Metsänomistajat 2 Pääkirjoitus Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa uuden sahan tai lisää tukin käyttöä? Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa tehtaalla tuotetaan kartonkia. Tuote tehdään havusellusta ja jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3 on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös viilupuulinja. Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää 250 000 m³ puuta. Tehdas aloittanee kesällä 2016. UPM:n Kymin sellutehtaan investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9 milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on rakenteilla. Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Biotuotetehdas aloit- taa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Kotkamillsilla on menossa Kotkansaaren tehdasalueella investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla tuotantokapasiteettia lisätään. Tuotanto kasvaisi 140 000 tonnista 400 000 tonniin. Myös Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti. Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristövaikutusten arvioin- tia on menossa. Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi 1,2 milj. tonnia sellua ja se käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta. Green Fuel Nordic suunnittelee bioöljytehtaiden rakentamista Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen käyttö olisi 350 000 m³/v. Yksi biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat tarpeen. Kuitupuulle on tulossa lisää käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla tukin korjuumäärät. Mänty- ja kuusitukin käyttöä olisi varaa kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v. 2011 - 2013 toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan Etelä-Savon metsissä olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä. Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä jalostavan laitoksen sijainniksi. Petri Pajunen Puheenjohtajan katsaus Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa Uusi Kemera saatiin liki kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia. – Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on 15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. Summa on merkittävä, sillä uuden Kemeran astuessa voi- maan arvioitiin sen vuotuiseksi määrärahatarpeeksi vajaa 70 miljoonaa euroa. - Kesäkuussa voimaan tulleet tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi. Toivottavasti tierahoja ei leikata Juha-Pekka Hannikainen toivoo, että valtionhallinnossa ymmärretään metsätieverkon merkitys. - Metsäteollisuus sijoittaa biotuotteisiin ja raaka-ainevir- rat saattavat kasvaa tulevassa huomattavasti. Puu ei kulje, jos metsätieverkko ei ole kunnossa. Uusien metsäteiden tarve ei ole merkittävä, mutta olemassa oleva vaatii perusparannusta ja niitä määrärahoja ei saa leikata. Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten terveyslannoitus ja pienpuutuki. Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin. - Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot. Leikkauslistojen ulkopuolelle Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän torjunnan. Yhdistyksen alku sujunut ennakoidusti HETI! I TOIM Uusi ura metsäasiantuntijana? Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto: monimuotokoulutus 2,5–3 vuotta, voit suorittaa työn ohella. Hae yhteishaussa 8.–22.9.2015, VIELÄ EHDIT! Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029 [email protected] www.mamk.fi/metsatalous_mm MAM K SUO = M PAR A EN S Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään. Tämän hetken tiedon mukaan jäsenmäärä on 75 prosenttia aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti nousee yli 80. - Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei ole tarvetta palveluille. Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että toimintojen yhtenäistäminen on vaatinut aikaa. Joillain kulmilla toteuttaja-mallissa toimiminen oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta. Tilanne puumarkkinoilla haasteellinen - Kuitupuun hinta on ala- Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Kesän alussa saatiin uusi Kemera – tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta kuluvan vuoden loppupuolella. maissa ja energiapuulle ei ole osoitetta, sanoo Juha-Pekka Hannikainen. Puheenjohtajalta ei ymmärtämystä riitä sille, että Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista energiaa olisi korjattavissa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään niiden rajoissa. Viime vuosina vain totuttiin, siihen, että valinta korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein. - Täytyy luottaa, että tilanne korjaantuu, sillä uusien suurien puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden kuluttua. Päättäjiä on kuultu Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjesti elokuun lopussa kansanedustajatapaamisen, jossa olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat. - Biotalouden merkityksestä maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja. Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki kaipaa uudistamista. - Korvaukset ovat “aataminaikaisella” tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä metsästä saadulla korvauksella ei hanki vastaavaa alaa uutta metsää. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015