Taipuisaa lasia Riihimäellä
radan varrella TEKSTI KIRSTI SERGEJEFF KUVAT MINNA KURJENLUOMA 21 Mitä lujemmin sulatetta painaa alustaa vasten, sitä litteämpi esineestä tulee. Lasia muotoilemassa Jouni Ojala ja avustamassa Lasismin Karppo Lähdesmäki. Taipuisaa lasia Riihimäellä Lasinvalmistus alkoi Riihimäellä jo sata vuotta sitten. Ajat ja tekniikat ovat muuttuneet, mutta lasitaide elää yhä voimakkaana. 1. NUORTA LASITAITEILIJAPOLVEA edustavat seitsemän seinähullua – kuten he itsensä esittelevät – muotoilijaa ja lasinpuhaltajaa. He tutustuivat toisiinsa Nuutajärvellä lasin merkeissä ja lyöttäytyivät yhteen. Viime kesänä he perustivat entisen Riihimäen Lasi Oy:n tiloihin työosuuskunta Lasismin. Ryhmä vieraita on saapunut viettämään lasinpuhallusiltaa. Hyvinkääläisen Jaana Holmströmin tavoitteena on puhaltaa pyöreäpohjainen, laakea valkoinen vati. ”Yllättävän hyvin meni. Lasi totteli”, Holmström hämmästelee. Työrupeaman jälkeen lasitaideteos matkaa jäähdytysuuniin. ”Liian kovaa ei kannata puhaltaa ja pyörittää pitää koko ajan”, Holmström vinkkaa seuraavalle puhaltajakokelaalle. Työosuuskunta Lasismi, Lasitehtaanaukio 2, Avoinna ma–la 10–17, Tiedustelut 044 349 3400, lasismi.fi 2. LASINPUHALTAJA Valto Terhomaa kohottelee puhalluspilliä taivaisiin. Hänet ikuisti patsaaksi kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1960 Riihimäen kaupungiksi tulon kunniaksi. Lasinpuhaltaja-patsaan kaupungille lahjoittivat Riihimäen Lasi Oy ja sen työntekijät. Tehdasta ei enää ole, mutta patsas muistuttaa maineikkaasta lasinvalmistushistoriasta. Paunilan hytissä hehkuu kolme uunia talven tuiverruksesta sisälle piipahtavan iloksi. ”Lasinpuhallus on lämmintä hommaa. 1 160 astetta saa lasin taipuisaksi.” Paunila aloitti uransa Kumalan lasia. tehdas Oy:ssä 6.6.1966 lasinpuhaltajana. Kun tehdas lopetettiin, hän alkoi työskennellä itsenäisesti. Itävaltalainen lasitukku olisi ostanutt isnapsilaseja niin paljon kuin Paunila olisi ehtinyt tehdä, mutta hän kieltäytyi. ”Olin 17 vuotta tehtaalla robottina. Halusin tehdä monipuolista lasitaidetta.” Kauneudennälkäinen suunnistaa katsomaan patsasta Riihimäen rautatieasemalta maantietä pitkin. Muutama ylimääräinen askel palkitaan viehättävän omakotitaloalueen yksityiskohdilla. Lasinpuhaltaja-patsas, Valtakäyrän ja Kalevankadun risteys 3. LASIPERINNE ULOTTUU Pekka Paunilan suvussa yli kahden sadan vuoden taakse. Perinne jatkuu Hyttikorttelissa, joka aikoinaan rakennettiin lasitehtaan ympärille työläisten asuinalueeksi. Nykyään se on idyllinen omakotialue, jossa Paunilalla on lasihytti. Lasisanastoa tuntevat tietävät, että hytti ei ole nukkumapaikka. ”Sana tulee saksan kielestä ja tarkoittaa lasinpuhaltamoa”, Paunila kertoo. Lasistudio Pekka Paunila, Mikontie 4 C, Avoinna ti–la 10–17, Tiedustelut 0400 52 0558, www.lasistudiopaunila.fi Pekka Paunila tekee uniikkia lasitaidetta. 4. KOTOISET LASIESINEET saavat tarinan ja vuosiluvun Suomen lasimuseon vitriineissä. Lasi pakkausmateriaalina vähenee, mutta kodeissa lasien määrä lisääntyy. ”Vuonna 1956 Nuutajärven lasitehdas teetätti tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiskodin kaapista löytyi keskimäärin kuusi juomalasia”, intendentti Kaisa Koivisto kertoo. Museossa maailmanmatkaajaa ilahduttavat kolmella kielellä olevat esittelytekstit. Tiedonjanoisille alakerran tiloissa esitellään alan hienoudet lasinpuhalluksesta lasivillan valmistukseen. Erityisesesti taidelasin ystäville löytyy paljon ihasteltavaa. Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, Avoinna ti–su 10–18, Tiedustelut 019 758 4108, www.suomenlasimuseo.fi RIIHIMÄKI Asukasluku 28 587 | Pinta-ala 126 km² | Perustamisvuosi 1922 kauppala, 1960 kaupunki | Etäisyydet rautatieasemalta Lasinpuhaltaja -patsas 800 m, Suomen lasimuseo, Lasistudio Pekka Paunila ja Työosuuskunta Lasismi 2,5 km ck Kaj Fran e id a t – Lasin .8. 8 18.2.–2 Suomen ossa lasimuse
© Copyright 2024