Kari Mikkola, pitkän linjan jousiampuja
Suomen Jousiampujain Liiton jäsenlehti 3/2014 Kari Mikkola, pitkän linjan jousiampuja 3D Eläkeikä Toimistolla tapahtuu ���������������� �������������� ����������������������������������������� ���������������������������������������� ������ ����������� ������������ �������������������� �������� ���� Pääkirjoitus IMUA jousiammuntaan K ansainvälisen kattojärjestömme World Archeryn visiona 2016 on tehdä jousiammunnasta kansallisesti tärkeä olympialaji maailmanlaajuisesti. Suomessa tähän on vielä matkaa, mutta imua lajissa tuntuu olevan, mitä tulee uusiin harrastajiin. Tästä on kiittäminen myös viihde-alaa, joka tuntuu innostuneen lajista vähintään yhtä paljon kuin jousiammunnan harrastajat. Uusia TV-ohjelmia ja elokuvia jousiampujasankareineen tai -pahiksineen tuntuu riittävän. Uusin Nälkäpeli-elokuva on juuri tullut elokuvateattereihin ja lisännee edellisten elokuvien ta- paan jousiammunnan suosiota. Tällä kertaa liitto suunnitteli elokuvayleisölle suunnattua mainoskampanjaa, joka jäi kuitenkin kiireisen aikataulun ja tekijänoikeusrajoitteiden vuoksi toteuttamatta. Ensi vuoden marraskuussa on kuitenkin uusi yritys seuraavan osan tullessa ensi-iltaan. Ainakin suurimpien kaupunkien seurojen toivotaan lähtevän kampanjaan mukaan. Tästä viestitään seuroille tarkemmin lähempänä ensi syksyä. Sosiaalisessa mediassa maailmalla jousiammunta aiheuttaa mukavasti pöhinää. Toivottavasti myös Suomessa saamme yhä enemmän kiinnostavaa sisältöä helposti jaettavaan muotoon so- siaalisessa mediassa. Aikeissa on luoda liitolle some-strategia lisäämään some-viestinnän suunnitelmallisuutta. Ehkäpä myös sinä voisit toimia silloin tällöin liiton some-sisällöntuottajana esimerkiksi jostakin tapahtumasta, johon osallistuisit muutenkin. Tämän lehden gallupissa kyselemme mielipiteitä someen liittyen. Mielipiteitä voi kertoa lisää ja keskustelua voi mielellään jatkaa liiton foorumissa. Mukavaa joulun odotusta lukijoille! Anne Lantee Päätoimittaja �������������������������� ���������� �������������������� ���� �������������� ������������������ Kansikuva ����� ��������������� ��������������������������������� ����������������������������� ������������������� ����� ������ ���� ������������������ ������������� ����������� ���� ��� ����������������������������� ���������������������������� ����������������������������� ��������������������������� ��� �������������� ������������� ������������� �� � �� ���������������� �������������������� �������������� ������������� ���� 6 Valmentajakoulutukseen tukea seuroille 8 Jousiampujat valtaavat Senaatintorin heinäkuussa 9 Rasitustilamittari kertoo, miten kannattaa treenata 13 3D – kuvien eläkeiän nosto 14 Mitä ihmettä toimistolla tapahtuu? 18 10 Jousiammunta painopistelajina Vaasanseudun Urheiluakatemiassa 12 Kuva: Kari Mikkola Suomen Jousiampujain Liitto Radiokatu 20, SLU-talo 00240 Helsinki fax 09 224 402 e-mail:[email protected] www.jousiampujainliitto.fi Ilmestyminen 3 kertaa 2014, joista yksi painettuna. ������ ���������������� ��� ����� Puheenjohtajalta ��� ������ ������������ ��� 4 Keskivartaloa ja hermostoa aktivoiva alkulämmittely ������ ������� ������� Käsikirja perehdyttää käteen ���� ��������� ��������� ��������������������� ������������������������� �������� ���������������� Sisällysluettelo ��� ��������������� ������������������� ������������������������ ������������������������ Päätoimittaja: Anne Lantee Lehtiryhmä: Elina Syrjänen, Sussu Makkonen Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa 2014 Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 200€ 4-värisenä, 150€ mv 1/2 sivua 150€ 4-värisenä, 75€ mv 1/4 sivua 75€ 4-värisenä, 50€ mv Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksetta ISSN 0356-3286 Palstat Nokitus • Kolumni 4 Nosto • Lyhyet uutiset 5 Veto • Alueen/tapahtuman esittely 7 Ankkurointi • Juniorit 12 Tähtäys • Henkilöhaastattelu 16 Laukaisu • Gallub 19 Jälkipito • Pilapiirros 19 JousiampuJa ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������ 3/2014 3 NOKI TUS Kolumni E Jousiammunnan hyvä ja paha näkyvyys lokuvat ja tv-sarjat ovat tuoneet jousiammuntaa esiin omalla tavallaan ja synnyttäneet jopa jousiammuntabuumeja. Kun näyttelijä Jennifer Lawrence alias Katniss Everdeen supersuosituissa Nälkäpeli-elokuvissa ampuu jousella sankarin elkein, sitä ajattelee, että elokuva houkuttelisi uusia harrastajia jousiammunnan pariin ja että laji saisi lisää julkisuutta. Sillä kun jousiammunta-aiheisia hittielokuvia tehdään, niin sen seurauksena aina ilmestyy jokunen uusi kasvo radalle. Hienoa, vaikka samalla seurassa saatetaan vähän naureskella: onhan harrastaminen aivan eri juttu kuin temput elokuvassa, jousiammuntaa kun ei hetkessä opi. Hypetyksen mentyä ohi ja kurssilaisen huomattua, että laji vaatiikin yllättävän paljon treeniä, seuran harrastajamäärä palautuu vähitellen entiselle tasolleen, ja ennen pitkää radalla häärivät samat, sitkeät naamat kuin aina ennenkin. Entä jos elokuvan jousiampujat eivät olekaan sankareita, vaan pahiksia, palkkamurhaajia tai muuten vain mielipuolia? Kun päähenkilö lahtaa jousellaan ihmisiä kylmäverisesti, moni saattaa pohtia, onko sellainen näkyvyys jousiammunnalle hyväksi. Yksi esimerkki tästä on tv:ssä esitetty Nymfit, jossa jousella ammuttiin viattomia ihmisiä. Miten on julkisuuden laita silloin? Jousiammunnan historia on väkivaltainen. Kaik- ki on saanut alkunsa tappamisesta: on metsästetty ja sodittu. Sama pätee miekkailuun, keihäänheittoon ja maraton-juoksuun, onhan sota senkin taustalla. Nämä urheilulajit ovat jäänteitä maailmasta, jota ei enää ole. Alkuperäisen kaltaisina ne elävät enää kirjoissa, elokuvissa ja ehkä peleissä, joissa ne ovat palanneet juurilleen. Olkoonkin, että ainakin elokuvissa monet sankareiden uskomattomista aseenkäsittelykohtauksista ovat täyttä puppua, joka ei toimisi todellisuudessa. Mutta se on osa viihteen maailmaa, jonka pohjana on mielikuvitus. Moni markkinoinnin ammattilainen on sitä mieltä, että kaikki julkisuus on lopulta positiivista. Tämä on eräänlainen totuus, ei nyt ihan fysiikan laki, mutta melkein. Urheilulajeja ja liikuntamuotoja tulee ja menee. Jotkut pysyvät muodissa kauemmin kuin toiset. Lopulta ihmisille kuitenkin pitää antaa sitä, mitä he haluavat. Mutta kuten hyvistä ja ylevistä periaatteista, myös hienoista ja perinteisistä lajeista on tärkeää pitää kiinni. Ei meidän tarvitse unohtaa jousiammunnan väkivaltaisia juuria. Ne ovat, mitä ovat. Mutta sen sijaan meidän on sopeuduttava muuttuvaan maailmaan ja vietävä lajia eteenpäin, jaksettava kasvattaa seuroissa yhä uusia jousiampujia ja yleisöäkin. Jos nyt muutama elokuva siinä välissä hämmentää kÄsikirJa totuutta ja näyttää jousiammunnan väkivaltaisena, mitä se luonteeltaan alun perin on, niin onko se kovin paha juttu? Minusta ei. Sillä se kaikki on nykymaailmassa ohimenevää, eikä sillä ole mitään merkitystä. Kaivattua myönteistä näkyvyyttä mille tahansa lajille tulee ainoastaan menestyvien urheilijoiden myötä ja tämäkin tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Eikä menestysketju saisi oikeastaan katketa, vaan tietynlainen jatkuvuus pitäisi säilyttää. Eihän kukaan voi häipyä estradeilta ja jäädä laakereilleen lepäämään pitkiksi ajoiksi, ilmestyä uudestaan ja olettaa, että yleisö on valmis ottamaan vastaan kuten ennenkin. Tässä välissä yleisö on ehkä unohtanut, sillä yleisökin muuttuu, vanhenee ja uudistuu. Jatkuvasti pitää tehdä työtä, että jousiammunnan pariin saadaan uusia harrastajia. Lisäksi tarvitaan jonkinlaisia tuntosarvia, jotta voidaan hahmottaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Lajin ja toimintatapojen pitää kehittyä, onhan maailmakin jatkuvassa muutoksessa. Ja älkää kysykö minulta mihin suuntaan jousiammunnan pitäisi kehittyä. En todellakaan tiedä sitä. Jos tietäisin, niin kertoisin kyllä. Mukavaa loppuvuotta ja harjoitteluntäyteistä joulunodotusta! Cecilia Putkinotko perehdyttää käteen M artin Panelius, Risto Santti ja Jarkko S. Tuusvuori ovat kirjoittaneet Käsikirjan, joka kertoo – yllätys yllätys – kädestä. Yli 700-sivuisessa järkäleessä on kerrottu likimain kaikki mahdollinen kädestä ja sen toiminnasta. Käsikirja on melko epätyypillinen teos tietokirjaksi, sillä se sisältää tiukan asian lisäksi epäolennaisempaa kurkistelua historiaan ja maalailua kaunokirjallisista teoksista poimituilla katkelmilla. Tällaisella rakenteella siitä löytyy varmasti jokaiselle jotakin, sillä lähestymiskulma aiheeseen on laaja. Tätä selittänee se, että kirjoittajina ovat olleet neurologian ja anatomian emeritusprofessorit ja filosofi. Teoksessa on omaa harrastustaan ja käsien käyttöä pohtivalle jousiampujalle paljon hyödyllistä tietoa mutta paljon myös sinällään tarpeetonta, joskin kiehtovaa taustatietoa – esimerkiksi yläraajan kehitysvaiheista tai kielitieteellisestä lähestymisestä käteen. Anatomiassa maallikko jousiampuja yllättyy kirjaa lukiessaan monenlaisista yksityiskohtaisista tiedoista mutta jää toisaalta kaipaamaan selkeää kuvallista esitystä käden lihaksistosta, jota pelkästään tekstiä lukemalla on hankala hahmottaa. Kirjoittajat itse toteavat kirjan lopussa, että Käsikirjassa olisi voinut sanoa kädestä paljon enemmänkin. Ehkä näin, mutta jousiampujalle tässäkin on enemmän kuin tarpeeksi. 4 JousiampuJa 3/2014 Syyskokous päätti ensi vuodesta Teksti ja kuva: Anne Lantee NOSTO Lyhyet uutiset Liiton syyskokous pidettiin Vaasassa seuratoimintapäivien päätteeksi 19.10.2014. Kokous hyväksyi hallituksen esittämän talousarvion ensi vuodelle ja toimintasuunnitelman pienin muutoksin. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 24 euroa jäsentä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuisten jäsenmaksu laskee mutta juniorien nousee, sillä liiton säännöistä pyydetyn tulkinnan mukaan jäsenmaksua ei ole mahdollista määrittää eri suuruisena aikuisille ja junioreille. Liiton sääntöjä ajanmukaistettaneen muutenkin, mutta ensi kevään liittokokoukseen on odotettavissa muutamia vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen syyskokoukselle esittämään henkilöjäsenyysasiaan liittyen. Ensi vuodelle valittiin hallitukseen kaksi uutta jäsentä: Jani Savilampi Oulun Jousimiehistä ja Jukka Karvonen Robin Hoodista. Erovuoroisista jatkokaudelle valittiin Ensio Lehto ja Susanna Makkonen. Liiton tilintarkastajana jatkaa BDO Oy. Syyskokoukseen osallistui 15 jäsenseuraa. Seuratoimintapäivät pidettiin Vaasassa SJAL:n seuratoimintapäivät järjestettiin kylpylähotelli Tropiclandiassa Vaasassa 17.–19.10.2014. Päivät kokosivat Vaasaan seuratoimijoita 14 jäsenseurasta. Osallistujat pohtivat muun muassa seuravalmennuksen järjestämistä ja rakensivat ehdotuksensa neljälle erilaiselle seuralle. Lisäksi seuratoimintapäivillä jaettiin runsaasti tietoa erilaisista avustus- ja tukimahdollisuuksista seuroille sekä esiteltiin liiton seuraavan vuoden toimintaa seurojen näkökulmasta. Kaikki seuratoimintapäivien materiaalit ovat luettavissa liiton verkkosivujen materiaalipankista. World Archery Management Seminar järjestettiin Sveitsissä Muutaman vuoden välein järjestettävä Management Seminar kokosi Sveitsin Flüeli-Ranftiin viitisenkymmentä osallistujaa eri maista. Kolmipäiväisen seminaarin ohjelmassa oli muun muassa strategiaan, sponsorointiin, tapahtumiin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja, ryhmätöitä ja esimerkkitapauksia eri maiden käytännöistä. Suomesta seminaariin osallistui toiminnanjohtaja Anne Lantee, joka toi SJAL:n hallitukselle tukun ideoita Suomessa hyödynnettäviksi. Näistä kuulemme varmasti myöhemmin. Seminaarin tavoitteena oli edistää World Archeryn vision 2016 tavoitetta siitä, että jousiammunta on kansallisesti merkittävä olympialaji maailmanlaajuisesti ja tarjota konkreettisia ideoita kansallisten liittojen vahvistamiseen. Seminaarin rahoitti kansainvälinen jousiammunnan kehittämistä edistävä säätiö FIDTA (Fondation Internationale de Développement du Tir à l’Arc). Liiton valmennusryhmiin hakeneet leirillä Syksyllä järjestettiin kaksi leiriä, joihin kutsuttiin kaikki liiton valmennusryhmiin ensi kaudelle hakeneet urheilijat ja heidän valmentajansa. Ensimmäinen leiri oli Kisakalliossa Lohjalla lokakuussa ja toinen Kuortaneen urheiluopistolla marraskuussa. Kisakalliossa leiriohjelmassa oli lähinnä fysiikkapuolen testejä. Kuortaneella puolestaan ammunta oli pääosassa informatiivisia luentoja ja käytännön harjoitteita unohtamatta. Valmennusryhmävalinnat ovat lehden ilmestymiseen mennessä jo tehtyinä. JousiampuJa 3/2014 5 Puheenvuoro Teksti ja kuvat: Anniina Korpela Puheenjohtajalta Jousiammunnan itÄ-suomen Jousiammuntapiiri rY:n kuulumisia vuodelta 2014 tavoitteista ja huippu-urheilusta aamme taloudellisista ongelmista, ulkopoliittisen jännityksen kasvusta naapurustossa, Talvivaaran konkurssista ja muista huolista huolimatta urheilu ja sen osana jousiammunta jaksavat Suomessa kohtalaisesti. Jousiampujainliittona yritämme kehittää seurojen yhteistä toimintaa parempaan suuntaan. Aktiiviset liittohallituksen jäsenet ovat saaneet aikaiseksi strategian, jossa liiton toiminnan tavoitteet on määritetty. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on taaskin oma urakkansa, jonka toteuttajina ovat keskeisessä asemassa seurat ja seurojen jäsenet. Monetkin asiat ovat edistyneet ihan hyvin, mutta osa tavoitteista pysyy edelleen toivelistalla. Esimerkiksi toivottua merkittävää kasvua jäsenmäärissä ei ole vielä tapahtunut. Huolimatta nykyaikaisista tiedonvälitysmahdollisuuksista, somesta sekä erilaisista kehitysprojekteista näyttäisi urheilutoiminta vahvasti kehittyvän edelleenkin toiminnan vetäjien ympärille. Lähimenneisyydessä ja aikaisemminkin ovat seurojen kasvut tai kutistumiset paikkakunnilla ajoittuneet usein juuri innostuneiden ja kyvykkäiden valmentajien, seurajohtajien tai nuorisovalmentajien tuloihin tai lähtöihin. Karismaattiset huippuurheilijat ja niiden menestyminen lisäävät lajin vetovoimaa myös laajemmin. Karismaattisuus liittyy aina värikkäisiin persoonallisuuksiin, jotka taas voivat herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita eri yhteyksissä. Ei ole olemassa yksiselitteistä voittajapersoonallisuutta, mutta yksilölajin urheilijalle on hyödyksi todennäköisesti jonkin verran itsekeskeisyyttä, vaativuutta, impulsiivisuutta ja taisteluvalmiutta. Sellaiset piirteet näkyvät ulospäin usein määrätietoisena ja joskus jyrkkänäkin käytöksenä. Urheilukentän ulkopuolella vahvat ja kriittiset kannanotot saattavat joskus tulla väärin tulkituiksi, vaikka palvelisivatkin hyvää tavoitetta. Tärkeää on kuitenkin löytää tapa käyttää ja arvostaa entisten ja nykyisten huippu-urheilijoiden osaamista urheilun kehitystyössä. Hallituksen toiminnan kannalta on tärkeää, että hallituksen jäsenet edustaisivat erilaista osaamista – taloudellista, hallinnollista, yhteisötoiminnallista, juridista mutta myös tarvitaan valmennuksen, kilpailusääntöjen, nuorisotoiminnan, huippu-urheilun sekä urheilupsykologian tuntemusta. Tärkeä on yhteistoimintakyky mutta lajin osaaminen sekä tietämys ovat korvaamattomia. Olemme pyrkineet ja myös jatkossa pyrimme siihen, että hallituksessa olisi edustettuna mah- 6 JousiampuJa 3/2014 dollisemman paljon tietämystä sekä osaamista, ja myös muokkaamaan hallituksen toimintamallia sellaiseksi, että seurat kokisivat sen itselleen hyödyllisenä. Liittohallituksen tarjoama koordinoiva ja seurojen toimintaa tukeva toiminta ei saisi olla liian hallitsevaa muttei myöskään liian vähäistä. Jokaisen seuran toiminta sinänsä on kuitenkin avainasemassa liiton tavoitteiden saavuttamisessa. Mikä sitten houkuttelisi uusia jäseniä seuroihin? Urheilutoimintaan liitytään mielikuvien, unelmien ja mielihyvän tavoittelemisen takia, sen parissa pysytään urheiluyhteisön ja sen jäsenien vetovoiman, lajin tarjoaman palkitsevuuden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen takia. Vaikka urheilu harrastuksena ja huippu-urheiluna ovat jokseenkin eri asiat, niin kilpailuvietti, loputon taidon kehittämisen tarve ja urheiluyhteisössä viihtyminen ovat pääasiallisesti ominaisia kaikille urheilijoille. Taitolajissa saattaa olla kylläkin merkittävä sija harrastajille, jotka kanavoivat kilpailuvietin sisäänpäin ja kehittävät taitojaan asettaen tavoitteita itselleen eivätkä viihtyy kilpailuissa. Kilpailujännitys ja sen aiheuttamat suorituspaineet, kilpailuun liittyvä väistämätön epäonnistuminen (aina ei voi voittaa), sekä julkinen suorittaminen on monille ihmisille johtuen heidän tunneherkkyydestään ja persoonallisista ominaisuuksistaan liian stressaavaa eikä siten palkitsevaa. Saattaa olla, että myös sellaisia jousiammunnan harrastajia olisi meidän syytä tavoitella seuroihin ja tarjota heille harrastusammuntaa tukevaa valmennusta ja yhteisöllisyyttä. Jousiammunnan kehityksen tärkeä ulottuvuus on myös huippu-urheilu sekä huippuampujien että nuorten kilpa-ampujien osalta. Menestymiseen kansainvälisissä kilpailuissa tarvitaan myös kovaa kisakokemusta kansainvälisistä kilpailuista, kisoihin pääsy taas edellyttää jo tasokkaita suorituksia sinänsä. Näin ollen huippuampujaksi kehittyminen on monien vuosien prosessi, mikä vaatii myös edellytyksiä. Taitolajin urheilijan menestymiseen tarvitaan persoonallisuuspiirteet, jotka mahdollistavat taitoja tarkkuuslajin suoritukseen vaadittavan teknisen kehittymisen, omien vahvuuksien tunnistamisen ja heikkouksien hyväksymisen sekä kilpailutilanteen paineiden kestämisen. Huipputason saavuttaminen urheilussa edellyttää, että urheilijan persoonallisuuden piirteet vahvasti tukevat urheilijan pysymistä urallaan, mutta samalla urheiluyhteisön Kuva: Sussu Makkonen M VETO Alueryhmät ja jousiammuntatapahtumat tuki ja lajin valmennustaso tekevät huipputason saavuttamisen mahdolliseksi. Liittohallituksella ja liiton toimihenkilöillä on tässä kehityksessä oma roolinsa. Osaamisemme ja voimavarojemme mukaan on meidän tehtävämme tukea aloitteita ja toimintamalleja, jotka mahdollistaisivat yhteisen strategiamme tavoitteiden saavuttamisessa. Tässäkin työssä menestykseen tarvitaan osaamista ja panostusta asian eteen. Luottamus- ja toimihenkilönä urheilujärjestössä pystyy ymmärtämään urheilua ja luottamaan tekemisiinsä varmimmin henkilökohtaisen kokemuksen ja oman lajin osaamisen pohjalta. Tänä vuonna ovat jousiampujamme osallistuneet moniin kansainvälisiin kisoihin, on tullut kokemusta ja on tullut myös menestymistä mitaleihin asti: liikuntavammaisten MM-kisassa Jean-Pierre Antonios ja Jere Forsberg, Mirjam Tuokkola Nuorten olympialaisissa. Jatkamme yhteistä työtämme, että Suomen jousiammuntaseurat olisivat vahvoja, suuria, puoleensavetäviä ja toiminnaltaan korkeatasoisia. Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja menestyksellistä uutta vuotta! Asenteella kohti Rioa ja sen yli! Andres Gross puheenjohtaja I tä-Suomen Jousiammuntapiirin vuosi on ollut täynnä kilpailuja ja muuta toimintaa. Piirin jäsenseurojen jäsenten kesken on ammuttu kuukausikilpailut, jotka huipentuvat kauden päätöskisaan. Huhtikuussa Kymen Jousi järjesti talvicupin päätöskisan, jossa edustettuina olivat useat aselajit ja viiva oli täynnä ampujia. Kesäcupin päätöskisa puolestaan ammuttiin syyskuussa Jyväskylässä. Kisat toteutettiin ns. talkoohengessä ja hauskaa pitäen. Tulokset ovat esillä piirin sivuilla. Kuukausikisojen lisäksi piirin alueella on järjestetty tänä vuonna lukuisia kansallisia ammuntakilpailuja, joista osa on ollut Star-tasoisia. Kuopion jousiammuntaseura Puijon Jousi juhli tänä vuonna kuusikymmenvuotissyntymäpäiväänsä. Virkeä seura on ollut näkyvästi esillä omilla internetsivuillaan ja sen jäsenmäärä onkin nousussa. Myös seuran järjestämien kilpailujen kävijämäärät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Puijon Jousi piti syntymäpäiviensä kunniaksi juhlakilpailut, joissa seura tarjosi osanottajille kakkukahvit ja lämmitti saunan, mikä oli kaikille mieleen päivälle sattuneen sadekuuron vuoksi. Kotkan Piili puolestaan juhli tänä vuonna neljäkymmenvuotissyntymäpäiviään, joiden johdosta sekin järjesti juhlakilpailut. Kotkan Piili on ollut edelläkävijä valmennuskoulutuksessa sekä lisävarainhankinnoissa ja se onkin saavuttanut viime vuosina maailmanlaajuista menestystä. Sekä Kotkan Piilillä että Puijon Jousella on molemmilla hyvätasoiset kisapaikat sekä -järjestelyt. Piiri muisti syntymäpäiviään juhlivia jäsenseurojaan muistolautasilla. tolassa Pajulahdessa. Kyseessä oli sekaleiri ja mukana oli ampujia junioreista senioreihin, vasta-aloittajia ja konkareita, tähtäin-, vaisto- sekä taljaluokista. Leirillä mukana ollut piirin puheenjohtaja Arja Lehto kehui leirillä vallinnutta ilmapiiriä hyväksi. Leirille osallistui noin parikymmentä ampujaa. Päätoimisina ohjaajina toimivat Perttu Ronkanen ja Keijo Kallunki. Ronkanen veti leirin ammuntaharjoituksia ja muita harjoitteita, piti luentoja ja opasti ampujia alku- ja loppuverryttelyissä ja kertoi leiriläisille ammuntaa tukevista harjoitteista ja lajeista. Lisäksi opeteltiin kilpailuihin valmistautumista. Leirin ajoittautuminen juuri syksykauteen oli ampujille hyväksi, sillä syksy on Ronkasen mukaan hyvä ajankohta muutoksille harjoittelussa. Ammunta hiotaan talvikaudella valmiiksi kesän kilpailuihin. Vastaavia piirileirejä saatetaan tulevaisuudessa järjestää useamminkin, sillä puheenjohtaja Lehdon tarkoituksena olisi järjestää piirileiri kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaa leiriä on kaavailtu jo ensi keväälle, mutta myös kesäleirin mahdollisuutta on harkittu. Lisää tietoa kuluneen vuoden tapahtumista: http://www.itasuomenjousiampujat.info/index. php?sivu=etusivug Uutta oppia leiriltä Itä-Suomen Jousiammuntapiiri järjesti tänä vuonna myös kolmipäiväisen jousiammuntaleirin Nas- JousiampuJa 3/2014 7 Tarkkuuslajien ensimmäiseen yhteiseen 1-tason valmentajakoulutukseen osallistui jousiammuntataustaisten lisäksi väkeä ammunnan, keilailun ja curlingin parista, ja koulutuksesta saatiin runsaasti positiivista palautetta. Teksti: Anne Lantee Kuva: Juha Viitaoja Nais Prize naisten harrastustoiminnan kehittämisestä Uusi rahallinen tukimuoto on 500 euron suuruinen Nais Prize -kannustinpalkinto, joka myönnetään jatkossa vuosittain yhdelle seuralle tyttöjen ja naisten harrastustoiminnan kehittämisestä. Kriteereinä ovat muun muassa tyttöjen ja naisten määrän ja suhteellisen osuuden kasvattaminen jäsenistössä ja tytöille/naisille suunnattu toiminta. Palkinto on käytettävä ensisijaisesti tyttöjen ja naisten harrastustoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Tarkempia hakuohjeita toimitetaan seuroille lähiaikoina. Valmentajakoulutukseen tukea seuroille S uomen Jousiampujain Liitto pitää keskeisenä tavoitteena koulutettujen jousiammuntavalmentajien määrän lisäämistä Suomessa. Koska kouluttautumisesta on seuroille kuitenkin melko suuria kustannuksia, on liitolta luvassa tukea seuroille. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin (VOK) osallistuminen tuo seuraan monipuolista osaamista mutta verottaa samalla seuran kukkaroa. Jotta raha ei muodostuisi esteeksi koulutukseen osallistumiselle, SJAL tukee seuroja maksamalla jokaisesta valmistuneesta valmentajasta tukea seuralle. Seuralle maksetaan tukea 1-tasolta valmistuneesta valmentajasta 150 euroa, 2-tasolta valmistuneesta 250 euroa ja 3-tasolta valmistuneesta 400 euroa kutakin valmistunutta kohti. Tuki maksetaan, kun valmistunut on toimittanut todistuksena toimivan opintokirjansa liiton toimistoon ja seuralta on saatu tilinumero tuen maksamista varten. Vuonna 2013 uudistettu valmentajakoulutus on lähtenyt melko mukavasti liikkeelle 1-tason osalta. Valmistuneita on jo pitkälle toistakymmentä. Koulutuksiin on voinut osallistua yleisten osien osalta liikunnan aluejärjestöissä. SJAL on vastannut lajiosien järjestämisestä. Tänä vuonna järjestettiin myös ensimmäinen tarkkuuslajien yhteinen tason 1 valmentajakoulutus, jossa yleiset osat järjestettiin kahden viikonlopun aikana ja kukin laji järjesti oman Seuralle maksettavat tuet valmistuneesta valmentajasta 8 Taso 1 150 euroa Taso 2 250 euroa Taso 3 400 euroa Jousiampuja 3/2014 lajiosansa lisäksi yhden viikonlopun aikana. Tason 2 koulutus alkaa vuoden 2015 aikana. Tarkkuuslajien yhteinen tason 2 ja samaan aikaan myös tason 1 koulutus on alustavasti kaavailtu pidettäväksi 18.–20.9.2015 Kuortaneella ja 23.–25.10.2015 Kisakalliossa yleisten osien osalta. Lajiosat järjestettäneen marraskuun aikana. Jotkut kunnat ja kaupungit myöntävät myös tukia seuroille valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin. Niitäkin seurojen kannattaa hakea. Paljon uutta seuratoimintaan Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on useita muitakin seuroja tukevia toimintoja suunnitteilla. Seuravalmennukseen liittyy erityisesti harjoitepankki, jota aletaan koota seuravalmentajien käyttöön sähköisessä muodossa. Harjoitepankista ohjaaja tai valmentaja voisi poimia kullekin harjoituskerralle sopivan harjoitteen tai harjoitteita. Tämän lisäksi on luvassa tukku oppaita seuran toimintaan liittyen, esimerkiksi kilpailujen järjestämiseen, seuran viestintään, Sporttirekisteriin ja tapahtumahallintasovellukseen, ja lisäksi seuran hallitukselle suunnattua koulutusta. Yksi keskeinen kokonaisuus on seuratoimintapäivillä Vaasassa esitelty seurojen kehittämispilotti, johon etsitään halukkaita seuroja. Oman seuran voi ilmoittaa mukaan tai kysellä tarkempia tietoja lähettämällä sähköpostia seuratoiminnan koordinaattori Sari Uitolle, [email protected]. Liittokokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma löytyy liiton sivujen seuraosiosta ja seuratoimintapäivillä esitetty yhteenveto liiton seuroille suuntaamista palveluista ensi vuonna löytyy liiton verkkosivuilta materiaalipankista Vaasan seuratoimintapäivien materiaaleista. Materiaalipankista löytyy lisäksi seuratoimintapäivillä työstettyjä malleja seuranvalmennuksen organisointiin erikokoisissa seuroissa. Jousiampujat valtaavat Senaatintorin heinäkuussa T auluammunnan SM-finaalit 2015 ammutaan heinäkuussa Senaatintorilla Helsingin ytimessä. Alkukilpailut ja pudotuskierrokset käydään Espoossa Leppävaaran urheilupuiston stadionilla. Senaatintori on Helsingin historiallinen keskusaukio ja ympäristön arvorakennuksineen kaupungin tunnetuin symboli. Paikkana Senaatintori on arvokkuuden ja näkyvyyden vuoksi täydellinen näyteikkuna perinteikkäälle urheilulajille. Finaalit ammutaan Senaatintorilla 19.7.2015 SM-kilpailut ovat ensimmäistä kertaa kolmipäiväiset, ja mukana ovat yleisten luokkien lisäksi juniori-, seniori- ja parajousiampujat. Kaksi ensimmäistä päivää, 17.–18.7.2015, kilpailuja käydään Leppävaaran stadionilla Espoossa. Ohjelma rakennetaan siten, että osallistuminen sekä yleiseen että juniori-, seniori- tai paraluokkiin on mahdollista. Viimeisenä päivänä osa mitaliotteluista viedään Senaatintorille. Finaalitapahtuma on yleisölle avoin, ja kilpailurata sijoittuu Helsingin tuomiokirkon eteen. Tuomiokirkon portaat toimivat yleisökatsomona. Jotta tapahtuma saadaan pidettyä yleisön kannalta kohtuullisen mittaisena, vain osa mitaliotteluista ammutaan Senaatintorilla. Näillä näkymin ainakin yleinen ja naisten talja- ja tähtäinjousi sekä joukkuekilpailun kultaottelut ammutaan Senaatintorilla. Loput mitaliottelut käydään Leppävaarassa lauantaina 18.7.2015. Tauluammunnan MM-kilpailut alkavat Kööpenhaminassa viikko SM-kilpailujen jälkeen, joten SM-kilpailuihin odotetaan Suomen parhaimmistoa. Helsingin Jousiammuntapiiri järjestää SM-kilpailut yhteistyössä pääkaupunkiseudun jousiammuntaseurojen Artemiksen, Robin Hoodin ja Wilhelm Tellin kanssa. Lisätietoja löytyy kilpailun nettisivuilta osoitteesta. www.jousiammunnansm2015.fi Kilpailuun ilmoittautuminen aukeaa 1.1.2015. Jousiampuja 3/2014 9 Teksti ja kuvat: Juha Viitaoja Malli: Eero Mäenpää Keskivartaloa ja hermostoa aktivoiva alkulämmittely T ässä artikkelissa on listattuna muutamia hyviä liikkeitä, joita ampujat voivat ottaa käyttöön omaan alkulämmittelyrutiiniinsa. Nämä liikkeet pohjautuvat Olympiakomitean Tarkkuuslajien lajipäällikön Kimmo Yli-Jaskarin kilpailuun ja lajiharjoitteluun valmistavan fyysisen harjoittelun materiaaliin. Kilpailuun tai harjoitteluun valmistavan lämmittelyn tavoitteina on kehon herättäminen ja valmistaminen hengitys- ja verenkiertoelimistöä, keskushermostoa, ääreishermostoa ja lihaksistoa aktivoimalla. Liikkeet ovat myös sellaisia, että niitä pitäisi pystyä tekemään missä vain. Alkuun kannattaa tehdä esimerkiksi pientä hölkkää, askeltaa portaissa, tehdä erilaisia hyppelyitä, etunojapunnerruksia jne. noin 5–10 minuuttia, jotta keho ja aivot saadaan heräteltyä unesta. Jousiampujat ovat tunnetusti melko laiskoja tekemään alkulämmittelyjä; hieman olkapäitä pyöritellään ja vetokumia vedellään. Kuitenkin kilpailut alkavat aamupäivästä, ja sitä ennen on istuttu autossa kisapaikalle pari tuntia. Tästä syystä keskivartaloa ja hermostoa olisi hyvä hieman herätellä ennen ammunnan alkamista. Näitä liikkeitä on helppo myös varioida eri tavoin. Lisää liikkeitä ja ohjeita hauskoihin verryttelyihin tulen tekemään tuleviin Jousiampuja-lehtiin, ja nämä ohjeet on tarkoitus tallentaa kaikkien saataville liiton nettisivujen materiaalipankkiin. 3. Taivutukset kohti jalan sisäsyrjää, tähän voi ottaa mukaan myös askeleen sivulle 4. Ristiaskelkyykky sivulle, jalat vuorotellen eteen - taakse 5. Rintarangan avaus: polvinojassa käden vienti vartalon alitse 1. Askelkyykky ja ylävartalon vaakakierto sivulle (etujalan puolelle), tee 5-10 kertaa molemmille puolille 6. Työntö kulmanojaan: hartioiden avaaminen sekä venytys nilkoille ja pohkeille 2. Käden kurotus taakse (etujalan puolelta): ota askel taakse ja kurota taakse, nousu ylös ja jalat yhteen, uusi askel taakse toisella jalalla 10 Jousiampuja 3/2014 Jousiampuja 3/2014 11 ANKKU ROINTI Teksti ja kuva: Juha Viitaoja Lähde: www.vsua.fi Juniorien oma palsta Välineet Teksti: Anne Lantee Kuva: Checkmylevel Jousiammunta painopistelaJina Vaasanseudun Urheiluakatemiassa VaasanSeudun Urheiluakatemia, VSUA, on kaksikielinen yhteistyöverkosto ja palvelukokonaisuus huippu-urheilijoille. Urheiluakatemia mahdollistaa yhtäaikaisen urheilun ja opiskelun. S uomessa toimii yhdeksäntoista alueellista tai paikallista urheiluakatemiaa, joiden tehtävänä on auttaa urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Akatemiat osallistuvat myös valmennuksen järjestämiseen sekä varmistavat urheilijoille tärkeiden tukipalvelujen saatavuuden. Urheiluakatemiat toimivat perus-, toisella- ja korkea-asteella ja niiden toimintaa koordinoi valtakunnallisesti Suomen Olympiakomitea. Kymmenen urheiluakatemiaa on saanut Olympiakomitealta huippu-urheiluakatemiastatuksen. Urheiluakatemiaverkostossa on polun kaikissa vaiheessa olevia urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita, joiden osaamista kehitetään yhteistyössä huippuvaiheen ja osaamisohjelman asiantuntijoiden kanssa. Startti viime syksynä Tällä hetkellä Vaasanseudun Urheiluakatemiaan kuuluun noin 400 urheilijaa ja 17 päätoimista valmentajaa. 12 JousiampuJa 3/2014 Syyslukukaudesta 2014 alkaen jousiammunta otettiin Vaasanseudun Urheiluakatemiassa painopistelajiksi, ja aamuvalmennusryhmässä on nyt seitsemän jousiampujaa. ”Aamuvalmennus on lähtenyt odotetusti hyvin käyntiin. Toiminnan käynnistämistä suunnittelimme huolella yhdessä paikallisen seuran Diana -57, lajiliiton ja Olympiakomitean kanssa. Huomasin jo sen prosessin aikana että seuraväen toimintatavat ja yhteistyökyky olivat sillä tasolla, jossa ne kuuluisikin olla tämän päivän kilpa- ja huippu-urheilussa”, toteaa Vaasanseudun Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jens Wallin. Valmentajina toimivat Aarre Lindroos ja Juha Viitaoja, Vaasan Dianan urheiluakatemiatoiminnan koordinaattorina toimii Juha Koivisto. Vaasanseudun Urheiluakatemia lähti heti suunnitteluvaiheessa miettimään yhdessä valmentajien ja urheilijoiden vanhempien kanssa, miten henkinen valmennus voitaisiin kytkeä osaksi valmennustoimintaa. ”Minusta on tärkeää, että henkinen valmentaja on tuki itse valmennustoiminnalle, eikä irrallinen osa. Nyt urheiluakatemian resursseilla toimiva henkinen valmentaja Heidi Saarinen on valmentajille työväline tehdä vielä parempaa tulosta”, Wallin kiittelee. Vaasanseudun Urheiluakatemian jousiammuntatoiminta aloitettiin laajemmalla pohjalla siten, että toimintaan otettiin mukaan Kokkolasta kaksi ampujaa, jotka pääsevät myös hyötymään tukipalveluista ja jotka ovat ottaneet osaa yhteisiin tilaisuuksiin. Akatemiatoiminta Vaasassa on lähtenyt hienosti liikkeelle, ensimmäinen syyslukukausi saadaan päätökseen ennen joulua ja ahkera harjoittelu jatkuu taas kevätlukukaudella. Urheiluakatemiatoiminnasta ja -verkostosta löydät lisätietoja: http://www.sport.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiat Checkmylevelin oman verkkokaupan lisäksi rasitustilamittaria myydään verkkokauppajätti Amazonissa. Älypuhelinsovellus toimii iOS- ja Android-laitteilla. rasitustilamittari kertoo, miten kannattaa treenata E rilaisia aktiivisuusmittareita tuntuu olevan markkinat pullollaan kuntoilijoiden käyttöön. Suomalainen Checkmylevel on tuonut nyt myös rasitustilamittarin jokaisen ulottuville. Ammattiurheilijoille kehitetyn tuotteen uusi versio on suunnattu aktiivisille ja tavoitteellisille liikunnan harrastajille. Aktiivisuusmittareista poiketen Checkmylevelin rasitustilamittari keskittyy harjoittelun tehoon eikä määrään. Tavoitteena on kertoa, koska hetki on otollinen kovaan harjoitteluun ja neuvoa hidastamaan, kun levon hyöty on suurempi. Tieto auttaa valitsemaan kuhunkin hetkeen parhaiten sopivan harjoittelumuodon sekä varoittaa ylirasitusvaarasta, kohonneesta stressitilasta ja orastavista sairauksista. Mittauksista muodostuva trendikäyrä kertoo, miten keho palautuu rasituksesta ja opastaa harjoittelemaan oman kehon ehdoilla. Noin puoli minuuttia kestävä mittaus tehdään kerran vuorokaudessa aamuisin. Checkmylevelin rasitustilamittari mittaa hermoston kykyä välittää impulsseja, mikä on suoraan yhteydessä reaktiokykyyn. Älypuhelinsovellus kertoo mittauksen perusteella tarkan ja reaaliaikaisen kuvan lihas-hermojärjestelmän valmiustilasta, joka on tärkeää erityisesti nopeutta, voimaa, taitoa ja tarkkuutta vaativissa lajeissa. Tulos kertoo kehon palautumisen ja valmiuden tason nopeammin ja tarkemmin kuin perinteiset sykepohjaiset mittausmenetelmät. Checkmylevel on keskittynyt analysoimaan ääreishermoston tilaa, kun esimerkiksi sykevälimittarit kertovat keskushermoston tilasta. Ei pelkästään kovaan fyysiseen harjoitteluun ”Jousiammunnan tyyppisessä lajissa on ymmärtääkseni erittäin tärkeää, että urheilija pystyy keskittymään suoritukseen eikä elimistössä ole ylimääräistä fyysistä tai henkistä stressiä suoritushetkellä. Checkmylevel ei mittaa pelkästään fyysisestä suorituksesta aiheutuvaa rasitusta vaan myös muita valmiustilaan vaikuttavia tekijöitä, kuten uni, ravinto, henkinen stressitila sekä hormonaaliset tekijät. Laite pystyy tunnistamaan näiden tekijöiden aiheuttavat muutokset hermostossa ja siten antamaan hyödyllistä tietoja palautumisesta myös jousiampujalle, jonka ohjelma ei painotu merkittävästi pelkästään fyysiseen harjoitteluun”, kertoo Checkmylevelin kumppanuuksista vastaava johtaja Ville Simola. Hän ei näe aktiivisuusmittareita rasitustilamittarin kanssa kilpailevana tuotekategoriana. ”Aktiivisuusmittarit ovat enemmänkin ns. tavallisten kuntoilijoiden laitteita, joita käytetään koko ajan ja mitataan myös suorituksen aikana. Checkmylevel puolestaan on enemmän tavoitteelliseen harjoitteluun suunnattu eikä mittaa suorituksen aikana vaan kertoo käyttäjälle jo ennen suoritusta, min- käläinen harjoitus tulisi tehdä. Itse mittaus tapahtuu siten, että ranneanturi liimataan ranteeseen ja kiinnitetään varsinaiseen mittauslaitteeseen, jossa on peukaloa varten oma anturi. Ranneanturi antaa sähköimpulsseja ja peukaloanturi mittaa niiden aiheuttamaa liikettä peukalossa. Checkmylevel-aloituspaketti sisältää mittauslaitteen, vaihdettavan ranneanturin ja älypuhelinsovelluksen, joka toimii iOS- ja Android-laitteilla. Aloituspaketin hinta Checkmylevelin omassa verkkokaupassa on 249 euroa. Käytön mukaan joutuu ostamaan lisää elektrodeja. Checkmylevelillä on myös ammattilaisille suunnattu versio, joka eroaa kuluttajaversiosta valmentajalle tarjottavalla pilvipalvelulla. Urheilijat käyttävät laitetta ja tekevät mittaukset samalla tavalla kuin kuluttajaversiossa, mutta pelkän älypuhelimen lisäksi tulokset siirtyvät myös valmentajan hallinnoimaan verkkopalveluun, jossa tarjotaan yksityiskohtaisempaa dataa ja raaka-arvoja mittauksesta. Urheilijat voivat myös lisätä kommentteja palveluun valmentajien nähtäväksi. Ammattikäyttäjille suunnattu palvelu mahdollistaa valmentajalle urheilijoiden reaaliaikaisen seurannan esimerkiksi tilanteissa, jossa urheilija on harjoittelemassa leirillä ja valmentaja ohjaa hänen harjoitteluaan etäältä käsin. Ammattipalvelun hinnoittelu perustuu ostattavien lisenssien määrään. JousiampuJa 3/2014 13 Välineet 3Deläkeiän nosto kuva 2. Teksti ja kuvat: Simo Salo ja Heikki Auralinna – kuvien 3D-kuvat voi muussata muutamassa kuukaudessa kaatopaikkakuntoon, tai sitten niitä voi käyttää kymmenenkin vuotta, kuten HOODissa on parhaimmissa tapauksissa ollut. Pitkään käyttöikään vaikuttaa kaksi päätekijää: itse käyttötavat ja korjaus. Kuvien käyttö K un kuvat asetetaan ampumalinjaan nähden vähän vinoon, läpi tunkeutuvat nuolet eivät puhko vastapuolen osuma-alueen keskustaa vaan pistävät ulos sopivasti sivusta. Kuvat kannattaa myös kääntää ympäri, ennen kuin osuma-alue on ihan muusina. Asettelu jälleen vähän vinoon ja ristikkäin edellisen asettelun kanssa tuo tervettä pysäytyspintaa ja nuolet sujahtavat poikittain edellisen puolen ammunnassa syntyneisiin nuolikanaviin. HOODissa olemme lisäksi säätäneet, että kuhunkin kuvaan ammutaan myös harjoituksissa vain yksi nuoli per kierros ja näin rasitetaan koko kalustoa tasaisesti ja ampuja saa liikuntaa, joka on myös tärkeä osa harjoittelua. Tähtäimien ja muiden vimpaimien virittely ja tekniikkaharjoittelu, joka vaatii perättäisiä toistoja, kannattaa tehdä lämmittelykentän pakkoihin. Kuvien korjaus Kuvat kuluvat kuitenkin käytössä ja HOODilaisten käytössä nimenomaan vitaalialueen keskiosat, joten korjaus on seuraava vaihe kuvien palveluiän nostamisessa. Mikäli toimenpiteet aloitetaan ajoissa, eli ennen kuin on ehtinyt syntyä laajoja onkaloita, riittää kun syntyneisiin nuolikanaviin ja halkeamiin ruiskutetaan polyuretaani (PU) vaahtoa. Ruiskutuksen jälkeen kuva puristetaan jäljempänä esitetyllä tavalla. PU-vaahdon merkeillä emme ole havainneet olevan juurikaan eroa, mutta kyseessä on rautakaupasta saatava massa, jota käytetään mm. rakennuksilla ikkunakarmien ja läpivientien tiivistämiseen. Kovettunut vaahto on itsessään melko hötyä eikä juuri nuolta hidasta, mutta teho perustuukin siihen, että se liimaa kuvassa olevat suikaleet, muruset ja halkeamat yhteen. Useimmiten paikkailun aloittaminen kuitenkin venyy niin, että päivä alkaa paistaa kuvan läpi ja silloin edellä kerrottu ei enää riitä. Tällaisissa tapauksissa olemme soveltaneet seuraavassa esiteltyä paikkausmenetelmää. Tarvittavat välineet ovat yksinkertaisia ja edullisia. Oheisen kuvan numerointi viittaa alla olevaan tarvikelistaan. kuva 1. 1. Vitaalipora Pora syntyy helposti ilmastointiputkesta ja niitä on syytä olla halkaisijaltaan useampaa kokoa. Putken leikkaava pää teroitetaan esim. rälläkällä ja syntyneet ryysteet poistetaan karkealla viilalla. Toiseen päähän porataan putken vastakkaisille puolille reiät vääntökampea varten. 2. Muotopuristin Puristin syntyy esim. vanerisuikaleista, jotka kiinnitetään matoksi esim. taakan sitomiseen tarkoitetuilla remmeillä tai naruilla. Tarkoitus on, että puristin muotoutuu kuvan kaarevia kylkiä mukaillen ja on helppo kiristää kuvan ympärille. Muotoutumista voidaan lisätä laittamalla kuvan ja vanerien väliin PU-lamelli tai jokin muu jämäkkä mutta taipuisa levy. 3. Polyeteeni-kalvoa. Vaikkapa jätesäkkiä estämään puristimien tarttumisen PU-vaahtoon (PE ei tartu). 4. Veitsi. Ylimääräiset kovettuneet PU-vaahtojäämät poistetaan ja muotoillaan veitsellä. Pitkäteräinen vähän hammastettu keittiöveitsi voisi olla tehokas, mutta kannattaa kysyä ensin ”äidiltä” tai ”isiltä” lupa. Itse olen käyttänyt tavallista eräpuukkoa, sillä keittiöveitseen ei ole lupaa herunut. Heikki taas on mieltynyt rautasahan terään. 5. PU-vaahtoa 6. Asetonia tai PU-vaahdon poistoainetta välineisiin tarttuneen tuoreen PU-vaahdon poistamiseen 7. Maalia tai muuta pinnoitetta viimeistelyyn 8. Risa 3D-kuva 9. Taustapakka jonka nurkista löytyy ehjää kohtaa Homma lähtee siitä, että poistetaan vitaaliporalla sylinterimäinen pala muhjuksi menneestä 3Dkuvan kohdasta. On harkittava, kannattaako porata läpi asti vai vain osaan syvyyttä. Läpiporaus helpottaa usein työskentelyä, ja kun porauksen suuntaa pehmenneen osan suuntaisesti, selviää molempien puolien paikkaus samalla palalla. Pora uppoaa hyvin kuvaan, kun painaa kevyesti ja samalla kiertää putkea hitaasti kammesta, tosin halkaisijan kasvattaminen lisää vastusta. Putken ulko- ja sisäpinnat kannattaa voidella pienellä määrällä öljyä. 14 JousiampuJa 3/2014 (Kuva 2) Seuraava vaihe on porata taustapakasta samalla poralla sylinterimäinen paikkapala. Pakaksi kannattaa valita niitä tiukemman sorttisia, sillä nykyiset kevyemmät versiot eivät nuolta tahdo pysäyttää. Yksi mahdollisuus tietenkin on, että paikkapala jaetaan kahteen osaan ja niiden väliin laitetaan jotain tosi jämäkkää mutta nuolen läpäisevää PU-levyä. Paikkapala sovitetaan 3D-kuvan aukkoon ja sen päät muotoillaan valmiiksi 3Dkuvan pintaan istuviksi. Tämän jälkeen tarkistetaan, että kaikki PU-vaahdon käyttöön ja puristukseen tarvittavat välineet ovat saatavilla. Pinnoille kannattaa sumuttaa vähän vettä, sillä PU-vaahto kovettuu ilman kosteuden vaikutuksesta. Vedetään kertakäyttöiset PEhanskat käteen ja poratun reiän seinämille puristetaan vähän PU-vaahtoa ja paikkapala työnnetään paikoilleen. Tämän jälkeen vaahdotusputken pää työnnetään paikattavan kohdan ulkopuolelle jääneisiin nuolikanaviin ja halkeamiin ja ne täytetään PU-vaahdolla. Kun kaikki kolot on täytetty, 3D-kuvan ympärille kääräistään PE-kalvoa vaahdotetuille alueille. Puristimen joustavat aluslevyt asetellaan kohdilleen ja itse puristin kiristetään kuvan kylkiin. PU-vaahtopullon venttiili ja vaahdotusputki huuhdellaan asetonilla. Vaatteista vaahtoa ei kannata yrittää poistaa, sillä se ei onnistu. Paketti jätetään kovettumaan noin vuorokaudeksi. kuva 3. samoihin kohtiin. Letkunpätkä rei’itetään ja työnnetään toisen palasen vaahdolla täytettyyn reikään. PU-vaahtoa ruiskutetaan letkun sisään ja leikkauspinnalle, letkuun tehtyjen reikien kautta se pääsee pursuamaan seinämän läpi ja ankkuroi letkun. Toinen kuvan osa kiinnitetään edelliseen siten, että letkun pää loksahtaa vaahdolla täytettyyn reikään ja molempien palojen reunat osuvat tasaisesti kohdalleen. Syntynyt sauma asetetaan puristuksiin narujen, remmien tai muiden välineiden avulla. Korjatun elukan kaula on joskus katkennut toistamiseenkin, mutta ei koskaan samasta kohdasta. Nykyinen kehittelyvaiheemme liittyy viimeistelyyn. Olemme testanneet märkätilojen vesieristeen käyttöä pinnoitusmateriaalina ja esitesteissä käsittelemätön vesieriste antoi lupaavia tuloksia. Se antoi kiinteän joustavan pinnan johon nuoli kuitenkin upposi hyvin eikä läpitunkeutunut nuoli lohkaissut vastapuolelta palaa. Pilottivaiheessa tuli kuitenkin ongelmia, sillä vesieristeiden sininen väri ei peittynyt kohtuullisella väripigmenttimäärällä. Tätä kehittelylinjaa aiomme kuitenkin jatkaa, saas nähdä kuinka käy. Jousiampuja-lehti ja Jäkkärä-lehti ovat sopineet juttuvaihdosta. Tämä juttu on julkaistu Jäkkärän numerossa 1/2011. kuva 4. (Kuva 3) Lastoitus poistetaan ja oheisessa kuvassa näkyvä ylipursunnut ja kovettunut PU-poistetaan 3D-kuvan ääriviivoja mukaillen. Työ viimeistellään maalilla. Me olemme käyttäneet spray-maaleja, sillä olemme laiskoja tiskaamaan pensseleitä. (Kuva 4) Muutamia kertoja elukalta on katkennut kaula ihan irtipoikki. Sen olemme liimanneet myös PUvaahdolla paikoilleen. Tueksi kaulan sisään upotetaan pätkä tai muutama puutarhaletkua, puolet pätkästä kroppaan puolet pääpuoleen. Leikkauspintoihin porataan puuporan terällä letkun kokoiset reiät kummallekin leikkauspinnalle tarkasti JousiampuJa 3/2014 15 TÄHTÄYS Teksti ja kuvat: Tuula Mikkola Henkilö jousiammunnan parista kari mikkola Yli 40 vuotta jousiammuntaa Tornion Jousiampujat nimesi Kari Mikkolan seuran kunniapuheenjohtajaksi. Tiedustelimme, mitä kuuluu lajin parissa edelleen aktiivisesti toimivalle jousiampujalle? Kuka sinä olet ja minkä jousiammuntatuloksen haluat mainita Olen Kari Mikkola ja ennätykseni Fitalla on 1248 (XX75, 17/18) alumiininuolilla. Tulos lohdutti, koska se oli lähellä muutamia vuosi aiemmin Jorma Sandelinin ampumaa ME:tä 1250. Kerro itsestäsi ja jousiammuntaurastasi Ensimmäinen jousi oli omatekoinen, sen tein kotikuusesta. Äiti oli hieman vihainen, kun katkaisin kuusen oksan. Poikien kanssa leikimme metsässä ja jousiammunta unohtui, kunnes 20 vuoden ikäisenä näin jousen Haaparannan Järnhandelin ikkunassa. Kuljin sitä katsomassa, koska se oli niin kiehtova. Mieleeni muistuivat vanhat kirjat, joista olin lukenut englantilaisista jousimiehistä. Ostin sen jousen, mutta se meni hieman monimutkaisesti, koska harmillisesti jousi osoittautui myöhemmin vääräkätiseksi – koska vaikka olen oikeakätinen, ammun kuin vasuri. No, ammuin sillä oikeakätiselle tarkoitetulla jousella vasenkätisesti vuoden verran. Asian laita selvisi, kun eräänä päivänä yks kaveri tuli käymään kylässä ja kertoi, että heidän vintillä asui aikoinaan jousiampuja, ja sen jousi oli jotenkin toisennäköinen... Minun epäilykseni heräsivät ja aloin taivuttaa jousta vähitellen ja sain kuin sainkin sen vastakaarijousen muotoon. Mutta siitähän tuli nyt oikeakätinen eli minulle vääräkätinen! Vaihtoonhan se jousi meni, mutta kun samoi- 16 JousiampuJa 3/2014 hin aikoihin menin opiskelemaan Helsinkiin, ostin ensimmäisellä opintolainalla heti uuden jousen Sherwood Shopista. Se oli Marksmanin puujousi, 44,5 paunaa. Innoissani aloin ampua uudella jousella ja samalla etsin tietoa. Torniossa käydessäni kuulin, että Puku- ja Turkiksessa oli töissä Jorma Sandelin, henkilö joka harrasti jousiammuntaa. Mutta kun menin tapaamaan häntä, kuulin harmikseni, että hän oli pari viikkoa aikaisemmin muuttanut etelään. Opiskelut jatkuivat Helsingissä ja kuljin aamuisin ampumassa Ruskeasuolla ennen koulua. Monet kerrat ampumassa oli myös jousiampujanakin tuttu Uljas Kandolin. Kansallisteatterin näytökset kun olivat iltaisin. Uljas antoi minulle ensimmäiset ohjeet ammuntaan. Jälkeenpäin olen ajatellut monta kertaa, kuinka paljon Jorman tapaaminen olisikaan auttanut minua eteenpäin. Onneksi kuitenkin oli Uljas. Ensimmäiseen kilpailuun osallistuin Oulussa. Olin siellä työreissulla ja kun kuulin, että siellä on jousiammuntakenttä, menin ampumaan. Siellä kohtaamani jousiampujat kannustivat minua osallistumaan kilpailuun, vaikka minulla ei ollut matkamerkkejäkään. Se oli ekakilpailuni. En muista kuinka paljon pisteitä sain, mutta kilpailu tuntui hienolta, kun sai olla samalla viivalla jousiampujien kanssa. Näin ensimmäiset jousiammuntaystävät tulivat Oulusta. Valmistuttuani muutin takaisin Tornioon ja ensimmäiset harjoittelupaikat olivat koulujen käytävillä ja kellareissa, Haaparannan Uimahallin käytävällä. Naapurikaupungissa Kemissä oli jo Pohjan Jousi, mutta siihen aikaa seura nukkui, joten kävin Rovaniemellä Lapin Jousen harjoituksissa ampumassa pari kertaa viikossa, matkaa oli sinne “vain 130” km yhteen suuntaan. Lapin Jousen riveissä kävin ensimmäisen kerran ampumassa ulkomailla. Kilpailu oli Luleåssa ja tulin toiseksi Tommy Flinkin jälkeen. Tommy oli sen ajan Ruotsin parhaita. Torniossa aloin houkutella ihmisiä kokeilemaan jousiammuntaa ja meillä oli puolikymmentä ampujaa. Toimimme Pohjan Jousen alajaostona ja pikkuhiljaa alajaostosta tuli suurempi kuin Pohjan Jousen seura. Kun perustimme Tornion Jousiampujat, saimme Pohjan Jouselta perinnöksi harjoittelujousen, ja nopeasti meitä oli parikymmentä. Urheiluhallista saimme harjoittelupaikan. Seura oli hyvin aktiivinen ja menestystä tuli, ja pian kaupunki vuokrasi meille Näränperästä maa-alueen, jolle rakennettiin talkoilla kenttä, joka on käytössä vielä tänäkin päivänä. Hankimme myös oman hirsimökin. Taisi olla vuosi 1984. Silloin Torniossa pidettiin Kalottimaaottelu, samaan aikaan Los Angelesissa oli olympialaiset. Oulusta. Pohjoisen aluevalmennusryhmän hoidimme Eino (Eikka) Juurisen kanssa ja vetovastuun Eikka luovutti minulle vasta sen jälkeen, kun oli suorittanut A-valmentajatutkinnon. Näin minusta tuli aluevalmentaja. Jari Lipposen valmentajana olen toiminut pitkään. Jari oli pikkuinen poika, kun hänet valitsin aluevalmennusryhmään. Jarista tuli maailmanluokan ampuja. Minua pyydettiin SJALin päävalmentajaksi, jossa toimimme yhdessä Kyösti (Kössi) Laasosen kanssa päävalmentajina yhden olympiadin. Olin mukana mm. Atlantan ja Sydneyn olympialaisissa Suomen joukkueenjohtajana ja valmentajana. MM-kisoissa kävin mukana Indonesian Jakartassa ja Kanadan Wictoriassa. Tämän kaiken tein työn ohella, mutta kun intoa oli niin sitä jaksaa. Miten sinusta tuli valmentaja? Onko jousiammunta muuttanut sinua ja jos on, millä tavalla? Minulla ei ole ollut koskaan valmentajaa, joten olen käynyt pitkän tien ampujasta valmentajaksi. Seuraa perustettaessa oli luonnollista, että neuvoin ja opastin uusia ampujia. Koko ajan halusin saada lisää tietoa ja aloin käydän SJALin kursseja ja vähitellen suoritin niitä A-valmentajalajiosaan asti. Koko ajan valmensin itse itseäni ja ensimmäinen valmennettavani oli Sami Posti Onko sinulla jousi ja ammutko? Minulla on muutama jousi, ammun seuran välineillä yhden leikkimielisen maastokisan vuosittain. Alkuvaiheessa pitkät keskustelut Heikki Lautaojan, Kyösti Laasosen ja Pentti Vikströmin kanssa jousiammunnan saloista antoivat ideoita ja uskoa kehittymiseeni. Minulla oli vahva usko ja into lajia kohtaan. Jousiammuntamatkan varrella olen myös tavannut vaimoni Tuulan ja meillä on kaksi poikaa, jotka ovat mukana jousiammunnan seu- ratoiminnassa. Kerro hetki, jolloin oivalsit jotain olennaista? Olisin aloittanut aikaisemmin ja olisin etsinyt valmentajan, vaikka lajin ulkopuolelta. Välineitä ei olisi kannattanut vaihtaa liian useasti. Ensimmäinen jousi olisi ollut minulle oikeakätinen ja olisin alkanut ampua kevyemmällä jousella. Minua on eteenpäin vienyt tieto ja ajatus siitä, että tulokset kehittyvät, kun vain saan enemmän omakohtaista tietoa ja kokemusta. Miten jousiammunta on läsnä tämän päivän elämässäsi? Mikä on ollut huippukokemus elämässäsi ja jousiammunnassa? Ensimmäinen merkittävä kokemus oli, kun kävimme Kiinassa vuonna 1982 Kyösti Laasosen ja Pentti Vikströmin kanssa. Kössi oli silloin hallitseva maailmanmestari. Menimme junalla Siperian halki. Olimme joukkueena neljäs. Olympialaisissa puolestaan kokee olevansa yhtä suurta urheiluperhettä. Ja valmentajana ollessani ylivoimaisesti kaikkein jännittävin kokemus oli Kemin ensimmäisen lumilinnan avajaiset, kun Jari oli lupautunut ampumaan avajaisissa tulinuolen linnan tornin päällä avattavaan kaasusuihkuun. Oli pimeä tammikuun ilta, yleisöä oli tuhansia ja pakkasta -25, tosi kova tuuli mereltä. Ranskan television helikopteri pörisi ja kuvasi meitä 15 metrin päässä sivulla. Minun tehtäväni oli sytyttää tulinuoli ja Jarin ampua se niissä olosuhteissa maaliin. Onnistuimme täydellisesti! Jos tänään saisit päättää, tekisitkö jotain toisin? Olen toiminut Tornion Jousiampujien puheenjohtajana seuran perustamisesta lähtien. Käyn vielä viikoittain ohjaamassa nuoria vasta-alkajia. Toimin Jaakko Hepolan valmentajana, Jaakko on nyt Puolustusvoimien urheilukoulussa. Jari Lipposen kanssa pidämme edelleen yhteyttä ja olemme hyviä ystäviä. Mitä sanoisit jousiampujalle? Jos haluat menestyä, hanki itsellesi valmentaja. Laji on vaativa, mutta tänä päivänä monipuolinen ja mahdollisuuksia menestyä on monia. Rajat on tehty rikottaviksi. Sinä voit olla se seuraava! Maltti kannattaa muistaa, ihminen on rajallinen ja anna aikaa itsellesi. Vahva usko itseesi auttaa sinua saavuttamaan päämääräsi. Kannattaa huomioida myös henkinen valmennus! Mitä muuta haluaisit sanoa? Jousiampuja on aina jousiampuja. Nuorelle sanoisin, että ollakseen hyvä jousiampuja pitää osata paljon muutakin! JousiampuJa 3/2014 17 Teksti ja kuvat: Anne Lantee mitÄ ihmettÄ toimistolla Teksti ja kuva: tapahtuu? nisteriön kuulemistilaisuudet, järjestöpäivät ja infotilaisuudet, Olympiakomitean työpajat ja infotilaisuudet sekä tarkkuuslajien lajiryhmätoiminta, kuten esimerkiksi yhteisen valmentajakoulutuksen, sekä urheilija- ja valmentajatapaamisten suunnittelu, Paralympiakomitean ja Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU:n kanssa pidettävät palaverit ja integraatioseminaarit sekä Valon monet työpajat, seurakehittäjien tapaamiset, toiminnanjohtajille suunnatut tilaisuudet, infotilaisuudet ja työseminaarit. Muita tahoja ovat olleet lisäksi muun muassa urheiluopistot, puolustusvoimien Urheilukoulu ja pohjoismainen jousiammuntaliitto NBU. (Matka)toimistossa euroille ja yksittäisille jousiampujille näkyvin osa toiminnanjohtajan työtä on luonnollisesti asiakaspalvelu. Se vie kuitenkin varsin pienen osan toiminnanjohtajan työajasta. Sähköpostin ja postin käsittely sekä puhelut vievät vuositasolla tarkasteltuna yhteensä 17 prosenttia työajasta. Sisäisten sidosryhmien eli jäsenistön ja hallituksen lisäksi yhteydenottoja tulee runsaasti myös muilta tahoilta. Lähes yhtä suuri siivu työajasta, 14 prosenttia, kuluu taloushallinnon parissa. Liitto ostaa kirjanpidon peruspalvelut ja palkanlaskennan Rantalainen Oy:ltä, mutta sopimuksen mukaan toiminnanjohtaja hoitaa muun muassa osto- ja myyntireskontran, eli käytännössä käsittelee kaikki liittoon tulevat ostolaskut skannauksesta alkaen tiliöintiin, asiatarkastukseen – ja puheenjohtajan hyväksyttyä maksut – maksatukseen asti sekä hoitaa myyntilaskut ja saatavien seurannan. Lisäksi taloushallintoon liittyy budjetin seuranta ja raportointi liittohallitukselle, tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen liittyvää valmistelua, veroilmoitukset ja muut veroasiat. Viestintäasioista media- ja seuratiedotteiden laadinta ja lähetys sekä nettisivujen ja sosiaalisen median päivitykset vievät yhteensä noin 12 prosenttia vuotuisesta työajasta. 18 JousiampuJa 3/2014 Jousiampuja-lehti kysyi neljältä seuratoimijalta mielipiteitä seuraaviin kysymyksiin: L AU K A I S U Gallub 1) Mitä sosiaalisen median kanavia käytät säännöllisesti? 2) Missä somekanavissa SJAL:n pitäisi mielestäsi olla? 3) Voisitko harkita vuosittain muutaman päivityksen tekemistä liiton kanaviin esimerkiksi kilpailuista, joissa olet? Suomen Jousiampujain Liiton toimistossa työskentelee liiton kahdesta työntekijästä vain toinen, toiminnanjohtaja. Päävalmentaja tekee töitä Vaasasta käsin. Mitä toiminnanjohtaja sitten oikeastaan tekee toimistolla? S Kuvat: Sussu Makkonen ja Anne Lantee Sidosryhmätapaamisia Erilaiset kokoukset, seminaarit, kuulemistilaisuudet, työpajat ja infotilaisuudet vievät valmisteluineen yhteensä 19 prosenttia toiminnanjohtajan työajasta. Tästä puolet kuluu sisäisiin kokouksiin eli käytännössä hallituksen kokouksiin ja liittokokouksiin ja niihin liittyvään muuhun työhön, kuten toimintakertomusten, budjettien, toimintasuunnitelmien ja pöytäkirjojen laadintaan. Toinen puoli kuluu liiton ulkopuolisten tahojen kanssa tilaisuuksissa ja niiden valmistelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuurimi- Keväällä ja kesällä toimisto muistuttaa välillä matkatoimistoa, kun työn alla ovat kansainvälisten kisojen matkajärjestelyt ja ilmoittautumiset ja joukkueita on lähdössä eri puolille maailmaa. Vuositasolla näihin kuluva aika on kuitenkin siedettävä, noin seitsemän prosenttia työajasta. Sporttirekisteri-, lisenssi- ja jäsenilmoitusasiat vievät noin viiden prosentin siivun työajasta. Nelisen prosenttia kuluu kilpailuasioiden hoitoon kuten kilpailuanomuksiin, -kalenteriin, SE-tulosten kirjaamisiin, tilastoihin, tuomariseurantaan ja muihin tuomariasioihin. Erilaiset avustus-, apuraha- ja muut tukihakemukset sekä tukien käytön raportointi työllistävät myös. Yhdessä kolmikantasopimusten, urheilijarahastoasioiden ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön sopimusten ja raporttien kanssa niihin kuluu noin neljä prosenttia vuosityöajasta. Lähes samaan yltää valmentajakoulutuksiin ja seuratoimintapäiviin käytetty aika. Kolme prosenttia työajasta kuluu esimiestyöhön ja työnantaja-asioihin. Loppuosa, noin 12 prosenttia työajasta kuluu sekalaisempiin töihin, joita tarkasteluajanjaksolla olivat muun muassa Liikuntamaa-messut, liiton antidopingohjelman laatiminen, toimiston muutto ja pysyvämpinä toimintoina lausunnot ja kyselyt, oppilaitospisteytykset, TAPU-tapahtumahallinta, Jousiampuja-lehden osoitteiston muokkaus, foorumin käyttäjätunnukset ja valvonta, muut käyttäjätunnukset ja sähköpostijärjestelmä, palkitsemiset ja kouluttautuminen. Tarkasteluajanjaksona jutussa on käytetty vuoden jaksoa, joka alkoi kesäkuun alussa 2013 ja päättyi toukokuun lopussa 2014. Ensi vuodelle toiminnanjohtajan toimenkuvaa ollaan kehittämässä siten, että joitakin töitä siirtynee päävalmentajalle, esimerkiksi kansainvälisten kilpailujen matkajärjestelyt. Toiveena on, että jatkossa toiminnanjohtajalle jää enemmän aikaa liiton toiminnan kehittämiseen vision suunnassa, jotta strategiset tavoitteet saavutetaan. Tommi Ketelä, Diana 57 1) Nyt käytän Facebookkia, WhatsApp, Kik, Instagram ja Youtubea. Olen aiemmin käyttänyt Twitteriä ja Viberiä. 2) SJAL ehkä voisi olla aktiivisempi Facebookissa, koska esim nuorten ei tule käytyä Foorumilla. 3) Kyllä voisin harkita;) Harri Korpihuhta, Riihijouset Sari Uitto, Diana-57 1) Fb 1) Facebook ja Instagram. 2) Minusta yleisimmissä mitä nyt käytössä on.. aina hyvä että asiat helposti löydettävissä. 2) Facebook, Instagram, Twitter 3) Kyllä! Pauli Sievinen, Hood 1) Face, LinkedIn, YouTube, Vimeo harvemmin. 2) Facebook, YouTube, miksei myös Twitter ja Instagram, niin tavoittaisi paremmin nuoria. 3) En minun ulosannillani. 3) Miksei, miksei. Pitää vain lähteä siitä, että sitä ei saa sensuroida sen takia, että se ei ole niin vakava. JÄLKIPITO kuvat: Sussu Makkonen Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015 toivottaa Jousiampuja-lehden toimitus! JousiampuJa 3/2014 19 ������������������������������������������ �������������������������������������� ������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������� ��� ������� ������ ��� ��������� ������������ ������������� ����������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������ ������������������������������������������������������� �������������������������� ������������������������� ����������������� ������������������� ���������������������������� ��������������������������������������� ������������������������������������� ����������������������������� �������������������� ��� ��� � � � � � � � � � � � � � � �
© Copyright 2024