Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa uuden sahan tai lisää

Metsänomistajat
2
Pääkirjoitus
Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa
uuden sahan tai lisää tukin käyttöä?
Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä
määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu
Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa
tehtaalla tuotetaan kartonkia.
Tuote tehdään havusellusta ja
jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3
on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna
myös viilupuulinja. Viilupuun
raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää 250 000
m³ puuta. Tehdas aloittanee
kesällä 2016.
UPM:n Kymin sellutehtaan
investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170
000 tonnilla 700 000 tonniin
valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9
milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana.
Metsä Groupin Äänekosken
biotuotetehdas on rakenteilla.
Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia
sellua, josta 800 000 tonnia on
havusellua ja 500 000 tonnia
lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää
kuitupuun käyttöä Suomessa
noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla
vuodessa. Biotuotetehdas aloit-
taa toimintansa vuoden 2017
kolmannella neljänneksellä.
Kotkamillsilla on menossa
Kotkansaaren tehdasalueella
investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin
valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla
tuotantokapasiteettia lisätään.
Tuotanto kasvaisi 140 000 tonnista 400 000 tonniin. Myös
Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti.
Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan
ympäristövaikutusten arvioin-
tia on menossa. Finnpulpin
YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista
tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi
1,2 milj. tonnia sellua ja se
käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta.
Green Fuel Nordic suunnittelee
bioöljytehtaiden rakentamista
Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen
käyttö olisi 350 000 m³/v. Yksi
biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat
tarpeen.
Kuitupuulle on tulossa lisää
käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla
tukin korjuumäärät. Mänty- ja
kuusitukin käyttöä olisi varaa
kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v.
2011 - 2013 toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan
metsien inventoinnin (VMI 11)
mukaan Etelä-Savon metsissä
olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren
sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä.
Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä
jalostavan laitoksen sijainniksi.
Petri Pajunen
Puheenjohtajan katsaus
Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa
Uusi Kemera saatiin liki
kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti
alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia.
– Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on
15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen
puheenjohtaja Juha-Pekka
Hannikainen.
Summa on merkittävä, sillä
uuden Kemeran astuessa voi-
maan arvioitiin sen vuotuiseksi
määrärahatarpeeksi vajaa 70
miljoonaa euroa.
- Kesäkuussa voimaan tulleet
tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet
tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi.
Toivottavasti tierahoja
ei leikata
Juha-Pekka
Hannikainen
toivoo, että valtionhallinnossa
ymmärretään metsätieverkon
merkitys.
- Metsäteollisuus sijoittaa
biotuotteisiin ja raaka-ainevir-
rat saattavat kasvaa tulevassa
huomattavasti. Puu ei kulje, jos
metsätieverkko ei ole kunnossa.
Uusien metsäteiden tarve ei
ole merkittävä, mutta olemassa
oleva vaatii perusparannusta ja
niitä määrärahoja ei saa leikata.
Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten
terveyslannoitus ja pienpuutuki.
Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin.
- Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus
todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot.
Leikkauslistojen ulkopuolelle
Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän
torjunnan.
Yhdistyksen alku
sujunut ennakoidusti
HETI!
I
TOIM
Uusi ura metsäasiantuntijana?
Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto:
monimuotokoulutus 2,5–3 vuotta, voit suorittaa työn ohella.
Hae yhteishaussa 8.–22.9.2015, VIELÄ EHDIT!
Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029
[email protected]
www.mamk.fi/metsatalous_mm
MAM
K
SUO =
M
PAR A EN
S
Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään.
Tämän hetken tiedon mukaan
jäsenmäärä on 75 prosenttia
aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti
nousee yli 80.
- Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle
on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei
ole tarvetta palveluille.
Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että
toimintojen yhtenäistäminen on
vaatinut aikaa. Joillain kulmilla
toteuttaja-mallissa toimiminen
oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta.
Tilanne puumarkkinoilla
haasteellinen
- Kuitupuun hinta on ala-
Metsänomistajat
METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI
Etusivun kuva Pyry Krappe
Kesän alussa saatiin uusi Kemera – tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä
tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta
kuluvan vuoden loppupuolella.
maissa ja energiapuulle ei ole
osoitetta, sanoo Juha-Pekka
Hannikainen. Puheenjohtajalta
ei ymmärtämystä riitä sille, että
Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista
energiaa olisi korjattavissa.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään
niiden rajoissa. Viime vuosina
vain totuttiin, siihen, että valinta
korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein.
- Täytyy luottaa, että tilanne
korjaantuu, sillä uusien suurien
puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden
kuluttua.
Päättäjiä on kuultu
Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjesti elokuun lopussa
kansanedustajatapaamisen, jossa
olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat.
- Biotalouden merkityksestä
maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa
mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja.
Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki
kaipaa uudistamista.
- Korvaukset ovat “aataminaikaisella” tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä
metsästä saadulla korvauksella
ei hanki vastaavaa alaa uutta
metsää.
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212
Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen
Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015