Kuntotestauspäivät 2015 - Liikuntatieteellinen Seura
Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja Lasten ja nuorten toiminta‐ ja suorituskyvyn arviointi sekä mittaaminen XXVII Kuntotestauspäivät 19.–20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja Yhteistyössä: 1 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja Kuntotestausvaliokunta Kuntotestausvaliokunta toimii Liikuntatieteellisen Seuran asiantuntijaelimenä, jonka Seuran hallitus nimeää vuosittain. Valiokunnan ja LTS:n yhteistyöllä luodaan uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille sekä toi‐ mitaan alan aktiivisena mielipiteen muodostajana ja keskustelijana. Valiokunta toimii samalla myös vuosit‐ taisten Kuntotestauspäivien suunnittelutyöryhmänä. Valiokunnan kokoonpano 2014‐2015 Juha Ahtiainen pj. LitT, yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitos Piia Kaikkonen LitM, testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema Sami Kalaja LitT, Johtaja Kilpa‐ ja huippu‐urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Jussi Mikkola LitM, urheilututkija, urheilufysiologian asiantuntija Kilpa‐ ja huippu‐urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Juha Peltonen LitT, dosentti, tutkimusjohtaja Helsingin Urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö ja Liikuntalääketieteen yksikkö, Kliininen laitos, Helsingin yliopisto Marjo Rinne TtT, tutkija UKK‐instituutti, Tampere Jonne Kamsula siht. LitM, koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura 2 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja SISÄLLYS TORSTAI 19.3. OPS2016 ja Move! ‐fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä ................................................................................. 4 Sami Kalaja Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena ......................................................................... 5 Marke Hietanen‐Peltola Valtion liikuntaneuvosto arvioimassa lasten ja nuorten liikuntaa .............................................................................. 11 Minna Paajanen Move! työkaluna kouluterveydenhuollossa ................................................................................................................ 12 Anne Ylönen Move! – koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittariston kehittäminen ................................................................... 13 Arja Sääkslahti Move! – näkökulma käytännön toteutuksesta ja viitearvot ....................................................................................... 19 Laura Joensuu Move! – tietoa, tukea ja motivointia – kokemuksia kentältä ..................................................................................... 21 Heli Soosalu ja Catharina Siiskonen Move! – laadun varmistus arvioinnissa ........................................................................................................................ 22 Marjo Rinne Move! ‐demonstraatiot ................................................................................................................................................ 24 PERJANTAI 20.3. Kasva Urheilijaksi ‐testit ja verkkopalvelu ................................................................................................................... 25 Laura Tast Kasva urheilijaksi urheiluakatemiassa ......................................................................................................................... 26 Simo Tarvonen ja Mika Saari KTK‐testi – mittaa oma taitoälykkyytesi ...................................................................................................................... 29 Sami Kalaja KTK‐testi – käytännön kokemukset Kisakalliossa ........................................................................................................ 30 Mika Valavuori Recommendations for Evaluation of muscular strength with Children and Adolescents .......................................... 31 David G. Behm Nuoren urheilijan terveystarkastukset ja erot biologisessa iässä ............................................................................... 32 Jari Parkkari Kasvavien urheilijoiden rasitusvammat ....................................................................................................................... 40 Stefan von Knorring Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta ................................................... 41 Lauri Alanko Nuorten urheilijoiden tuki‐ ja liikuntaelinten testaus – toiminnallisia merkkejä mahdollisista ongelmista ............. 45 Juha Koskela POSTERIT ........................................................................................................................................................................ 46 3 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja OPS2016 JA MOVE! ‐FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Sami Kalaja 4 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja LAAJAT TERVEYSTARKASTUKSET OPPILAAN JA PERHEEN HYVINVOINNIN TUKENA Marke Hietanen‐Peltola 5 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 6 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 7 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 8 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 9 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 10 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja VALTION LIIKUNTANEUVOSTO ARVIOIMASSA LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAA Minna Paajanen 11 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! TYÖKALUNA KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Anne Ylönen Kouluterveydenhuoltoa ohjaavat mm. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (mm. työ‐ ja toimintakyvyn edistä‐ minen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen, kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM, 2006), joka sisäl‐ tää koululaisen ja hänen perheensä, kouluyhteisön, kouluterveydenhuollon henkilöstön ja hallinnon näkö‐ kulmat sekä mm. suosituksia henkilöstömääristä. Oppilashuoltolain (1287/2013) mukaan kouluterveydenhuollon tulee edistää ja seurata oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistää ja seurata opiskelijoiden ter‐ vettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä ohjata hoitoon ja tutkimuksiin. Kouluterveydenhoitajan tulee olla tavoitetta‐ vissa virka‐aikana saman päivän aikana. Neuvola‐, koulu‐ja opiskeluterveydenhuollon asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että oppi‐ laiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmal‐ lisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuol‐ lossa. Suomen Terveydenhoitajaliitto teki 1/2015 MOVE!‐kyselyn kouluterveydenhoitajille. Vastauksia saatiin 7/15 terveydenhoitajayhdistyksestä, mm. Uudeltamaalta, Pohjois‐Savosta, Etelä‐Savosta, Varsinais‐Suo‐ mesta ja Satakunnasta. Vastausten mukaan MOVE!‐menetelmä on käytössä ainakin Espoossa, Naantalissa ja Jyväskylässä. Monelle vastaajalle MOVE! on vieras menetelmä ja useimmilla oli vain vähän kokemuksia menetelmästä. Toisaalta kiinnostusta ja suunnitelmia käyttöönotolle on. MOVE! on hyvä menetelmä terveydenhoitajan työhön; lii‐ kunta on keskeinen hyvinvoinnin osa‐alue ja terveyden edistämisen teema, menetelmällä tavoitetaan koko ikäluokka, menetelmä antaa faktaa fyysisestä toimintakyvystä niin yksilö‐ kuin ikäluokkatasolla, menetelmä on hyvä puheeksi ottamisen väline ja sen kautta voi antaa henkilökohtaisen palautteen. Toimintakyvyllä ja sen parantamisella on selkeä yhteys ylipainon ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. MOVE!‐yhteistyön hyötyjä voivat olla toimintakyvyn ja liikunnan puheeksi ottaminen niin oppilaan kuin van‐ hempien kanssa, matalan kynnyksen liikuntaryhmät esim. koulupäivän jälkeen, lapsen ja nuoren vahvuuk‐ sien sekä koulun yhteisöllisyyden tukeminen. Toisaalta MOVE!‐menetelmän käyttö asettaa myös monia haasteita; mittaustulosten läpikäyminen ja kirjaa‐ minen vie aikaa, yhteistyökäytänteistä tulee sopia koulussa, on pohdittava, miten MOVE! voi motivoida lap‐ sia ja nuoria, vaikutukset itsetuntoon sekä ovatko laajat tarkastukset 5. ja 8. luokalla oikea ajankohta mit‐ tauksille ja puheeksi ottamiselle. Haasteita terveydenhoitajan näkökulmasta ovat passiiviset lapset ja nuoret, koulun yhteistyökäytännöt, re‐ surssit sekä perheiden hyvinvointi ja edellytykset yhteistyölle. 12 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! – KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN Arja Sääkslahti http://www.edu.fi/move/move‐mittaus/mittausten_kulku 13 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 14 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 15 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 16 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 17 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 18 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! – NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESTA JA VIITEARVOT Laura Joensuu 19 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 20 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! – TIETOA, TUKEA JA MOTIVOINTIA – KOKEMUKSIA KENTÄLTÄ Heli Soosalu ja Catharina Siiskonen 1. HYÖKKÄLÄN KOULU Hyökkälän koulu on yhtenäiskoulu (0‐9 lk) Tuusulassa. Koulussa on 642 oppilasta. 2. MOVE! HYÖKKÄLÄSSÄ 3. MOVE! HYÖKKÄLÄN TERVEYDENHUOLLOSSA 4. MITÄ MOVEN! JÄLKEEN? 21 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! – LAADUN VARMISTUS ARVIOINNISSA Marjo Rinne Fyysisen toimintakyvyn objektiivisella mittaamisella on tarkoitus tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä yksilötasolla. Mittauksista saatu yksilöllinen tulos voidaan suhteuttaa samanikäiseen kohde‐ ryhmään tai väestöön. Usein tarkoituksena on selvittää mahdollisia yksilön toimintakyvyn vahvuuksia, ra‐ joitteita tai vajavuuksia sekä niitä ennustavia tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kohentaa tarvittaessa sopivia toimenpiteitä. Tällaisiin tarkoituksiin valittavien mittareiden tulee olla luotettavia ja päteviä. Pätevyys eli validiteetti (vali‐ dity) vastaa kysymykseen: mittaako mittari juuri sitä tutkittavan ilmiötä tai ominaisuutta, mitä sen on tar‐ koituskin mitata. Monet mittausmenetelmät voivat olla hyvinkin kulttuurisidonnaisia. Pätevän mittarin yh‐ tenä ominaisuutena on toisaalta hyvä erottelu‐ ja ennustekyky. Mittarin pätevyyttä on aina selvitettävä suunnitellussa käyttötarkoituksessa ja sellaisella kohderyhmällä, jolla sitä on tarkoitus käyttää. Tähän Move! –hankkeessa on tehty laaja pohjatyö. Toinen tärkeä mittarin ominaisuus on toistettavuus, varsinkin jos mittaukset tehdään saman tai eri mittaa‐ jan toteuttamina (test‐retest, inter‐ ja intra‐tester ‐reliabiliteetti). Toistettavuus eli reliabiliteetti (relia‐ bility) kertoo, kuinka johdonmukaisesti mittari toimii ja kuinka vähän mittausvirhettä mittarin tulokseen sisältyy. Toistettavuuteen vaikuttaa saman mittaajan tekemien testien vaihtelu eri henkilöiden tai tilantei‐ den välillä tai jos eri mittaajien tuloksia verrataan toisiinsa (repeatability). Toistettavuus ei siis ole yksi yksit‐ täinen ominaisuus, vaan se pitää huomioida erikseen testaamisen eri tilanteissa. Kaikkein tärkeintä mittareiden valinnan jälkeen on, että menetelmät ja mittaajat toimivat luotettavasti ja toistettavasti. Mittaajina toimivilla henkilöillä on oltava tehtävän edellyttämä koulutus ja perehtyneisyys, ja heidän tulee pystyä toteuttamaan mittaukset mahdollisimman samanlaisina tutkittavasta ja tutkimuspai‐ kasta ja ‐hetkestä riippumatta. Lisäksi mittaajien on kyettävä omaksumaan mittareiden käyttö suhteellisen lyhyellä koulutusjaksolla ja toteutusohjeiden tu‐ lee olla yksiselitteiset. ”Sudenkuoppia” testaustilanteessa Mittaajien (tässä esim. opettajien) on varmistettava, että he antavat aina samat ohjeet testaustilanteissa ja muutenkin noudattavat ohjeita asianmukaisesti. Laadun varmistukseksi mittaajien olisi hyvä käydä kirjalli‐ set testausohjeet läpi aika ajoin, käydä keskustelua kollegoiden testauksen yhdenmukaisuuden ylläpitä‐ miseksi tai tarvittaessa osallistua lisäkoulutukseen. Testeissä avustaville henkilöille (tässä oppilaat) tulee antaa riittävän selkeät ohjeet, mitä arvioidaan tai mi‐ ten suoritukset lasketaan. Samoin avustajien tulee noudattaa annettuja ohjeita ja keskittyä testaamiseen. Esimerkiksi toistojen laskeminen vaatii keskittymistä ja jopa yhden tai kahden toiston jääminen huomioi‐ matta voi ”sijoittaa” testattavan väärään viitearvoluokkaan. Isossa ryhmässä testattaessa vaarana on, että testaajan tai testattavan huomio on muissa tilannetekijöissä tai testattavana olevissa henkilöissä. Tällöin oma suoritus tai tehtävä kärsii. Mitä vähemmän testattavan tai avustajan pitää muistaa yksityiskohtia, sen parempi. Jos testiin sisältyy toistojen laskemista, on hyvä, että avustajalla olisi myös käytössä muistiinpanovälineet, joihin tulokset kirjataan (esim. etunojapunnerrustes‐ tissä). 22 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja Myös testitilanne ja tilat, joissa testit tehdään, vaikuttavat testattavan suoritukseen ja testin lopputulok‐ seen. Riittävän rauhallinen tilanne ja mitä pienempi ryhmä on yhtä aikaa testattavana, sitä paremmin testi‐ tilanne on hallinnassa ja avustajatkin pystyvät keskittymään tehtäväänsä. A. Kahden mittaajan välinen toistettavuus B Testattavien omien tulosten vaihtelu samalla ja eri mittauskerroilla 23 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! ‐DEMONSTRAATIOT 24 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja KASVA URHEILIJAKSI ‐TESTIT JA VERKKOPALVELU Laura Tast 25 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja KASVA URHEILIJAKSI URHEILUAKATEMIASSA Simo Tarvonen ja Mika Saari 26 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 27 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 28 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja KTK‐TESTI – MITTAA OMA TAITOÄLYKKYYTESI Sami Kalaja 29 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja KTK‐TESTI – KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET KISAKALLIOSSA Mika Valavuori 30 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja RECOMMENDATIONS FOR EVALUATION OF MUSCULAR STRENGTH WITH CHILDREN AND ADOLESCENTS David G. Behm 31 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja NUOREN URHEILIJAN TERVEYSTARKASTUKSET JA EROT BIOLOGISESSA IÄSSÄ Jari Parkkari 32 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 33 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 34 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 35 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 36 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 37 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 38 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 39 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja KASVAVIEN URHEILIJOIDEN RASITUSVAMMAT Stefan von Knorring 40 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja NUOREN URHEILIJAN YLIKUORMITTUMISEN TOTEAMINEN JA HOITO LÄÄKÄRIN NÄKÖKUL‐ MASTA Lauri Alanko 41 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 42 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 43 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 44 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja NUORTEN URHEILIJOIDEN TUKI‐ JA LIIKUNTAELINTEN TESTAUS – TOIMINNALLISIA MERKKEJÄ MAHDOLLISISTA ONGELMISTA Juha Koskela 45 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja POSTERIT 46 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja MOVE! ‐VERTAILUARVOT 5. JA 8. LUOKALLE Laura Joensuu, Virpi Inkinen, Hermanni Oksanen, Jouni Kallio, Jarmo Heiskanen, Harto Hakonen, Tuija Tam‐ melin, LIKES‐tutkimuskeskus Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnalli‐ nen tiedonkeruu‐ ja palautejärjestelmä. Se käynnistetään virallisesti 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta, kun uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön. (http://www.edu.fi/move) Move!‐mittausosiot ovat: 1) 20 metrin viivajuoksu (kestävyyskunto, liikkumistaidot), 2) vauhditon 5‐loikka (alaraajojen voima, nopeus, dynaamiset tasapainotaidot, liikkumistaidot), 3) ylävartalon kohotus (vartalon koukistajien lihaskestävyys), 4) etunojapunnerrus (yläraajojen voima), 5) kehon liikkuvuus sisältäen kyykis‐ tyksen (lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuus), alaselän ojennuksen (alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuus) ja oikean ja vasemman olkapään liikkuvuuden (yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuus) ja 6) heitto‐kiinniottoyhdistelmä (käsittelytaidot, havaintomotoriset taidot sekä yläraajojen voima). Move!‐vertailuarvoja kerättiin yhdeksässä peruskoulussa: vuonna 2013 kaikilta 4.–7. luokan oppilailta ja vuonna 2014 kaikilta 5.–8. luokan oppilailta. Koulutettu mittausryhmä suoritti mittaukset kouluille. Viiden‐ nen luokan oppilaita oli yhteensä 527, joista tyttöjä oli 274. Kahdeksannen luokan oppilaita osallistui 741, joista oli tyttöjä 350. (http://www.edu.fi/download/159634_move_vertailuarvot_2014.pdf) Tulosten perusteella Move!‐vertailuarvot on jaettu kolmeen eri tasoon, joita kuvataan ilmeillä. Raja‐arvot muodostuvat mitatun aineiston kolmanneksista muissa osioissa paitsi liikkuvuusmittauksessa. Kehon liikku‐ vuus arvioidaan kaikkien neljän eri liikkuvuusmittausosion summana. (http://www.edu.fi/move) Move!‐vertailuarvot on laadittu 5. ja 8. luokkien tytöille ja pojille mittausosioittain. (http://www.edu.fi/download/159634_move_vertailuarvot_2014.pdf) 47 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja 48 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja TRAJECTORIES OF MOTOR COORDINATION IN 4‐7‐YEARS OLD CHILDREN: A LATENT GROWTH CURVE ANALYSIS. A. Laukkanen1,2, A.J. Pesola2, N. Lyyra1, A. Sääkslahti1, T. Finni2. 1 Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, 2 Introduction: For being able to take part in physical activities typical to the given age, children need profi‐ ciency in several motor tasks. Gross motor coordination (MC) is a basis for executing motor tasks and for learning new movement patterns. This study aimed to identify different MC trajectories in children aged 4‐ 7‐years old. Methods: Motor coordination of children (n=94, mean age 6.1±1.3 years at baseline) was measured at 0, 6 and 12 months by KTK‐test battery (Kiphard & Schilling 2007). To identify different MC trajectories, devel‐ opmental trend of the mean score of KTK was analyzed by using a latent growth curve and growth mixture analysis. Results: In general, MC developed significantly over the year‐long follow‐up (p<0.001). Three different groups of children were identified regarding the level and trend of development of MC. The group with the lowest level of MC had significantly lower trend of development of MC (p<0.05‐0.001) than other groups. Even though the group with the lowest level of MC consisted of younger children (mean age 5.3 years) than other groups (mean ages 5.7 and 7.2 years), the age did not significantly affect the developmental trend of MC. There were no sex differences in the trajectories of MC. Conclusions: This study showed that MC is developing along the age in general. However, children among the group with the lowest level of MC have a significantly lower developmental trend of MC than children in the groups with higher level of MC. Further examination on characteristics associated with the low devel‐ opmental trend of MC is needed. References: Kiphard E, Schilling F. 2007. Körperkoordinationtest für Kinder. 2. Überarbeitete und ergänzte Auflage. Weinheim: Beltz Test GmbH; 2007. Key words: Motor coordination, children, latent growth curve analysis. 49 Kuntotestauspäivät19.–20.3.2015 KisakallionUrheiluopisto,Lohja YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: FYSIOLINE OY HUR LABS OY www.lts.fi/kuntotestaus 50
© Copyright 2024