3/2015 kesäkuu

YritysPohjois-Suomen
Ved Systems Oy Engineering mittarit, laitteet,
ilmankostuttimet
maailma
Kesäkuu 3/2015 • KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi 3.-5.6.2015
040 7676 486 [email protected] www.vedsys.com
Onko terveys sinulle tärkeä?
RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia
paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.
Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.
Säästää sairauskuluissa 350€/päivä.
Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä
Education
Bachelor
Master
n PhD
n Lifelong learning
n
n
Lapin Biokunta Tervolan
uudet, kaavoitetut ja teollisuusinfralla varustetut rakennuspaikat ovat valmiina.
Services
Training
Research
n Education
n
n
Research
Exploration
Geology
n Mining
n Mineral processing
n Chemistry
n Environmental
n Social
n Automation
n
n
LISÄTIETOJA
www.tervola.fi
[email protected]
Kunnanjohtaja Mika Simoska
040 506 2928
Elinkeinokoordinaattori
Matti Alatalo
0405012850
Contact:
www.oulu.fi/oms
PINTA-ALA 30 500 m2
RAKENNUSOIKEUS 6 100 m2
PINTA-ALA 52 400 m2
RAKENNUSOIKEUS 10 480 m2
PINTA-ALA 30 000 m2
RAKENNUSOIKEUS 6000 m2
Prof. Juha-Pekka Lunkka (Dean)
tel. +358 294 481434
[email protected]
Prof. Kari Knuutila (General)
tel. +358 40 779 9566
[email protected]
Prof. Eero Hanski (Geology)
tel. +358 40 756 9367
[email protected]
Project manager
Ilkka Hynynen (Mineral)
tel. +358 294 482328
[email protected]
Dr. Jari Ruuska (Automation)
tel. +358 294 482470
[email protected]
Oulu Mining School
2
YRITYSMAAILMA
Suomen Kaivosyrittäjät Ry:n Kaivosseminaari
pidetään nyt kymmenennen kerran
Tänä vuonna Kittilän Levillä
Suomen Kaivosyrittäjät ry sai alkunsa vuonna 2005,
kun 15 alan aktiivia kokoontui Pyhäjärvelle kaivosyrittäjille tarkoitettuun puolen vuoden mittaiseen koulutukseen. ”Tarkoitus on edistää kaivosyrittäjyyden yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä, tehdä yleistä valistustyötä, edunvalvontaa lainsäädännön alueella, toimia etujärjestönä viranomaisiin, lisätä alan yritysten
ympäristö- ja työturvallisuustietoisuutta, organisoida
ja koordinoida jäsentensä yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehittää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Järjestämme myös vuosittaisen kaivosseminaarin, joissa on käynyt noin 300 osanottajaa”, luetteli yhdistyksen toimitusjohtaja Harri Siitonen. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 50, jotka koostuvat kaivosyrittäjistä niiden alihankkijayrityksistä, louhintayrityksistä ja jopa kullankaivajista.
”T
ämän hetken suurimmat ongelmat
ja jarru alallamme ovat luvituksen monimutkaisuus ja kaivosluvat yleensä. Pahimmillaan tai parhaimmillaan
yrittäjä tarvitsee jopa 130 eri lupaa kaivoksen
avaamiseen. Prosessia hidastavat vielä kaikki yksityiset ja yhdistykset omilla valituksillaan. Mielestäni ulkopuolisille ei edes pitäisi
antaa valituslupaa vaan ainoastaan niille, joita
se koskee. Luvitus pitäisi yksinkertaistaa. Nyt
se on ollut poukkoilevaa. Ennustettavuutta ei
ole löytynyt. Luonnolle onkin tällä sektorilla
annettu suurempi arvo kuin ihmiselle.”, Harri
Siitonen jyrähti.
Valtiolle
järki käteen
Harri Siitonen on sitä mieltä, että valtio
voisi aivan ottaa isomman roolin kaivannaisteollisuudessa jopa omistajana. ”Uskon, että
ala on tuottoisaa ja sen ympärille kehittyvä
yrittäjyys toisi myös veroeuroja valtion ja
kuntien kassaan. Esimerkiksi Kittilän kunta olisi varmaan konkurssissa, jos siellä ei
olisi kaivostoimintaa. Mineraalejahan meillä
Suomessa on, mutta ne pitäisi hyödyntää tehokkaammin uusilla teknologian keksinnöillä eikä ostaa kalliilla muualta maailmasta”,
Siitonen jyrisee.
KAIVOSSEMINAARI 2015
Levi 3.-5.6.2015
Suomen kaivosteollisuusalan huippuammattilaiset kokoontuvat jo kymmenettä kertaa Suomen Kaivosyrittäjät ry:n järjestämään juhlaseminaariin Leville. Kaivosseminaari 2015 pidetään Kittilän Levillä Hullu
Poro Areenalla. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja tutustumaan alan ajankohtaisiin aiheisiin!
Seminaarin 3.-5.6.2015 pääsisällöt ovat:
• Valtiovallan, aluehallinnon ja alan edunvalvonnan terveiset
• Ympäristö- ja kaivoslain byrokratia
• Maan metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivoshankkeiden tila
• Kaivosalan projektiohjelmat
• Kaivosalan palvelujen tarjoajien puheenvuorot
• Kaivosalan koulutuksen tila
• Arktisen alueen kehitys
Ohjelma:
Keskiviikko 3.6.2015
Ekskursiokohde Agnico Eagle Kittilän kaivos
9.00–15.00 Lähtö Kittilän kaivokselle, kaivoksella tutustutaan rikastamoon ja kaivosalueeseen.
15.15–17.15 Panalytical B.V. seminaaripäivän ohjelma
15.15
XRD in Mining: Identifying and quantifying minerals in Fe, Cu, Ni, Zn ores:
How to increase recovery rate, XRD Mining Segment Manager Dr. Uwe Konig
16.00
XRF in Mining: 1) The power of small tabletop XRF equipment. 2) Benefits of
combined WD and Ed techniques in Mining. Small Spot mapping of rock
specimens, Nordic XRF and XRD Application Specialist Dr. Jakob Noreland
16.45-17.15 Automation options for Mines, Business Development Manager Nordic Jouko Nieminen
Torstai 4.6.2015
8.00Kahvi
Seminaarin avaus, valtiovallan, aluehallinnon ja edunvalvonnan terveiset
9.00 Tervetulotoivotukset ja avaussanat, Suomen Kaivosyrittäjät ry, Harri Siitonen
9.10 Kittilän kunnan tervehdys, kunnanjohtaja Kyösti Tornberg
9.25 Maakunnan tervehdys, maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto
9.45 Työ- ja elinkeinoministeriö, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen
10.00 Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus, kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa, Tukes
10.25 Kaivosteollisuus ry, toiminnanjohtaja Pekka Suomela
10.45 Lapin kullankaivuu, toiminnanjohtaja Antti Peronius, Lapin kullankaivajain Liitto ry
11.05 alustava varaus
11.20 Pääomaa ja näkyvyyttä pörssistä, asiakkuusjohtaja Erja Retzén, Nasdaq Nordic
11.35Lehdistötilaisuus
12.00Lounas
Uusien kaivoshankkeiden tila
13.00 Geologian tutkimuskeskus (GTK)
13.20 EIT Raw Materials – mitä, miksi ja kenelle, Harry Sandström, senior consultant, Spinverse Oy/
Business development, EIT Raw Materials Baltic CLC
13.40 Sotkamo Silverin kaivoshankkeet Suomessa ja Norjassa, toimitusjohtaja Ilkka Tuokko,
Sotkamo Silver Oy
14.00 FQM Kevitsa Mining Oy, pääkaivosinsinööri Jukka Brusila
14.20 Yaran kuulumiset Soklista, Eero Hemming ja Seppo Gehör, Yara
14.45Kahvi
15.10 Kemin kaivos tänään, johtaja Jyrki Salmi, Outokumpu Oy
15.30 Rompas-Rajapalot kulta tutkimusprojekti; geologi Erkki Vanhanen ja ympäristöpäällikkö
Noora Raasakka
15.50 Kittilän kultakaivos Agnico Eagle Mines, kaivoksenjohtaja Tuomo Tuohino
16.10 Sakatin Cu-Ni-PGE-projektin tämän hetkinen tilanne, projektipäällikkö Jukka Jokela,
Anglo American Exploration
16.30 Hannukainen Mining Oy, toimitusjohtaja Mari Pilventö ja päägeologi Jouko Pakarinen
16.45Keskustelua
20.00 Juhlaillallinen - Suomen Kaivosyrittäjät 10 vuotta, Hullu Poro Areena
Perjantai 5.6.2015
8:30Kahvi
Kaivannaisalan tukipalvelut
9.00 OMS –tutkimuskeskuksen ja tiedekunnan esittely, Oulu Mining School, Kaivannaisalan
tiedekunta, projektipäällikkö Ilkka Hynynen ja tutkimuskoordinaattori Jari Ruuska
9.20 Lapin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Rauno Toppila
9.40 Malminetsintä on tuotekehitystä ja innovointia, Chief Geologist Hannu Ahola, Palsatech Oy
10.00 Keliberin tilannekatsaus, toimitusjohtaja Olle Siren, Keliber Oy
10.10 Keliber ja maakotka, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, Keliber Oy
10.20 Keliber ja viitasammakko, Jarmo Saarikivi, Tutkimusosuuskunta Tapaus
10.30 Luonnonsuojelun ja yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen, tutkijatohtori Nina Nygren,
Tutkimusosuuskunta Tapaus
11.00 PANalytical, Business Development Manager Jouko Nieminen
11.30Alustava
11.45 Alustavia tuloksia minehealth-kaivoshankkeesta Barentsin alueella, lehtori/tutkija Seppo
Kilpiäinen Lapin ammattikorkeakoulu
12.00Lounas
Arktisen alueen kehitys
13.10 Kaivos ja matkailu - synergiaedut aluetaloudessa ja yhteisön kehittymisessä, elinkeinojohtaja
Katariina Palola Kittilän kunta, Kideve Elinkeinopalvelut
13.30 Arktisen talousalueen kehitys ja pohjoisen investoinnit, toimitusjohtaja Timo Rautajoki,
Lapin kauppakamari
14.00 Lappi EU:n klusteritoiminnan mallialueena, Case: Kohti kiertotaloutta, ohjelmapäällikkö
Kari Poikela, Digipolis
14.20 Keskustelu ja seminaarin yhteenveto
14.45 Seminaarin päätöskahvit
Pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä.
YRITYSMAAILMA 73
METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET
Oulu Mining School
Kaivannaisalan tutkimuskeskus
perusteilla Ouluun
Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun
yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, josta muodostettiin Oulun
yliopiston kaivannaisalan tiedekunta elokuussa 2014.
Uusi kaivannaisalan tiedekunta (OMS) vastaa vuorialalle erikoistuvien geologien ja diplomi-insinöörien
peruskoulutuksesta, jatkokoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Parhaillaan Oulun ylipisto
on rakentamassa kaivannaisalalle tiedekuntien, eri
tutkimusryhmien ja kaivannaisalan sidosryhmien
tarpeita palvelevaa kaivannaisalan tutkimuskeskusta,
joka aloittaa toimintansa vielä tänä vuonna.
Osana Suomen Vuoriklusteria Oulu Mining School on
myös vahvasti mukana rakentamassa alan tutkimuskoordinaatiota. Tavoitteena on luoda
kansallisesti ja kansainvälisesti
johtava kaivosalan opetus- ja
tutkimusyksikkö. Tiedekunnan
perustaminen perustuu yliopistossa kehitettyyn Oulu Mining
School -konseptiin, joka nyt
laajennetaan geologian, malminetsinnän, kaivostekniikan
ja rikastustekniikan kattavaksi
osaamiskeskittymäksi.
-Koko konsepti on nyt ajankohtainen. Keskeiseen ideaan
kuuluvat tiedekunnan perustaminen Ouluun sekä koulutuksen
ja kaivannaisalan tutkimuksen
nivominen valtakunnalliseen
ja EUn mineraalisten luonnonvarojen strategiseen visioon.
Meille on valtiovallankin taholta ilmaistu Pohjois-Suomen
mineraalisten luonnonvarojen
tutkimusvastuu, yhdessä muiden keskeisten kaivannaisalan
toimijoiden, kuten Geologian
tutkimuskeskuksen kanssa.
Tämän taustalla on kaivannaisalan koko arvoketjun koulutus- ja tutkimusvastuu, kertoo
dekaani Juha-Pekka Lunkka.
Tiedekunta perustettiin 1.
elokuuta 2014 ja nyt ollaan
toiminnan käynnistelyvaiheessa.
Tärkeimpänä tehtävänä on Oulu
Mining Schoolin tutkimuskeskuksen sisäänajo, käsittäen mm.
jatkuvatoimisten teollisten minipilot kokoluokan rikastamojen,
murskaamon ja kaivosvesien
puhdistus- ja kierrätyslaitoksen
suunnittelut ja laiteasennukset.
-JatkuvaMinipilot-vaahdotus
koerikastamo toimii jo, mutta OMS-tutkimuskeskukseen
tulee lisäksi monipuolinen tutkimusvälineistö, jonka avulla
pystytään tutkimaan kokonaisvaltaisesti muun muassa murskaukseen ja rikastukseen liittyviä ilmiöitä. Ajatuksena on, että
meillä olisi koko kaivannaisalan
arvoketjun kattava tutkimusvälineistö ja siihen liittyvä tutkimus
ja koulutus, Lunkka mainitsee.
Kaivannaisalan
korkeinta koulutusta
ja tutkimusta
Lunkka kertoo, että yliopistojen tehtävänä on harjoittaa
korkeatasoista tutkimusta ja
koulutusta sillä alalla missä
toimitaan, eli tässä yhteydessä
kaivannaisalalla.
- Oulu Mining Schoolin osalta
korkeatasoista tutkimusta ja
koulutusta tarjotaan etenkin
geologian, sovelletun geofysiikan ja kaivostekniikan sekä
rikastustekniikan aloilla. Tutkimus ja koulutus OMS:ssa
kattaa kaiken malmin etsinnästä, kaivoksen toimintaan ja
rikastukseen saakka. Oulun
yliopistossa on lisäksi teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan puolella
useita tutkimus- ja koulutustoimintoja, jotka liittyvät muun
muassa metallurgiaan ja kaivosten ympäristöasioihin. Näiden
tiedekuntien kaivannaisalaan
läheisesti liittyvä tutkimus ja
koulutus tukevat ja täydentävät
myös Oulun Mining Schoolin
toimintaa.
Merkittävää
yritysyhteistyötä
laajennetaan
Tärkeän soveltavan- ja perustutkimuksellisen osa-alueen
muodostavat yritysmaailman
kanssa tehtävä yhteistyö sekä
erityyppiset kaivannaisalan
sovellukset yrityspuolelle. Erityisesti koerikastamon osalta
toivotaan tiivistä yhteistyötä
yritysmaailman kanssa nyt ja
tulevaisuudessa.
- Kaivannaisalan tiedekunnalla on jo hyvin käynnistynyttä
yhteistyötä Outotecin ja Metson
kanssa sekä Suomessa toimivien
kaivosyhtiöiden, kuten muun
muassa Anglo American Finlandin ja First Qauntum Mineralsin
kanssa. Outotecin oyj:n teknologiajohtaja, tutkimusprofessori
Kari Knuutila toimiikin tällä
hetkellä oman toimensa ohessa
myös Oulu Mining Schoolin
johtajana. Tavoitteena onkin laajentaa ja syventää Oulu Mining
Schoolin tutkimuskeskuksen
yhteistyötä teollisuuden kanssa
jo lähitulevaisuudessa lähinnä
rikastus- ja kaivostekniikan
aloilla.
Lunkka mainitsee, että
Oulu Mining Schoolilla on
pitkäaikainen yhteistyö mm.
Schneider-Electricin kanssa,
erityisesti kaivannaisalan prosessiautomaation ja prosessin
energiatehokkuuden kehittämisessä. Erityistä mielenkiintoa
suomalaisella teknologiateollisuudella on sensoritekniikkaan
liittyvään yhteistyöhön sekä
erilaisten kaivannaisalaan liittyvien ilmiöiden tutkimiseen ja
havainnollistamiseen prosessin
ohjattavuuden näkökulmasta.
-Jatkossa haluaisimme olla
mukana myös kokonaisvaltaisessa prosessinohjauksessa ja
kaivostekniikan koneiden ja
laitteiden suunnittelussa. Olemme tällä hetkellä vasta sisäänajamassa toimintaamme. Kevään
aikana saamme kaivostekniikan
ja rikastustekniikan professorit.
Koulutus näillä aloilla käynnistyy syksyllä. Oulu Mining
Schoolin tutkimuskeskuksen
laitetestaus käynnistyy vielä
tämän vuoden puolella.
Ratkaisuja
teollisuuden
kohtaamiin ongelmiin
-Perinteisesti yhteistyö teollisuuden kanssa pitää sisällään
diplomi- tai väitöskirjatyön
tekemisen jostain ilmiöstä tai
ongelmasta, joka kiinnostaa
kumpaakin osapuolta. Tämän
tyyppinen yhteistyö on jatkossakin yksi yhteistyön toimintamalli. OMS-tutkimuskeskukseen keskitetään merkittävästi
uusia tutkimusvälineitä, joten
OMS-tutkimuskeskus panostaa
jatkossa myös tilaustutkimusyhteistyöhön teollisuuden kanssa.
Pyrimme myös luomaan yhteisprofessuureja kaivannaisalan
toimijoiden kanssa. Tämä on
se visio, joka tulee nähdä ehkä
vähän pidemmällä tähtäimellä,
sillä yhteisprofessuurit hyödyntävät niin teollisia toimijoita
kuin myös yliopistoa, Lunkka
toteaa.
Koulutuksen puolella Oulu
Mining School pyrkii kuuntelemaan hyvin tarkalla korvalla
kaivannaisalan koulutustarpeita
ja suunnittelemaan yhdessä
yritysmaailman kanssa, millainen koulutusrakenne diplomiinsinööreille ja maistereille
kaivannaispuolella pitäisi olla.
-On tärkeää pystyä räätälöimään opetusta niihin tarpeisiin
mitä yrityksillä on. Tästä syystä
yhteistyö koulutuspuolella on
tärkeää. Tähän liittyen meillä on
ollut kansainvälisten yritysten
kanssa koulutuskonseptikokeiluja kehitteillä, joiden puitteissa
on pyritty saamaan yhteistä
koulutusta.
Dekaani professori Juha-Pekka Lunkka
Yritysyhteistyötä on tehty
mm. rikastusprosessien tutkimuksessa. -Meillä on täällä
tutkijoita, jotka ovat erikoistuneita rikastusprosesseihin
ja minipilot-ympäristö tarjoaa
parhaat edellytykset tämän tyyppiseen tutkimukseen. Samanlaisia minipilot-koerikastamoita
ei ole yliopistotasolla muualla
Euroopassa.
ICT-toimijakenttä
kiinnostaa
-Vaikka alalla käytetään paljon eri tyyppisiä sensoreita ja
automatisoidaan kaivannaisalan
prosesseja, OMS on halukas
toimimaan sellaisen toimijakentän kanssa, jotka kuuluvat
IC-teknologian piiriin. Sillä puo-
lella on suuria mahdollisuuksia
viedä erityyppisten prosessien
automatisointia pidemmälle ja
tehostaa toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
koko kaivannaisalan arvoketjussa, Lunkka kertoo.
Kestävää
kaivostoimintaa
-Yksi tärkeistä osa-alueista on
kestävän kaivostoiminnan edelleen kehittäminen. Kyseessä on
asia, joka oli jo Tekesin Green
Mining -ohjelmassa, kuten myös
Suomen Akatemian Mineraalit
ja korvaavat materiaalit -tutkimusohjelmassa. Tämä on hyvin
läpilyövä tematiikka, jonka piirissä kaivannaisalan yrityksiä on
jo nyt mukana. Kyseisellä alalla
näen yhteistyömahdollisuuksien parantuvan myös jatkossa
yksityisten toimijoiden kanssa.
Kumppanuus voisi liittyä etsinnän, kaivos- ja rikastustekniikan
ohella myös vesien hallinnan optimointiin ja kaivosympäristöjen
monitorointiin. Haluaisimme
kehittää voimakkaammin yritysten kanssa esimerkiksi juuri
sensoritekniikkaa näillä kaivostoiminnan osa-alueilla.
Vuoriklusterilla
tiivistä yhteistyötä
-Suomen vuoriklusterissa on
mukana paljon yrityksiä ja eri
tahojen edustajia, myös Oulu
Mining School. Näiden verkostojen kautta päästään paremmin
kartoittamaan niitä osa-alueita,
joilla yhteistyömahdollisuuksia Oulu Mining Schoolin ja
kaivannaisalan muiden toimijoiden kanssa on. On kuitenkin
hyvä muistaa, että Oulu Mining
Schoolissa on koulutettu lukuisia kaivannaisalan osaajia, jotka
menevät luonnollisesti myös
teollisuuden palvelukseen ja
myös tätä kautta syntyy hyviä
yhteistyösuhteita yritysmaailman suuntaan, toteaa JuhaPekka Lunkka loppuun.
www.oulumining.fi
4
YRITYSMAAILMA
Kaivosala rämpii suossa
Kaivosyhtiöiden kokonaislouhinta notkahti vuonna 2014 edellisestä vuodesta,
mutta pysyi edelleen korkealla tasolla. Kaivosyhtiöt raportoivat kokonaislouhinnaksi 75 miljoonaa tonnia, joka on 6 % pienempi edellisen vuoden huipputasosta. Malminetsintään tehdyt investoinnit ja tutkimuskairaus jatkoivat
edellisenä vuonna alkanutta pudotusta. Vuodelta 2014 Tukesille raportoitiin
kairauskilometrejä 142 km, joka on 61 % pienempi kuin vuonna 2012 (366
km). Edellisen kerran malminetsintä Suomessa on ollut näin alhaisella tasolla 2005. Malminetsintäyhtiöt uskovat kuitenkin malminetsintään Suomessa;
Tukesin kaivosrekisteriin merkityn malminetsintään oikeuttavan lupa-alueen
pinta-ala nousi tähän asti korkeimmalle tasolle 1850 km2:iin. Fraser instituutin viimeisimmässä tutkimuksessa malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden edustajat arvioivat Suomen maailmalla ensimmäiselle sijalle mineraalipotentiaalin
houkuttelevuudessa, kun huomioidaan maassa harjoitettava kaivospolitiikka
ja muut yhteiskunnalliset tekijät.
Kaivosalan lupien käsittelyssä on Tukesissa hallittavissa oleva jono. Kaivoslupia on käsittelyssä 15 ja malminetsintälupia
180. Luparuuhkan aikaan 2012
malminetsintään haettuja lupia
oli vireillä 650 ja kaivostoimintaan haettuja lupahakemuksia yli
60. Kullanhuuhdontalupahakemukset ovat ruuhkautuneet saamelaiskäräjien valituksista johtuen - kaivoslakiin saamelaiskäräjille kirjattu laaja vaikuttamismahdollisuus ratifioimatta jääneen ILO-sopimuksen hengessä on johtanut koneellisen kullankaivuun lähes loppumiseen
kohteilla, joihin joutuu määräajoin hakemaan kullanhuuhdon-
talupaa toiminnan kuitenkin jatkuessa vuodesta toiseen samanlaisena.
Malminetsintä
Vuonna 2014 malminetsintäyhtiöt investoivat tutkimustoimintaan 39,1 miljoonaa euroa.
Huippuvuosi oli v. 2012, jolloin
yhtiöt raportoivat malminetsintäinvestointeja 86,8 miljoonaa
euroa. Pudotusta kahdessa vuodessa on 55 %. Malminetsinnän
loppuhuipennus ja kallein vaihe
on kallioperän syväkairaus. Rahoituksen tiukkenemisen myötä
yhtiöt ovat supistaneet voimakkaasti kairausta. Malminetsintää
tehdään nyt samalla teholla kuin
vuosina 2005 ja 2006. Tukesille malminetsinnästä raportoi 41
yhtiötä, joista 10 suurinta yhtiötä teki 90 prosenttia kaikista etsinnöistä.
Suomen malminetsinnän romahtaminen mukailee kansainvälistä kehitystä. Toki malminetsinnän investoinnit olisivat Suomessa nykyistä korkeammalla
tasolla, jos Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen laajoilla
Natura-alueilla voitaisiin tehdä
normaalia kallioperätutkimusta
samaan malliin kuin 2000-luvun
puolessa välissä (ennen uutta
kaivoslakia).
Kivi-paperi-sakset, kivi häviää paperille. Natura-alueilla ei
TIETOA PINTAA SYVEMMÄLTÄ
GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen
kestävää käyttöä edistävää tietoa.
Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi
puh. 029 503 0000 ● fax 029 503 4991 ● tiedustelut: [email protected]
MALMI-­‐ JA HYÖTYKIVILOUHINTA 1950-­‐2014 Malminetsintään kaivosviranomaisen luvalla oikeu1avan alueen pinta-­‐alan kehitys lSuvalla uomessa Malminetsintään kaivosviranomaisen 27.3.2015 Terho Liikamaa, Ossi Leinonen oikeu1avan alueen pinta-­‐alan kehitys Suomessa Kairauskilometrit 2014: 143 km Kairauskilometrit 2013: 179 km 2014: 2012: 1343 66 kkm m 2013: 1
79 2011: 369 kkm m 2012: 2010: 3366 63 kkm m 2011: 369 km 2010: 363 km ole oikeasti todettu Suomessa
8.4.2015 milloinkaan suojeluperusteiden
heikentymistä, kun malminet8.4.2015 sintää on tehty kaivosviranomaisen luvalla. Tämä ei kuitenkaan
paljon paina; paperilla voidaan
epäillä että suojeluperusteet tulevaisuudessa vaarantuvat. Yhtiöiden täytyy tehdä enemmän luontokartoituksia ja muita selvityksiä määrä, jonka riittävyydelle
ei ole lainsäädännössä rajaa.
Natura-alueilla malminetsintään oikeuttava paperi tarvitaan
Tukesilta, Natura-viranomaisena toimivalta ELY-keskukselta, Natura-aluetta hallinnoivalta
Metsähallituksesta ja jos Natura-alueen pohjalla on lailla perustettu suojelualue niin, paperi
tarvitaan vielä Ympäristöministeriöstä. Paperit kiertävät sitten
hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa
- joskus Tukesin ja hallinto-oikeuden väliä edestakaisin.
Viimeisimmässä Fraser Instituutin malminetsijöille ja kaivosyhtiöille suunnatussa kyselyssä Suomi arvioitiin houkuttelevimmaksi maaksi investointien kohteena maailmassa; Ruotsi
putosi ensimmäiseltä sijalta numerolle 12. Investointien houkuttelevuuteen vaikuttavat maan
”arvioitu” mineraalipotentiaali
ja maan kaivospolitiikan houkuttelevuus. Kaivospolitiikan houkuttelevuudessa huomioidaan
useita tekijöitä, joista ensimmäisellä sijalla Suomi on seuraavissa: geologinen tietokanta,
osaavan työvoiman saatavuus ja
turvallisuus. Kyselyyn vastaajat
kokevat epävarmuutta koskien
ympäristösääntelyä (Suomi sijalla 48) ja luonnonsuojelualueita (Suomi 60). Osin ristiriitaisista tuloksista huolimatta Suomea pidetään rohkaisevana maana malminetsintäinvestoinneille.
Kovapäisiä ovat nuo geologit.
Kaivostoiminta
Kaivosten kokonaisinves-
toinnit olivat vuonna 2014 (190
Meuroa) lähes edellisen vuoden
tasolla. Uusia kaivoksia ei ole
rakenteilla ja laajennuksetkin
ovat pieniä. Sekä kaivosten kokonaislouhinta (74,8 Mtn) että
malmi/hyötykivilouhinta (29,5
Mtn) laskivat vuonna 2014.
Louhintaa raportoi 21 yhtiötä
40 kaivokselta. Kokonaislouhinnasta kaksi suurinta louhivat 78
% (Siilinjärvi /30,5 Mtn ja Kevitsa/28,1 Mtn). Kaivostoiminta on keskeytynyt metallimalmikaivoksista Hiturassa, Pahtavaarassa, Laivassa ja Talvivaarassa.
Kullanhuuhdonta
Kullanhuuhdontaan oikeuttavien 195 luvan yhteenlaskettu
pinta-ala on 12 km2 ja Tukesissa
on vireillä 113 lupahakemusta,
joiden yhteenlaskettu pinta-ala
on 6 km2. Kullanhuuhdontaan
oikeuttava pinta-ala oli vuonna 2000 vielä 25 km2 ja lupaalueitakin oli yli 400. Tasaisesti on tultu alaspäin. Lapiokaivu
on raskasta ja konekaivu vaatii
monenlaista osaamista.
Tukesin aloittaessa kaivosviranomaisena oletus oli, että
huolettomin prosessi lupakäsittelyn kannalta on kullanhuuhdonta. Kullanhuuhdonnan luvitus oli sujunut vanhan kaivoslain aikana melko hyvin, jos ei
huomioida Lemmenjoella käytyjä kaivospiiritaisteluita. Toisin kuitenkin kävi. Huolimatta
Tukesin järjestämistä vilpittömistä neuvotteluista saamelaiskäräjien kanssa, saamelaiskäräjät ovat onnistuneet kaivoslain
”ILO-sopimus” pykälää 38 hyödyntäen kaatamaan 12 koneellisen kullankaivuun lupaa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuinten
ratkaisuissa Tukesin yhteistyö ei
ole onnistunut saamelaiskäräjien kanssa ja Tukes ei ole toimittanut riittävästi materiaalia
saamelaiskäräjille lausunnon-
antoa varten. Pohjois-Suomen
aluehallintovirasto on kuiten-1 kin saanut ympäristö/vesitalo1 uslupia koneelliseen kaivuseen
lainvoimaisiksi, koska ko. lainsäädännössä lausuntomenettely
saamelaiskulttuuriasiassa on kirjattu eri tavalla kuin kaivoslaissa. Ei taida kullankaivajaa paljon
lämmittää, vaikka muutamassa
paperissa toiminta sallittaisiin,
mutta yhtä paperia puuttuu. Meitä virkamiehiä tällä on kuitenkin
työllistävä vaikutus.
Kaivosviranomaisen
lupakäsittely
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on edelleen kirinyt kaivosalan lupien käsittelyssä. Tällä
hetkellä jonossa on 342 kpl malminetsintään, kaivostoimintaan
ja kullanhuuhdontaan liittyvää
lupahakemusta. Kaivoslupien
ja vanhan kaivoslain mukaisten
kaivospiirimääräysten lupakäsittely on sujuvaa. Malminetsintälupien käsittely ei ole enää
este tehokkaalle malminetsinnälle ainakaan metsätalousmaalla toimittaessa. Malminetsintää
rajoittavat tällä hetkellä metallien hintakehityksen takia riskirahoituksen saanti, viimevuosina
kiristyneet luontokartoitusvaatimukset Natura-/luonnonsuojelualueilla tehtäviin tutkimuksiin
sekä muutoksenhakujen kestot
(HaO:t ja KHO). Kullanhuuhdontalupien tuomioistuinkäsittelyssä on alkanut toinen kierros. Huhtikuussa 2015 annetusta
kullanhuuhdontaluvasta on nyt
valitettu toistamiseen PohjoisSuomen hallinto-oikeuteen.
Terho Liikamaa
Kaivosyli-insinööri,
Chief Inspector of Mines
Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto (Tukes),
Finnish Safety and Chemicals
Agency (Tukes)
YRITYSMAAILMA
5
GTK mukana Lappia rakentamassa
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kiviainesselvityksillä on pitkät perinteet Suomessa. Lapissakin GTK on tiiviisti mukana maa- ja kallioperän kiviainesten varantotutkimuksissa.
Laajoja tutkimuksia ovat mahdollistaneet etenkin EAKR-tuet ja kuntien kiinnostus omia kiviainesvarojaan kohtaan. Tutkimuksista hyötyvät
niin kiviainesalan yrittäjät, maanomistajat kuin
kaavoitus- ja lupaviranomaisetkin.
Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja
kiviainesselvitykset
GTK:n maa- ja kiviainesselvitykset alkoivat 1970-luvulla
silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle tehdyistä soravarojen arvioinneista. Soravaraarvioissa kartoitettiin lajittuneita maaperämuodostumia ja arvioitiin niiden sisältämiä massamääriä maa-ainesluokittain.
Työn tulokset ovat perustana
nykyiselle GTK:n maa-ainesmuodostumatietokannalle, jota
on päivitetty mm. 1990-luvulla
alkaneissa pohjavedensuojelun
ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeissa (POSKI).
Systemaattiset kalliokiviainesinventoinnit alkoivat 1989
ja niitä on tehty omina hankkeinaan ja osana POSKI-hankkeita
eri puolilla maata. GTK tarjoaa maa- ja kiviainesselvityksiä
myös maksullisina palveluina
esimerkiksi Lapin kiviainesyrityksille.
Maa-aineksia
ja pohjavettä
yhteiskunnan tarpeisiin
GTK:n tarjoamien maa-ainesselvitysten perustana ovat
usein edellä mainitut soravaraarvio ja muodostumatietokanta. Tutkittavista kohteista selvitetään muodostuman tyyppi,
maa-aineslajitteiden levinnei-
syys muodostuman alueella,
mahdolliset hyödyntämisen haitat, rajoitteet ja esteet sekä arvioidaan eri lajitteiden keskinäiset runsaussuhteet ja kokonaisainesmäärät. Menetelminä ovat
ArcGis- paikkatieto-ohjelmiston kartta-, ilmakuva- ja laserkeilausaineistot, maastohavainnointi, maatutkaluotaus, painovoimamittaukset, seismiset tutkimukset ja maaperäkairaukset
näytteenottoineen.
Tietoja yhdistelemällä voidaan tehdä muodostuman sisäistä rakennetta kuvaava 3D-kartta.
Ensimmäinen GTK:n PohjoisSuomen yksikön tekemä rakenneselvitys on valmistumassa Rovaniemen Kolpeneenharjusta.
Lapin POSKI
Vuosina 2012-2015 toteutettiin Lapin POSKI-hankkeen
ensimmäinen vaihe Etelä-Lapissa. Hankkeessa tutkittiin yhteensä 85 pohjavesialuetta; harjuja, deltoja, rantakerrostumia ja
lajittuneita reunamuodostumia.
- POSKI-hankkeessa selvitetään pohjavesialueella sijaitsevan maaperämuodostuman
aineksen laatua, jakautumista
ja määrää sekä arvioidaan siitä
mahdollisesti saatavan pohjaveden määrää. Näiden, sekä luonto- ja maisemainventoinnin perusteella esitetään kullekin kohteelle käyttösuositus, kertoo geo-
Letkututka on näppärä työkalu maaperän
rakenteen tutkimiseen. Se on yhtä nopea
ja maastokelpoinen kuin käyttäjänsäkin.
Kuva. Jukka Räisänen/GTK
Kalliokiviaineskartoitusten yhteydessä voi löytyä
myös potentiaalisia luonnonkiviesiintymiä. Kuvassa
luonnonkiven koelouhintaa Ylitornion Vajovaarassa.
Kuva. Risto Vartiainen/GTK
logi Hannu Panttila.
Soran ja hiekan lisäksi hankkeessa tutkittiin alueen kalliokiviainesten laatua ja määrää. Lapin POSKI-hankkeen raportti on
valmisteilla ja siihen voi tutustua Lapin liiton internetsivuilla.
Kalliokiviainesselvityksiä
infran kehittämiseen
Vuosikymmenten aikana
geologisin ja geofysikaalisin
menetelmin kerätty tieto kallioperästämme toimii yhdessä
GTK:n nykyaikaisten kartoitus- ja 3D-tulkintamenetelmien kanssa perustana kiviainesten alueellisille ja kohteellisille
selvityksille. Maastotutkimuk-
silla ja näytteenotolla selvitetään
tutkimusalueen kallioperän ominaisuuksia ja arvioidaan kohteittain kivilajin laatu ja määrä kiintokuutiometreinä.
Kalliokiviainesten käyttö on
viime vuosina lisääntynyt tasaisesti verrattuna maaperän kiviaineksiin, soraan ja hiekkaan.
Maanteiden ja rautateiden ylimpiin rakennekerroksiin tarvittavaa lujaa kiviainesta saadaan
vain parhaista kalliokohteista.
Alueelliset kiviainesselvitykset Lapissa
Kalliokiviainesselvityksiä on
toteutettu Lapissa, kuten muuallakin Suomessa, erillisinä yhteis-
työprojekteina. Näistä viimeisin
on Länsi-Lapissa keväällä 2014
päättynyt projekti, jossa kartoitettiin viiden Länsi-Lapin kunnan luonnonkivi- ja kiviainesvarannot. Hanke rahoitettiin pääosin EAKR-tuella, mutta kustannuksiin osallistuivat myös GTK
ja alueen kunnat Ylitornio, Pello,
Kolari, Muonio ja Enontekiö.
- Itä-Lapissa on käynnistynyt keväällä 2015 vastaavanlainen projekti, ILLKKA, jonka kartoitusalue kattaa Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja
Savukosken kunnat. ILLKKA
-projektia hallinnoi Itä-Lapin
kuntayhtymä, maastotutkimuksista vastaa GTK, selventää partnereiden työnjakoa geologi Risto Vartiainen.
Geologinen tieto yhdestä
hakupalvelusta
GTK:n internetsivuilla on
avattu uusi Hakku-palvelu geologista tietoa tarvitseville. Se
on kaikille avoin verkkopalvelu, jonka avulla voi hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia
tietotuotteita. Palvelusta löytyy
Suomen geologiaan kytkeytyvä
paikkatieto, dokumentit ja metatiedot 1800-luvulta nykyhetkeen. Hakku tuo GTK:n laajat
tietovarannot yleiseen käyttöön
entistä käyttäjäystävällisemmin,
sillä tieto on nyt kerätty yhteen
paikkaan.
Tarjolla on neljä kokonaisuutta. Paikkatietotuotteet sisältää koordinaatteihin sidottua
digitaalisesti jaettavaa aineistoa.
Jaossa on erityyppisiä havaintoja mittausaineistoista laadittuja
kokonaisuuksia, esiintymätietoja sekä karttatiedostoja.
Julkaisut, raportit, kartat sisältää tiedot kaikista GTK:n
laatimista ja sille luovutetuista
arkistoraporteista sekä GTK:n
julkaisemista kartoista ja tutkimusjulkaisuista. Pdf-muotoisia kokotekstejä on noin 13
500 kpl. Keskeiset karttatuotteet
ovat saatavilla kuvamuotoisena
tai karttakäyttöliittymien kautta,
mukaan lukien tiedot maalaji- ja
kalliokiviaineksista.
Valokuvissa on yli 10 000
kuvatiedostoa alkaen vuodesta 1870. Tarjolla on geologiaa
esineissä, rakennuksissa, maisemissa ja kivinäytteissä.
Karttapiirrokset sisältää vanhoja käsin piirrettyjä karttoja
vuosilta 1850-1970.
- Valtaosa Hakku-palvelun
sisällöistä on suorassa, maksuttomassa jakelussa ja palvelua
täydennetään jatkuvasti uusilla tuotteilla. Myytäviä tuotteita
ovat paperimuotoiset julkaisut ja
kartat sekä osa paikkatietotuotteista, joita voi tilata palvelun
kautta, kertoo geologi Kristina
Lehtinen.
Lisätietoja:
Linkit: Hakku – Portti Suomen
geologiseen tietoon
http://hakku.gtk.fi/
Lapin POSKI-hanke
www.lappi.fi/lapinliitto/
lapin-poski-hanke
Kolpeneenharjun
rakenneselvitys
http://projects.gtk.fi/kora
Länsi-Lapin luonnonkivi- ja
kiviainesprojekti 2011 - 2014
http://stone.gsf.fi/Rovaniemi/
kehys_roi.html
GTK:n asiantuntijapalvelut:
http://www.gtk.fi/asiantuntijapalvelut/maankaytto/kiviaines/
Geologi Hannu Panttila,
maaperän kiviainekset
PL 77, 96101 ROVANIEMI
[email protected]
gsm. 050-3486088
Geologi Risto Vartiainen,
kalliokiviainekset
PL 77, 96101 ROVANIEMI
[email protected]
gsm. 0400-795780
Geologi Kristina Lehtinen,
markkinointi
PL 77, 96101 ROVANIEMI
[email protected]
gsm. 040-5746429
6
YRITYSMAAILMA
S
Kaivoshankkeen hyväksyttävyyttä edistää
kaivostoiminnan vaikutusten hallinta
koko kaivoksen elinkaaren ajan
uomalainen ympäristöalan konsulttiyritys Golder Associates
Oy on toiminut jo vuodesta
1994 palvellen niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin
asiakkaita. Esimerkiksi äskettäin valmistui suomalaisin, pohjoismaisin ja
kansainvälisin asiantuntijaresurssein
toteuttamamme asiakashanke, mielenkiintoinen harvinaisten maametallien (REE) hyödyntämiseen tähtäävä
Tasman Metals AB:n kaivoshankkeen
alustava toteutuskelpoisuuden arviointi
(PFS, pre-feasibility study, kanadalaisen NI43-101 koodin mukaan), jossa
tutkittiin myös hankkeen merkittäviä
ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia.
Kyseisessä hankkeessa avainasioita olivat erityisesti kaivoksen mahdolliset vesistövaikutukset, biodiversiteetti
kuten nk. direktiivilajien esiintyminen
hankealueella, sekä sidosryhmäkysymykset. Hankealue sijaitsee Vättern
–järven läheisyydessä, ja eräät sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa mahdollisista vaikutuksista järveen. Hankealueen läheisyydessä on myös pysyvää asutusta.
Kattavaa ympäristö- ja
sosiaalisten Vaikutusten
arviointipalvelua
Suomen lainsäädäntö (kaivoslaki,
YVA-laki ym.) vaatii kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten tunnistamista. Kaivoslain tarkoituksena on edistää
kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä,
vähentää ja torjua toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot. Ympäristöön ja
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunteminen nousi uuden lain myötä yhä
tärkeämmiksi tekijöiksi kaivoshankkeiden toteuttamisessa. ”Kaksikymmentä
vuotta Suomessa toimineena ympäristöalan asiantuntijana Golder Associates
Oy on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani kaivosalan hankkeissanne
ympäristöteknisissä kysymyksissä koko kaivoksen elinkaaren ajan”, liiketoiminnan kehityspäällikkö Maija-Leena
Rissanen kertoo.
”Golder Associates tarjoaa kokonaisvaltaiset vaikutusarviointipalvelut
Suomessa ja maailmalla – pelkästään
Euroopassa olemme arvioineet satojen
hankkeiden vaikutuksia. Suomen tiimillämme on vankka kokemus vaikutusar-
Golderin Janna Riikonen ja Maija-Leena Rissanen pohtivat kaivosten sosiaalisia vaikutuksia.
Sidosryhmätoiminnan tarkoituksena ei
ole millään tapaa ”sumuttaa” ihmisiä
luulemaan, että syytä huoleen ei ole,
vaan sidosryhmien kanssa toimittaessa
on aina kaiken viestinnän ehdottomasti
perustuttava totuuteen. Ihmisten huoli
ja siitä kumpuava vastustus on hyväksyttävä tosiasiana ja sidosryhmäyhteistyössä täytyy pyrkiä huolien helpottamiseen tosiasioiden pohjalta. Yleensä
todelliset vaikutukset ovat vähemmän
dramaattisia kuin pelätään, joten avoin
ja luotettava tiedon jakaminen ja aktiivinen vuorovaikutus toimijan ja sidosryhmien välillä auttavat hälventämään huolia.” Golderilla on kokemusta siitä, että
toimijan, joka onnistuu saavuttamaan
luottamusta, on huomattavasti helpompi operoida. Toisaalta taas toimija, jolta luottamus puuttuu, kohtaa vähän väliä hankaluuksia riippumatta siitä, mitä
asiaa pitäisi saada hoidettua. Janna Riikonen korostaa ennakoivan toiminnan
viointitöistä kotimaassa. Toimintamallimme on, että hankkeissa käytämme
kotimaisia osaajia ja erityistehtävissä
tuomme osaamista myös muualta, eli
koko Golderin osaaminen on käytettävissä paikallisen toimijan kautta. Kaivospuolella kaivostiimimme pitää sisällään osaajia kaikista pohjoismaista.
Palvelut kattavat kaivosten koko elinkaaren aina kannattavuusarvioinneista, vaikutusarvioinneista, luvituksista,
operaation suunnitteluun ja jälkihoitoon
kaivosten sulkemisen jälkeen. Tunnemme muun muassa ihmisiin kohdistuvien
ja sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmät”, vaikutusarvioinnin asiantuntija ja projektipäällikkö Janna Riikonen
jatkaa.
Kaivosala koskee
lukuisia sidosryhmiä
”Kaivosalallakin vuorovaikutus sidosryhmien kanssa tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Meidän tehtävämme on tunnistaa, mitkä asiat nousevat
esille. Ennakoiva toiminta on kaiken
A ja O. Haluamme vähentää ihmisten
pelkoja annettavalla oikealla tiedolla.
Kenenkään toimijan ei pidä vähätellä
sidosryhmien huolia tai harminaiheita.
Riippumatta siitä, mikä on fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen totuus
asiassa, huoli on kuitenkin todellista.
Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee luontoarvoiltaan herkän Natura 2000-alueen läheisyydessä.
merkitystä: ”Kaivosalalla pitää tunnistaa yhtiöiden oma vastuu ja ymmärtää,
että hankkeiden eteenpäin menemistä
helpottaa ja toimintavarmuutta lisää,
että tarkistetaan asioita etukäteen eikä
vasta sitten kun maito on jo kaatunut.”
Natura 2000 –alueet
nouseva suuri kysymys
Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee
Natura 2000 –alueella tai niiden läheisyydessä. ”Vaikuttaa, että Natura 2000
–alueita koskevat vaatimukset ovat
tiukkenemassa, lisäksi Suomen luonnonsuojelulaki ja EU-direktiivit eivät
kulje aina käsi kädessä. Nämä seikat
on kaivosalan otettava hyvin tarkkaan
huomioon. Pääasia on, että haittavaikutukset pyritään ottamaan huomioon varhaisessa vaiheessa. Luontoarvojen suojeleminen on välttämätöntä. Esimerkkinä voin mainita vaikka jonkin suojellun
kasvin, jota esiintyy mahdollisella kaivosalueella. Meidän tulee selvittää, voiko sitä siirtää jonnekin muualle, missä
se menestyy. Kyseistä aluetta voidaan
muokata kasville sopivaksi ja edesauttaa sen menestymistä. Luontotyypit ja
ympäristötyypit voivat myös olla näitä
kompensaatiomahdollisuuksia. Meillä
Suomessa näissä asioissa ei olla vielä
kovinkaan pitkällä, kun esimerkiksi IsoBritaniassa kompensaatioita on tehty jo
pitkään”, Janna Riikonen kertoo.
Kansainväliset organisaatiot
edistävät Kaivosten
vuorovaikutusta
Useat kansainväliset kestävän kehityksen standardit ja toimintamallit
edistävät vuorovaikutusmenetelmiä ja
toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan
mainita IAP2 (International Association
for Public Participation), joka on vuorovaikutuksen ja sidosryhmätoiminnan
ammattilaisten kansainvälinen järjestö
tavoitteenaan edistää sidosryhmätoimintaa ja vuorovaikutusta sekä tuottaa
alan tutkimustietoa, koulutusta ja menetelmäkehitystä. Golder Associates Oy:n
Janna Riikonen suorittanut järjestön tarjoamat vuorovaikutuskurssit ja hänellä
on IAP2:n sertifikaatti vuorovaikutustoiminnasta (IAP2 Certificate in Public
Participation). Tätä osaamista on hyvä käyttää myös suomalaisissa kaivoshankkeissa.
YRITYSMAAILMA
Mukanasi jo vuodesta
1937
Levanto Oy aloitti timanttikairausterien tuotannon
kaivosteollisuudelle vuonna
1937. Meille ensi-luokkaiset
raaka-aineet ja jatkuva
tuotekehitys ovat avainasemassa. Tuotanto
luonnollisesti Suomessa.
www.finnsementti.fi
I
[email protected]
TECHNOLOGY
AND IMAGINATION
- NEW INDUSTRY
STANDARDS
Sandvik Mining and
Construction FInland Oy
Tel. +358 20 544 4600
MINING.SANDVIK.COM
www.levanto.fi
7
8
YRITYSMAAILMA
YRITYSMAAILMA
9
Xylem on kaivosteollisuuden
yhteistyökumppani
”X
ylemillä on pitkät
perinteet yhteistyöstä kaivosalan
yritysten kanssa. Olemme toimittaneet ja toteuttaneet paljon
erilaisia kaivoksilla tarvittavia
kuivanapitoratkaisuja. Xylem
on maailman johtavia pumppuvalmistajia. Olipa kyse avolouhoksista tai maanalaisesta kaivostoiminnasta, Xylemiltä löytyvät kuhunkin kohteeseen sopivat tuotteet ja järjestelmät. Meiltä löytyy ratkaisu haastaviin tai
ankariin vedenpoistoratkaisuihin aina kiertovesipumpuista
suuriin konttipumppaamoihin.
Päämerkkimme ovat Flygt, Lowara ja Vogel”, kertoo Xylemin
rakennus- ja kaivosteollisuudesta vastaava myyntipäällikkö Mikael Fabritius.
”Yhteistyö kaivosten kanssa on monimuotoista: suunnittelemme yhdessä kuinka vesi
saadaan tehokkaasti kaivoksista pois ja usein toimimme myös
rikastamoissa.”
Xylemin pumput on tehty toimimaan mitä kovimmissa oloissa. Siksi niitä käytetään kaivosprojekteissa kautta maailman.
Monia malleja on saatavilla räjähdyssuojattuna, joten niitä voidaan käyttää vedenpoistotehtäviin kaikkialla kaivoksissa.
”Asiakkaamme arvostavat
Xylemin laajaa ja korkeatasoista tuotevalikoimaa sekä yhtiön
asiantuntemusta ja vankkaa kokemusta. Pystymme konsultoimaan esimerkiksi pumppujen
valinnassa ja mitoituksessa ja
tarvittaessa vuokraamaan kaivoksille suuria pumppuja, joita
kierron kaikkiin vaiheisiin.
”Pumppumme pumppaavat
puhdasta vettä vedenottamoilla, tuotteemme puhdistavat vettä
vesilaitoksilla, siirrämme erilaisia nesteitä teollisuudessa, kiinteistöissä, kunnallisissa verkostoissa, puhdistamme jätevesiä ja
pidämme huolta nesteiden kierrätyksestä.”
Xylemin toimintaan kuuluu myös pumppujen vuokraus. Xylem-vuokrauksen
avulla asiakkailla on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita.
meiltä löytyy Suomenkin kalustosta. Pystymme myös tukemaan
asiakkaita erilaisin käynnissäpitopalveluin.
Nopea reaktiokyky on Xylemin vahvuus; pystymme vastaamaan nopeasti asiakkaidemme tarpeisiin kaivosten vaativissa olosuhteissa. Myös Xylemin
jälkimarkkinointi on tehokasta,
pystymme huolehtimaan varaosapalveluista nopeilla toimitusajoilla. Xylemin huollon ammattilaiset ovat aina asiakkaittemme käytettävissä milloin ja mihin
heitä tarvitaankaan. Jos laitteistoon tulee vikaa, järjestelmä on
saatava toimintakuntoon mahdollisimman pian.”
Nesteiden käsittelyn
kansainvälinen
ammattilainen
Xylem on maailman johtavia
nesteiden käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä.
”Markkinoiden johtavien
tuotemerkkien kautta yhtiöllä on
liiketoimintaa yli 150 maassa ja
sen henkilöstöllä on laaja asiantuntemus monenlaisista käyttökohteista ja voimakas halu löytää
paikallisia ratkaisuja maailman
haastavimpiin vesi- ja jätevesiongelmiin”, kertoo Fabritius.
Suomessa Xylem on toiminut vuodesta 1957 lähtien pumppujen ja vedenkäsittelylaitteiden
toimittajana. Suomen Xylem on
ollut itsenäinen tytäryhtiö vuodesta 1993.
”Xylem on arvostettu kansainvälinen konserni, jonka resursseista ja kokemuksesta on
paljon hyötyä myös Suomen toimintojen kehittämisessä.”
Xylem tarjoaa tuotteita, huoltopalveluita, vuokrausta nesteiden käsittelyyn ja käyttöön teollisuuden, kuntien ja kiinteistöjen
kohteissa. Xylemin tuotevalikoimasta löytyy laitteita nesteiden
FLYGT BIBO- 2800,
Xylemin huipputuote
Flygt on maailman johtava
uppopumppujen ja upposekoittimen valmistaja. Tuotteet soveltuvat veden ja jäteveden pumppaukseen, vesien ja jäteveden
käsittelyyn, tyhjennyspumppaukseen, kuluttavien nesteiden
pumppaamiseen, kasteluun sekä teollisuuden kohteisiin.
Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon. Flygt BIBO
on vuosien mittaan tarkoittanut
luotettavuutta. Nyt uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston tuleville sukupolville.
”Olemme siis kehittäneet
Flygt BIBOa pumpuksi, joka jatkaa ja jatkaa. Esimerkiksi kulutusta kestävä hydrauliikka, Dura-Spin™, Spin-Out™ ja
Hard-Iron™ -juoksupyörä ovat
kestävyyden huippua. Pienemmät kustannukset ovat uutuuden
yksi tukijalka. Nopean juoksupyörän säädön ja tarkistusten
helppouden ansiosta pumpun
huoltoon tarvittava aika on pudonnut minimiin. Koska pumppu pystyy käymään kuivana,
henkilöstö käyttää vähemmän
aikaa pumppujen vahtimiseen”,
Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon.
Flygt BIBO on vuosien
mittaan tarkoittanut
luotettavuutta. Nyt
uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston
tuleville sukupolville.
kertoo Fabritius.
Luotettava ja kestävä
pumppu kaivoskäyttöön
Vedenpoistojärjestelmä on
kriittisen tärkeä kaikissa kaivoksissa. Näiden ympäristöjen vaikeasta ja vaativasta luonteesta
huolimatta Flygt BIBO hoitaa
helposti kaikki vedenpoistotarpeet avolouhoksissa ja kaivoksissa. Flygt BIBO on Ihanteellinen ratkaisu vaativiin rakennustyömaan vedenpoistotehtäviin, oli kyseessä aktiivinen tai
passiivinen vedenpoisto.
Xylem-vuokraus
Xylemin toimintaan kuuluu
myös pumppujen vuokraus.
”Pystymme vuokraamaan
suuria pumppuja, joita ei konevuokraamoista löydy. Myös
hätätilanteisiin, joissa tarvitaan
nopeasti paljon pumppauskapasiteettia
”Joskus vuokraaminen on
paras vaihtoehto, erityisesti lyhytkestoisissa projekteissa. Xylem-vuokrauksen avulla
asiakkaillamme on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita. Xylem on valmis
tarjoamaan yritysten toiminnan
ja vedenpumppauksen tarvitseman tehon, taidon, joustavuuden
ja reaktiivisuuden”, toteaa Mikael Fabritius.
BIBO
IS BACK!
ENTISTÄ LUOTETTAVAMPANA
BIBO ON KUIVANAPITORATKAISUSI
Xylem Water Solutions Finland Oy, Vantaa, puh. 010 320 8500
www.xyleminc.com
10 YRITYSMAAILMA
www.silver.fi
YRITYSMAAILMA 11
Miilux vahvistuu entisestään:
Kestotec Oy:stä Miiluxin tytäryritys
29.9.2014 toteutetulla yritysjärjestelyllä Miilux Oy on
hankkinut osake-enemmistön Kestotec Oy:stä. Kestotec
Oy:n muina osakkaina jatkavat Mikko Harjula ja Harri
Hutka.
Yritysjärjestelyn myötä Miiluxin ja Kestotecin yhteistyö
syvenee entisestään. Yritysten
erilaiset lähtökohdat täydentävät toisiaan ja yhdessä yritykset muodostavat Suomen suurimpiin kuuluvan infra-alaa ja
kaivosteollisuutta palvelevan
kokonaisuuden. Vahvistuneiden resurssien johdosta yrityksillä on entistäkin parempi valmius palvella asiakkaita kokonaisvaltaisesti kaikessa osaamiseensa liittyvässä.
Miiluxin Ja Kestotecin yhteistyösopimuksen mukaisesti Kestotec markkinoi ja myy
Miiluxin valmistamia kulutusteräksiä, kulutusteräskomponentteja, -tuotteita ja -ratkaisuja koko
Suomen alueella.
maanrakennukseen kuin murskaukseen. Tyypillisimpiä Miiluxin konepajalla valmistettavia tuotteita ovat suuret kauhat,
erilaiset lisälaitteet ja välpästöt. Palveluumme kuuluu myös
kunnossapitotyöt, kuten kauhojen korjaus, myyntijohtaja Olli
Mattila kertoo.
Suuret koneet ja laitteet
tulevaisuuden suuntaus
Sekä Olli Mattila että Kestotec Oy:n myyntipäällikkö Mikko
Harjula korostavat, että tulevaisuuden suuntaus tulee olemaan
koneitten isoissa kokoluokissa.
”Tällä sektorilla on valmisteilla läpimurto. Suojatut kuokkakauhat, helpommin vaihdettavine komponentteineen kasvattavat kauhojen ikää ja tuovat sääs-
töä kunnossapitokustannuksiin.
Näin kauhan elinkaarikustannukset jäävät selvästi totuttua
alhaisemmiksi.
Pulttihuulijärjestelmä, joka
on suunniteltu pääasiassa pyöräkuormaajien kauhaan, mahdollistaa pyöräkuormaajan kauhan
kärjen vaivattoman ja hitsausvapaan kunnossapidon. Remontit
eivät ole sidottuina aikaan, paikkaan tai sääolosuhteisiin, koska
hitsaustoimenpiteitä tai lämpökäsittelyä ei tarvitse tehdä. Tämä mahdollistaa myös HB500
kovan kulutusteräksen riskittömän käytön kulutuspaloissa.
”Olemme esillä uusine tuotteinemme Maxpo- messuilla 10.–
12.9.2015 Hyvinkään lentokentällä. Tervetuloa!” ilmoittaa Harjula.
Miilux Oy:n hitsaus- ja asennushalli löytyy myös Raahesta. Tuotantotilaa on n. 1 500m².
”Tämän yritysfuusion myötä
toimintamme laajentui tuntuvasti. Kulutusteräksen valmistuksen
lisäksi olemme nyt myös valmii-
den tuotteiden valmistaja. Kestotec Oy vastaa tuotteiden suunnittelusta, tuotekehityksestä ja
myynnistä, Miiluxin vastuulla
on valmistus. Miiluxin perustama konepaja työllistää tällä hetkellä kahdeksan ammattilaista
ja siellä valmistuu laitteita niin
Miilux Oy tekee kovaa
terästä moneen käyttöön
Miilux Oy on osa Miilukangas
konsernia, joka on perustettu
1967. Myyntijohtaja Olli Mattila valotti Miiluxin historiaa.
”1990- luvun lopussa Rautaruukki Oy haki kumppania
teräksen karkaisuun. Miilukankaan perhe otti haasteen
vastaan ja karkaisu aloitettiin 2000- luvun alussa, jolloin Miilux Oy perustettiin.
2000-luvun alkupuoli tehtiin
vain karkaisua muutaman
työntekijän voimin ja kun hypätään tähän kuluvaan vuoteen, meitä on jo yli 60 kulutusteräksen käsittelyn ammattilaista.
Tähän liittyvät erilaiset kunnossapitopalvelut, kuten syötin- ja
suppilovuoraukset, kauhojen ja
puskulevyjen kunnostukset sekä
uusimpana vannehuolto. Vannehuollossa kyse on esisijaisesti
turvallisuudesta ja kustannusten säästöstä. Olemme tehneet
kumppanuussopimuksen kansainvälisen ensiasennusvanteita valmistavan OTR Wheel Engineering kanssa. Heiltä saamme
kaiken mahdollisen avun vanteiden huoltoon, korjaukseen ja
myös uusiin vanteisiin liittyen.”
Tulevaisuudessa suuret kauhat näyttelevät iso roolia tuotannossa.
Miilux Kulutusteräskeskus
palvelee metalli-, kaivos- ja kiviteollisuuden sekä maanrakentamisen ja koneenrakennuksen
yrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Tuotantotilamme sijaitsevat
Raahessa, hyvien meri- ja maantieyhteyksien päässä. Kasvamme voimakkaasti ja kehitämme
jatkuvasti toimintaamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita
nyt ja tulevaisuudessa.
Kulutuskestävyys
Miilux-kulutusteräkset ovat
nimensä mukaisesti teräksiä,
joilla on normaaleja rakenneteräksiä huomattavasti parempi kulutuskestävyys. Kulutusteräksiä käytetään silloin, kun
pyritään vähentämään omapainoa, kulumista, pintavaurioita
tai iskujen ja töytäisyjen vaikutusta. Tyypillisiä käyttökohteita
Miilux kulutusteräksille ovat rakenteet, jotka altistuvat maa- ja
sora-ainesten hankaavalle kulutukselle, kuten esim. kauhat,
murskaimet ja kuljettimet. Miilux Oy:n valmistusmenetelmät
takaavat asiakastuotteille parhaan mahdollisen kulumiskestävyyden.
Tuotteitamme käyttää yli tuhat
yritystä ympäri maailmaa.
• Maanrakennuskoneiden
kauhojen valmistajat
• Murskainten valmistajat
• Kaivoskoneiden valmistajat
• Kaivokset
• Kierrätyspalveluyritykset
• Maanrakennusyritykset
• Kuljetusvälineteollisuuden
yritykset
Kulutusteräksen valmistus—hitsaava konepaja—tietotaito—tuotekehitys. Tätä kaikkea on tämän päivän Miilux ja
Kestotec. ”Me tahdomme palvella asiakkaitamme!” korostaa
Olli Mattila. ”Edelleen kulutusterästä valmistetaan paljon ja jalostetaan moneen eri muotoon,
mutta olemme laajentaneet toimintaamme myös palveluliiketoiminnan alueelle. Miilux Mining Service konseptia olemme
ajaneet ylös parin vuoden ajan.
Kilpailu kovenee
koko ajan
Mattila tietää, että kilpailu heidän alallaan kovenee koko ajan. ”Kilpailijoitamme ovat
eurooppalaiset terästehtaat kotimaisten toimijoiden lisäksi.
Meidän vahvuuksia ovat muun
muassa hyvä hinta/laatusuhde. Keskikokoisena yrityksenä
pystymme myös nopeisiin toimituksiin, mikä johtuu muun muassa muuntautumiskyvystämme.
Kuuntelemme herkällä korvalla
asiakkaitamme ja asiakaslähtöisyys on yksi periaatteistamme”,
Olli Mattila luetteli Miilux Oy:n
vahvuuksia.
Miilux Oy:llä hyvät
tuotantotilat Raahessa
Raahessa Miilux Oy:llä on
tuotantotiloja emoyhtiön yhteydessä noin 5 000 neliömetriä,
mihin sijoittuvat karkaisuosasto
ja osanvalmistus. Lisäksi muutaman kilometrin päässä 1 500
neliön halli, johon ovat sijoitettu hitsaus ja asennus. ”Olemme
investoineet vuosien saatossa
melkoisesti työstökeskuksiin ja
hitsaamoon ja ne ovat hyvässä
iskussa”, Mattila totesi.
Työntekijät
tärkeässä osassa
Miilux Oy työllistää keskimäärin runsaat 60 työntekijää,
jotka ovat todellisia alan ammattilaisia. ”Työntekijämme ovat sitoutuneita. Näihin ammattilaisiin
haluamme myös panostaa. Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet työssä viihtyvyyteen
ja työturvallisuuteen. Työympäristömme on viihtyisä ja työtiloja, työkaluja ja laitteita myöten
kaikki ovat viimeistä huutoa. Kun
nämä perusasiat ovat kunnossa,
myös työn tuottavuus on huipussaan.” Mattila totesi.
Eu- vaatimukset
täytetään
Yrityksemme toiminnan ja
tuotteen laatua johdamme ISO
9001:2008 (laatu),
ISO 14001:2004 (ympäristö)
ja OHSAS 18001:2007 (turvallisuus) standardeihin perustuvan
dokumentoidun toimintajärjestelmän sekä johdon asettamien tavoitteiden avulla. Miilux-tuotteiden mukana toimitetaan ainestodistus EN 10204 – 2.2, josta ilmenee tuotteen kemiallinen koostumus kuumavalssatussa tilassa ennen karkaisua. Ainestodistuksen
liitteenä on todistus karkaistun
levyn kovuudesta valmistuserittäin. Miilux-tuotteille tehdään
Brinell-kovuuskoe (HBW) EN
ISO 6506-1 mukaisesti valmistuserittäin. Miilux-tuotteiden toleranssit täyttävät EN 10051 -vaatimukset nauhavalssattujen tuotteiden ja EN 10029 luokka A:n
vaatimukset levytuotteiden osalta. Pinnanlaatu on EN 10163-2
-standardin luokka A3 mukainen.
Miilux-tuotteiden valmistuksessa
ei käytetä korjaushitsausta.
Kuvan kuokkakauha lähdössä syöttämään kivimurskainta.
Kotimainen kulutusteräs
Miilux®-kulutusterästuotteet myy:
12 YRITYSMAAILMA
Industri-Textil Job Oy
Onko teillä suodatettavaa pölyä tai savua?
Industri-Textil Job Oy on Pohjoismaiden johtava suodatinlaitteiden, -elementtien ja varaosien
toimittaja. Yhtiön ydinosaamisaluetta ovat pölyävät ja savuavat prosessit, joista yrityksellä on
useiden kymmenien vuosien ja noin kahden tuhannen toteutetun projektin kokemus.
Lisää tuotannon
tehokkuutta
Suunnittelemme ja projektoimme uudet järjestelmät ja
parannamme olemassa olevien
laitteistojen toimintaa modernisoinneilla. Järjestelmätoimitusten lisäksi toimitamme kaikki uudet ja perinteiset suodatinmateriaalit, kaiken tyyppiset
suodatinelementit, varaosat ja
komponentit kaikkiin suodatinlaitteistoihin. Huollamme ja ylläpidämme laitteistot ja koulutamme niiden käyttäjät.
Annamme myös asiantuntevaa konsulttiapua kaikissa teollisuuden pölyjen ja savujen suodattamiseen liittyvissä asioissa,
Tero Västi toteaa
Tuotteet
Yhtiön tuotteisto koostuu asiakkaan prosessiin räätälöidyistä
suodatinlaitteista lisälaitteineen
sekä varaosista.
Suodatinlaitteistoprojektit
toteutetaan käyttäen hyödyksi
laajaa yhteistyö- ja toimittajaverkkoa. Yhteistyöverkkomme
on hioutunut erittäin tehokkaaksi
vuosikymmenten yhteistyön aikana.
-Meillä on oma tehdas, jossa valmistamme pölysuodattimien varaosia kuten suodatinletkuja ja taskuja, lisäksi toimitamme myös muita varaosia pölysuodattimiin.
-Laitteisto- ja varaosamyynti,
konsultointi, projektointi, suunnittelu ja asennus –ja huoltopalvelut kuuluvat Suomen toimintoihimme, Tero Västi listaa
Käyntivarmuus
huippuluokkaa
-Prosessiin tarkasti räätälöidyn laitteen käyntivarmuus ja
luotettavuus on omaa luokkaansa. Meiltä asiakas saa pölynsuodatukseen kaiken tarvitsemansa,
luotettavan yhteistyökumppanin, joka ymmärtää prosessien
ja arktisten käyttöympäristöjen
vaatimuksia ja haasteita.
Toimiva suodatinjärjestelmä
varmistaa että asiakas voi keskit-
Suodatinjärjestelmät
pölynerotukseen ja
Suodatinjärjestelmät
tuotteen talteenottoon
Suodatinjärjestelmät
pölynerotukseen ja
tuotteen
talteenottoon
pölynerotukseen
ja
tuotteen talteenottoon
Industri-Textil Job Oy
Kumitehtaankatu 5, 04260 KERAVA,
FINLAND
Phone: +358 207 401 880, Fax: +358 207 401 889
[email protected] • www.industritextil.fi
tyä omaan ydin-liiketoimintaansa, eikä huolehtia pölynpoiston
toimivuudesta.
Industri-Textil Job Oy:n vahvuus on ymmärtää asiakkaiden
prosesseja ja luoda niihin toimi-
via suodatusratkaisuja.
-Meillä on oma projektointi,
suunnittelu, sekä tuotanto, joiden kautta varmistamme laadukkaimmat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa.
Suodatinlaitteistojen
modernisoinnit
-Pystymme modernisoimaan
vanhoja suodatinlaitteita. Modernisoinneissa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi olemassa olevien suodatinlaitteistojen teräsosia, jolloin laitteiston tekniikka päivitetään.
Näin vanhatkin laitteet saadaan
kuntoon ja vastaamaan nykypäivän haasteita.
Suodatinlaitteistojen modernisoinnit soveltuvat esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, joissa
suodatinlaite on tehtaan sisällä
ja suodatinlaitteen purkaminen
sekä uuden tilalle tuominen olisi erittäin kallista. - Näissä tilanteissa tutkitaan mahdollisuuksia
kuinka suodatinlaitetta pystyttäisiin teknisesti muokkaamaan nykypäivän tarpeisiin.
www.industritextil.fi
YRITYSMAAILMA 13
ROTATOR.
LUOTETTAVIA
RATKAISUJA.
Hitachi-maarakennuskoneiden valtuutettu jälleenmyyjä
Tuottotie 4, PL 10, 33961 Pirkkala, puh. 03 2874 111, fax 03 265 3760
Linkokuja 6-8, PL 34, 01741 Vantaa, puh. 09 8789 010, fax 09 8789 0111
Ruiskubetonit kaivoksille Rudukselta
Ruduksella on Suomessa kestävää kehitystä vahvistava koko rakentamisen ketju raaka-ainetoimituksista aina kierrätykseen asti.
Lisäksi laaja toimipisteverkosto minimoi kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Ruiskubetonit kaivoksien tarpeisiin toimitamme
tarkoitukseen erityisesti soveltuvalla pulloautolla.
Tulevaisuus on hyvissä käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa – tutustu toimintaamme tarkemmin osoitteessa www.rudus.fi
Betonit • Kiviainekset • Betonituotteet • Kierrätys • Murskaus
www.rudus.fi
14 YRITYSMAAILMA
CEMIS-Oulu on kehittänyt pienten
metallipitoisuuksien reaaliaikaisen mittalaitteen
Tiukentuvat ympäristöluvat aiheuttavat tarpeita kehittää reaaliaikaisia menetelmiä ja laitteistoja yritysten päästöjen valvontaan. Myös EU:n vesipuitedirektiivi lisää velvoitteita päästöjen
vähentämiseen ja tarkkailuun. Pilaavien aineiden (prioriteettiaineet, mm. kadmium-, lyijy- ja
elohopeayhdisteet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä ja mikrobien ja pieneliöiden
määrää on seurattava.
kokeilemaan sulfaatin mittaamiseksi teollisuuden vesistä. Hankkeessa testataan myös suoraan
optiseen menetelmään perustuvaa laitteistoa prosessimittauksissa.
VESISTÖJÄ kuormittavien laitosten päästöistä aiheutuvat haitat voivat tapauksesta riippuen
olla taloudellisia (prosessin keskeytys/alasajo), terveydellisiä
(juomaveden raskasmetallipitoisuudet), ekologisia (vesistön
pilaantuminen) tai imagollisia
(luottamus). Nykyinen suuntaus ympäristömittauksissa on
siirtyminen kohti reaaliaikaista
mittausta, jolloin lyhyemmän
viiveen ansiosta mittaustuloksista saadaan enemmän hyötyä
nopeamman reagoinnin myötä.
Markkinoilla ei kuitenkaan vielä
ole tarjolla esim. ympäristöystävällistä online-metallianalysaattoria kenttäolosuhteisiin.
CEMIS-OULU on kehittänyt
elohopeavapaan, sähkökemiaan perustuvan mittalaitteen
pienten metallipitoisuuksien
määrittämiseksi reaaliaikaisesti
teollisuudesta luontoon meneville vesille. TEKES myönsi MEAN-hankkeelle rahoituksen laitteen kehitykseen sekä erityisesti
kenttätestaukseen ja kaupallistamisen valmisteluun. Hankkeen
aikana onnistuneet kenttätestaukset antavat mahdollisuuden
”Tutkimuspäällikkö Jarkko Räty, projektitutkija Mika Mahosenaho ja pienten metallipitoisuuksien reaaliaikainen mittalaite.”
CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems)
on 2010 Kajaaniin perustettu sopimuspohjainen tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Toiminnassa on mukana noin sata asiantuntijaa Oulun ja Jyväskylän
yliopistoista, VTT:stä sekä Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
CEMISin tehtävänä on koordinoida alueella tehtävää tutkimusta sekä markkinoida ja auttaa tutkimusideoiden kaupallistamisessa. CEMISin tavoitteita
toteutetaan pääosin CEMIS-ohjelmien kautta.
keissa. Alkuvuodesta 2015 CEMIS-Oulu sai Kainuun liitosta
EAKR-rahoituksen kehittämishankkeelle, jossa tavoitteena on
demonstroida jo aikaisemmin
kehitettyjä mittausmenetelmiä
asiakkaiden kohteissa. Kapillaarielektroforeesia ja sähkökemiallista menetelmää tullaan
CEMIS-OULU on Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö, jossa työskentelee lähes
50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö on
suurin CEMIS-toimijoista Kainuun alueella tutkimussektorilla. CEMIS-Oulun tavoitteena on
mittaustekniikkaan liittyvän tut-
laitteen kaupallistamiseen, ja
tavoite on saada vuoden 2016
aikana kaupallinen tuote sekä
Suomen että myös kansainvälisille markkinoille.
LOPPUKÄYTTÄJIÄ kiinnostavia reaaliaikaisia menetelmiä
kehitetään myös muissa hank-
CEMIS-OULU
Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö Kajaanissa
• mittaustekniikan TKI
• osaamista mm. biosensorien, kuvantavien mittausten
ja optisen spektroskopian aloilla
• sovellusalueet cleantech ja terveys & hyvinvointi
• palvelut yrityksille: asiantuntijapalvelut, mittausjärjestelmien kehitys ja testaus, laboratorioanalyysit
http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/cemis-oulu
https://www.facebook.com/Kajaaninyliopistokeskus
Kenttätestausta
kimuksen ja teknologian kehittäminen, sekä näihin liittyvien
palvelujen tarjoaminen yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille
organisaatioille yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja yksittäisinä toimeksiantoina. Viimeisten
vuosien aikana CEMIS-Oulu on
saanut merkittäviä kansallisia ja
kansainvälisiä rahoituksia useisiin hankkeisiin ja on täten merkittävin kainuulainen tutkimusja innovaatio-osaamisen kehittäjä alueella.
 In situ jännitystilamittaukset LVDT-kennolla
 ISRM suositusten mukaiset kiven luujuus- ja
muodonmuutosominaisuuksien määritys:
yksiaksiaalinen puristuskoe ja epäsuora vetokoe
 pituuden lämpötilakertoimen määritys
 kalliomekaaninen konsultointi ja simulointi
 Kehitteillä 2015 jännitystilanmittaus alakätisessä
T76 reiässä ja rakoleikkauskoelaite
Otamme vastaan uusia testaus- ja mittaushaasteita
www.smcoy.fi / 050 584 9092
YRITYSMAAILMA 15
Lapin Vesileikkaus, tarkkaa vesileikkausta
ja paljon muuta erikoisosaamista
Lapin Vesileikkauksen historia on varsin mielenkiintoinen. Markus Ahokas ja Juha Kavasvuo tapasivat vuonna 2007
ensimmäistä kertaa sukellusreissulla Norjassa. ”Siellä jutustellessamme huomasimme, että meillä molemmilla on taitoja, jotka voisivat täydentää toisiaan. Minä olen koulutukseltani koneinsinööriksi ja ennen tätä ammattikoulun käynyt. Kokemusta on karttunut muun muassa, erilaisista valmistustekniikoista, suunnittelusta ja CAD osaamisesta. Juha
taas on visionääri ja ymmärtää muun muassa valmistustekniikasta ja on erinomainen käytännön mies. Meitä yhdistivät haasteet ja niiden ratkaiseminen. Meni kuitenkin muutama vuosi ennen kuin nämä keskustelut johtivat yhteisen yrityksen perustamiseen. Tämä tapahtui vuonna 2011”, Markus Ahokas, joka toimii yrityksen toimitusjohtajana, totesi.
Vesileikkauksella on yrityksellä ollut aina pääpaino, mutta moniosaajina yrityksen palvelutarjonta on kasvanut. ”Teemme yksittäisiä projekteja valmistamalla ja kunnostamalla muun muassa
erilaisia koneita ja laitteita asiakkaitten toiveitten
mukaan esimerkiksi hydrauliikkakojeikkoja ja säiliötä maanrakennus- ja kaivosteollisuudelle. Palveluihimme kuuluvat myös mekaniikkasuunnittelu, valmistustekninen projektihallinta, hitsaus ja
pintakäsittelytyöt”, Ahokas kertoi. ”Me teemme
paljon yhteistyötä kumppaneittemme kanssa. Tiedämme mitkä työt soveltuvat parhaiten kenellekkin
ja minkälaisella aikataululla asiat ovat mahdollista
valmistaa. Lähialueellamme on paljon osaamista,
joka kannattaa hyödyntää”, Ahokas jatkoi.
Monipuolisia projekteja
”Vuoden 2014 aikana ratkoimme monipuolisia
haasteita rahtilaivoille mm. laivan ovien oikaisua,
ankkurin vaihtoa ja polttoainesäiliön paikkausta.
Tänä vuonna olemme jo ehtineet suunnitella ja
valmistaa nostolaitteen Hollantilaiselle asiakkaallemme verkostomme resursseja käyttäen. Laitetta
on jo käytössä Kanadassa, Saksassa ja Hollannissa”, Ahokas kertoi.
Paljon hyvää palautetta
Pääosin olemme palvelleet lähialueen teollisuutta, mutta mahdollisuuksia olisi laajentaa myös
pohjoisempaan suuntaan. Hyvä palaute on ollut
kannustimena ja olemme pystyneet nostamaan liikevaihtoamme vuosittain. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä toimitusvarmuuteen sekä toimitusaikaamme ja olemmekin pystyneet toimittamaan
levyleikkauksissa jopa samalle päivälle mikäli asiakkaalla on siihen oikea tarve”, Ahokas kehaisi.
Lapin Vesileikkauksella on
paljon potenttiaalia myös
kaivosteollisuuden tarpeisiin
”Vesileikkaus soveltuu erittäin hyvin esimerkiksi kulututerästen leikkaamiseen ja muihin muuten vaikeasti työstettäviin materiaaleihin. Laitteellamme pystymme leikkaamaan jopa 100mm vahvaa kovaa kulutusterästä. Lisäksi myös erilaiset
kumimateriaalit soveltuvat erittäin hyvin vedellä
leikattavaksi kuten sitkeät kulutuskumit joita on
vaikea muuten leikata sekä erinlaiset muovit. Meille riittää osien valmistamiseen ihan käsin piirretty
luonnos josta selviää tarvittavat mitat ja toivottu materiaali. Materiaaliinkin voimme suositella
muutoksia mikäli tiedämme ympäristöstä ja käyttötarkoituksesta hieman enemmän. Verkostomme
avulla saamme tarvittaessa valmiin kappaleen lähtemään asiakkaalle välittömästi valmistumisen jälkeen. Logistisesti toimipisteemme on melko keskeisellä sijainnilla palvelemaan pohjoistakin Suomea.”, Ahokas kertoi.
Tehokkuutta materian siirtoon – GIW® Minerals
GIW® Minerals -lietepumput täyttävät yhdessä muiden KSB konsernin pumppujen kanssa lähes kaikki
kaivosteollisuuden pumppaustarpeet.
›
›
›
Hydrauliikkasuunnittelumme edustaa alansa huippua.
Materiaalilaboratoriossamme tehdään jatkuvaa tutkimusta parempien materiaalien löytämiseksi.
Koelaitoksellamme tehdään tuotekehityksen ohella suurten pumppujen testaus.
KSB Finland Oy · Savirunninkatu 4 04260 Kerava · Puh. 010 288 411 · www.ksb.fi
Our technology. Your success.
Pumps Valves Service
n
n
Yhteystiedot:
LaVe Oy
(Lapin Vesileikkaus) Nauskankatu 2, 94600 Kemi
Suunnittelu ja levyleikkaus
Markus Ahokas Toimitusjohtaja
+358 (0)50 339 4778
[email protected]
Asennus ja kunnostus
Juha Kavasvuo +358 (0)40 744 9266
[email protected]
16 YRITYSMAAILMA
Rovaniemi, Kemi ja Kajaani = ROKK!
Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ovat
tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä kaivosalan
insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Syksystä 2013 lähtien olemme tarjonneet yhdessä 45
opintopisteen laajuiset suuntaavat kaivosalan
opinnot osana kone-, rakennus- ja sähkötekniikan insinöörikoulutusta. Aikaisemmin yhteistyötä tekivät Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Kajaanin ammattikorkeakoulut, mutta yhteistyö
suoraviivaistui Rovaniemen ja Kemi-Tornion
ammattikorkeakoulujen yhdistyessä Lapin ammattikorkeakouluksi vuoden 2014 alussa.
N
yt Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä järjestettävää kaivosalan insinöörikoulutusta on
brändätty uusiin kuosiin ja sen
tuloksena on syntynyt ”ROKK
Academy”. Uutta ilmettä esiteltiin ensimmäisen kerran Tampereen Euromining 2015 –messuilla. Kuulumisiamme voit nykyisin myös seurata ja kommentoida mm. Twitterissä, Instagramista ja Facebookista (#rokkacademy tai @rokkacademy). Tavoitteena on saada etenkin nuoret
kiinnostumaan kaivosalasta.
Haasteena alan
vetovoima ja
suhdanneherkkyys
Kaivosala ei ole koskaan ollut
nuorisomagneetti eikä sillä päästä kolkuttelemaan hakijatilastojen kärkipaikkoja. Toisaalta alalle hakeutuu opiskelemaan nuoria, jotka haluavat nimenomaan
”oikeisiin töihin” kaivoksille ja
tällä asenteella on myös työllistytty hyvin. Kaivosalan koulutuksen järjestäminen Kajaanin
ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on osoittautunut
hyväksi ratkaisuksi. Tällä tavoin
saadaan katettua maantieteellisesti suurin osan siitä alueesta,
jossa Suomen kaivosteollisuus
kasvaa. Kustannusten jakaminen
mahdollistaa koulutuksen järjestämisen myös pienemmille ryhmille laskusuhdanteihin aikana.
Kaivosala tarvitsee edelleen uutta työvoimaa eläköityvien henkilöiden tilalle ja esimerkiksi syksyllä 2015 opintonsa aloittavat
insinööriopiskelijat valmistuvat
vuonna 2019, jolloin meillä voi
hyvinkin olla tuotannossa tai rakenteilla Soklin fosfaattikaivos,
Sotkamon hopeakaivos, Ranuan palladiumkaivos ja Taivalkos-
ken vanadiinikaivos.
Kovimman kaivosbuumin aikana ala houkutteli opiskelijoita
jonoksi asti, mutta viimeaikaiset kaivosten saneeraus- ja konkurssiuutiset sekä alan laitevalmistajien ja teknologiayhtiöiden
yt-neuvottelut näkyvät heikentyneenä alan vetovoimana. Aikuisja täydennyskoulutukset ovat vetäneet opiskelijoita nuorisoastetta paremmin.
Vesien hallintaa ja
ympäristövastuuta
Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA on käynnistänyt
Kajaanissa 20 opintopisteen laajuisen Vesienhallinta kaivoksessa –koulutuksen. Koulutus alkoi
maaliskuussa 2015 ja kestää
vuoden loppuun saakka. Kouluttajina toimivat yliopistojen,
yritysten ja tutkimuskeskusten
asiantuntijat ympäri Suomea ja
koulutettavana on yli 20 henkilöä yrityksistä, korkeakouluista
sekä julkisista organisaatioista.
Koulutus on saanut hyvän vastaanoton ja sen uskotaan vahvistavan kaivosvesien hallintaan
liittyvää osaamista Suomessa.
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun 30 opintopisteen laajuista täydennyskoulutusta on
puolestaan valmisteltu Lapin
yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun AIKOPA:n yhteistyönä. Koulutusohjelmassa
käsitellään muun muassa ympäristön käytön suunnitteluprosesseja, ympäristön- ja luonnonsuojelua, tietoa, arvoja ja vaikuttamista ympäristön käyttöön liittyvissä hankkeissa ja ympäristöjohtamista. Koulutusohjelma
toteutetaan yhteisesti Lapissa
ja Kainuussa. Koulutus alkaa
syksyllä 2015 ja haku siihen on
ammattikorkeakoulun kanssa
Eritreaan projektia, jonka tavoitteena on kehittää paikallisen korkeakoulun Bachelor –tasoista (insinööri) kaivos- ja rikastustekniikan koulutusta sekä
T&K-toimintaa. Maan kaivosteollisuus on alkanut kasvamaan
voimakkaasti ja heillä on jo hyvä
opetussuunnitelma, mutta pulaa
on opetusmateriaaleista, laboratoriolaitteista, ohjelmistoista ja
opettajista. Rahoitusta projektille on haettu CIMO:lta (Centre for International Mobility) ja
päätös siitä saataneen kesäkuun
alkupuolella. Vastaavasti Lapin
ammattikorkeakoulu on availlut
ovia Namibiaan ja tavoitteena on
saada sieltä kaivosalan opiskelijoita suorittamaan osan tutkinnostaan Suomessa.
”Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori Reijo Tolppi ja Namibian ammattikorkeakoulun rehtori Tjama Tjivikua
allekirjoittavat yhteistyösopimuksen”
parhaillaan käynnissä. Lisätietoa osoitteesta: www.ulapland.
fi/ymparistovastuu
Lapin ammattikorkeakoulun
ja Lapin ammattiopiston yhteistyönä alkoi viides työvoimapoliittinen kaivostyönjohtajakoulutus helmikuussa. Koulutus
kestää reilun vuoden ja sisältää
kahdeksan kuukautta työharjoittelua. Lapin ammattikorkeakoulussa alkaa lisäksi syksyllä 2015
kaivosalan muuntokoulutus, joka on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Koulutuksessa käydään
läpi koko kaivosprosessi toiminnan turvallisuus, taloudellisuus
ja ympäristövaikutukset huomioiden.
Kokonaisuudessaan Kainuussa ja Lapissa on siis tarjolla varsin runsaasti kaivosalalle
kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta.
Katseet maailmalle
Kaivosala on kansainvälistä
toimintaa ja niin on alan koulutuskin. Kaivosinsinöörien kouluttamista Suomessa puoltaa
kuitenkin erityisesti yksi asia:
suomen kieli. Ulkomailta ei saada uusia suomen kieltä osaavia
kaivos- tai rikastusinsinöörejä.
Alalle koulutettavien insinöörien tulisi kuitenkin osata myös
englannin kieltä ja tämän vuoksi koulutusta on lähdetty ke-
hittämään kansainvälisempään
suuntaan. Samalla on kartoitettu koulutusyhteistyö- ja koulutusvientimahdollisuuksia eri
puolilta maailmaa. Yhteistyöja aiesopimuksia on sovittu venäläisten, brasilialaisten ja chileläisten kaivosalan koulutusta
tarjoavien korkeakoulujen kanssa. Konkreettisempaa yhteistyötä eli opettaja- ja henkilöstövaihtoja on toteutettu vuoden 2015
aikana Ruotsiin (Bergsskolan)
ja Puolaan.
Suurin kysyntä kaivosalan
koulutusviennille tuntuu kuitenkin löytyvän Afrikasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu on
valmistellut yhteistyössä Lapin
Lisätietoja:
RoKK Academy, Kajaani
Juho Torvi
[email protected]
044 710 1458
RoKK Academy, Kemi
Tuomas Pussila
[email protected]
050 461 1236
RoKK Academy,
Rovaniemi
Lauri Saarelainen
[email protected]
040 527 2027
YRITYSMAAILMA 17
Weir Minerals Oy
Painevalssimurskaus kiistatta
tehokkain menetelmä
Skotlantilaiseen Weir Groupiin kuuluva Weir Minerals Oy on erikoistunut kaivosvesien ja lietteen siirtoon sekä niiden luokittamiseen. Weir Minerals on yksi Weir Groupin kolmesta divisiionasta. Yritysoston myötä mukaan ovat tulleet myös murskaaminen ja seulonta.
-Meidät tunnetaan lietepumpuista, sykloneista sekä venttiileistä. Viimeisen kahden vuoden
aikana olemme laajentaneet toimintaamme myös kuivalle puolelle. Tämä tarkoittaa prosessia
ennen kiven jauhamista ja jalostamista lietteeksi, jota ennen kivi on murskattava ja seulottava.
Ostimme kiinalais-amerikkalaisen Trion, joka on murskalaitevalmistaja, kertoo Matti Riihimäki.
Lietteen siirtoa
ja käsittelyä
-Liete siirtyy letkuihin tai
putkiin, jotka ovat kumiputkia
tai vuorattuja teräsputkia. Meidän liiketoimintaamme ovat erilaiset kulutusvuoraukset. Lisäksi tähän kuuluvat sulkuventtiilit
ja pumput, Riihimäki esittelee.
Kun pumppu polkaisee lietteen eteenpäin, mennään kulutussuojattuja putkia tai letkuja
pitkin syklonointiin, jossa erotellaan erikokoiset partikkelit.
Ylikokoiset palaavat takaisin
jauhatukseen ja oikean kokokoiset partikkelit jatkavat prosessissa eteenpäin vaahdotukseen.
-Tämä koko lietteensiirtoketju on meidän osaamisalaamme,
eli kuluttavien lietteiden siirtäminen paikasta A paikkaan B.
Käytössämme on Warmanin lietepumput ja syklonit. Kun siitä
mennään prosessissa eteenpäin,
teemme myös erilaiset lietesiirron ratkaisut. Olemme toimineet Suomessa menestyksekkäästi pitkälle yli 25 vuotta ja
Weir Groupin historia ulottuu
1870 luvulle.
Kehittynyttä
materiaaliteknologiaa
Riihimäen mukaan materiaaliteknologia ratkaisee sen, millä
tuotteella on paras kulutuskestävyys. Muodot ovat helposti
kopioitavissa 3D-skannereilla,
mutta materiaalien kulutuskestävyys on vahvuus jolla pystytään
erottumaan. Materiaaliteknologisiasovelluksia ei voi kopioida.
-Jos laiteistojen ja linjastojen
huoltovälit ovat liian lyhyitä, se
ei palvele tehokkuuteen pyrkivää tuotantoa. Korkeatasoisen
materiaaliteknologian kautta
laitteet saadaan kestämään vuosiseisokista toiseen. Weir Groupin Englannin pumpputehtaalla
on 63 erilaista kulutuksen kestävää metallia jatkuvassa tuotannossa ja lisäksi toinen samanmoinen määrä elastomeerejä,
Riihimäki toteaa.
Painevalssimurskaus
-Painevalssimurskaus on tätä
päivää ja se takaa vuoriteollisuuden menestyksen myös jatkossa.
Painevalssimurskaus ottaa ison
askeleen eteenpäin, mitä tulee
energian säästöön ja laitteen
käytettävyyteen. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotantoaikaa olisi mahdollisimman
paljon ja huoltoajat olisivat lyhyempiä. Energiakustannukset
usein jopa puolitetaan, miksi ei
muitakin käyttökustannuksia,
Riihimäki mainitsee.
Painevalssimurskaus on Riihimäen mukaan uusi tapa murskata kiveä. Menetelmä perustuu siihen, että tiettyyn kokoon
murskattu kiviaines puristetaan
paineen alla murskaksi hyvin
symmetrisesti ja energiatehokkaasti. Energian siirtyminen
murskaustyöhön on maksimaalista, jolloin syntyvä hukkaenergia on pientä.
-Menetelmä yhdistää kartiomurskauksen ja jauhinmyllyjauhatuksen, jolloin kaksi eri
prosessia saadaan yhdistettyä samaan menetelmään. Puhutaan
95 %:n hyötysuhteesta, jossa
energia käytetään kiven jauhamiseen, eikä laitteiden mekaaniseen liikkeeseen. Kustannuspoliittisesti puhutaan ihan samasta
hintaluokasta, kuin perinteisissa jauhinmyllyissäkin, eli noin
5-10 miljoonaa euroa /laite. Kun
taas puhutaan energia- ja käyttökustannuksista, puhutaan helposti 50 % säästöistä, kun menetelmäksi valitaan painevalssimurskaus. Näitä luvattuja säästöjä on usein vaikea uskoa todeksi, koska lupaukset kuulostavat liian hyvältä. Tämän takia
rahoittajat pyrkivät suosimaan
perinteisiä menetelmiä, mikä
on ymmärrettävää, sillä kaivosala on tunnetusti hyvin konservatiivinen, Riihimäki myöntää.
Painevalssimurskaus
on 25 vuotta vanha
teknologia
Painevalssimurskaimia ei ole
vielä toistaiseksi käytössä Suomessa, mutta maailmalta löytyy
jo 40 referenssikohdetta, joiden
kautta saatuja käyttökokemuksia voidaan käyttää todentamaan painevalssimurskauksen
hyötyjä.
-Olemme pitäneet seminaareja ja pyrkineet olemaan aktiivisesti mukana kaivosteollisuuden seminaareissa. Tämä kaivosalalle uusi teknologia pitää
saada myös rahoittajien tietoon,
jotta painevalssimurskaus pääsisi markkinoille laajemmin. Painevalssimurskain, joka on jo 25
vuotta vanhaa teknologiaa, koetaan kaivospuolella edelleen uudeksi teknologiaksi. Jos halutaan
kannattavia projekteja on oltava
valmis hyväksymään myös uudet teknologiset sovellukset, painottaa Riihimäki.
Kokonaiset
murskauspiirit
Weir Groupin viimeisin yritysosto tukee painevalssien
myyntiä. Painevalssien eteen
tarvitaan leuka- ja kartiomurskia.
-Pystymme nyt valmistamaan kokonaisia murskauspiirejä. Näin pystymme tarjoamaan
täydellisen tuotantoketjun asiakkaillemme. Painevalssirulliin
liittyvä jatkuva materiaaliteknologiaan panostaminen takaa
etumatkamme markkinoilla ja
tuottaa alhaisimmat käyttökustannukset asiakkaille. Panostamalla kunnollisiin laitteisiin saavutetaan myös paras kustannustehokkuus.
Kaupat painevalssimurskaimista saadaan tehtyä tyypillisesti testisopimusten kautta. Hyvin
suunniteltu ja valmistettu laitteisto osoittautuu aina lupausten mukaiseksi, Matti Riihimäki lupaa loppuun.
www.weirminerals.com
Linatex® Premium -kumituotteet tarjoavat
kaivoslaitteistolle parhaan pitkäaikaisen suojan
kulumiselta. Se vähentää käyttökatkosten määrää ja
omistuksen kokonaiskustannuksia. Nyt tarjoamme
suojan myös älypuhelimellesi. Lunasta oma ilmainen
älypuhelinsuojuksesi rekisteröitymällä osoitteessa
nothingprotectslikelinatex.co.uk
RED RUBBER™
PRODUCTS
It’s our trademark. Since 1923.
weirminerals.com
Copyright © 2015, Weir Minerals Europe Ltd. All rights reserved. LINATEX, RED RUBBER and the Linatex red colour are trademarks and/or registered trademarks of Linatex Ltd.
WEIR and the WEIR logo are trademarks and/or registered trademarks of Weir Engineering Services Ltd.
Linatex Mobile - Materia - June15 - FI.indd 1
5/13/2015 5:05:19 PM
18 YRITYSMAAILMA
YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT
Maailmanlaajuiset kysymykset, paikalliset ratkaisut.
YMPÄRISTÖ
• ympäristötekniset palvelut ja luvitus
• kaivosveden ja -jätteiden hallinta
KESTÄVÄ KEHITYS
• kannattavuusarvioinnit
• ympäristöauditoinnit
Golder Associates Oy
p. 09 5617210  www.golder.fi
TURVALLISUUS
• EHS-auditoinnit, -riskiarvioinnit ja -koulutukset
• kalliomekaniikka ja patoturvallisuus
TEHOKAS KAIVOSSUUNNITTELU
• palveluita malminarvioinnista louhintasuunnitelmiin
YRITYSMAAILMA 19
opteam.fi
AMMATTILAISEN REKRYTOINTI
VAATII REKRYTOINNIN
AMMATTILAISEN
Kaivoshankkeet vaativat valtavan määrän rekrytointiosaamista. Meillä sitä on.
Palvelemme sekä urakoitsijoita että kunnossapitoa henkilöstövuokrauksen ja
suorarekrytointien avulla. Tiedämme kokemuksesta millaisia rekrytointikeinoja
kaivoshankkeen vaiheet vaativat, olipa haussa yksittäinen asiantuntija tai
kaivoksen koko henkilöstö.
Perustamme usein oman toimipisteen kaivoksen läheisyyteen, jotta olemme
lähellä asiakasta ja suurta osaa työntekijöistä. Rekrytoimme parhaat osaajat
valtakunnallisesti, tarvittaessa hyödynnämme tehokasta kansainvälisen
rekrytoinnin konseptiamme. Testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät
hakijat soveltuvuusarvioinneilla karsinta- ja valintavaiheessa.
Ota yhteyttä:
Aluejohtaja Anssi Nieminen
puh. 050 439 6060
[email protected]
Johtaja Jaana Kaarela
puh. 040 557 5866
[email protected]
20 YRITYSMAAILMA
YRITYSMAAILMA 21
22 YRITYSMAAILMA
Ennen kairausten aloittamista on tehtävä geofysikaaliset mittaukset ja geokemialliset tutkimukset, kartoitukset ja kairauksen valmistelut. KATI Oy ja Palsatech Oy tekivät viime syksynä yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yritykset tarjoavat näitä alkuvaiheen palveluja samassa paketissa
Oy Kati Ab on malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö, jonka päätoimialana ovat timanttikairaukset sekä niihin liittyvät mittaukset.
KATI kairauskone Suomen Lapin maisemissa.
Oy KATI Ab
malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö
Oy KATI Ab on malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö, jonka päätoimialana
ovat timanttikairaukset sekä niihin liittyvät mittaukset.
”Meillä on yli 30 vuoden kokemus äärimmäisissä olosuhteissa suoritettavista kairauksista.
Pääosa toiminnastamme tapahtuu Skandinaviassa, mutta olemme kairanneet myös Saharassa
ja Grönlannissa Viime vuosi oli
Katille tunnuslukujen perusteella kohtalainen. Meitä työllistivät
kaivosyhtiöiden avolouhoksissa
ja maanalaisissa kaivoksissa tehdyt kairaukset sekä maastossa tapahtuva malminetsintä”, kertoo
liiketoimintajohtaja Matti Rautakoski.
Vuonna 1980 Kalajoella
perustettu Oy KATI Ab on
voimakkaasti kehittyvä
yhtiö
KATI:n asiakaskunnan muodostavat suuret ja pienet malminetsintä- tai kaivosyritykset, rakennuskiviteollisuus, ympäristötutkimuslaitokset, voimayhtiöt, kunnat, seutukunnat sekä
erilaiset julkisen sektorin yhtiöt
ja yhteisöt.
”Olemme olleet mukana monissa merkittävissä Pohjoismaisissa kaivoshankkeissa”.
Kairaustekniikan
edelläkävijä
Kairaustekniikassa KATI on
edelläkävijä. Alan uusinta teknologiaa edustavat KATI-kairausyksiköt on suunniteltu toimimaan myös ääriolosuhteissa.
Uusia menetelmiä ja erikoislaitteistoja kehitetään kenttäkokemusten ja asiakaspalautteiden
perusteella jatkuvasti.
Kairauksia tehdään vaihtelevissa olosuhteissa, joten myös
kairausyksikön pitää muuntua
moneksi. KATI-kairausyksiköissä näkyy vuosikymmenten
kokemus ja kentältä hankittu tieto ääriolosuhteiden asettamista
vaatimuksista. Vaikeassa maastossa kaivataan helppoa liikuteltavuutta, helikopterikuljetuksissa korostuu keveys ja tunneleissa
tarvitaan omanlaistaan työmyyrää. Tehokkuus, työturvallisuus
ja ympäristöystävällisyys ovat
KATI-kairausyksiköiden suunnittelun lähtökohtia.
Pääosa KATI Oy:n tähän
mennessä suorittamista kairauksista on tehty syväkairausyksiköillä ja NQ2-kalustolla.
Reikäsyvyydet ovat vaihdelleet
tyypillisesti 600 - 1500 m välillä syvimmän KATI Oy:n tekemän yksittäisen reiän ollessa syvyydeltään 1918 m.
”Koneemme ulottuvat yli
2000 metrin syvyyteen. Voimme tarjota näytekokoja, jotka
ovat halkaisijaltaan 30−80 mm.”
Kati kairaa Suomen
syvimmän
timanttikairausreiän
Toukokuun alussa KATI Oy
aloitti Suomen syvimmän timanttikairausreiän kairaamisen.
”Olemme mukana energiayhtiö ST1:n geotermisen energian
lämpölaitoshankkeessa. Espoon
Otaniemessä alkanut luotausporaus tulee ulottumaan kahden kilometrin syvyyteen. Luotausvaiheessa selvitetään varsinaisten
syvälämpökaivojen poraukseen
tarvittavia tietoja maaperästä.
Meidän poraamamme reikä ei
ole varsinainen maalämpöreikä.
ST1 haluaa tietoja alueen geologiasta ja kiviaineksista, jotta
voivat valmistautua varsinaiseen lämmöntuotantoon tarkoitettujen reikien kairaamiseen.”
Suomen ensimmäisen geotermisen pilottituotantolaitoksen
arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
ST1 suunnittelee maalämmön hyötykäyttöä suuressa
mittakaavassa. Tavoitteena on
rakentaa syvällä maan sisällä
olevaa lämpöä hyödyntävä laitos niin, että se parhaimmillaan
tuottaisi jopa kymmenen prosenttia Espoon tarvitsemasta
lämmöstä.
”Kyseessä on merkittävä hanke, jollaisia ei Suomessa ole aiemmin toteutettu ja KATI Oy:n
ammattitaito ja kokemus pääsevät siinä oikeuksiinsa. Aiemmin
olemme kairanneet Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella yli 1900
metriä syvän reiän ja monta yli
1500 metriä syviä reikiä. Kokemuksemme ratkaisi sen, että
ST1 halusi yhteistyöhön kanssamme.”
Toiminnan ympäristövaikutukset
otetaan huomioon
Usein vaikeissa luonnonolosuhteissa toteutettavat urakat
voivat olla riski myös herkälle
ympäristölle. KATIn toimintaa,
työskentelytapoja ja kairausyksiköiden tuotekehitystä ohjaavat
kestävän kehityksen periaatteet
sekä työturvallisuus.
Yhtiö on kiinnittänyt paljon
huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Yhtiölle myönnettiin ensimmäisenä kairausyrityksenä Pohjoismaissa ISO
14001 – ympäristösertifikaatti
vuonna 2004. Toimintaa auditoi ja valvoo Det Norske Veritas.
Yrityksen toimintaa, työskentelytapoja ja kairausyksiköiden kehittämistä ohjaavat kestävän kehityksen periaate ja työturvallisuus. KATI kouluttaa kairaajansa itse kisällistä mestariksi
-periaatteella. Työntekijöille jär-
jestetään säännöllisesti koulutusta ympäristöasioissa sekä työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapuasioissa. KATI-kairausyksiköiden
kumitelat jättävät maastoon vain
erittäin vähäisiä jälkiä. Kaikissa koneissa käytetään ainoastaan
biohajoavia öljyjä, ja kairauspaikat siistitään reiän valmistuttua.
”Kaikki työmailla syntyvät
jätteet lajitellaan ja kuljetetaan
toimipisteeseemme Rautioon,
mistä ne lähtevät jatkokäsittelyyn. Kaikki kierrätettäväksi
kelpaava materiaali menee uusiokäyttöön”, Rautakoski kertoo.
Rautakoski toteaa että, kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden
ja urakoitsijoiden yhteistyö on
kehittynyt myönteiseen suuntaan ympäristöasioissa
”Pohdimme enemmän yhdessä toimintamme ympäristövaikutuksia.”
”Kaivos- ja malminetsintäyritysten vaikeudet tutkimuslupien saamisessa jarruttavat
meidänkin toimintaamme, koska lupien hankkiminen on hyvin
aikaa vievää. Lupia myöntävät
viranomaiset ovat varsin tarkkoja varsinkin silloin kun on kyse tavallista merkittävimmistä
luontoarvoista. Tämä johtaa siihen, että asiakkaamme eivät voi
käyttää palveluitamme niin paljon kuin haluaisivat.”
”KATI pyrkii omalta osaltaan
helpottamaan asiakkaidensa toimintaa. Ympäristöjärjestelmällä voimme osoittaa sekä asiakkaillemme ja viranomaisille, että toimintamme on asianmukaista. Toinen seikka, jolla voimme
vaikuttaa, on oma konesuunnittelu- ja valmistus. Pidämme huolen siitä, että käyttämämme laitteet ottavat huomioon ympäristöön vaikuttavat riskit ja pystyvät
niitä ehkäisemään.”
Uraa uurtava suljetun
kierron menetelmä
säästää ympäristöä
Suomessakin toimivalle kaivosyhtiö Anglo Americanille
KATI on jo useiden vuosien ajan
kairannut käyttäen kehittämäänsä suljetun kierron menetelmää,
joka vie ympäristöystävällisen
kairaustoiminnan uudelle tasolle erityisen herkillä alueilla.
Käytettävän veden määrä on
saatu vähenemään kierrättämällä: kairaus pystytään tekemään
jopa 75 prosenttia vähemmällä
vedellä kuin ilman suljettua kiertoa. Kairauksessa käytetty vesi ja
siitä erotettava kiviaines voidaan
pakata ja kuljettaa pois.
Uraa uurtavasta kehitystyöstään KATI sai vuonna 2010 Anglo American Exploration Groupin Safe Discovery Award –palkinnon ja Suomen Kaivosteollisuuden myöntämän Vuoden
Ympäristöteko-tunnustuksen
vuonna 2013. Kehitetty menetelmä on myös patentoitu kansainvälisesti.
KATIn ja Palsatechin
yhteistyö
hyödyttää asiakkaita
KATI Oy aloitti viime syksynä yhteistyön Rovaniemeläisen
Palsatech Oy:n kanssa. Palsatech
on kaivosalalle palveluja tuottava yritys, jonka erikoisosaamista ovat geologiset ja tekniset ja
geotekniset kenttätutkimukset
ja –työt.
Palsatechin palvelut painottuvat malminetsinnän tutkimuksiin kaivoshankkeen alkutaipaleelle. Geofysikaaliset ja geokemialliset mittaukset ja tutkimukset antavat faktatietoa vaikkapa
raskasmetalleita tai kallioperässä olevista mielenkiintoisis-
Apukairaaja kairauskoneen sisällä kairaputkia käsittelemässä.
ta poikkeamista. Maastossa kevyellä kalustolla tehtävät näytteenotot kuten raskasmineraalinäytteet ja Cobra-kairaus ovat
yrityksen peruspalveluja.
”Ennen kairausten aloittamista on usein tehtävä geofysikaaliset mittaukset ja geokemialliset tutkimukset, kartoitukset
ja kairauksen valmistelut. KATI
Oy ja Palsatech Oy ovat tehneet
yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yritykset tarjoavat näitä al-
kuvaiheen palveluja samassa paketissa”, kertoo Rautakoski.
”Yhteistyö on sujunut mainiosti ja siitä on ollut molemminpuolista hyötyä. Pystymme
yhdessä tarjoamaan asiakkaillemme suurempia ja monipuolisempia palvelukokonaisuuksia.
Kahden ammattilaisyrityksen
yhteistyö koituu kokonaisvaltaisesti asiakkaidemme eduksi:
he saavat haluamiaan palveluja
samasta paikasta.”
YRITYSMAAILMA 23
Hitsaus- ja konepalvelu Uotila
maanrakennus- ja kaivoskoneiden huoltojen ammattilainen
Aavasaksalainen Hitsaus- ja konepalvelu Uotila on erikoistunut maanrakennus- ja kaivoskoneiden huoltoihin sekä maastohitsauksiin.
Yrityksen toimintaan kuuluvat mm.
maastohitsaukset, maanrakennuskoneiden kauhojen, runkojen, puomien
ja koneiden korjaukset sekä kaivoskoneiden korjaukset.
Hitsaukset tehdään MIG- ja puikkohitsauksella.
Toimintaa Suomessa
ja pohjoismaissa
Hitsaus- ja Konepalvelu Uotila palvelee asiakkaitaan ammattitaidolla ja
vankalla kokemuksella koko Suomessa ja sekä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
”Olemme tehneet yhteistyötä monien kaivosyhtiöiden kanssa esimerkiksi
Kiirunassa, Svappavaarassa. Vilheminan kultakaivoksella, Kirkkoniemessä ja Aitikin kaivoksella Jällivaarassa.
Suomessa olemme olleet Talvivaarassa ja Kittilässä, jossa työskentelimme
tehtaan avausvaiheessa.
Olemme olleet mukana myös suurissa moottoritiehankkeissa Norjassa.
Asiakkaat arvostavat toiminnan ripeyttä ja ammattitaitoa. Näissä töissä
tarvitaan kokemusta ja omaa silmää.
Kun työ aloitetaan, se hoidetaan loppuun saakka.”, kertoo toimitusjohtaja
Kaarlo Uotila.
”Olemme tehneet töitä Pohjoismaissa 11 vuotta, enimmäkseen Norjassa ja Ruotsissa. Tälläkin hetkellä
meiltä työskentelee viisi ammattilaista Norjassa ja neljä Ruotsissa.”
”Ajamme kaivosyhtiöiden ja heidän
aliurakoitsijoidensa työkoneita. Lisäksi pystymme tarvittaessa huoltamaan
asiakkaan koneet todella nopeasti, kun
niin tarvitaan, Kaarlo Uotila toteaa.
Hitsaus- ja Konepalvelu Uotilalla
on oma huoltoauto. Huoltoauton mukana kulkee sorvi, joten koneiden huollot
onnistuvat nopeasti.
Road Consulting Oy:n toiminta perustuu ISO 9001:2008 standardin mukaiseen
sertifioituun laatujärjestelmään. Palvelutarjontamme perustan muodostavat
Bestway™ tuote- ja palvelukonseptit joita ovat mm.
9
9
Suunnittelupalvelut
Rakenteen parantamisen suunnittelu
Tieanalyysit ja toimenpide-ehdotukset
9
9
Mittaus- ja inventointipalvelut
Eri tyyppiset tiestöinventoinnit sekä tierekisteri- ja
tieverkon ylläpitopalvelut
Kantavuusmittaukset ja mitoitukset
Maatutkamittaukset ja tulkinnat
9
9
9
9
Tuotteistettu paikkatietopalvelumme käsittää
mm. seuraavat mittaus- ja kartoitustekniikan
palvelut
Kartoitus
Rakennusmittaus
Laadunvalvonta
Teemakartat
9
9
9
Laadunvarmistuspalvelut
Uusien päällysteiden tiiveyden laadunvalvonta
Talvi- ja kesähoidon laadunvalvonta
Rakentamisen valvontapalvelut
9
9
9
Asiantuntijapalvelut
Hankinta-asiakirjat ja viranomaispalvelut
Rakennuttajapalvelut
Työmaapalvelut
9
9
9
9
9
9
9
9
9
Ympäristö- ja pohjatutkimuspalvelut
Painokairaus
Heijarikairaus
Puristinheijarikairaus
Porakonekairaus
Siipikairaus
Maatutkaluotaukset
Pohjavesi- ja seurantaputkien asennukset
Tierakenne-, maaperä- ja ympäristönäytteiden ottaminen
Tonttien pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnot
9
Hitsaus- ja konepalvelu
Aavasaksanvaarantie 189, 95620 Aavasaksa
Puh. 045 3511560
• Maanrakennus- ja kaivoskoneiden
huolto- ja hitsauspalvelut
• Koneajopalvelut
Road Consulting Oy, Korkalonkatu 18 C 3, 96200 Rovaniemi
Puhelin: 020 787 1350, Fax: 020 78 1359
Lisätietoja: www. roadconsulting.fi
Yritys-
maailma
© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa
www.yritma.fi
Julkaisija:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20
80100 Joensuu
Email: joensuun.
[email protected]
Päätoimittaja:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700
Fax. 013-312 199
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Email:
[email protected]
[email protected]
Toimittajat:
Eino Maironiemi
Puh. 010 820 5703
Tapani Kärkkäinen
Puh. 0400 217 587
Eini Kettunen
Puh. 010 820 5715
Toni Valha
Puh. 09-3157 7327
Ilmoitukset:
Rauno Härkönen
Puh. 010 820 5706
Kari Koponen
Puh. 010 820 5708
Pekka Koutelo
Puh. 050 413 4453
Osoitelähde:
Posti Oy
Paino:
Suomalainen Lehtipaino Oy,
Kajaani
24 YRITYSMAAILMA
Arpré Oy Suomalainen kaivoskonekorjaamojen rakentaja
Yli puolivuosisataa
kokemusta ja ammattitaitoa
Arpré Oy on suomalainen,
vuonna 1961 perustettu korjaamolaitteiden valmistaja ja
maahantuoja sekä korjaamoiden suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalveluiden toimittaja. Asiakkaita ovat niin kevyen
kuin raskaan kaluston korjaamot
sekä erikoisosaamista vaativat
satama- ja kaivoskorjaamot.
Arprén toiminnan lähtökohtana on asiakkaan kuvaus kalustonsa huoltotyön tarpeista ja
tavoitteista sekä työskentelyolosuhteista. Arprén henkilöstön
tehtävänä on löytää kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten soveltuva tekninen ratkaisu ja laitteet.
Tämä on mahdollista merkittävimpien korjaamolaitevalmistajien valikoiman perusteellisen tuntemuksen sekä asiakkaiden toiminnan ymmärtämisen
kautta. Arprélla on kokemusta
useiden kaivoskorjaamoiden rakentamisesta, joten erityisolosuhteet ja laitevaatimukset ovat
tulleet tutuiksi. Niin kutsuttujen
”vakiolaitteiden” ominaisuudet
eivät useinkaan riitä.
Yritys toimittaa niin yksittäiset korjaamolaitteet ja -koneet
kuin kokonaiset korjaamo-projektitkin. Arpré Oy:llä on oma
konepaja, jossa valmistetaan
AR-letkukeloja, huoltoyksiköitä, jäteöljyn imuvaihtajia sekä
voiteluyksiköitä. Myös korjaamoprojekteissa usein tarvittavat
erikoisrakenteet valmistetaan
joustavasti ja oikea-aikaisesti
omassa tehtaassa. Ulkomaisina päämiehinä Arprélla on johtavat eurooppalaiset laitevalmistajat, kuten Rotary, Omer, Blitz,
Piusi, Eurolube, Filcar ja Femco.
Arprén palvelut kattavat koko Suomen niin myynnin kuin
huollonkin osalta. Virossa toimii tytäryhtiö Arpré-Baltic Ou.
Huolellinen suunnittelu
ennen kaikkea
Arpré Oy:n vastuumyyjä ja
asiakas laativat yhdessä suunnitelman olemassa olevien
tavoite- ja olosuhdetietojen
mukaan. Useimmiten kaivoskorjaamossa huollettava kalusto on
kaivinkoneita, louheensiirtokoneita ja dumpereita. Nämä asettavat jo kokonsa ja öljytilavuuksiensa vuoksi erityisvaatimuksia
moneen korjaamon toimintoon
ja laitetekniikoihin. Suunnitelman perusteella Arpré Oy:n
projektihenkilöt tekevät korjaamosta piirustukset, jotka hyväksytetään asiakkaalla. Saatavana
on myös 3D-kuvat suunnitellusta huoltotyötilasta.
Kestäviä koneita ja
käytännöllisiä ratkaisuja
Nesteiden jakeluun tarkoitetut letkukelat valmistetaan
Arprén omassa konepajassa
Klaukkalassa. AR-letkukeloja
valmistetaan kaikille korjaamon
nesteille ja paineilmalle, yhteensä yli 50 eri mallia. Valikoimasta löytyvät myös erityisesti teollisuuden käyttöön ja kaivoskorjaamoihin tarkoitetut suurtehokelat. Nesteiden siirtopumput
ovat ruotsalaisen Euroluben tehtaan valmistamia. Valikoimasta
löytyvät myös suurtehopumput
pitkille siirtomatkoille.
Nesteiden siirtoputkistoissa ja niiden osissa joudutaan
usein käyttämään erityisiä, kaivosolosuhteisiin soveltuvia raa-
keenkin. Mahdollisiin laiterikkoihin ja ongelmiin pyritään reagoimaan aina mahdollisimman
nopeasti korjaamon katkottoman
toiminnan takaamiseksi.
Nesteiden jakeluputkistot ovat toisinaan hyvinkin ”mutkikkaat”.
ka-aineita, kuten haponkestävää
ja ruostumatonta terästä.
Käytännöllisyys valttia
huoltokalustossa
Tärkeimpiä korjaamolaitteistoja ovat myös pakokaasun- ja
hitsauskaasunpoisto-järjestelmät. Arpré on toteuttanut useassa
kaivoskorjaamossa työpisteiden
pakokaasun poiston omalla poistopuhaltimella. Näin jokaista
työpistettä voidaan käyttää erillisesti, eikä kanavien koko kasva
liian suureksi. Lisäksi laitteistosta saadaan yksinkertaisesti toimiva huoltokohteiden pysyessä
pieninä ja samankaltaisina.
Savukaasujärjestelmässä hitsauskaasut johdetaan hyvin ulottuvan savukaasuvarren kautta
erikoissuodattimien lävitse, ja
puhdistettu ilma johdetaan takaisin hitsaustilaan lämmönhukan eliminoimiseksi.
Korjaamotiloissa useimmiten käytettävä nostin paketti- ja
kuorma-autokalustoa varten on
Raskaan kaliiberin öljynjakelua käytönvalvontalaitteistoin varustettuna.
Rotary Blitzin pyöristä nostava
tolppanostinsarja, johon voidaan
liittää pitkät irrotettavat ajosillat. Näin voidaan suorittaa nopeat huoltotarkistukset kaivosalueella käytettäville muille ajoneuvoille.
Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmä –
huoltotoiminnan
monipuolinen apulainen
Öljynjakelujärjestelmään
voidaan integroida Lubemaster-käytönvalvontalaitteisto, jolla saadaan erittäin tarkan mittauksen avustuksella kaikki tiedot
käytetyistä nestemääristä. Huoltomekaanikko syöttää järjestelmään oman tunnuksensa, koneen
numeron sekä öljyn tuotekoodin.
Koska öljyn täyttömäärät
saatavat nousta pitkästi toiselle
tuhannelle litralle, voidaan ohjelmoinnin avulla eliminoida se
mahdollisuus, että laitteistolta
pyydetään esim. 300 litran säiliötilavuuteen vahingossa 1300
litraa. Myös eri koneisiin soveltuvat öljylaadut voidaan syöttää
järjestelmään, jotta koneisiin ei
voi valita siihen sopimatonta öljylaatua.
Nesteiden täyttömäärät ja
-laadut voidaan syöttää myös
työnjohdosta erikseen kullekin
ajoneuvolle, jonka jälkeen mekaanikko omilla käyttötunnuksillaan voi suorittaa täytöt.
Kaikki nesteotot kirjautuvat
tietojärjestelmään, jossa niitä
voidaan myöhemmin tarkastella. Säiliöiden nestepintoja seurataan reaaliaikaisesti, jotta huolto voi varautua satojen tai jopa
tuhansien litrojen tilavuuksilla
varustettujen koneiden huollon
sujumiseen varmistamalla ennakkoon nesteiden riittävyyden.
Öljyjen ja muiden nesteiden
hävikki on myöskin osoittautunut ongelmaksi ja rahalliset
tappiot saattavat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa, kun täyttömäärät ovat suuria.
Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmän avulla on mahdollista minimoida öljyjen ja muiden
nesteiden hävikki, kun kaikki
otot tulevat muistiin. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa laitekokonaisuuden laajuudesta ja nestemääristä riippuen.
Femco - ympäristöystävällinen
öljynvaihtojärjestelmä
Ympäristönsuojelu saa koko
ajan yhä suuremman merkityksen kaikessa huoltotoiminnassa,
ja erityisesti kaivoskorjaamoissa. Femco-öljynvaihtojärjestelmä mahdollistaa työkoneiden
öljynvaihdon suljetussa piirissä.
Femco on siten erittäin ympäristöystävällinen ja turvallinen järjestelmä, jäteöljyä ei joudu viemäriin eikä luontoon, eikä mekaanikon käsille öljynvaihdon
yhteydessä.
Auton tai työkoneen öljypropun kierteeseen asennetaan Femco-liitin, josta vanha
öljy voidaan imeä pois ja uusi laittaa tilalle. Femcoa käytetään useimmiten silloin, kun
öljynvaihto joudutaan tekemään
työmaalla, eikä huoltohalliin ajo
ole mahdollista tai kannattavaa
ajanpuutteen tai siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi.
Asennus ja käyttöönotto
Arpré Oy:n ammattitaitoiset
asentajat rakentavat putkistot ja
muut kiinteät rakenteet ja asentavat laitteet paikoilleen. Vastuumyyjä ja projektipäällikkö ovat
mukana valvomassa projektin
edistymistä työmaakokouksissa
ja –palavereissa. Näin työt sujuivat aikataulun mukaisesti, tieto
kulkee asiakkaan ja toimittajan
välillä ja vältytään ylimääräisiltä
kustannuksilta. Asennustöiden
valmistuttua Arprén tuotepäälliköt kouluttavat korjaamon mekaanikot laitteistojen käyttöön.
Kaivoskonekorjaamon käyttöönoton jälkeen laitteistosta
huolehtii Arprén ammattitaitoinen huoltomekaanikko niin laitteiden takuuaikana kuin sen jäl-
Kokonaisvaltaista
palvelua
Arpré Oy tarjoaa asiakkailleen myös kokonaisvaltaista korjaamolaitteiden hallinnoimiseen
ja ylläpitoon tarkoitettua TehokasKorjaamo-palvelua. Palvelu
kattaa korjaamolaitteiden kuntokartoituksen, huollon, korjauksen sekä lakisääteiset vuositarkistukset dokumentteineen.
Arpré huoltaa asiakkaan korjaamon koko kaluston sekä avustaa
tarvittaessa myös tulevien korjaamokaluston ylläpidon sekä
uusien laitehankintojen kustannusten arvioinnissa. Arprén erikoisosaamisaluetta on niinikään
korjaamon teknisten ratkaisujen
kehittäminen tulevaisuuden vaatimuksia ja tehokkuustavoitteita
vastaaviksi.
TehokasKorjaamo-palveluun
kuuluu netin yli toimiva laitehallintarekisteri, johon Arprén toimihenkilö päivittää laitetiedot,
tarkastuspöytäkirjat ja muut dokumentit.
NORIA – arvokasta
oppia öljyistä
Arpré Oy:n uusimpiin palveluihin kuuluu Noria-voiteluainekoulutus. Se on erityisesti
suunniteltu teollisuuslaitoksien
ja raskaan kaluston konekorjaamoiden käyttöpäälliköille ja
huoltohenkilökunnalle koneiden
toimintavarmuutta, kestävyyttä
ja kustannussäästöjä silmällä
pitäen. Noria-voiteluaineopeilla voi tehostaa koneiden tuottoa
ja saavuttaa parempia tuloksia.
Työ puhukoon
puolestaan
Arpré Oy on viime vuosina
ollut mukana monissa kaivoskorjaamoprojekteissa. Asiakkaita ovat mm. Yara Suomi Oy,
Siilinjärvi, Talvivaara Sotkamo Oy, Tuhkakylä, Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivos,
Keminmaa, FQM Kevitsa, Sodankylä sekä Agnico-Eagle Finland Oy, Kittilä.
Öljyvarastohyllyt ja muut erikoisrakenteet valmistetaan
Arprén omassa konepalassa.
YRITYSMAAILMA 25
Nordic
know-how
Työntekijöille töitä
toitä
Työntekijöille töitä
Since 1893
Henkilöstövuokraus
- kaikille aloille
Muuttopalvelu ja tavarakuljetuspalvelu
Henkilöstövuokraus
- Muutot, kuljetukset, autonvuokraus
-Teollisuuden
kaikille aloille
palvelut
- Puhtaanapito, palovartiointi,
turvamiestyöt
Muuttopalvelu
ja tavarakuljetuspalvelu
- Vuosien kokemus kaivoksilta ja tehtailta
- Muutot, kuljetukset,
autonvuokraus
www.jot-rent.fi
08-221707
Teollisuuden
palvelut
Huoltokatu 4,92150 RAAHE
Puhtaanapito, palovartiointi, turvamiestyöt
- Vuosien kokemus kaivoksilta ja tehtailta
Työnantajille työntekijöitä
työntekijöitä
Työnantajille
www.jot-rent.fi
FORCIT.FI
08-221707
Huoltokatu 4,92150 RAAHE
Lapin Vesileikkaus
yönantajille työntekijöitä
Tehokkaat korjaamoratkaisut
Arpré Oy on suomalainen vuonna 1961
tuo maahan liikkuvan kaluston huollossa
Toimitamme korkealaatuiset:
• öljyn- ja nesteiden jakelujärjestelmät
• Arpré-letkukelat
• Lubemaster-käytönvalvontajärjestelmät
•
•
•
•
Leikkaa mitä vaan aina 100mm asti.
Laaja materiaalitoimittaja verkosto mahdollistaa
myös materiaalihankinnat kauttamme.
of mine machinery service.
fi- 01800 Klaukkala
+358 10 271 3000
Aina asiakkaan tarpeet huomioiden!
www.lapinvesileikkaus.fi / [email protected] / 040-684 0311
26 YRITYSMAAILMA
Vaiscom Oy löytänyt nopeasti paikkansa
vaikeidenkin olosuhteiden turvallisuusvalvonnassa
Vaiscom Oy on vuonna 2012 perustettu teknologia-alan yritys. Yrityksen päätoimialana on teollisuuden ja viranomaisten prosessivalvontaan ja –ohjaukseen, sekä turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut: Videovalvontatuotteet, radioverkot, radio-ohjauslaitteet, asennuspalvelut, ylläpidot ja huolto.
”Asiakkaamme ovat pääasiassa Pohjoisen Suomen suurimmat kaivokset ja teollisuuslaitokset sekä viranomaiset.
Toimintamme punaisena lankana on tuoda huipputeknisiä
tuotteita erittäin vaativiin olosuhteisiin (kuuma, kylmä, pöly,
pimeys, korkeus jne.). Samoin
ajatuksenamme on, että pystymme käyttöönottamaan ja asentamaan teknisesti vaativia tuotteita asiakkaan vaativissa olosuhteissa. Usein laitteet on helppo
käyttöönottaa vaikkapa toimisto
olosuhteissa, mutta saman laitteen käyttöönotto esimerkiksi
Lapin kolmessakymmenessä
pakkasasteessa tai terästehtaan
kuumuudessa ja pölyssä voi olla
huomattavankin vaativaa”, Mika Törmänen Vaiscom Oy:stä
kertoo.
Vaiscom Oy:n liikevaihto oli
vuonna 2014 noin 1,9 milj.euroa
ja tulos positiivinen.
Vaiscom Oy on toimittanut
kaivos- ja teollisuusasiakkailleen kamerajärjestelmiä erilaisten prosessien- sekä alueiden
valvontaan. Järjestelmät ovat
olleet joko IP –pohjaisia tai perinteisiä analogisia järjestelmiä.
Järjestelmiin voidaan lisätä erilaisia ohjauksia ja tallennuksia
tai automaatiojärjestelmistä tu-
levia triggereita, joiden avulla
säädetään prosessien toimintaa
(pinnanmittaukset, materiaalien analysointia, kunnonvalvontaa). Järjestelmiin voidaan lisätä
myös konenäkö -ominaisuuksia,
joiden avulla ohjataan automaattisesti prosessien toimintaa.
Kamerat sijoitetaan
vaikeisiinkin
olosuhteisiin
Kamerat voidaan myös sijoittaa erittäin pölyisiin (mm. Kai-
voksilla siilot) tai erittäin kuumiin (mm. Terästehtaalla konvertterit) paikkoihin, ilmajäähdytettyjen koteloiden avulla.
Kamerajärjestelmiin liitettävillä ohjauksilla voidaan mm. avata
portteja. Aluevalvonnassa kuvaa
voidaan tallentaa ja sille tehdä
analysointia.
Radiopuhelinjärjestelmät
yksi Vaiscom Oy:n
vahvuus
Vaiscom Oy on Suomen
Vaiscom Oy
Ahlströmintie 1 C,
92400 Ruukki
www.vaiscom.fi
e-mail: [email protected]
Tel. +358 45673 2597
suurin radiopuhelinjärjestelmien toimittaja. Merkkiriippumaton, asiakkaille toimitetaan heille parhaiten soveltuvin Analogiset-, DMR- sekä TETRA -tekniikkariippumaton järjestelmä.
”Päätelaitteiden lisäksi voimme
toimittaa asiakkaille kaikki järjestelmään liittyvät komponentit: Tukiasemat, antennit, mastot, ohjelmistot, verkkolaitteet
ja kuulonsuojaimet. Meiltä saa
myös asennuksen ja ylläpidon.
Järjestelmät sisältävät yleensä
muutakin kuin pelkästään ääntä, kuten paikannusohjelmistot,
kulunvalvonnan, etälaitteiden
ohjauksen jne. Digitaalisessa
radiopuhelinjärjestelmässä on
myös mahdollisuus kytkeä useita eri toistimia verkon yli toisiinsa, jolloin kuuluvuus on esimerkiksi tehdasalueella erittäin
hyvä”, Mika Törmänen kertoo.
Olemme linkki
tuotannon ja
laitevalmistajien välissä
”Ajatuksenamme on myös
aidosti tehdä asioita, jotka auttavat tehostamaan asiakkaan prosesseja ja lisäämään toiminnan
tehokkuutta. Usein olemme tavallaan ”samassa veneessä”
asiakkaan kunnossapito- tai IT
-osaston kanssa miettimässä,
kuinka palvelisimme heidän
loppuasiakasta eli tuotantoa
parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkä mieluummin näenkin
meidät linkkinä laitevalmistajien ja tuotannon välissä yhdessä
kunnossapito- ja IT -osastojen
kanssa miettimässä ratkaisua johonkin tuotannon haasteeseen.
Suomessa ollaan myös erittäin
pitkällä tarjoamiemme tuotteiden teknisessä kehityksessä ja
useissa tuotteissa voidaan tehdä laitteiden ensimmäiset käyttöönotot juuri Suomessa. Olen
jonkin verran kiertänyt alan
kansainvälisillä areenoilla ja
todennut, että Suomessa olemme edelläkävijöitä”, Mika Törmänen toteaa.
Suomen taloudellinen
tilanne ei vaikuta
”En välttämättä näe talouden hieman huonoa tilannetta
meidän tapaiselle yritykselle
hirvittävän huonona. Toki monet investoinnit voivat olla tällä
hetkellä ”jäissä”, mutta toisaalta
lähes kaikissa yrityksissä mietitään toiminnan tehostamista
ja kilpailukyvyn lisäämistä ja
tällaisissa tilanteissa pyrimme
olemaan asiakkaillemme avuksi. Toisaalta taas tehostamisessa
en liputa välttämättä henkilöstön ulkoistamisen puolesta tai
mikäli eri toimintoja ulkoistetaan, olisi hyvä, että samat henkilöt jatkaisivat tehtävissään ja
vaihtuvuus olisi pientä. Usein
teollisuuden työkohteet ovat
vaativia ja erittäin vaarallisiakin, joten on hyvä, että työntekijällä on selkeä kuva tehtävästään
ja prosessien toiminnasta. Tällä
tavalla tehostetaan työn suoritusta ja vältetään työtapaturmia,
oli työn suorittajana sitten talon
oma tai ulkopuolinen henkilö”,
Törmänen painottaa.
Kaivokset ja
terästehtaat
”Asiakkaina meillä on Suomen suurimmat kaivokset sekä
prosessiteollisuudesta esimerkiksi molemmat terästehtaat.
Olemme päivittäin tekemisissä
asiakkaidemme kanssa ja toimintatapanamme on viettää aikaa mahdollisimman paljon heidän luonaan. Koska olemme saaneet tehdä töitä heidän kanssaan
jo useamman vuoden, olemme
heidän kanssaan usein jo enemmänkin hyviä ystäviä kuin perinteisessä mielessä toimittaja - asiakas -suhteessa. Palautteen saanti teollisuudessa on myös huomattavan suoraviivaista ja usein
ronskillakin huumorilla säestettyä, mutta juuri siksi niin mukavaa”, Törmänen naurahtaa.
YRITYSMAAILMA 27
Tornion KaMa Palvelut Oy
on menestyvä perheyritys
Tornion KaMa-Palvelut Oy on varsin tuttu nimi Tornion seudulla. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin Kari Marttila aloitti liiketoiminnan toiminimellä
ja toimenkuvana oli lumen auraus traktorilla. Samoihin aikoihin alkoi myös autojen peräkärryjen valmistus omassa autotallissa. Ensimmäiset varsinaiset toimitilat
Kari Marttila vuokrasi pari vuotta myöhemmin, kun toimenkuvaan oli tullut myös
hiekkapuhallus. ”Olin yhdellä työmaalla, jossa hiekkapuhallettiin maatalouskoneita uuteen uskoon ja sen yrityksen johtaja tuntui saaneen töistään tarpeekseen. Heitin siinä kaverille hintatarjouksena 25 000 markkaa ja rahat tulevat käteisenä. Eipä
siinä ollut kaverilla paljon vaihtoehtoja ja niin hiekkapuhalluslaitteet siirtyivät minulle. Ihan uutta ei ala minulle ollut, sillä olin jonkin verran tehnyt pienimuotoista alan työtä jo aikaisemmin. Tämä tapahtuma varmaan oli yksi suurimmista portaista yritykseni taipaleella”, Kari Marttila totesi.
”S
iltatyöt Tornion seudulla olivat ensimmäisiä suurempia
työmaita uudella sektorilla. Yksin ei enää ehtinyt kaikkia tehdä vaan vuokrasin jo työvoimaa
ja oma poikani Jani tuli jo mukaan. Toiminta laajeni sen verran, että yhtiömuotokin muutettiin KY:ksi vuonna 2002 ja
kymmenen vuotta myöhemmin
Oy:ksi, jolloin koko meidän lapsikatras Jani, Aki ja Tiia tulivat
myös yrityksen omistajiksi. Karin poika, Aki, on pienestä pitäen seurannut Karin jalanjälkiä ja
kulkenut työnteossa mukana jo
nuoresta asti.”Myös Janin vaimo
Paula Marttila on mukana Tornion KaMa Palvelut Oy:ssä”, Kari Marttila kertoi. Työntekijöitä
yrityksessä on tänä päivänä viitisentoista.
Toimitilat Tornion
Kromilaaksossa
Tornion KaMa Palvelut Oy:n
toimitilat sijaitsevat Torniossa,
Kromilaakson teollisuusalueella. Toimitiloista löytyy konepaja, hiekkapuhallushalli ja maalaamo. Yrityksen toimialueena
on koko Suomi ja Pohjoismaat.
”Olemme rekisteröityneet myös
Ruotsissa moms- velvolliseksi”,
Tiia Perantie (os.Marttila) totesi.
Hiekkapuhallus yksi
yrityksen kivijaloista
”Yksi meidän päätoimialois-
Tornion KaMa-Palvelut Oy:n palveluihin kuuluu:
• sillankaiteiden valmistus ja asennus
• hiekkapuhallus- ja maalaustyöt toimitiloissa sekä
liikkuvalla kalustolla
• metallirakenteiden valmistus ja asennus
• nosto- ja kuljetustyöt
• teollisuuden mekaaninen kunnossapito
• asbestityöt
• omavalmisteiset peräkärryt sekä Majava-peräkärryjen
jälleenmyynti
ta on hiekkapuhallus ja maalaus. Tuotantotiloissamme voidaan suorittaa hiekkapuhalluksia ja samoissa tiloissa on myös
noin 320 neliömetrin maalaamo. Lisäksi hiekkapuhallus- ja
maalaustyöt voimme suorittaa
myös liikkuvalla kalustolla, joka mahdollistaa pintakäsittelyn
suoraan kohteessa. Tähän kalustoomme kuuluu kaksi Volvo -ja
yksi Scania- merkkistä kuormaautoa. Autot on varustettu AtlasCopco- kompressoreilla. Hiekkapuhallus ja maalaus kohteita
ovat teollisuuden rautarakenteet,
julkiset tilat sekä -etusivut, sillat, veneet, talot, kuljetuskalus-
tot (peräkärryt, trailerit, kuormaautojen rungot yms.), ja yleensä korroosio. Meillä on erittäin
pitkäaikaisia asiakassuhteita,
jotka varmasti antavat kuvan
myös meidän luotettavuudesta
ja ammattitaidosta. Esimerkiksi Infratek Finland Oy (Fortum)
on ollut asiakkaamme 15 vuotta.
Infratek Finland Oy:lle teemme
nosto- ja asennustöitä koko Suomen alueella. Tiehallinto, Graniittirakennus Kallio Oy, Destia,
JT-Service Oy, YIT. Outokummun tehtaat ja muut infra- toimijat kuuluvat asiakaskuntaamme.
Teemme myös yhteistyötä yksityisten henkilöiden kanssa.”,
Tiia Peräntie luetteli.
Kuulemme
aina tilaajaa
Kari Marttila totesi ykskantaan kysyttäessä yrityksen menestyksestä, ”kuulemme tilaajaa”. ”Meillähän tämä on perheyritys, joka on auki asiakkaille 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä.
Meillä on myös hyvät työntekijät, jotka ovat samaistuneet
yritykseen. Me pidämme heistä huolta ja kuuntelemme heitä.
Työntekijäthän ovat hyvän yrityksen menestyksen edellytys”,
Kari Marttila painotti.
28 YRITYSMAAILMA
OVEMME
OVAT AVOINNA
NAAPUREILLEMME
Hyvä naapuri kysyy mitä kuuluu. Hän haluaa
tutustua sinuun, muttei tunge tontillesi.
Hyvä naapuri siivoaa jälkensä eikä pidä
turhaa meteliä. Hyvä naapuri välittää sinusta
ja perheestäsi. Hänen ovikelloaan voit aina soittaa.
Haluamme olla hyvä naapuri kittiläläisille
ja kaikille lappilaisille.
www.agnicoeagle.fi
Suunnittelijoiden osaaminen hyvää,
suunnitelmien sisällössä parannettavaa
R
akentamisen Laatu RALA ry:n keräämien rakennushankkeiden palautetietojen
mukaan hankkeiden osapuolten mielestä yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on
toimivaa ja joustavaa ja suunnitteluyritysten henkilöstöä pidetään osaavana ja ammattitaitoisena.
Siitä huolimatta rakennuttajat ja pääurakoitsijat
antavat heikointa palautetta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta. Myös suunnitelmien yhteensopivuudessa ja ristiriidattomuudessa on heidän mielestään huomattavastikin parantamisen varaa.
Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt
vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes
2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6
000 palautetta. Nyt on analysoitu suunnittelijoiden saamia palautteita rakennushankkeen muilta
osapuolilta eli tilaajilta, rakennuttajilta ja pääura-
Kuvalähde: RALA ry
Rakennushankkeen eri osapuolet
ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden
osaamiseen ja ammattitaitoon, mutta suunnitelmien virheettömyydestä
ja kattavuudesta annetaan heikompaa palautetta. Tiedot käyvät ilmi
Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin suunnittelijoiden saamaa palautetta rakennusprojekteissa.
koitsijoilta sekä suunnittelijoiden näille antamaa
palautetta. Syksyllä 2014 valmistui selvityksen
ensimmäinen vaihe, jossa analysoitiin tilaajien
ja rakennuttajien antamaa palautetta pääurakoitsijoille. Selvityksen ovat toteuttaneet tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija
Sami Kärnä Aalto-yliopistosta.
Suunnittelijat puolestaan antavat pääurakoitsijoille ja rakennuttajille hyvää palautetta toimivasta
ja joustavasta yhteistyöstä, hallitusta suunnittelijoiden valintaprosessista ja osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. ”Ongelmia sen sijaan
suunnittelijoiden mukaan on rakennuttajien antamissa lähtötiedoissa ja niiden kattavuudessa sekä
projektin ajallisessa hallinnassa”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen.
-Tulokset osoittavat, että osaamista ja ammattitaitoa suomalaisessa rakentamisessa kyllä löytyy.
Toisaalta jos suunnitelmat eivät ole virheettömiä
RALA-PROJEKTIPALAUTE on rakennusalan
osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa
rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa
ja saada palautetta sekä projektin aikana että
sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin
ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot
sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden
kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia.
ja kattavia, miten rakentamisen lopputulos voi
olla hyvä? Nyt olisikin syytä käydä keskustelua
siitä, mistä johtuu, että ammattiosaamista ei saada hankkeissa täysimääräisesti hyödynnettyä eikä
sillä saada aikaan kattavia ja virheettömiä suunnitelmia. Ilman niitä on vaikea saavuttaa laadukasta
rakentamisen lopputulosta, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Tuula Råman,
Rakentamisen Laatu RALA ry,
p. 0400 607 429, [email protected]
tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen
p. 050 514 8491, [email protected]
erikoistutkija Sami Kärnä.
p. 0400 484 604, [email protected]
RALA-PROJEKTIPALAUTEJÄRJESTELMÄ
soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa. RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu
tilaajien, rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden
suunnittelijoille antamaa palautetta (919 kpl)
ja suunnittelijoiden näille antamaa palautetta
(761 kpl).
RAKENTAMISEN LAATU RALA RY on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama
toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä.
RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä,
arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALAn palveluita ovat RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi, RALA-projektipalaute ja Luotettava Laatutyömaa.
Lisätietoja www.rala.fi
YRITYSMAAILMA 29
20 YRITYSMAAILMA
Avaintieto Oy haastaa kaikki istumalakkoon!
AVAINTIETO OY:N tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät
ovat rannevaivat, sekä selän- ja
niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen
ääressä, sekä hiiren käyttö ovat
yleisiä syitä rasitukselle.
Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos
ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo.
YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen
hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön
eteen, ja sillä ohjataan hiiren
liikkeitä ohjaustangon avulla.
Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa,
jota Lönnqvist kehuu parhaaksi
hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon
omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse
hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat
työterveysammattilaiset lähes
kaikille tietokoneen käyttäjille.
On ilo todeta , että RollerMouse RED:in suosio on nyt myös
saavuttamassa CAD ja MAC
käyttäjät, mistä palaute onkin ollut erittäin positiivinen .
Avaintieto Oy toimitusjohtaja Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja myynti/markkinointivaraavaa Lucas Lönnqvist
(oikella)
Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa.
TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi, Onko
sinulla epävarma tunne siitä,
että joku vilkuilee näytöltäsi
mitä puuhailet? Poista tämä
ongelma TS-tietoturvasuojilla. suojat soveltuvat lähes
kaikkiin näyttöihin.. Lisäksi
parannat värien kontrastia,
ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta.
ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat
muutamat tuotteet; Active – ja
Air Balancen, sekä istuinalustan
Posture Balancen , koska normaalilla tuolilla istumisen on todettu olevan vakava terveysriski.
Gymba aktivointilauta on
Suomessa 100 % kehitetty ja valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa seisominen on mukavaa, ja se tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta
Gymba on todella monipuolinen
ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa käytössä, mutta
Gymban avulla olemme saaneet
ihmiset vihdoin tekemään töitä
myös seisten.
Lisäksi Gymballa seisominen
virkistää ja motivaatio työhön
lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi
työpäivän jälkeen käytettyään
Gymba aktivointilautaa. Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli
puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä
aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon
RollerMouse RED, uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo
kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen, tarkempi ja helpompi omaksua ja käyttää ja soveltuu suoraan ilman ajureita sekä,
PC että Mac ympäristöön. löytyy mallit RED kapeammalla ja RED+
leveämmällä rannetuella ja REDA (Kuvassa REDA kyynärtuella).
jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas
tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä.
AVAINTIETO OY:SSÄ on kahdeksan vankan kokemuksen
omaavaa työntekijää. Myynti
tapahtuu koko maan kattavan
jälleenmyyjäverkoston kautta ja
tarkoitus on, että loppuasiakas
saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n
pitkä kokemus alalta ja yhteistyö
työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu
myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja
valmiita palvelemaan asiakkaita.
Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä, kotona etätyöpisteessä ja jopa
sohvalla. Selkäsi tarvitsee
liikettä.. Posture Balance aktiivi-istuin antaa selälle tärkeän
liikkeen ja harjoittaa samalla
keskivartalon lihaksia.
Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme
ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle.
OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja
IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan.
Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki
Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933
[email protected] • www.avaintieto.fi
Gymba Aktiiviauta nouse ylös
nyt, huomenna se voi olla liian
myöhään. Gymban avulla saat terveellisen liikkumisen työn oheen
ja voit paremmin. luomuliikuntaa
omassa työpisteessäsi, aineenvaihduntasi sekä verenkiertosi
aktivoituu. Kulutat kaloreita paljon
enemmän kuin istuessasi tai seistessäsi. Keskittymiskykysi paranee
ja olet entistä motivoituneempi.
30 YRITYSMAAILMA
Kuorma-autoilija Jari Könönen
Teiden kunnossapitoa ja rakennusta
Jari Könönen tarjoaa monipuolisen kattauksen
teiden pohjien tekoa sekä teiden kunnossapidon
palveluita. Palveluihin kuuluvat mm. tiehöyläpalvelut, sorateiden tasaukset, asfalttiteiden
pohjat sekä kaikenlaiset kunnossapitotyöt kesällä ja talvella. Yhtiön autoissa on kaikki tarvittavat lisälaitteet, joten työt pystytään hoitamaan aina onnistuneesti.
Yhtiön tiehöylissä on kallistusautomaatit, jonka ansiosta
kaikille pinnoille saadaan juuri
oikeat kaadot, että vedet saadaan
ojiin ja kaivoihin, eivätkä ne jää
tielle. Kuorma-autoissa on lisälaitteena mm. suola- ja suolaliuos- sekä hiekoitusautomaatti.
Sama laite mahdollistaa kaikki
kolme toimenpidettä. Yhtiön autoissa on myös alusterät, joilla
pystytään ennalta ehkäisemään
polanteiden muodostumista aurauksen yhteydessä. Kesällä
alusterillä voidaan tasailla sorateitä murskeenajojen yhteydessä.
-Pyöritämme toimintaa samalla porukalla kesällä ja talvella, joten työtehtävät on vaihtelevat vuodenajan mukaan. Olemme mukana niin julkisissa kuin
yksityiskohteissakin, yrittäjä Jari
Könönen kertoo.
Talvella aurataan, kaadetaan
vallit ja pidetään polanteet mahdollisimman tasaisina. Keväällä
tehdään sohjonajot hyvissä ajoin,
että tie pääsee kuivumaan – näin
vältytään tiestön nopealta tuholta.
-Kun vesi makaa tien päällä ja siihen tulee vielä pakkanen
päälle, syntyy merkittäviä routavaurioita varsin nopeasti. Tiellä
seisovan veden kuluttavaa vaikutusta ei pidä aliarvioida, Könönen muistuttaa.
Katujen, siltojen ja
kaiteiden puhdistukset
-Talvihoitokausi on ohi ja
olemme siirtyneet kesäkauteen
(Aurauskausi on 1.10- 1.5.). Kesähommien puitteissa pesemme
ja puhdistamme katuja. Autoissamme on tehokkaat painepesurit, joten paikat eivät jää pölisemään kun käymme pesemässä
ne. Samalla laitteella voidaan
pestä myös sillat. Lavalle tulee
12,5 kuution vesipasa. Siellä on
pumppu, joka kehittää vedelle
paineen. Laitteen suuttimissa on
viisi eri vaihtoehtoa, joista vali-
taan kohteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Laitteella voidaan
pestä mm. kaiteita ja korotettuja
reunakiviä. Sillä voidaan pestä
useampaakin korkeutta yhtäaikaa. Laitteeseen kuuluu letkukela, jolloin kuljettaja voi mennä tarvittaessa letkun nokkaan
pesemään vaikeampia paikkoja, Könönen mainitsee.
Maa-ainekset
Yhtiö on mukana myös asfaltinajossa, jossa toimeksianta-
PUU- JA PUUALUMIINI-IKKUNAT
LAATUA MITTOJEN MUKAAN
jina on useita yrityksiä. Asfaltinajoa hoidetaan yhdellä kasettiautolla. Lisäksi tehdään reunantäyttöä asfaltoinnin yhteydessä.
Reunoille levitetään mursketta
reunantäyttölaitteella. KTK:n
toimesta Jari Könöseltä pyydetään monentyyppisiä ajoja pitkin vuotta.
-Kauttamme saa myös kaikenlaiset maa-ainekset, joista
osan ostamme KTK:n kautta ja
osan paikallisilta yrittäjiltä. Työllistän sesongin mukaan 3-4 hen-
kilöä, joskus tekijöitä on enemmänkin, riippuen työtilanteesta,
Könönen kertoo.
Luotetusta työntekijästä
tuli itsenäinen yrittäjä
Könösellä itsellään on pitkä
historia kuljetusalalta. Hän työskenteli Tieliikelaitoksen palveluksessa 25 vuotta töissä ennen
yrittäjyyttä. Kuljetusalan työkokemusta Könöselle on kertynyt
yhteensä yli 30 vuotta. Kun Tieliikelaitoksen hommat loppuivat
Torniossa, Könönen lähti töihin
Etelä-Suomeen.
-Minua kehoitettiin pohjoisen mestareiden toimesta aloittamaan oma yritys, joten päätin
palata takaisin ja aloittaa tämän
yrityksen. Entiset pomot soittelevat minulle edelleenkin kun työmaita on tulossa. Aloitin yrittäjänä vuonna 2007. Asiakkaat ovat
hyvin pitkälle tuleet suositusten
kautta. Asiakkaitani ovat mm.
Destia, NCC, YIT, kaupungit
sekä yksityiset ihmiset.
Laaja-alainen toimitusvalmius palvelee Teitä
mitä moninaisimmissa teollisuuden ja kuntasektorin
venttiili - säädin tarpeissa
OTA YHTEYS
KAIKKEEN
• kerrostalot
RAKENTAMISEEN
• rivitalot
•• kerrostalot
omakotitalot
•• rivitalot
loma-asunnot
•• omakotitalot
saneerauskohteet
• loma-asunnot
• saneerauskohteet
ROVANIEMEN MYYNTI
Mikonperä 3 as 2
PÄÄKONTTORI
96900 SAARENKYLÄ
Kantolan Teollisuusalue
puh. 040
746 8009,
88900
KUHMO
puh.
/
faksi
0207
940 660
fax 016 366
086
[email protected]
[email protected]
MYYNTIKONTTORIT
Järvihaantie
KUHMON 16
TEHTAAN
01800
KLAUKKALA
MYYNTITOIMISTO
puh. / faksi 0207 940 665
Sammontakojankatu 8
[email protected]
Teitä palvelevat:
Martti Lehto, myynti, [email protected]
Ari Tiihonen, myynti, [email protected]
Toni Ålander, myynti, [email protected]
Timo Korhonen, myynti, [email protected]
Petri Hallikainen, myynti, [email protected]
Kari Ålander, myynti-akustot, [email protected]
(ent. Kantolan teollisuusalue)
Rovakatu 13
88900 KUHMO
96100 ROVANIEMI
puh./ 0400
994940
501664
puh.
faksi 0207
fax 08 653 0540
[email protected]
Huom. katso www.econosto.fi sivumme!
[email protected]
www.kuhmonikkuna.com
ECONOSTO OY
PL 1330, Yrittäjäntie 20
70151 KUOPIO
FINLAND
Tel +358 (0)17 262 3555
Fax +358 (0)17 262 3511
www.econosto.fi
[email protected]
YRITYSMAAILMA 31
Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa
valmistaudutaan jätteenpolttoon
6 30
Napapiirin Residuum Oy on jätehuollon ammattilainen, joka palvelee Rovaniemen, Pellon ja Ranuan alueen asukkaita. Edellä mainitut kunnat
omistavat Residuumin. ”Vastaamme omistajakuntiemme alueella kotitalouksien hyötyjätehuollon ja vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä, hyötykäyttöön kelpaamattomien
jätteiden loppusijoittamisesta sekä jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Vastaanottopalvelumme ovat myös
41
e
1
1
ll is u u s ti
6
Te otoimintaa.
alueen yritysten käytettävissä”, tiedottaja Aila Kauppila tiivistää Napapiirin
Residuum Oy:n
15
9K
MUO
4
.6
78
.
76 48
.63
01 4
76
.2
4
76.2 4
/2 01
11 0 PE
76 .67
.5
0
78.16
75.8 3
75.6 1
77.7 6
75.6 1
75.3 7
.2
2
75. 22
77 .41
75 .37
77 .0 6
75 .2 2
7 4 .9
7
78. 28
76. 06
76. 06
78. 20
76. 24
14
11
VALAISINMASTO
+ VALVONTA
4
76
3
7
315 PP/ 200
76 .8 4
74 .9 7
P P /2
.8
75. 83
4
K5
KATETUT LAAKASIILOT
9 X 11 m, 2 KPL,
SYNTYPAIKKALAJITELLUN
YHDYSKUNTAJÄTTEEN
VARASTOINTIA VARTEN,
10
78.04
76.49
40
25 0
07
315 PP /20
1
”Yhtiömme toiminta-ajatuksena on jätehuoltopalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Jätteiden
lajittelu on paitsi ympäristön
kannalta hyvä asia, myös talo10
udellisesti hyödyllistä.
Sen mi9
tä ei voi enää käyttää hyödyksi,
loppusijoitamme turvallisesti.”
/2 01
11 0 PE
75
07
315 PP /20
76 .6 3
.6
76
07
315 PP /20
74 .9 7
.37
78
7 6 .15
.5
1
/2 00 7
75
76 .20
75
78 .2 3
76 .5 6
76 .2 0
75
76.91
75 .0 0
78 .22
76 .20
76.46
/20 07
31 5 PP
76 .4 6
PUUTARHAJÄTE
78
7 6 .51
.6
7
Rovaniemeläisten,
Ranualaisten ja
pellolaisten jätteistä
E
TI
energiaa
11
NI
O
T
NapapiirinBEResiduumin
toiK3mialueella siirrytään jätteenpolttoon tämän vuoden marraskuussa. Muutos aiheuttaa melkoista
myllerrystä jätehuoltoyhtiön
toiminnassa, mutta tavallisen
omakotiasukkaan
elämässä tai
9K
18
yrityksen toiminnassa muutos
voi näyttäytyä vaatimattomasti.
SIILOT
9 x 11 m
8%
+ 1,2 m
K5
VAARALLISEN
JÄTTEEN
VASTAANOTTORAKENNUS
VALAISINMASTO
+ VALVONTA
12
9E
PUUTARHAJÄTETTÄ, RISUJA JA OKSIA
VASTAANOTETAAN JÄTEASEMAN
ALUEELLE KOMPOSTOINTILAITOKSEN
TOIMINNAN SIIRRTTYÄ TOISAALLE
154:0
RISUT JA
OKSAT
3
13
5
PORTTI
PORTTI
henkilökunnan
P-alue,
6 paikkaa
76.60
Alakorkalon jäteaseman
toinen laajennusvaihe
käynnissä
Alakorkalon jäteasemalla aloitettiin huhti-toukokuun
vaihteessa jäteaseman kaksivaiheisen laajennustyön toinen osa.
Laajennuksessa valmistaudutaan polttokelpoisenjätteen käsittelyyn ja kuormaamiseen jätteenpolttolaitokselle kuljettamisesta varten. Toisen vaiheen laajennusurakan kustannusarvio on
noin 759 000, 00. Urakan toteuttaa Destia Oy. Laajennustyössä
tilaajahankintoina jäteasemalle
hankitaan toinen ajoneuvovaaka
sekä kuormalavoja, joten laajennuksen kokonaishinta-arvio on
noin 1 M€.
PORTTI1
9 x 11 m
re P
kk -p
a - a ik
au k a
to
ll e
VASTAANOTTORAKENNUS
p a lu
Kuorma-autot
ja ha + perävaunu
yht. 3 P-paikkaa
uva
6 Jätteiden vastaanottoon
aka
vaa
191
ka
Nykyinen
valaisinpylväs
L2
TERMINAALIPORTTI
PURETAAN
692
80.366
Ny
k y in
5
ja lajitteluun varattu
hallitila, "Lajitteluhalli"
LAJITTELUHALL 20 m x 40 m,
KS. PIIR. NRO. 6764-13
tu lo
8
1
Nykyinen rakennus
2
Jätekatos
en
a jo
r e it
ti h
u o lt
L3
o li ik
en
te e
nk
ä y tt
Jätelavat
öö n
Ylätasanne ja ajoväylät
Valaisinpylväs
7
Nykyinen
valaisinpylväs
L1
Alatasanne
190
Hyötyjätepisteen
hoitajan koppi
Asfalttipäällyste
Öljynerotinjärjestelmä
5
Betonikiveys
Nyk. tukimuuri
Siirrettävä
puretaan
valaisinpylväs
Nykyinen aita
Valaisinpylväs
Alullepanijana
Valtioneuvoston asetus
Muutosten alullepanijana voi
pitää Valtioneuvoston asetusta
kaatopaikoista (331/2013), jo3
ka säätää muun muassa orgaanisen
6jätteen kaatopaikkasijoituskiellosta. Kielto astuu voi6
ruokien mukamaan 1.1.2016. Käytännössä se tasella lähialueen
19
poltto omassa aritarkoittaa, ettei kaatopaikoille na. Jätteiden
voi sijoittaa sen jälkeen jätettä, nassa rasittaa myös tulipesien
joka sisältää orgaanisia aineita. piippuja ja arinoita.
Eloperäisen jätteen lisäksi esi- 171:0
merkiksi hyötykäyttöön sovel- POLTTOKELPOISEN
tumattomat pahvit, rakennus- JÄTTEEN LAJITTELUOHJE
jätteet, kaikki orgaaniset muo- 1.11.2015 alkaen
vit, kumit ja erilaiset tekstiilit Kelpaa
Muovit, esim. leipäpussit,
täytyy käsitellä muulla tavoin.
Biojätteille, pahveille, puulle ja muovirasiat, elintarvikepakkamonelle muulle jätelajille on ole- ukset, biojätteet (jos ei komposmassa erilliskeräysjärjestelmän- toida tai erilliskerätä), kahvipasä, mutta suuret määrät näitä jät- ketit, sipsipussit, kissan ja koiteitä päätyy edelleen sekajätteen ranruokapussit, rikkinäiset kengät, vaatteet ja muut tekstiilit,
sekaan.
vaipat, terveyssiteet, levyt (vinyyli ja cd levyt, videokasetit),
Energiahyödyntäminen
Residuumin toimialueen imurin pölypussit, tupakantumnoin 70 000 asukkaan sekajät- pit, kumi ja nahkatuotteet, vaahteiden kustannustehokkain sekä tomuovit, styroxit, pienet määympäristöystävällisin käsittely- rät sahanpurua, likainen paperi
muoto on jätteiden energiahyö- ja pahvi (ekopisteisiin kelpaadyntäminen polttamalla asian- maton)
mukaisessa jätteenpolttolaitoksessa. Omin päin jätteenpolttoon Ei kelpaa
Käymäläjätteet, erityisjätei kannata ryhtyä, sillä omassa
tulipesässä poltettujen jätteiden teet, moottoriajoneuvon renkaat,
savukaasupäästöjä ei puhdista sähkölaitteet, kivi -ja maa-ainekmikään. Päästöt leijailevat pii- set, hiekoitushiekka, palon tai
pun kautta lähialueiden ilmaan räjähdyksen vaaraa aiheuttavia
sekä maaperään ja voivat tulla jätteet, vaaralliset jätteet, hyötyvastaan esimerkiksi omalla lau- jätteet (paperi, kartonki, metalli,
68
Nurmi
9
3
Betonireunatuki
Tukimuuri
lasi, puu ja puutarhajäte), raken5
nus- ja purkujätteet, palamattomat jätteet (esim. keramiikka,
hehkulamput jne.), nestemäiset
jätteet tai lietteet
Rakennusjäte
Rakennusjätteeksi kutsutaan
rakennuspaikalla syntynyttä uudis- tai saneerausrakentamisen
tuotanto- tai purkujätettä, jota ei voida lajittelemalla ohjata
kierrätykseen tai hyötykäyttöön.
Rakennusjätteistä isoa osaa voidaan hyödyntää eri tavoin, jos lajittelu on tapahtunut oikein. Lajittelemalla jätteitä säästää myös
selvää rahaa. Rakennusjätteestä
tulisi lajitella erilleen ainakin nämä: kierrätyspuu, puujäte, paperit, pahvit, metallit, betonit, tiilet, kiviainesperäinen jäte, maaainekset.
Rakennusjätteeseen eivät
kuulu sähkölaitteet tai vaaralliset jätteet! Lajiteltu rakennusjäte voi sisältää esimerkiksi näitä:
eristysvillat, kipsilevyt, lasikuitu, wc-posliinit, eristeissä kiinni olevat kaakelit, viemäriputket, muut isokokoiset jätteet.
HUOM! Asbesti tulee toimittaa suoraan Kuusiselän kaato-
paikalle!
Biojäte omaan
kompostiin tai taloyhtiön
biojäteastiaan
Biojätteen voit kompostoida
omatoimisesti tai viedä taloyhtiön biojäteastiaan. Astia pysyy
siistinä, kun jätteet pakataan suo-
japussiin tai säkkiin. Biojäteasti8
aan soveltuvat pussit ovat biohajoavia, yleensä paperisia. Valuta
biojätteen enimmät nesteet viemäriin, ettei astia jäädy talvella.
Biojätteisiin kuuluu esimerkiksi ruokajäte, hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret, kahvin ja teenporot, suodatinpussit,
12
1
kalanruodot, luut ja munankuoret, talouspaperit, lautasliinat,
kukkamulta ja kasvijätteet, kissanhiekka ja lemmikkihäkin siivousjätteet.
Muiden yleisimpien jätelajien lajitteluohjeet löydät jäteoppaasta, sekä nettisivuiltamme
www.residuum.fi
UUTUUS
Päijän 575
UUTUUS Päijän 575
Päijän
TURVALLINEN-soutuveneet
VAKAA HELPPOHOITOINEN
• TURVALLINEN
• VAKAA
• HELPPOHOITOINEN
www.paijanvene.fi
Puh. 03-784
4208
• www.paijanvene.fi
Puh. 03-784 4208
www.paijanvene.fi
- täysin uppoamaton, uretaanitäytteinen
- kestää laitakuormaa 80 kg
- kaksikuorirakenteinen
40
32 YRITYSMAAILMA
Rakennusliike Koivukoski rakentaa Wetteri Power Oy:n uudet toimitilat Keminmaalle. Työt käynnistyivät vuodenvaihteessa ja halli on valmis heinäkuun lopussa. Halli tulee olemaan kooltaan noin 1800 neliötä ja jopa seitsemän
metriä korkea.
Rakennusliike Koivukoski rakentaa Wetteri
Power Oy:n uudet toimitilat Keminmaalle
Wetteri Power Oy:lle rakennetaan uusia toimitiloja Keminmaan
Valiontielle. Työt käynnistyivät vuodenvaihteessa ja halli on valmis heinäkuun lopussa.
P
rojektin rakennuttaja on Pohjaset Kiinteistöpalvelut Oy.
Rakentajaksi on valittu Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike
Koivukoski Oy, jolla on paljon
kokemusta teollisuus- ja toimitilarakentamisesta.
Halli tulee olemaan kooltaan
1600 neliötä ja jopa yhdeksän
metriä korkea. Sen pinta-alasta
valtaosa eli yli 1300 neliötä on
Wetteri Powerin käytössä. Kiinteistöön sijoittuvat myös Kuljetusliike Pohjaset Oy:n toimitilat.
”Hallin rakentaminen on hyvällä mallilla: lattiat on valettu,
nosto-ovia asennetaan paikoilleen ja maalaaminen ja muut viimeistelytyöt on aloitettu. Halli
luovutetaan tilaajalle heinäkuun
loppuun mennessä”, kertoo Rakennusliike Koivukoski Oy:n
tuotantojohtaja Miikka Karttunen.
Uudet tilat tehostavat
Wetteri Powerin
toimintaa
Pohjoissuomalainen Wetteri
Power Oy on osa Wetteri-konsernia. Wetteri Power myy Volvo
kuorma-autoja sekä vastaa Volvo kuorma- ja linja-autojen sekä
Volvo maansiirtokoneiden huolto- ja varaosapalveluista.
Wetteri Powerin uusiin toimitiloihin sijoittuvat kuorma-autojen, maansiirtokoneiden ja linjaautojen korjaamo- ja huoltotoiminnot. Tiloissa myös myydään
uusia kuorma-autoja.
”Nykyiset tilat Kemissä ovat
tulleet toimintamme kasvutavoitteiden kannalta epäkäytännöllisiksi. Nyt toimintamme
tulevaisuuden vaatimukset on
otettu huomioon heti suunnitteluvaiheessa. Uudet tilat tulevat
tehostamaan toimintaamme ja
parantamaan asiakaspalveluamme”, kertoo Wetteri Power Oy:n
toimitusjohtaja Håkan Kunnari.
Miikka Karttunen kertoo, että
Wetterin toimitilojen rakentaminen on Rakennusliike Koivukoskelle hanke, jossa teollisuus- ja
toimitilarakentamiseen erikoistunut yritys pääsee käyttämään
ammattitaitoaan.
”Tämä on KVR-urakka, jonka suunnittelemme ja toteutamme avaimet käteen-periaatteella. Tilaaja kertoi hankkeen aluksi mitä haluaa ja millä tavalla.
Kannamme hankkeesta kokonaisvastuun: teemme suunnittelun, rakennuksen ja pihatyöt
valmiiksi. Tällainen rakentaminen sopii Rakennusliike Koivukoskelle mainiosti: kuuntelemme asiakkaan toiveet, teemme
suunnitelmat, tarjoamme kiinteähintaisen urakkasumman ja
luovutuspäivän. Otamme aina
rakennuksia toteuttaessamme
huomioon asiakkaiden liiketoiminnan vaatimukset ja rakennamme toimivia, kokonaisedullisia tiloja, jotka vastaavat yrityksen toiminnallisia tarpeita.”
Tehokkaita
toimitiloja täyden
palvelun periaatteella
1999 perustettu Rakennusliike Koivukoski Oy on tunnettu
ja arvostettu rakennusalan yritys, jonka toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi. Yritys on erikoistunut rakentamaan ”avaimet käteen” -periaatteella 800–5000
m2:n kokoisia toimitiloja, joita
se on vuosien mittaan rakentanut satoja.
”Rakennusliike Koivukosken vahvuudet ovat kevyt ja
dynaaminen organisaatio ja
ammattitaitoinen henkilökunta.
Meidät tunnetaan luotettavana
yhteistyökumppanina, joka tekee mitä lupaa: yksi urakkahinta, yksi valmistumispäivämäärä.
Pätevä suunnitteluohjaus ja kokeneet suunnittelijat mahdollistavat rakennushankkeiden nopean liikkeellelähdön ja toteutuksen”, kertoo Miikka Karttunen.
Rakennusliike Koivukoski
on kehittänyt tehokkaan konseptin yritystilojen rakentamiseen.
Koivukosken liikevaihto on
kasvanut voimakkaasti viime
vuosina ja kuluvalta vuodelta
yhtiö tavoittelee yli 30 miljoonan euron liikevaihtoa
”Rakentamisen yleisistä suhdanteista huolimatta tällaisel-
le konseptoidulle ja tilaajalähtöiselle rakentamistavalle, jossa otetaan huomioon asiakkaan
liiketoiminta ja todelliset tarpeet,
näyttää olevan kysyntää”
Rakennusliike Koivukoski
rakentaa teollisuus- ja liiketiloja ympäri Suomea.
”Koivukoskella on hyvä maine kokeneena liikerakentajana.
Tomi Koivukoski perusti yrityksen vuonna 1999 ja erikoistui halli- ja toimitilarakentamiseen. Meillä on toimipaikat Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella
ja pääkaupunkiseudulla. Oulun
konttori hoitaa koko pohjoisen
Suomen asiakaskuntaa. Olemme olleet toteuttamassa merkittäviä liikerakennuskohteita Suomessa. Ramirentille valmistuivat Ouluun tammikuussa
uudet toimitilat. Viime vuonna
Ouluun rakensimme toimitiloja
mm. Peltec Oy:lle ja Oulun Taksipalvelulle.”
Osa Päätoimijakonsernia
Rakennusliike Koivukoski kuuluu Päätoimija-konserniin, jonka toiminta kattaa koko rakentamisen kentän. Vuonna 2008 muodostettu Päätoimija on Suomen nopeimmin kehittyvä rakennus- ja kiinteistöalan
konserni, johon kuuluu kempeleläisen emoyhtiön lisäksi kahdeksan tytäryhtiötä.
Konsernin toimialueena on
koko Suomi ja henkilöstöä on
noin 400.
Päätoimija rakentaa asuntoja, julkisen palvelun rakennuskohteita kuten kouluja ja päiväkoteja, hoivataloja sekä liike- ja
tuotantotiloja.
Päätoimijan toimintamalli perustuu talousohjattuun rakentamiseen, jossa asiakkaalle
tuotetaan lisäarvoa kustannusohjatulla suunnittelulla ja siihen integroidulla tehokkaalla
toteutuksella.
”Päätoimija on kehittyvä ja
arvostettu konserni, jonka resursseista on paljon hyötyä myös
Rakennusliike Koivukosken toiminnan kehittämisessä.”
YRITYSMAAILMA 33
Rautia K-maatalous Kemijärvi
- kaikki mitä rakentaja tarvitsee
-P
yrimme rakentamaan entistä enemmän kokonaisuuksia,
joiden kautta asiakkaille pystytään näyttämään lopputilannetta etukäteen. Tämä helpottaa asiakkaita tekemään ostopäätöksensä. Myyjien ammattitaito on toiminnassamme kaiken A ja O.
Heidän osaamistaustansa on monipuolinen, meillä on myyjiä rakennusinsinööristä lähtien. Ihmiset ovat kasvaneet ja
opiskelleet tähän työhön. Myyjän tärkein ominaisuus on mielestäni halu oppia uutta ja kehittyä sitä kautta. Keskeistä on toki myös kiinnostus tähän alaan,
kertoo kauppias Heikki Kortessalo.
Lupa-asioista valmiiseen
kohteeseen saakka
-Meillä on oma talomyyjä, joka vastaa talopaketeista. Kauttamme saa kai-
Kemijärven Rautia K-maatalouden asiakas saa kaikki perusrakennustarvikkeet saman katon alta, lisäksi
valikoimissa on kattava valikoima maataloustuotteita
sekä erillinen puutarhamyymälä. Rautia K-maatalous Kemijärvellä on noin 15 000 tuotetta myymälässä,
mutta asiakkaita palvellaan jopa yli 100 000 tuotteella. Toiminta perustuu nykyään hyvin pitkälle toimitusmyyntiin. Vaikka myymälän
tavaravalikoima pienenee, on tuotevalikoima toimitusmyynnin puolella kasvussa.
ken talon alle tulevista perustuksista aina sisustukseen saakka – kaikki suunnittelusta valmiiseen kohteeseen.
Kun asiakas ottaa meihin ensimmäisen kerran yhteyttä, autamme hänet alkuun, jos hän näin haluaa. Ensin selvitetään lupa-asiat kuntoon, jossa voimme olla mukana auttamassa. Ohjaamme
asiakasta koko ajan oikeaan suuntaan,
että tämä rakentaisi oikein ja vaadittujen sertifikaattivaatimusten mukaisesti.
Olemme mukana koko rakennushankkeen ajan hyvin kokonaisvaltaisesti,
Kortessalo esittelee.
Rautia K-maataloudella on edustuksessaan talopaketeista Kimara, Omatalo ja Ainoa Koti. Kimara on enemmän
huvilapuolelle keskittynyt. Omatalon ja
Ainoa Kodin omakotitalomallistot ovat
puolestaan todella laajat.
Henkilökohtaista
palvelua arvostetaan
-Nykypäivän rautakauppa- ja maatalouspuolen asiakkaat käyttävät nettiä
apuvälineenä, mutta suurin osa asiakkaista haluaa edelleenkin palvelunsa
kivijalkamyymälästä. Halutaan kohdata myyjä, päästä näkemään ja koskemaan tuotteita ennen ostopäätöstä.
Verkkokauppamme uudistuu lähiaikoina Rautiaketjussa.
Ihmisillä on Kortessalon mukaan
kasvanutta kiinnostusta erityisesti haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuihin,
mutta päätöksiä ei vielä uskalleta tehdä. Toinen ajankohtainen asia on naisille suunnatut työvälineet. Työvälineissä
on naisellisempia värejä ja työkalut ovat
vähän pienempiä, joten ne sopivat naisen käteen paremmin.
-Pyrimme aina kokonaisvaltaiseen
palveluun. Kun asiakas tulee meille,
hän saa kaiken rakentamiseen, remontoimiseen, mutta myös puutarhaan ja
maatalouteen liittyen. Meiltä saa hyvin
kattavan valikoiman tuotteita ja palvelussa pyrimme siihen, että asiakas on
tyytyväinen siihen mitä on saanut, Kortessalo kertoo.
Rovaniemellä toimipiste
maataloustuotteille
-Vuonna 2013 ostin Maatalouskaupat Oy:ltä Rovaniemen maatalouspisteen. Maatalouskaupat Oy päätti luopua kaikista omista pisteistään. Miksi
sitten tartuin tilaisuuteen, johtui siitä,
että maatalouskauppa on tasaisempaa
ja vakaampaa kuin rakentamispuolen
kauppa. Myymälä on lähtenyt pyöri-
mään hyvin. Siellä työskentelee nyt
kolme maataloustuotteiden myyjää, jotka tekevät ainoastaan maatalouspuolen
kauppaa. Palkkalistoillani on tällä hetkellä yhteensä 13 työntekijää, Kortessalo mainitsee.
Kattava
puutarhamyymälä
-Puutarhamyymälämme on todella
laaja, sieltä löytyy oikeastaan kaikki
mitää puutarhan rakentamiseen liittyy.
Siellä on tuotteet ja materiaalit maanparannukseen, terasseihin ja grillaamiseenkin liittyen. Valikoimaa löytyy ja
ennen kaikkea hyvää palvelua, Kortessalo toteaa loppuun.
www.rautia.fi
34 YRITYSMAAILMA
Tervola
matkalla Lapin
Biokunnaksi
Vireä maaseutukunta Tervola sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa, maaperänsä hedelmällisyydestään kuulussa ”lapin kolmiossa”. Kunnassa asuu runsaat 3 200 ihmistä. Tervolan
kunta on varsin aktiivinen palvelemaan nykyistä ja sinne tulevaa elinkeinoelämää. ”Yleensäkin meillä on täällä tekemisen meininki. Ahkeruudelle ja yrittäjyydelle annetaan arvoa ja tuetaan monen eri tahon kautta. Meillä täällä toimii tänä päivänä jo reilut 180 yritystä, joista merkittävimmät toimivat mekaanisen puunjalostuksen ja konepajatoiminnan toimialoilla. Puolustusvoimien kanssa läheistä yhteistyötä tekevä Millog Oy:n yksi toimipiste sijaitsee
myös täällä”, elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo kertoo.
• maansiirto
• kuljetus
• kaivuutyöt
• nostotyöt
• metsäkonetyöt
• rahtikuljetus
• erikoiskuljetus
Erkki Pajari ky
Kylänraitti 105
98710 Joutsijärvi
puh. 0400 397 495
”Y
rittäminen luo
kotiseudullemme hyvinvointia, joten
yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen on tarjolla maksuttomia palveluita sekä alueellisen
yhteistyön, että kunnan oman
elinkeinoyhtiön Riverbank Oy:n
toimesta. Meillä on täällä vapaata tuotannolliseen toimintaan
ja varastointiin sopivaa tilaa.
Vastikään kaavoitettu Puualan
yrityspuisto on valmis vastaanottamaan uusia yrittäjiä vaikka
tänä päivänä, alueelle voi sijoit-
tua myös muiden kuin puualan
yritykset. Erityiset valmiudet on
palvella energiapuuta hyödyntäviä tai jalostavia yrityksiä.
Riverbank Oy
synnyttää ja kehittää
yritystoimintaa
Riverbank Oy tuottaa Tervolan kunnalle elinkeinopalveluja,
osallistuu kehittämishankkeiden
suunnittelemiseen, toimitilojen
ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeinostrategian toteuttamiseen.
Yhtiön tavoitteena on synnyt-
tää ja kehittää yritystoimintaa,
joka vahvistaa kunnan alueen
tuotannollisten ja palvelualan
yritysten osaamista, kasvua ja
kilpailukykyä. Riverbank Oy:n
omistaa Tervolan kunta. Yhteyshenkilönä toimii elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo.
Meri-Lapin
Startti Oy
Yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä palvelee myös
kuntien omistama uusyrityskeskus Meri-Lapin Startti Oy, joka
tarjoaa palveluita uutta yritystoimintaa suunnitteleville alueen
asukkaille. Meri-Lapin Startti
Oy ottaa vastaan asiakkaita sekä Kemissä että Torniossa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.
Kemi-Tornio
Alueyrityspalvelut
Tervolalaiset yritykset ja yrityksen perustamista suunnittelevat tai kiinnostuneet saavat maksutonta apua eri vaiheissa Kemi-Tornio Alueyrityspalveluista. Palveluita on saatavana yrityksen käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun. Lisätietoa
saat alueyrityspalveluiden verkkosivulta oheisen linkin kautta.
Tervola on Lapin
biokunta
Energian tuotannossa tähtäämme omavaraisuuteen ja
olemme rekisteröineet itsellemme Lapin biokunta –brändin.
Tervolan kunta pyrkii investoinneissaan irti fossiilisten polttoaineiden käytöstä kiinteistöissään.
Tästä esimerkkinä kaikki Tervolassa käytettävä sähköenergia tulee suoraan vesivoimasta.
Varevaarassa pyörii jo 10
tuulimyllyä, lisäksi kuntaan on
suunnitteilla uusia tuulivoimaa
tuottavia alueita, kuten Löylyvaara sekä Hevosselän tuulivoimapuisto joka sijaitsee noin 21
km:n (linnuntietä) päässä Tervolan kuntakeskuksesta kaakkoon.
Alueelle suunnitellaan kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa.
Tervolan lämpölaitos tuottaa energiaa paikallisilta metsänomistajilta ostettavalla hakkeella.
YRITYSMAAILMA 35
JK Paintline Oy
täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo
JK Paintline Oy on täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo Rovaniemen Alakorkalossa. Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen korikorjaukset,
maalaustyöt ja vakuutusyhtiöiden vaatimat vahinkotarkastukset sekä tuulilasien vaihto kaikkiin ajoneuvoihin.
JK
Paintline Oy on täyden palvelun automaalaamo - ja vauriokorjaamo Rovaniemen Alakorkalossa.
Asiakkaat saavat asiantuntevaa palvelua kaikissa autojen
korjaus - ja huoltoasioissa sekä
pelti- ja vauriotöissä.
Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen korikorjaukset, maalaustyöt ja vakuutusyhtiöiden vaatimat vahinkotarkastukset sekä
tuulilasien vaihto kaikkiin ajoneuvoihin.
”Kourhaustyöt serkä henkilö- ja pakettiautojen maalaaminen muodostaa pääosan maalaamon toiminnastamme, mutta maalaamme myös raskasta auto- ja työkalustoa ja muutakin,
huonekaluja lentokoneen siipiäkin olemme maalanneet”, kertoo
yrittäjä Janne Kallonen.
Korjaamopuolella työllistävät eniten vakuutusyhtiöille
tehtävät työt.
”Vakuutusyhtiöt ovat tärkeitä asiakkaita ja teemme yhteistyötä käytännössä kaikkien yhtiöiden kanssa. Asiakkaillemme
tarjoamme vahinkojen sattuessa
mahdollisimman joustavaa palvelua”,
Tuore yritys
paljon kokemusta
JK Paintline Oy aloitti toimintansa viime syyskuussa.
”Ostin tiloissa aiemmin toimineen yrityksen Automaalaamo liiketoiminnat. Työskentelin aiemmin vauriokorjaajana
merkkiliikkeessä useita vuosia,
joten oman yrityksen perustaminen oli tukevalla pohjalla. Toimita on käynnistynyt hyvin, töitä
on riittänyt ja yrityksen nimi on
alkanut tulla asiakkaille tutuksi.
Kun suuri osa entisen yrityksen
työntekijöistä jatkoi JK Paintlinessa, meillä on paljon kokemusta ja osaamista. Yrityksessä
työskentelee itseni lisäksi kuusi
autopeltiseppää ja – maalaria”,
kertoo Janne Kallonen.
”Uuden yrityksen eteenpäin
vieminen on mielenkiintoista
työtä, koko ajan oppii uutta. tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa entisestään varsinkin yrityspuolella ja kehittää JK Paintlinen toimintaa muutenkin. Palvelemme asiakkaita ja teemme
pätevästi töitä.”
Toimivat tilat
nykyaikaiset laitteet
JK Paintlinella on Ylijukkolantie 1:ssä toimivat tilat ja nykyaikaiset laitteet. Käytössä ovat
muun muassa korinoikaisupenkki sekä mittalaitteet ja ilmastointilaitteenhuoltoyksikkö.
Automaalaamosta löytyvät
uudenaikaiset laitteistot ja laadukkaat maalaustuotteet varmistavat laadukkaan työn ja lopputuloksen.
”Meillä on tiloja kaikkiaan
1400 neliötä ja kaikki laitteet,
joita nykyaikaisessa vauriokorjaamossa ja automaalaamossa
tarvitaan. Meillä on myös hyvät raskaan kaluston maalaustilat, jotka mahdollistavat yritysasiakkaiden palvelemisen.”
JK Paintlinella on monipuolinen asiakaskunta: yksityisiä autoilijoita ja yrityksiä.
”Suurin osa asiakkaista on
Rovaniemeltä ja lähialueelta,
mutta kyllä tänne tullaan kauempaakin, Ruotsista ja Norjasta saakka.”
JK Paintline Oy aloitti toimintansa viime syyskuussa. Kun suuri osa entisen
yrityksen työntekijöistä jatkoi JK Paintlinessa, yrityksessä on paljon kokemusta ja osaamista. Yrityksessä työskentelee seitsemän autopeltiseppää
ja maalaria
Joustavaa
kolarikorjaustoimintaa
Jouni Kallonen kertoo, että
kolarikorjaukset pyritään tekemään asiakkaille mahdollisimman vaivattomiksi hoitaa.
”Asiakkaan ei oikeastaan tarvitse huolehtia muusta kuin vahinkoilmoituksen tekemisestä
vakuutusyhtiölle, me hoidamme asiat eteenpäin. Vakuutusyhtiö ohjaa tai asiakas tulee oma-
aloitteisesti korjaamollemme.
Olemme vakuutusyhtiöiden valtuuttama vahinkotarkastaja. Me
tarkastamme vauriot ja teemme
laskelman korjauskustannuksista. Dokumentit valokuvineen lähetetään vakuutusyhtiön hyväksyttäväksi.
Asiakkaiden kannalta tämä
on joustava ja järkevä toimintatapa: yhdellä käynnillä voi hoitaa
koko korjausprosessin järjeste-
lyt. Yleensä samassa yhteydessä
varataan myös korjausaika. Asiakas tuo auton korjattavaksi ja
hakee sen kunnostettuna pois.
Kun hoidamme myös maalaustyöt, asiakkaat saavat kaikki tarvitsemansa palvelut samasta paikasta, nopeasti ja vaivattomasti. Olen myös käyttänyt asiakkaiden autoja katsastuksessa,
jos sellaista on tarvittu”, kertoo
Janne Kallonen.
Louen Monitoimi Oy on metallipuolen moniosaaja
• konepajatyöt ja teräsrakenteet ammattitaidolla
Louen Monitoimi Oy on nimensä mukaan monialayritys, jonka päätoimialueet ovat nyt konepajatoiminta ja teräsrakenteitten valmistus, korjaustyöt ja huolto sekä autojen korjaukset ja huolto. Louen
Monitoimi Oy:n kotipaikka on Tervolassa. Toimimme Lapin Marmorin entisessä kiinteistössä Tervolan Louella. Yritys on perustettu
marraskuussa 2011. Minulla on täällä mainiot tilat ja työvälineet,
joille olen keksinyt mononlaista käyttöä. Lämmintä tilaa on puolitoistatuhatta neliömetriä ja lisäksi toimistotilaa noin 400 neliötä,
Louen Monitoimi Oy:stä kerrottiin
M
eillä on ollut onni saada
monialayritykseeni neljä työntekijää, joilla ei peukalo ole missään vaiheessa keskellä kämmentä. Noitten päätoimialojen
lisäksi teemme muun muassa
mittatilaustyönä kaivinkoneen
kauhoja. Yksi työsektorimme
on aliurakointi. Muun muassa
SMA-Mineral Oy:n kalkkitehtaalla olemme kunnossapito ja
huoltotöissä. Meillä on myös
korkeapaineruisku, jolla teem-
me hiekkapuhallus ja maalausurakoita. Piipun pellitykset ja
räystäskourujen teko kuuluvat
myös meidän yrityksen osaamisalueeseen.
Autojen korjausta,
peltityöt
”Teemme myös autojen
huolto- ja korjaustöitä. Teemme perushuollot ja korjaukset
kaikkiin merkkeihin. Tarvittaessa ammattitaitoa löytyy myös
peltitöihin”, yrityksestä kerrottiin.
Yhteystiedot:
Nelostie 2173 B,
95340 Loue
[email protected]
Laite-, kone- ja traktorihuolto
Jarmo Järnfors
puh: 040 0369 952
[email protected]
Myynti /Huoltotilaukset
Autohuolto
Timo Peura
puh: 050 4395 328
[email protected]
36 YRITYSMAAILMA
Polar-Automaalaus Heikki Toppala Oy
P
Polar-automaalauksen toiminnan laadun takeena on ammattitaito sekä korkeatasoinen ja uudenaikainen kone- ja
laitekanta. Heikki Toppala valmistelee maalausta.
kokenut ja ammattitaitoinen kolarikorjaamo ja automaalaamo Torniossa
tä kolarikorjaustyöt ovat viime
vuosina lisääntyneet.
”Kolarin sattuessa autoilijat
tekevät vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle ja he voivat päättää missä auto korjataan. Kolarikorjauksissa teemme yhteistyötä kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa; Teemme vahinkotarkastuksista CABAS-ohjelmalla
ja lähetämme dokumentit valokuvineen vakuutusyhtiölle. Kun
saamme vakuutusyhtiön hyväksynnän, teemme tarvittavat korjaukset ja maalaukset mahdollisimman joustavasti. Autot eivät
jää suotta seisomaan, ne saadaan
nopeasti liikenteeseen.”
Polar-automaalaus antaa kolarikorjauksille kahden vuoden
takuun.
”Asiakkaat voivat luottaa siihen, että kolarikorjaukset tehdään laadukkaasti ja pätevästi.”
olar-automaalaus Oy on
Torniossa toimiva kokenut ja ammattitaitoinen
yritys, joka tekee kaikki korjaus- ja maalaustyöt vuosikymmenien kokemuksella, nykyaikaisilla työkaluilla ja menetelmillä.
Yrityksen palveluihin kuuluvat mm. henkilö- ja pakettiautojen maalaukset, korikorjaukset,
peltikorjaukset, korin elektroniset mittaukset, muovikorjaukset,
hitsaustyöt ja tuulilasikorjaukset.
Uudenaikainen
kone ja laitekanta
Polar-automaalauksen toiminnan laadun takeena on ammattitaito sekä korkeatasoinen
ja uudenaikainen kone- ja laitekanta.
Käytössä on mm. Spanesin
korinoikaisupenkki, Autorobotin elektroninen korin mittauslaite sekä Autorobotin pistehitsaus-,
alumiinihitsaus-, juotoshitsausja Mig-hitsausvarusteet.
”Olemme kokenut yritys, ja
meillä on ajanmukaiset laitteet.
Muutama vuosi sitten hankimme
maakaasukäyttöisen maalausuunin. Olimme silloin edelläkävijä,
vastaavia laitteita ei Lapissa ollut. Maakaasu-uunin etuja ovat
ympäristöystävällisyys, nope-
Joonas Yrjänheikki Hioo
vaurioajoneuvoa.
us, energiatehokkuus ja laadukas
työn jälki. Minkäänlaisia päästöjä sen käytöstä ei synny”, kertoo
yrittäjä Heikki Toppala.
”Maalaamme henkilö- ja pakettiautoja. Lisäksi teemme maalauksen alihankintatöitä Wetteri
Oy:lle ja Aine Oy:lle. Meillä on
kaksi maalauskammiota, joten
kapasiteettia riittää.
Käytämme vesiohenteisia
Standoxin ja Glasuritin maaleja. Molemmat ovat saksalaisia,
alan johtavien valmistajien tuotteita, joiden käytöstä meillä on
hyvät käytännön kokemukset.”
Kolarikorjaukset
joustavasti ja nopeasti
Heikki Toppala toteaa, et-
Suomen
kolarikorjaamoiden
liiton jäsen
Polar-automaalaus on Suomen kolarikorjaamoiden liiton
jäsen.
Liitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii eri paikkakunnilla sijaitsevien kolarikorjaukseen erikoistuneiden jäsenliikkeiden yhdyssiteenä ja valvoo
jäsentensä yleisiä ja yhteisiä
ammatillisia ja liiketaloudellisia etuja. Jäseninä on noin 220
yritystä, jotka ovat erikoistuneet
korikorjauksiin tai sen osa-alueisiin. Liitto järjestää kokouksia,
tiedotus-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kursseja ja
näyttelyitä.
”Saamme liiton kautta tuoreinta tietoa alan kehityksestä.
Liiton jäsenyys on myös asiakkaille tae siitä, että autokorjaamo toimii asianmukaisesti ja hoitaa hommansa pätevästi”, toteaa
Heikki Toppala.
Yrityksen toiminta
turvattu
tulevaisuudessakin
Heikki Toppalalla on lähes
35 vuoden kokemus autojen korjaustoiminnasta.
”Työ on edelleen pitkälle
käsityötä, tosin paljon siistimpää kuin aikoinaan ja nykyään
käytetään parempia apuvälineitä.
Materiaalit ja korirakenteet ovat
kehittyneet, autoihin on tullut
paljon erikoisteräksiä ja muita
uusia materiaaleja. Vaihdamme
paljon osakokonaisuuksia, koska turvakorien korjaamisessa ei
saa tehdä omia ratkaisuja. Ne on
tehtävä tehtaiden ja maahantuojien ohjeiden mukaisesti.”
Yrityksen toiminnassa on
mukana jo toinen sukupolvi.
”Poikani Hannu on koulutukseltaan Autopeltiseppä ja
työskentelee yrityksessä korikorjaajana / töiden vastaanottajana. Vaimoni Hannele hoitaa
yrityksen juoksevat asiat ja laskutuksen. Itse olen jo siirtynyt
vähitellen takaisin työntekijäksi. Yrityksen toiminta on turvattu tulevaisuudessakin.”
Tervolan Konepaja Oy
Markkinoiden tehokkaimmat PALLARI-kannonkäsittelylaitteet kaivinkoneisiin
Tervolan Konepaja Oy on Kemin ja Rovaniemen välimaastossa sijaitseva metallialan tuotteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Toimitusjohtajana on vuodesta 1987 lähtien toiminut Olli Pallari. Tervolan Konepaja-nimellä yritystoiminta on alkanut vuonna 1975. Yhtiön
päämerkkinä ovat PALLARI-kannonkäsittelylaitteet, joita on käytössä ympäri maailman.
ta metallirakente
t
o
u
v
it a
30
ammattitaidolla
• KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
• TERÄOSIEN VALMISTUS JA ASENNUS
- Suunnittelu asiakkaan toiveiden mukaan
- Valmistaminen asiakkaan piirustuksista
- Vanhojen rakenteiden kunnostaminen
- Täysin uudet rakenteet
- Asentaminen
Konepajantie 6, 95330 Tervola
Puhelin: 020 743 3070 • Fax: 016 435 141
[email protected].fi • www.tervolankonepaja.fi
-Asiakkaiden silmissä olemme saaneet luotettavan yhteistyökumppanin maineen monipuolisen konekantamme sekä motivoituneiden, ammattitaitoisten, pitkän kokemuksen
omaavien työntekijöidemme ansiosta. Toimintamme lähtökohta on auttaa asiakasta valmistukseen sekä suunnitteluun liittyvällä ydinosaamisellamme. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme niin että he voivat jatkossa
palvella omia asiakkaitaan yhä
paremmin. Keinoja siihen ovat
toimintamme joustavuus ja luotettavuus, Olli Pallari kertoo.
Monipuolisia korjaustöitä
raskaalle kalustolle
-Yrityksemme palvelee myös
maansiirto- ja metsäkoneurakoitsijoita monipuolisilla korjaustöillä. Vahvuuksiamme ovat
nopeus ja joustavuus, minkä ansiosta meille on vuosien mittaan
kertynyt laaja asiakaskunta urakoitsijoita. Panostamme myös
suunnitteluun, että asiakkaan
koneet saadaan toimimaan jatkossa entistä paremmin. Omia
tuotteitamme ovat mm. kannonkäsittelylaitteet, joiden kehittämisestä ja valmistamisesta yrityksellämme on pitkä kokemus:
Ensimmäinen Kantoharvesteri
tuotiin markkinoille jo vuonna
1971, Pallari kertoo.
Muut yhtiön valmistamat
laitteet ovat Kantoleikkuri PALLARI KL-110 ja uutuutena leikkaava ja mätästävä Kantoharvesteri PALLARI KHM-140.
-Uutta kantoharvesterissam-
me muihin harvestereihin nähden on sen monipuolisuus. Samalla laitteella hoituu myös kannon paloittelu ja mätästys.
PALLARI-tuoteperhe
-Nämä ovat kaivinkoneen
kauhan tilalle asennettavia lisälaitteita, joilla voi nostaa kannon ja paloitella sen. Kyseessä
on hydraulisesti toimiva laite,
jossa on kaksi irroituspiikkiä ja
niiden välissä terä. Laite puristaa
kannon haluttuun kokoon niin,
että se on puhdas kivistä, hiekasta ja savesta. Kivi ei ole niin
paha polttouunissa, mutta se vaikuttaa murskaajan työhön, jonka
tuotos pienenee kivesen kantomateriaalin myötä. Savi on yksi pahimpia partikkeleita, koska se muodostaa leijupetikattiloihin posliinilänttejä hiekan
päälle, jolloin kattila lopettaa
toimintansa. Leijupetikattilassa
ilmaa puhalletaan kattilan pohjasta hiekkapatsaan läpi ja palava
aine leijuu ilmassa ja palaa. Jos
siellä on paljon tukoksia hiekassa, ei kattila toimi oikealla tavalla. PALLARI:lla vältetään saven
ja kivien joutuminen uuniin, Pallari esittelee.
PALLARI:a on tarjolla kolmea eri kokoa ja viittä eri mallia. - Ta r j o l l a o n t u o t t e e t
12-16-tonnisiin ja 18-22-tonnisiin kaivinkoneisiin. Tarjolla on kahta eri kokoa ja neljää
eri laitetyyppiä. Kolme laitteista
on kannon nostoon tarkoitettuja laitteita, joista kaksi on pikakiinnitysmalleja ja yksi on tappi-
kiinnitteinen. Yksi malli on terminaalissa käytettävä tuote, jota
käytetään pelkästään esimerkiksi paperirullien ja kumirenkaiden paloitteluun.
PALLARI sopii kaikille
kannoille
-Laitteillamme pystytään
nostamaan myös männynkannot. Brasiliassa olimme nostamassa ja halkomassa erikoiskovan punaisen eukalyptuspuun
juuria. Se oli lujaa kuin kivi,
mutta silti niiden nosto ja pilkkominen onnistui laitteellamme.
Tähän mennessä kaikki kannot
ovat nousseet ja halkoutuneet,
Pallari vakuuttaa.
PALLARI-tuotteita myydään suoraan sekä jälleenmyyjien kautta. Tuotteita menee tällä hetkellä 15 maahan, käsittäen
Euroopan maat, Etelä- ja Pohjois-Amerikan, Australian, Indonesian, Kenian ja Venäjän. -Etelä-Euroopassa olisi paljonkin ostajia ja tarvetta, mutta
siellä on tällä hetkellä puutetta
investointivarallisuudesta. Etsimme parasta aikaa uusia maahantuojia eri puolilta maailman.
Laitteita käytetään Suomessa lähinnä energiakantojen kaivuuseen, muualla maailmassa laitetta
käytetään pääasiassa tonttien ja
teiden pohjien raivaamiseen. Tosin näin myös Ruuhka-Suomessa, koska kokonaisia ja puhdistamattomia kantoja on kallista
viedä kaatopaikalle, Pallari toteaa loppuun.
www.tervolankonepaja.fi
YRITYSMAAILMA 37
Veneiden helat ja kiinnityslenkit ovat
TMI Aarre Ylitalon erikoisosaamista
Aarre Ylitalo sai tarpeekseen eteläisestä
Suomesta konepajatöistä vieraan palveluksessa runsaat 43 vuotta sitten. ”Kyllähän
se taisi olla se luonne, joka toi minut tänne
pohjoiseen ja kotikonnuille Paakkolan kylään. Oma vapaus oli varmaan toinen syy.
Omasta autotallista kaikki alkoi tuolloin
1973. Ostin metallintyöstökoneen ja aloin
aliurakoimaan Terhi veneille muun muassa kiinnityslenkkejä”, Aarre Ylitalo kertasi yrityksen TMI Aarre Ylitalo alkumetrejä.
”N
äitten vuosien saatossa toiminta on pysynyt suunnilleen samoissa uomissa. Toki tuo autotalli on muuttunut isompiin
tuotantotiloihin. Minulla on nyt kaksikin
itserakentamaani hallia täällä Tervolassa ja tuotantotilat ovat nyt hyvät. Terhi
veneitten rinnalla olen urakoinut useille
muillekin veneyritykselle ympäri Suomea. Välillä on joku jäänyt pois, mutta tilalle on tullut uusia”, Aarre Ylitalo kertoi.
Myös purjeveneisiin
erilaisia metalliosia
”Purjeveneitten kiillotetut pintahelat
on nyt ollut yksi merkittävä lisä tuotantoomme. Teemme myös muita pienimuotoisia osia metalliteollisuudelle. Teemme
kaikki manuaalisilla koneilla, joten jäljen näkee heti. Pintakäsittely onkin mi-
nun vahvuus hitsaustöiden lisäksi. Monesti työ on käsityötä toki konetta apuna käyttäen. Veneilijäthän ovat tarkkoja
osien loistokkuudesta”, Ylitalo naurahti.
Yksin työskennellessä
tietää, mitä tekee
”Hyvin suurelta osin olen työskennellyt yksin. Kiireisimpinä aikoina olen
käyttänyt vuokratyövoimaa. Uskon, että pitkä kokemukseni ja sitä myötä ammattitaitoni on aina poikinut sen verran
tilauksia, että leipää on riittänyt”, Aarre
Ylitalo totesi lopuksi. Yhteystiedot
T:MI AARRE YLITALO
Käyntiosoite: Raatikantie 3,
PAAKKOLA
Puhelin: 0400 695 041
Napapiirin autopurkamo ja -huolto
tuo luovia ideoita autoalalle
Rovaniemen Teollisuuskylässä on aloittanut toimintansa maamme tiettävästi ainoa autopurkamo, jossa uusia ja käytettyjä osia asennetaan myös paikalleen. Lisäksi Napapiirin autopurkamo
ja -huolto Oy on ottanut sosiaalisen median ja verkkomyynnin haltuunsa koko alansa edelläkävijänä. Yrityksen markkina-alueena onkin koko Suomi.
”Kaivinkoneyrittäjänä minulla työt vähenivät kohti talvea niin paljon, että jotakin piti keksiä. Olen ollut autojen parissa pienestä pojasta lähtien ja
kouluttautunutkin automekaanikoksi. Autopurkamo on ollut
minun idea vuosia, missä korjataan myös autoja ja käytetyt osat asennetaan paikalleen.
Laitoin ostoilmoituksen toriin,
”ostamme korjaamokalustoa”,
niin Ounasautosta minulle tarjottiin kaikki koneet ostettaviksi. Päästiin siellä kauppoihin koneista ja laitteista. Matti Muranen oli asentajana Ounasautossa
josta sen palkkasin minulle töihin. Meillä on täällä Vasaratiellä nyt lämmintä vuokrattua tilaa
240 neliömetriä ja saman verran kylmää tilaa. Piha-alueella
odottaa tälläkin hetkellä noin
parisataa henkilö- ja pakettiautoa. Meillähän Murasen Matin
kanssa on selvä työnjako, minä
puran ja Matti huoltaa ja korjaa
”, toimitusjohtaja Jani Engelberg
kertasi hieman Napapiirin autopurkamo ja -huolto Oy:n alkumetrejä.
Yritys rekisteriin vuosi
sitten huhtikuussa
Ennen viime kevättä Janin
työuralle on mahtunut paljon.
Yrittäjänä Jani toimi pääkaupunkiseudulla jo parikymppisenä.
Palkkatyötä mies ehti tehdä automekaanikkona sekä kaivosammattilaisena muun muassa Kit-
laaja”, Jani Engelberg toteaa.
tilässä ja Pahtavaarassa. Viimeisimpänä palkkatyönään Jani Engelberg ajoi Rovaniemen
kaupungille maansiirtokoneita.
Työt loppuivat viime jouluna.
Purkuosat voi myös
asentaa paikoilleen
”Olen korjannut autoja ja
myynyt aina pois nurkkiin pyörimään jääneet osat. Ihmiset ovat
kyselleet minulta, että kuka laittaisi käytetyt osat myös paikalleen. Tästä ajatus syntyi. Kaksi
kärpästä voi lyödä samalla iskulla”, Jani toteaa. Rovaniemen
Kehitys lämpeni myös ajatukselle ja pyörät lähtivät pyörimään
vauhdilla.
Vuosi on
ollut lupaava
”Kaikki tahot ovat ottaneet
ideani hyvin vastaan ja antaneet positiivista palautetta. Pitkät työpäivät ovat tulleet tutuiksi ja kotoa käsinkin joutuu aina
puhelimeen vastaamaan, mutta
omaan pussiinhan ne rahat kui-
tenkin aina tulevat. Facebook on
meille tärkeä työväline. Aina kun
purkamolle tuodaan uusi auto,
kuvaan sen ja päivitän tiedot nettiin. Facebookissa kilpailijoita ei
juuri näy, joten markkina-alue on
Panostan myös
nettinäkyvyyteen
”Meillä ovat valmistuneet
Napapiirin autopurkamon uuden ajan nettisivut, jonka ansiosta asiakas löytää meidät esimerkiksi kirjoittamalla hakusanaksi etsimänsä varaosan numerosarjan. Jos meiltä löytyy tuo
osa, asiakas osaa ottaa meihin
yhteyttä. Sivut ovat olleet kovalla käytöllä ja käyttö näyttää
kuukausittain lisääntyvän. Klikkauksia sivuille on jo noin 1500
kertaa kuukaudessa.
Pyrimme hyödyntämään kaiken, mitä meille tuodaan. Käyttökelpoisen tavaran kierrätämme
ja loput viemme yhteistyökumppanillemme Lapin Metallikier-
rätykseen.
”KIerrätys on minulle erittäin
tärkeää. pikkuhiljaa alamme lajitella myös metallit. Kaikki nesteet ja ongelmajätteet lajittelemme huolellisesti ja toimitamme
oikeille käsittelijöille. Nyt me
olemme myös virallinen katalysaattorien kierrätyspiste joten ostamme myös katalysaattorit. Yhteistyökumppani Lapin
metallikierrätys noutaa metallit
meiltä ja jatko käsittelevät eteenpäin. Teemme mielellään paikallisten kanssa yhteistyötä kuten
myös toisten purkamojen kanssa. Ainakin Lapin Auto-osa Juhani Kunnari on ihan hyvin ottanut meidät vastaan. Ostamme
myös puolin ja toisin osia ja se
on minusta hienoa”, Jani Engelberg toteaa.
MUISTATHAN
Meiltä huolto- ja korjaamopalvelut
kaikkiin merkkeihin!
Huollon ajaksi sijaisauto veloituksetta.
Meiltä myös uudet
Hankook - renkaat ja
tietenkin purkuosat
paikalleen asennettuna.
Tervetuloa!
Olemme myös Facebookissa,
käy tykkäämässä.
MEILTÄ SAAT LAADUKKAAT JA
EDULLISET PURKUOSAT SEKÄ
UUDET TARVIKEOSAT.
YHTEYSTIEDOT:
PURKAMO 0400 918 378
HUOLTO 0400 918 379
Vasaratie 7, 96320 ROVANIEMI
[email protected]
[email protected]
www.napapiirinautopurkamo.fi
38 YRITYSMAAILMA
Rieskapaikasta Tervolan Koivussa
kokonaisvaltaista palvelua
• tule maistelemaan lähes 100 -vuotiasta perinnerieskaa
Jos haluat maistella maukasta ja perinteikästä rieskaa, niin
sinun pitää ottaa suunnaksi Tervola Koivu Kemin ja Rovaniemen puolessa välissä. Täällä teitä palvelee Rieskapaikka ja Räihän Leipomo ja lepopaikatkin
löytyvät makeitten lounaitten
päälle. Rieska on ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään
ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin
yleensä lisätään vehnää sitkon
aikaansaamiseksi. ”Ensimmäiset Räihän ohrarieskat leivottiin
jo 1927 ja Rieskapaikan yhteydessä toimiva nykyinen Räihän
leipomo on perustettu vuonna
1963. Isoisäni Aarne Räihä perusti leipomon ja sitä jatkoi isäni
Olli Räihä”, nykyinen kolmannen polven Räihä, Sauli Räihä,
valotti hieman Rieskapaikan
taustoja. Sauli Räihä tuli Rieskapaikan isännäksi samaan ai-
kaan, kun euro tuli valuutaksi
1992. Rieskapaikka työllistää
kymmenkunta työntekijää.
Rieskapaikassa on tarjolla tänä päivänä muun muassa lounasbuffet jokaisena arkipäivänä ja
tarvittaessa ja tilauksesta myös
viikonloppuisin. ”Meillä oli välillä tämä toiminta poissa, mutta
katsoimme sen kuitenkin välttämättömäksi palvelumuodoksi sekä paikallisille että ennen
kaikkea matkailijoille. Lounaassa on kaksi vaihtoehtoa ja lisäksi keitto kaikkine lisukkeineen.
Pieneen nälkään meillä on lisäksi viime vuonna avattu Scanburger. Leipomostamme asiakas saa
rieskojen lisäksi tietenkin monenlaista leipää ja tuoreita leivonnaisia myös kotiin vietäväksi ja tilauskonditoriasta voi tilata
kaiken tarvitsemasi esimerkiksi juhliin ja erilaisiin tilaisuuksiin”, Sauli Räihä kertoi.
Tasokasta
mökkimajoitusta
Saunalliset mökit on peruskorjattu vuonna 2007. Majoituspaikkoja on parillekymmenelle
hengelle 4-5 hengen mökeissä.
Saunan lisäksi mökeissä on saniteettitilat, minikeittiö mikroineen, jääkaappeineen, televisioineen ja kahvinkeittimineen.
merkiksi Räihän Rieskaa, ruokaleipiä, pullapitkoja ja kahvileiplusmark
Kahvila-Ravintola
Tarjoamme aina tuoreen kahvin talon omien leivonnaisten
kera. Leipomomyymälästä voi
ostaa kotiin viemisiä kuten esi-
Nelostie 3312
95355 Koivu
Puh. 016 439 221
Email: [email protected]
www.rieskapaikka.fi
piä. Ravintolassa on A-oikeudet
ja kesäisin aurinkoinen terassi.
Ravintolassa on 100 asiakaspaikkaa, joten suurempienkin tilaisuuksien järjestäminen
onnistuu. Keittiömme ammattitaitoinen henkilökunta valmistaa kaiken tarvittavan juhliisi ja
leipomon konditoriamestarit tekevät upeita kakkuja esimerkiksi
häihin, hautajaisiin tai yrityksen
juhlaan. Järjestämme myös ryhmille ruoka-, kahvi- ja aamupalatarjoilun. Ilmoitathan ryhmästäsi etukäteen niin voimme sopia
kaikki yksityiskohdat toiveidenne mukaan ja pysähdys sujuu onnistuneesti.
Ranua toimii virkistysja kokouspaikkana
ympäri vuoden!
Lomakylä Gulo Gulon majoitustilat yhdessä Ranuan eläinpuiston uudistuneiden
kokoustilojen ja muiden ohjelmapalvelujen kanssa antavat uudella tavalla
virikkeellisen ja laadukkaan ympäristön kokouksen pitoon.
OTA YHTEYTTÄ JA
PYYDÄ TARJOUS!
[email protected]
p: 016 355 1001
www.ranuazoo.com • www.gulo.fi • www.wildlifesafaris.fi
YRITYSMAAILMA 39
Remonttia Roppaan hyvinvointiohjelmasta
uusi elämäntapa!
”Miten sitä jaksaisi paremmin pitkän työpäivän? Tulee tuota kahviakin
juotua ihan liikaa, kun meinaa veto loppua. Jotain pitäis alkaa tehdä!”
Tämän tyyppisten pohdintojen päätteeksi Värisilmä PRO asiakkaat ja myyjät tarttuivat hyvinvointiohjelman haasteeseen ja lähtivät kirjaimellisesti remontoimaan roppaamaansa Santasport
Lapin Urheiluopiston hyvinvointivalmentaja Johanna Alpin ja liikunnanohjaaja Maaret Pitkäsen johdolla. Luvassa ei ollut mitään pientä pintaremonttia vaan kokonaisvaltainen kehonkatsastus ja huolto. Tavoitteeksi asetettiin,
että osallistujien motivaatiota liikkumiseen ja hyvästä olosta huolehtimiseen
viilataan ja ruuvataan sille mallille, että
he huomaavat, miten liikunta ja terveelliset elämäntavat aidosti auttavat jaksamaan paremmin sekä työssä että arjessa.
Hyvinvointiohjelma käynnistyi jokaisen osallistujan henkilökohtaisella
kuntotestauksella eli kunnon katsastuksella. Kuntotestaus suoritetaan myös
ohjelman päättyessä. Polkupyöräergometritesteillä kartoitettiin sydän- ja verenkiertoelimistön tilanne ja testien perusteella osallistujat saivat omat henkilökohtaiset sykealueensa kestävyysharjoitteluun. Kehonkoostumusmittaus
kertoo mm. lihas- ja rasvamassan suhteen, viskeraalisen rasvan määrän sekä
perusaineenvaihdunnan. Kehonkoostumusmittausta käytetään myös osana ravintovalmennusta. Testit antavat mahdollisuuden tutustua osallistujiin tarkemmin, jolloin myös ohjaaminen on
henkilökohtaisempaa.
CrossFitistä Zumbaan
Remonttia Roppaan Hyvinvointiohjelma starttasi lokakuussa 2014 ja
kahdeksan kuukauden aikana osallistujaryhmä kokoontuu viikoittain tiistaitreeneihin sekä kerran kuussa 6h
mittaisiin lähipäiviin. Tiistaitreeneissä
ryhmä kokoontuu hikoilemaan ja pysymään hyvässä vireessä. Osallistujat
ovat päässeet testaamaan liikuntamuotoja, joita eivät ole koskaan aiemmin
kokeilleet. Tällaisia ovat mm. lumikenkäily, CrossFit tai Zumba. Zumbatunnille ryhmä taisi eksyä aikataulusekaannusten johdosta vähän vahingossa,
mutta kokemus oli ”remonttireiskoille”
hyvä ja olipa seuraavalla Zumbatunnilla ennätysmäärä osallistujia, kun sana
oli kiirinyt, että siellä miehiäkin nykyään käy.. Muita viikkotreenien liikuntamuotoja ovat kahvakuulatunnit, kuntonyrkkeily, spinning, sulkapallo ja hiihto.
Liikuntaosioiden toteutuksessa korostetaan opastusta eri harjoitteiden oikeisiin
tekniikoihin sekä fyysisen kunnon eri
osa-alueiden harjoittamiseen. Ounasvaaran metsäinen ympäristö on omiaan luonnon keskellä hyvällä fiiliksellä liikkumiseen.
Ravinto- ja
hyvinvointivalmennusta
Lähipäivät kerran kuussa sisältävät
hyvinvointi- ja ravintovalmennusta sekä
muita asiantuntijaluentoja liittyen mm.
selän hyvinvointiin sekä ergonomia-asioihin. Ravintovalmennus aloitettiin perusasioista, osallistujat pitivät kirjaa vedenjuomisestaan ja saivat hyödyllisiä
vinkkejä ruokailutottumuksiinsa koskien ruokailujen annoskokoja, ateriarytmejä ja ravinnon laatua. Lähijaksoilla
Ryhmä pitää pinnalla.
päivän ohjelmaan kuuluvat aamupala ja
lounas, jolloin osallistujat saavat käytännön perehdytystä ravinto- ja ruokailutottumuksiin liittyviin kysymyksiin.
Toteutettiinpa ryhmässä myös Smoothie
haaste, kun osallistujat tekivät kotonaan
omalla reseptillään Smoothien ja ryhmä
äänesti parhaan reseptin.
Ryhmässä on voimaa
Ryhmässä tekemisen sosiaalinen
ulottuvuus ja ryhmäpaine on koettu
osallistujien keskuudessa merkittävänä motivoijana liikkumiseen ja itsensä
likoon laittamiseen. Ryhmä luo läsnä-
olovelvoitetta, jos vaikka välillä meinaa laiskottaa. Ryhmässä liikkumisen
ilo, uusien lajien kokeilu ja elämykset
on tärkeää jakaa porukalla. Ryhmästä
saa myös tukea ja tsemppausta suorituksiinsa.
Huikeita tuloksia!
Hyvinvointiohjelman osallistujien keskuudessa on tehty upeaa tulosta
ja kunnon kohotessa työssä ja arjessa
jaksaminen on parantunut merkittävästi.
Häikäisevimmät tulokset ovat näkyviä:
osa on pystynyt pudottamaan painoaan
jopa 20-30kg! Osallistujista huokuu hy-
vä olo ja tyytyväisyys. Itsensä haastaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ovat
luoneet pohjan aivan uudelle elämäntavalle. Osa on innostunut herättämään
henkiin vanhat harrastuksensa ja osallistui jopa Napapiirin hiihtoon. Kesän
aikana ryhmä on päättänyt kokoontua
itsenäisesti liikkumaan ja ylläpitämään
saavutettua hyvää kuntoa.
Kiitos Värisilmä PRO asiakkaat ja
myyjät ryhmälle, teette työstämme merkityksellistä!
Teksti: Sini Yli-Suvanto
Kuvat: Johanna Alppi, Maaret Pitkänen
Lapin Urheiluopisto
Hikeä pukkaa!
SKANNAA KUNTOSI &
VIRKISTY VAARALLA
Metsästä voimaa, vaaralta vireyttä.
Hyvinvointipäivät sisältää leppoisaa luonnossa
liikkumista ja henkisten voimavarojen vahvistamista, sekä
sykeliikuntaa omaa kehoa kuunnellen. Kurssilla mitataan
kehonkoostumus ja kartoitetaan kestävyyskunnon tilanne
polkupyöräergometritestillä. Loistava tilaisuus rentoutua
ja saada samalla tärkeää tietoa oman kehon kunnosta!
VARAUKSET: [email protected] / 020 798 4222 / santasport.fi/tyohyvinvointi
40 YRITYSMAAILMA
www.sievishop.fi
mm. teräksen sekä
ruostumattoman teräksen
metallituotteita ym.
Sievi - vapaa-aika | Sievi - turvajalkineet | Sievi - ammattijalkineet
T:mi
Aarre Ylitalo
Raatikantie 3, 95300 Tervola
Puh. 0400-695 041
[email protected]
Sievi Roller + S3
Sievi Spider 5+ S1
Sievi Planar 1
Toimituskulut 0€!
Klikkaa ostoksille!
a
o
k
E
!
n
e
e
k
r
A
Marraskuussa 2015
siirrytään Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa
jä�eenpol�oon!
Perinteisissä sekajäteas�ossa kerätään jatkossa
pol�okelpoista jäte�ä. Tutustu pol�okelpoisen
jä�een ja kaatopaikkajä�een laji�eluohjeisiin
hyvissä ajoin ennen muutosta!
Kuusiselän kaatopaikka
avoinna ark. klo 9-15
puh. 0207 120 231
Alakorkalon jäteasema
avoinna ark. klo 7-17
puh. 0207 120 232
Toimisto
Betoni�e 3, 96320 Rovaniemi
asiakaspalvelu puh. 0207 120 230
yritysten jäteneuvonta 0207 120 237
numerot palvelevat ark. klo 9-15
Pankki palveluksessasi,
kaikissa asioissa
ja kaikkialla.
Ranuan jäteasema
avoinna kesäkaudella viikot 18-39 ma
klo 13–16,
to klo 13–18 ja la klo 11–14
Talvikaudella viikot 40-17
ma klo 13–16 ja la klo 11–14
puh. 0400 698 042
Pellon jäteasema
avoinna kesäkaudella viikot 18-39
joka viikko: la klo 11–13 ja � klo 16–19,
talvikaudella viikot 40-17 parillisina
viikkoina la klo 11–13
puh. 040 539 6179
NAPAPIIRIN RESIDUUM OY
www.residuum.fi neuvonta@residuum.fi
Y
r
i
ty
k
s
e
nOP
v
e
r
k
k
o
p
a
l
v
e
l
uo
nn
i
i
nk
äte
v
äk
u
i
nm
o
d
e
r
n
ip
a
n
k
k
i
p
a
l
v
e
l
uv
a
i
nv
o
io
l
l
a
.
Y
h
d
e
l
l
äk
i
r
ja
u
tu
m
i
s
e
l
l
ah
o
i
d
a
ts
e
k
äo
m
a
te
ttä y
r
i
ty
k
s
e
s
ia
s
i
a
t.V
o
i
ta
n
ta
a
k
äy
ttö
o
i
k
e
u
d
e
tu
s
e
a
m
m
a
l
l
eh
e
n
k
i
l
ö
l
l
ejam
äär
i
te
l
l
äk
u
n
k
i
no
i
k
e
u
d
e
te
r
i
k
s
e
e
n
.J
am
i
k
ä
p
a
r
a
s
ta
,p
a
l
v
e
l
uto
i
m
i
is
i
e
l
l
äm
i
s
s
äs
i
n
äk
i
n
,s
e
k
äv
e
r
k
o
s
s
ae
ttä m
o
b
i
i
l
i
s
ti
.So
i
ta0100
05151*ta
iv
i
e
r
a
i
l
eo
s
o
i
tte
e
s
s
ao
p
.
fi/
y
r
i
ty
s
p
a
l
v
e
l
u
*
M
a
–
p
ek
l
o9
–
1
6
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.