tekisi hätiköityjä ratkaisuja. Töiden loppuun ehdittiin varautua Hitsaaja Antti Vesajärvi sanoo, että viimeiset puoli vuotta oli rankkaa aikaa ja tieto lakkautuksen perumisesta suuri helpotus. Hänen työnsä hitsaajana runkoverstaalla olisi mahdollisesti jatkunut, sillä 60 henkeä työllistävä verstas oli tarkoitus ulkoistaa osana tehtaan lakkautusta. Uhka ulkoistukses- Nyt on syytä hymyyn. Kokoonpanon luottamusmies Janne Liinoja, hitsaaja Antti Vesajärvi, työsuojeluvaltuutettu Jarmo Toivonen ja pääluottamusmies Antero Palomäki ovat tyytyväisiä tehtaan jatkoon. Sandvikin miehet Marko Rantasalo, Janne Liinoja, Pekka Suojanen, Mikko Kaijanen, Jarmo Toivonen, Antero Palomäki, Markus Koski, Juha Lipponen ja Olli Yli-Yrjänäinen toivovat, että Sandvik nyt panostaisi Turun tehtaaseen. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää investointeja ja kehittämistä. ta väistyi samalla, kun koko tehtaan lakkautussuunnitelma peruttiin. – Ulkoistamissunnittelma aiheutti pelkoa ja epätietoisuutta tulevaisuudesta, vaikka luvattiin että runkoverstaan työpaikat olisivat säilyneet, Sandvikilla 26 vuotta työskennellyt hitsaaja Lauri Kavander sanoo. Koneistamossa työskentelevä Markus Koski kertoo suunnitelleensa jo ennen lakkautusuutisia oman rakennusalan yrityksen perustamista. Suunnitelmat olisi pitänyt panna heti täytäntöön, jos tehdas olisi suljettu. – Kun tehdas nyt jatkaa, tuli lisää aikaa valmistella yrittäjäksi siirtymistä, Koski sanoo. – Toivottavasti ymmärrettäisiin laajemminkin, että Kiina ei ole mikään onnela, vaan suomalainen työ on korkealaatuista ja kilpailukykyistä, sanoo koneasentaja Juha Lipponen. Hän suunnitteli siirtyvänä telakkatöihin, jos Sandvik olisi lopetettu. – Työllisyystilanne on pitkään ollut niin heikko, ettei työpaikasta tietenkään olisi ollut varmuutta, hän toteaa. – Nyt toivotaan, että työt jatkuvat mahdollisimman pitkään, tiivistää koneasentaja Olli Yli-Yrjänäinen työntekijöiden tunnot. – Näitä lakkautusharjoituksia ei tarvita enää yhtään, miehet puuskahtavat. (M49) Panostus työsuojeluun kannattaa Lähes kuusi kuukautta kestäneen yt- ja lakkautusvaiheen aikana pahemmilta työtapaturmilta käytännössä vältyttiin. – Usein vastaavissa tilanteissa työntekijöiden motivaatio ja tarkkaavaisuus herpaantuu ja tapaturmia sattuu, sanoo pitkään Sandvikin Turun tehtaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää hoitanut Jarmo Toivonen. – Tapaturmilta välttyminen osoitti konkreettisesti, että työsuojeluun kannattaa panostaa. Sandvikilla työsuojelutyö on ollut korkealla tasolla ja on sitä toivottavasti jatkossakin, Toivonen sanoo. Hän kehottaakin metalliväkeä ottamaan työsuojeluvaltuutettujen valinnat vakavasti, kun ne marras-joulukuussa tulevat ajankohtaiseksi monilla verstailla. (M49) – Johto ei ollut miettinyt tehtaan lakkautuksen vaikutuksia yhtiön menestykseen riittävän tarkasti. Onneksi mietittiin vielä uudelleen, kommentoi hitsaaja Lauri Kavander. Metalli 49 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 5 Matalan kynnyksen maahanmuuttajajaosto Tietoisku: Telakan työntekijän palkat Työntekijöiden solidaarisuuden ja kunnollisten palkkojen nimissä on syytä kertoa muutama seikka tela-kalla vallitsevista palkkausmuodoista. Käytössä on kolme eri palkkaryhmää tuotannon työntekijöiden osalta. Ne määritellään työn vaativuuden mukaan. Kyseessä ovat työn vaativuusryhmät (TVR) 7,8 ja 9. Käytännössä palkkahaitari vaihtelee reilus-ta 12 eurosta 16 euroon. Telakan keskimääräinen aikapalkka on noin 15.50 euroa mukaan lukien kaikki työn vaativuusryhmät. Ylityökorvauksista on hyvä muistaa, että lauantai ja sunnuntaiylitöistä tulee maksaa 44 tunnin palkka. Tämä edellyttää täyden 40 viikkotyötunnin tekemistä ennen viikonlopun ylitöitä. Muutoin 8 tuntia ylittäviltä päivittäiseltä työajalta maksetaan ensimmäiseltä kahdelta tunnilta 50 prosentil-la korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 prosenttista palkkaa. Käytössä on myös työnantajan järjestämät sosiaalitilat saunoineen ja pesutiloineen sekä ruokailumah-dollisuus. Telakalla on myös oma luottamusmiesorganisaatio ja työsuojeluasiamiehet, joiden puoleen voi kääntyä työpaikan ongelmissa. Telakkalaisen ammattiyhdistys on ammattiosasto Metalli 49 Ehdokkuus ensi kevään liittokokousvaaleissa kiinnostaisi kovasti, sanoo maahanmuuttajajaostossa toimiva Khalid Yusuf Trafotekilta. Pääluottamusmies Veijo Laukkanen (vas.) on kannustanut työpaikkansa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä mukaan edunvalvontatyöhön ja vetänyt heille mm. tes-koulutuksia. Somaliasta 90-luvun lopulla Suomeen muuttaneet Khalid Yusuf ja Mohamed Abdifatah ovat molemmat Metalli 49:n maahanmuuttajajaoston aktiiveja. Mohamed toimii jaoston vetäjänä. Miehet työskentelevät Kaarinan Auranlaaksossa sijaitsevalla Trafotekilla. Khalidilla on takanaan jo 10 ja Mohamedilla 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kielivaikeudet ovat usein kuvassa mukana, kun maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden asioista on kysymys. – Tafotekilla kohtelu on ollut asiallista, mutta kieliongelmista johtuvia väärinkäsityksiä tulee ja joitain sopimusten mukaisia etuja voi sen vuoksi jäädä saamatta, sanovat Mohamed ja Khalid. lähtee aktiivisesti toimimaan. Se on paras tapa kotoutua Suomeen. – Metalli 49:n maahanmuuttajajaosto tarjoaa tähän hyvät Yhteystiedot ja aukioloajat: Tuureporinkatu 17 c, 20100 Turku, Avoinna: ma-pe 9.30-13.00 ja 15.00-17.00 puhelin: 044 518 9449 mahdollisuudet. Kynnys osallistua on matala, kannustaa Khalid Yusuf. Alipalkkaus uhkaa Syksyn mittaan Suomeen on tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttajajaoston aktiivit pelkäävät, että työnantajapuoli käyttää tilannetta hyväksi ja pyrkii luomaan laajan alipalkatun työvoima- On tartuttava asioihin – Porukkaa maahanmuuttajajaostossa on jo nyt mukana sellaiset 10-15 aktiivista ja lisäväki on erittäin tervetullutta, sanovat Khalid ja Mohamed. Jaoston toimintaan kuuluu perehtyminen mm. työehtosopimuksen kiemuroihin, mutta paljon on myös rentoa yhdessäoloa, esimerkiksi eri ruokakulttuureihin tutustumista. Vapaamman yhdessäolon lomassa keskustellaan työpaikalla kohdatuista ongelmista ja siitä kuinka ne kannattaisi ratkaista. – Maahanmuuttajilla itsellään on myös vastuu sopeutumisesta suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. On itse tarttuvat asioihin, ei saa jäädä vain omiin oloihinsa. Vaikeudet voi voittaa, kun Maahanmuuttajajaoston toimintaa vetää Trafotekilla 5 vuotta työskennellyt koneistaja Mohamed Abdifatah. Kysy lisää mamu-jaoston toiminnasta: [email protected] reservin, jonka avulla nykyisten työehtosopimusten palkkatasoa poljetaan alas. – Kielitaidottomia vieraista kulttuureista tulleita ihmisiä on helppo huijata, sanoo Mohamad Abdifatah. – On tärkeää, ettei alipalkkausta sallita, vaan työpaikoilla pidetään huoli siitä, että kaikille maksetaan sopimusten mukaiset palkat ja muut korvaukset, maahanmuuttajajaoston puuhamiehet sanovat. Yhtenä jaoston toiminnan tarkoituksen onkin tarjota eri kieli- ja kulttuuritaustasta tu- leville työntekijöille mahdollisuus verkostoitua myös työajan ja työpaikan ulkopuolella. Kokemusten vaihtaminen antaa lisää itsevarmuutta omien etujen valvomiseen työpaikalla. – Tämä on ehdottomasti myös ns. kantaväestöön kuuluvien etu. Kaikkien pitää vetää yhtä köyttä, jotta työnantajan mielivalta saadaan aisoihin, korostaa jaoston toimintaa muutama vuosi sitten käynnistämässä ollut Tarfotekin pääluottamusmies Veijo Laukkanen.(M49) 6 – Metalli 49 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääluottamusmies Mika Ketonen, Kaarinan Stera: Paikallinen sopiminen käytännössä sanelua – Kaarinan Stera toimittaa Turun telakalla tehtävään Tallinkin risteilijään tällaisia ikkunakartioita, esittelee pääluottamusmies Mika Ketonen - Yhtiön menestys muodostuu monesta asiasta. Siksi työnantajan ja maan hallituksen yksipuolinen sanelu ei johda hyvään lopputulokseen. Parempi tulos saavutettaisiin, jos asioista sovittaisiin yhteisymmärryksessä, sanovat pääluottamusmies Mika Ketonen ja varapääluottamusmies Antti Siivonen. Kaarinan Steran parinkymmenen hengen tehtaan päätuote ovat erilaiset lämmönvaihtimet sekä niihin liittyvät suojukset ja liitäntäkotelot. Valtaosa tuotteista menee ABB:n Pitäjänmäen tehtaan generaattorituotantoon. -Tärkeitä tuotteita ovat mm. nämä ABB:n tilaamat putkilämmönvaihtimet, esittelee Kaarinan Steran pääluottamusmies Mika Ketonen. ABB:n ohella merkittäviä asiakkaita ovat Valmet Automotive sekä Turun telakkaa palveleva Piikkiö Worksin hyttitehdas, jolle Stera valmistaa nyt ikkunakartioita. – Työllisyystilanne näyttää kohtalaiselta, mutta kovin pitkälle sitä ei voi ennustaa, sanoo Ketonen. Stera Technologies on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut konserni. Se työllistää 750 henkeä, joista valtaosa Suo- men viidessä tehtaassa Kaarinassa, Paimiossa, Turussa, Kaavilla ja Tammelassa. Jokaisessa tehtaassa on oma luottamusmies- ja työsuojeluorganisaationsa. Yhtiöllä on tuotantolaitokset myös Virossa ja Intiassa. Yksittäiskappaleista sarjoihin Konserni muodostettiin lokakuussa 2007, kun pitkään alalla toimineet Levyosa Oy, Elektromet Yhtiöt Oy, Hihra Oy, Aumec Systems Oy ja Beertekno Oy yhdistyivät. Kaarinan yksikkö kuului Elektromet Oy:ön. Lakisääteinen tehtävä Työsuojeluvalinnat nyt käsillä Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvalinnat marras-joulukuun aikana. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Sopimusvalmistaja tekee monipuolisia tuotteita, yksittäiskappaleista sarjatuotantoon. – Sarjat voivat vaihdella kymmenistä satoihin, jopa tuhansiin kappaleisiin tehdasyksiköstä riippuen, sanoo 12 vuotta Kaarinan verstaalla työskennellyt Ketonen. – Massatuotantoa, joka ei vaadi korkeaa ammattitaitoa, konserni on siirtänyt Viron ja Intian tehtaisiin, sanoo varapääluottamusmies Antti Siivonen. Siivonen on työskennellyt tehtaalla 11 vuotta. Työaikaan pidennys Luottamusmieskaksikko tuli Kaarinan verstaalle töihin jo Elektrometin aikana. Perheyhtiön työnantajapolitiikka oli melko tasaista, mutta nyt omistajanvaihdos on alkanut näkyä. – Tulosta seurataan konsernitasolla ja työnantaja on esittänyt muutoksia mm. työvuoTehtäviin valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei erikseen sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain perusteella paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. Työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin on muodostettava yli 20 hengen työpaikoille. (M49) Hitsaamon meluntorjunta vaatii uusia investointeja. Niiden ajamisessa työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustajana keskeisessä roolissa. Valinnat uudelle kaksivuotiskaudelle ovat työpaikoilla edessä taas marras-joulukuussa. rojärjestelmään. Lisäksi työvuoro pidentyy puolella tunnilla, kun ruokatauko muutetaan palkattomaksi, sanoo Ketonen. – Nämä ovat olleet tyypillisiä esimerkkejä ns. paikallisesta sopimisesta. Työnantaja sanelee ehdot eikä niihin juuri voi vaikuttaa, pääluottamusmies sanoo. – Paikallista sopimista ei tarvita enää enempää, se on selvä. Tulevassa Metallin liittokokouksessa tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Ketonen sanoo. Hän on Vaikuttajien ehdokkaana kevään liittokokousvaaleissa. Pääluottamusmies haluaa nostaa kokouksen agendalle myös ne ongelmat, joita eläkeiän korottaminen tuo etenkin raskaissa metallitöissä. – Kaikki työajan pidennykset pahentavat työttömyyttä. Kun väki ei pääse eläkkeelle, vaikeutuu myös nuorten pääsy työn syrjään kiinni, koska työtä ei ole, Ketonen sanoo. (M49) Apua valintoihin toimistolta Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan (ns. sopuvaali). Jos johonkin tehtävään on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, on järjestettävä vaali. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava. Valinnat on syytä käynnistää työpaikoilla viimeistään nyt. Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu ohjeet työsuojeluvalintojen järjestämiseksi työpaikoilla. Ne on tarkoitettu auttamaan käytännön järjestelyissä. Ohje perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Ohje on saatavissa myös Työturvallisuuskeskuksen internet-sivuilta: www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit. Lisätietoa myös Metalliliiton sivuilta: www.metalliliitto.fi/tyosuojeluvaalit Apua ja lisätietoja saat myös Metalli 49:n toimistolta aulaisäntä Ari Airolta puh. 044 518 9447. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – Metalli 49 Mielenosoitusten syksy Ei leikkauksille! Tämä syksy on ollut poikkeuksellinen monellakin tapaa. Suomen hallitus tuli ryminällä ulos kabineteista kovan leikkauslistan kanssa. Lista on epäoikeudenmukainen ja kovimmat leikkaukset osuvat niihin, jotka jo valmiiksi taistelevat jokapäiväisen leivän eteen. Joitain näennäisiä helpotuksia on hallitus myöntänyt rajuimpiin leikkauksiin, mutta esimerkiksi pääoman tai osinkotulojen pieniin veroprosentteihin ei olla kajoamassa. Mutta kansa ei enää suostunutkaan olemaan hiljaa, vaan on useampaan otteeseen syksyn aikana noussut vastarintaan. Elokuun 22. päivä Helsingissä kokoonnuttiin marssimaan n. 10 000 hengen voi- min Hakaniemen torille, jossa oli esiintyjiä ja kuunneltiin poliittisia puheita. Tämä oli ensimmäinen isoista protestipäivistä. Mukana oli väkeä laajalti Pohjois-Suomesta asti ja kaikista leikkauslistalla olevista ihmisryhmistä. Syyskuun 18. päivä oli toistaiseksi suurin mielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä. Sinne kokoontui yli 30 000 ihmistä joka puolelta Suomea. Hallituksen räikeät esitykset mm. palkanalennuksista nostattivat keskusjärjestöt sekä ammattiliitot totaalisesti takajaloilleen. Useat sadat työpaikat tyhjenivät poliittisen ulosmarssin seurauksena. Arviolta 300 000 ihmistä osallistui tavalla tai toisella tähän mielenosoituspäivään. Eläkeläiset järjestivät 8. päivä lokakuuta vielä oman mielenosoituksensa aiottuja eläkkeensaajien asumistuen leikkauksia vastaan usean tuhannen ihmisen voimin. Historian lehdet saavat kyllä tästä syksystä materiaalia täytteekseen. Taitaa olla Suomen historiassa pitkästä aikaa hallitus, joka saa kansan näin laajasti menettämään malttinsa. Mutta periksi ei anneta ennen kuin on saatu joku tolkku tämän hallituksen touhuihin. Teksti ja kuvat: Susanna Merinen sihteeri Metalli 49 7
© Copyright 2024