1. No category

SAVON SANOMAT 9
TORSTAINA 22.1.2015
Talous
Toimitus: Kari-Pekka Issakainen (esimies),
Jouko Juutilainen, Kari Manninen
Puh: 017 303 111
Sähköposti: [email protected], [email protected]
Tunnustus
Sähkön tuotanto
Pieksämäki
Siilin Seppo Kuula on
Vuoden ohjelmistoyrittäjä
Energiateollisuus perää
uusia investointeja
Prisma-hanke lykkääntyy vuodella
Ohjelmistoyrittäjät-yhdistys on
valinnut Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi Seppo Kuulan.
– Siili Solutionsin toimitusjohtajana vuodesta 2010 toiminut Kuula on vauhdittanut
yrityksen kasvua ja nousua aina
pörssin First North -listalle asti,
Ohjelmistoyrittäjien hallituksen
puheenjohtaja Matti Heikkonen
Suomen riippuvuus tuontisähköstä on Energiateollisuuden
mielestä noussut jo huolestuttavan korkeaksi. Viime vuonna nettotuonnin osuus sähkön
hankinnasta nousi 21,6 prosenttiin eli yli viidennekseen. Se on
kaikkien aikojen ennätys.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarisen
perustelee.
Vuonna 2005 perustettu Siili
Solutions on järjestelmäintegrointiin ja tietotekniikan konsultointiin keskittynyt yhtiö. Se
on kasvanut viime vuodet keskimäärin 30 prosentin vuosivauhtia. 2014 liikevaihto oli 30
miljoonaa euroa. Väkeä oli yli
330. Yrityskauppoja on tehty.
mukaan kotimaiseen sähköntuotantoon täytyy tehdä uusia
investointeja, vaikka markkinahinnan nousua ei ole näköpiirissä. Niitä tarvitaan omavaraisuus- ja huoltovarmuussyistä ja
korvaamaan käytöstä poistuvaa
kapasiteettia.
Sähköä tuotiin Ruotsista. Sateet hyödyttivät vesivoimaloita.
Osuuskauppa Suur-Savo on
lykännyt Pieksämäelle suunnitellun Prisman alkuperäistä
rakentamisaikataulua vuodella.
Uusien suunnitelmien mukaan rakentaminen alkaa
vuonna 2016 ja Prisma avataan
vuoden 2017 keväällä.
Aiemmin suunniteltiin kaupan avaamista jo vuonna 2016.
Osuuskauppa Suur-Savon
toimitusjohtaja Heikki Hämä-
Hilli nousi Optian vetäjäksi
KUOPIO
Kari Manninen
Marko Happo
Säästöpankki Optian toimitusjohtaja vaihtuu.
Vuoden 2014 alusta pankin
johdossa toiminut oikeustieteen kandidaatti, varatuomari
Mikko Paananen, 51, jätti tehtävän keskiviikkona.
– Ei tässä ole mitään dramaattista kerrottavaa. Eroon ei liity
mitään väärinkäytöksiä ja pankki on priimakunnossa, Paananen kommentoi yllättävää vaihdosta pankin johdossa.
Optian hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi
pankinjohtaja, ekonomi Kalevi
Hillin, 59.
– Nimitys tuli vastaan yllätyksenä, kun tiistaina kokoontunut pankin hallitus kysyi,
otanko tehtävän vastaan, Hilli kertoo.
Hilli on työskennellyt viime
vuodet Optiassa toimitusjohtajan varamiehenä vuodesta
2007 alkaen.
Hän vastannut yritysasiakasliiketoiminta-alueesta sekä säästämisen ja omaisuudenhoidon
liiketoiminta-alueesta johtoryhmän jäsenenä.
– Optiassa ei ole saneerauksen tarvetta, mutta tietysti pientä hienosäätöä on tulossa. Asiakaskeskeisyys on meille tärkeää,
Hilli teroittaa.
Ennen Optiaa Hilli ehti työskennellä kaksi vuotta Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimitusjohtajana.
– Ylä-Savo on kehittynyt toki talousalueena, mutta pankkimarkkina ei ole olennaisesti
muuttunut, Hilli arvioi.
Aikaisemmalla työurallaan
Hilli on hankkinut saneeraajan maineen, kun hän oli toimitusjohtajana Pohjolan osuus-
Gradun
tekeminen saa
nyt vauhtia, kun on
aikaa.
”
Mikko Paananen
Euromaat
EKP:ltä
odotetaan
jättielvytystä
Euroopan keskuspankin
odotetaan päättävän torstaina massiivisesta elvytysohjelmasta. EKP:n arvioidaan aloittavan euromaiden velkakirjojen ostot, mikä vastaa käytännössä rahan painamista.
Rahamarkkinatoimijat odottavat, että EKP
ostaa valtionlainoja 600
miljardilla eurolla. Ohjelman tarkoitus on tukea euroalueen talouksien elpymistä ja kiihdyttää
inflaatiota.
Euroalue painui joulukuussa deflaatioon, mikä
tarkoittaa kuluttajahintojen laskua. EKP:n päättäjät
eivät ole tehneet mitään
ennakko-odotusten hillitsemiseksi. Sijoittajat ovat
ennakoineet ostamalla
valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta.
Suur-Savon Osuuskauppa ei
ole vetäytymässä Pieksämäen
Prisma-hankkeesta vaan etsii itselleen parasta mahdollista mallia, Heikki Hämäläinen lisää.
– Todennäköisesti neuvotellaan taas tämän tai ensi kuun
aikana. Jos kaikki menee todella nappiin, voi rakentaminen
alkaa tämän vuoden syksyllä,
hän sanoo.
Jättipelitapahtuma
Savon nuorille
Yllätysnimitys: Mikko Paanasen kausi säästöpankin toimitusjohtajana jäi reiluun vuoteen.
Iisalmi
Jouko Juutilainen
läinen kertoo, että sopimusta
rakennuttajana toimivan pieksämäkeläisen Rakennusliike U.
Lipsasen kanssa ei ole vielä saatu neuvoteltua valmiiksi. Aiesopimus on voimassa tämän
vuoden kesäkuuhun.
Osuuskauppa sijoittuisi
kauppakeskukseen mieluiten
vuokralaisena, mutta yhtenä
vaihtoehtona on lähteä mukaan
kiinteistöyhtiöön.
Ensi viikonloppuna syntyy
tuhansia pelejä, kun pelinkehittäjät harrastelijoista
ammattilaisiin kokoontuvat
maailman laajimpaan pelinkehitystapahtumaan, Global
Game Jamiin. Aikaa pelin tekoon on 48 tuntia. Osallistujia on 25 000 maailmanlaajuisesti. Mukana on 75 maata.
Kuopio Innovation Oy:n
asiantuntija Tiina Arpola kertoo, että Kuopio hyödyntää
maailman laajinta pelinkehitystapahtumaa terveyden
edistämiseen.
– Suomessa Finnish Game
Jamit järjestetään Kuopion lisäksi 13 paikkakunnalla. Suomessa tapahtumaa yhteensovittaa Finnish Game Jam. Remedy Entertainment ja PlayRaven tukevat, hän sanoo.
Kuopion kokoontumisen
takana ovat Games for Health
Finland, Kuopio Innovation
ja Kuopion klassillinen lukio.
Tilaisuus alkaa perjantaina
iltapäivällä lukiolla Opistotiellä. Tavoitteena on edistää hyvinvointiteknologiaa
tuomalla opiskelijat, yrittäjät
ja muut toimijat yhteen luomaan tuotteita ja palveluita
terveyden edistämiseen.
Haastetta osallistujat saavat
Arpolan mukaan yhdistämällä peleihinsä tarjolla olevaa
teknologiaa, kuten eMotion
Faros ja Myo-armband (lihasmittareita), mBody (lihaksia
mittaavat housut), LeapMotion (liikesensori), FitCobopelituoli, FitBit aktiivisuusranneke, NAO robotti ja Kinect 2 -sensori. Käytössä on
3D -printteri.
Samalla Klassikka, Lyseo ja
Siilinjärven lukio, järjestävät
24 tunnin Nuori Yrittäjä -leirin, joka pidetään Microsoft
Challenge -muodossa. Nuoret
perustavat kuvitteellisen yrityksen ja miettivät liikeidean
annettuun haasteeseen.
Kuopion on mukana toista kertaa ja Suomi kuudetta.
Rocsole hankki
siirtosopimuksen
Kuopio
Kari-Pekka Issakainen
Optia löysi toimitusjohtajan pikarekrytoinnilla pankin sisältä. Pankinjohtaja Kalevi Hilli on toiminut Mikko Paanasen varamiehenä.
pankissa ja Tampereen seudun
osuuspankissa. Hän oli myös Iisalmen osuuspankin johdossa
90-luvun laman synkimpinä
vuosina.
– Niistä ajoista on jo yli 15
vuotta. Sen jälkeen ehdin olla pystyttämässä pääkaupunkiseudulla Sampo-Leoniaa ja
vakuutusyhtiö Fenniaa, kertoo
Hilli, joka siirtyy nyt maan suurimman säästöpankin toimitusjohtajaksi.
Pankin johtoryhmässä jatkavat pankinjohtaja Heikki Paasonen ja pankinjohtaja Anita
Keränen.
Paasonen toimii jatkossa toimitusjohtajan varamiehenä.
Optian toimitusjohtajaksi Paananen rekrytoitiin Olvi Oyj:n
liiketoiminnan ohjauksesta ja
lakiasioista vastaavan johtajan
paikalta. Sitä edelsi työrupeama
Ponsse Oyj:n talousjohtajana ja
toimitusjohtajan sijaisena vuosina 2002–2009.
Myös Paananen ehti työskennellä runsaat kymmenen vuotta osuuspankkileirissä eri tehtävissä.
Ponsselle hänet värvättiin
Rautalammin osuuspankin toimitusjohtajan postilta, jossa hän
oli vuodet 2000–2002.
Paananen sanoo, ettei hänellä
ole sovittuna valmiiksi uutta työpaikkaa, mutta hän jatkaa hallitusten jäseninä Keskisuomalainen Oyj:ssa ja Kaisanet Oy:ssa.
Kesken jääneiden kauppatieteen
opintojen viimeistely on myös
listalla.
– Gradun tekeminen saa nyt
vauhtia, kun on aikaa, Paananen sanoo.
Optia
Puolen Suomen säästöpankki
■■Säästöpankki Optia on säästöpankkien yhteenliittymän
suurin jäsenpankki.
■■Optian 17 konttoria sijaitsevat Ylä-Savon talousalueella,
Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kempeleessä, Kuopiossa, Kuusamossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Torniossa. Optias-
sa työskentelee 160 pankkialan
ammattilaista. Optialla yhteistyökumppaneineen on 410 konttorin verkosto.
■■Optian tase oli kesäkuun 2014
lopussa oli 1272,4 miljoonaa euroa ja tulos 9,0 miljoonaa euroa.
Pankin vakavaraisuusaste oli
18,56 prosenttia.
Itä-Suomen yliopisto ja teollisia mittalaitteita kehittävä
kuopiolainen Rocsole Oy ovat
tehneet teknologian siirtosopimuksen.
Käytännössä se tarkoittaa,
että Rocsole on hankkinut
kaupalliset oikeudet hyödyntää yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella kehitettyjä
laskentamenetelmiä. Yritys
käyttää niitä mittalaitesovelluksessa, joka kuvantaa teollisuusputkien saostumaa ja
monifaasivirtauksia.
Vastaavanlainen toiminta
ei ole ollut aikaisemmin kovin tavallista.
– Vasta muutaman viime
vuoden aikana kaupallinen
hyödyntäminen on alkanut
näkymään vahvemmin, sa-
noo yrityskehitysasiantuntija Matti Höytö Itä-Suomen
yliopistosta.
Itä-Suomen yliopiston
Rocsolen kanssa kehittämä
tomografiseen teknologiaan
perustuva menetelmä pystyy
kuvantamaan putkien sisäpinnalle muodostuvan saostuman reaaliajassa.
– Kuvasta saadaan laskennan avulla reaaliaikainen ja
tarkka tieto siitä, kuinka
paljon vapaata tilaa putkessa on jäljellä. Sen avulla asiakkaamme pystyvät optimoimaan saostumanestoon
käytetyn kemikaalin syötön ja
putkien puhdistusvälin, kertoo Rocsolen toimitusjohtaja
Pasi Laakkonen.
Suuri osa yhtiön perustajista on työskennellyt yliopiston inversio-ongelmien tutkimusryhmässä.
Polttoaineet omasta maakunnasta
Uusiutuva energia: Kuopion Energia kasvatti viime vuonna biopolttoaineiden osuutta.
Kuopio
Kari-Pekka Issakainen
Kuopion Energia lisäsi viime
vuonna tuntuvasti biopolttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Polttoaineita käytettiin yhteensä 1 703 gigawattituntia, joista uusiutuvia
966 gigawattituntia. Käytännössä se on 57 prosenttia kaikista
polttoaineista. Biopolttoaineita
ovat metsähake, metsäteollisuuden sivutuotteet, sahanpuru sekä biokaasu. Viime vuonna polttoaineet tulivat lähes kokonaan
Pohjois-Savosta.
Turvetta Kuopion Energia
käytti viime vuonna 719 gigawattituntia ja sen käyttö väheni
18 prosenttia.
– Polttoainestrategiassa on
lähtökohtana, että puolet on
puuta ja puolet on turvetta.
Tapio Hartikainen
Puun käytön suurempi osuus
kielii siitä, että turvetta ei ole
ollut, kertoo Kuopion Energian
toimitusjohtaja Esa Lindholm.
Öljyn käytön osuus väheni peräti 65 prosenttia.
– Öljyä tarvitaan enää kovimmilla pakkasilla lämpökeskusten varapolttoaineena. Kivihiiltä
meillä on mahdollisuus käyttää silloin jos emme saa mitään muuta polttoainetta, sanoo Lindholm.
Lämpimät talvikuukaudet pienensivät sähkön myyntiä noin
25 gigawattituntia ja kaukolämmön myyntiä noin 80 gigawattituntia. Kaukolämmön myynti jäi noin kahdeksan prosenttia tavanomaista pienemmäksi.
Lämmin talvisää vähensi sähkön
myyntiä jopa neljä prosenttia.
– On selvää, että lämmin sää
Kokonaisuudessaan viime vuosi oli Kuopiossa keskilämpötilaltaan 1,7
astetta normaalia lämpimämpi.
näkyi viime vuonna energiantarpeen pienenemisenä, jatkaa
Lindholm.
Toinen peräkkäinen lämmin
vuosi vähensi sähkön ja kaukolämmön tarvetta selvästi. Talou-
delliset vaikutukset selviävät
vasta helmi-maaliskuun vaihteessa kun viime vuoden tilinpäätös valmistuu.
Rakentaminen oli vilkasta säh-
köverkon osalta, mutta kaukolämmön rakentaminen hiipui
asuinrakentamisen myötä. Uusia sähköliittymiä rakennettiin
viime vuonna 114 kappaletta ja
uusia kaukolämpöliittymiä 62
kappaletta.
Viime vuoden merkittävämpiä
investointeja oli myös Pitkälahden lämpökeskukselle rakennettu moottorivoimalaitos, jossa
hyödynnetään Biotehdas Oy:n
tuottamaan biokaasua. Kaasun
siirtämistä varten rakennettiin
Heinälamminrinteeltä putki Pitkälahteen.
Toimitusvarmuus säilyi viime
vuonna hyvänä Kuopiossa, jossa ei ollut myöskään suuria sähköhäiriöitä. Sähköntoimituksen
keskeytysaika oli keskimäärin
11,5 minuuttia asiakasta kohti.
Kaukolämmössä sama aika oli
noin 32 minuuttia.
ARVIOINTIKIERTUE
LÄHELLÄSI
Asiantuntijamme vierailevat Kuopion seudulla
perjantaina 30.1. arvioimassa ja keräämässä
huutokauppoihimme taidetta, designia,
hopeaa, antiikkia, militariaa, ym.
Varaa nyt aika kotikäynnille,
puh. 09-6877 990,
tai [email protected]
WWW.HAGELSTAM.FI