JOUSIAMMUNNAN HISTORIAA LYHYESTI

Jousiammunnan historiaa lyhyesti
JOUSIAMMUNNAN HISTORIAA LYHYESTI
Ihmisen ensimmäinen suuri keksintö oli tuli. Se muutti hänen elämänsä täysin, koska hän oppi kypsentämään ruokaa, pitämään itsensä lämpimänä, karkottamaan villieläimiä ja valaisemaan yötään. Toinen keksintö, pyörä, auttoi häntä siirtämään suuria taakkoja varsin vaivattomasti paikasta toiseen. Kolmannen suuren
keksinnön, jousen ja nuolen, hän tarvitsi ravinnon hankkimiseen ja itseään suurempia, vahvempia ja nopeampia eläimiä vastaan taistelemiseen. Lisäksi jousi ja nuoli olivat pelottava ase ihmisten keskeisissä taisteluissa tuhansia vuosia. Vasta musketin keksiminen vuonna 1520 teki jousesta enemmän kilpakentille kuuluvan välineen.
A. AIKA ENNEN KRISTUKSEN SYNTYMÄÄ
Kivisiä ja metallisia nuolenkärkiä on löydetty Afrikasta Etelä-Saharasta vuodelta 50000 eKr. Todennäköisesti
sitä ennen on ollut luukärkisiä nuolia ja sitä ennen puukärkisiä. Ensimmäiset jouset olivat luultavasti lyhyitä
soveltuen paremmin metsäiseen maastoon kuin keihäs tai pitkä jousi. Tuolta ajalta ei ole löytynyt jousia tai
nuolia. Ilmeisesti rikkoutuneet jouset päätyivät nuotioon.
25000 – 18000 eKr: Aluksi nuolen kärki kovetettiin tulessa. Sitten opittiin käyttämään piikivestä muotoiltua
kärkeä, joka upotettiin nuoleen tehtyyn koloon ja sidottiin jonkin eläimen jänteellä kiinni.
18000 – 9000 eKr: Saksasta on löydetty nuolia ajalta 9000 eKr. ja Tanskasta noin 2000 vuotta nuorempia
jousia. Ne on valmistettu marjakuusesta ja tilleri on huomioitu kuten nykyisissäkin jousissa. Egyptin Tassilista
on löydetty jousiampujaa kuvaava kalliopiirros vuodelta 7500 eKr.
6000 – 3000 eKr: Italian ja Itävallan väliseltä jäätiköltä löydettiin syyskuussa 1991 45-vuotiaan miehen ruumis. Se ajoitettiin vuoteen 3300 eKr. Mies oli pukeutunut nahkavaatteisiin ja kengät oli täytetty heinillä. Mukanaan hänellä oli mm. nuoliviini, jossa oli 14 piikärkistä puunuolta. Nuoliviinissä oli suojaläppä estämässä
sulkia kastumasta. Ruuakseen Ötzi oli syönyt saksanhirveä. Hän oli kuollut selkään ammutusta nuolesta.
3000 – 1000 eKr: Egyptiläiset kehittelivät yhdistelmäjousia, jotka oli valmistettu puusta ja lapojen päihin
eläimen jänteellä ja liimalla kiinnitetystä sarvesta. Virittämätön jousi oli kuin C-kirjain. Jousen pituus oli 62” –
68”. Jänteen laittamiseen tarvittiin kaksi ihmistä. Ruokonuolet olivat hyvin keveitä (10 – 15g) ja niiden kantama reilut 350m. Nuolten pituus oli 34” – 37” ja sulitus kolmisulkainen 3” pitkä. Sen aikainen armeija oli suojaton moista hirmuasetta vastaan.
Kiinassa ylhäisten lapsille oli erikoiskouluja, joissa opetettiin matematiikkaa, jousiammuntaa ja kirjoittamista.
490 eKr: Marathonin taistelussa 11000 peitsin, miekoin ja haarniskoin varustautunutta ateenalaista sotilasta
löi Persian 15000 jousimiehen armeijan. Persialaiset menettivät 6400 miestä ja ateenalaiset vain 192 taistelijaa. Legendan mukaan nopea viesti persialaisten hyökkäyksestä antoi ateenalaisille aikaa valmistautua vihollisen torjumiseen. Tuotuaan viestin Marathonista 42km:n päähän Ateenaan viestintuoja kaatui kuolleena
maahan. Ilmeisesti tämä oli ensimmäinen maratonjuoksu.
360 eKr: Makedonialaiset hevosin liikkuvat jousimiehet tukivat muun ratsuväen taistelua.
260 eKr: Hannibalilla oli komennossaan ratsain liikkuvia jousimiehiä.
1/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
221 eKr: Kiinan keisari teetti 6000 miehen terrakotta-armeijan, jonka aseistuksena oli mm, varsijousia. Varsijousen rungon pituus on 720mm ja laukaisukoneisto on valmistettu pronssista. Jousten kantama on noin
800m ja jäykkyys 190 – 380#.
B. AIKA JÄLKEEN KRISTUKSEN SYNTYMÄN
432 jKr: Attila, hunnien kuningas hyökkää hevosilla liikkuvine jousimiehineen Rooman.
1066: Hastingsin taistelussa Englannin kuningas kaatuu silmään osuneesta nuolesta. Taistelussa voiton vie
normannien kuningas William.
1100: Henrik I antaa julistuksen, jonka mukaan jousiammuntaharjoituksissa toisen ampunut on syyllistynyt
murhaan.
1208: Tsingis Kaanista tulee Mongolian hallitsija. Mongolit olivat erinomaisia ratsain liikkuvia jousimiehiä.
Ampuessaan he seisoivat jalustimilla, jolloin pystyivät ampumaan mihin suuntaan tahansa. Jousina hellä oli
70 – 160# yhdistelmäjousia, joiden tehokas alue oli 270m ja kantama 500m. Jänne pidettiin peukalon ympärillä olevan renkaan takana. Haarniskoimattomilla taistelijoilla oli silkkiset alusvaatteet pienentämässä mahdollisen nuolen osuman aiheuttamaa vauriota. Löysä silkki kiertyi nuolen kärjen ympärille estäen nuolta leikkautumasta ihoon. Nuoli saatiin ”kätevästi” irti paidasta vetämällä. Ilmeisesti myös infektioiden vaara pieneni.
Mongolien taktiikka oli hyökätä pienellä joukolla vihollisen kimppuun ja houkutella se peräänsä valmiiksi rakennettuun ansaan. Suurimmillaan mongolien valta ulottui Itävallasta Venäjän ja Kiinan läpi Vietnamiin ja
Koreaan.
1252: Englannin oikeus päättää, että kaikkien 40 – 100 shillingin edestä maata omistavien on hankittava
itselleen miekka, tikari, jousi ja nuolia. Alle 40 shillingin edestä maata omistavien on hankittava vain jousi ja
nuolia. Laki koski kaikkia 15 – 60-vuotiaita miehiä.
1307: Wilhelm Tell joutuu ampumaan omenan poikansa pään päältä varsijousella kieltäydyttyään kumartamasta alamaisuuden osoituksena pylväälle, jonka päässä oli hattu. Tarina kertoo Wilhelmillä olleen vyöhön
piilotettuna toinen nuoli. Mikäli ensimmäinen olisi osunut poikaan, hän olisi ampunut toisella upseerin, jonka
komennosta ampui omenan poikansa pään päältä. Tarina on innoittanut taiteilijoita taulujen, oopperoiden ja
monumenttien muodossa. Sveitsin Burglenin kylässä on hieno jalkajousikokoelma museossa nimeltään Tell.
1333: Englantilaista pitkää jousta käytetään ensimmäistä kertaa menestyksellä Halidon Hillin taistelussa.
Siinä 2000 englantilaista jousimiestä voittaa 22000 skottilaista ratsastajaa.
1415: Agincourtin taistelussa Ranskan 60000 miehen armeija hyökkäsi Englannin 6000 jousimiehen kimppuun. Lähteiden mukaan ranskalaisia kuoli 10000 ja englantilaisia 100.
1450: Vanhin säilynyt balladi Robin Hoodista. Vielä nytkin toisen nuolen sisään ammuttu nuoli on Robin
Hood.
2/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
1450: Genoese kehitti jäykän teräslapaisen varsijousen, jonka kantaman kerrotaan olleen 450 jaardia. Jousen massa oli noin 10kg, eikä kestäviä jänteitä kyetty valmistamaan.
1457: Englannin kuningas James II esitti säädöksen, jolla jalkapallo ja golf kiellettiin, koska ne haittasivat
jousiammunnan harjoittelua.
1477: Edward IV kielsi säädöksellä kriketin peluun jousiammuntaa haittaavana.
1492: Leonardo da Vinci suunnitteli varsijousen työskennellessään piiritysinsinöörinä Ranskan kuninkaan
hovissa.
1500 – 1550: ilmestyi uusia balladeja Robin Hoodista. Neito Marion on ilmeisesti lisätty tarinoihin myöhemmin, koska alkuperäisessä tarinassa häntä ei ole.
1508: Varsijousi kiellettiin Englannissa, jotta pitkällä jousella harjoiteltaisiin enemmän.
1520: Henrik VIII esitteli Ranskan kuninkaalle taitoaan jousiampujana. Hän ampui useita kertoja peräkkäin
keskelle taulua, joka oli 220m:n päässä. Samana vuonna keksittiin musketti, joka myöhemmin syrjäytti jousen sota-aseena.
1521: Kenraali Cortes varsijousimiehineen valloittaa Meksikoa.
1545: Henrik-kuninkaan lippulaiva Mary Rose uppoaa Portsmouthin edustalla. Alus löydetään uudestaan
vuonna 1982. Laivassa oli mm. 100 marjakuusesta valmistettua jousta. Ne ovat D-kirjaimen muotoisia. Pintapuu on ulkopuolella ja sydänpuu sisäpuolella jousta. Tällainen luonnollinen laminointi toi jouseen jäntevyyttä ja kestävyyttä. Laivassa oli myös nuolilaatikoita. Niissä oli 24 nuolta kussakin toisistaan eroteltuina, jotta
hanhensulat eivät painuisi kasaan. Saarnesta valmistettujen nuolten pituus on 80cm ja paksuus 10mm.
Nuolten kantama 90# jousella on noin 250m. Kokenut ampuja pystyi ampumaan 12 nuolta minuutissa
220m:n päässä olevaan tauluun sellaisella tarkkuudella, että korkeintaan yksi meni ohi.
1545: Roger Ascham julkaisee kirjan Toxophilis. Se on ensimmäinen englanninkielinen jousiammuntakirja.
1583: Englannin Finsburyssa järjestetään ensimmäinen tunnettu jousiammuntakilpailu, jossa on 3000 osanottajaa.
1595: Jouset vaihdetaan Englannissa musketteihin sota-aseina.
1673: Ammuttiin ensimmäisen kerran vieläkin ammuttava vanhin jousiammuntakisa Ancient Scorton Arrow.
1679: Ammuttiin ensimmäisen kerran viiriammuntaa 163 – 180m:n päässä olevaan 31” halkisijaltaan olevaan tauluun.
1798: Turkkilainen Sulttaani Selim III ampuu uudeksi pituusammunnan ennätykseksi 972 jaardia. Monien
muiden vieraiden joukossa ennätyksen totesi myös Britannian suurlähettiläs ja innokas jousimies Sir Robert
Ainslie. Ennätys säilyi lähes 200 vuotta. Sulttaanin männystä valmistetun nuolen pituus oli 24,45”, nokki oli
pähkinäpuuta ja kärki luuta. Sulitus oli kolmisulkainen hanhen vasemman siiven sulista valmistettu. Nuolet ja
nuolentekijät olivat silloin arvossaan, koska nuolen valmistus kuivatuksineen kesti 3 – 5 vuotta. Lyhyen nuolen käyttämisen teki mahdolliseksi jousikäteen kiinnitetty ylivetoteline. Lyhyen yhdistelmäjousen jäykkyys oli
hieman yli 100#. Jousen valmistusmateriaaleina olivat ainakin ytimenä oleva vaahtera, sisäpuolelle liimatut
vesipuhvelin sarven suikaleet ja ulkopuolelle liimatut lehmän jänteet. Jousi oli kauniisti koristeltu ja öljyllä
viimeistelty. Se hohti kuin kiillotettu kulta.
1872: Ephraim Morton (USA) saa patentin puukahvaiselle teräslapaiselle jouselle.
3/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
C. 1900-LUVULTA NYKYHETKEEN
1900, 1904, 1908 ja 1920: Jousiammunta on olympialaisissa. Laji poistettiin olympialaisista eräiden lähteiden mukaan vaihtelevien sääntöjen takia ja toisten lähteiden mukaan puutteellisten pukeutumissääntöjen
vuoksi.
1913: Tehdään mykkäfilmi Robin Hood
1922: Robin Hood elokuvan päätähtenä on Douglas Fairbanks.
1931: Perustetaan FITA ja ammutaan ensimmäiset MM-kilpailut, joissa miehet ja naiset kilpailevat samassa
sarjassa.
1934: Urheilun monipuolisuusmies Ernst Schybergson, jalkapallon ja tenniksen Suomen mestari, osallistuu
ensimmäisenä suomalaisena jousiammunnan MM-kilpailuihin Ruotsin Båstadissa ja sijoittuu 25:nneksi.
1937: USA:ssa käytetään tähtäintä ensimmäistä kertaa kisoissa. Tähtäintä käyttävä Emil Pikula sijoittui toiseksi. Yhden nokin paikan käyttö hyväksytään.
1939: James Easton ryhtyy kokeilemaan alumiininuolten valmistusta. Tätä ennen nuolet olivat terästä ja niitä
oli vain yhtä jäykkyyttä.
1941: Larry Hughes voittaa USA:n mestaruuden alumiininuolilla.
1942: Earl Hoyt perustaa yhtiön Hoyt Archery Co,
1946: Easton tuo markkinoille duralumiinisen nuoliputken 24 SRT-X. Sitä on
useita jäykkyyksiä, joten virittely saa puhtia.
1947: Suomen parhaisiin pistooliampujiin kuuluva Väinö Skarp voittaa ensimmäisen jousiammunnan Suomen mestaruuden. Naisten mestari on Pia Sandberg.
1949: SJAL:n puheenjohtaja Väinö Skarp valitaan FITA:n hallitukseen.
Maailmanmestari 1946
Einar Tang-Holbeck
1950: Suomen naisjoukkue (Kirsti Partanen, Laina Näsman, Eeva Salonen) voittaa maailmanmestaruuden
Kööpenhaminassa.
1950-luvulla: Teräsjänne vaihtuu karhulankaan tai pellavalankaan. Jousiin ilmestyy tuomarien riesaksi monenlaisia klikkereitä ilmaisemaan vedon pituutta ja myöhemmin poistamaan taulupelkoa. Suomalaiset Väinö
Skarp, Veikko Virta ja myöhemmin 60-luvulla Matti Haikonen, Kyösti Laasonen ja WT:n Eino Onnela mainitaan eräinä klikkerin kehittelijöinä. Onnelan mallista Bengtson kehitti hyvän kaupallisen tuotteen CX12.
1951: Max Hamilton valmistaa muovisulkia luonnonsulkien korvaamiseksi.
1953: Bear myy ensimmäisen kunnollisen vastakaarijousen.
1955: Pohjoismaiden tekemä ehdotus FITA-kierroksen ampumiseksi seuraavissa MM-kisoissa hyväksytään.
Myös tähtäimen ja klikkerin käyttö hyväksytään.
1950-luvun lopulla: Dacron materiaalia olevat jänteet saapuvat Suomeen. Materiaali on lähes katkeamaton
ja edelleen käytössä.
4/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
1956: Reino Salminen ja Kyllikki Myllynen ovat ensimmäiset metsästysammunnan Suomen mestarit.
1958: Suomen miesampujat voittavat ensimmäisen MM-kullan Brysselissä. Joukkueessa ampuvat Olavi
Kallionpää, Tapio Rautavaara (keihäänheiton Olympiavoittaja Lontoossa 1948) ja Väinö Ansala.
1958: Easton tuo markkinoille XX75 nuoliputken.
1959: teräsjouset ovat korvautuneet kansainvälisissä kisoissa yhdistelmäjousilla.
1960-luvun alussa: Veikko Virta keksii eloksoida alumiininuolet, jolloin ne eivät sotke ampujan käsiä.
1961: Hoytin Torque vakaajat aloittavat maailmanmatkansa.
1963: Pitkä vakaaja on ensimmäistä kertaa käytössä MM-kilpailuissa.
1965: Suomalaiset voittavat sekä miesten (Matti Haikonen) että naisten (Maire Lindholm) maailmanmestaruuden. Molemmat joukkueet ampuvat lisäksi hopeaa. Maire Lindholm ampuu Fita-kierroksen ME:ksi 1164.
Tapio Rautavaara
Matti Haikonen
Maire Lindholm
1966: Eastonin X7 näkee markkinoiden päivänvalon ja Matti Haikonen ampuu Fita-kierroksen ME:ksi 1201.
Suomalaisilla oli Fitan kahdestatoista ennätyksestä hallussaan kuusi!
1967: Esitellään ensimmäinen jyrsinkoneella tehty jousi Golden Eagle.
1968: Veikko Virran VV-jousi palkittiin kultamitalilla Munchenin kansainvälisillä käsityömessuilla.
1968: Kyösti Laasonen voittaa ensimmäisenä suomalaisena Euroopan mestaruuden Itävallan Reuttessa.
1969: Holless Wilbur Allen saa patentin neljä vuotta aiemmin kehittämälleen taljajouselle, jonka ”pyörät” ovat
kolmikulmaiset. Jorma Sandelin ampuu Fita-kierroksen ME:ksi 1250 pistettä.
1970-luvulla: Kevlar-jänteet tulivat markkinoille. Jänne oli lähes venymätön, mutta kesti keskimäärin vain
500 laukausta.
1970: Taljajousilla ammutaan kilpaa ensimmäisen kerran Las Vegasissa. Kolmiosaiset palapelijouset tulevat
markkinoille lippulaivoinaan Hoyt ja Wings.
1971: Flipper-hylly tulee markkinoille. Yorkin MM-kisoissa otetaan käyttöön 2,5 min aikaraja kolmen nuolen
ampumiseen.
1972: Miehet ja naiset ampuvat Munchenissä kaksinkertaisen Fita-kierroksen. Kyösti Laasonen on ensimmäinen suomalainen jousiammunnan olympiamitalisti pronssillaan.
1975: Spin-Wing Vane ilmestyy markkinoille. Huomaa, että sulkia tarvittiin
vain kaksi. Suomessa niitä tehtiin kansion välilehtien muovista ja hyvin
osuivat.
1976: Jukka Virtanen on ensimmäinen suomalainen maastoammunnan
maailmanmestari. Kisat pidetään Ruotsin Mölndalissa.
1977: Suullisen perimätiedon mukaan Heikki Lautaoja oli viimeinen yksiosaista puujousta MM-kilpailuissa
käyttänyt ampuja. Heikille kerättiin kisoissa kolehti jousiasian hoitamiseksi ajan tasalle.
5/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
Kyösti Laasonen
Tomi Poikolainen
1980: Tomi Poikolainen on ensimmäinen suomalainen jousiammunnan olympiakultamitalisti ja Päivi Aaltonen ensimmäinen naismitalisti (pronssi). Kisat ovat Moskovassa. Carita Jussila on ensimmäinen maastoammunnan naismaailmanmestari merkkiluokassa ja Sirpa Konttila (keihäänheiton Suomen mestari tyttönimellään Toivola 1960 ja 1962) vaistoluokassa.
1982: Varsijousiammunnan ensimmäiset MM-kisat järjestetään Mikkelissä.
Syntyi varsijousiampujien ”Mikkelin henki”. Veikko Pöyrylle MM-kultaa.
1983: Easton kehittää alumiini-hiilikuitunuolet.
1980-luvun lopulla: Fast-Flite jänteet tulivat markkinoille. Jänne kestää katkeamatta ampua 80000- 100000 laukausta.
1987: Ranskalainen Beman tuo markkinoille hiilikuituisen Diva nuoliputken,
joka on menestys syksyn MM-kisoissa Adelaidessa.
1988: Seoulin kisoissa on joukkuekisa miehille ja naisille. Ammutaan GrandFitaa. Nuolena Eastonin ACE on miesten suosikki.
1991: Ensimmäiset sisäammunnan MM-kilpailut järjestetään Oulussa. Kirsi Rantanen ampui Suomen ensimmäisen taljamitalin (hopea).
1991: Robin Hood – Varkaiden kuningas filmataan. Pääosassa on Kevin Kostner.
1992: Barcelonan Olympiatulen sytyttää tulinuolella Paraolympialaisten kaksinkertainen mitalisti Antonio
Rebollo. Rebollon kerrotaan harjoitelleen tulinuolellaan reilut 1000 laukausta varmistaakseen olympiatulen
syttymisen. Kisat ratkaistaan pudotuskierroksilla.
1995: Talja on ensimmäistä kertaa mukana MM-kisoissa. Kisapaikka on Jakarta Indonesiassa.
1996: Eastonin X10 tulee markkinoille.
1996: Atlantassa Justin Huish (USA) voittaa miesten kultaa. Korea menestyy
naisissa.
2000: Sydneyssä Simon Fairfeather voittaa kultaa ja Korea hallitsee naisten
sarjaa.
2001: Clint Freeman ampuu taljan miesten ME:ksi 1402. Taru Sormusten Herrasta elokuva jousiammuntakohtauksineen vyöryy läpi maailman.
2002: Oulun EM-kisoissa Anna-Liisa Tuuttu ampuu taljalla Euroopanmestariksi.
2003: W&W julkistaa alumiinihiilikuituisen keskiosan ja titaanihiilikuitulavat. Nottinghamin kirkon alla tehdyt
kaivaukset ovat paljastaneet Robin Hoodin balladissa mainitun pakoluolan.
2004: Ateenassa kultaa Italian Marco Galiazzolle. Naisissa Korean ote jatkuu.
2004: Naisten tähtäinjousen maailmanennätys on nyt 1405.
6/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
Park, Sung Hyun
Marco Galiazzo
D. SUOMEN JOUSIAMPUJAIN LIITTO
Suomen Jousiampujain Liitto on seurojen yhteenliittymä ja perustamisvuosi 1946. Enimmillään jäsenseuroja
on ollut 80 vuonna 1997. Suurin jäsenmäärä on vuodelta 1992, jolloin seurat ilmoittivat jäseniään olevan yli
3000. Tällä hetkellä jäsenseuroja on 69, joiden yhteinen jäsenmäärä on noin 1800.
E. FITA
Fitan perustamiskokous oli Puolan Lwowissa syyskuussa 1931. Läsnä olivat virallisina kokousedustajina
Ranskan, Tsekkoslovakian, Ruotsin, Puolan, USA:n, Unkarin ja Italian liittojen edustajat. Suomi liittyi mukaan
1947. Tällä hetkellä FITA:n jäsenmaiden määrä on 135.
Jousiammunta on ollut hyvin edistyksellinen urheilumuoto pyrkiessään miesten ja naisten tasa-arvoon. Naiset olivat mukana jo vuoden 1904 Olympialaisissa St. Louisissa ja englantilainen Mrs. Inger Frith oli ensimmäinen kansainvälisen urheiluliiton naisjohtaja! Hänen ponnistelujensa seurauksena jousiammunta palasi
olympialajiksi 1972.
Suomalainen Väinö Ansala oli Fitan varapuheenjohtaja vuosina 1961 – 1971. Nykyinen puheenjohtaja on
James L. Easton vuodesta 1989 lähtien.
Inger Frith
Francesco Gnecchi
Ruscone
James L. Easton
7/8
Jousiammunnan historiaa lyhyesti
F. LISÄTIETOA
Hyvää lukemista jousiammuntasivistyksen lisäämiseksi ovat seuraavat kirjat. Varsinkin Antti Koskimäen kirjan ”Jousella, nuolella ja sydämellä” pitäisi kuulua ja kulua paitsi valmentajien, niin myös ampujien ja heidän
läheistensä käsissä!
Fitan historiaa:
History of the internationale de tir a l’arc: Robert Rhode.
Suomen Jousiampujain Liiton historiaa:
Jousella, nuolella ja sydämellä: Antti Koskimäki , ISBN 952-91-1154-1
Kilpajousiammunnan historiaa:
Competitive archery: Fitan kaupasta tilattavissa oleva pieni kirjanen
Nettiosoitteita:
Kirjoita hakusanaksi Googleen ”archery history”, niin paikat löytyvät.
Jousiampuja-lehti:
Numeroissa 1/2007 ja 2/2007 on juttu ”Kilpajousiammunnan historiaa”. Pirkka Elovirta on käyttänyt Fitan
Competitive archery –kirjasta jutun pohjana.
Painettu Puhe Pysyy
Tarkkuus on näköjään tallella!
8/8