Voipaalan - Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry
B26 // KULTTUURI Aamulehti // Sunnuntaina 7. kesäkuuta 2015 Tärkeintä on läsnäolo Kuvat: M erja Ojal a Kuvataide Veden sinfonia – akvarellitaiteen näyttely HHHH Voipaalan taidekeskus, Sääksmäentie 772, Sääksmäki, Valkeakoski, 30.8. saakka ti–su klo 11–18. Voipaalan kartanon yläkerta •täyttyy valosta ja vedenpinnan väreilystä. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi Suomen Akvarellitaiteen yhdistys valitsi kesänäyttelynsä teemaksi Veden sinfonia. Rapolan harjun kupeessa sijaitsevan Voipaalan miljöö oli tuttu Jean Sibeliukselle ja monille Suomen taiteen kultakauden mestareille. Kauneudentajultaan herkät taiteilijat hakeutuivat kesäisin Voipaalan upeisiin maisemiin, jotka sijaitsevat sopivasti Helsingin ja Tampereen puolivälissä. Nyt Voipaalan mieltähivelevään ympäristöön kannattaa tulla myös suvessa läikehtivän akvarellitaiteen perässä. – Näyttelykokonaisuus on poikkeuksellisen rikas ja korkeatasoinen. Kaikki akvarellin mahdollisuudet tulevat esiin, ja mukana on paljon maalauksellisuutta. Tästä puuttuu kaikki pieni näpertäminen ja jäljittely, sanoo näyttelyn juryttänyt kuvataiteilija Marjukka Paunila. – Tärkeintä on, että teoksissa on mukana maalarin läsnäolo. Se määrittelee maalauksen arvon, Paunila täsmentää. Akvarellia ei tarvitse taiteenlajina enää tänä päivänä puolustaa niin paljon kuin menneinä vuosikymmeninä. – Viimeisen 10 vuoden aikana akvarelli on tekniikkana kokenut arvonnousun, toteaa Paunila. Akvarellin suosio harrastuksena on kasvanut, mutta myös ammattitaiteilijat ovat ottaneet sen taas omakseen. – Yksi syy akvarellin aliarvostukseen on ollut, ettei tekniikka ole hallinnassa. Akvarelli on tekniikkalaji, ja usein tekniikkaa luullaan vaikeaksi. Ei se kuitenkaan ole vaikeaa, kun tiedät muutaman perusasian, vakuuttaa opaskirjan Akvarellimaalaus kirjoittanut ja kursseja ahkerasti pitävä Paunila. Paperilaatu ratkaisee: puu- selluloosasta valmistettu paperi ei sovi akvarelleihin. Tavallinen tulostus- tai kopiopaperi siis tuhoaa maalauskokemuksen. Edes paperin paksuudella ei ole merkitystä, kunhan se on puuvilla- tai pellavakuidusta tehtyä. Hyvä akvarellipaperi kestää myös teoksen työstämisen useampaan kertaan: sitä voi pestä, raaputtaa ja sille voi maalata monikerroksisesti. Myös vesivärien laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Liian vähän väripigmenttiä ja ylenmäärin lisäaineita sisältävät vesivärit turmelevat tekemisen ilon. Silmäys taidehistoriaan osoittaa, että akvarelli on ollut tasaarvoinen väline merkittävien taiteilijoiden käsissä. – William Turner oli käänteentekevä akvarellimaalauksen uudistaja. Myös saksalaiset ekspressionistit käyttivät akvarellia tasaveroisesti muiden välineiden rinnal- M i tä Akvarellitaidetta Voipaalassa •• Suomen Akvarellitaiteen yhdistys on perustettu vuonna 1998. Sen tarkoituksena on edistää akvarellitaiteen tuntemusta ja lisätä sen arvostusta maassamme mm. järjestämällä näyttelyitä ja koulutuksia. Yhdistykseen kuuluu ammattitaiteilijoita sekä pitkälle kouluttautuneita harrastajia. Voipaalan taidekeskus Sääksmäellä on avoinna ympäri vuoden. Kartanomiljöössä, Rapolan harjun tuntumassa, järjestetään näyttelytoimintaa ja tapahtumia. Veden sinfonia -näyttelyn juryttänyt Marjukka Paunila on Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen tuorein kunniajäsen. Kuvataiteilijana Paunila käyttää akvarellia, temperaa ja öljyä. Voipaalan näyttelyssä on mukana 107 teosta ja 52 akvarellistia. Viisi heistä on virolaisia. 2.7. ja 4.7. klo 18 Voipaalassa järjestetään Sääksmäki soi! -tapahtumaan liittyviä Sibeliuskonsertteja. •• •• •• •• Kylli Taelin Meren rajalla 3 tempaa veden ja valon äärelle. la, muistuttaa Paunila. Suomalaisista akvarellitaiteen maineenkohottajista tärkeimmäksi hän nostaa vaasalaissyntyisen Carl Warghin, joka yhdisti teoksissaan upealla tavalla piirrosta ja akvarellia. Voipaalassa esillä olevat teok- set soljuttavat vettä, väriä ja valoa osoittaen hienosti akvarellitaiteen monet mahdollisuudet. Onpa mukana myös muutama veistoksellinen ja reliefimäinen maalaus, kuin myös veden olemukseen syventyviä ja maisemallisia teoksia. Akvarelli on veden sinfoniaa jo itsessään, joten monet näyttelyn teokset irtaantuvat ilahduttavalla tavalla veden konkreettisesta kuvaamisesta. Näyttelyteeman mukaisia yhtymäkohtia musiikkiin löytyy yksittäisten teosten ohella ripustuksesta – siinäkin rytmi ratkaisee. Katri Kovasiipi TaiTeilija Marjukka Paunila iloitsee Tarja-Leena Niklanderin Dancing in the Rain -akvarellista, joka hohtaa värien lisäksi ikkunavaloakin. irja TiKan Heijastus repäisee akvarellin terävästi ulos kehyksistä ja muuttaa sen veistokseksi.
© Copyright 2024