9
3
SEURAKUNTAVIESTI 2014
Kuusamon ev. lut. seurakunnan tiedotuslehti
Kirkkovuoden lopussa ja alussa
Ensi sunnuntai on kirkkovuoden viimeinen
sunnuntai eli tuomiosunnuntai. Siinä nousee voimakkaasti esille kärsivä
maailma, johon Jeesus
erityisesti samaistuu. Hän
yksin kantaa kärsimyksen ja tuomion kaikkien
puolesta. Hän sitoutuu
monella tavalla apua tarvitsevan ja kärsivän lähimmäisen elämään ja kohtaloon. Hänen tahtonsa on
se, että me rakastamme
lähimmäistämme. Meidän tehtävämme ei ole
tuomita toista vaan rakastaa häntä. Sen, mitä me
siis teemme lähimmäisen
hyväksi ja parhaaksi, on
samalla teko Herrallemme itselle. Anna-Maija
Raittilan uudelleen muotoilemassa puhuttelevassa
virressä sanotaan: ”Ja kerran hän kokoaa luoksensa
ne, jotka hän tunsi tiellä”
(VK 54:4).
Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy
myös kirkkovuoden ensimmäiseen sunnuntaihin
eli adventtisunnuntaihin
ja adventtiaikaan. Lopussa
ja alussa kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä
Kristuksessa ja asettaa
meidät kasvojensa eteen.
Adventtiaika siirtää ajatuksemme ei vain alkuun,
joulun odotukseen, mutta
myös loppuun ja päätökseen.
Elämämme on monella tapaa särkynyttä ja
vajavaista. Ihmisrakkaudessaan Jumala antoi Poikansa tähän maailmaan,
ettei kukaan joutuisi hukkaan. Hän saapui kansansa keskelle hiljaisena ja
nöyränä palvelijana. Mutta hän on vielä saapuva ja
tuleva kerran kunniassaan
aikojen lopulla. Adventti
saa näin uudenlaisen merkityksen ja ulottuvuuden,
toivon ulottuvuuden. Tämä toinen adventti on siis
vielä edessä ja tuleva.
Kirkkovuosi on meille
lahjaa, sillä sen jokainen
juhla ja aika vievät meitä
syvemmälle kohti Jumalan salaisuuksia. Se auttaa meitä ymmärtämään
Raamatun sanomaa, luottamaan ja uskomaan, että
siinä sanomassa on kysymys myös minun elämästäni, tästä ajasta ja elämän
tapahtumista. Siinä sanomassa on kysymys elävän
Jumalan kohtaamisesta.
Se on meidän elämämme
voima tässä kipujen maailmassa. Jeesus on elämän
Herra, joka on ottanut
tämän ajan toivottomuuden kantaakseen. Hän on
myös se kirkkauden Herra, jota me odotamme.
Jouluna evankeliumi on
läsnä pienessä seimenlapsessa. Ilosanoma lasketaan
niin alas, ettei kukaan jäisi
siitä osattomaksi.
Sinä, Herramme
Jeesus,
saavuit kerran kansasi
luo nöyränä ja hiljaisena.
Kiitos, että tahdot
tänäänkin tulla
jokaiseen kotiin ja
sytyttää valosi talven
pimeyteen.
Tahdomme liittyä
iloitsevaan joukkoonja
toivottaa sinut tervetulleeksi.
Tule, rakas Jeesus.”
Siunattua joulun odotusta ja joulun aikaa.
Veli-Matti
Koivuranta
kirkkoherra
Adventin- ja joulunajan JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET
Kuusamon Pyhän ristin kirkossa
1.adv.su 30.11.
Messu klo 10.00. Armas Maasalon
adventtivesper klo 18.00. Itsenäisyyspäivä la 6.12.
Sanajumalanpalvelus klo 10.00.
Seppelten lasku sankarihautausmaalle jumalanpalveluksen jälkeen.
2. adv.su 7.12.
Messu klo 10.00.
3. adv.su 14.12.
Messu klo 10.00
4. adv.su 21.12.
Messu klo 10.00.
Kauneimmat joululaulut – messu
klo 15.00. Käylän rajaseutukirkossa
Jouluaatto ke 24.12.
1. adv.su u 30.11.
Hetki seimen äärellä – koko perheen aattohartaus klo 14.00
Perhemessu klo 10.00
Jouluaaton hartaus klo 16.00
Itsenäisyyspäivä la 6.12.
Jouluyön messu klo 23.00
Sanajumalanpalvelus 10.00
Joulupäivä to 25.12. Jouluaamun Jouluaatto ke 24.12.
sanajumalanpalvelus klo 7.
Aattohartaus klo 16.00
Tapaninpäivä 26.12. Messu klo
Joulupäivä 25.12. 10.00
Jouluaamun sanajumalanpalvelus
Su 28.12. Messu klo 10.00
klo 8.00
Uudenvuodenaatto 31.12.
Loppiainen 6.1.2015
Yöpalvelus klo 23.00
Messu klo 10.00
Uudenvuodenpäivä 1.1.2015
Messu klo 10.00
Jouluaaton rinnerukous Rukalla
Su 4.1. Messu klo 10.00
eturinteen juurella klo 14.15
Loppiainen 6.1. Messu klo 10.00 Adventin- ja joulunajan MUSIIKKITILAISUUDET
1.adv.su 30.11. Armas Maasalon
ADVENTTIVESPER Pyhän Ristin kirkossa klo18.00. Kirkkokuoro
johtaa Raimo Heikkilä. Urkurina
Miikka Lehtoaho. Puhe Taina
Manninen.
Ma 8.12. Kirkkokonsertti MINUN JOULUNI Pyhän Ristin
kirkossa klo 19.00. Konsertissa
esiintyy Antti Tuisku. Ennakkoliput toimituskuluineen 25 € / 27,50
€ (www.anttituisku.fi) lippupalvelu
0600 10 800. Kirkon ovelta 30€.
To 11.12. Joululaulutilaisuus Törmäsenvaaran koululla klo 18.30.
La 13.12. Kauneimmat Joululaulut
Oulangan Luontokeskus klo 12.00.
3.adv.su 14.12. Hyväntekeväisyyskonsertti Pyhän Ristin kirkossa klo
18.00. Ohjelmassa esiintyy Kuusamon kuorot ym. yhteislaulua.
Ohjelma 10 € Konsertista saadut
tulot käytetään lyhentämättöminä
vähävaraisten perheiden jouluiloksi
Kuusamossa. Järj.Lions Club Kuusamo ja Kuusamon kuorot
Ma 15.12. Joululaulutilaisuus
Kiviharjun palvelukeskuksessa klo
14.00. Joululaulutilaisuus Määttälän Rauhanyhdistyksellä klo 18.30.
(Tilaisuuden alussa kahvitus)
Kauneimmat Joululaulut Käylän
kirkossa klo 19.00.
Ti 16.12. Kirkkokonsertti Pyhän
Ristin kirkossa klo 19.00. Joululauluja laulaa Juhani Alakärppä ja
urkurina Pekka Luukkonen. Vapaa
pääsy. Ohjelma 5 €.
Ke 17.12. Joululaulutilaisuus
Porkkapirtillä klo 10.00. Veteraanimieslaulajat esiintyy.
Lasten ja perheiden Kauneimmat
Joululaulut Pyhän Ristin kirkossa
klo 18.00, mukana myös Heläys- ja
Sävelaskel-kuorot.
Pe 19.12. Joululaulutilaisuus /
Poussussa Salme Ylipoussulla klo
18.00.
Teologien, kanttorien ja lähetyssihteerin yhteystiedot:
www.kuusamonseurakunta.fi
4.adv.su 21.12. Kauneimmat
Joululaulut-messu Pyhän Ristin
kirkossa klo 15.00.
Kauneimmat Joululaulut Pyhän
Ristin kirkossa klo 19.00.
Kauneimmat Joululaulut Käylän
kirkossa klo 19.00
Ti 23.12. Kauneimmat Joululaulut
Rukan Konferenssikeskuksessa klo
18.00. Kari Alajuuma yhtyeineen ja
puhe Heli Kautonen.
Ke/Jouluaatto
24.12. Kirkkokuoron vierailu
Terveyskeskuksen eri osastoilla klo
14.00.
Pe 26.12. Tapaninpäivän joulukonsertti Pyhän Ristin kirkossa klo
18.00. Kuulas-kuoro ja soittajia,
Miikka Lehtoahon johdolla.
Ti/Loppiainen 6.1.2015 Kirkkokuoron vierailu Porkkapirtillä klo
14.00.
Kauneimmat joululaulut Vuotungin kylätalolla klo 19.00.
(sähköposti: [email protected])
10
SEURAKUNTAVIESTI
HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI - Kuusamolais- UUSIEN ALKUJEN AIKA
ten kuorojen yhteistyötä vuosikymmenien ajan
Syyskuulla 1978 muuttaessani perheeni kanssa Kuusamon
seurakunnan kanttoriurkurin
virkaan, tuli tehtäväkseni virkatyössä kirkkokuoron valmentaminen Hyväntekeväisyyskonserttiin Pyhän Ristin kirkkoon.
Kirkkokuoron puheenjohtajana oli tuolloin ja myöhemminkin Seppo Ervasti. Hänen
tehtävänään oli tuolloin konserttiohjelman kokoaminen ko.
konserttiin. Vuodesta 1980 sain
tehtäväksi järjestellä Hyväntekeväisyyskonsertin ohjelmaagendan ja sitä tehtävää olen
hoitanut näihin päiviin asti.
Hyväntekeväisyyskonsertin
ajankohta on ollut koko ajan
3.adventtisunnuntain ilta klo
18.00. Konsertin järjestäjinä
ovat olleet Lions Club Kuusamo
ja Kuusamon kuorot. Hyväntekeväisyyskonsertteja on pidetty
1970-luvun alkupuolelta alkaen. Konsertista saatu tuotto on
jaettu lyhentämättöminä paikkakunnan vähävaraisille perheille jouluiloksi.
Kaikki pyydetyt esiintyjät
ovat olleet innokkaasti mukana
toteuttamassa konsertteja. Esiintyjiä Hyväntekeväisyyskonserttien toiminnan ajalta on aikamoinen joukko. Mainittakoon
Kuusamon kansalaisopiston
kuorot: Kuusamon Mieslaulajat, Kuusamon Laulu, jota johti
Matti Korpela ja hänen jälkeensä Kuusamon Mieslaulajia johti
Alpo Viitala. Mukana oli myös
lukion nuorisokuoro Matti
Naamangan johdolla. Yhtyneitä kuoroja, jossa lauloivat kaikki
konsertissa olleet kuorot, jota
Hyväntekeväisyyskonsertin
ohjelma v. 1978
johti useimmiten Jaakko Korpela. Alla Kourun tullessa Kuusamoon hänen johdettavaksi tuli
Kuusamon Laulu, Kuusamon
Mieslaulajat ja hänen perustamansa Naiskuoro Ainot. Kirkkokedon lapsikuoro oli mukana
Meimi Mäntyniemen johdolla.
Viime vuosina seurakuntamme
Lapsikuoro ja Kuulas-kuoro
toivat uusia tuulia TaruTiina
Perttusen johdolla. Johtamani
Kuusamon kirkkokuoro ja tästä muodostettu ”Pikkukuoro”,
sekä Veteraanimieslaulajat ovat
osallistuneet Hyväntekeväisyyskonsertin toteuttamiseen vuorottaen. Solisteja on ollut myös
konserttiohjelmassa ja heistä
mainittakoon Marja-Liisa Kantola, Reijo Mustakallio, Ossi Kajava, Maria Suviaro, Alla Kouru,
Ali Manninen. Seurakuntamme
soitinryhmä on myös osallistunut konsertteihin. Hyväntekeväisyyskonserttiin on myös sisältynyt yhdessä laulamista yleisön
kanssa ja on ollut mahtavaa
saada säestää voimakasta laulua.
Konserteissa oli alkuaikoina papin puhe, mutta siitä luovuttiin
1980-luvulla runsaan musiikkiohjelman vuoksi. Nykyisin
kaikkien paikkakunnan kuorojen kesken pidetäänkin vuorovuosi periaatetta esiintymisessä.
Muutoin konsertit venyisivät
ylipitkiksi.
Hyväntekeväisyyskonsertti
nauttii suurta yleisösuosiota.
Kirkko on lähes aina täysi joka
vuosi. Eräänkin kerran 1980-luvulla oli konsertti-iltana valtava
lumipyry. Katsellessani kanttorilan päätyikkunasta kirkkoon
päin en nähnyt kirkkoa runsaan
lumipyryn keskeltä. Ajattelin,
että kirkossa on nyt vähän väkeä lumipyryn vuoksi, mutta
suurena ihmeenä kirkko tulikin
aivan täyteen konserttiyleisöstä. Hyväntekeväisyyskonsertti
on monelle kuusamolaiselle
joulunavaus, joulumielen luomista. Odotamme tulevana
joulunaikana 14.12. pidettävää
Hyväntekeväisyyskonserttia
Olet sydämellisesti tervetullut
tuolloin Pyhän Ristin kirkkoon,
jossa saat laulaa muutamia kauneimpia joululauluja.
Jouluiloa ja rauhaa
toivottaen!
Raimo Heikkilä
Kuusamon seurakunnan
I- kanttori
Kauneimmat joululaulut-messu
Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän
keskus. Messun ytimenä ovat
Jumalan sana ja ehtoollisen
sakramentti.
Jouluna 2012 Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut kajahtivat 40. kerran
ja sen kunniaksi koottiin Kauneimmat joululaulut -messu.
Tämä messu on adventti- ja
jouluaikaan suunniteltu jumalanpalvelus, jossa pääosa musiikista on tuttuja joululauluja.
Näin jokaisen on helppo osallistua messuun. Messussa saamme
hiljentyä ja valmistautua joulun
viettoon. Messun säestyksistä
huolehtii messubändi.
Jos haluat olla mukana to-
teuttamassa messua soittaen
tai laulaen, niin olet tervetullut
mukaan bändiin! Yhteyshenkilö: [email protected]
Lahjoituksilla jouluiloa ja hyvää mieltä
Joulu tekee jälleen tuloaan.
Lapset odottavat malttamattomina, selaavat lelukuvastoja
ja kirjoittelevat joulupukille
toivelistoja. Monessa kodissa
mietitään, kuinka saada rahat
riittämään joulupöydän ruokaan, kaikkein välttämättömimpään tai edes täyttämään
yhdenkin lahjatoiveen. Miten
saada kotiin joulun tuoksu
ja juhlan tuntu?
Näihin kysymyksiin seurakunnan diakoniatyö sekä
monet kuusamolaiset yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt ovat antaneet vastauk-
sen lahjoittamalla joulurahaa,
lahjakortteja ja ruokapaketteja jaettavaksi vähävaraisille,
lapsiperheille, yksinäisille tai
työttömille. Olemme voineet
olla useiden vuosien ajan viemässä jouluiloa ja tuottamassa
joulumieltä moniin koteihin
lahjoitusten kautta. Olemme
iloinneet lähimmäisenrakkaudesta, jota eri tahot ovat
osoittaneet lahjoittamalla
omastaan.
Tänäkin jouluna monet
yksinäiset ja perheet tarvitsevat monien ihmisten ja tahojen tukea.
Yksityisillä henkilöillä,
yrityksellä ja yhteisöllä on
mahdollisuus antaa jouluiloa seurakunnan diakoniatyön kautta ja välityksellä.
Joulunalusaika on diakoniatyössä erityisen kiireistä aikaa, toivomuksemme
on, että diakoniatyön kautta
jaettavat lahjoitukset tulisivat
hyvissä ajoin ennen joulua.
Lahjoitukset voi toimittaa
diakoniatyöntekijöille mielellään 10.12. mennessä.
Mahdolliset yhteydenotot
ja tiedustelut Terttu Pajula
050 591 3440.
Opettajat ovat yleensä itsenäisiä
oman alansa asiantuntijoita –
näin myös Tansaniassa. Kääntöpuolena voi olla lokeroituminen, yhteistyökyvyttömyys,
kaikenlainen kyräily. Tansanialaisissa opettajienhuoneissa ja
yliopistojen laitoksilla iloinen
juttelu yleensä luistaa, mutta
työn sisältöjen yhteinen suunnittelu voi kuitenkin olla hankalampaa.
Suru-uutisia
Makumiran yliopisto sijaitsee Meru-vuoren alkurinteillä
vehreällä kampuksella.
Uusi lukuvuosi alkoi lokakuun
lopulla Makumirassa, luterilaisen kirkon yliopistossa PohjoisTansaniassa. Pari päivää ennen
yliopiston avajaistilaisuutta sain
maahanmuuttovirastolta passiini leiman, joka kertoo, että
työlupani on voimassa taas kaksi vuotta eteenpäin. Opetus on
käynnistynyt luentosaleissa ja
luokkahuoneissa. On ilo kohdata opiskelijoita ja työtovereita
syyskuun tauon jälkeen.
Lokakuun paahtava aurinko,
iltapäivien yli 30 asteen tukahduttava helle ja joka paikkaan
tunkeutuva pöly ovat marraskuun ensimmäisten sateiden
jälkeen väistyneet. Edessä on
lyhyt sadekausi, swahiliksi ’vuli’,
minkä myötä maisema pikkuhiljaa vihertyy ja maata viljelevät pääsevät maanmuokkaus- ja
kylvötöihin pelloille.
Opettajien koulutusta
Omaa opetusalaani on vieraiden
kielten opetus ja oppiminen.
Koulutamme kieltenopettajia
tansanialaisiin yläkouluihin ja
lukioihin. Tänä lukukautena
opetan vieraiden kielten opetusmenetelmien ja soveltavan
kielitieteen kurssia. Pohdimme
opiskelijoiden kanssa, miten
ihminen oppii vierasta kieltä ja
millä menetelmillä vieraita kieliä
on aikojen saatossa opetettu.
Haastetta opetuksen kysymyksissä onkin. Tansanialaisissa
kouluissa eletään murroksen
aikaa. Vanhat opettajakeskeiset
opetusmenetelmät ovat vielä
käytössä, kun samaan aikaan
Opetusministeriöstä tulleet
uusimmat opetussuunnitelmat
vaativat opettajia muuttamaan
työskentelyä oppilaita osallistavaan suuntaan. Mitä osallistuva
oppiminen tarkoittaa suurissa,
jopa 80 oppilaan luokissa?
Yhteistyötä ja uusia
suunnitelmia
Kielten laitoksen opettajien ensimmäinen kokous lokakuisena
perjantai-iltapäivänä päättyi
varsin epäsovinnaisesti: lopuksi
vaan nauroimme ja kättelimme
kaikki toisiamme. Spontaanisti.
Mistä tämä riehaantuminen?
Olimme sopineet, että tästä
lähtien suunnittelemme työtä
yhdessä ja kokoonnumme aika
Kasvatustieteen tohtori Eliawony Meena 1943-2014
ajoin pohtimaan työn ongelmia
ja uusia alueita yhdessä. Mottomme on: ei enää yksinäisiä
työn uurastajia meidän laitoksella.
Alkuinnostus näyttää kestävän. Toisessa tapaamisessamme
teimme jo suunnitelmaa tapaamistemme sisällöstä ja työnjaosta. Jos tässä onnistumme,
olemme osaltamme muuttamassa oman alamme kulttuuria.
Palasin Suomen matkaltani Tansaniaan lokakuun alkupäivinä.
Vastassa oli tieto työtoverimme
kasvatustieteen tohtori Eliawony Meenan poismenosta. Hän
ehti tehdä pitkän päivätyön opetusalan tehtävissä sekä Luterilaisen maailmanliiton edustajana
Botswanassa (1989 – 1996) ja
Malawissa (1997 – 2005). Makumiran kasvatustieteellisessä
tiedekunnassa hän työskenteli
vuodesta 2007 lähtien.
Hautajaiset vietettiin hänen
kotikylässään Kilimanjaro-vuoren alkurinteillä. Unohtumaton
oli matkamme: Makumiran
opettajat ja muut työntekijät
ajoivat noin 15 auton hautajaissaattueena reilun sadan kilometrin matkan Makumirasta Mamban kylään, arkkua kantava auto
saattueen kärjessä.
Eliawony Meenan muistona
minulle jäi ystävällinen hymy,
vanhan herrasmiehen kohtelias
tervehdys ja 1960-luvulle ulottuvat tarinat tansanialaisesta
koululaitoksesta.
Katri Niiranen-Kilasi
Nimikkolähetti
Tansanian evankelis-luterilainen
kirkko kasvaa
Makumira uusi lukuvuosi pyörähti käyntiin
23.10.2014, kun n. 600 uutta opiskelijaa toivotettiin
tervetulleiksi opinahjoon.
Luterilaisen kirkon lähetystyö Tansaniassa (Tanganyika) alkoi 1800-luvulla.
Tuloksena oli seitsemän
luterilaista kirkkoa. Vuonna
1963 nämä yhdistyivät Tansanian evankelis-luterilaiseksi kirkoksi. Tuo historia
näkyy edelleen siten, että jokaisella hiippakunnalla (24
kpl) on oma konstituutio
eli kirkkojärjestys. Kokonaiskirkolla on vielä yksi
konstituutio. Hiippakunnat ovat varsin itsenäisiä.
Johtava piispa valitaan hiippakuntapiispojen joukosta
nelivuotiskaudelle, joita voi
olla enimmillään kaksi.
Kirkon jäsenmääräksi
ilmoitetaan 6,3 miljoonaa
(2014). Se on kasvanut jopa 600.000 vuosittain. 24
www.kuusamonseurakunta.fi
hiippakunnan lisäksi maan
sisällä on kolme lähetysaluetta, joista on ehkä jossakin
vaiheessa tulossa hiippakuntia. Tansanian kirkko tekee
lähetystyötä myös kaikissa
naapurimaissaan.
Tansania luterilaisen kirkon yliopisto on perustettu
vuonna 1996. Yliopiston
pääkampus sijaitsee PohjoisTansaniassa Makumirassa.
Lisäksi yliopistoketjuun
kuuluu viisi muuta eri puolilla Tansaniaa sijaitsevaa
korkeakoulua. Makumiran
yliopistosta valmistuu pappeja, opettajia, muusikoita,
oikeustieteilijöitä sekä taloushallinnon ja tietotekniikan ammattilaisia. Makumirassa on noin 3500
opiskelijaa.
11
SEURAKUNTAVIESTI
KALEVALAN SEURAKUNNALLA HAASTEITA
Kuusamon Seurakunnan ystävyysseurakunta Kalevala
on haasteellisessa tilanteessa.
Vienan Karjalan seurakuntien
yhteinen kirkkoherra Andrei
Savolainen on muuttanut Suomeen Tampereen lähelle. Hän
ei ole enää käytettävissä Kalevalan, Mujejärven ja Kostamuksen
ev.lut. seurakuntien kirkkoherrana. Näin seitsemää paikkakuntaa on jäänyt hoitamaan vain
pastori Andrei Tuhkanen. Lähes
Oulun läänin kokoista aluetta
ja Vienana Karjalan seurakuntatyötä joutuu pastori Andrei
Tuhkanen hoitamaan yksin.
Onneksi myös Suomesta on ol-
lut jonkin verran auttavia maallikoita tuuraamassa Andreita.
Lisäksi entinen kirkkoherra Ari
Huotari on pystynyt muutamia
kertoja auttamaan Mujejärven
ja Kalevalan seurakunnissa.
On ymmärrettävää, että yksi
mies ei missään tapauksessa pysty eikä kerkeä hoitamaan kaikkia töitä seurakunnissa. Joillain
paikkakunnalla käydään vain
kerran kuukaudessa jumalanpalvelus pitämässä. Se on liian
vähän ja ihmiset kaikkoavat
kirkosta. Yhtenä suurimpana
huolena Andrei näki sen. että arkiviikolla ei enää pystytä järjestämään tilaisuuksia. Rippikoulut,
nuorten kokoontumiset, kuorot
ja piirit jäävät pitämättä. Uutta
nuorta jäsentä ei saada seurakuntiin ja vanhemmasta päästä
poistuma on jatkuvaa. Karjalaismummojen määrä vähenee
väistämättä.
Andrei pystyy pitämään
kaikki tilaisuudet sekä suomeksi
että venäjäksi. Kansan keskuuteen on kuitenkin juurtunut käsitys, että luterilainen kirkko on
vain karjalaismummoille. Uusia
kirkossakävijöitä on hyvin vähän. Jotain tarttis tehdä.
Eteenpäin menoa on se, että
syksyllä aloitti kalevalainen Ivan
Malikin katekeettakoulutuksen
Kelton Inkerin kirkon seminaarissa. Hänestä Kalevalan kirkko
saa jo keväällä apua eri tilaisuuksien pitoon ja diakoniatyöhön.
Toivokaamme Ivanille siunausta
aloittamallaan uskon tiellä.
Uusia haasteita tuottaa Kalevalassa eräs kuolemantapaus.
Seurakunnan tomeran puheenjohtajan Tatjana Kirievan mies
kuoli yllättäen alkusyksyllä.
Tatjana on hoitanut kaikki tarvittavat rutiinit seurakunnassa
useita vuosia. Miehen kuolema
on kuitenkin murtanut myös
Tatjanan terveyden. Hän on ilmoittanut luopuvansa raskaasta
puheenjohtajan tehtävästä vuo-
den vaihteessa. Uutta puheenjohtajaa etsitään Kalevalasta kiireisesti. Halukkaita kuitenkaan
ei näytä olevan. Kaikki pelkäävät
rankkaa tehtävää. Onhan tunnettua, että Venäjällä on totuttu
Sallikaa lasten tulla kirkkoon
Lapset ovat aina tervetulleita
kirkkoon. Me aikuiset olemme
heille kirkkopolun aukaisijoita.
Silloin kun kirkonkellot soivat
ja kutsuvat jumalanpalvelukseen
KAIKKI ovat tervetulleita. Lapset on erityisesti huomioitu pikkukirkoissa ja perhemessuissa
sekä joulun ajalla adventtikirkkohetkissä ja jouluaattona Hetki
seimen äärellä – hartaudessa.
Pikkukirkkoja oli syyskaudella kaksi ja ne jatkuvat keväällä. Lapset vanhempineen,
hoitajineen ja opettajineen ovat
tervetulleita hetkeen, jossa Raamatunkertomusta elävöitetään
monin eri menetelmin, laulut
lauletaan lasten ehdoilla ja kaikki aistit saavat olla käytössä. Pik-
kukirkossa ei vietetä ehtoollista.
Lasten ehtoolliskasvatuksesta vastaavat hänen huoltajansa
ja messuun tullaan yleensä yhdessä heidän kanssaan. Kirkon
opetuksen mukaan lapsi voi
nauttia ehtoollisen, kun hänelle
on kerrottu ehtoollisen merkityksestä. Konfirmaation jälkeen
nuori voi tulla itsenäisesti ehtoollispöytään. Aina voi tulla
siunattavaksi.
Jumalanpalvelus ja ehtoollisen sisältävä messu on yhteinen
kaikkien seurakuntalaisten kokoontuminen Jumalan edessä.
Perhemessut seurakunnassamme ovat suunnatut lapsiperheille. Eri - ikäiset lapset kutsutaan
mukaan toteutukseen ja kaikes-
sa pyritään huomioimaan lapsen
näkökulma ja hänen hengelliset
tarpeensa. Näistä haluamme
kuulla lasten ja vanhempien
mielipiteitä. Haluaisimme tarjota lapselle parasta mahdollista.
Yksi paras asia on juuri ehtoollinen. Ehtoollispöytään kutsutaan
lapsia ja vanhempia, isovanhem-
Messubändi esiintyy Maria-kanttorin johdolla.
perheiden pienimpiä ajatellen
muokatusta messusta, hääjuhlan messusta…. Nuorten
messu on sunnuntain messua
lyhyempi, arkikäyttöön tarkoitetun viikkomessun muoto, jonka nuoret toteuttavat.
Musiikista vastaa messubändi,
jonka koostumus vaihtelee
sen mukaan, ketkä soittajista
pääsevät paikalle. Tekstejä ja
rukouksia lukemaan etsiskellään nuoria, jos he vain koulutöiltään ehtivät. Nuoret voivat
myös osallistua esirukouksen
laatimiseen ja saarnan suunnitteluun ja niiden toteutukseen.
Messussa on vain ehtoollisosio,
Juha Kaartinen
Lapsityöntekijöiden
yhteystiedot
pia ja kummeja. Jeesuksen ystävien ateria on ilon ja yhteyden
ateria.
Tervetuloa omaan kirkkoon!
Taina Manninen
Kappalainen,
kasvatusjohtaja
Seurakunnan sydän sykkii messun tahtiin
- Tule mukaan nuorten messuun
Kymmenen messu, perhemessu, viikkomessu, nuorten
messu, hautausmessu, morsiusmessu….. seurakunnan
toiminnan keskipiste on messu.
Messussa, ehtoollisessa on itse
seurakunnan Herra paikalla.
Messun antamin voimin lähdemme palvelemaan lähimmäisiämme ja messussa saamme tuoda Herrallemme kaikki
omat ja läheistemme asiat.
Nuo monenlaiset messut
ovat ytimeltään samanlaisia,
mutta sanat ja sävelet vaihtuvat. Nimi paljastaa messun
erikoisluonteen: kyse on tavallisesta sunnuntain messusta,
tekemään kaikki johtajan ohjauksessa. Toivottavasti ystävien
rukoukset auttavat löytämään
Kalevalaan uuden puheenjohtajan ja uuden kirkkoherran.
jonka toimittamiseen tarvitaan
pappi, kaikkeen muuhun voivat nuoret olla vaikuttamassa ja
osallistua.
Nuorten messuun osallistuminen on sallittua kaikille
seurakuntalaisille, jotka pitävät
”Punaisen laulukirjan” lauluista
ja ehtivät perjantai-iltana kirkkoon poikkeamaan. Kaikki
ovat myös tervetulleita osallistumaan niin messun suunnitteluun kuin toteutukseenkin.
( siis myös täysi-ikäisyyden
saavuttaneet, keski-iän ohittaneet, vaikka koko perhe!) Ne,
jotka haluaisivat soittaa bändissä, ottakoot yhteyttä Suviaron
Mariaan ja jotka uskaltautuvat
messupalvelijoiden tehtäviin,
lukemaan tekstejä ja rukouksia,
ilmoittautukoot nuorisotyöntekijöille.
Messu on seurakunnan sydän. Sydämen täytyy sykkiä,
jotta seurakunta eläisi. Koska
ihmiset ovat erilaisia, meitä
koskettavat erilaiset asiat, erilainen musiikki. Meillä on
monta messua, jotta jokainen
voisi löytää oman ”messukotinsa” , löytäisi oman paikkansa seurakunnassa. Meistä toiset
haluavat osallistua messuun
valmistelusta toteutukseen,
toiset haluavat vain tulla hiljentymään, lepäämään Jumalan
syliin. Nuorten messuunkin voi
tulla osallistujaksi tai kuulijaksi. Tule kokeilemaan ja löydä
paikkasi!
Voit ottaa yhteyttä:
kanttori Maria Suviaro
050 591 3437
Nuorisotyönohjaajat:
Tarja Kuusisto
050 331 3579
Leila Harjumaa
050 591 3443
Enni Märsynaho
050 591 3444
Sähköpostiosoite:
[email protected]
Keskustan lastenohjaajat Anja Lämsä ja Paula Haverinen
Kirkkotie 1 c 4, p. 050 310 5881
Nilon lastenohjaajat Paula Pesonen ja Marjatta Karvonen
Katekeetantie 1 c 14, p. 050 310 5882
pyhäkoululastenohjaajat Mirja Oikarainen ja Sari Palosaari
p. 050 442 4685
lähetyssihteeri-lastenohjaaja Pirkko Jaurakkajärvi
p. 050 310 5883
vastaava lastenohjaaja Satu Koski,
p. 050 596 5349
kanttori Miikka Lehtoaho
p. 050 377 1983
pappi Taina Manninen
p. 050 310 5814
Sähköpostit muotoa [email protected]
Guossán 2014
partiotaitokisat
Kuusamon Tunturisiskot ja
-veikot saivat olla järjestämässä Pohjanmaan partiolaisten
syysmestaruuskisoja Rukan
ruskamaisemissa 13.-14.9.
Kaukaisimmat vartiot saapuivat
Teuvalta, Kurikasta ja Vaasasta.
Yhteensä 21 vartioita lähti haastamaan itseään yön yli kestävään
kilpailuun.
Kilpailun toteutus oli suuri
urakka meidän pienehkölle lippukunnalle. Onneksi saimme
mukaan monia partiolaisten
vanhempia ja entisiä partiolaisia suunnitteluihin ja rastihenkilöiksi. Viikonlopun aikana
järjestelyissä oli mukana yli
60 partiomielistä sekä lisäksi
KAO:n ravintolakokkilinja vastasi hienosti sunnuntain kisaruokailusta.
Kuusamolaiset yritykset läh-
www.kuusamonseurakunta.fi
tivät kiitettävästi mukaan sponsoroimalla kuljetuksia, rasti- ja
ruokatarvikkeita tai palkintoja.
Vartiot antoivatkin suuren kiitoksen paikallisuuden näkymisellä rastitehtävissä, maisemissa
ja palkinnoissa. Kuusamon
luonto näytti parhaat puolensa
syysauringon paisteessa.
Kilpailun aikana mm.
suunnistettiin, ylitettiin vesistö
rinkkalautalla, tutustuttiin saamelaisuuteen ja poronhoitoon,
hiihdettiin suolla sekä tunnistettiin lintuja, kuusamolaisia
henkilöitä ja juustoja.
Kiitokset kaikille maanomistajille, sponsoreille ja kisojen toteuttajille.
Leila ”Lusikka” Harjumaa,
kilpailunjohtaja
12
SEURAKUNTAVIESTI
Saattohoito puheeksi
- koulutusta yhteisvastuukeräys- ja lahjoitusvaroin Kuusamossa
Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena on tänä
vuonna ollut saattohoito.
Keräyksen tuotolla halutaan
luoda laaja valtakunnallinen
saattohoidon osaamisverkosto Suomeen sekä perustaa
tuki- ja neuvontajärjestelmä
ammattihenkilöstön, potilaiden ja omaisten tarpeisiin.
Kuusamon seurakunta järjesti 5. – 6.11. kaksi tilaisuutta
saattohoidosta: 5.11. illalla
oli avoin yleisötilaisuus asiasta
kiinnostuneille ja 6.11. aamupäivän koulutustilaisuus oli
Miia Salonen
VAPAAEHTOISTYÖ SUURELLA SYDÄMELLÄ
suunnattu ammattihenkilöille, jotka työssään kohtaavat
saattohoitovaiheessa eläviä.
Mukana oli hoitohenkilöstön
lisäksi kirkon työntekijöitä
Kuusamosta, Taivalkoskelta ja
Posiolta. Saimme kouluttajiksi massamme laajasti tunnetun ylilääkäri Juha Hännisen
ja sairaanhoitaja Miia Salosen
Terhokodista Helsingistä.
Terhokoti on tarjonnut jo 26
vuoden ajan ammattitaitoista
ja lämmintä saattohoitoa hoidettavilleen. Saattohoidosta
Kuusamossa kertoivat geriatri-
an erikoislääkäri Tarja Konttila
ja sairaanhoitaja Irene Törmälä. Koulutuksissa käsiteltiin
saattohoidon eettisiä periaatteita ja hoitotyön käytäntöihin
mm. kivun hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Hyvän saattohoidon tulisi tarjota auttavia
käsiä, yksilöllistä huolenpitoa
ja lämpöä, niin ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kipua,
yksinjäämistä eikä kuolemaa.
Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 200 henkilöä.
Elsa Koivuranta
Juha Hänninen
VUODEN 2015 YHTEISVASTUUKERÄYSKOHTEENA
VAPAAEHTOISTYÖ
Kutsu tehtävään, josta saat hyvän mielen
Yhteisvastuu-keräys
Tasaus-pyöräily
Mitä on seurakunnan aikuistyö?
Minulle aikuistyö on ryhmissä kokoontumista. Niissä saan tutustua Sanaan ja
muihin seurakuntalaisiin.
Kokoonnumme tiistaiiltaisin rukouskolmioihin,
joissa viemme meitä huolestuttavia asioita Herran
hoidettaviksi. Sillä onhan
Hän kaikkivaltias Luojamme, jolle mikään ei ole
mahdotonta.
Rukouskolmioita on
useita ja ne kokoontuvat
ympäri kaupunkia ja niissä
on aina sama kokoonpano. Joka toisena keskiviikkoiltana on mahdollisuus
osallistua raamattupiiriin,
jossa tutkimme Raamattua
ennalta sovituilla aihealueilla. Aiheet voivat olla
esim. sunnuntain Jumalan
palveluksen lukutekstit,
vanhatestamentti, evankeliumit, epistolat tai ihmisen elämän eri vaiheisiin
liittyvät kysymykset ja niihin vastauksien hakemista
Raamatusta.
Tutkimme Raamattua ja
jaamme ajatuksiamme.
Joka toisena torstaina
kokoonnumme Uskosta
elämään iltoihin. Tämän
kauden aiheena on Pyhän
Hengen toiminta seurakun-
nassa ja uskovan elämässä.
Iltaa juontavat ennalta
sovitut vapaaehtoiset isäntä
ja emäntä. Ilta sisältää laulua, rukousta sekä juontajien kertomia omakohtaisia
kokemuksia.. Iltaan kuuluu
alustus, jonka esittää jokin
seurakunnan papeista. Sen
jälkeen jakaannumme ryhmiin keskustellaksemme
alustuksen aiheesta. Illan
lopuksi keräännymme jaka-
Kirkon aikuistyön tavoitteena on tukea aikuisen hengellisen elämän
vahvistumista ja kristillistä
kasvua.
Aikuistoiminnan pyrkimyksenä on tasaveroinen
kumppanuus, elämänkokemusten ja -kysymysten
vakavasti ottaminen sekä
aito dialogi.
Tämän vuoden painopisteena on vieraanvaraisuus ja siihen liittyvä
ihmisten kohtaaminen. Tavoitteena on oppia hyväksymään ja kunnioittamaan
ihmisten erilaisuutta, joka
heijastuu myös hengellisen
elämän alueelle.
maan ryhmien eniten keskustelua aiheuttaneet asiat.
Kuukauden viimeisenä
tiistai-iltana on miesten
Sana- ja saunailta. Ilta sisältää alustuksen, siihen
liittyvän keskustelun ja
tietenkin saunomista ja
vapaata ajatusten vaihtoa,
jonka jälkeen nautimme
saunakahvit. Iltahartauden
jälkeen olemmekin valmiita
lähtemään koteihimme.
Tässä pääpiirteittäin
kunkin illan tapahtumien
kulku. Aikuistyön alla on
muitakin tapahtumia. Esitin tässä vain niitä, joihin
itse olen osallistunut.
Mitäkö minä saan näistä
illoista? Olen saanut uusia
ystäviä, joiden kanssa olen
voinut jakaa kokemuksiani. He ovat olleet tukena ja
rohkaisijana tällä lyhyellä
uskon vaelluksellani. Illat
ovat kuin keidas hetkiä arjen aavikolla. Sinä, joka olet
kiinnostunut seurakunnan
illoista, ole rohkealla mielellä ja tule mukaan. Vielä
näin kauden jo alettuakin
toivotamme sinut tervetulleeksi.
Keijo Tauriainen
Lähimmäispalveluryhmä on seurakunnan diakonian
vapaaehtoisten ryhmä, johon olet tervetullut mukaan.
Vapaaehtoisena voit toimia erilaisissa tehtävissä mm.
keskustelukumppanina yksinäiselle, kaverina kauppareissulla, saattajana kirkkoon tai muihin tilaisuuksiin,
ulkoiluystävänä tukea tarvitsevalle tai tarjoiluapuna
seurakunnan tapahtumissa.
Tukenasi on diakoniatyöntekijä ja innostunut
vapaaehtoisten joukko.
TULE MUKAAN – SINUA TARVITAAN!
Seurakunnan vapaaehtoistyöstä
saat tietoa
Terttu Pajulalta
p. 050 5913440
SEURAKUNNAN JOULUMYYJÄISET to 18.12. klo 15-19 seurakuntatalolla
Myynnissä paljon ihania jouluisia tuotteita:
·lanttu-porkkana-maksalaatikoita
·leivonnaisia kakkuja, hilloja
·kädentöitä esim. villasukkia
ONNENPYÖRÄ JA ARVONTAA!
Tervetuloa jouluostoksille!
Maksu käteisellä.
Riisipuuro/rusinasoppa
+ torttukahvit
7€
Puuroa voi ostaa kotiin 7€/litra
Torttukahvi 3,50€
KIRPPUTORI pienessä salissa
Voit tehdä pöytävarauksen h. 15€ sis. ALV, p. 050-310 5883.
Pöytämaksut menevät Kalevalan lasten 2015 kesäleirin tukemiseen.
Diakoniatyöntekijöiden
yhteystiedot
Anne Vanttaja 050 5913 441
· omaishoitajat,
· näkö- ja kuulovammaistyö
Irja Lohilahti 050 3800 799
· kehitysvammatyö
· Kirkon ulkomaanavun yhteyshenkilö
Maria Törmänen 050 5913 438
· perhediakonia
· mielenterveystyö
Olen diakoniatyöntekijä Maria Törmänen. Aloitin elokuussa vuorotteluvapaan
sijaisena. Työni
vastuualueena on
diakoninen perhetyö.
www.kuusamonseurakunta.fi
Terttu Pajula 050 5913 440
· palvelutyön toimialajohtaja
· vapaaehtoistyö
Vanhusten parissa tehtävään työhön ja taloudelliseen
auttamistyöhön osallistuvat kaikki diakoniatyöntekijät.
Elsa Koivuranta 050 5913 435
Palvelutyön vastaava teologi