Maaperän hajottajaeliöstö
MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa Jari Haimi Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Metsäntutkimuslaitos Metsäteho Tutkimuksessa ovat mukana olleeet: Anne SiiraPietikäinen, Hannu Fritze (METLA, 1995-98), Janna Pietikäinen (METLA, 1995-98), Juha Siitonen (METLA, 1995-98), Riina Kärkkäinen (2005-06) Antti Kanninen, Simo Heikkilä, Tuomas Lukkari, Hannu Onkila, Mira Liiri, Mustapha Boucelham, Marjo Aatsinki, Leena Kontiola, Anneli Rautiainen, Pia Heikkinen, Olli Miettinen, Päivi Tikka, Pekka Hotanen, Jaakko Heinonen, Tiina Tonteri, Anne Siika Mitä ovat hajottajaeliöt? • mikrobit: bakteerit ja sienet • hajottajaeläimet: – – – – – – (kastemadot eli lierot) änkyrimadot Havumetsissämme sukkulamadot tärkeimmät hyppyhäntäiset eläinryhmät punkit hyönteistoukat, tuhatjalkaiset, hämähäkit, rataseläimet, yksisoluiset jne. Mitä hajottajaeliöt tekevät? • karikkeen ja muun kuolleen eloperäisen aineksen käsittely metsämaassa → ainesta hajotetaan sekä fysikaalisesti että kemiallisesti • lopulta ravinteiden vapauttaminen kasveille käyttökelpoisessa muodossa Hajottajaeliöt MONTAssa • näytteenotto Länsi-Suomen koealoilta – ennen hakkuita 1995 ja hakkuiden jälkeen 1996-98 – uusi näytteenottokierros 2005 • pienimuotoiset kokeet Hyytiälässä ja laboratoriokoe Jyväskylässä – sienijuuriverkoston ja hakkuutähteiden merkitys sekä mineraalimaalaikkujen kehitys – änkyrimatojen toiminta hakkuun jälkeisessä laikuttaisessa metsämaassa Hajottajaeliöt MONTAssa • päähuomio hajottajien monimuotoisuudessa – lajien ja muotojen määrä – yhteisörakenne, erilaiset toiminnalliset eläinryhmät • keskeistä myös eliöstön toiminta → muutokset hajotuksessa ja ravinteiden vapautumisessa hakkuiden ja maankäsittelyn jälkeen – tärkeä monimuotoisuuden ulottuvuus AVOHAKKUU, v. 2005 Längelmäki PIENAUKKOHAKKUU, 2005, Längelmäki PIENAUKKOHAKKUU (muokattu), 2005, Längelmäki UUSIMUOTOINEN AVOHAKKUU, 2005 Längelmäki Tutkimustemme tuloksia • ensimmäisinä vuosina hakkuiden jälkeen vain avohakkuulla (myös pienaukot) oli selkeät vaikutukset hajottajiin • maanmuokkaus on suuri myllerrys nimenomaan maan pinnalla ja lähellä pintaa eläville eläimille ja se lisää elinympäristön laikuttaisuutta • vaikutukset eivät juurikaan ulotu käsitellyn kuvion ulkopuolelle • 10 vuoden kuluttua ilmeni uusia vaikutuksia Änkyrimadot • lisääntyivät selvästi 2-3 vuoden kuluttua hakkuista • 10 kuluttua ei enää eroja käsittelyiden välillä • reagoivat herkästi ja voimakkaasti muutoksiin ympäristössä Änkyrimadot 120000 Säästöpuuhakkuu 100000 Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu 80000 Harsintahakkuu Yksilömäärä /m 2 Kontrolli 60000 40000 20000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 Änkyrimadot v. 2005 80000 70000 Yksilömäärä./m 2 60000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 50000 40000 30000 20000 10000 0 kevät 2005 syksy 2005 Hyppyhäntäiset • muutokset vähäisiä avohakatuillakin aloilla • maan pinnalla elävät lajit reagoivat (ks. mikrobinsyöjät), syvemmällä maassa elävät eivät juurikaan Hyppyhäntäiset Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 120000 Yksilömäärä /m 2 100000 80000 60000 40000 20000 0 Ennen hakkuit a Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 Isot niveljalkaiset • alkuun monet pintakerroksen lajit vähenivät avohakatuilla aloilla, mutta eivät muualla • 10 vuoden kuluttua ilmeni uusia vasteita • eri toiminnalliset ryhmät reagoivat eri tavalla Isot niveljalkaiset 14000 12000 Yksilömäärä /m 2 10000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 8000 6000 4000 2000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 Kasvinsyöjät Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 5000 4500 Yksilömäärä /m 2 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 Mikrobinsyöjät 6000 Yksilömäärä /m 2 5000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 4000 3000 2000 1000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 Pedot Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 1600 1400 Yksilömäärä /m 2 1200 1000 800 600 400 200 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005 UUSIMUOTOINEN AVOHAKKUU, 2005 Längelmäki Mitä olemme oppineet? • metsämaa ja erityisesti sen toiminta ovat hyvin puskuroituja häiriöitä vastaan • maan pinnalla elävät eläimet kärsivät ensin ja pidempään hakkuiden aiheuttamasta häiriöstä • hakkuiden seurauksista metsämaan laajan sienijuuriverkoston pirstoutuminen lienee eläinten kannalta vakavinta • monet eläinryhmät reagoivat viiveellä vasta usean vuoden jälkeen Mitä merkitystä eläimistön muutoksilla on? • paikallisesti metsämaalaikussa vaikutus hajotukseen ja ravinnedynamiikkaan on ilmeinen • metsikön mittakaavassa merkitys lienee vähäinen, mutta asiaa tulee kuitenkin jatkossa tutkia Mitä tulevaisuudessa? • maastossa on menossa hyvin järjestetty koe, jota tulee hyödyntää jatkossakin • ehdottoman tärkeää on nyt seurata pitkäaikaisvaikutuksia, sillä pienellä lisäpanostuksella saadaan huomattava lisäarvo tutkimukselle
© Copyright 2024