PERJANTAINA 6.2.2015 ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 13 Talous EURIBOR 12 KK 0,26 OMX HELSINKI 8644 EURO/DOLLARI 1,14 Pirjo Kamppila (03) 7575 426 Kalle Puttonen (03) 7575 411 MUUTOS –0,00 MUUTOS +1,7% MUUTOS –0,3% RAKENNUSYHTIÖ KONKURSSI YIT ennakoi epävarmuuden jatkuvan rakentamisessa Fineron tarina päättyi, työ loppuu seitsemältä Rakennusyhtiö YIT ennakoi, että epävarmuus vaikuttaa yhä tänä vuonna Suomessa asunto- ja toimitilamarkkinoihin. Myös Venäjällä näkyvyys on poikkeuksellisen heikko. Epävarman taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti myös asuntomarkkinoihin. –Venäjä-toimialan osuuden Iitin Kausalassa toimiva Finero oy asetettiin torstaina konkurssiin omasta hakemuksestaan. Yhtiöllä oli seitsemän työntekijää, joista kuusi Iitissä. Yhtiö valmisti muun muassa testaus- ja mittauslaitteita elektroniikan valmistajille. Finero on ollut yrityssaneerauksessa, ja sen velkoja on liikevaihdosta arvioidaan pienevän ruplan heikentymisen ja tuotantovolyymin laskun myötä, mikä vaikuttaa alentavasti konsernin liikevoittomarginaaliin, sanoo YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. YIT on remontoinut torin varrella Lahdessa sijaitsevan talon toimistoista asunnoiksi. HELSINKI STT Asuntolainojen lyhennysvapaat nousevat pankkien uudeksi kampanjatuotteeksi. Pankit tarjoavat jo nyt monenlaisia joustoja asuntolainoihin, mutta ﬁnanssiryhmä OP ilmoitti torstaina aloittavansa erillisen kampanjan lyhennysvapaista. Asuntolainojen lyhennysvapaita tarjoamalla OP kertoo haluavansa saada talouteen vauhtia. Myös Danske Bank ilmoitti eilen tarjoavansa asuntolainoihin vuoden lyhennysvapaata. Nordea ei aio erityisesti vastata OP:n tarjoukseen, sillä yhtiöllä on jo oma lyhennysjoustojärjestelmänsä, jossa asiakas voi saada yli vuoden lyhennysvapaan maksutta. OP ja Danske kertovat, etteivät ne peri pisimmillään vuoden lyhennysvapaasta erillistä palkkiota, eikä lyhennysvapaa vaikuta lainojen marginaaliin. OP:n mukaan kampanjalla tavoitellaan mittavaa, jopa yli miljardin euron, kasvusykäystä ja pyritään luomaan talouteen ja talouskeskusteluun myönteisempää virettä. –Meidän kokemuksemme mukaan vaikutus on maltillisempi. Miten asiakkaat siihen tarttuvat, jää nähtäväksi, Nordean vähittäispankin johtaja Topi Manner arvioi. Maksuhäiriöiset, asp-lainaasiakkaat ja kiinteän koron lainan ottaneet eivät saa Nordeasta lyhennysvapaata. Jos asuntolainaa ei tarvitse lyhentää, säästyneellä rahalla voi piristää Suomen matelevaa taloutta. Ravintoloiden tai ruokaja autokauppiaiden ei kuitenkaan kannata vielä liikaa iloita pankkien kuluttajille antamasta lahjasta. Finanssiryhmä OP tarjoaisi oman laskelmansa mukaan Suomen kansantaloudelle 0,5–0,6 prosentin piristysruiskeen, jos joka toinen OP:n asuntolainaasiakas käyttäisi asuntolainan vuoden lyhennysvapaan kuluttamiseen. OP-ryhmällä on noin 330000 asuntolaina-asiakasta. Keskimäärin heillä on lainaa 90000 euroa. IHMISOIKEUDET Stora Enso julkaisi raportin Oletko käyttänyt asuntolainan lyhennysvapaata? JANNE URPUNEN –Puolet asiakkaista on aika iso luku. Lisäksi ehkä vähemmistö käyttäisi rahan kulutushyödykkeisiin, arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen. Lyhennysvapaan käyttäjien laina-aika luonnollisesti kasvaa, kun he välillä maksavat vain korkoja. Suomen lainanmaksukulttuuri on kurinalainen toisin kuin Ruotsista, jossa laina-ajat ovat pitkiä. Nyt Ruotsi ottaa askelia Suomen suuntaan hillitäkseen asuntojen hintojennousua ja riskejä. Lahtisen mukaan viranomaisten pitää huolehtia, että asuntolainoja maksetaan alussa. –Kun lainoja on lyhennetty 40–50 prosenttia, pidemmätkään katkokset eivät ole ongelma. Varallisuutta on silloin enemmän kuin velkaa, Lahtinen arvioi. Hän ei näe vuoden lyhennysvapaissa tässä tilanteessa riskiä. Nordean Mannerin mukaan lyhennysvapaiden käyttö on hieman lisääntynyt viime vuosina, mutta matalien korkojen aikana laina-ajat ovat samalla hieman lyhentyneet. –Pidemmällä aikavälillä kannattaa miettiä, pitääkö lainaa niin nopeasti lyhentää vai voisiko hieman pienemmillä lyhennyksillä samalla säästää 100–200 euroa kuukaudessa, sanoo Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo. Hän olisi tyytyväinen, jos 15– 20 prosenttia pankin asiakkaista käyttäisi lyhennysvapaan. Finanssiryhmä OP ylsi viime vuonna reippaaseen tulosparannukseen. Tulos ennen veroja nousi vuotta aiemmasta reilulla 200 miljoonalla 915 miljoonaan euroon. Viimeksi OP on tehnyt paremman tuloksen vuonna 2007. OP:n mukaan tulosta paransivat erityisesti korkokatteen ja vahinkovakuutuksen nettotuottojen kasvu. Myös palkkiotuotot ja henkivakuutuksen nettotuotot kasvoivat. OP:n tuloskehitystä auttoi myös napakka kulukuri. Patrikin, 9 kk, isä Toni Suhonen, Nastola. ”Käytin lyhennysvapaata viime vuonna. Ei maksanut mitään. Sovin asiasta, kun hain lainaa Nordeasta. Tosi hyvä systeemi.” Karolinan vanhemmat Dimitri ja Maria Strömberg, Lahti. ”Emme ole kuulleetkaan lyhennysvapaasta. Voisimme käyttää sellaista, jos se todella on ilmaista.” Päivi Rantanen, Lahti. ”En ole toistaiseksi tarvinnut. Ilmainen lyhennysvapaa kuulostaa ehdottoman hyvältä. On turvallisempaa, kun tietää, että se mahdollisuus on.” Maija Honkanen, Mäntyharju. ”Kaksi kertaa on tarvittu. Ensin kaksi kuukautta, sitten kolme. Maksoi noin satasen kerta. Ilmainen lyhennysvapaa kiinnostaa.” Ennätysvoitto Päijät-Hämeen Osuuspankille Kalle Puttonen Suomen talous kitui viime vuonna, mutta monilla pankeilla meni lujaa– niin PäijätHämeen Osuuspankillakin. Pankki teki liikevoittoa yli 10 miljoonaa euroa– enemmän kun ikinä ja lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Mukana oli kaksi miljoonaa euroa myyntivoittoja, mutta kyllä pankkitoimintakin kannatti. –Korkokate kasvoi neljänneksen, asiakasvarat kasvoivat noin 10 prosenttia ja kulut pienentyivät. Pankin tulostavoitteet ylittyivät, kertoi toimitusjohtaja Timo Laine tyytyväisenä. Talletukset kasvoivat 3,5 prosenttia, vaikka rahaa ohjautui uusiin tuotto-osuuksiin peräti 47,5 miljoonaa euroa. Osuuksia jäi tälle vuodelle merkittäviksi 2,5 miljoonaa euroa. Talouden vaisuudesta kertoi luottojen vaisu, noin prosentin kasvu. Luottokanta oli vuoden lopussa lähes 1,2 miljardia euroa. –Voisimme rahoittaa paljonkin enemmän, Laine huomautti. Erityinen harmin aihe on asuntokauppa, jossa seisoo pit- kiä ketjuja, kun ihmiset varovat isoja päätöksiä. –Ilmapiiri yhteiskunnassa on tarpeettoman negatiivinen, Laine moittii ja kertoo asuntolainojen lyhennysvapaista. Jos Op-ryhmä onnistuu tällä tavoin ruiskuttamaan kansantalouteen miljardin, Päijät-Hämeessä vaikutus voi olla 20 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen Op hallitsee noin kolmasosaa alueensa pankkimarkkinasta. Sillä on runsaat 39000 jäsentä ja lähes 88000 asiakasta. Vakavaraisuus parani tuottoosuuksien ansiosta 25 prosenttiin. Järjestämättömiä luottoja oli kolme miljoonaa euroa. Se oli vain 0,25 prosenttia luottoja takauskannasta. Kauppiastapahtuma: Satoihin kioskeihin löydetty ketjuyrittäjä. Lipputangossa liehuivat torstaina siniristiliput, mutta Lahden messuhalli oli kietoutunut sinikeltaiseen – R-kioskin omiin väreihin. Loppuviikolla paikalla vietetään Ärrä-päiviä noin 800 hengen voimin. Joukossa on sekä ärräläisiä että tavarantoimittajia ja muita kumppaneita. R-kioski oy:n toimitusjohtaja Johannes Sangnesilla oli joukoilleen iloinen uutinen: ketjun liikevaihto kasvoi tammikuussa viisi prosenttia. Myös koko viime vuoden myynti nousi plussalle. Se on hyvä saavutus näinä ai- koina, mutta ei ole herunut ilmaiseksi. –Olemme investoineet yli 25 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun ostimme R-kioskin vuonna 2012. R-kioski on nyt osa norjalaista Reitan Convenience -yhtiötä. Aiempi isäntä oli Sanomakonserni. Toinen mullistus on, että kioskit on päätetty muuttaa kauppiasvetoisiksi. R-kioskeja on nyt 625 ja niistä 500 on franchiseyrittäjän vastuulla. Kymmeniä franchise-paikkoja on vielä auki, myös Lahden alueella. Sopimuskausi on kolme vuotta. Metsäyhtiö Stora Enso on julkaissut raportin yhtiön vaikutuksista ihmisoikeuksiin. Raportin on laatinut tanskalainen ihmisoikeusinstituutti The Danish Institute for Human Rights. Stora Ensoa on syytetty ihmisoikeusrikkeistä Pakistanissa, Brasiliassa ja Kiinassa. Yksiköt sisältyvät arvioon. Keskeisiä löydöksiä ovat muun muassa puutteet ylityökäytännöissä ja aloituspalkoissa joissakin yksiköissä. Ongelmia löytyi myös ympäristöasioissa ja yhteistyöyritysten työoloissa. Stora Enso kertoo käyvänsä läpi raportin tulokset ja suunnittelevansa toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi. –Hyvin harvat yritykset ovat ryhtyneet ihmisoikeusvaikutusten arviointiin samassa mittakaavassa, sanoo johtaja Allan Lerberg Jörgensen tanskalaisinstituutista. KAIVOS R-kioskit kasvattivat myyntiään LAHTI Pirjo Kamppila leikattu. Konkurssin myötä saneerausmenettely päättyi. Tuotanto on siirretty Kiinaan, Kausalassa on tehty takuukorjauksia. Omistajat ovat ulkomaalaisia. Vuokratiloissa toimineen Fineron omaisuus on vähäinen. Velkojia ovat verottaja, rahalaitokset ja Finnvera. LYHYESTI Lyhennysvapaata tyrkytetään Asuntolainat: Talouteen toivotaan miljardiruisketta. talous@ess.ﬁ etunimi.sukunimi@mediataloesa.ﬁ Yrittäjiä oli jo ennen Reitanin aikaa, mutta nyt heidän osuutensa on kasvanut. Miljoonat eurot on käytetty sekä ketjun ilmeen, kalusteiden että tuotevalikoiman uusimiseen. Ärrät ovatkin jo melkoisia monitoimitaloja. Niistä voi noutaa postin ja passin, juoda kahvia, pelata totoa, ostaa matkalippuja ja maksaa laskuja. Uusvanha aluevaltaus on ruoka. Elintarvikenurkkaus on pian tulossa useimpiin kioskeihin. – Me alensimme ruuan hintojamme jo kesällä. Nyt ne ovat Siwa-tasolla. Ärräpäivillä saattoi päätellä, että kioskit kiinnostavat esimerkiksi tupakkatehtaita, pa- nimoita, tomaatin kasvattajia, pikaruokatehtaita kuin puhelinoperaattoreita. Kioskien valikoimat ja aukioloajat vaihtelevat nyt ja vastakin. –Se johtuu myymälöiden sijainnista ja paikkakunnan tarpeesta. Sangnes olikin varautunut muistuttamaan ketjun tärkeimmästä päämäärästä. Norjalainen johtaja oli varmuuden vuoksi kirjoittanut avainsanan papereihinsa myös suomeksi: customer=asiakas. – Asiakas on pomomme. Etsimme keinoja, miten voimme ylittää asiakkaidemme odotukset, kun he asioivat R-kioskilla. PIRJO KAMPPILA NORJALAISISÄNTÄ Kauppiaita haetaan ■ R-kioski oy on vuodesta 2012 ollut osa norjalaista Reitan Conveniencea. ■ Suomessa on 625 myymälää. Yhtiö haluaa muuttaa kaikki kauppiasvetoisiksi. ■ Reitan on investoinut R-kios- Ruokanurkkaus on yksi R-kioskien uutuus. Johannes Sangnes testasi näyttelyosaston toimivuutta torstaina Lahdessa. keihin yhteensä 24 miljoonaa euroa. Palveluvalikoimaa on laajennettu. Nyrstar neuvottelee Talvivaarasta Belgialainen metalliyhtiö Nyrstar vahvistaa viime vuoden tilinpäätöksessään, että yhtiö neuvottelee useiden sijoittajien kanssa Talvivaaran kaivoksesta. Nyrstar ei itse ole ostamassa, vaan tukee potentiaalisia sijoittajia. Tavoitteena on varmistaa Talvivaaran tuottaman sinkin toimitusten jatkuminen. Nyrstar sopi Talvivaaran kanssa sinkkitoimituksista vuonna 2010. Asiasta kertoi Kauppalehti. Pörssiyhtiö Talvivaara on yrityssaneerauksessa. Kaivostoimintaa harjoittava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo meni konkurssiin marraskuussa. – Ny kaivosta ylläpidetään veronmaksajien piikkiin, ja on selvää, että on tietty rajansa, kuinka kauan näin voidaan tehdä, muistutti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) tiistaina. OIKAISU ESS:n säästämisaiheisen jutun (4.2.) graﬁikassa oli laskuvirhe. Ohessa oikea taulukko. Näin 1000 euroa kasvaa Talletus eri koroilla. Pääoma + korko (€) yhteensä tietyssä ajassa Korko % 1 vuosi 5 vuotta 1,5 1 015 1 077 3,0 1 030 1 159 25,0 1 250 3 052 Lähde: Talouslaskurit.com