arkkipiispantalosta - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
10/2015
www.turunseurakunnat.fi
Tuore kirja
arkkipiispantalosta
avaa muistoja menneisyydestä.
Sivu
7
Nettiraivo
kumpuaa
vihasta ja
alemmuudentunteesta.
Keskiaukeama
Kauneimmat
joululaulut
soivat joulun
odotusta.
Takasivu
Jesus
själv var
en flykting.
Sidan 8
2
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
27.11.–18.12.2015
H
Toisen maailman ääni
”
yvyyden voiman ihmeelliseen suojaan…” Vain
muutama kuukausi ennen kuolemaansa Flossenbürgin keskitysleirillä kirjoitti pappi ja
vastarintataistelija Dietrich Bonhoeffer runon, josta on tullut suomalaiseen virsikirjaan - kansallispyhäkössä vuosituhannen
ensimmäisenä virtenä veisattu - virsi 600.
Runo rohkaisee sinnikkäästi uskomaan parempaan maailmaan.
”Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman”, virressä lauletaan.
Tätä kirjoitettaessa eletään toista päivää Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Uutiset toistavat Pariisin tapahtumia. Kansallispyhäkössä ja Helsingin tuomiokir-
kolla muun muassa kristityt ja muslimit
ovat yhdessä vedonneet rauhan ja toivon
puolesta.
Lintukodossakaan ei päästä piiloon
maailman tapahtumilta. Pallosta on tullut entistä pienempi ja globaaleista riippuvuussuhteista entistä tiiviimpiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oli sitten kysymys
eri syistä syntyneistä vihollisuuksista, taloudellisesta epäoikeudenmukaisuuden
kokemuksesta tai ilmastonmuutoksen
muuttamista olosuhteista.
Pahasta syntyy pahaa. Viha synnyttää
vihaa. ”Voita sinä paha hyvällä”, Paavali kirjoitti. Siinä missä paha kasvaa, tulee
hyvän kasvaa suuremmaksi.
Mitä epävarmempaa, kaoottisempaa ja
pelottavampaa, sitä tärkeämpää on yl-
ALUKSI
läpitää mahdollisimman hyvää arkea ja
vahvistaa hyvän elämän mahdollisuuksia
itselle ja muille. Vahvistaa toisen maailman ääntä edistämällä aktiivisesti hyvän
voittoa. Globaalien riippuvuussuhteiden
verkko tarvitsee sitä.
Pariisi-uutispäivän kaaoksessa Norvasuon Tuomo muotoili sen facebookpäivityksessään näin:
Hyvän tulee
kasvaa pahaa
suuremmaksi.
”En mahda maailman pahuudelle ja
siitä herääville tunteilleni mitään.
Sille mahdan, mitä valitsen niiden keskellä.
En kuuntele jokaista uutislähetystä.
Keitän rauhassa aamukahvit.
Viihdyn läheisten parissa.
Käyn kylässä tai kutsun jonkun käymään.
Laitan perheelle hyvää ruokaa.
Teen työtäni.
Keskityn asioihin, jotka innostavat
ja antavat iloa.
Luen iltarukoukseni.
Lyhyesti: elän.
En halua suostua siihen mihin he pyrkivät: pelolla hallintaan.”
Tavallisessa arjessa toisen maailman ääni
kaikuu arjen suoraviivaisissa asioissa.
Sano läheisellesi, että rakastat. Perusta yri-
tys, josta olet haaveillut. Taputa olalle
häntä, joka tuntuu sitä tarvitsevan. Tervehdi maahanmuuttajaa ystävällisesti. Tee kuluttajana vastuullinen valinta.
Opettele jotain uutta. Auta häntä joka
kärsii – kaukanakin. istuta omenapuu.
Minna Vesanto
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
Piispa Askolan sanoin meidän kristittyjen kutsumus on nyt toimia hyvän puolesta. Vastakkainasettelun, epäluulojen ja vihan viljelyn sijaan meidän on kuljettava rinta rinnan rauhan ja ihmisten välisen yhteyden asialla. Tätä tekivät viime
sunnuntaina ihan konkreettisesti kristityt, muslimit ja muiden uskontokuntien
edustajat marssillaan Tuomiokirkolta Ranskan suurlähetystöön.
Terroristit haluavat kylvää pelkoa ja nostattaa vihaa. Paras tapa tehdä tyhjäksi
heidän pyrkimyksensä on jatkaa normaalia elämää ja lisätä siihen joka päivä ripaus ystävällisyyttä ja rakkautta. Viha ei voi voittaa, sillä rakkaus on monin verroin sitä väkevämpi voima.”
Päätoimittaja Seppo Simola,
Kirkko ja kaupunki 18.11.2015
Psykoterapeutti Maaret Kallio,
Helsingin Sanomat 18.11.2015
”Jossain vaiheessa mainokset lakkasivat imitoimasta elämää ja elämä alkoi imitoida mainoksia. Onnellisuus ei silti automaattisesti seuraa, vaikka koti näyttäisikin
sisustuslehden sivulta repäistyltä. Minäkeskeinen onnellisuuden ideologia aiheuttaa onttouden oireita ja riittämättömyyden tunnetta. Paine keskittyä jatkuvasti vain
omaan onneensa on kuin yrittäisi laulaa sävellajissa, johon ääniala ei ihan yllä.”
Toimittaja, pappi Hanna Paavilainen,
Valomerkki 17.11.2015
S
Tulkoon valo!
e, mitä ihminen odottaa, tuo valonsa jo tähän hetkeen. Jos olen työmatkalla Helsinkiin, on junassa istuminen toisenlaista kuin jos olen matkalla ystäviä tapaamaan. Sillä, mitä odotamme, mihin suuntaamme ajatuksemme,
on merkitystä.
Kirkkovuodessa käytetään Vapahtajan syntymän odotukseen neljä adventtisunnuntaita.
Päivät käyvät aina vain lyhyemmiksi ja tähän
pimeyteen sytytämme joulun lähestyessä joka
pyhä yhden adventtikynttilän lisää.
Pimeyttä on monenlaista. Luonnon valon
vähyyden lisäksi on sisäistä synkkyyttä, joka
voi olla masennusta, johon tarvitaan lääkäriä tai terapeuttia. On myös sellaista pimeyttä, jonka valoksi tarvitaan hyvää politiikkaa
tai tarkkanäköistä diakoniaa. Sitten on sellaista pimeyttä, joka tulee kokemuksesta, että
Jumala on kadonnut tai että me olemme kadottaneet Jumalan. Se voi nousta kokemuksesta, ettei Jumala auta kärsimysten keskellä tai että elämästä katoaa mieli ja tarkoitus.
Täytyy olla pimeää, jotta valo näkyisi. Keskustan katu- ja mainosvalojen keskellä on
vaikea nähdä tähtitaivasta. Kaiken pimeyden, ahdistuksen, käsittämättömän vaikean
keskellä toivo ei silti ole sammunut. Voi olla, että Jumala lähestyy meitä tähän kaikkeen
kietoutuneena. Elämässä on säröjä, joiden lävitse taivaan valo loistaa. Kun Jeesus sanoo:
”Minä olen maailman valo”, tuo valo voi olla monenlaista. Se voi olla hidasta sarastusta tai salaman leimahdus tai jotain siltä väliltä. Se on silti valoa.
Odottaessamme ennakoimme jo tulevaa.
Odottava äiti kestää pahoinvointia ja unet-
Pasi Leino
”Vanhemmuuden vaatimusten lista tuntuu olevan loputon, vaikka loppujen lopuksi merkittävin makaa kahdessa sanassa: turvallisuudessa ja kiinnostuksessa.
Läsnä oleva vanhempi on saatavilla, reagoi lapsen kiukkuun ja iloon, korjaa ja
luo yhteyttä aina uudelleen. Usein pelkkä vanhempi riittäisi, ilman suuria virikkeitä, vempaimia ja mahtavia harrastuksia. Sillä missä ihminen oppii olemaan
suhteessa toiseen, jos ei ole suhteessa?
Vaikka poissaolevan vanhemmuuden perinne on pitkä, sen tulevaisuus on vielä
kirjoittamatta. Rohkenisitko laskea kännykkäsi ja kääntyä lapsesi puoleen? Uskaltaisitko alkaa luoda jotain sellaista, josta ehkä itsekin jäit paitsi?”
KUUKAUDEN SANA
tomia öitä, koska tietää, että pian syntyy uusi
elämä. Katsomme tyhjää seimeä sillä silmällä, että tuohon syntyy vielä lapsi jouluna.
”Mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy
uudelleen” lauletaan joululaulussa. Syntyy,
sitten kun sen aika on. Olemme usein kärsimättömiä ja haluaisimme kaiken nopeasti ja kerralla. Teemme työläitä valmisteluja
ja koitamme saada joulun ulkoiset puitteet
sellaisiksi, että joulu voisi tulla. Kaikki ei silti
ole omien ponnistelujemme varassa.
Adventtiaika on meille kutsu toimia vähäisinä valoina siellä missä elämme. Voimme
omalta osaltamme tehdä Jumalan valtakunnan arvoja todeksi jo nyt asettumalla rauhan,
oikeudenmukaisuuden ja ilon puolelle tässä pimeässä maailmassa. Franciscus Assisilaisen rukouksen sanoin: ”Vapahtajani, tee
minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, kylväisin rakkautta, missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta…
missä epätoivoa, kantaisin toivoa, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.”
Päivi Vuorilehto
Sielunhoidon teologi, retriittipappi
KANNEN KUVAT
Arkkipiispantalo oli Jukka Paarmalle koti ja työpaikka. Tuoreessa kirjassaan
Paarma avaa ovia sen historiaan ja kertoo sen asukkaista.
Kuva Timo Jakonen
27.11.2015 46. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga
Kustantaja Kotimaa Oy
Toimitusneuvosto Harri Raitis,
samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 18.12.2015
Päätoimittaja Paula Heino,
Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen
Toimitussihteeri Mervi Sipilä, [email protected]
Toimittajat Katja Kaartinen, Leena Koski ja Minna
[email protected]
Seurakuntien ilmoitukset [email protected]
Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy
Vesanto
Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, [email protected]
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset Timo Karonen, p. 0207 542 267
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
[email protected]
www.turunseurakunnat.fi
3
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Kirkonkirjat sähköistyivät
Seurakuntayhtymässä työ on loppusuoralla
tayhtymässä on viimeisen neljän vuoden aikana digitoitu kaikki keskeisimmät kirkonkirjat 1860-luvulta lähtien. Kuvia kirkonkirjojen sivuista tai
aukeamista kertyi hankkeen aikana
kaikkiaan 600 000.
Kirkonkirjojen kuvaukset teki ulkopuolinen yritys, mutta urakka työllisti myös seurakuntayhtymän keskusrekisterin henkilökuntaa, joka kävi läpi kaikki kuvat ja tarkisti niiden vastaavuuden alkuperäisten dokumenttien kanssa.
– Tarvittaessa on tehty uusintakuvauksia ja korjailtu tiedostojen kuvailutietoja. Se on ollut aikaa vievää,
kertoo keskusrekisterin hoitaja Salla Tenkanen.
Digitointia on keskusrekisterissä
hoitanut palkattuna yksi työntekijä, mutta kaikkiaan parikymmentä
henkilökunnan jäsentä on osallistunut työhön muiden tehtäviensä ohessa. Digitointi on maksanut seurakuntayhtymälle kaikkiaan 900 000 euroa.
– Meillä on ollut hyvä tilanne, kun
henkilökuntaa on paljon, mutta niin
on ollut aineistoakin, Tenkanen kertoo.
Vastaava digitointi on määrä suorittaa kaikissa Suomen seurakunnissa. Etenkin suurissa keskusrekistereissä se on jo pitkällä, mutta kaikkialla
sitä ei ole vielä aloitettu. Kirkkohallituksen tavoitteena on kuitenkin luoda
maanlaajuinen rekisteri digitoiduista
kirkonkirjoista vuoden 2017 loppuun
mennessä.
Opukset turvassa
Digitointi on hyödyttänyt jo nyt keskusrekisterin työntekoa, koska tiedon
etsiminen onnistuu nyt työpöydän äärestä.
– Puhelinpalvelussa voidaan esimerkiksi nopeasti tarkistaa muuttoasioita ja tarvittaessa opastaa kysyjä
eteenpäin, jos etsitty henkilö ei esimerkiksi olekaan asunut tietyn seurakunnan alueella.
Etuna on myös se, että vanhat, paperiset kirkonkirjat voidaan jättää
rauhaan, eivätkä ne enää kulu käytössä.
Kirkonkirjoista etsitään tietoja usein
etenkin sukuselvityksiä varten. Niitä tarvitaan muun muassa perunkirjoituksia ja lainhuutoja laadittaessa.
Myös sukututkijat voivat tilata tietoja
kirkonkirjoista.
Timo Jakonen
● Turun ja Kaarinan seurakun-
Kirkonkirjojen digitointi on ollut huikea hanke. Vanhojen merkintöjen lukeminen vaatii myös aivan omaa osaamistaan ja paikallishistorian tuntemusta.
Digitoituihin kirkonkirjoihin pääsevät kuitenkin käsiksi vain keskusrekisterin työntekijät.
– Minkäänlaista tekstintunnistusohjelmaa meillä ei ole, joten tarvitsemme edelleen ihmisen nimen lisäksi ajankohdan, jolloin hän on ollut seurakunnan jäsen, jotta voimme
etsiä tietoja.
Seurakuntien ja
kaupungin historiaa
Kirkonkirjojen tulkitseminen vaatii
paikallistuntemusta ja merkintätapojen logiikan ymmärtämistä. Maaseudun seurakunnissa, kuten Piikkiössä, Paattisilla ja Kakskerrassa ihmiset on kirkonkirjoissa jaoteltu kylittäin ja sen jälkeen taloittain ja perhekunnittain.
Tuomiokirkkoseurakunnassa on
puolestaan käytetty korttelikirjoja,
joita muualta seudun seurakunnista ei löydy. Niissä asukkaat on kirjattu aakkosittain kaupunginosan, korttelin ja asuintalon mukaan.
– Kun näistä kirjoista etsii tietoa, täytyy tietää esimerkiksi se, mihin seurakuntaan mikäkin kylä on kuulunut,
tai milloin Kakskerta on muodostanut oman seurakuntansa. Paattisten
kirkkoherra tapasi myös yhteen aikaan
tehdä osan merkinnöistä kirkonkirjoihin latinaksi. Muissa seurakunnissa
vanhimmat kirkonkirjat ovat ruotsiksi.
Nyt digitoidusta aineistosta suuri
osa, kaikkiaan 380 000 kuvaa koostuu 1960-luvulta alkaen käytössä olleista perhelehdistä. Niissä on kullekin
sivulle merkitty yhden perheen tiedot
seurakunnittain aakkosjärjestyksessä.
Vanhojen kirkonkirjojen lukijalta
vaaditaan myös silmää koukeroisille käsialoille, sekä vaihteleville nimien kirjoitusasuille – Johan voi välillä
olla Juho tai päinvastoin.
– Muun muassa V- ja W-kirjainten
käyttö on usein vaihdellut. Nimien
kirjoitustapa on voinut myös riippua
siitä, onko kirjurina toiminut pappi
ollut suomen- vai ruotsinkielinen tai
-mielinen. Välillä kirjoitamme sukuselvityksiin pitkiä selityksiä siitä, missä muodoissa henkilön nimi esiintyy
kirkonkirjoissa.
Rampa, rikollinen
tai rokotettu
Kirkonkirjoihin on historian saatossa
kirjattu seurakunnan jäsenten synty-
tien Henrikinkirkon sunnuntaijumalanpalvelukset alkavat klo 11.
Kyse on vuoden mittaisesta kokeilusta, minkä jälkeen jatkosta päätetään siitä kertyneiden kokemusten perusteella.
Kokeilun aloittamista edelsi seurakuntalaisille viime keväänä tehty
kysely. Lisäksi seurakunta tarvitsi kokeilua varten tuomiokapitulin suostumuksen, koska kirkkolain mukaan
seurakunnan pääjumalanpalvelus on
pidettävä sunnuntaisin klo 10.
Aiemmin Henrikissä on myöhennetty muun muassa jouluaamun jumalanpalveluksia, mistä on tullut hyvää palautetta.
– Uudistuksella pyritään vastaamaan erityisesti nuorten ja nuorten
aikuisten toiveisiin ja sitä kautta sitouttamaan heitä tiiviimmin seurakuntaelämään. Messun myöhempi
alkamisaika helpottaa myös erilaisten jumalanpalveluslähtöisten tapahtumien järjestämistä, sanoo kappalainen Anna-Kaisa Kallio.
naisuuksista, kuten luonteenpiirteistä tai ulkonäöstä. Virkatodistuksiin
näitä ylimääräisiä tietoja ei kuitenkaan merkitä, sillä ne katsotaan arkaluontoisiksi.
– Lisätietosarakkeeseen on voitu
kirjoittaa esimerkiksi, että joku on
heikkohermoinen tai että jollain on
luomi selässä tai hän ontuu. Myös tiedot rikosmerkinnöistä on löytyvät samasta sarakkeesta.
Ammatitkin on usein mainittu. Piikojen ja renkien lisäksi seassa on työmiehiä ja ritareitakin.
– Omat suosikkini ovat yömakkaranmyyjä, Tuomiokirkon lämmittäjä ja vesitehtailija, Tenkanen kertoo.
Minna Uusivirta
Pallivahan jumalanpalvelus­aika muuttuu
Henrikinkirkon jumalanpalvelukset
alkavat kello 11
● Ensimmäisestä adventista läh-
mäaikojen, asuinpaikkojen ja perhesuhteiden lisäksi suuri määrä muutakin tietoa. Ristimiset, konfirmaatiot, kuulutukset, avioitumiset ja mahdolliset kirkosta eroamiset on merkitty tarkasti muistiin, tarvittaessa erillisiin kirjoihin.
Vanhoihin kirkonkirjoihin on tallentunut tietoja seurakunnan jäsenten lukutaidosta. Muun muassa katekismuksen, psalmien ja Raamatun
historian tuntemukselle on omat sarakkeensa. Myös ehtoollisella käymiset on vaihtelevalla aktiivisuudella kirjattu ylös.
Tenkanen kertoo, että virallisten
faktojen lisäksi pappi on saattanut
merkitä kirjoihin ja kansiin tietoja
muun muassa rokotuksista tai seurakuntalaisten henkilökohtaisista omi-
Muiden suomenkielisten seurakuntien pääjumalanpalvelukset Turussa ja Kaarinassa alkavat sunnuntaisin klo 10.
– Henrikinkirkon myöhemmin
alkavaan jumalanpalvelukseen ovat
tervetulleita aamu-uniset muistakin
seurakunnista, vinkkaa Anna-Kaisa
Kallio.
● Pallivahassa sunnuntaisin pi-
dettävien jumalanpalvelusten aloittamiskellonaika muuttui marraskuun
alussa. Jatkossa Pallivahan kirkon
sunnuntain jumalanpalvelukset ovat
kello 11.
Kirkossa on tähän saakka pidetty
kokeiluajanjakson verran sunnuntain jumalanpalveluksia kello 17.
Nyt tehty muutos tuo jumalanpalvelukset takaisin alkuperäiseen ajankohtaansa.
Ajankohdan siirtoa ovat toivoneet erityisesti ikäihmiset sekä lapsi­
perheet.
Maarian kirkon sunnuntaiset jumalanpalvelukset alkavat edelleen totuttuun tapaan kello 10.
4
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Jussi Vierimaa
Arkeologiset löydöt
Ristimäen vanhalta
kirkkomaalta kertovat
kiehtovaa tarinaa
elämästä 1100- ja
1200-lukujen vaihteessa
Esi-isien elämä hahmottuu
● Pari vuotta sitten Ravattulan
Ristimäen arkeologisilla kaivauksilla koettiin jymy-yllätys, kun alueelta löydettiin kirkonjäännös 1100- ja
1200-lukujen vaihteesta. Vastaavaa
ei ole Suomessa ennen löydetty, eikä aikakauden ihmisistä, yhteiskuntarakenteesta tai uskonelämästä ole
yksityiskohtaista tietoa.
Kuuden vuoden tutkimusten ansiosta alkaa hahmottua, miten tuohon aikaan elettiin. Samalla saadaan ensimmäistä kertaa vihiä kristinuskon historiasta Lounais-Suomessa ennen nykymuotoisten seurakuntien järjestäytymistä.
– Tämä on varmaan viimeisen sadan vuoden ajalta yksi merkittävimmistä löydöistä Suomessa, tutkimusta johtava arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta sanoo.
Ristimäki on metsäinen saareke
Aurajokilaakson peltomaisemassa,
noin neljä kilometriä Turusta Hämeenlinnaan. Vajaan 1300 neliömetrin alueella oli aikoinaan arviolta 300 haudan hautausmaa, puukirkko alttareineen ja kirkkomaata
ympäröivä kiviaita.
Tutkimuksia tekevät Turun yliopiston arkeologian opiskelijat ja
tutkijat. Tähän mennessä on tutkittu
30 hautaa, pituudeltaan kymmenmetrisen kirkon kivijalka, mahdolliset alttarin perustukset sekä osa kirkkomaata ympäröivästä kiviaidasta.
Arkeologisia löytöjä on tuhansittain.
Ruohonen kertoo, että kaksihuoneinen kirkko on aikoinaan erottunut selvästi maisemasta ja vetänyt helposti 50 ihmistä. Hautaus-
maan koosta ja käyttöiästä voi Ruohosen mukaan päätellä, että Ravattulan kylän lisäksi kirkonmäki on
ollut muutaman muunkin läheisen
kylän käytössä.
– Samalla peltoaukealla on Kurala, Kausela ja Ravattula. Olen ajatellut, että kirkkoa on käytetty Aurajoen molemmin puolin.
Hautaustavasta voi Ruohosen mukaan päätellä, että kyseessä oli tasaarvoinen maalaisyhteisö, jossa kaikille oli tasavertaiset hautapaikat
kirkkomaalla.
Haudat kertovat paljon
Hautausmaa kertoo paljon sitä käyttäneestä yhteisöstä. Yli 800 vuodessa
puiset arkut ja vainajien luut ovat jo
muuttuneet mullaksi, mutta arkuissa käytetyt rautanaulat paljastavat
arkkujen paikat ja koot.
Ruumishautaus, arkkujen itä-länsi-suunta ja se, että mukaan ei haudattu aseita, ruokaa tai kotieläimiä
ovat Ruohosen mukaan merkkejä
kristillisestä hautauksesta ja uskosta
ylösnousemukseen.
Naisten haudat ovat tutkijan aarreaittoja. Vainajat puettiin juhlapukuun, ja naisilla oli kaulallaan koruja, kuten pronssisolkia ja lasihelmiä, jotka säilyneet hyväkuntoisina.
Korut ja metallisoljet ovat säilöneet
alleen myös kangaspaloja.
– Kankaasta pystytään määrittämään, onko se kasvi- vai eläinkuntaa, esimerkiksi pellavaa tai villaa,
Ruohonen sanoo.
Ruohosen mukaan viimekesäisen
parikuukautisen kaivausrupeaman
Ristimäen väki oli omaksunut kristinuskon ja uskon
ylösnousemukseen. Ruumiit haudattiin kasvot itää eli nousevaa
aurinkoa kohti.
mielenkiintoisimmat löydöt olivat
vainajien takaraivojen kohdalta löytyneet hiukset, jotka oli ilmeisesti
kietaistu nutturalle. Hiuksista pystytään selvittämään aikakauden elinoloja, ravitsemustilannetta ja jopa
vainajan elinaluetta.
Noin viidestä haudasta on löytynyt hammaskiillettä, josta pystytään tutkimaan vainajan ikään sekä
terveydentilaan liittyviä asioita.
Hautausmaalle rakennettu kirkko oli kaksiosainen, harjakattoinen,
kivijalan päällä seisova puukirkko.
Merkkejä tiilestä, laastista tai ikkunalasista ei ole. Niinpä Ruohonen
on päätellyt ikkunoiden olleen pienet, suljettavat räppänät.
– Kirkossa oli lankkulattia, jonka
väleihin ihmiset hukkasivat kolehtirahojaan.
Hylkäys oli tutkijan onni
Tavallisesti näin vanhojen kohteiden
tutkiminen on hankalaa, koska
alueen päälle on vuosisatojen aikana
rakennettu yhtä ja toista. Ristimäellä
näin ei ole: jo 15–20 senttimetrin syvyydessä ollaan 1100–1200-lukujen
vaihteen historiassa.
Alueen koskemattomuus on arkeologin onni. Kirkon ja kirkkomaan
käyttö on radiohiiliajoitusten ja esinelöytöjen perusteella päättynyt ennen vuotta 1250. Todennäköisesti ne
hylättiin.
Noihin aikoihin Lounais-Suomeen perustettiin seurakuntia, ja
Ravattulan kirkollinen toiminta siirtyi muualle, todennäköisesti Kaarinaan perustettuun isoon pitäjänkirkkoon. Pientä kyläkirkkoa ei enää
tarvittu, ja se joko purettiin tai jätettiin lahoamaan sijoilleen.
– Ristimäki on osoitus siitä, että tällainen pienempi, lähetysajan
kirkkojen verkosto on ollut olemassa. Sitä ei ole ohjatusti perustettu,
vaan se on syntynyt kyläyhteisön sisältä. Uskon, että siellä on käynyt
kiertävä pappi. Todennäköisesti esimerkki on tullut nykyisen Ruotsin
alueelta, Ruohonen pohtii.
Myöhemmin Ristimäkeä on suojannut sen maanviljelyyn kelpaamaton maaperä ja syrjäinen sijainti
pienen kylätien päässä.
Moni kysymys auki
Monia Ristimäkeen liittyviä
yksityiskohtia on auki, ja vastausten
Jokaisella on
oma “ristinsä“.
Kaivausjohtaja
Juha Ruohoselle
se on Ristimäki,
jonka huikea
tarina avautuu
vähä vähältä.
Ravattulan Ristimäki
● Ristimäki sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta Hämeenlinnaan päin, lähellä Kymppitien
ja Ohitustien liittymää. Kohteeseen pääsee jalkaisin tai polkupyörällä.
● Kirkon nurkkakivien paikat ja alttari on merkitty maastoon. Paikan kaivaminen tai
vahingoittaminen on ehdottomasti kielletty.
● Ravattulan Ristimäen tutkimukset: ravattula.fi
● Tukiyhdistys: smtt.fi
● Ruohosen tutkimustuloksiin
liittyvä luento syyskuulta: virtuaalikirkko.fi/videoarkistot/turun-tuomiokirkko/luentosarjaturun-tuomiokirkko-1/
saaminen vaatii tutkimustyötä. Ruohonen haluaa erityisesti selvittää,
milloin tarkalleen ottaen hautausmaa otettiin käyttöön ja milloin
kirkko rakennettiin.
Hän toivoo, että ensi kesäksi saataisiin vielä rahoitus muutaman
kuukauden kaivauksiin. Tämän
jälkeen Ristimäkeen pitää tehdä pysyvät opasteet ja kunnon polut, jotta tutkimattomien hautojen päältä ei kävellä.
– Kirkon kivijalan paikka pitäisi
saada paremmin esille ja alueelle pitäisi saada pysyvämpi muistoristi.
Tutkimus- ja kirjoitustöitä hanke teettää vielä pitkään. Ruohonen
on iloinen siitä, että moni arkeologiopiskelija on innostunut tekemään
Ristimäestä opinnäytetyönsä. Tutkittavaa alueella riittäisi Ruohosen
mukaan vaikka 30 vuodeksi.
Hanke kiinnostaa myös yleisöä,
ja yleisökaivauksiakin on järjestetty. Tutkimusten etenemistä voi seurata internetistä ja tukea tukiyhdistyksen kautta. Tekeillä on myös kaksi dokumenttia.
Ruohoselle on tärkeää, että tutkimusta koitetaan popularisoida ja
tuoda lähelle ihmisiä.
– Haluaisin, että ihmiset oppisivat
arvostamaan menneisyyttä ja sitä,
että kotimaassakin on vaikka mitä –
aina ei tarvitse mennä Egyptiin.
Heidi Pelander
Naiset ovat koreilleet ennenkin. Haudoista löytyneet lasihelmet ovat säilyttäneet värinsä
hämmästyttävän hyvin.
5
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Musiikki vie sanomaa ihmissydämelle
Taivaasta tuulee -yhtye vetää kirkkosalin täyteen joka vuosi
joka ei laula nuoteista. Hän kuulee
oikean laulutavan päässään ja tuottaa ääntä sen mukaan. Mies laulaa tenorina korkealta ja kovaa. Hän
uskoo, että musiikin tehtävänä on
kuulua korville sekä koskettaa sydäntä.
Stenroos uskoo, että Jumala on
antanut hänelle lahjan, jonka avulla hän haluaa palvella Herraansa
ja levittää yläkerran sanomaa myös
muille.
– Haluan piiloutua itse lavalta
pois, jotta voisin kirkastaa muillekin sitä, mitä minä palvelen, Stenroos toteaa.
Näin hän on tehnyt jo vuosikymmenien ajan. Ensin hän kiersi yksin
ympäri Suomea laulamassa ja kuorojen mukana. Sitten tuli sopiva aika yhtyeen perustamiselle.
Romanilaulujen pohjalla
melankolia
Stenroos tunnisti parikymmentä vuotta sitten romaniväestön keskuudessa olevan hengellisen liikehdinnän. Nuoria miehiä kävi paljon seurakunnan tilaisuuksissa. Stenroos keräsi miesporukan
ympärilleen ja näin Taivaasta tuulee -yhtye sai alkunsa. Yhtye laulaa pääasiassa romanien tekemää
musiikkia.
– Romanien lauluissa on pohjalla erilainen melankolisuus. Äänessämme on taustalla kaihomieltä. Musiikissamme on tunnetta ja ilmaisunvapautta. Emme ole sidottuja raameihin, joten joku voi tulkita,
ettei meillä olisi käytöstapoja, Stenroos kertoo.
Nykyään Taivaasta tuulee -yhtye
kasataan tarpeen ja yhteisön toiveen
niin vaatiessa. Laulajissa on ollut
jonkin verran vaihtuvuutta ja vierailijoitakin on matkan varrella mahtunut mukaan. Romanit kuitenkin
hoitavat aina lauluosuudet ja ammattimuusikot tuovat mukaan soitinosaamisensa.
– Haluan musiikilla viestittää
kaikkia rakastavasta Jumalasta. Monella on nykypäivänä huolta ja puutetta asioista. Elämässä on tilanne,
jossa kauniit ja rohkeat pärjäävät
työssään ja elämässään, mutta muut
jäävät ulos yhteiskunnasta. Niiden
puolesta on taisteltava.
Seuraava ponnistus yhtyeelle tulee
joulukuussa perinteisen joulukonsertin muodossa. Pallivahan kirkossa joka joulu järjestettävä konsertti
vetää kirkkosalin varapaikkoja myöten täyteen.
– Musiikilla on iso merkitys romanikulttuurissa. Sen avulla kerrotaan ilot ja surut. Romanit ovat kansana kulkeneet pitkiäkin matkoja ja
Pallivahan kirkossa on kahden
viikon kuluttua ahdasta,
kun Taivaasta tuulee -yhtye
esiintyy. Allan Stenroos
kuvattiin Mynämäen kirkon
luona.
Timo Jakonen
● Allan Stenroos on mies,
aikaa on tapettu laulamalla, Stenroos huomauttaa.
Laulut tarinoita
sukupolvien välillä
Laulujen avulla kerrotaan tarinoita
ja siirretään tietoa eteenpäin. Stenroosin yhtye on samalla voittoa tuottamaton yhdistys. Sen tuotto lahjoitetaan Viron apua tarvitseville lapsi-
perheille ja vanhuksille. Viron tilanteesta puhuminen vetää Stenroosin
vakavaksi.
– Virossa vanhukset ja lapsiperheet ovat täysin eri asemassa kuin
täällä Suomessa. Siellä ei ole turvaverkkoa, joka auttaisi ihmistä hädän
hetkellä, Stenroos toteaa.
Stenroos muistaa hyvin yhden talven, joka oli julma niin Suomessa
ilmo
kuin Virossakin. Monet perheet joutuivat Virossa muuttamaan saman
katon alle, jotta lämpimänä pidettävät tilat olisivat pienempiä ja polttopuut riittäisivät paremmin. Suomen
romanit ostivat musiikin avulla kerätyin varoin Virosta polttopuita ja
toimittivat niitä perheille.
– Meille hengellisyys on samalla
myös lähimmäisen rakkautta. Tal-
vella toimitamme polttopuita, mutta kesällä kuljemme omien perheidemme kanssa auttamassa Viron
perheitä voimiemme mukaan, Stenroos sanoo.
Vahvasta auttamis- ja musiikkikulttuurista huolimatta romanien
oma kulttuuri on Suomessa kärsinyt
Stenroosin mielestä inflaation. Nuoret eivät enää pidä samalla tavoin
käytöstavoista kiinni kuin aiemmat
sukupolvet.
– Ei minun sukupolveni kasvatti menisi väittämään vanhemmalle vastaan, vaikka tämä olisikin väärässä. Kulttuuriimme on tullut vapaata kasvatusta, joka ei sekään ole
väärin, mutta rajojen asettaminen
on rakkautta, Stenroos huomauttaa.
Katja Kaartinen
Taivaasta tuulee -yhtye esiintyy
hengellisen romanimusiikin
20-vuotisjuhlakonsertissa
Pallivahan kirkossa lauantaina
12.12. klo 16. Vapaa pääsy.
Kolehdilla tuetaan Virossa
tehtävää perhetyötä.
6
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Hartaasti toivottuja paketteja
seurakunnassa koodinimet alkavat
L- ja K-kirjaimilla.
– Seurakunnan työntekijät yhdistävät paketin koodinimineen oikeaan saajaan. Joskus tässä on sattunut kommelluksiakin, kun paketteja on paljon.
Aarnivala kertoo, että eräänä
vuonna 17-vuotiaalle pojalle tuotiin lahjaksi punaiset nukenvaunut. Sekaannus huomattiin kuitenkin ajoissa, joten vaunut matkasivat
oikeaan kotiin ja poikakin sai toivomansa lahjan.
Vuosittain on tapahtunut myös
pieniä jouluihmeitä. Joskus loppuvuonna diakonia-asiakkaaksi tullut
perhe ei ole ehtinyt mukaan keräykseen, mutta jostain syystä pakettimerestä on jäänyt yli juuri se oikea Lego-paketti tai Baby Born -nukke, joka on saatu toimitettua ahdinkoon
joutuneelle perheelle.
– Silloin sekä diakoniatyöntekijä
että vanhempi ovat usein kyynel silmässä. Kaikki keräykseen tuodut lelut löytävät kodin ja ovat odotettuja lahjoja.
Joulu herkistää myös lahjojen
antajia. He ovat Aarnivalan mukaan joskus ihmisiä, joilla ei ole
omia lapsenlapsia tai he asuvat
kaukana.
– Joskus kyse on myös eroperheistä, joissa sukulaisten siteet lapseen ovat katkenneet tai yhteyttä lapseen ei muuten ole. Ne ovat kipeitä asioita.
Joissain perheissä taas on sovittu,
että oma lapsi luopuu yhdestä lahjatoiveesta, ja sen sijaan perhe hankkii
paketin Lahja lapselle -keräykseen.
– Tätä on hienosti käytetty myös
kasvatuksen osana. Silloin lapsi oppii antamisen kulttuuria.
Aarnivala kertoo, että joka vuosi diakoniatyöntekijät jännittävät,
löytyykö lahjoittajia tarpeeksi, sillä mitään vararahastoa lahjoja varten ei ole.
– Iloitsemme joka kerta siitä, että
lahjoittajia on löytynyt. Tänä vuonna ilmapiiri ja asenteet ovat julkisessa keskustelussa olleet kovia, mutta me puhumme edelleen heikoimpien puolesta.
Tänäkin jouluna sadoissa perheissä avataan hartaasti
odotettuja Lahja lapselle -paketteja.
● Lahja lapselle -keräys syn-
tyi syksyllä 2008, kun Kaarinan seurakunnassa pohdittiin uusia tapoja
auttaa diakoniatyön asiakkaita. Tiedossa oli, että vuoden alku oli diakoniassa usein ruuhkainen, koska ihmiset olivat joulun seurauksena velkaantuneet.
– Ajatus lähti siitä, kun pohdimme
diakoniasihteerin kanssa sitä, miten
ihmiset voisivat konkreettisesti auttaa
toisiaan, kertoo seurakunnan johtava
diakoniatyöntekijä Anu Aarnivala.
Mukaan lähti kokeiluluontoisesti
kolme seurakuntaa ja jaettuja lahjoja välitettiin noin 200. Ensimmäinen
keräys onnistui hyvin, ja jo seuraavana vuonna operaatio kasvoi koko
seurakuntayhtymän laajuiseksi.
Aarnivala kertoo, että vaikka joululahjat eivät ole perheiden suurin
hätä, keräyksestä saatu lahja voi olla
ainutlaatuinen asia lapsen tulevaisuudelle, sillä se tuo toivoa.
– Jotkut keräykseen osallistuvista
lahjoittajista muistavat itse esimerkiksi sota-ajan pulajoulut tai vielä
vuosikymmentenkin päästä sen, että oma perhe on joskus saanut seurakunnalta ruoka- tai vaateapua
jouluna.
Lapsen oma toive
Vuotuisessa lahjasavotassa keskeistä
on se, että lapset pääsevät itse esittämään toiveen mieluisasta paketista.
– Haluamme, että lapsella on lupa toivoa. Perheille tämä on tosi tärkeä asia. Joskus he jo alkusyksystä
hermoillen kyselevät keräyksen järjestämisestä. Jouluiloa halutaan antaa lapsille, vaikka muuten olisi raskasta.
Tärkeää on myös se, että nimenomaan lapsen toive toteutuu, vaikka vanhempi pitäisi hittilelun sijaan
parempana vaikka jotakin kehittävämpää lahjaa.
– Koska tunnemme asiakasperheet, tarkistamme vanhemmilta, jos
lapsen toive vaikuttaa erikoiselta, eikä ehkä lapsen itse keksimältä.
Näin toimittiin esimerkiksi silloin,
kun lukioikäinen tyttö toivoi lahjaksi silitysrautaa. Hän ei halunnut
koulussa erottua muista ryppyisten
vaatteiden takia.
Aarnivalalla on keräyskonkarina
kertynyt hyvä tuntuma vuosittaisiin
suosikkilahjoihin.
– Legot ja Barbiet ovat usein suosittuja, samoin erilaiset rooliasut.
Vanhemmat lapset toivovat paljon
esimerkiksi H&M:n lahjakortteja.
Tänä vuonna voi ensi kertaa myös
vanhempi toivoa alle vuoden vanhan lapsen puolesta lahjaa, jonka
on oltava kehittävä lelu tai kirja.
Lapsi tulee näkyväksi
Lahja lapselle -keräyksen myötä lapsista keskusteleminen on noussut
luontevaksi osaksi diakoniatyöntekijän ja asiakkaan tapaamisia. Diakoniatyöntekijät eivät yleensä tapaa
asiakasperheiden lapsia, joten he
voivat jäädä perheen tilanteen selvittelyssä sivuosaan.
– Käytämme tähän aikaa, ja puhumme asiakkaan kanssa lapsesta ja muun muassa hänen harrastuksistaan.
Aarnivala kertoo, että joskus on
käynyt ilmi, että lapsi on keräyksestä saamallaan lahjakortilla ostanut uusia vaatteita ja vasta sen jälkeen kertonut kotona, että häntä on
koulussa aiemmin kiusattu vaatteiden takia. Lapsi on kokenut, ettei voi
pyytää itselleen mitään, koska rahasta on pulaa.
Joskus lapsista keskustelemiseen
liittyy myös kipeitä tarinoita huostaanotoista. Keräyksen avulla voidaan silti näihinkin perheisiin tuoda jouluiloa.
– Oman vanhemman antamalla lahjalla on lapselle erilainen arvo.
Osa lapsista kyllä tietää, että kyse on
lahjoituksista, mutta osa uskoo joulupukkiin.
Monta käsiparia apuna
Mukana Lahja lapselle -keräyksessä on tänäkin vuonna 110 vapaaehtoista sekä suuri liuta seurakuntien
työntekijöitä.
– Keräyksen toteuttaminen vaatii paljon työvoimaa, ja se on suuri
ponnistus myös työntekijöille.
Diakoniatyöntekijöiden työpöydillä selataan ahkerasti lelukuvastoja,
kun toivottuja lahjoja etsitään. Joskus kuvastojen tarjoustuotteet loppuvat kesken, ja lahjoittajat metsästävät suosikkilahjoja eri paikoista.
– Asiakasperheet ymmärtävät, että
lahjat tulevat yksityisiltä ihmisiltä.
He ovat olleet todella tyytyväisiä saamiinsa lahjoihin.
Lahjoittajat saavat tietää lapsen
iän ja koodinimen, joka kertoo, onko kyseessä tyttö vai poika. Kaarinan
Seurakuntayhtymän toimitalon seinälakana muistuttaa siitä,
että tänäkin vuonna on mahdollista antaa lahja lapselle, ihan
vieraallekin.
Minna Uusivirta
Jussi Vierimaa
● Keräyksessä lahjaa
voivat toivoa lapset,
joiden perhe on
kuluvan vuoden aikana
ollut seurakuntien
diakoniatyön
asiakkaana.
● Toivelahja on
enintään 50 euron
arvoinen. Yli
kymmenvuotiaat voivat
tavaran sijaan toivoa
myös 40 euron suuruista lahjakorttia.
● Viime vuosina lahjoja on keräyksen avulla välitetty vuosittain
800–900 kappaletta.
● Lasten lahjatoiveet kerätään perheiltä marraskuun aikana,
ja ne välitetään sen jälkeen lahjoittajille. Seurakunnissa lahjat
paketoidaan ja ne jaetaan perheisiin viikolla 51.
Keräyslahjalla voi olla suuri merkitys lapselle myös joukkoon kuulumisen kannalta. Esimerkiksi hoitopaikan tai koulun lelupäivään on joulun
jälkeen erilaista osallistua, kun voi
itse ottaa mukaan oman toivelahjan.
– Köyhyys hävettää, eikä ihminen
haluaisi erottua massasta sen takia.
Teineille on tärkeää, että he voivat
mennä joulun jälkeisiin alennusmyynteihin kavereiden kanssa ostoksille lahjakortin kanssa. Samalla he
saavat opetella rahankäyttöä.
Lahjakorttikin voi siis olla hartaasti toivottu lahja, vaikkei se ole yhtä
hellyyttävä kuin pienten lasten lelut.
– Yli kymmenvuotiaat toivovat
eniten juuri lahjakortteja. Vaikka
vaatteiden hankkiminen kirpputoreilta on järkevää ja suosittua, on eri
asia saada edes joku vaate uutena.
Aarnivala tietää, että vanhempien on vaikea välttää kaupallisuuden
tuomaa jouluhysteriaa, joka aiheuttaa ahdistusta.
– Lahjakeräysten jälkeen olemme huomanneet, että vuoden vaihduttua diakoniassa ei enää ole ruuhkaa. Tammikuu on hiljainen, eikä
vuokrarästejä tai muita kerry entiseen tapaan.
Kaikilla lapsilla on oikeus unelmiin. Lahja lapselle -keräyksen kautta saatu paketti vahvistaa
lapsen uskoa siihen, että hänenkin toiveensa voivat joskus täyttyä, sanoo diakoniatyöntekijä Anu
Aarnivala.
Haluatko antaa
lahjan lapselle?
● Toiveita välitetään
lahjoittajille puhelimitse ja
sähköpostilla 27.11.–4.12.
välisenä aikana. Puhelin­
numeroon 040 341 7660
vastataan klo 11–15.
Sähköinen lomake
löytyy osoitteesta
turunseurakunnat.fi.
● Paketoimattomat lahjat voi
tuoda diakoniakeskukseen,
Puutarhakatu 22,
maanantaista perjantaihin
30.11.–8.12. klo 9–18
välisenä aikana tai
Kaarinan kirkolle
30.11.–4.12. klo 11–18.
7
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Timo Jakonen
Monien tarinoiden
piispantalo
Arkkipiispantalon jykevät seinät
ovat nähneet 11 perheen ilot ja surut.
Jukka Paarma kokosi talon ja sen
asukkaiden historian kirjaksi.
● Arkkipiispakautenaan Juk-
ka Paarma koki arkkipiispantalon ja
sen historian esittelemisen vaikeaksi, koska sitä koskevaa tutkimusta ei
juuri ollut. Kun talosta ja sen asukkaista kertovan kirjan kirjoittamiseen tuli eläkkeellä mahdollisuus,
projektiin oli helppo suostua.
– Se oli isompi homma kuin arvelin, mutta eläkkeellä on aikaa, hän
naurahtaa.
Piispankadun varrella sijaitsevaa jykevää arkkipiispantaloa rakennettiin vuosina 1887–1890. Turussa
elettiin rakennusbuumia. Suuret kivitalot olivat muodissa, kun maltillisesta klassismista siirryttiin koristeellisempaan uusrenessanssiin.
Komea arkkipiispantalo erottui
hyvin Piispankadun matalasta puutaloympäristöstä. Talon ympärille
muodostui ajalle epätavallinen kortteli, kun alueelle rakennettiin myös
työläisten asuntoja. Aikaisemmin
Piispankatu oli varakkaiden seutua,
mutta nyt samassa korttelissa asui
arkkipiispa, aatelismies ja vähävarainen työläisyhteisö.
– Se oli sosiaalisesti hieno kokoelma, Paarma toteaa.
Nykyisin Piispankatu on varsin
erilainen kuin reilut sata vuotta sitten. Moni silloinen rakennus on purettu uusien tieltä, ja kadulla seisookin monenkirjava edustus eri vuosikymmenten rakennustyylejä.
Merkittäviä vaikuttajia
Paarman mielestä oli tärkeää kirjoittaa myös talon asukkaista eli 11
arkkipiispasta, oman aikansa vaikuttajista. Hänen ajastaan arkkipiispana kirjoittaa kulttuurihistorian
professori Kari Immonen.
– Arkkipiispan rooli on vähän
muuttunut toisaalta aikakauden, toisaalta kunkin persoonan ja omien
taipumusten mukana, Paarma sanoo.
Esimerkiksi Lauri Ingman ehti olla kahdesti pääministerinä ennen
arkkipiispakauttaan 1930-luvulla.
Hänen toimintaansa arkkipiispana
peilattiinkin usein poliittisen
menneisyyden kautta.
Martti Simojoki joutui puolestaan 1960-luvulla keskelle Hannu
Salaman Juhannustanssit-kirjan
aiheuttamaa mediamylläkkää,
joka johti jumalanpilkka-oikeusprosessiin. Vaikka Simojoki ei oikeustoimia esittänyt, hän sai jupakasta
päälleen patavanhoillisen
leiman.
John Vikström paini omalla kaudellaan naispappeuskysymyksen parissa, minkä jälkimainingit ulottuivat Paarman kaudelle saakka. Paarma neuvotteli vuosikaudet siitä, miten yhteistyö voisi toimia niiden
kanssa, jotka eivät hyväksyneet naispappeutta.
– Lopulta teimme piispankokouksessa päätöksen, joka edellytti jokaiselta papiksi vihittävältä suostumista yhteistyöhön naispapin kanssa. Sitä kaikki eivät hyväksyneet.
Seurauksena oli Luther-säätiön irtautuminen.
Paarma kertoo kirjassaan piispoista perheen ja kodin kautta. Näin kirkonmiesten elämästä piirtyy inhimillisempi kuva kuin perinteisissä elämäkerroissa. Hauskoja sattumuksiakin löytyy, kuten se, kun arkkipiispa Lehtosen viisivuotias poika
vastasi piispantalossa puhelimeen ja
sopi presidentti Paasikiven vierailusta Turkuun.
Paarma antaa tilaa myös arkkipiispojen puolisoille. He ovat olleet
vastuussa perheen talouden, arjen
ja piispantalon edustustapahtumien
pyörittämisestä miehen kiiruhtaessa
tehtävissään.
Vähitellen arkkipiispattaren kotirouvarooli muuttui: 1970-luvulla
Mikko Juvan psykiatri-vaimo Riitta
Arkkipiispantalo on sekä koti että työpaikka, jossa työ ja
vapaa-aika sekoittuvat toisiinsa, sanoo arkkipiispa emeritus
Jukka Paarma.
Juva ei enää jättänyt omaa työtään,
vaan hoiti talon emännän velvollisuuksia työnsä ohessa, kuten hänen
seuraajansakin.
– Haastatteluissa on selvinnyt, että aika monelle arkkipiispalle puoliso oli myös henkinen tuki. Moni toimi myös kriitikkona ja hyvänä keskustelukumppanina, Paarma kertoo.
Vanhin esineistö
1930-luvulta
Arkkipiispantalon sisätilojen ilme on
muuttunut remonttien myötä sekä
asukkaiden mieltymysten mukaan.
Edelleen edustustiloissa on pääasiassa Gunnar Wahlroosin varta vasten
piispataloon vuonna 1931 piirtämiä
huonekaluja.
Edustustiloissa on esillä taidetta,
joka on saatu lahjoituksina eri vuosikymmeninä. Lisäksi Turun taidemuseosta on sijoitettu maalauksia
piispantaloon vuodesta 1959 lähtien.
Paarman mukaan talossa on vähän pitkään pysyneitä taide-elementtejä. 1931 tehdyistä seinämaalauksista on jäljellä kaksi: toinen on
paimen lampaineen arkkipiispan
työhuoneen sisäänkäynnillä ja toinen turkulaista miljöötä muistuttava maisema kaariholvikäytävässä
matkalla kappeliin.
Taloa on remontoitu vuosien varrella neljästi. Rakennus siirtyi valtiolta kirkon omistukseen vuonna
1997, joten kaksi ensimmäistä oli
valtion kustantamia ja jälkimmäiset kirkon. Vuonna 2010 tehdyssä
peruskorjauksessa reilusti vajonnut
rakennus paalutettiin uudelleen.
– Viimeisimmässä remontissa
arkkipiispan perheen yksityistilat ja
edustustilat erotettiin selvästi toisistaan, Paarma sanoo.
Viimeisimmät remontit herättivät myös kansan mielenkiinnon. Remonttien jälkeen järjestetyissä avoimissa ovissa oli satoja kävijöitä.
Paarman mielestä avoimuus on nykypäivää myös arkkipiispantalossa.
Koti ja työpaikka
Piispantalo on arkkipiispalle sekä koti että työpaikka. Paarma koki, että kiireisessä työssä rajanvetoa oli vaikeaa tehdä, ja työ- ja vapaa-aika menivätkin ”herttaisesti sekaisin”.
– Arkkipiispat ovat yleensä olleet
aika lailla työhulluja tyyppejä. Ei sitä hommaa oikein voi tehdä, ellei
valmistele yökaudet puheita ja kirjoituksia. itse en kokenut sitä kovin
suurena ongelmana.
12-vuotisen arkkipiispakauden aikana rakennukseen ehti kiintyä.
Paarma ajattelee edeltäjiään kunnioituksella ja tuntee olevansa etuoikeutettu kuuluessaan samaan sarjaan.
Myös tilaan ja avaruuteen tottui:
Paarma teki usein ajatustyötä kävellen huoneesta toiseen. Hän ja hänen
Pirjo-vaimonsa tottuivat omiin työhuoneisiinsa siinä määrin, että päätyivät vaihtamaan oman kotinsa tilavampaan pian arkkipiispakauden
jälkeen.
– Vaikka ollaankin eläkkeellä,
niin yhtä sun toista työhommaa on
kummallakin olevinaan, hän naurahtaa.
Arkkipiispan koti ja työpaikka
● Nykyinen arkkipiispantalo valmistui
125 vuotta sitten. Talon suunnitteli
arkkitehti Johan Jakob Ahrenberg.
● Talossa on asunut 11 arkkipiispaa:
Torsten Thure Renvall (1890–98),
Gustaf Johansson (1899–1930), Lauri
Ingman (1930–34), Erkki Kaila (1935–
44), Aleksi Lehtonen (1945–51), Ilmari
Salomies (1951–64), Martti Simojoki
(1964–78), Mikko Juva (1978–82),
John Vikström (1982–98), Jukka
Paarma (1998–2010) ja Kari Mäkinen
(2010–)
● Jukka Paarman kirjoittama kirjan
Arkkipiispantalo: Historia ja asukkaat
julkaisemisesta päätti Pyhän Henrikin
säätiö ja sen kustansi Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.
Arkkipiispantaloa ympäröivä rauta-aita on varmaan Turun komein.
Heidi Pelander
8
välkomna
Det är självklart att
● Vi ska se människan bak-
om de stora, anonyma orden. Det
påminner församlingspastor i Åbo
svenska församling, Malena Björkgren oss om.
– Det kunde vara vem som helst
av oss.
Församlingarna i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet har tagit en aktiv roll i flyktingkrisen. Lägergården Heinänokka används tillfälligt som flyktingboende i Åbo och
församlingarna ordnar bland annat
insamlingar och aktiviteter för flyktingarna.
– Det är en självklar del av en
gästfrihetens teologi som finns i bibeln, särskilt i Nya testamentet. Jesus själv var flykting och i bibeln beskrivs hur de flyr till Egypten undan Herodes. Flyktingerfarenheten
är väldigt stark i den kristna tron när
man funderar närmare på den. Den
kristna tron uppstod i ett land under
ockupation, säger Björkgren.
Kärlek till nästan
En grundbult i den kristna tron är
Jesu budskap om kärlek till nästan,
att hjälpa de maktlösa och fattiga.
– Jesu möte med den samariska
kvinnan är ett exempel på ett gränsöverskridande hjälpande, som inte
skiljer på grupper.
Det här, menar Björkgren, visar
också att det inte är motiverat att göra en gränsdragning mot muslimer eller över huvud taget människor med annan tro. Det går inte i linje med gästfrihet och vad Jesus visar
i sitt exempel. Hon har heller ingen
förståelse för dem som skriver ut sig
ur kyrkan i protest mot att kyrkan
hjälper flyktingar.
– Den som är i behov av hjälp,
fattig, flyende, kristen eller muslim,
ska få hjälp, säger Björkgren.
Samtidigt påminner hon om att
det i vårt land fanns fattiga och behövande också innan den nu aktuella flyktingkrisen.
– Kyrkan ska inte glömma dem.
Kanske det är önsketänkande men
jag hoppas att flyktingsituationen leder till att vi blir fler som kan hjälpa,
fler som får upp ögonen för frivilligarbete. Samhällssituationen kräver
att vi ska hjälpa varandra mer.
När välfärdssamhället
brister
Det är en svår balansgång – såväl
för kyrkan som för frivilligorganisationer – att finnas där det behövs,
men att samtidigt inte ta på sig mer
än man klarar av. När flyktingarna
började komma till Åbo med tågen
norrifrån var det enskilda aktiva som
mötte dem. Röster höjdes för att Åbo
stad inte bar sitt ansvar.
– Frivilligarbete behövs alltid men
det finns en risk för att staten och
kommunerna sätter för mycket ansvar på frivilligorganisationer. Diakonin är ett exempel på en verksamhet som träder in när nöden är som
störst och samhället inte ser den. Det
är svårt att dra en gräns. Dels handlar det om resurser, vi klarar inte av
att bidra med hur mycket som helst,
dels handlar det om synen på samhället. I det som vi kallar välfärdssamhälle, vill vi ta hand om människor när de behöver det, och det ska
gälla alla.
Har vi det samhället längre?
– Nog har det ändrats, det tycker
jag. Samhället finns inte alltid där.
Kritikerna behöver
bli sedda
Flyktingarna och de som hjälper
dem har tvingats möta en hel del
kritik, hat och rasism.
människor i nöd
Malena Björkgren,
församlingspastor
i Åbo svenska
församling.
Malena Björkgren,
församlingspastor
i Åbo svenska
församling, påminner
oss, att Jesus själv var
flykting.
Mia Henriksson
Flyktingsituationen. Flyktingströmmen.
Flyktingkrisen. Bakom de här orden finns
individer, enskilda människor i nöd.
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Hur kan jag hjälpa?
● Genom församlingarna i
Åbo kan du delta i frivilligverksamheten för att hjälpa i flyktingkrisen. Åbo
svenska församling har en återkommande tid, lördagar kl. 14–16.30, då
frivilliga åker ut till Heinänokka för
att ordna aktiviteter eller bara finnas
till för de som bor där.
– Heinänokka ligger ganska
avlägset, så närvaro där känns
viktigt. Till den här turen får
man gärna anmäla sig och komma med. Vi är minst två på plats
varje lördag, säger församlingspastor Malena Björkgren.
Församlingarna ordnar också vid behov olika insamlingar.
Till exempel samlade Åbo svens-
ka församling in cirka 150 påsar
med hygienartiklar.
– Det var fint att så många ville delta.
Annan konkret verksamhet
är att via Röda Korset delta i att
sortera donerade kläder.
– Om ekonomin tillåter kan
man också bidra till Kyrkans utlandshjälp som arbetar på plats
och i närliggande länder dit folk
har flytt undan krig. Man kan
också aktivera sig gentemot
myndigheterna och beslutsfattarna och till exempel tala för att
inte skära ned i biståndet, eller
för att få EU och de enskilda staterna att hitta ett sätt för flyk-
tingarna att tryggt komma hit.
Det förekommer människohandel och många skor sig på att
människor i nöd behöver fly. Det
är fruktansvärt.
Överlag borde vi försöka få
igång en rörelse som påverkar
attityder, säger Björkgren.
– Att i diskussioner där främlingsfientlighet förekommer visa att man är av annan åsikt är
också ett värdefullt frivilligarbete.
Via församlingens webbplats
hittar du mera information om
hur du kan anmäla dig till
frivilligarbetet:
www.abosvenskaforsamling.fi
Hur ska vi bemöta kritikerna?
–Det är svårt. Från kyrkans sida är det viktigt att kommunicera att
det inte finns ett motsatsförhållande
mellan flyktingarbetet och det andra
som sker inom diakonin. Där finns
kanske en öppning till dialog. Dialogen måste alltid föras och man måste försöka kommunicera förbi fördomarna och hotbilderna, säger Björkgren.
Vi borde förmå oss att vara nyfikna
på det främmande och de nya människorna.
– Rötägg finns det överallt och
människor som gör varandra illa, också bland oss som redan finns
här. Förstås ska vi inte heller blunda
för att problem kan uppstå för att vi
kommer från olika kulturer. Vi måste våga säga att det här är våra lagar och regler, till exempel vad gäller jämställdhet, och så vidare. Men
vi ska inte utgå ifrån att det blir problem.
Om man är trygg i sitt eget liv ska
det inte behöva vara ett hot att det
kommer nya människor hit.
– Kritikern kanske har ett behov
av att bli sedd och bekräftad av en
människa, som en människa. Ofta är orsaken till kritiken kopplad till
strukturer och politik, kritikern upplever att den själv blivit bortglömd.
Mia Henriksson
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
N
Väntan i advent
ärmare 30 000 människor väntar på besked
om hur vi ser på deras ansökning om trygghet och asyl. Är de berättigade till en fristad hos oss och kan de få stöd att bygga ett
nytt hem? Inför Julen har de här frågorna i en kyrklig kontext en angelägen ton. Hur kan vi värna om julfrid och samtidigt avvisa människor som söker trygghet och ett bättre liv här hos oss? Kan vi med gott samvete säga: Ditt hemland är tillräckligt tryggt för dig att
återvända till.
Samtidigt är den här frågeställningen inte främman-
de i den miljö som julevangeliets. Skildringen av Jesu
familjs flykt till Egypten och Herodes massaker på små
pojkbarn i Rama, i rädslan för en ny kungapretendent,
går igen i våra tiders förföljelser och krig. Hur kan vi
på förhand veta att endast knappt hälften av de som söker asyl har tillräckligt goda skäl för sin asylansökan.
Och vilket är vårt ansvar ifall vi avvisar dem och det sedan går illa då de återvänder till sitt hemland? Det är
speciellt besvärande att vi samtidigt säger att de skall
stanna hemma då vi skär ner på utvecklingssamarbetet. Men skall vi då ta ansvar för alla? Räcker det in-
te att vi försöker sköta om de människor som har det
svårt inom vårt lands egna gränser? Ändå går det inte
att ställa de två grupperna mot varandra. Bägge grupperna handlar om detsamma. Vi kan inte blunda för
nöden nära och fjärran.
I mörkret och den mörka tiden lyser ljusen allt klarare och i det djupaste mörkret föds barnet. Vi väntar vi på den positiva vändningen. Ljuset kommer att
återvända och det finns hopp om att det skall bli bättre trots kännedom om det onda som sker kontinuerligt
ger vi inte upp.
Julprofetian (Jesaja 9:2-7) handlar om väntan på
fredsfursten som skall åstadkomma varaktig fred och
rättvisa i landet. I överförd bemärkelse är detta fortsättningsvis det uppdrag kyrkan har i samhället och världen. I trohet mot vår Herre och mästare har vi att bygga fred och värna om de utsatta och lidande i världen.
Detta oberoende av kultur och religionstillhörighet.
Glad väntan i advent
Björn Nalle Öhman
Kyrkoherde
9
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Timo Jakonen
MISTÄ ON NETTIVIHAAJA TEHTY?
Nettiviha on kasvanut uusiin mittoihin.
Media on sulkenut syksyn aikana
kommenttipalstojaan ja vihapuheista
tehdyt rikosilmoitukset kasvavat.
Mikä meitä vaivaa?
10
on tullut
>Suomessa räjähdysherkkä ruutitynnyri,
Keskustelukulttuurista
joka suurenee koko ajan. Nettiraivo ei aina jää vain virtuaaliseksi verkon sisään.
Tutkimusten mukaan uhkailu ja painostus muuttavat ihmisten toimintaa. ilmaisunvapaus kapenee, kun pelko suurenee
ja viha kasvaa.
Keuruulaista kunnanvaltuutettua Milla
Rautasta (kesk.) sekä hänen perheettään
ja yritystään uhkailtiin, kun hän puolusti pakolaisten vastaanottokeskusta. Rautasen mukaan aggressiivinen uhkailu
muutti valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä pelon edessä. Samankaltaista kiivailua käydään monilla paikkakunnilla pakolaislasten vastaanottamisesta.
Toisaalta vihapuhe tuottaa myös vastavaikutuksia. Kun vierasmaalaisia tai toisenlaisia vastustetaan, myös heidän tukemisensa kasvaa. Pakolaisille kerätään
vaatteita, tarjotaan kodeissa päivällistä ja
majoitusta. Monikulttuurisuuden vastustaminen tuotti nopeasti suvaitsevaisuutta
korostaneita suuria mielenosoituksia.
Uhkailuun
liittyy naisvihaa
Anna Kontula, 38, on sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja kansanedustaja
(vas.) sekä kaupunginvaltuutettu Tampereelta. Poliitikko ja kolmen lapsen äiti on
saanut osakseen paljon vihakommentteja
ja tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa.
Kannustavia kommentteja on silti tullut
vihaviestejä enemmän.
– Teksteistä näkee, että kirjoittajat ovat
usein keski-ikäisiä ja vähän koulutettuja.
Enemmistö on miehiä. Joukossa on harvoin alle nelikymppisiä, kansanedustaja
sanoo. Kontulan mukaan naisia pilkataan
ja uhataan Suomessa enemmän ja rankemmin kuin miehiä.
– Nettiuhoon liittyy usein naisvihaa.
Naisten saamat vihaviestit voivat sisältää rankkaa väkivaltaa, kuten raiskausfantasioita tai silpomistoiveita.
Kontula on muutaman vuoden ajan
julkaissut häntä sosiaalisessa mediassa
uhkailleiden nimiä puolen vuoden välein
Facebook-seinällään.
– Tämän jälkeen olen saanut yleensä
olla pari kuukautta rauhassa.
Poliitikko sanoo olevansa niin kokenut
ja paksunahkainen, että vihapuheet eivät
vie yöunia, harmittavat kyllä. Hän arvelee,
että moni kokemattomampi ottaa vihapuheet hyvin raskaasti. Tutkijat voivat hänen
mukaansa karttaa aiheita, joista voi odottaa saavansa viharyöpyn niskaansa.
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan monet kokevat vihapuheen kaventavan sananvapautta koko yhteiskunnassa. (Reeta Pöyhtäri, Paula Haara ja Pentti Raittila: Vihapuhe sananvapautta kaventamassa, 2013).
Jani Laukkanen
VERKKOVIHA
ON KASVOTONTA
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Kontula ei silti sano, että vihapuhe rajoittaisi sananvapautta, koska sananvapaus on perustuslain suojaama oikeus.
– Nettiviha edustaa sen sijaan ahdistavaa keskustelukulttuuria ja huonotapaisuutta, joka on lisääntynyt viime aikoina.
Huonoa käytöstä
ei pidä suvaita
Anna Kontula on havainnut, että verkkovihaa lietsovat käyttäytyvät kasvokkain
yleensä asiallisesti.
– Jos kohtaan arkielämässä ivaa ja rasismia, puutun siihen heti ja tuen uhria. Pilkkaavaa käytöstä ei pidä hyväksyä
ja sulkea silmiä. Tilanne raukeaa yleensä
maltillisesti, hän sanoo.
Uskonto aiheuttaa Kontulan mukaan
yllättävän paljon kovasanaista vihaa.
Hänen mukaansa sitä tuottavat niin uskovaiset kuin uskonnottomatkin. Hartaat uskovaiset panevat törkeät tekstinsä usein Jumalan suuhun – helvetin lieskoilla uhaten.
– He ovat usein iäkkäitä henkilöitä, jotka lähettävät paperipostia. Usein viesti on,
että minä jotenkin pilaisin heidän uskoaan, Kontula toteaa.
Kontula tunnetaan paitsi yhteiskunnallisesta toiminnastaan, myös uskonnollisista kirjoituksistaan. Hän julkaisi vuonna
2012 kirjan uskosta ja uskonnosta, Mistä
ei voi puhua.
Kontula arvioi, että vihaviestejä tuottavat ne netin makuun päässeet, jotka eivät aiemmin ole saaneet ääntään esille.
Hänestä ilmiö on ohimenevä vaihe nettimaailmassa.
– Panen toivoni nuoriin ja uskon, että ajan oloon nettikäytös muuttuu heidän
mukanaan parempaan suuntaan.
Nuoret
kiusaavat toisiaan
Jos poliitikoiden saamat viestit eivät tule nuorilta, jotkut heistä kohdistavat vihaviestejä ikätovereihinsa. Matti Näsi Turusta on tutkinut nuorten nettikiusaamista
eri maissa. Tutkijatohtorin mukaan Suomessa puolet nuorista on havainnut nettivihaa. Silti vain viisi prosenttia nuorista
tuottaa vihaviestejä.
Myös Näsin mukaan halventava viestintä kohdistuu useimmiten uskontoon, etnisyyteen ja sukupuoleen. Myös ulkonäkö ja
seksuaalinen suuntautuneisuus ovat kärkiaiheita.
Näsi toteaa, että viha-aineiston määrä on tuplaantunut nopeasti ja aineisto on
tullut raaemmaksi. Tekstejä tehostetaan
jopa vihavideoilla.
Silti Kontulan tavoin Näsikään ei ole
toivoton. Hän uskoo, että ennen pitkää
törkyaineistolta loppuu yleisö, ja siihen
kyllästytään.
– Ihmiset eivät miellä hyvien tapojen
koskevan nettiä niin kuin kasvokkain
käytävää keskustelua. Kaikki eivät
tajua välttämättä, että ne möröt,
jotka yksinäisyydessään päästää
nettiin, ovat osana sosiaalista
kanssakäymistä, Anna Kontula
miettii.
Vihapuhe
on henkistä väkivaltaa
Vihapuhe voi syövyttää siihen osallistuneiden mieltä niin, että arkikäyttäytyminen
muuttuu samaan suuntaan. Käytännössä
vihapuhe on jo vihateko, sillä sanat ovat
teoksi muuttuneita ajatuksia.
Joidenkin mielestä vihapuhe kuuluu sananvapauteen, mutta monet pitävät vihapuhetta sananvapauden väärinkäyttönä.
Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen muistuttaa, että ”sananvapauden
väärinkäyttö on rikos, jolla voidaan aiheuttaa sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia”.
EOK on suomalainen yhdistys, jonka
tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia
ja oikeusturvaa.
Vihapuheen soppaa kiehuttaa myös toimitettu media. Tampereen yliopiston tutkimuksessa asiantuntijat arvostelivat journalismia sen tavasta hyödyntää ja uusintaa verkkokeskustelujen aggressiivisia ilmauksia.
Lehdistö tarttuu helposti kohujuttuihin, koska ne lisäävät myyntiä, klikkauksia ja ilmoitustuloja. Lehtien kommenttipalstoilla käynnistyy usein nettiraivo jutusta kuin jutusta. Asiakommentointi ty-
issä
Viharyhmtuntee
ihminen pätevä.
olevansa
rehtyy alkuunsa, minkä jälkeen kirjoittajat haukkuvat toisiaan.
Vihapuhe lisää rasismia
Kuohunta jatkuu sosiaalisessa mediassa juttulinkkien myötä. Oman ryhmän sisällä tuntuu, että kaikki ovat ”oikeassa”,
eli samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Eri
mieltä olijoita haukutaan rankasti.
Nettiraivo liittyy arkielämään. Kumpikin ruokkii toisinaan. Anna Kontulan mukaan kukaan ei pysty sanomaan, missä määrin vihapuhe johtaa ääri-ilmiöiden kaltaisiin vihatekoihin. Se on kuitenkin hänestä täysin selvää, että rasismia
hyväksyvä kirjoittelu johtaa siihen, että
maahanmuuttajat tai heitä tukevat kokevat rasismia myös käytännön arjessa entistä enemmän.
Esimerkiksi Kolumbiasta suomalaisperheeseen adoptoituja lapsia on haukuttu
kadulla neekereiksi, jotka pitäisi palauttaa Afrikkaan, ja heidän suomalaisäitinsä
päälle on syljetty.
11
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
avat
Naiset sa
miehiä
enemmänaa
ja rajumpa.
vihaposti
Vihamielisten joukko on pieni, mutta kuuluva ja näkyvä vähemmistö kansasta. Rakentava keskustelu ja myötätunnon
aloitteet kuitenkin nostavat myös päätään
vihan viidakosta.
Ihmisyys kriisissä
MTV:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila totesi syyskuussa, että ihmisyys on kriisissä. ”Toivon ja odotan, että meilläkin vielä nousee arvojohtajuutta, joka kehottaa karttamaan kaikkia, jotka ovat täynnä
kylmyyttä ja vihaa.”
MTV sulki samalla juttujensa kommentointia pakolaiskriisin osalta vihapuheiden takia. Ylä-Anttila sanoo, että kommenttien siistiminen on jo isompi ja raskaampi työ kuin itse uutisointi.
Syyskuun alusta myös moni muu media rajoitti tai sulki kommentointipalstojaan sammoista syistä. Helsingin Sanomien Nyt-liite lakkautti kokonaan kaiken kommentoinnin ainakin kahdeksi viikoksi. Uutispäällikkö Jussi Pullisen mukaan lehden kommenttiosiosta on tullut ”areena oudolle möyhäämiselle, joissa faktana esitetään täyttä sepitettä. Tämä kuvio ei edes riipu mielipidesuunnasta tai aiheesta”.
Pullisen mukaan toimittajia ja haastateltavia on uhattu vahingoittaa, haukuttu
ja väitetty valehtelijoiksi. ”En keksi kansanryhmää, jota ei olisi loukattu. Sama
toistuu päivästä toiseen”, hän toteaa. Jotain piti tehdä.
Arvojohtajuus suitsii vihaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi elokuun lopulla kansainvälistä kuohuntaa Euroopan vaaran vuosiksi, mihin
suomalainen vihapuhekin osittain linkittyy. Niinistö peräsi avointa ja rakentavaa
keskustelua sekä selkeää ja uskottavaa politiikkaa, joka vaikuttaa ja saa kansalaisten enemmistön tuen.
Pääministeri Juha Sipilä näytti esimerkkiä arvojohtajuudesta kertomalla,
että hänen perheensä antaa Kempeleessä olevan toisen kotinsa pakolaisten majoitustilaksi vuoden alusta. Kotiin mahtuu 3–4 perhettä tai parikymmentä pakolaista.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus kiitti elettä: ”Sipilä päästää kotiin sotaa pakenevia, kun monet suomalaiset eivät päästäisi heitä edes Suomen rajojen sisälle. Sipilä kertoo päätöksestään, kun muukalaisvihamielinen, sisäänpäin käpertyvä ja
rasistinen keskustelu saa voimaa. Sipilä
näyttää, mitä aito kristillinen vakaumus
tarkoittaa ja miten se poikkeaa farisealaisesta yrityksestä paeta sääntöjen taakse.”
(HS 6.9.)
Sakari Sarkimaa
Tommy Hellstenin mielestä
viharyhmistä muodostuu kuin
ryyppyremmin kaltainen yhteisö
tekijän ympärille, jossa eri mieltä
olevat tiputetaan pois. – Siinä
arvostelukyky katoaa ja kehittyy
sairas moraali, jossa vihan lietsonta
on arvokasta eikä arveluttavaa,
Hellsten pohtii.
VIHAAJALLA ON
MURENTUNUT ITSETUNTO
>sanoo, että ainut oikea tapa me-
Terapeutti Tommy Hellsten
dialta on sulkea vihapalstoja. Siinä kirjoittaja pannaan seinää vasten hetkeksi, jolloin hän voi miettiä
omia asenteitaan ja kohdata itsensä.
– Jos vihapuheisiin yrittää vastata netissä rakentavasti, saa yleensä pian mutavyöryn niskaansa. Yritys kääntää keskustelua paremmille
urille vetää mukaansa – ja pian olet
siellä suossa itsekin, Hellsten pohtii.
Hänestä nettipalstat ovat vihan
lietsojille kuin ryyppyremmi. Molemmista tiputetaan entisiä kavereita pois ja jäljelle jäävät samanmieliset, jotka tukevat tekijää.
Hellstenin mukaan netin arveluttavuus on siinä, että se antaa foorumin narsistiselle ja sairaalle riehumiselle ilman, että kukaan sanoo vastaan.
– Netti on kuin suoja, jonka takaa voi laukoa mitä tahansa joutumatta vastuuseen – ellei tee jotain
tyystin laitonta.
Polkemalla muita
ei voi kasvaa isommaksi
Hellstenin mukaan vihaa lietsova yrittää uhon avulla rakentaa minuuttaan. Tämä kuvittelee olevansa
kierolla tavalla hyvä. Kirjoittaja yrittää vihaamalla osoittaa omaa erinomaisuuttaan.
– Nettiraivoa levittävien itsetuntemus on heikko. Yrittämällä polkea muita alas ja nousemalla heidän
päälleen, he yrittävät kasvaa suuremmiksi. Tosiasiassa he pienenevät
entisestään, koska eivät kohtaa itseään, Hellsten selittää.
Hellsten pohtii, että jos tällaisella henkilöllä on yhtään ihmisyyttä
jäljellä, hän tuntee huonoa omaatuntoa vihapuheistaan, mutta on
niihin niin koukussa, ettei voi lopettaa.
Tutkija Matti Näsin mukaan vihapuhe ja tyytymättömyys kulkevat käsi kädessä. Näsi sanoo, että vihapuheen tuottaja haluaa valtaa ja hallita muita.
Hellstenin mielestä myös myötätuntoa korostaviin mielenosoituksiin voi liittyä ongelmia. Hänestä suvaitsevaisuutta korostavat mielenosoitukset voivat muuttua omahyväisyyden temmellyskentäksi. Mutta ne
voivat olla myös ensiaskel kohti hyviä tekoja.
– Vasta se voi muuttaa jotain, jos
omahyväisyys muuttuu hyvyydeksi. Jos oikeasti teet jotain pakolaisten eteen, luot kontaktin, kohtaat ja
autat, se on erilainen teko kuin vain
mielenosoitus, Hellsten miettii.
Nettivihan takana
kulttuurivika
Hellsten sanoo, että nettivihan taustalla on isompi asia kuin lama, työttömyys, leikkaukset tai edes pakolaisaalto.
sairailla eoiksi.
n
i
v
y
h
n
Vai
ttuu t
u
u
m
e
h
u
vihap
– Taustalla on se kulttuurimme
vika, että olemme järjestelmällisesti purkaneet yhteisöllisyyttä. Kun ihmisillä ei ole toimivaa lähiyhteisöä,
jossa peilata itseään, he kiinnittyvät
omamielistensä nettiryhmiin.
Hellstenin mukaan jokaisella on
nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi
tulemisen tarve. Jos tämä ei toteutunut, hyväksyntää haetaan nettiryhmistä vaikka muita vihaamalla. Siinä ihminen tuntee pätevänsä, Hellsten pohtii.
– Jos kirjoittajaa on aiemmin mitätöity ja hän on alistunut siihen
reagoimatta, se on kuin keräisi ruutia kellariinsa. Jonain päivänä ruutivarasto on niin iso, että se purkautuu vihakanavia pitkin, Hellsten pohtii.
Monen vihanlietsojan identiteetti
on murentunut aikojen saatossa, terapeutti miettii.
– Se näkyy siinä, että arkielämässä he ovat usein arkoja, jotka räyhäävät vain turvallisen netin suojasta. Silloin ihminen ei kohtaa itseään
eikä voi muuttua. Onneksi tämä on
kuitenkin pieni vähemmistö. Ja vain
hyvin sairailla ihmisillä vihapuhe
muuttuu vihateoiksi, kuten koulusurmaajilla.
12
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
KOLUMNI
Pimeää ja pahaa mieltä
P
”
Ilmoitusblokki 3 palstaa
ainu pihalle pyöräs kans!”
Kuljettajan terävä huuto katkaisee unenomaisen harmaan hiljaisuuden
puolityhjässä raitiovaunussa. Havahdun. Ahaa, joku mies yrittää tulla ratikan kyytiin pyörä mukanaan.
Vaunussa on väljää, mutta pyörän
kuljettaminen taitaa olla julkisen
liikenteen yhtiön sääntöjen vastaista. Mies katsoo alistuneena raivostuneen kuskin suuntaan ja hyppää
ulos pimeään alkuiltaan hämmästynein ilmein.
Tämä parin viikon takainen, sinänsä merkityksetön kohtaus työmatkalla Helsingissä painui mieleeni voimakkaasti. Sinä tiistai-iltana
päätin alkaa oman elinpiirini erityistarkkailun siitä, miten me ihmiset puhumme toinen toisillemme ja
kohtaamme toinen toisemme.
Mietin pitkään, millä muilla tavoin ratikkakuski olisi voinut ilmaista sen, että pyörien tuominen raitiovaunuun ei ole sallittua. ”Anteeksi te
mies siellä keskivaunussa, valitettavasti on niin, että pyörien tuominen
raitiovaunuun on kiellettyä.”
Mietin, olisiko kuljettaja juuri sinä marraskuun iltana voinut tehdä poikkeuksen virallisesta säännöstä ja sallia miehen ja pyörän pariksi pysäkinväliksi hiljaisen illan kyyditettäväksi.
Tämän Merkittävän Raitiovaunumatkan jälkeen olen osunut muihinkin arkisiin kohtaamisiin, jossa aikuiset ihmiset puhuvat toisilleen kuin angstinen teini äidilleen. Asiakaspalvelussa iloisen hein
sijaan kohtaan yrmeitä ilmeitä, katseiden väistämistä. Työelämän kokouksissa sallimme toinen toistemme
kuuntelemattomuutta, ohipuhumista ja nokkeluuden nimissä lausuttuja ilkeyksiä. Äänensävyt ovat kireitä ja kolkkoja. Siellä täällä on tahal-
Turkulainen
kansanedustaja
Voisiko
tylyyden
sijaan
yrittää
ymmärtää?
lista tahtoa ymmärtää toinen väärin
tai laukoa ääneen totuus, jonka olisi
voinut jättää kertomattakin. Kuulen
vain puoliääneen mutistuja kiitoksia
ja olehyviä. Äkäisten ihmisten ympärillä leijuu tunkkainen tunnelma.
Kuulen käskymuotoja, vähemmän
konditionaaleja.
Vuorisaarnan oppi kyvystä ja ennen kaikkea halusta asettua toisen
ihmisen asemaan on monesta paikasta kaukana. Mikä meitä ihmisiä
vaivaa? Miten me oikein puhumme
toinen toisillemme? Missä on käytöstavat?
Sitten noin viikko Merkittävän
Raitiovaunumatkan jälkeen havahdun olevani oman elämäni nuiva ratikkakuski. Väsymyksen ja kiireen keskellä sihisen työkaverille kireäään sävyyn tiukat mielipiteeni.
Toiselle korotan ääntä pää
punaisena hallituskriisin keskellä
enkä anna edes puheenvuoroa
vastata syytöksiini. Kaupan kassaa
taisin unohtaa tervehtiä. Kotona
kuittailen miehelle huonosti
siivotusta tiskipöydästä ja autuaasti
unohdan hänen kuitenkin
imuroineen. Heikkona hetkenäni
katson ohi avun tarvitsijaa ja
uhmakkaan itsekkäästi selitän
kaiken kiireilläni.
Grace Peace
&
Annika Saarikko
Jos pitäisi tehdä pahan mielen vallankumous, se kannattaisi ehdottomasti tehdä näinä synkän vuodenajan viikkoina.
Onko kaikki siis marraskuun ja
pimeän syytä? Kun maa on musta
ja jäässä, ei voi kylvää ilon kukkia.
Kun ei ole valoa, ei tarvitse itsekään
olla erityisen valoisa. Kun ei ole kivaa, ei tarvitse itsekään olla erityisen kiva.
Voisiko tylyyden sijaan yrittää ymmärtää? Vastata pahantuulisuuteen
hymyllä? Naiivia, mutta toimivaa.
Jos kovien sanojen sijaan halaisikin
ärripurria tai silittäisi arkimörön hyväntuuliseksi?
Ratikkakuskihan saattoi olla väsynyt, riidellyt vaimonsa kanssa tai
kohdannut juuri edellisellä pysäkillä tympeän asiakkaan. Ja se tympeys
vaan nyt yksinkertaisesti tarttui.
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
United colours of the rainbow
I was sitting in the
pew of Raisio church
when i suddenly noticed a small
rainbow twinkling on the side of
the baptismal font. A beam of sunlight came in through a window
and hit the chandelier, which separated the beam to a spectrum of
light that coloured the font.
The rainbow is a much used
symbol. in the Old Testament, after
the great flood, the rainbow came
to mean the covenant between God
and his people. its beautiful arc
reached from heaven to earth. Today you can see rainbows in peace
flags, promoting sexual equality
or rights of indigenous people. As
a modern symbol it indicates that
we are different, yet equal, so peace
and justice should abide in our
midst. The colours of the rainbow can also be seen in our
congregation’s cross logo. We are a diverse
and inclusive community.
Jesus said: ‘i am
the light of the world.
Whoever follows me will
never walk in darkness
but will have the light of
life.’ These are the words we repeat
when we light the candle which
is given to the newly baptized. in
baptism we are given that light and
we are made bearers of his light
in this world. But white light isn’t
just white. it consists of all colours. When you combine light of
all the colours in the rainbow,
you get... light. Light that illuminates. This is also
true with Christ. in baptism, we are joined to his
body. We become members
of Christ. So he, as the light
of the world, gathers all of us to
his light.
All told, it’s difficult to come to
a more proper and beautiful symbol of the church than a rainbow
on the side of a baptismal font.
Miika Ahola
Pastor of the Turku Cathedral
International Congregation
13
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Onko majatalossa sijaa?
Pakolaisuus teemana ekumeenisen joulun vietossa
● Piispat vetoavat jälleen rau-
han puolesta Ekumeeninen Joulu
Suomen Turussa -tilaisuudessa, joka
järjestetään torstaina 17. joulukuuta
kello 18 Turun tuomiokirkossa.
Tilaisuuden teemana on pakolaisuus: onko majatalossa sijaa tulokkaille? Ikiaikainen joulun sano-
ma on yhtäkkiä koko Euroopassa ja
myös Turun seudulla mitä ajankohtaisin. Jouluevankeliumi kertoo, että
Jeesus syntyi pakolaisena. Maria ja
Joosef joutuivat ensin hakeutumaan
Betlehemissä eläinten suojaan ja lopulta Herodesta pakoon Egyptiin.
Tänä syksynä Syyriasta, Irakista ja
Timo Jakonen
Afrikasta sotaa ja kuolemanvaaraa
pelänneiden pakolaisten tulva yllätti Euroopan. Heitä saapui varsinkin
syyskuun alussa joukoittain Tornion
kautta Turkuun. Turun ”majataloihin” on raivattu heille tilaa.
Ajankohtainen kysymys on, kuinka me suomalaiset voisimme vapaaehtoisesti helpottaa turvapaikanhakijoiden tilannetta.
– Pakolaistilanne ei ole muuttumassa nopeasti, ja turvapaikanhakijoita tulee jatkossakin paljon myös Suomeen. Nyt vaaditaan
malttia, jotta sopu säilyy vaikeassa tilanteessa. Iloitsen niistä tuhansista vapaaehtoisista, jotka ovat koko syksyn työskennelleet inhimillisyyden puolesta hankalissakin olosuhteissa. Inhimillisellä asenteella
voitamme, muistuttaa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, ulkoministeriön entinen valtiosihteeri
Pertti Torstila.
Pertti Torstila esittää Ekumeenisen joulun humanitäärisen viestin Tuomiokirkossa. Rauhanvetoomuksen Tuomiokirkossa esit-
tää puolestaan ortodoksisen kirkon
arkkipiispa Leo yhdessä evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen, katolisen kirkon piispa Teemu Sipon sekä metodistikirkon piirikunnanjohtaja Pasi Runosen kanssa. Kirkossa esiintyvät lisäksi mezzosopraano Monica Groop, Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan
Pertti Pekkanen, Turku Cathedral Youth Choir johtajanaan Anu
Åberg, kanttori Jukka Pietilä ja urkuri Markku Hietaharju. Tuttuun
tapaan myös yleisö pääsee laulamaan jouluisia säveliä Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkosta.
Jaana Räsänen-Nauska,
Paula Heino
Ekumeeninen joulu Suomen
Turussa 17.12. klo 18 Turun
tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.Tilaisuus televisioidaan, joten kirkkoon on syytä saapua klo 17.40
mennessä. Ohjelma esitetään
TV1:llä jouluaattona ennen joulurauhan julistusta noin klo 11.
Tule yleisöksi
jalkapallo-otteluun
● Tervetuloa kannustamaan ystävyysottelua, jossa FC Interin
ja TPS:n edustusjoukkueen pelaajista, Suomen jalkapallohuipuista sekä
turvapaikanhakijoista muodostetut
sekajoukkueet ottavat mittaa toisistaan. Ottelun avaa arkkipiispa Kari Mäkinen ja erotuomarina toimii huipputuomari Mattias Gestranius.
Ottelulla Suomen Palloliitto muistuttaa, että jalkapalloilijat ja jalkapalloseurat tuomitse-
vat rasismin ja syrjinnän kaikissa
olomuodoissaan.
Paikalla olevat Suomen Punaisen Ristin edustajat kertovat kiinnostuneille, miten turvapaikanhakijoita voi Turussa tukea ja keräävät rahaa pakolaistyöhön.
Tunnin mittainen ottelu pelataan torstaina 17.12. klo 14–
15 Impivaaran jalkapallohallissa. Glögi- ja piparitarjoilu. Vapaa pääsy.
Tuomiokirkon kuuseen valot
● Tuomiokirkon edessä seisoo ko-
mea joulukuusi vielä huomiseen
saakka valaisematta. Mutta jo huomenna lauantaina 28.11. klo 17
kuusen 715 valoa syttyvät tuikkimaan.
Joulukuusen sadat led-valot syttyvät aina adventin alla. Valoja on yhtä
monta kuin kirkolla on vuosia. Tuomiokirkko on vihitty käyttöön vuonna 1300.
Jo perinteinen kuusen valojen sytytysjuhla alkaa Tuomiokirkontorilla
kello 17. Juhla on suunnattu kaikille
kiinnostuneille, mutta erityisesti lapsille ja lapsiperheille. Tilaisuus kestää vain vartin verran. Tänäkin viikonloppuna on Vanhalla Suurtorilla
joulumarkkinat, joilta kuusen valoja
sytyttämään saapuvat itse joulupukki
ja joulumuori ystävien kera. Mukana
kulkueessa on historiallisia markkinanäytelmähahmoja.
Kuusen valojen sytytysjuhlassa pitää pienen puheen pastori Milla Mäkitalo Tuomiokirkkoseurakunnasta.
Hänen innokkaina avustajinaan ja
juhlan juontajina toimivat Naakka
eli Kari Kanala ja Kirkonrotta Rouskis eli Ada Paulig.
Juhlassa keskeistä on joulumusiikki, josta on huolehtinut esilaulajana toimiva kanttori Jukka Pietilä. Musiikkia kuullaan tänä vuonna kahdelta kuorolta, Turun konservatorion lapsikuoro Auriella ja
tyttökuoro Sigynella esiintyvät johtajaan Epp-Inna Westergård. Tilaisuus alkaa kuoron esittämillä jouluisilla lauluilla.
Yhdessä lauletaan Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen
säkeistö suomeksi ja ruotsiksi, ja sitten lasketaan kymmenestä nollaan.
Kuusen valot syttyvät ja loistavat ilonamme aina siihen saakka, kunnes
Nuutti vie joulukuusen mukanaan
vuoden vaihduttua. Lopuksi lauletaan Maa on niin kaunis.
Juhlan järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun Suurtorin Keskiaika ry ja Turku Energia, joka lahjoittaa kuusen valaistuksen. Kuusi saatiin tällä kertaa Peltotieltä Raisiosta.
Kuusen kuljetuksesta ja poisviennistä
vastaavat Turun Kiinteistöliikelaitos
ja työnjohtaja Timo Kajava.
Valojen sytyttyä lauantaina lapset
voivat vierailla vanhempiensa kanssa
Tuomiokirkossa, jossa heitä odottaa
lasten tekemä jouluseimi Agricolan
kappelissa. Lapsia johdattavat tälle ja
muillekin kirkon seimille enkelihahmot. Sinikellojen ja Nuortentalon
päiväkerhot ovat osallistuneet lasten
seimen rakentamiseen. Lapset saavat
kuusenvalojen sytytysjuhlan jälkeen
mukaansa kirkosta pienen muiston.
Tästä alkaa uusi kirkkovuosi, adventti ja joulun aika.
Jos haluaa käydä katsomassa kirkon seimiä ryhmän kanssa tai tulee
kauempaa, kannattaa varmistaa, ettei kirkossa ole samaan aikaan tilaisuuksia. Soitathan siis ennakkoon
Tuomiokirkon vahtimestareille ja
varmistat ajan, puh. 040 3417 100.
PH
Ilmoitusblokki 2 tai 3 palstaa
14
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Joulutori Pyhän Katariinan kirkkoaukiolla
● Vuosi sitten järjestetty huip-
pusuosittu joulutori saa jatkoa tänä
vuonna, kun Katariinan seurakunnan historiakerho yhteistyökumppaneineen järjestää itsenäisyyspäivänä
6.12. jouluisen tapahtuman Pyhän
Katariinan kirkon ympäristössä. Tapahtuman tarkoituksena on elävöittää historiallista, mutta vähän unohduksiin jäänyttä tunnelmallista miljöötä. Seurakunnan puolesta pystytetään kirkkotorille valaistu joulukuusi, tilaisuudessa soivat joululaulut ja
tuikkivat kynttilälyhdyt.
Joulutori avautuu 6.12. heti kirkonmenojen jälkeen ja on avoinna
kello 14 asti.
Ennen jumalanpalvelusta klo
9.30 partiolaiset sytyttävät kynttilät Katariinan hautausmaan sankarihaudoille. Klo 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet sankarihaudoille, minkä jälkeen on tarjolla kirkkokahvit Nummen seurakuntakodissa ja markkinakojujen myynti alkaa.
Kirkkoaukion aittojen edessä ja
seurakuntakodin pihapiirissä on
myynnissä muun muassa käsitöitä, glögiä ja riisipuuroa. Pappilassa on myynnissä yhdistysten, seurakunnan ja kuoron tuotteita. Päivän aikana on mahdollista kurkis-
taa myös Simolan taloon ja tutustua partiokoloihin. Marttojen myyntipöydät ja kahvio on Nummen seurakuntakodissa.
Jos sää on suosiollinen, dosentti
Kimmo Ikonen vetää hautausmaakierroksen klo 12.30, huonolla säällä tutustutaan kirkkorakennukseen.
Kierros alkaa joulukuusen vierestä
pikkuportin luota. Myös Kaarinan
VPK on mukana päivässä ja esittelee
sammutuskalustoaan.
Halukkailla on joulutorilla
mahdollisuus sytyttää omaan
lyhtyynsä liekki partiolaisten
Betlehemistä tuomasta ikuisesta tulesta.
Myyjäisistä lämpöä ja joulutunnelmaa
● Joulumyyjäisten sesonki
Timo Jakonen
Ilmoitusblokki 3 palstaa
alkaa ensimmäisen adventin
aattona. Jos varpaita palelee eivätkä
silmukat pysy sukkapuikoilla, kannattaa poiketa myyjäisiin. Sukkien
ja lapasten lisäksi myyjäisistä löytyy
monenlaista tavaraa pukinkonttiin
ja herkkuja vaikkapa pikkujoulupöytään.
Henrikinkirkon, Peltolantie 2,
perinteiset adventtimyyjäiset ovat
avoinna lauantaina 28.11.
klo 11–13. Suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi myyntipöydistä löytyy myös Marttojen kutomia sukkia ja partiolaisten valmistamia joulutorttuja ja kynttilöitä.
Vatsan täytteeksi voi ostaa puffetista riisipuuroa, grillimakkaroita tai
vaikkapa pizzaa. Joku onnekas saa
kotiin viemisiksi myös arpajaisten
pääpalkinnon herkkukorin.
Tietoa muista myyjäisistä löytyy
sivulta 16.
Piparipusseja Portsaan
● Syksyn aikana Mikaelinseura-
kunnassa on käynnistynyt KeskustaPortsa -projekti, jonka tarkoituksena on synnyttää yhteisöllisyyttä Mikaelinkirkon lähialueelle. Projektin
kautta on samalla tarkoitus tehdä
seurakunnan toimintaa tunnetuksi
ja luoda kontakteja erityisesti nuoriin aikuisiin.
Ensimmäinen suurkoitos on lauantaina 5.12., jolloin tavoitteena on
jakaa jouluinen piparipussi jokai-
seen Puu-Portsan talouteen.
– Tempauksen ajatuksena on
tuoda joulumieltä Portsan alueelle ja olla samalla kirkon tervehdys
alueen asukkaille, kertoo projektista vastaava Pasi
Jaakkola.
Jaakkola myös kutsuu vapaaeh-
● Kirkon ulkomaanavun
Suvilinnun lähettiläänäkin
toimiva Tommi Kalenius konsertoi Varissuon kirkossa perjantaina 27.11. klo 19. Kalenius on kirjoittanut viime
vuosina lauluja monille artisteille popkentän laidasta laitaan. Tuoreella albumillaan
Liikuta mua Kalenius palasi takaisin omien laulujensa pariin.
– Levyn biisit ovat elämän
keskellä syntyneitä. Löysin it-
seni pisteestä, jossa kaiken piti olla kunnossa, mutta yhtäkkiä kuori alkoikin hajota. Kipuilut parisuhteessa, lapsiperheen arjen pyörittäminen, jatkuva huoli taloudesta ja lopulta myös omasta jaksamisesta herättivät kysymyksen, tunteeko sitä lopulta edes itseään, kuvailee Kalenius albumin syntyä.
Tommi Kalenius -trion konserttiin on vapaa pääsy.
Te r o A h o n e n
Tommi Kalenius
Varissuon kirkossa
toisia tuomaan hyvää joulumieltä.
– Aamulla klo 8 aloitetaan leivonta, sitten pakkaaminen ja puolen päivän lähestyessä jakaminen joka talouteen.
Mukaan voi ilmoittautua
koko päiväksi tai itselle sopivaksi ajanjaksoksi joko sähköpostiin
[email protected] tai soittamalla
numeroon 040 341 7412.​
15
Vapaaehtoistöitä suurella
sydämellä, ole hyvä!
● Lähtisitkö suurella sydä-
mellä mukaan jakamaan
hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva pesti kirkon vapaaehtoistoiminnasta Turussa ja
Kaarinassa? Nämä ja monia
muita vapaaehtoistöitä löytyy
osoitteesta www.vapaaehtoistyo.fi:
● Mummoenergiaa iltapäiväkerhoon. Tule lisäsy-
liksi, satujen lukijaksi tai vain
kuulevaksi korvaksi 1–2 -luokkalaisille iltapäiväkerhoon Hirvensalossa.
● Emännäksi tai isännäksi Runosmäkeen. Runos-
mäen Ystäväntupa kaipaa va-
paaehtoisia tekijöitä emännän
ja isännän tehtäviin. Kotikeittiötaidot, iloinen mieli ja tekemisen meininki riittävät tehtävään mainiosti.
● Vanhukselle lähimmäiseksi. Kerttulin, Runosmä-
en, Liinahaan ja Mäntyrinteen
vanhainkoteihin kaivataan lähimmäisiä käymään vanhusten
luona. Vapaaehtoiset lähimmäiset tuovat vanhusten arkeen iloa
ja piristystä.
Lisää näistä ja muista vapaaehtoistehtävistä osoitteessa vapaaehtoistyo.fi. Lisätietoja
saa myös puhelimitse Tuija Alihaanperältä puh. 040 3417238.
MV
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
AALLON PITUUKSILLA
Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz
Toivo2000 -radiomakasiini avaa adventtiajan teemoja tässä ajassa.
Adventin aikana viikon vieraan kanssa pystytetään kuusi, valmistaudutaan itsenäisyyspäiväjuhliin ja tutustutaan Johanneksen ritareihin. Toivon ohjelmaisäntänä toimii Hannu Huppe Hurme. Toivo
lähetetään sunnuntaisin klo 10-10.30 ja uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Radiomakasiinin juttuja voi kuunnella myös Youtubesta, johon kätevä suora linkki löytyy seurakuntien sivuilta www.turunseurakunnat.fi
Virtuaalikirkko.fi
Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa
internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10 alkaen osoitteessa
www.virtuaalikirkko.fi.
Radio City 105,5 (103,5) MHz
Miehen elämää -sarjassa samoillaan miesten maailmoja Radio Cityssä taas joulukuun alussa.
Jouluradio 93,8 MHz sekä jouluradio.fi
Varma joulun merkki Jouluradio aloittaa lähetyksensä taa­juudella
93,8 MHz ensimmäisen adventin yönä 29.11. Samalla avautuvat
Joulu­radion seitsemän nettikanavaa osoitteessa jouluradio.fi.
taittopalaksi
mikä?
Jouluradio ääneen 1. adventtina
● Viime vuonna yli puoli mil-
joonaa viikkokuulijaa saavuttanut,
vanha tuttu joulumusiikin kanava Jouluradio on mukana tulevankin joulun odotuksessa FM-taajuudella 93,8 MHz sekä verkossa jouluradio.fi.
Jouluradio aloittaa lähetyksensä
jo 13. kertaa ensimmäisenä adventtina 29. marraskuuta. Lähetys alkaa Hoosiannalla heti vuorokauden
vaihtuessa adventiksi. Jouluradion
perinteisen aloituskappaleen, Hoosiannan, esittää tänä vuonna Sointi
Jazz Orchestra, jonka solistina esiintyy Emma-palkittu saksofonisti Jukka Perko.
Loppiaiseen saakka FM-taajuuksilla soivan Jouluradion pääkanavan lisäksi Jouluradion verkkosivuilla voi kuunnella seitsemää
eri joulumusiikin lajeihin erikoistunutta kanavaa klassisesta jazziin
ja kaikkea siltä väliltä. Musiikki soi
tauotta ja ilman mainoksia.
Pääkaupunkiseudun ja Turun
seudun lisäksi Jouluradio soi FMtaajuuksilla useilla paikkakunnil-
la eri puolilla Suomea Joensuuta ja
Rovaniemeä myöten.
Tänä vuonna ennakkoluuloton ja
kokeileva Jouluradio tekee historiaa
ja järjestää kuulijoilleen Jouluradion reivit Helsingin Tavastialla.
Jouluyö, bailuyö – Jouluradion reivit on tapahtuma, jossa perinteiset joululaulut muuntuvat
yhden illan ajaksi
tanssittaviksi hiteiksi.
Seitsemän
värikästä
nettikanavaa
Jouluradion kanavat osoitteessa
jouluradio.fi ovat tänä vuonna pääkanavan lisäksi rokimpi Rouhea
Joulu, pohjoismaisten sävelten Julradion, Klassinen joulu, Kauneimmat joululaulut, Lasten jouluradio,
virolaiseen joulumusiikkiin keskittynyt Jõuluraadio sekä englanninkielisten joululaulujen Xmas.
Marraskuun alussa avattiin uu-
distuneet jouluradio.fi -verkkosivut.
Uusilla sivuilla radion kuuntelu
ja kanavien selaus on pyritty tekemään entistä helpommaksi kaikilla
laitteilla ilman erillistä sovellusta.
Artikkelit, testit ja videot valottavat esimerkiksi joululaulujen historiaa.
Uutta on myös
se, että Jouluradio kuuluu ensimmäistä kertaa myös Radiot.fi
-palvelussa.
Viime vuonna
jouluradio.fi –sivustolla oli yksittäisiä kävijöitä reippaasti yli 370 000.
Vierailuja sivustolle tehtiin peräti
160 maasta, eniten Yhdysvalloista,
Ruotsista ja Saksasta.
Jouluradio fiilistelee
somessa
Tänä vuonna Jouluradio on entistä
näkyvämmin myös somessa. Jouluradio löytyy Facebookista, Instagramista, Snapchatista ja Twitteristä.
Facebook-sivulle kokoontuu
kommentoiva yleisö ja sieltä selviävät Jouluradion tapahtumat ja uutiset. Instagramiin Jouluradio kerää jouluisia kuvia, joista kootaan
yhteinen joulukuva-albumi osoitteeseen kuuluujouluun.fi. Videot ja
kuvat Snapchat-kuvaviestipalvelussa kertovat, miten Jouluradiota tehdään. Twitterissä keskustellaan joulumusiikista ja joulunodotuksesta.
Jouluradion nettikanavineen ja
sosiaalisen median palveluineen
tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus
Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymä tukee toimintaa
yhdessä muiden kuuluvuusalueiden
seurakuntien kanssa.
Jouluradio soi Turun seudulla
FM-taajuudella 93,8 (kaapelissa
90,1). Netissä Jouluradiota voi
kuunnella osoitteessa www.
jouluradio.fi, Facebook-sivut:
www.facebook.com/jouluradio,
Twitter: @jouluradio, Instagram:
#jouluradio #kuuluujouluun.
Sankamon kirja julkaistaan joulukuussa
● Mikaelinseurakunnan pas-
tori Juho Sankamon Israelin kuninkaiden maailma -kirjan julkistamistilaisuus järjestetään tiistaina 15.12. klo 18 Mikaelin seu-
rakuntakodilla. Samalla juhlitaan
Mikaelin raamattukoulun pikkujouluja.
Israelin kuninkaiden maailmassa
lukija johdatetaan vieraaseen ja sa-
malla maailmaan.
– Valtapolitiikan lainalaisuudet
ja ihmisen oikut eivät muutu, sanoo Juho Sankamo.
Kirjassa nostetaan esiin tärkeitä
arkeologisia löytöjä sekä Assyrian ja
Babylonian kirjoituksia, joissa mainitaan myös Raamatun hahmoja ja
tapahtumia.
Ilmoitusblokki 2 palstaa
16
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
AVOIMET OVET
Ylösnousemuskappeli
Pe 13.12. klo 17 ja 19, Turun
NMKY ry:n ja Aino-kuoron perinteinen joulukonsertti
Henrikinkirkko
Pe 11.12. klo 19 Turun NMKY:n
seniorikuoro konsertoi, joht.
Heikki Rainio.
Kaarinan kirkko
La 12.12. klo 18 Turun yliopiston
kuoron joulukonsertti.
Vapaa pääsy.
Su 13.12. klo 12.30 ja 14 Kaarinan musiikkiluokkien perinteinen joulukonsertti. Vapaa
pääsy.
Kuusiston kirkko
To 10.12. klo 19 Arkipelagin Lucia-konsertti. Vapaa pääsy.
Ti 1.12. klo 18.30 Joulu saapuu
portin luo – Naiskuoro Resonuksen koko perheen joulukonsertti. Vapaa pääsy.
Ti 8.12. klo 18.30 Hyvän mielen joulukonsertti. Musiikista
vastaavat Aki Korhonen, Jarmo
Mattila ja Taina Laiho. Tilaisuuden juontaa pastori Eero Heino.
Vapaa pääsy.
Maarian kirkko
Pe 11.12. klo 18, Karjalan Käkösten ja Pandora-kuoron yhteinen
joulukonsertti, joht. Irma-Sisko
Norontaus, juonto: Mika Ketola, Konsertin jälkeen tallissa mehua ja glögiä. Vapaa pääsy. Järj.
Maarian srk
Martinkirkko
Ma 7.12. klo 18 Lastenlaulukirkko, Erkamaa. Voit ottaa oman
rytmisoittimen mukaan.
Su 13.12. klo 15 Turun NMKY:n
puhallinorkesterin konsertti
Ma 14.12. klo 19 Tähdet kertovat – kuoron konsertti, Turun
NMKY:n kuorojen konsertti
Mikaelinkirkko
Pe 27.11. klo 17 ja 19.30 Puolalanmäen musiikkiluokkien joulukonsertit
La 5.12. klo 17.30 ja 20 Samuli
Edelmann – Hiljaisuuden valo. Liput 27 euroa (25 e S-etukortilla)
To 3.12. klo 18 Konsertti, Turun Yliopiston kuoro ja CMT -orkesteri
Ke 9.12. klo 19 KaMu-kuoron
konsertti, joht. Pekka Nebelung
To 10.12. klo 18 Oi jouluyö – Uu
juulakorat – syvällisiä joululauluja, osa romanikielellä. Vapaa
pääsy, ohjelma 10 e
La 12.12. klo 18 Joulukonsertti, Chorus Renatus, Marko Hakanpää ym.
Su 13.12. klo 12 Urkutuokio ja
urkujen esittely
Ke 16.12. klo 18 ”Oi jouluyö”,
Tenorissimo, tenorit Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Ulla-Stina Ikonen, harppu ja Ulla Lampela, sello. Liput/ohjelma 15 e
ovelta. Tuotto Pelastusarmeijan hyväksi vähävaraisten joululahjoihin.
Paattisten kirkko
La 5.12. klo 18 joulukonsertti,
Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas, vapaa pääsy
To 10.12. klo 19 ”Joulumuistoni”, Kyösti Mäkimattilan joulukonsertti, ohjelma 20 e.
Ke 16.12. klo 19 joulukonsertti, Musiikkikoulu Mäkikalli, vapaa pääsy.
Pallivahan kirkko
La 12.12. klo 16, Hengellisen romanimusiikin 20-vuotisjuhlakonsertti, Rinne, Laurén, Leonard Stenroos, Taivaasta tuulee
-yhtye. Vapaa pääsy, kolehdilla
tuetaan Virossa tehtävää työtä.
Järj. Maarian srk
Su 13.12. klo 19 Hyväntekeväisyyskonsertti SPR, Mieskuoro
laulun ystävät, Veteraaniveljet,
Mynämäen mieslaulu
Piikkiön kirkko
Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja
yhteislaulua. Lapsikuoro Pikantti, Lauluryhmä, Nuorten bändi, Ilonen & Ville Urponen. Vapaa pääsy.
Pe 4.12. klo 18 Metalliset joululaulut. Tule kuuntelemaan ja
laulamaan kauneimpia joululauluja raskaina sovituksina KMJLyhtyeen kanssa!
Pe 11.12. klo 19 Toivonlinnan
koulun joulukonsertti, vapaa
pääsy.
Turun merimieskirkko
Ke 16.12. klo 18 Merimieskirkon
joululaulut
Turun tuomiokirkko
Ke 9.12. klo 19 CCI:n joulukonsertti, joht. Andreas Nordström
Pe 11.12. klo 19 Nuorisokuoron
ja käsikellojen joulu perjantaina,
Turku Cathedral Youth Choir ja
käsikelloyhtyeet Hups! ja Tiuku,
Markku Hietaharju, urut ja piano, johtaa Anu Åberg
Pe 4.12. klo 19 Los Reyes Magos – Itämaan tietäjät, Ariel Ramirez: Misa Criolla ja Navidad Nuestra Turun tuomiokirkon oratoriokuoro ja Grupo Sur,
joht. Anu Åberg, Markku Hietaharju, urut ja piano
Pe 18.12. klo 19 Tuomiokirkon
kamarikuoro Cappella Cathedralis Turku, Markku Hietaharju,
urut ja piano, johtaa Timo Lehtovaara ja Anu Åberg
Samstag, 5.12., 15 Uhr Dom zu
Turku. Die schönsten deutschen
Weihnachtslieder, Gemeinschaftssingen mit dem Chor
der Deutschen Gemeinde Helsinki und dem Collegium Musicum Lohja
Varissuon kirkko
pe 27.11. klo 19 Tommi Kalenius
-trion konsertti
Tommi Kalenius on laulaja ja
lauluntekijä. Hän laulaa elämästä ja Jumalasta. Vapaa pääsy.
Pyhän Katariinan kirkko
ti 8.12. klo 18 Juhlitaan konsertin muodossa Jean Sibeliusta hänen syntymäpäivänään.
Esiintyjinä ovat Elina Kerokoski,
Markku Lautjärvi, Ilari Lehtinen,
Marko Autio, Pyhän Katariinan
kuoro ja Kastellin Laulu. Ohjelma koostuu yksin omaan Sibeliuksen sävellyksistä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Käsiohjelmasta peritään 5 euroa, tervetuloa.
Varissuon kirkko (Kousankatu 6)
on auki hiljentymistä ja tutustumista varten keskiviikko-iltaisin 16.9.–
2.12. klo 17–19. Päivystäjä paikalla.
DIAKONIARUOKAILUT
Runosmäen nuorisotalo ”Ruokakello” (Piiparinpolku 13) ruokakassien jako joka to klo 9.
Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A,
kellarikerros) ruokakassien jako joka
ti ja to klo 12.
Jesari (Jäkärlän puistokatu 20) Ruokakassien jako joka pe klo 12
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13)
Vähävaraisten ruokailu ke 16.12.
klo 12 (Huom! päivä poikkeuksellisesti ke). Maksuton ruokailu ja ruokakassien jakaminen.
Mikaelin seurakuntakodissa
Food and Hope – ruokailu nuorille
to 10.12. klo 17
Paakarlan seurakuntakodissa
(Laivateollisuudenk. 28)
Toivon torstai – Elämän leipää ja
ruokakasseja to 26.11. ja 10.12.
klo 18
Cafe Mikael (suljettu 17.12.–3.1.)
Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro
32,42
Ma–pe klo 9–15. Lounaspöytä 6 e
klo 11–14
Maanantaisin klo 9 aamuhartaus,
aamiainen 2 e
Perinteinen joulupöytä 14–16.12 (8e)
Koko perheen pikkujoulut ti 1.12
klo 18 musiikkia, joulupukki, glögitarjoilu
Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu
la 12.12. klo 13–15
ELÄKELÄISILLE
Maarian 60+ nuoret eläkeläiset,
kokki- ja avoin keskusteluryhmä ti
1.12. klo 11 Pallivahan srk-keskuksessa, Paltankatu 2. Lounas 3e.
Maarian Vireät nuorekkaat eläkeläiset pe 4.12. klo 10 tutustuminen
Maarian kirkkoon ja
Pappilan leivintuvan näyttelyyn,
esittelijöinä Anita ja Pertti Pussinen.
Sen jälkeen Maarian Pappilassa joulupuuroa ja ohjelmaa. Tarjoilu 8 e
( puuro ja kahvit). Ilm. Raunistulan
diakoniatoimistoon ti ja to klo 10–11
p. 040 341 7452 tai 040 341 7495.
HENGELLISET
LAULUT
Ma 7.12. klo 10.30–11.15 Tupasveisut (Hepojoentie 7). Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla
päivätoiminnan salissa. Jatkuu uuden vuoden puolella.
vetulleita tutustumaan Tuomiokirkon jouluseimelle, jonka lapset ovat
sinne tehneet. Lapsivieraille on varattu pieni tuliainen.
KESKUSTELUILTA
LAPSENSA
MENETTÄNEILLE
Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2, järjestetään keskusteluilta
lapsensa menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille torstaina 3.12. kello 17.30–
19.30. Illan aikana on mahdollista kohdata ja vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Tilaisuudessa jaetaan myös tietoa Turun
seudulla järjestettävistä palveluista läheisen menettäneille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Paikan päälle voi tulla, vaikka kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika.
Tilaisuuden järjestävät Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feenikstyö, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kaupunkilähetys
ry/ Senioripysäkki sekä Käpy – Lapsikuolemaperheet ry.
KUOROT
Katariinanseurakunnan lapsikuoro toimii yhteistyössä Varissuon ja
Norssin koulujen kanssa. Kuoro kokoontuu Varissuon koulussa koulupäivän päätteeksi torstaisin klo
14.15–15. Lisätietoja kanttori Elina
Kerokoski p. 040 3417 632.
LAPSIPERHEET
Henrikinsrk:n järjestämä koko perheen jouluaskartelupaja ke 2.12.
klo 17.30–19.30 Henrikinkirkon yläkerrassa, Peltolantie 2. Tulkaa tekemään koristeita ja kortteja. Askartelun lomassa pientä tarjoilua ja illan päätämme yhteiseen hartauteen. Maksuton, ei ilmoittautumisia.
Lisätietoja perhetyön sihteeri Minna Reijo p. 040 341 7459, [email protected] ja nuorisotyönohjaaja Lilli Jussila p. 040 341 7380, [email protected]
JouluDonkkis (7–14-vuotiaille) ke
9.12. klo 17–18.30 Varissuon kirkolla
(Kousankatu 6). Illassa luvassa mm.
hauskoja toimintapajoja ja raamattuhetki. Voit valita, osallistutko kokki-, askartelu-, sportti- vai majanrakennuspajaan. Kaikissa pajoissa touhutaan joulutunnelmissa. Lopuksi
herkutellaan yhdessä kokkipajan leipomilla pipareilla ja joulutortuilla.
Menossa mukana myös Donkki-aasi
sekä Saku ja Ruut.
HILJENTYMINEN
Turun tuomiokirkossa la 21.11.
klo 9–19, Björn Öhman, Miika Ahola, Päivi Vuorilehto, Sr Helvi, Hinta
20 euroa, sis. kahvit ja lounaan. Ilmoittautuminen p. 040 341 7458.
JOULUKUUSI
Tuomiokirkon joulukuusen valot syttyvät adventin alla lauantaina 28.11.
klo 17 alkavassa koko perheen juhlassa. Juhlan jälkeen kaikki ovat ter-
METSÄKIRKKO
Hirvensalon metsäkirkon perinteinen jouluseimivaellus järjestetään
ti 22.12. klo 18–20. Ulkotulin valaistu, noin 350 metriä pitkä polku Toijaistentieltä johtaa hiljentymään omassa rauhassa metsäkirkon
seimelle. Polun alusta on jokaisella mahdollisuus saada matkalle mukaansa kynttilä, jonka voi jättää valaisemaan seimeä. Tervetuloa. Järj.
Martinseurakunta
MYYJÄISET
Lauantaina 28.11. klo 12–14 Martinsrktalolla joulumyyjäiset. Myytävänä hernekeittoa, kahvia, leivonnaisia, lanttu-ja porkkanalaatikkoa,
käsitöitä ja joulukortteja. Arpajaiset ja kirpputori. Järj. Martinsrk:n
lähetystyö.
Lauantaina 28.11. klo 11–13 pidettävissä Henrikinkirkon perinteisissä
Adventtimyyjäisissä on tarjolla kirkkokuoron herkkukoriarpajaiset, lähetysväen suolaisia ja makeita herkkuja, Marttojen kutomia sukkia, partiolaisten joulutorttuja ja kynttilöitä sekä paljon, paljon muuta maistuvaa, lämmittävää ja silmiä ilahduttavaa. Buffetissa on myytävänä kahvin
lisäksi riisipuuroa ja pizzaa. Kirkon
pihalla paistuu grillimakkaroita.
Joulumyyjäiset la 28.11. klo 11–13
Kaarinan kirkolla: Käsitöitä, askarteluja ja leivonnaisia. Kahvio partiolippukunta Rantakaarinat ry:n hyväksi.
Su 29.11. kello 11.30 Maarian pappilassa Verbum Sonans -kuoron joulumyyjäiset
Turun Nuotiotyttöjen ja Sinikotkien perinteiset myyjäiset su 6.12.
klo 11.15–13 Nuortentalolla (Eerikink. 1).
Kaarinan Sädetyttöjen puuropata on
mukana Pyhän Katariinan joulutorilla sunnuntaina 6.12. klo 11–14 Nummen Punaisen tuvan pihalla, Papinkatu 2. Sisällä tuvassa on lisäksi
myytävänä mm. villasukkia ja muita
käsitöitä sekä leivonnaisia.
Kaarinan Sädetyttöjen, Kaarinan
Ristiritarien ja Säde ry:n joulumyyjäiset lauantaina 12.12. klo 12–14
Hannunniitun seurakuntatalolla, Virmuntie 2. Myytävänä on mm. villasukkia ja muita käsitöitä sekä leivonnaisia.
NUKKETEATTERIA
Nukketeatteri Kas Kummaa! esittää
joulunäytelmän Seimelle saapukaa,
ihmettä katsomaan.
Kesto noin 30 min. Ilmainen. Lauantaina 12.12. Kaarinan kirkolla klo 10
ja Nuortentalolla, Eerikinkatu 1 Turku, klo 12.
OLLAAN YHDESSÄ
Goodwill Center – olohuone kaikille
Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten olohuone avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 17–21 Kristillisen raittiusseuran tiloissa, Rauhankatu 12b. Tied. pastori Kristiina Friman, p. 040 3417 384.
Mikaelin Ystävät ry:n joululounas
La 5.12. klo 15 Mikaelin Ystävät ry:n
joululounas Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. Liput 35 euroa,
yhdistelmälippu 60 euroa, sis. joululounas ja Samuli Edelmannin konsertti klo 17.30 Mikaelinkirkossa.
Pasi Jaakkola 040 3417 412 ja Kari
Kouki 0400 528 136.
OMAISHOITAJILLE
Maarian srk:n Omaishoitajaryhmä
ke 2.12. klo 13 Raunistulan seurakuntatalo, Murtomaantie 12.
Omaishoitajien ”Torstaitupa” Tupasvillassa joka kuun ensimmäisenä torstaina, klo 14.30–16. Tule mukaan kahville ja kertomaan kuulumisia! Yhteistyössä Kaarinan kaupunki, Piikkiön seurakunta ja Punainen Risti.
RAAMATUNLUKUA
Karmelin raamattupiiri to 26.11. ja
to 10.12. klo 14 Raunistulan srk-talolla.
Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin
klo 18 (1.12. asti) Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13.
Ti 15.12. klo 18 Juho Sankamon kirjan julkistamistilaisuus ja raamattukoulun joulujuhla. Mikaelin srk-koti.
RETKET
Martinsrk järjestää retken Vivamon
Raamattukylään: Jouluvaellus – Ihmeellinen ilo, lauantaina 12.12.2015.
Lähtö Sotalaistenk.palvelulinjan pysäkiltä klo 10. Paluu n.klo 18. Matkan hinta on 30e/hlö, 15e/alle 15v.
Hintaan sis. bussimatkat, lounas,
näytelmä ja joulupullakahvit. Ilm.
25.11.2015 mennessä [email protected]. [email protected]
Tule joulupuurolle ja laulamaan joululauluja kaasukellon alueelle Marttiin ti 15.12. klo 12–14.
”Puurotykin” järj. Martinsrk ja Turun
Katulähetys.
RETRIITIT
Tammilehdossa, Tammilehdontie 37,
Rymättylä
Pe–su 4.–6.12. Retriitti miehille, Jani
Kairavuo, Martti Haltia
Pe–su 11.–13.12. Ikonimaalausta ja
rukousta jo yhden ikonin maalanneille, Antti Narmala, Kaija Soininen
Pe–su 18.–20.12. Joulu riemukas,
juhla autuas, aika armoa tulvillaan
– jouluvirsien retriitti, Leena Rantakokko, Kaarina Peltonen, Salme
Penttilä
Pe–su 29.–31.1. Retreat in English.
Turku Cathedral International Congregation and Salo Parish, Miika
Ahola, Timo Viitanen price 84 / 68 e,
Sinapintie 74, Turku
Pe–su 22.–24.1. Valo hohtaa pimeydessä Aiju von Schöneman, Marre
Johnsson hinta: 97 / 80 e
Tied. ja ilm. P. 040 3417 007 tai 040
3417207, [email protected],
Katso myös
www.turunseurakunnat.fi
RUKOUSILTA
Jumala parantaa – Sanan ja rukouksen ilta su 29.11. klo18 Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2, Kaarina. Pastori Seppo Juntunen puhuu aiheesta:
Miten Pyhän Hengen voima eroaa
muista voimista ja energioista? Musiikissa Heidi Tuikkanen ja Hillel Tokazier. Tiedustelut pastori Mika Ostela p. 040 3417 187. Tilaisuuden
järjestävät Rukouspalvelu ry ja Kaarinan seurakunta.
SEIMI
Lasten rakentaman jouluseimen avajaiset Tuomiokirkossa Agricolan kappelissa to 26.11. Seimi on esillä loppiaiseen saakka. Aukioloajat: Tuo-
17
miokirkko on avoinna joka päivä
klo 9–18 (huomioitava kirkolliset tilaisuudet). Mikäli tulee isomman
ryhmän kanssa, kannatta varmistaa
aika Tuomiokirkon vahtimestarilta
p. 040 341 7100.
TAIDEKAPPELI
Avoinna ti-pe 11–15, to 11–18.30,
la-su 12–15.
Su 8.11. klo 13 Kappeli soi konsertti,
Turun konservatorion klassisen kitaransoiton opiskelijat Johannes Pulkkinen ja Samuel Järvinen
To 19.11. klo 18 iltahartaus, Sisar Helvi.
La 21.11. klo 17 Lied-konsertti. Lauluja Rakkaudesta ja Kuolemasta.
Sopraano Miina-Liisa Värelä, pianisti
Kiril Kozlovsky. Ohjelma 15 �.
La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson oppilaskonsertti, Pähkinänsärkijä. Ohjelma 5 e.
La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti.
Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona Lehto
Su 29.11. klo 18 Vain pimeässä näkyvät tähdet. Kamarimusiikkia ja runonlausuntaa. Kamarimusiikkiyhdistys Artsoppa ja lausuntaryhmä Säkeensitojat. Käsiohjelma.
To 3.12. klo 18 Hartaus, Martinseurakunta.
Su 6.12. klo 13 Toivevirsiä
To 10.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus
To 10.12. klo 17.30 Lasten joululaulukonsertti yhteistyössä Pelastakaa
Lapset ry:n kanssa.
Pe 11.12. klo 18 Oi Jouluyö. Ääniräätälin joulukonsertti. Liput 10/5 e.
Su 13.12. klo 13 Kappeli soi – viulualttoviulu-sellokonsertti. Anni Manninen, Iida Falck, Pauliina Rahiala.
Su 13.12. klo 18 the3ees: Enkelten
laulu.Käsiohjelma 10e. Ella Ansaharju, Elina Arlin, Eveliina Jämsä, pianisti Jussi Liimatainen.
Ti 15.12. klo 19 Parantava ikoni
-näyttelyn avajaiset. Verbum Sonans
-kuoro ja Marja Haikka esittävät
hartaita joulun lauluja. Joulun sana,
kirkkoherra Katri Rinne.
To 17.12. klo 18 Kappelin kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus.
Kolehti kappelin hyväksi.
La 19.12. klo 18 Joulukonsertti 12
enkeliä, solisteina Jenny Robson ja
Sauli Luttinen, säestää Severi Pyysalo. Konsertin järjestää Hantla ry,
liput 18 e ovelta tai lipputilaukset
[email protected]
Su 20.12. klo 18 Joulukonsertti, Johanna Lehesvuori, piano Jenna Ristilä.
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
ULKOILMAHARTAUS
VAPAAEHTOISILLE
Koroisten ristillä ke 16.12. klo 18
Perinteinen joulunajan ulkoilmahartaus, Laurén, Niemi, Ketola. Omat
lyhdyt mukaan, mehua tarjolla.
Järj. Maarian srk
Ke 9.12 klo 13 vapaaehtoisten joulupuuro Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Tervetuloa kaikki aktiivisesti
vapaaehtoisina toimivat ja vapaaehtoistyöstämme kiinnostuneet.
Ilm. diakoniatyöntekijöille ajanvarausaikoihin ti ja pe klo 9–11.30
p. 040 341 7172 tai tekstiviestillä
Erjalle puh. 040 341 7135.
Järj. Katariinansrk
VAMMAISTYÖ
Ke 2.12. klo 14–16 srk-piiri
Mikaelin srk:n klubitilat, Puistokatu
13, sisäpihalta sisäänkäynti.
Vammaistyön tiedustelut Helvi
Lähteenmäeltä
p. 040 341 7244.
Ti 1.12. klo 12 Kehitysvammaistyö
Joulun aika 2015, Tunteiden tupa.
Tapaaminen seimen äärellä Tuomiokirkolla. Lasten jouluseimi Agricola
kappelissa.
Ma 7.12. klo 17.30–18.30 Musiikkikerho Henrikin kirkon Ruususalissa,
syyskauden päätös.
Pe 18.12. klo 9.30 Kehitysvammaistyön joulukirkko alkaen Henrikin kirkolla, Peltolantie 2, lopuksi glögi ja
piparitarjoilu.
Tiedustelut kehitysvammaistyöstä,
Tarja Muuriselta p. 040 341 7280
Joulun kertomus – Maarian pappilan seimi
● Maarian pappilan vanhassa porttirakennuksessa kävijöitä hiljentää jouluseimi. Pyhä perhe, paimenet ja enkelit tuovat joulusanoman nähtäväksi ensimmäisestä adventista alkaen aina loppiaiseen asti.
– Valaistus on uusittu, ja samoin kokonaisuudesta on haluttu tuoda entistä puhuttelevampi. Taustalla soi jouluinen musiikki, kappalainen Mikko
Laurén kertoo.
Hahmojen suunnittelusta ja toteuttamisesta ovat vastanneet harrastelijataiteilijat Leena Törmä, Marjatta Risku, Tuuli Kastemaa ja Heidi Nummila. Näyttelyrakenteiden tekemisessä on
avustanut Charlston Palombo Correia.
Jouluseimen lisäksi kävijät voivat tutustua myös Joulun lahjat -näyttelyyn
pappilan leivintuvassa Esillä on erilaisia
nukkekoteja ja nukkeja harrastajien kokoelmista. Lisäksi savikurssin tekemät
jouluseimet ovat esillä.
Seimi- ja joulukorttinäyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 29.11. kello
11.30, heti Maarian kirkon adventtimessun jälkeen. Näyttelyn avaa kirkkoherra
Katri Rinne. Samaan aikaan pidetään
myös Maarian seurakunnan Verbum
Sonans -kuoron joulumyyjäiset pappilan päärakennuksessa.
Näyttelyissä myydään myös seimi- ja
jouluaiheisia kortteja, joiden tuotto käytetään Maarian seurakunnan diakoniaja lähetystyön hyväksi.
Seimi- ja Joulun lahjat -näyttelyt ovat
avoinna loppiaiseen 6.1. asti. Jouluseimi on katsottavissa päivittäin kello 11–
16 sekä pappilan tapahtumien aikana
ja leivintuvan näyttely viikonloppuisin
lauantaina ja sunnuntaina kello 11–16.
itä-Maarian aluetyö haluaa toivottaa kaikille seimen ääreen tuleville rauhaisaa joulua.
Teksti ja kuva: Pertti Pussinen
Ke 16.12. klo 19 Tämän joululaulun
ja joulurunon haluaisin kuulla, Laakkonen, Paaso, Metsätähti.
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
Nuorten viikkotoiminta
Henrikinkirkolla:
Säännöllinen viikkotoiminta
HUOM! Varmista vetäjältä, koska kerho/piiri/kuoro jää viettämään
joululomaa!
Maanantaisin Bändiharjoitukset
15–20 -vuotiaille klo 17–19
Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21
Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo
16.30–18.15
Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15–
19.30
Maanantai klo 9.30 Perhekerho
Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri
Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http://
henkari.fi )
Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro
Tiistai klo 13 Päivähartaus
Tiistai klo 13 Lähetyspiiri
Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri
Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä
Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri
(parittomat viikot)
Keskiviikko klo 16 Henrikin Lapsikuoro
Keskiviikkoisin klo 17 Tyttökuoro
(11–14 v)
Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers
Torstai klo 13 Torstaipiiri
Perjantai klo 8.30 Hyvää huomenta,
Turku – aamun äänenavaus kaikille
laulun ystäville
Sunnuntai klo 9.45 Messukuoro
Jumalanpalvelukset:
La 28.11. klo 18 Adventin sateenkaarimessu ”Tiellä ken vaeltaa”, Pätsi,
Laakkonen. Glögitarjoilu.
Su 29.11. klo 11 1. adventtisunnuntain messu ”Kuninkaasi tulee nöyränä”, Kalliala, Metsätähti, Laakkonen, Henrik’s Singers. Kirkkokahvi.
Su 29.11. klo 16 Adventin perhekirkko ”Matka jouluun”, Kallio, Paaso,
Reijo. Glögi- ja mehutarjoilu.
Su 6.12. klo 11 2. adventtisunnuntain messu ”Kuninkaasi tulee kunniassa”, Nuotio-Niemi, Metsätähti.
Kirkkoglögit.
Su 6.12. klo 16 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, partiokirkko ”Kiitos isänmaasta”, Mäntylä, Paaso.
HUOM Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta klo 15 alkaen. Jumalanpalveluksen jälkeen partiolaisten
soihtukulkue.
Su 13.12. klo 11 3. adventtisunnuntain messu ”Tehkää tie Kuninkaalle”, Kallio, Laakkonen, Kirkkoglögit.
Ti 15.12. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Kalliala, Jussila, Kolmen
vartin kuoro. Jatkot nuorisotiloissa.
Muu toiminta Henrikinkirkolla:
Su 29.11. klo 17.30 Kasvun paikka,
Klaus Rytöhonka ja tiimi.
Ma 30.11. klo 18 Henrikin luennot,
piispa Kaarlo Kalliala:”Onko auttaminen hölmöä sinisilmäisyyttä?”
Haastateltavana Isazadeh-Safarin
maahanmuuttajaperhe. Järj. Henrikin Tähkät.
Pe 2.12. klo 17.30 Perheiden jouluaskartelupaja, Jussila, Reijo.
Ke 9.12. klo 18 Hau-hau-hartaus kirkon pihalla, Nuotio-Niemi.
To 10.12. klo 19 Rukousilta, rukoustyöryhmä, Kalliala. Rukouslauluja
klo 18.30 alkaen.
Su 13.12. klo 16 Laulun ja sanan hetki, Matti Jarvansalo, Kallio, Metsätähti.
Ti 15.12. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Kalliala, Jussila, Kolmen
vartin kuoro. Jatkot nuorisotiloissa.
LAUSTEEN SRK-KOTI
Maistraatinkatu 1
Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot)
Ke klo 18.30 Raamattupiiri
To klo 9.30 Perhekerho
KOIVULAN SRK-KOTI
Sävelkuja 3
Ma klo 13 Seniorikahvila
Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille.
Pe klo 9.30 Perhekerho
To 3.12. klo 17.30–19 Koko perheen
Tempputorstai yhteistyössä Koivulan
MLL:n kanssa, Reijo.
KAUPPAKESKUS SKANSSI
Monitori, 2. krs
Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana.
LEHMUSVALKAMA
Ke 2.12. klo 13 Hartaus, Nuotio-Niemi, Metsätähti.
Ke 16.12. klo 13 Hartaus, Odell,
Metsätähti.
KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2
torstaisin klo 9.30 Perhekerho, to
10.12. joulujuhla
Su 29.11. klo 10 Adventtisunnuntain perhemessu, Laakkonen, Husso,
koulun kuoro
Su 29.11. klo 14 Veisumessu ja riparistartti, Kesti
Ke 2.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Laakkonen
To 3.12. klo 18 Miesten juttuilta (alakerrassa). Kiitos isänmaasta,
Kuoppala
Su 6.12. klo 9.30 Kuljetus jumalanpalvelukseen Kuusiston kirkkoon
Ke 9.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kesti
Su 13.12. klo 10 Messu, Auer, Kuoppala (av.), jumalanpalvelusryhmä,
kanttori Terttu Jussilan tulokahvit
Ke 16.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuoppala
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Ostela, Niittynen, Veteraanikuoro Risto Mikkolan
johdolla, seppeleenlasku, kirkkokuljetus, lähtö klo 9.00 Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäi-
18
senkatu – Vanha Littoistentie – Monitoimitalo – Littoistentie – Verkakaari – Kaarinantie – Littoisten yritystalon pysäkki klo 9.15. – Krossinkatu – Nummenniityntie – Jumpurintie – Kaarinantie – Voivalantie –
Oskarinaukio – Kaarinan kirkko klo
9.30 – Hovirinnantie – Kartanontie – Paraistentie – Kuusiston kirkko.
Paluu noin kello 11.30 alkaen samaa reittiä
POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO
Poikluomantie 9
To 26.11. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri
To 26.11. klo 18 Raamatun ääressä.
Kuninkaasi tulee nöyränä, Auer
Ti 1.12. klo 9.30 Perhekerho, 8.12.
joulujuhla
Ke 2.12. klo 18.30 Naisten juttuilta.
Syksyn uusia kirjoja, kirjastonhoitajat vinkkaavat
Su 6.12. klo 18 Sanan ja laulun ilta.
Joulun odotusta Vanhan testamentin pohjalta
To 10.12. klo 18 Raamatun ääressä.
Tehkää tie Kuninkaalle, Auer
LITTOISTEN SEURAKUNTATALO
Kampakuja
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho,
10.12. joulujuhla
HARTAUDET JA PIIRIT
Ke 2.12. klo 13 Hartaus, Lähitupa
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
Kirkkotie 46
Su 29.11. klo 10 Hoosianna-kirkko,
Kairavuo, Forsström-Roivanen (av),
Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu
Su 29.11. 18 Armas Maasalon Adventtivesper, Toljamo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro
Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän
messu, Kairavuo, Paatere (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro, seppeleen lasku sankarihaudalle, Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset Nummen srk-kodissa, kirkkoaukion Joulutorilla tapahtumia, kirkkobussi klo
9.10 reittiä: Varissuon kirkko – Littoistentie – Satakielenkatu – Tilhenkatu – Littoistentie – Västäräkinkatu
– Jaanintie – Karjakuja – Säkönkatu – Virmuntie – Petkeltien päätepysäkki – Kuralankatu – Kohmo – Kuralankatu – Vanha Hämeentie –
Tammitie – Hakapellonkatu – Pyhän
Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo 12.30.
Ti 8.12. klo 18 Jean Sibeliuksen -päivän juhlakonsertti, Elina Kerokoski, Markku Lautjärvi, Ilari Lehtinen,
Marko Autio, Pyhän Katariinan kuoro ja Kastellin Laulu, vapaa pääsy,
käsiohjelma 5 euroa.
Su 13.12. klo 10 Messu, Juhana Markkulan lähtösaarna, Toljamo (av), Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu
Harmonisen laulun ryhmä harjoittelee perjantaisin klo 17, tied. Kristiina
Annala p. 050 049 8165.
VARISSUON KIRKKO
Kousankatu 6
Varissuon kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten keskiviikko-iltaisin 16.9.–2.12. klo 17–19.
Päivystäjä paikalla.
Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 30.11., 7.12., 14.12.
Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin
Kammari: 1.12., 15.12.
Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 2.12.
Joka toinen keskiviikko klo 18.30
Miestenpiiri: 2.12., 16.12.
Torstaisin klo 17 Raamis ja nuortenilta
Joka toinen torstai (parittomat vkot)
3.12. klo 18 Timon Raamis (tied. Timo Rantanen p. 040 418 1502 tai [email protected]
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho:
27.11., 4.12., 11.12.
Su 29.11. klo 12 Koko perheen Hoosianna-kirkko, Hälli, Forsström-Roivanen (av), Kerokoski, avustajina
partiolpk Tavastin Liljat, mukana Viljami Sainio ja Joulun sävel -yhtye,
messun jälkeen glögi- ja piparitarjoilu sekä partiolaisten myyntipöytä
Su 29.11. klo 15–17 Monikulttuurinen yhteyden ateria venäläisittäin,
aikuiset 3 eur, lapset ilmaiseksi
Ti 8.12. klo 13 Raamatun äärellä ”Jeesus tuli ihmiseksi – miksi?”,
Sirkka-Liisa Vappula
Ke 9.12. klo 17–18.30 JouluDonkkis,
toimintatapahtuma 7–14 -vuotiaille
Pe 11.12. klo 12 Hanna-ryhmä ”Parantava musiikki”
Su 13.12. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Toljamo (av), Lautjärvi,
glögi- ja piparitarjoilu
Su 13.12. klo 17 Yhteyden messu ”Jouluna Jumala syntyi”, Juhana
Markkulan lähtösaarna ja -juhla
NUMMEN SEURAKUNTAKOTI
Papinkatu 2
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.
tupa): 1.12., 8.12.
Torstaisin (26.11., 3.12., 10.12.) klo
18 Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden Vastavirta-ilta, tied. nuorisotyönohjaaja Taru Heikkonen p. 040
3417 482 sekä www.vastavirta.info
KATARIINAN PAPPILA
Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7
Tiistain Hengellinen lukupiiri jatkuu
jälleen tammikuussa 26.1.2016 alkaen.
Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Pyhän
Katariinan kuoron harjoitukset, uusia laulajia pyydetään ottamaan yhteyttä kuoron johtajaan, kanttori Markku Lautjärveen p. 040 341
7141.
HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO
Virmuntie 2
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho:
26.11., 3.12., 10.12.
Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 9.12.
Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 4.12.
Ma 14.12. klo 13 Omaishoitajien jouluateria. Ilmoittautumiset diakoni
Erja Viherkoskelle viimeistään 9.12.
p. 040 3417 135.
HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI
Punatulkunkatu 1
Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren
äitikaverit: 30.11., 7.12., 14.12.
Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 10.12.
JAANIN SEURAKUNTATALO
Karjakuja 75
Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36):
30.11., 14.12.
KERHOHUONE
Petkeltie 5
Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 30.11., 14.12.
KORTTELIKLUBIT +60–VUOTIAILLE
Torstaisin klo 13–15 Petkeltie 5 kerhohuoneessa ja Varissuon ”Kimppakeskuksessa”, kahvitarjoilu.
Kortteliklubien joulupuurot: to 10.12
Varissuolla klo 11.30 alkaen joululauluilla ja to 17.12 Petkeltiellä klo
13.
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
KATARIINAN DIAKONIA
Diakonian ajanvarausvastaanotot
tiistaisin ja perjantaisin klo 10–
11.30, puh. 040 341 7172. Ajan voit
tulla myös varaamaan Varissuon kirkon diakoniatoimistolle, Kousankatu 6.
Jos olet +65 vuotta ja yksinäinen tai
muuten tarvitset apua tai olet huolissasi +65v naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua,
voit soittaa IkäArvokas puhelimeen
tiistaisin ja perjantaisin klo 9–10
puh. 040 341 7172.
MAARIAN KIRKKO
Maunu Tavastin katu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 10.
Keskiviikkoisin klo 18.30 vuoroviikoin iltamessu ja pieni rukoushetki.
Su 29.11. klo 10 Messu, Palmunen,
Rinne, Haikka, uruissa Anna Satomaa, trumpetissa Toni Isokivi, Verbum Sonans -kuoro, pappilan seiminäyttelyn avaus, ikoninäyttely, laulumyyjäiset
Ke 2.12. klo 18.30 Pieni rukoushetki
To 3.12. klo 18 Adventtihartaus ja
kirkkokahvit, Palmunen, Loukiala, Haikka
Su 6.12. klo 10 Messu, Rainio, Rajamäki, Kokkola, NMKY:n seniorikuoro, seppeleen lasku sankarihaudoille
Su 6.12. klo 13 Partiolaisten messu,
Palmunen, seppeleen lasku
Ke 9.12. klo 13 Eläkeläisten kauneimmat joululaulut, Palmunen,
Haikka
Ke 9.12. klo 18.30 Iltamessu, Laaksonen, Niemi
Su 13.12. klo 10 Messu, Loukiala,
Laurén, Niemi
Ke 16.12. klo 18.30 Pieni rukoushetki
MAARIAN PAPPILA
Sorolaisen katu 4
Su 29.11. klo 11.30 Seiminäyttelyn
avajaiset, kirkkokahvit
To 3.12. klo 18.30 Hoitavia lauluja –
avoimet lauluillat
Su 13.12. klo 14 Jouluikonin sanomaa, kuvakertomus, Laurén, Pertti Pussinen
PALLIVAHAN KIRKKO
Paltankatu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 11. Johannesmessu joka kuun viimeisenä
sunnuntaina.
Pe 27.11. klo 18 Nuortenmessu Orenius
Su 29.11. klo 11 Perhekirkko, Spoof,
Niemi
Su 29.11. klo 17 Johannesmessu, Kuninkaasi tulee nöyränä, KRS, saarna:
Lassi Stenman, liturgi Mikko Laurén,
puhe Stina Carpelan
Su 6.12. klo 11 Viikkomessu, Loukiala, Haikka
Su 13.12. klo 11 Viikkomessu, Spoof,
Vuola
HALISTEN SRK-KOTI
Gregorius IX:n tie 8
Su 6.12. klo 16 Halisten joulujuhla,
Laurén, Niemi
Ke 2.12. klo 18 Kaikille avoin raamattu- ja rukousryhmä, Laurén
MAARIAN PAPPILAN TALLI
Sorolaisenkatu 4
Su 13.12. klo 14 Jouluikonin ja jouluseimen sanomaa, kuvakertomus,
Laurén, Pertti Pussinen
PALLIVAHAN SRK-KESKUS
Paltankatu 2
Ti 1.12. klo 11 Kokki- ja keskusteluryhmät 60+
Ke 16.12. klo 18 Joulunäytelmä, glögitarjoilu
RAUNISTULAN SRK-TALO
Murtomaantie 12
To 26.11. klo 18 Muotinäytös partiotyön hyväksi
Ti 1.12. klo 13 Seniorikerho
Ke 2., 9., 16.12, klo 13 Pappi paikalla, Laurén
RUNOSMÄEN SRK-KOTI
Munterinkatu 15
Ke 2.12. klo 12 Lähetyspiiri
La 12.12. klo 10–12 Joulumyyjäiset
YLI-MAARIAN SRK-TALO
Mittumaarintie 73
To 3.12. klo 18 Adventtihartaus ja
kirkkokahvit, Palmunen, Loukiala, Haikka
Katso myös
www.maarianseurakunta.fi
MARTINKIRKKO
Huovinkatu 1
Messun aikana on lapsille pyhäkoulu kirkon Tornikappelissa.
Messun jälkeen on vielä mahdollisuus viettää hetki yhdessä kirkkokahvien merkeissä kirkon eteisessä.
Su 29.11. klo 10 I Adventtisunnuntain messu, Hägglund, Kuusela, Tenkanen. Mukana Martinkirkon
kuoro
Ke 2.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hildén, Salakari
Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän
messu, Norvasuo, Kuusela, Tenkanen
Ke 9.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari
Su 13.12. klo 10 Messu, Riihimäki,
Hildén, Salakari. Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä,
saarnaa pastori Arto Kaarma. Seurat srk-salissa.
Ke 16.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Tenkanen
HIRVENSALON SRK-KESKUS
Honkaistentie 85
To 26.11, 3.12, 10.12. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa
Ma 30.11. klo 17.30–19.30 Perheiden joulukorttipaja, lastenohjaajat
Seija ja Johanna, hartaus Marjaana.
To 10.12. klo 18 Rukouspysäkki,
Kuusela. Paikka sinulle, joka haluat
rukoilla yhdessä toisten
kanssa omien ja yhteisten asioiden
puolesta
Ti 8.12. klo 19 Hiljaisuuden rukous
Taizé – lauluin, Riihimäki.
Ke 9.12. klo 10.10–10.30 MLL:n ja
muskareiden yhteinen jouluhartaus, Erkamaa.
HEPOKULLAN SRK-TALO
Varkkavuorenkatu 23
To 3.12. klo 13 Kultatupa
KAKSKERRAN KIRKKO
Kakskerran kirkkotie 110
Su 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän
messu, Hildén, Hannuksela
KOROISTEN RISTI
Catilluksentie 2
Ke 16.12. klo 18 Jouluhartaus,
Laurén, Niemi, Ketola, omat lyhdyt
mukaan
MARTIN SRK-TALO
Temppelikatu 1
Pe 27.11., 4.12., 11.12. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri.Päiväkerhotiloissa
alakerrassa joka toinen
perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten
käsitöiden tekemistä
lähetystyön hyväksi.
Ma 7.12. klo 18 Kylväjäpiiri. Raamattupiiri; kirottu viikunapuu. Mukana
Jarmo Mäki-Mikola
Ti 1.12., 15.12. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat, Metso. Kudomme
omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle esim. sukkia tai lapasia. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Tiedustelut
Mirja Metso p. 040 341 7424
HENNALAN SRK-KOTI
Hennalantie 10, Satavan saari
Ke 9.12. klo 12.30 Hennalan piiri
Ti 24.11, 1.12, 8.12. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa
UITTAMON SRK-KOTI
Rusthollinrinne 1
Pe 27.11., 4.12., 11.12., klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa.
Pe 4.12. klo 9.30 Minimessu, Kuusela, Erkamaa
To 3.12. klo 18 Uittamon Hannat.
Hanna-piirissä keskitytään rukoilemaan naisten ja naista
koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa.
Su 6.12. klo 15 Itsenäisyyspäivän
messu, Hägglund, Hannuksela
MIKAELINKIRKKO
Puistokatu 16
To 26.11. ja pe 27.11. kirkko avoinna klo 12–18. Työntekijä tavattavissa klo 14–18
Su 29.11. klo 10 Ensimmäisen adventtisunnuntain messu, Jaakkola,
Lehikoinen, Hakanpää, Koski, Aboa
Gospel. Kimppabussi: klo 9.00
Kans.palv.talo – Vakka-Suomentie –
Kustavintie – Talinkorventie – Suikkilantie – klo 9.20 Artukaistentie –
Hyrköistentie – Pernontie – klo 9.35
Messukentäntie – Vienola – Suikkilantie – Pansiontie – Kanslerintie –
klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp. – Nuutinkatu – klo 9.45 Mikaelinkirkko.
Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 – klo 18 Tuomasmessu
Ke 2.12. klo 18 Iltamessu, Jaakkola,
Hakanpää
Pe 4.12. klo 19 Davigo -messu, Ronkainen ym.
Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän
jumalanpalvelus – Lasse Heikkilä: Suomalainen messu, Sankamo,
Paakkanen, Hakanpää, Koski, kuorot Yleinen äänioikeus ja Vox Michaelis sekä soitinryhmä.
Su 13.12. klo 10 Kolmannen adventtisunnuntain jumalanpalvelus (Rippikoulujen starttikirkko), Westergård,
Friman, Hakanpää, Koski – su klo 14
Eläinten joulurauhanjulistus Mikaelinkirkon mäellä – klo 16
MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI
Puistokatu 13
La 28.11. klo 11–13 Mikaelin perinteiset joulumyyjäiset
To 3.12. klo 12–14 Eläkeläisten joulujuhla. Joulupuuro ja kahvit, yhteislaulua, hartaus, joulujumppa. Maksuton bussikyyti: klo 11 Kans.palvelutalo, Kustavint, Talinkorventie, Suikkilan srk-koti, 11.20 Artukaistent, Hyrköistent, Pernont. klo
11.35 Messukylänt, Vienolan srk-koti, Kanslerint, 11.40 Iso-Heikin palvelutalo, Puutarhak. Paluu n. klo 14
samaa reittiä.
To 10.12. klo 14.30 Merimieskirkkotyön joulujuhla, joulupuuro
Pe 11.12. klo 18 Kaiken kansan jou-
lujuhla (järj. Mikaelinseurakunta ja
KRS)
La 12.12. klo 14 Pariskuntien piiri (Klubi)
Viikko-ohjelmaa
Maanantaina
klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri
(klubi, 7.12. asti)
Tiistaina
klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi)
Keskiviikkona
klo 8–8.45Aamurukous (klubi)
klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srk-sali, 9.12. asti)
Torstaina
klo 10–12 Naisten hepreapiiri (klubi,
10.12. asti) p. 044 257 2612
klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden
ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs)
p. 040 3417 097
klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, 10.12. asti), tied. p. 040
3417 391
Perjantaina
klo 10–11 Pilates, tied. 040 3417
398 (11.12. asti)
Kuorot
Vox Michaelis ke 17.15–19
Aboa Gospel ke 19.15–21
Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19
Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 [email protected].
Lapsiperheille
Vauvakerho ke klo 14–15.30 (srksali)
MIKONMÖKKI
Puutarhakatu 24
Lapsiperheille ja nuorille
Autoratakerho ma klo 17–19
Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16–
17.30
Kädentaitoryhmä to klo 17–19 (parill. vkot)
Perhekerho pe klo 9.30–11 (9.12.
asti)
Nuortenilta pe klo 18–21.30 (11.12.
asti)
Lisätietoja: www.tuuks.fi,
www.mikaelinnuoret.fi,
Facebook-ryhmä ”Turun GG”
Partiot:
www.mikaelinseurakunta/partiot
Aikuisille
Syvällisemmin Raamattuun ti klo
16.45, p. 0400 681 302 (15.12. asti)
Made in Mikonmökki -ryhmä to
klo 17 (parill. vkot), p. 050 346 9906
Miesten veisuut su 29.11. klo 18,
tied. Matti Pennanen, p. 044 325
1051
SUIKKILAN SEURAKUNTAKOTI
Konstanzankatu 1
Su 29.11. klo 12 Adventin perhekirkko, K.Hakanpää, M.Hakanpää – su
klo 13 Jouluinen askartelupaja, joulukortteja ja pieniä, jouluisia askarteluja. Glögitarjoilu.
Pilates ma klo 9.30–10.30, tied. p.
040 3417 398 (7.12. asti)
Eläkeläiskerho to klo 12–13.30
(10.12. asti)
Raamattupiiri joka toinen to klo 18
(paritt. vkot, 17.12. asti)
Lapsiperheille
Perhekerho to klo 9.30–11 (10.12.
asti)
PAAKARLAN SEURAKUNTAKOTI
Laivateollisuudenk. 28
To 3.12. klo 18 Kohtaamispaikka
Lähetyspiiri ke klo 13–14.30
Naisten piiri joka kk:n toinen ke
klo 19
Eläkeläiskerho to klo 13–14.30
(10.12. asti)
Pilates pe klo 8.30–9.30, tied.
p. 040 3417 397 (11.12. asti)
Lapsiperheille
19
Perhekerho ti 9.30–11 (8.12. asti,
mukana Operaatio Ruokakassi)
Koululaisille ja nuorille
Kokkikerho 9-12 v. ke klo 16.30–
18.30
Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli.
YLEISÖLUISTELU HK Areenalla
La klo 14–15 (28.11.)
Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton
Turun merimieskirkko
Suikkilantie 2
Pe 27.11. klo 12–18 Turun merimieskirkko 10 vuotta Suikkilantiellä –
avoimet ovet
Ma 14.12. klo 18 Miesten saunailta.
Hyvät löylyt, jutustelua, hartaus ja
pieni iltapala.
La 12.12. klo 12–16 Joulumyyjäiset
Palvelutalo Iso-Heikki
Revontulenkatu 4
Ma 30.11. klo 13.30 Eläkeläishartaus
Ti 15.12. klo 15 Joulujuhla
www.mikaelinseurakunta.fi
www.mikaelilainen.fi
www.mikaelinnuoret.fi
www.mikaelmessu.fi
koulu Ilosen oppilaat ja seurakunnan kuorot esiintyvät. Lipun hinta 5
euroa urkuhankkeen hyväksi, sisältää ohjelman ja jouluisen tarjoilun.
Ke 9.12. klo 18 Piirien joulupuuro.
Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset viikot, Sinikka Tuomarila, viim.
23.11.
Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, viim.
8.12.
Ti klo 18 Lauluillat. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset, jotka nautitte musiikin tekemisestä yhdessä!
Oman soittimen voi ottaa mukaan.
Viim. 8.12. ja jatkuu 12.1.
Ke klo 18 Miestenpiiri, parilliset viikot, sauna klo 17 vanhan kellarissa.
Viim. 9.12. joulupuuron merkeissä.
Pe klo 9.30 Perhekerho, päiväkerhotiloissa, viim. 11.12. ja jatkuu 15.1.
VANHA SEURAKUNTATALO
Hepojoentie 4
Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila. 8.12. joulupuurokahvilan jälkeen
joulutauko.
To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä!
PAPPILA, Pappilantie 4
To 3.12. klo 18 Raamattupiiri, Eero
Kaumi, Roomalaiskirje
Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772Elonheimo (ovi paloaseman puolella).
PAATTISTEN KIRKKO
Paattistentie 847
Su 29.11. klo 17.30 glögi kirkon kellotapulissa
Su 29.11. klo 18 I. adventtisunnuntain perhekirkko, Järvensivu
Su 6.12. klo 11 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Järvensivu Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille ja Itsenäisyyspäiväjuhla seurakuntatalolla
PAATTISTEN SEURAKUNTATALO
Paattistentie 857
maanantaisin klo 9–11 avoin kerho
keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit
keskiviikkoisin klo 18 naisten jumppa seurakuntatalolla
La 12.12. klo11–12 joulumyyjäiset
seurakuntatalolla, kahvio aukeaa
klo 10.30
Ke 16.12. klo 13 seniorien joulujuhla
seurakuntatalolla
PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5
Su 29.11. klo 10 Lähetyspyhän messu, Ijäs, saarnaajana Ari Malmi Kansanlähetyksestä, Ukkoset kvartetti,
kirkkokahvit
Su 29.11. klo 10 Lähetyspyhän messu, Ijäs, saarnaajana Ari Malmi Kansanlähetyksestä, kirkkokahvit
Pe 4.12. klo 9.30 Lasten kirkkohetki
Su 6.12. klo 10 Suomalainen messu – itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, Hermonen, saarna kenttärovasti Timo Waris, Ilonen House Band ja lauluryhmä, seppeleiden
lasku sankarihautausmaalle, kakkukahvit srk-talolla
Su 13.12. klo 10 Messu, Ijäs
Ke 16.12. klo 17 Ehtoollishartaus
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS
Hepojoentie 4
To 26.11. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille, maksutonta, päiväkerhotiloissa.
Ti 8.12. klo 18 Joulujuhla. Musiikki-
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/
piikkionseurakunta
www.piikkionurkuyhdistys.fi
TUOMIOKIRKKO
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16–
18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo
18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen
myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé palvelee klo 11–17 lasu 28.–29.11., 5.–6.12. ja 12.–13.12.
Tuomiokirkon ulkokuusen valot sytytetään la 28.11. klo 17.
Messut klo 10:
Su 29.11. Mäkitalo, av. Rinne, Pietilä, Hietaharju, Nova. Su 6.12. Rinne,
av. Hokkanen, Pietilä, Åberg, Mieskuoro Naskalit.
Su 13.12. Messu, diakoniajohtaja
Teemu Hällin tehtävään siunaaminen: Rinne, saarnaa Hälli, av. Ahola,
Åberg, Hietaharju, Resonus.
Viikkomessut arkipäivinä:
Aamuehtoollinen keskiviikkoisin
klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen torstaisin
klo 12.
Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18
(alkoholiton viini).
Vesper:
Ma–pe klo 18 vesper 4.12. asti.
Vesper ranskaksi 26.11. ja 10.12. klo
17 sr Helvi ja Marketta Vuola.
Musiikkia:
Kirkkojuhla SULASOL 60. kerran: su
6.12.klo 16, mm. Mieskuoro Euga ja
Aino-kuoro.
Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin
su 13.12. klo 18
Virrestä voimaa ke 16.12. klo 16.30.
TOIMITALO
Eerikinkatu 3
Siioninvirsiseurat su 29.11. klo 16,
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
kahvit alk. klo 15.30.
Tuomiokirkon kuoron joulukonsertti sekä yhdessä laulettuja joululauluja, joht. Maria Utriainen ma 7.12.
klo 18.30.
KUPITTAAN SEURAKUNTAKOTI
Sirkkalankatu 4
Perinteinen puurojuhla to 10.12. klo
18: puuroa ja tortut, lauletaan yhdessä. Tarjoilun järjestää Hannat.
PERHETYÖ
Hoosianna-kirkko perheille su 29.11.
klo 18.
Perhekerho vielä ma 30.11. klo 17.30
Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4.
Vauvaperhekahvila vielä ti 8.12. klo
13–15.30 Nuortentalo, Eerikinkatu 1.
Leppäkertun perhekahvila vielä pe
11.12. klo 9–13.
Avoin joulumuskari ja -askartelupaja 16.12. ja 17.12. klo 9–14, Nuortentalo.
NUORTENTALO
Eerikinkatu 1
Lapsille, koululaisille ja perheille:
Joulukorttipaja ma 7.12. klo 17.30–
19
Nukketeatteria la 12.12 klo 12 ”Seimelle saapukaa, ihmettä katsomaan!” Kas Kummaa! -nukketeatteri, kaikille avoin esitys.
ELÄKELÄISILLE
Juhlasalin kerho (Eerikinkatu 3, 2.
krs.), parilliset viikot klo 13
Ke 9.12 eläkeläisryhmien puurojuhla
ilmoittautuneille
Vuorikodin kerho (Vuorikatu 8)
parittomat viikot klo 13
Ke 2.12 kanttorin kerho, mukana
Jukka Pietilä
Ke 9.12 eläkeläisryhmien puurojuhla
ilmoittautuneille, Toimitalon juhlasali (Eerikinkatu 3).
Tuolijumppa
Eläkeläisten tuolijumppa (Eerikinkatu 3, II krs.) ke klo 13, parittomat
viikot. Syksyn viimeinen kerta 2.12.
Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisryhmien joulujuhla ke 9.12 klo 13
Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, 2. krs). Ilmoittautumiset 30.11.
mennessä diakoniatyöntekijöille tai
diakoniatoimistoon ti ja to klo 9–11
p. 040 341 7335.
DIAKONIA
Diakoniavastaanotto ti ja to 9–11.
Eerikinkatu 1, p. 040 3417 335.
LÄHETYSTYÖ
Kupittaan Hannat parilliset to klo
18.30 Kupittaan seurakuntakoti.
Lähetyspysäkki parittomat to klo 13
NNKY Vähä Hämeenkatu 12 a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta.
RAAMATTU- JA
KESKUSTELURYHMÄT
Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Toimitalo, Yläsali (Eerikinkatu 3, II krs).
Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi
Neuvonen.
Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti.
Timon Raamis parilliset to klo 18.30
Salongissa (Eerikink 3, II krs), T.
Rantanen.
KIRJALLISUUTTA JA
MATKAKUMPPANUUTTA
Lukulamppu 17.12. klo 18.30 Toimitalo Salonki, Eerikinkatu. 3: Hannu Väisänen, Piisamiturkki ja muita
kertomuksia
Puikkoset Salongissa parilliset ti klo
13–14.30. Tehdään mm. vauvasukkia, torkkupeittoja ja hartialämmikkeitä, rupatellaan ja lopuksi hiljennytään.
Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis
ja Kirsti Saksa.
Elixiiri – luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm.
Hilkka Pulli puh. 040 966 7622.
Runopiiri parilliset ma klo 13 Yrjänän
srk-koti, It. Pitkäkatu 49, Raila Räty.
MÅNDAGAR:
kl. 14 Missionskrets i Aurelia (3
vån.), jämna veckor.
TISDAGAR:
kl. 13.30–14.15 ÅSFs barnkör, Korallernas övning i Sirkkala skola
kl. 14.30–15.15 ÅSFs barnkör SOLAs
övning i Sirkkala skola
kl. 16 Ungdomskörens övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1
vån.)
ONSDAGAR:
kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma
församlingshem
kl. 12 Frukostklubben på Svenska
Klubben (Aurag. 1), udda veckor.
kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1
vån.), sista gången 9.12
kl. 13.15–13.45 ÅSFs barnkör i Braheskolan, övning
kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 14.15–15 ÅSFs barnkör Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 15–15.45 ÅSFs barnkör TIDOs övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.)
kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.)
kl. 18 Om tro & tvivel i Aurelia (1
vån.), jämna veckor
kl. 18.45 Bibelstudiegrupp i Aurelia
(1 vån.), udda veckor.
TORSDAGAR:
kl. 9–12 Familjecafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 13–15 Babycafé i Aurelia (1 vån.)
kl. 18 Bönegrupp i Aurelia (3 vån.),
udda veckor.
kl. 18.30 Åbo svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.)
Bäck, Forsman. ÅSMA (dir. Sam
Fröjdö) medverkar. Missionskaffe efter gudstjänsten.
ons. 2.12. kl. 10.30 Anhörigcafé på
Kvartersklubben (Aurag. 1)
fre. 4.12. kl. 15 T.A.G.G. i Aurelia (2
vån.) Ungdomsgrupp för dig som är
taggad att lära dig mera om kristen tro.
lö. 5.12. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.). Anmälningar senast 5.12 till diakonissa
Carita Eklund 040 341 74 73/
[email protected]
ti. 8.12. kl. 19.30 ÅSFs Ungdomskörs
julkonsert i Aurelia (1 vån.)
to. 10.12. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.), Björkgren, Danielsson.
lö. 12.12. kl. 15 De vackraste julsångerna med Aurorakören (dir.
Sanna Kola) i Henrikskyrkan
6.12. Mass – The Second Sunday of
Advent
13.12. Mass – The Third Sunday of
Advent, in Aurelia (Aurakatu 18) followed by potluck supper
20.12. Mass of Trust in Aurelia
27.12. Mass – Christmas service
The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email
([email protected] ) or by phone
040 3417591
More info: turunseurakunnat.fi /tcic
or at our Facebook group “Turku
Cathedral International Congregation TCIC”.
Sonntag, 29.11., 14.30 Uhr Familiengottesdienst zum 1. Advent in der
Scharfschützenkapelle, anschl. Kirchenkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1
Services:
29.11. Mass – The First Sunday of
Advent
Reformaation
merkkivuosi lähenee
● Reformaation merkkivuoden 2017 avajaisiin on ai-
kaa enää reilu vuosi. Avajaisia
vietetään Turussa 31.10.2016.
Lähestyvä Reformaation
merkkivuosi kokoaa jälleen
merkkivuoden toimijoita ja siitä kiinnostuneita info- ja keskustelutilaisuuteen Turun pääkirjaston studiossa (Linnankatu 2) keskiviikkona 2.12. klo
14-16.
Turun seudulla on innostuttu ideoimaan ja suunnittelemaan sisältöjä merkkivuoden
ohjelmaan ja Turun aktiivinen
rooli vuoden valmisteluissa on
huomattu jo kauempanakin.
Reformaation merkkivuoden info- ja keskustelutilaisuus
Turun pääkirjaston studiossa
tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia niistä ideoista ja
suunnitelmista, joita eri yhteisöillä on ja toisaalta käydä läpi
sitä, missä merkkivuoden kokonaishankkeessa mennään.
Tarkoitus on keskustella
myös yhteisöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksista sekä
merkkivuoden toimijoiden yhteisviestinnästä.
Valtakunnallisen Reformaation merkkivuoden ohjelmaa
Turussa kokoaa projektikoordinaattori Katariina Ylikännö,
johon saa yhteyden meilitse
[email protected] tai
puhelimitse puh. 040 3417649.
Lisätietoja saa merkkivuoden nettisivuilta reformaatio2017.fi.
SÖNDAGAR:
kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, barnhörna, kyrkkaffe efter högmässan.
(inte 6.12)
OBS!
29.11. kl. 12 är det nyårsstämning
i Åbo domkyrka. Då firas nämligen
det nya kyrkoåret med pompa och
ståt och ett mäktigt hosianna. ÅSFs
barnkör, dagklubbsbarn, Åbo Svenska Kyrkokör och Harry Dahlström
förgyller högmässan med sång, ungdomar deltar i evangelieprocessionen och predikar för barnen. Därtill medverkar Pär Lidén (liturg), Mia
Bäck (predikan), Marjo Danielsson
(kantor & körledare), Birgitta Forsman (organist & körledare), Laura
Kota-aho (barnhörnan), Linda Wahrman, Päivi Leinola, Jenni Vähäkainu och hjälpledare. Barnhörnan är
öppen och vid sidoaltaren kan man
tända ljus, be med bönestenar och
möta åsnan från intåget i Jerusalem.
Efter högmässan bjuder församlingen på glögg och pepparkakor på
domkyrkotrappan.
6.12. kl. 10.30 Självständighetsdagens gudstjänst i Aurelia (1 vån.)
et
iRite t ov
e
l
t I voim e ja
Ho
k e R at I aI b lo g
m
a
H t u luj
Pa il Pai
a
t
k
koululaisten
omat
nettisivut
20
KIRKKO JA ME ■ No 10 ■ 27.11.2015
Kauneimmat joululaulut
Tutut laulut johdattavat adventista joulunaikaan
HENRIKINKIRKKO
Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulu,
Hembree, Laakkonen, Henrik’s Singers
Su 20.12. klo 16 Lasten kauneimmat
joululaulut, Paaso, lapsi- ja tyttökuorot
KAARINAN KIRKKO
Su 13.12. klo 16 Lasten kauneimmat
joululaulut, Laakkonen
Ti 15.12. klo 18 Raskaimmat joululaulut
bändin säestyksellä ja nuorten pikkujoulut
KAKSKERRAN KIRKKO
Su 13.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut,
mukana Martinkirkon kuoro, Tenkanen,
Hannuksela
KUUSISTON KIRKKO
Su 13.12. klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut
ja -runot, Pesonen
Ke 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
Ostela
MAARIAN KIRKKO
Ke 9.12. klo 13 Eläkeläisten kauneimmat
joululaulut, Palmunen, Haikka
Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
Rajamäki, Niemi, Aapo Korhonen, tenori
MARTINKIRKKO
To 10.12. klo 18 Partiolaisten kauneimmat
joululaulut
Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
mukana Matinkirkon kuoro, Hannuksela,
Tenkanen
MIKAELINKIRKKO
Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, CMT
-orkesteri
PALLIVAHAN KIRKKO
Su 13.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut,
lasten joulukuvaelma, Sirén, Vuola, Saarni
PAATTISTEN KIRKKO
Ke 9.12. klo 17 Lasten kauneimmat joululaulut
Su 13.12. klo 16 kauneimmat joululaulut -iltakirkko, Heikkinen
PIIKKIÖN KIRKKO
Ke 2.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut,
Päivi Korvensyrjä juontaa, Veteraanikuoro,
joulupukki ja kirkkokahvit srk-talolla
Su 13.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut, juontajana Janne Aso – Betlehemin rauhantuli saapuu Tammipartiolaisten tuomana (ota
oma lyhty mukaan, niin saat tulen mukaasi)
Su 13.12. klo 18 Kaiken kansan kauneimmat
joululaulut
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
To 10.12. klo 19 Nuorekkaat kauneimmat
joululaulut
Su 13.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut,
Kairavuo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro
Su 13.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut,
Ronkainen, Lautjärvi, Laulavat Kipparit
TURUN TUOMIOKIRKKO
Pe 11.12. klo 15 Kauneimmat Joululaulut
Su 13.12. klo 15 Kuorojen kauneimmat Joululaulut
Su 13.12. klo 20 Kauneimmat Joululaulut
HANNUNNIITUN SRK-TALO
Ke 16.12. klo 18.30 Lasten kauneimmat
joululaulut, Paatere, Lautjärvi, lastenohjaaja
Jaana Heinonen
HEPOKULLAN SRK-TALO
To 10.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut, Rajamäki, Niemi, Maarian tyttötrio
Ma 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Kokkola, Niemi, Maarian tyttötrio
HOVIRINNAN PALVELUKESKUS
Ti 8.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut
KOTIMÄEN SRK-TALO
Ke 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
Palmunen, Vuola, esiintymässä myös
päiväkotilapsia
LAUSTEEN SRK-KOTI
To 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
Hembree, Paaso
PAAKARLAN SRK-KOTI
Su 13.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut
ja joulujuhla, Jaakkola
Ke 16.12 klo 18.30 Joulukonsertti,
glögitarjoilu, järj. Setlementti Aurala ry ja
Mikaelin­seurakunta. Vapaa pääsy
RAUNISTULAN SRK-TALO
Su 29.11. klo 16 Satakielet-kuoron
joulukonsertti
RUNOSMÄEN SRK-KOTI
La 12.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut,
Lehtinen, Pussinen, Niemi, Simo Inkeroinen,
laulu
VÄRTTINÄ
To 10.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut
KOIVULAN SRK-KOTI
Ti 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut,
Hembree, Metsätähti.
Timo Jakonen