3/2014 - Kuusamon seurakunta
9 3 SEURAKUNTAVIESTI 2014 Kuusamon ev. lut. seurakunnan tiedotuslehti Kirkkovuoden lopussa ja alussa Ensi sunnuntai on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai eli tuomiosunnuntai. Siinä nousee voimakkaasti esille kärsivä maailma, johon Jeesus erityisesti samaistuu. Hän yksin kantaa kärsimyksen ja tuomion kaikkien puolesta. Hän sitoutuu monella tavalla apua tarvitsevan ja kärsivän lähimmäisen elämään ja kohtaloon. Hänen tahtonsa on se, että me rakastamme lähimmäistämme. Meidän tehtävämme ei ole tuomita toista vaan rakastaa häntä. Sen, mitä me siis teemme lähimmäisen hyväksi ja parhaaksi, on samalla teko Herrallemme itselle. Anna-Maija Raittilan uudelleen muotoilemassa puhuttelevassa virressä sanotaan: ”Ja kerran hän kokoaa luoksensa ne, jotka hän tunsi tiellä” (VK 54:4). Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy myös kirkkovuoden ensimmäiseen sunnuntaihin eli adventtisunnuntaihin ja adventtiaikaan. Lopussa ja alussa kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Adventtiaika siirtää ajatuksemme ei vain alkuun, joulun odotukseen, mutta myös loppuun ja päätökseen. Elämämme on monella tapaa särkynyttä ja vajavaista. Ihmisrakkaudessaan Jumala antoi Poikansa tähän maailmaan, ettei kukaan joutuisi hukkaan. Hän saapui kansansa keskelle hiljaisena ja nöyränä palvelijana. Mutta hän on vielä saapuva ja tuleva kerran kunniassaan aikojen lopulla. Adventti saa näin uudenlaisen merkityksen ja ulottuvuuden, toivon ulottuvuuden. Tämä toinen adventti on siis vielä edessä ja tuleva. Kirkkovuosi on meille lahjaa, sillä sen jokainen juhla ja aika vievät meitä syvemmälle kohti Jumalan salaisuuksia. Se auttaa meitä ymmärtämään Raamatun sanomaa, luottamaan ja uskomaan, että siinä sanomassa on kysymys myös minun elämästäni, tästä ajasta ja elämän tapahtumista. Siinä sanomassa on kysymys elävän Jumalan kohtaamisesta. Se on meidän elämämme voima tässä kipujen maailmassa. Jeesus on elämän Herra, joka on ottanut tämän ajan toivottomuuden kantaakseen. Hän on myös se kirkkauden Herra, jota me odotamme. Jouluna evankeliumi on läsnä pienessä seimenlapsessa. Ilosanoma lasketaan niin alas, ettei kukaan jäisi siitä osattomaksi. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoonja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus.” Siunattua joulun odotusta ja joulun aikaa. Veli-Matti Koivuranta kirkkoherra Adventin- ja joulunajan JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Kuusamon Pyhän ristin kirkossa 1.adv.su 30.11. Messu klo 10.00. Armas Maasalon adventtivesper klo 18.00. Itsenäisyyspäivä la 6.12. Sanajumalanpalvelus klo 10.00. Seppelten lasku sankarihautausmaalle jumalanpalveluksen jälkeen. 2. adv.su 7.12. Messu klo 10.00. 3. adv.su 14.12. Messu klo 10.00 4. adv.su 21.12. Messu klo 10.00. Kauneimmat joululaulut – messu klo 15.00. Käylän rajaseutukirkossa Jouluaatto ke 24.12. 1. adv.su u 30.11. Hetki seimen äärellä – koko perheen aattohartaus klo 14.00 Perhemessu klo 10.00 Jouluaaton hartaus klo 16.00 Itsenäisyyspäivä la 6.12. Jouluyön messu klo 23.00 Sanajumalanpalvelus 10.00 Joulupäivä to 25.12. Jouluaamun Jouluaatto ke 24.12. sanajumalanpalvelus klo 7. Aattohartaus klo 16.00 Tapaninpäivä 26.12. Messu klo Joulupäivä 25.12. 10.00 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Su 28.12. Messu klo 10.00 klo 8.00 Uudenvuodenaatto 31.12. Loppiainen 6.1.2015 Yöpalvelus klo 23.00 Messu klo 10.00 Uudenvuodenpäivä 1.1.2015 Messu klo 10.00 Jouluaaton rinnerukous Rukalla Su 4.1. Messu klo 10.00 eturinteen juurella klo 14.15 Loppiainen 6.1. Messu klo 10.00 Adventin- ja joulunajan MUSIIKKITILAISUUDET 1.adv.su 30.11. Armas Maasalon ADVENTTIVESPER Pyhän Ristin kirkossa klo18.00. Kirkkokuoro johtaa Raimo Heikkilä. Urkurina Miikka Lehtoaho. Puhe Taina Manninen. Ma 8.12. Kirkkokonsertti MINUN JOULUNI Pyhän Ristin kirkossa klo 19.00. Konsertissa esiintyy Antti Tuisku. Ennakkoliput toimituskuluineen 25 € / 27,50 € (www.anttituisku.fi) lippupalvelu 0600 10 800. Kirkon ovelta 30€. To 11.12. Joululaulutilaisuus Törmäsenvaaran koululla klo 18.30. La 13.12. Kauneimmat Joululaulut Oulangan Luontokeskus klo 12.00. 3.adv.su 14.12. Hyväntekeväisyyskonsertti Pyhän Ristin kirkossa klo 18.00. Ohjelmassa esiintyy Kuusamon kuorot ym. yhteislaulua. Ohjelma 10 € Konsertista saadut tulot käytetään lyhentämättöminä vähävaraisten perheiden jouluiloksi Kuusamossa. Järj.Lions Club Kuusamo ja Kuusamon kuorot Ma 15.12. Joululaulutilaisuus Kiviharjun palvelukeskuksessa klo 14.00. Joululaulutilaisuus Määttälän Rauhanyhdistyksellä klo 18.30. (Tilaisuuden alussa kahvitus) Kauneimmat Joululaulut Käylän kirkossa klo 19.00. Ti 16.12. Kirkkokonsertti Pyhän Ristin kirkossa klo 19.00. Joululauluja laulaa Juhani Alakärppä ja urkurina Pekka Luukkonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 €. Ke 17.12. Joululaulutilaisuus Porkkapirtillä klo 10.00. Veteraanimieslaulajat esiintyy. Lasten ja perheiden Kauneimmat Joululaulut Pyhän Ristin kirkossa klo 18.00, mukana myös Heläys- ja Sävelaskel-kuorot. Pe 19.12. Joululaulutilaisuus / Poussussa Salme Ylipoussulla klo 18.00. Teologien, kanttorien ja lähetyssihteerin yhteystiedot: www.kuusamonseurakunta.fi 4.adv.su 21.12. Kauneimmat Joululaulut-messu Pyhän Ristin kirkossa klo 15.00. Kauneimmat Joululaulut Pyhän Ristin kirkossa klo 19.00. Kauneimmat Joululaulut Käylän kirkossa klo 19.00 Ti 23.12. Kauneimmat Joululaulut Rukan Konferenssikeskuksessa klo 18.00. Kari Alajuuma yhtyeineen ja puhe Heli Kautonen. Ke/Jouluaatto 24.12. Kirkkokuoron vierailu Terveyskeskuksen eri osastoilla klo 14.00. Pe 26.12. Tapaninpäivän joulukonsertti Pyhän Ristin kirkossa klo 18.00. Kuulas-kuoro ja soittajia, Miikka Lehtoahon johdolla. Ti/Loppiainen 6.1.2015 Kirkkokuoron vierailu Porkkapirtillä klo 14.00. Kauneimmat joululaulut Vuotungin kylätalolla klo 19.00. (sähköposti: [email protected]) 10 SEURAKUNTAVIESTI HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI - Kuusamolais- UUSIEN ALKUJEN AIKA ten kuorojen yhteistyötä vuosikymmenien ajan Syyskuulla 1978 muuttaessani perheeni kanssa Kuusamon seurakunnan kanttoriurkurin virkaan, tuli tehtäväkseni virkatyössä kirkkokuoron valmentaminen Hyväntekeväisyyskonserttiin Pyhän Ristin kirkkoon. Kirkkokuoron puheenjohtajana oli tuolloin ja myöhemminkin Seppo Ervasti. Hänen tehtävänään oli tuolloin konserttiohjelman kokoaminen ko. konserttiin. Vuodesta 1980 sain tehtäväksi järjestellä Hyväntekeväisyyskonsertin ohjelmaagendan ja sitä tehtävää olen hoitanut näihin päiviin asti. Hyväntekeväisyyskonsertin ajankohta on ollut koko ajan 3.adventtisunnuntain ilta klo 18.00. Konsertin järjestäjinä ovat olleet Lions Club Kuusamo ja Kuusamon kuorot. Hyväntekeväisyyskonsertteja on pidetty 1970-luvun alkupuolelta alkaen. Konsertista saatu tuotto on jaettu lyhentämättöminä paikkakunnan vähävaraisille perheille jouluiloksi. Kaikki pyydetyt esiintyjät ovat olleet innokkaasti mukana toteuttamassa konsertteja. Esiintyjiä Hyväntekeväisyyskonserttien toiminnan ajalta on aikamoinen joukko. Mainittakoon Kuusamon kansalaisopiston kuorot: Kuusamon Mieslaulajat, Kuusamon Laulu, jota johti Matti Korpela ja hänen jälkeensä Kuusamon Mieslaulajia johti Alpo Viitala. Mukana oli myös lukion nuorisokuoro Matti Naamangan johdolla. Yhtyneitä kuoroja, jossa lauloivat kaikki konsertissa olleet kuorot, jota Hyväntekeväisyyskonsertin ohjelma v. 1978 johti useimmiten Jaakko Korpela. Alla Kourun tullessa Kuusamoon hänen johdettavaksi tuli Kuusamon Laulu, Kuusamon Mieslaulajat ja hänen perustamansa Naiskuoro Ainot. Kirkkokedon lapsikuoro oli mukana Meimi Mäntyniemen johdolla. Viime vuosina seurakuntamme Lapsikuoro ja Kuulas-kuoro toivat uusia tuulia TaruTiina Perttusen johdolla. Johtamani Kuusamon kirkkokuoro ja tästä muodostettu ”Pikkukuoro”, sekä Veteraanimieslaulajat ovat osallistuneet Hyväntekeväisyyskonsertin toteuttamiseen vuorottaen. Solisteja on ollut myös konserttiohjelmassa ja heistä mainittakoon Marja-Liisa Kantola, Reijo Mustakallio, Ossi Kajava, Maria Suviaro, Alla Kouru, Ali Manninen. Seurakuntamme soitinryhmä on myös osallistunut konsertteihin. Hyväntekeväisyyskonserttiin on myös sisältynyt yhdessä laulamista yleisön kanssa ja on ollut mahtavaa saada säestää voimakasta laulua. Konserteissa oli alkuaikoina papin puhe, mutta siitä luovuttiin 1980-luvulla runsaan musiikkiohjelman vuoksi. Nykyisin kaikkien paikkakunnan kuorojen kesken pidetäänkin vuorovuosi periaatetta esiintymisessä. Muutoin konsertit venyisivät ylipitkiksi. Hyväntekeväisyyskonsertti nauttii suurta yleisösuosiota. Kirkko on lähes aina täysi joka vuosi. Eräänkin kerran 1980-luvulla oli konsertti-iltana valtava lumipyry. Katsellessani kanttorilan päätyikkunasta kirkkoon päin en nähnyt kirkkoa runsaan lumipyryn keskeltä. Ajattelin, että kirkossa on nyt vähän väkeä lumipyryn vuoksi, mutta suurena ihmeenä kirkko tulikin aivan täyteen konserttiyleisöstä. Hyväntekeväisyyskonsertti on monelle kuusamolaiselle joulunavaus, joulumielen luomista. Odotamme tulevana joulunaikana 14.12. pidettävää Hyväntekeväisyyskonserttia Olet sydämellisesti tervetullut tuolloin Pyhän Ristin kirkkoon, jossa saat laulaa muutamia kauneimpia joululauluja. Jouluiloa ja rauhaa toivottaen! Raimo Heikkilä Kuusamon seurakunnan I- kanttori Kauneimmat joululaulut-messu Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus. Messun ytimenä ovat Jumalan sana ja ehtoollisen sakramentti. Jouluna 2012 Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut kajahtivat 40. kerran ja sen kunniaksi koottiin Kauneimmat joululaulut -messu. Tämä messu on adventti- ja jouluaikaan suunniteltu jumalanpalvelus, jossa pääosa musiikista on tuttuja joululauluja. Näin jokaisen on helppo osallistua messuun. Messussa saamme hiljentyä ja valmistautua joulun viettoon. Messun säestyksistä huolehtii messubändi. Jos haluat olla mukana to- teuttamassa messua soittaen tai laulaen, niin olet tervetullut mukaan bändiin! Yhteyshenkilö: [email protected] Lahjoituksilla jouluiloa ja hyvää mieltä Joulu tekee jälleen tuloaan. Lapset odottavat malttamattomina, selaavat lelukuvastoja ja kirjoittelevat joulupukille toivelistoja. Monessa kodissa mietitään, kuinka saada rahat riittämään joulupöydän ruokaan, kaikkein välttämättömimpään tai edes täyttämään yhdenkin lahjatoiveen. Miten saada kotiin joulun tuoksu ja juhlan tuntu? Näihin kysymyksiin seurakunnan diakoniatyö sekä monet kuusamolaiset yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt ovat antaneet vastauk- sen lahjoittamalla joulurahaa, lahjakortteja ja ruokapaketteja jaettavaksi vähävaraisille, lapsiperheille, yksinäisille tai työttömille. Olemme voineet olla useiden vuosien ajan viemässä jouluiloa ja tuottamassa joulumieltä moniin koteihin lahjoitusten kautta. Olemme iloinneet lähimmäisenrakkaudesta, jota eri tahot ovat osoittaneet lahjoittamalla omastaan. Tänäkin jouluna monet yksinäiset ja perheet tarvitsevat monien ihmisten ja tahojen tukea. Yksityisillä henkilöillä, yrityksellä ja yhteisöllä on mahdollisuus antaa jouluiloa seurakunnan diakoniatyön kautta ja välityksellä. Joulunalusaika on diakoniatyössä erityisen kiireistä aikaa, toivomuksemme on, että diakoniatyön kautta jaettavat lahjoitukset tulisivat hyvissä ajoin ennen joulua. Lahjoitukset voi toimittaa diakoniatyöntekijöille mielellään 10.12. mennessä. Mahdolliset yhteydenotot ja tiedustelut Terttu Pajula 050 591 3440. Opettajat ovat yleensä itsenäisiä oman alansa asiantuntijoita – näin myös Tansaniassa. Kääntöpuolena voi olla lokeroituminen, yhteistyökyvyttömyys, kaikenlainen kyräily. Tansanialaisissa opettajienhuoneissa ja yliopistojen laitoksilla iloinen juttelu yleensä luistaa, mutta työn sisältöjen yhteinen suunnittelu voi kuitenkin olla hankalampaa. Suru-uutisia Makumiran yliopisto sijaitsee Meru-vuoren alkurinteillä vehreällä kampuksella. Uusi lukuvuosi alkoi lokakuun lopulla Makumirassa, luterilaisen kirkon yliopistossa PohjoisTansaniassa. Pari päivää ennen yliopiston avajaistilaisuutta sain maahanmuuttovirastolta passiini leiman, joka kertoo, että työlupani on voimassa taas kaksi vuotta eteenpäin. Opetus on käynnistynyt luentosaleissa ja luokkahuoneissa. On ilo kohdata opiskelijoita ja työtovereita syyskuun tauon jälkeen. Lokakuun paahtava aurinko, iltapäivien yli 30 asteen tukahduttava helle ja joka paikkaan tunkeutuva pöly ovat marraskuun ensimmäisten sateiden jälkeen väistyneet. Edessä on lyhyt sadekausi, swahiliksi ’vuli’, minkä myötä maisema pikkuhiljaa vihertyy ja maata viljelevät pääsevät maanmuokkaus- ja kylvötöihin pelloille. Opettajien koulutusta Omaa opetusalaani on vieraiden kielten opetus ja oppiminen. Koulutamme kieltenopettajia tansanialaisiin yläkouluihin ja lukioihin. Tänä lukukautena opetan vieraiden kielten opetusmenetelmien ja soveltavan kielitieteen kurssia. Pohdimme opiskelijoiden kanssa, miten ihminen oppii vierasta kieltä ja millä menetelmillä vieraita kieliä on aikojen saatossa opetettu. Haastetta opetuksen kysymyksissä onkin. Tansanialaisissa kouluissa eletään murroksen aikaa. Vanhat opettajakeskeiset opetusmenetelmät ovat vielä käytössä, kun samaan aikaan Opetusministeriöstä tulleet uusimmat opetussuunnitelmat vaativat opettajia muuttamaan työskentelyä oppilaita osallistavaan suuntaan. Mitä osallistuva oppiminen tarkoittaa suurissa, jopa 80 oppilaan luokissa? Yhteistyötä ja uusia suunnitelmia Kielten laitoksen opettajien ensimmäinen kokous lokakuisena perjantai-iltapäivänä päättyi varsin epäsovinnaisesti: lopuksi vaan nauroimme ja kättelimme kaikki toisiamme. Spontaanisti. Mistä tämä riehaantuminen? Olimme sopineet, että tästä lähtien suunnittelemme työtä yhdessä ja kokoonnumme aika Kasvatustieteen tohtori Eliawony Meena 1943-2014 ajoin pohtimaan työn ongelmia ja uusia alueita yhdessä. Mottomme on: ei enää yksinäisiä työn uurastajia meidän laitoksella. Alkuinnostus näyttää kestävän. Toisessa tapaamisessamme teimme jo suunnitelmaa tapaamistemme sisällöstä ja työnjaosta. Jos tässä onnistumme, olemme osaltamme muuttamassa oman alamme kulttuuria. Palasin Suomen matkaltani Tansaniaan lokakuun alkupäivinä. Vastassa oli tieto työtoverimme kasvatustieteen tohtori Eliawony Meenan poismenosta. Hän ehti tehdä pitkän päivätyön opetusalan tehtävissä sekä Luterilaisen maailmanliiton edustajana Botswanassa (1989 – 1996) ja Malawissa (1997 – 2005). Makumiran kasvatustieteellisessä tiedekunnassa hän työskenteli vuodesta 2007 lähtien. Hautajaiset vietettiin hänen kotikylässään Kilimanjaro-vuoren alkurinteillä. Unohtumaton oli matkamme: Makumiran opettajat ja muut työntekijät ajoivat noin 15 auton hautajaissaattueena reilun sadan kilometrin matkan Makumirasta Mamban kylään, arkkua kantava auto saattueen kärjessä. Eliawony Meenan muistona minulle jäi ystävällinen hymy, vanhan herrasmiehen kohtelias tervehdys ja 1960-luvulle ulottuvat tarinat tansanialaisesta koululaitoksesta. Katri Niiranen-Kilasi Nimikkolähetti Tansanian evankelis-luterilainen kirkko kasvaa Makumira uusi lukuvuosi pyörähti käyntiin 23.10.2014, kun n. 600 uutta opiskelijaa toivotettiin tervetulleiksi opinahjoon. Luterilaisen kirkon lähetystyö Tansaniassa (Tanganyika) alkoi 1800-luvulla. Tuloksena oli seitsemän luterilaista kirkkoa. Vuonna 1963 nämä yhdistyivät Tansanian evankelis-luterilaiseksi kirkoksi. Tuo historia näkyy edelleen siten, että jokaisella hiippakunnalla (24 kpl) on oma konstituutio eli kirkkojärjestys. Kokonaiskirkolla on vielä yksi konstituutio. Hiippakunnat ovat varsin itsenäisiä. Johtava piispa valitaan hiippakuntapiispojen joukosta nelivuotiskaudelle, joita voi olla enimmillään kaksi. Kirkon jäsenmääräksi ilmoitetaan 6,3 miljoonaa (2014). Se on kasvanut jopa 600.000 vuosittain. 24 www.kuusamonseurakunta.fi hiippakunnan lisäksi maan sisällä on kolme lähetysaluetta, joista on ehkä jossakin vaiheessa tulossa hiippakuntia. Tansanian kirkko tekee lähetystyötä myös kaikissa naapurimaissaan. Tansania luterilaisen kirkon yliopisto on perustettu vuonna 1996. Yliopiston pääkampus sijaitsee PohjoisTansaniassa Makumirassa. Lisäksi yliopistoketjuun kuuluu viisi muuta eri puolilla Tansaniaa sijaitsevaa korkeakoulua. Makumiran yliopistosta valmistuu pappeja, opettajia, muusikoita, oikeustieteilijöitä sekä taloushallinnon ja tietotekniikan ammattilaisia. Makumirassa on noin 3500 opiskelijaa. 11 SEURAKUNTAVIESTI KALEVALAN SEURAKUNNALLA HAASTEITA Kuusamon Seurakunnan ystävyysseurakunta Kalevala on haasteellisessa tilanteessa. Vienan Karjalan seurakuntien yhteinen kirkkoherra Andrei Savolainen on muuttanut Suomeen Tampereen lähelle. Hän ei ole enää käytettävissä Kalevalan, Mujejärven ja Kostamuksen ev.lut. seurakuntien kirkkoherrana. Näin seitsemää paikkakuntaa on jäänyt hoitamaan vain pastori Andrei Tuhkanen. Lähes Oulun läänin kokoista aluetta ja Vienana Karjalan seurakuntatyötä joutuu pastori Andrei Tuhkanen hoitamaan yksin. Onneksi myös Suomesta on ol- lut jonkin verran auttavia maallikoita tuuraamassa Andreita. Lisäksi entinen kirkkoherra Ari Huotari on pystynyt muutamia kertoja auttamaan Mujejärven ja Kalevalan seurakunnissa. On ymmärrettävää, että yksi mies ei missään tapauksessa pysty eikä kerkeä hoitamaan kaikkia töitä seurakunnissa. Joillain paikkakunnalla käydään vain kerran kuukaudessa jumalanpalvelus pitämässä. Se on liian vähän ja ihmiset kaikkoavat kirkosta. Yhtenä suurimpana huolena Andrei näki sen. että arkiviikolla ei enää pystytä järjestämään tilaisuuksia. Rippikoulut, nuorten kokoontumiset, kuorot ja piirit jäävät pitämättä. Uutta nuorta jäsentä ei saada seurakuntiin ja vanhemmasta päästä poistuma on jatkuvaa. Karjalaismummojen määrä vähenee väistämättä. Andrei pystyy pitämään kaikki tilaisuudet sekä suomeksi että venäjäksi. Kansan keskuuteen on kuitenkin juurtunut käsitys, että luterilainen kirkko on vain karjalaismummoille. Uusia kirkossakävijöitä on hyvin vähän. Jotain tarttis tehdä. Eteenpäin menoa on se, että syksyllä aloitti kalevalainen Ivan Malikin katekeettakoulutuksen Kelton Inkerin kirkon seminaarissa. Hänestä Kalevalan kirkko saa jo keväällä apua eri tilaisuuksien pitoon ja diakoniatyöhön. Toivokaamme Ivanille siunausta aloittamallaan uskon tiellä. Uusia haasteita tuottaa Kalevalassa eräs kuolemantapaus. Seurakunnan tomeran puheenjohtajan Tatjana Kirievan mies kuoli yllättäen alkusyksyllä. Tatjana on hoitanut kaikki tarvittavat rutiinit seurakunnassa useita vuosia. Miehen kuolema on kuitenkin murtanut myös Tatjanan terveyden. Hän on ilmoittanut luopuvansa raskaasta puheenjohtajan tehtävästä vuo- den vaihteessa. Uutta puheenjohtajaa etsitään Kalevalasta kiireisesti. Halukkaita kuitenkaan ei näytä olevan. Kaikki pelkäävät rankkaa tehtävää. Onhan tunnettua, että Venäjällä on totuttu Sallikaa lasten tulla kirkkoon Lapset ovat aina tervetulleita kirkkoon. Me aikuiset olemme heille kirkkopolun aukaisijoita. Silloin kun kirkonkellot soivat ja kutsuvat jumalanpalvelukseen KAIKKI ovat tervetulleita. Lapset on erityisesti huomioitu pikkukirkoissa ja perhemessuissa sekä joulun ajalla adventtikirkkohetkissä ja jouluaattona Hetki seimen äärellä – hartaudessa. Pikkukirkkoja oli syyskaudella kaksi ja ne jatkuvat keväällä. Lapset vanhempineen, hoitajineen ja opettajineen ovat tervetulleita hetkeen, jossa Raamatunkertomusta elävöitetään monin eri menetelmin, laulut lauletaan lasten ehdoilla ja kaikki aistit saavat olla käytössä. Pik- kukirkossa ei vietetä ehtoollista. Lasten ehtoolliskasvatuksesta vastaavat hänen huoltajansa ja messuun tullaan yleensä yhdessä heidän kanssaan. Kirkon opetuksen mukaan lapsi voi nauttia ehtoollisen, kun hänelle on kerrottu ehtoollisen merkityksestä. Konfirmaation jälkeen nuori voi tulla itsenäisesti ehtoollispöytään. Aina voi tulla siunattavaksi. Jumalanpalvelus ja ehtoollisen sisältävä messu on yhteinen kaikkien seurakuntalaisten kokoontuminen Jumalan edessä. Perhemessut seurakunnassamme ovat suunnatut lapsiperheille. Eri - ikäiset lapset kutsutaan mukaan toteutukseen ja kaikes- sa pyritään huomioimaan lapsen näkökulma ja hänen hengelliset tarpeensa. Näistä haluamme kuulla lasten ja vanhempien mielipiteitä. Haluaisimme tarjota lapselle parasta mahdollista. Yksi paras asia on juuri ehtoollinen. Ehtoollispöytään kutsutaan lapsia ja vanhempia, isovanhem- Messubändi esiintyy Maria-kanttorin johdolla. perheiden pienimpiä ajatellen muokatusta messusta, hääjuhlan messusta…. Nuorten messu on sunnuntain messua lyhyempi, arkikäyttöön tarkoitetun viikkomessun muoto, jonka nuoret toteuttavat. Musiikista vastaa messubändi, jonka koostumus vaihtelee sen mukaan, ketkä soittajista pääsevät paikalle. Tekstejä ja rukouksia lukemaan etsiskellään nuoria, jos he vain koulutöiltään ehtivät. Nuoret voivat myös osallistua esirukouksen laatimiseen ja saarnan suunnitteluun ja niiden toteutukseen. Messussa on vain ehtoollisosio, Juha Kaartinen Lapsityöntekijöiden yhteystiedot pia ja kummeja. Jeesuksen ystävien ateria on ilon ja yhteyden ateria. Tervetuloa omaan kirkkoon! Taina Manninen Kappalainen, kasvatusjohtaja Seurakunnan sydän sykkii messun tahtiin - Tule mukaan nuorten messuun Kymmenen messu, perhemessu, viikkomessu, nuorten messu, hautausmessu, morsiusmessu….. seurakunnan toiminnan keskipiste on messu. Messussa, ehtoollisessa on itse seurakunnan Herra paikalla. Messun antamin voimin lähdemme palvelemaan lähimmäisiämme ja messussa saamme tuoda Herrallemme kaikki omat ja läheistemme asiat. Nuo monenlaiset messut ovat ytimeltään samanlaisia, mutta sanat ja sävelet vaihtuvat. Nimi paljastaa messun erikoisluonteen: kyse on tavallisesta sunnuntain messusta, tekemään kaikki johtajan ohjauksessa. Toivottavasti ystävien rukoukset auttavat löytämään Kalevalaan uuden puheenjohtajan ja uuden kirkkoherran. jonka toimittamiseen tarvitaan pappi, kaikkeen muuhun voivat nuoret olla vaikuttamassa ja osallistua. Nuorten messuun osallistuminen on sallittua kaikille seurakuntalaisille, jotka pitävät ”Punaisen laulukirjan” lauluista ja ehtivät perjantai-iltana kirkkoon poikkeamaan. Kaikki ovat myös tervetulleita osallistumaan niin messun suunnitteluun kuin toteutukseenkin. ( siis myös täysi-ikäisyyden saavuttaneet, keski-iän ohittaneet, vaikka koko perhe!) Ne, jotka haluaisivat soittaa bändissä, ottakoot yhteyttä Suviaron Mariaan ja jotka uskaltautuvat messupalvelijoiden tehtäviin, lukemaan tekstejä ja rukouksia, ilmoittautukoot nuorisotyöntekijöille. Messu on seurakunnan sydän. Sydämen täytyy sykkiä, jotta seurakunta eläisi. Koska ihmiset ovat erilaisia, meitä koskettavat erilaiset asiat, erilainen musiikki. Meillä on monta messua, jotta jokainen voisi löytää oman ”messukotinsa” , löytäisi oman paikkansa seurakunnassa. Meistä toiset haluavat osallistua messuun valmistelusta toteutukseen, toiset haluavat vain tulla hiljentymään, lepäämään Jumalan syliin. Nuorten messuunkin voi tulla osallistujaksi tai kuulijaksi. Tule kokeilemaan ja löydä paikkasi! Voit ottaa yhteyttä: kanttori Maria Suviaro 050 591 3437 Nuorisotyönohjaajat: Tarja Kuusisto 050 331 3579 Leila Harjumaa 050 591 3443 Enni Märsynaho 050 591 3444 Sähköpostiosoite: [email protected] Keskustan lastenohjaajat Anja Lämsä ja Paula Haverinen Kirkkotie 1 c 4, p. 050 310 5881 Nilon lastenohjaajat Paula Pesonen ja Marjatta Karvonen Katekeetantie 1 c 14, p. 050 310 5882 pyhäkoululastenohjaajat Mirja Oikarainen ja Sari Palosaari p. 050 442 4685 lähetyssihteeri-lastenohjaaja Pirkko Jaurakkajärvi p. 050 310 5883 vastaava lastenohjaaja Satu Koski, p. 050 596 5349 kanttori Miikka Lehtoaho p. 050 377 1983 pappi Taina Manninen p. 050 310 5814 Sähköpostit muotoa [email protected] Guossán 2014 partiotaitokisat Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot saivat olla järjestämässä Pohjanmaan partiolaisten syysmestaruuskisoja Rukan ruskamaisemissa 13.-14.9. Kaukaisimmat vartiot saapuivat Teuvalta, Kurikasta ja Vaasasta. Yhteensä 21 vartioita lähti haastamaan itseään yön yli kestävään kilpailuun. Kilpailun toteutus oli suuri urakka meidän pienehkölle lippukunnalle. Onneksi saimme mukaan monia partiolaisten vanhempia ja entisiä partiolaisia suunnitteluihin ja rastihenkilöiksi. Viikonlopun aikana järjestelyissä oli mukana yli 60 partiomielistä sekä lisäksi KAO:n ravintolakokkilinja vastasi hienosti sunnuntain kisaruokailusta. Kuusamolaiset yritykset läh- www.kuusamonseurakunta.fi tivät kiitettävästi mukaan sponsoroimalla kuljetuksia, rasti- ja ruokatarvikkeita tai palkintoja. Vartiot antoivatkin suuren kiitoksen paikallisuuden näkymisellä rastitehtävissä, maisemissa ja palkinnoissa. Kuusamon luonto näytti parhaat puolensa syysauringon paisteessa. Kilpailun aikana mm. suunnistettiin, ylitettiin vesistö rinkkalautalla, tutustuttiin saamelaisuuteen ja poronhoitoon, hiihdettiin suolla sekä tunnistettiin lintuja, kuusamolaisia henkilöitä ja juustoja. Kiitokset kaikille maanomistajille, sponsoreille ja kisojen toteuttajille. Leila ”Lusikka” Harjumaa, kilpailunjohtaja 12 SEURAKUNTAVIESTI Saattohoito puheeksi - koulutusta yhteisvastuukeräys- ja lahjoitusvaroin Kuusamossa Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena on tänä vuonna ollut saattohoito. Keräyksen tuotolla halutaan luoda laaja valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto Suomeen sekä perustaa tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön, potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Kuusamon seurakunta järjesti 5. – 6.11. kaksi tilaisuutta saattohoidosta: 5.11. illalla oli avoin yleisötilaisuus asiasta kiinnostuneille ja 6.11. aamupäivän koulutustilaisuus oli Miia Salonen VAPAAEHTOISTYÖ SUURELLA SYDÄMELLÄ suunnattu ammattihenkilöille, jotka työssään kohtaavat saattohoitovaiheessa eläviä. Mukana oli hoitohenkilöstön lisäksi kirkon työntekijöitä Kuusamosta, Taivalkoskelta ja Posiolta. Saimme kouluttajiksi massamme laajasti tunnetun ylilääkäri Juha Hännisen ja sairaanhoitaja Miia Salosen Terhokodista Helsingistä. Terhokoti on tarjonnut jo 26 vuoden ajan ammattitaitoista ja lämmintä saattohoitoa hoidettavilleen. Saattohoidosta Kuusamossa kertoivat geriatri- an erikoislääkäri Tarja Konttila ja sairaanhoitaja Irene Törmälä. Koulutuksissa käsiteltiin saattohoidon eettisiä periaatteita ja hoitotyön käytäntöihin mm. kivun hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Hyvän saattohoidon tulisi tarjota auttavia käsiä, yksilöllistä huolenpitoa ja lämpöä, niin ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kipua, yksinjäämistä eikä kuolemaa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 200 henkilöä. Elsa Koivuranta Juha Hänninen VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYSKOHTEENA VAPAAEHTOISTYÖ Kutsu tehtävään, josta saat hyvän mielen Yhteisvastuu-keräys Tasaus-pyöräily Mitä on seurakunnan aikuistyö? Minulle aikuistyö on ryhmissä kokoontumista. Niissä saan tutustua Sanaan ja muihin seurakuntalaisiin. Kokoonnumme tiistaiiltaisin rukouskolmioihin, joissa viemme meitä huolestuttavia asioita Herran hoidettaviksi. Sillä onhan Hän kaikkivaltias Luojamme, jolle mikään ei ole mahdotonta. Rukouskolmioita on useita ja ne kokoontuvat ympäri kaupunkia ja niissä on aina sama kokoonpano. Joka toisena keskiviikkoiltana on mahdollisuus osallistua raamattupiiriin, jossa tutkimme Raamattua ennalta sovituilla aihealueilla. Aiheet voivat olla esim. sunnuntain Jumalan palveluksen lukutekstit, vanhatestamentti, evankeliumit, epistolat tai ihmisen elämän eri vaiheisiin liittyvät kysymykset ja niihin vastauksien hakemista Raamatusta. Tutkimme Raamattua ja jaamme ajatuksiamme. Joka toisena torstaina kokoonnumme Uskosta elämään iltoihin. Tämän kauden aiheena on Pyhän Hengen toiminta seurakun- nassa ja uskovan elämässä. Iltaa juontavat ennalta sovitut vapaaehtoiset isäntä ja emäntä. Ilta sisältää laulua, rukousta sekä juontajien kertomia omakohtaisia kokemuksia.. Iltaan kuuluu alustus, jonka esittää jokin seurakunnan papeista. Sen jälkeen jakaannumme ryhmiin keskustellaksemme alustuksen aiheesta. Illan lopuksi keräännymme jaka- Kirkon aikuistyön tavoitteena on tukea aikuisen hengellisen elämän vahvistumista ja kristillistä kasvua. Aikuistoiminnan pyrkimyksenä on tasaveroinen kumppanuus, elämänkokemusten ja -kysymysten vakavasti ottaminen sekä aito dialogi. Tämän vuoden painopisteena on vieraanvaraisuus ja siihen liittyvä ihmisten kohtaaminen. Tavoitteena on oppia hyväksymään ja kunnioittamaan ihmisten erilaisuutta, joka heijastuu myös hengellisen elämän alueelle. maan ryhmien eniten keskustelua aiheuttaneet asiat. Kuukauden viimeisenä tiistai-iltana on miesten Sana- ja saunailta. Ilta sisältää alustuksen, siihen liittyvän keskustelun ja tietenkin saunomista ja vapaata ajatusten vaihtoa, jonka jälkeen nautimme saunakahvit. Iltahartauden jälkeen olemmekin valmiita lähtemään koteihimme. Tässä pääpiirteittäin kunkin illan tapahtumien kulku. Aikuistyön alla on muitakin tapahtumia. Esitin tässä vain niitä, joihin itse olen osallistunut. Mitäkö minä saan näistä illoista? Olen saanut uusia ystäviä, joiden kanssa olen voinut jakaa kokemuksiani. He ovat olleet tukena ja rohkaisijana tällä lyhyellä uskon vaelluksellani. Illat ovat kuin keidas hetkiä arjen aavikolla. Sinä, joka olet kiinnostunut seurakunnan illoista, ole rohkealla mielellä ja tule mukaan. Vielä näin kauden jo alettuakin toivotamme sinut tervetulleeksi. Keijo Tauriainen Lähimmäispalveluryhmä on seurakunnan diakonian vapaaehtoisten ryhmä, johon olet tervetullut mukaan. Vapaaehtoisena voit toimia erilaisissa tehtävissä mm. keskustelukumppanina yksinäiselle, kaverina kauppareissulla, saattajana kirkkoon tai muihin tilaisuuksiin, ulkoiluystävänä tukea tarvitsevalle tai tarjoiluapuna seurakunnan tapahtumissa. Tukenasi on diakoniatyöntekijä ja innostunut vapaaehtoisten joukko. TULE MUKAAN – SINUA TARVITAAN! Seurakunnan vapaaehtoistyöstä saat tietoa Terttu Pajulalta p. 050 5913440 SEURAKUNNAN JOULUMYYJÄISET to 18.12. klo 15-19 seurakuntatalolla Myynnissä paljon ihania jouluisia tuotteita: ·lanttu-porkkana-maksalaatikoita ·leivonnaisia kakkuja, hilloja ·kädentöitä esim. villasukkia ONNENPYÖRÄ JA ARVONTAA! Tervetuloa jouluostoksille! Maksu käteisellä. Riisipuuro/rusinasoppa + torttukahvit 7€ Puuroa voi ostaa kotiin 7€/litra Torttukahvi 3,50€ KIRPPUTORI pienessä salissa Voit tehdä pöytävarauksen h. 15€ sis. ALV, p. 050-310 5883. Pöytämaksut menevät Kalevalan lasten 2015 kesäleirin tukemiseen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot Anne Vanttaja 050 5913 441 · omaishoitajat, · näkö- ja kuulovammaistyö Irja Lohilahti 050 3800 799 · kehitysvammatyö · Kirkon ulkomaanavun yhteyshenkilö Maria Törmänen 050 5913 438 · perhediakonia · mielenterveystyö Olen diakoniatyöntekijä Maria Törmänen. Aloitin elokuussa vuorotteluvapaan sijaisena. Työni vastuualueena on diakoninen perhetyö. www.kuusamonseurakunta.fi Terttu Pajula 050 5913 440 · palvelutyön toimialajohtaja · vapaaehtoistyö Vanhusten parissa tehtävään työhön ja taloudelliseen auttamistyöhön osallistuvat kaikki diakoniatyöntekijät. Elsa Koivuranta 050 5913 435 Palvelutyön vastaava teologi
© Copyright 2024