Metsänomistajat KangaSnieMi-PieKSäMäKi

Metsänomistajat
Kangasniemi-Pieksämäki
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen tiedotuslehti 2/2013 • 9.10.2013
Sivu 3
Laki uudistuu - Mhy:n
tärkeys edunvalvojana
korostuu
Sivu 5
Tyytyväinen
metsänomistaja
Sivu 6
Hyvää suhdetta ei
kannata katkaista
Pieksämäen toimisto
Seunalantie 1
76850 Naarajärvi
puh. 020 413 4170
avoinna ma-pe 8.00-11.00
ja 12.00-16.00
Kangasniemen toimisto
Otto Mannisen tie 1-3
51200 Kangasniemi
puh. 020 413 4130
avoinna 8.00-15.00
PEFC/02-31-120
1
Terveisiä Brysselistä
Kuva Parlamentin aulasta.
Olin syyskuun
lopulla
metsämatkalla Brysselissä, ryhmämme
koostui lähinnä
metsänhoitoyhdistysten
puheenjohtajista.
Vierailimme Euroopan
metsätalossa,
MTK:n
Brysselin toimistolla, parlamentissa ja komissiossa.
Kaikissa
näissä kohteissa
työskentelee useita
suomalaisia
metsäasioiden
parissa puolustamassa suomalaisen metsänomistajan oikeuksia.
Toisinaan moottorisahaa viilatessa tulee tuumailtua, että liekö tuolla kovin suurta merkitystä koko
Brysselin touhulla. Onko se nyt niin tarpeellista
olla siellä kenenkään suomalaisten asioita vahtaamassa, kasvaahan puut täällä omia aikojaan muutenkin.
Kaikille EU:n metsäasioita valmisteleville ja
päättäville henkilöille metsä ei tarkoita samaa asiaa. Toisille se voi olla muutaman oliivipuun muo-
dostama ”metsä” ja suomalaisille taas jotakin ihan
muuta. Jos päätökset valmisteltaisiin ja tehtäisiin
pelkästään oliivipuun juurelta tarkasteltuna, olisi
sillä mitä ilmeisimmin haitallisia vaikutuksia suomalaiseen metsätalouden harjoittamiseen. Siksi
myös suomalaisia, kotimaamme metsäolot tuntevia
henkilöitä on oltava Brysselissä asioita hoitamassa.
Tuoreimpana metsäalaa koskevana tuotoksena on
komission antama Euroopan metsästrategia.
Kotimaan ja metsänhoitoyhdistysten toimintaan
vaikuttavana asiana julkaistiin hallituksen esitys
metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta. Tämän
lain sisältöön MTK on ollut vahvasti vaikuttamassa.
Paikallistasolla metsänhoitoyhdistysten tehtäväksi jää näiden lakien ja ohjeiden toteuttaminen.
Voimme olla ylpeitä paikallistason edunvalvonnan
tehokkuudesta. Metsänomistajat saavat henkilökohtaista, luotettavaa ja asiantuntevaa palvelua
omalta metsäneuvojalta nopeasti.
Edunvalvontaa tapahtuu monella eri tasolla ja
kaikella on oma tarkoituksensa. Lähimpänä on
oma metsänhoitoyhdistys ja täältä puunjuurelta se
voima kertyy kansalliseen ja kansainväliseen edunvalvontaan.
Metsänomistajina voimme nukkua yömme turvallisin mielin, olen tarkastanut koko edunvalvontaketjun ”Puunjuurelta Brysseliin”.
Ville Häkkinen
Hallituksen jäsenet
HÄKKINEN VILLE,
040 7018 377
KOVANEN JUKKA
0400 651 641
puheenjohtaja
LAITINEN TUOMO
0400 175 743
UTRIAINEN IIRIS
040 8280 701
varapuheenjohtaja
SÄVILAMMI-KETTUNEN MARJAANA 0400 341 410
FRILANDER JOUKO
0400 178 699
VILJAKAINEN VÄINÖ
040 5808 059
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys
Kangasniemi-Pieksämäki ry
Metsänomistajat
Kangasniemi-Pieksämäki
Toimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3,
51200 Kangasniemi
Päätoimittaja: Aura Heikura, 0500 261 790
[email protected]
Metsänhoitoyhdistys KangasniemiPieksämäen tiedotuslehti
Taitto ja paino: Savilahden Kirjapaino
Painosmäärä 4400 kpl
Kansikuvassa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua
Kangasniemen kunnan taajamassa pururadan ympäristössä.
2
Laki uudistuu - Mhy:n tärkeys
edunvalvojana korostuu
Esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annettiin
eduskunnalle
syyskuun
19.
päivä. Tärkein
muutos nykyiseen lakiin verrattuna koskee
metsänhoitomaksua. Maksu
kannetaan lakiesityksen
mukaan viimeisen
kerran vuodelta
2013 ja se tulee
maksuun joulukuussa 2014.
Nykyiset jäsenet jatkavat yhdistyksen jäseninä
2015 lain voimaantulon jälkeen. Uuden lain vaikutus yhdistyksen toimintaan on metsänomistajien ja
jäsenten kannalta vähäinen. Palvelutoiminta jatkuu
edelleen yhdistysmuotoisena ja jäsenten edunvalvonta entisestään korostuu. Nykyisen lain toimintaa rajoittavat vaikutukset pääosin poistuvat ja
metsänomistajien valinnanvapaus lisääntyy.
Jatkossa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys pitää
sisällään myös ”metsänomistajat” nimen alla edunvalvonnan paikallisen yhdistystason lisäksi maakunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä
tasolla. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n
metsävaltuuskunnan jäseniksi, mikä tuo mhy:n
jäsenille oikeuden koko metsänomistajajärjestön
edunvalvonta ja muihin jäsenetuihin.
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenmaksun
suuruuden tulee päättämään yhdistyksen valtuusto.
Metsänhoitomaksu on nykyisellään keskimäärin
115 €, verotuksen jälkeen alle satasen. Jäsenmaksu suuruus tulee varmuudella alenemaan niillä,
joilla se pinta-ala perusteisesti on ollut korkea. Jäsenmaksutaso säilynee keskimääräisellä metsätilalla ennallaan. Metsänomistajalla on oikeus erota
tai liittyä yhdistyksen jäseneksi oman harkinnan
mukaan. Yhdistys tarjoaa palveluita jäsenyydestä riippumatta kaikille metsänomistajille. Jäsenet
ovat jatkossakin erityisasemassa. Mitä suurempi
osa nykyisistä jäsenistä on mukana maksamalla
”edunvalvontamaksun”, sitä tehokkaammin metsänomistajien metsätalouden toimintaedellytyksiä
voidaan puolustaa paikallisesti ja eri tasoilla esim.
lainsäädännön valmistelussa.
Historia osoittaa, miten merkittävää työtä metsänhoitoyhdistykset ja metsäomistajajärjestö ovat
tehneet suomalaisen yksityismetsätalouden hyväksi. Jäsenyys on varmasti kannattava valinta sen
puolesta, että edunvalvonta ja luotettavat palvelut
ovat jatkossakin saatavissa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.
Ismo Kallio
toiminnanjohtaja
Uusi metsälaki voimaan 1.1.2014
Laki ei jatkossa juurikaan rajoita metsienkäsittelyä – metsänomistaja päättää itse
Metsänkäyttöilmoitus tehdään
•vähintään 10 pv ja enintään 3 vuotta ennen
hakkuun alkamista (kirjallinen tai sähköinen)
•Kasvatushakkuita ovat myös eri-ikäiskasvatuksen hakkuut => jatkuva kasvatus ja pienaukkohakkuu (aukko < 0,3 ha)
•kasvatushakkuista, kasvatushakkuiden toteuttamistavasta, uudistamistavasta ja 10 §
kohteista
•Uudistushakkuun järeys- ja ikävaatimuksista
luovutaan, uudistamishakkuuta kun puunkorjuun seurauksena yli 0,3 ha aukea
•myös tuhoalueilta, tuhon syy ilmoitettava
•uudistamisvelvoite säilyy
Hakkuusopimukset tehtävä entistä tarkemmin
•Kasvatushakkuissa määriteltävä hakkuutapa, jäävän puuston pohjapinta-ala ja puulajijakauma
3
Puukauppaa käydään vilkkaasti
Keväällä alkanut puukaupan hyvä vire on jatkunut kesälomien jälkeen. Tasaisena jatkunut puun
tarjonta ja hyvä kysyntä ovat pitäneet puun hinnan
vakaana. Puunmyynninsuunnittelu on kasvanut
noin viidenneksen edellisvuodesta. Mhy:n puukaupan toimeksiannoilla myymät puumäärät ovat
nousseet yli 200 000 m3:iin. Metsäneuvojat hoitavat metsänomistajien antamilla valtakirjoilla noin
puolet yhdistyksen alueen yksityismetsien puukaupoista. Mhy:n kilpailuttamat puukaupat ovat
perusta paikkakunnan yleiselle hintatasolle. Pieksämäellä ja Kangasniemellä varsinkin havutukista
on maksettu maakunnan parasta hintaa.
tarpeista. Kiinnostus talviharvennuksista vaihtelee
ostajittain. Metsän tulevan tuoton kannalta tärkeitä
kasvatushakkuita ei kannata lykätä, vaan niitä kannattaa tarjota ostajille. Kuitupuulla on kohtalaisen
hyvä kysyntä.
Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on vaihtoehto pystykaupalle, kannattaa pyytää tarjous.
Ismo Kallio
Edellisvuosista poiketen metsäteollisuuden ja
varsinkin sahojen tilanne on positiivisempi. Lievän
hintojen paranemisen lisäksi tuotantomäärät ovat
olleet kasvussa. Viestit yleisestä talouden elpymisestä näkyvät jo nyt metsäteollisuustuotteiden
markkinoiden virkistymisenä. Euroopan markkinat ovat edelleen epävarmoja, mutta Japani ja erityisesti Kiina ovat lisänneet Suomessa tuotetun sahatavaran ja sellun ostomääriä.
Jos olet suunnittelemassa puukauppaa, kannattaa
ryhtyä toimeen viivyttelemättä. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi, hänellä on ajankohdan tieto ostajien
Kantohinnat mhy Kangasniemi-Pieksämäki alueella syyskuussa 2013
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntytukki
Kuusikuitu
Koivukuitu
Uudistushakkuu
59,42
59,39
47,14
18,39
19,53
17,87
Harvennushakkuu
47,01
48,64
37,43
15,66
16,53
15,60
12,60
13,33
13,03
Ensiharvennus
Metsänhoitoyhdistys tarjoaa
korjuupalvelua harvennushakkuisiin
ja energiapuun korjuuseen
paikallisten yrittäjien voimin.
Pyydä tarjous omalta
metsäneuvojaltasi.
OTA METSÄNHOITOYHDISTYS AVUKSI
metsätilan sukupolvenvaihdoksen
suunnittelussa ja toteutuksessa
Metsäomaisuuden hallintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin
liittyvissä asioissa sinua palvelevat:
AURA HEIKURA
020 413 4135
0500 261 790
palvelupäällikkö
[email protected]
ARI SAPATTINEN
020 413 4179
0400 271 000
LKV, Spv asiantuntija
[email protected]
metsänhoitoyhdistys
KANGASNIEMI
KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
4
Metsänomistajien oma johtava puukaupan
ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija.
Taina Kuitunen - tyytyväinen
metsänomistaja
Keväällä 2013 vajaan 100 hehtaarin metsätila Kangasniemen Paappalanmäellä siirtyi Taina Kuitusen
omistukseen. Näin Tainan pitkäaikainen haave toteutui ja hänestä tuli metsänomistaja. Isän kuoltua
pari vuotta aikaisemmin Taina oli jo joutunut hoitamaan kuolinpesän metsäasioita. Taina on koulutukseltaan maatilan emäntä ja perushoitaja. Hänen
perheeseensä kuuluu 3 lasta, joista vanhin on Pieksämäellä metsäkoulussa.
Vanhoja metsiä on uudistettava ja puukauppaa tehtävä,
kun puun hinta on kohdallaan.
”Isäni teki itse paljon metsänhoitotöitä. Tämän
kesän aikana olen itsekin opetellut käyttämään
raivaussahaa ja tehnyt taimikonhoitoa muutaman
hehtaarin. Keväällä olemme istuttaneet lasten
kanssa kuusen taimia. Tänä keväänä annoin valtakirjan puukauppaa varten omalle metsäneuvojalleni. Jouni Pölkki teki metsäsuunnitelman mukaan
puunmyyntisuunnitelman ja kilpailutti leimikon.
Olen erittäin tyytyväinen hyvin onnistuneeseen
puukauppaan. Tosin talviharvennukset ovat vielä
hakkaamatta.”
Taina Kuitunen harrastaa hyötyliikuntaa ja heinää keväällä 2012 istutettua kuusen taimikkoa.
Taina Kuitusen lapsuusmuistot metsästä kulminoituvat polttopuihin. Koulujen loma-aikoina Taina oli isän tyttönä mukana polttopuiden teossa ja
pinoamisessa. Isän, Matti Kuitusen tekemiä polttopuita onkin varastona toimivassa navetassa huomattavan paljon. Keskuslämmitys toimi aiemmin
puilla. Nyt talo lämpiää maalämmöllä ja lisänä on
leivinuuni ja takka, missä poltetaan puuta. Isä hoiti
metsäasiat itse. Viimeisen kahden vuoden aikana
Taina on joutunut opettelemaan metsäasiat alusta
alkaen.
”Metsäasioista minulla ei ollut paljoakaan tietoa,
joten marssin mhy:n toimistoon kysymään, mitä
tehdään. Selvisi, että oma metsäneuvojani on Jouni
Pölkki. Isä oli elinaikanaan todennut, että tehköön
metsäsuunnitelman uusi sukupolvi. Syksyllä 2012
teimme Jounin kanssa yhdessä metsäsuunnitelmaa
ja samalla pääsin jyvälle metsätaloudesta ja omasta
metsästä. Minulle syntyi kuva mitä, milläkin kuviolla pitäisi tehdä. Metsäsuunnitelman teon yhteydessä sovimme, että Jouni ottaa yhteyttä, kun puun
hinta on hyvä.”
Tainan mielestä taimikonhoitoa on mukava tehdä, kun
näkee työnsä jäljen heti.
”Suhteeni metsään syvenee koko ajan tietämyksen lisääntyessä. Jos nyt saisin valita, niin metsäalalla olisi ammattini. Isän perintönä on hyvä
metsänhoito, haluan jatkaa perinteitä. Nyt olen
tajunnut, miten paljon isäni teki metsässä töitä.
Hoidan ja käytän metsääni metsäsuunnitelman
mukaan. Haluan olla omatoiminen, mutta puunmyynnin annan metsäneuvojani hoitaa. Hän tietää
parhaiten puun hinnan ja eri ostajien katkonnan.
Metsänhoitoyhdistys pyytää tarjoukset ja vertailee
ne. Käymme läpi tarjousvertailun yhdessä metsäneuvojan kanssa ja saan itse päättää kenelle myyn,”
sanoo Taina Kuitunen.
”Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla. Sieltä saan tarvittavan tiedon metsieni hoitoon
ja käyttöön. Luottamus omaan metsäneuvojaan on
tärkein. Toivon, että saan juurrutettua myös omille lapsilleni kiinnostuksen metsänhoitoon,” kertoo
Taina Kuitunen.
5
Hyvää suhdetta
ei kannata katkaista
Seija Hänninen aikoo pysyä
metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä, kävi
lainmuutoksessa kuinka hyvänsä
Metsäneuvoja on tuki ja turva
Suonenjoella asuva Seija Hänninen tutkii tarkasti
kuusentaimikkoaan Vanajan Itäkylällä Pieksämäellä. Se on hienossa kunnossa: vatukon yläpuolella
pilkottavat täystiheän taimikon jykevät latvat.
- Tämä on minun viime kesän työmaani. Sain sen
valmiiksi, vaikka tein töitä vain parin tunnin pätkissä.
Hännisen aseina sankassa kasvustossa olivat oksasakset ja vesuri.
- Raivaussahaan en koske, sen olen päättänyt.
Nuoremmat sisaret sitä ovat kokeilleet.
Seija Hänninen, 66, teki koko työuransa ulkomailla ravintola-alalla. Hän muutti Suomeen 2006 Sveitsistä, jossa vierähti 29 vuotta.
Hän tukeutui Sveitsin-vuosinaan metsäasioissaan
isänsä ohjeisiin, ajan tasalla olevaan metsäsuunnitelmaan ja metsänhoitoyhdistyksen neuvontaan.
Isä antoi metsäopit
Seija Hännisestä ja hänen kolmesta sisarestaan
tuli metsänomistajia 1990-luvun alussa, kun kotitilan metsät jaettiin tyttärien kesken. He saivat
metsänhoitoon lentävän lähdön, sillä metsät olivat
Mikko-isän intohimo.
Seija Hänninen ja hänen Mikko-isänsä karsima mänty. Isä oli teräsvaari. Hän teki paljon töitä meidän kaikkien
sisarusten metsissä.
- Metsäneuvoja Jukka Nykänen on ollut minulle
ja sisarilleni tuki ja turva. Hän kuuntelee, keskustelee ja antaa arvoa myös meidän mielipiteillemme.
Kaikki Nykäsen esitykset eivät mene läpi.
- Esimerkiksi helikopterilla tehtävästä lentolannoituksesta en innostunut, ja se jäi tekemättä.
Myöskään kantojen nostosta en pidä, eikä Jukka ole
tainnut sitä edes ehdottaa. Maa pitäköön voimansa.
Puukaupassa tarvitaan tukea
Kesän kasvu oli hulppeaa. Kuusentaimet venyivät rehevässä maassa lähes puoli metriä.
- Isällä oli aina jotain tekeillä metsissä. Hän teki
paljon pystykarsintaakin, Seija muistelee viime talvena 90-vuotiaana kuollutta Mikko Hännistä.
Isä siirsi oppejaan tyttärilleen. Seija, sisarussarjan
vanhin, arvelee olleensa ensimmäistä kertaa taimenistutuksessa kuusivuotiaana.
- Olen jo kauan sitten harvennuttanut metsiä, joita olen ollut istuttamassa.
Kaikki sisaret ovat metsistään kiinnostuneita.
Tilojen hoitoa helpottaa se, että kaikki asuvat kohtuullisen matkan päässä Vanajalta: Seija Suonenjoella, Marja-Leena Siilinjärvellä ja Pirjo ja Jaana Kuopiossa.
6
Laki metsänhoitoyhdistyksistä on parhaillaan
eduskunnan käsittelyssä. Yhdistykset ovat muuttumassa tavallisten yhdistysten suuntaan, kun
metsänhoitomaksu korvautuu vapaaehtoisella jäsenmaksulla.
Seija Hänninen uskoo pysyvänsä yhdistyksen jäsenenä myös muutoksen jälkeen.
- Ja eivätköhän sisareni pysy myös. Yhteistyö yhdistyksen kanssa on ollut niin tiivistä ja hyödyllistä,
että sitä ei kannata katkaista.
Erityisen tärkeänä Hänninen pitää yhdistyksen
tarjoamaa tukea puukaupoissa: puun hinnan seuranta omin voimin on työlästä ja tarjouksien vertailu melkein mahdotonta.
- Tärkeintä on luottamuksellinen suhde oman
alueen metsäneuvojaan. Häneltä pitää uskaltaa kysyä ihan kaikesta metsiin liittyvästä, vaikka vähän
tyhmiäkin kysymyksiä.
Maltti mukana metsätöissä
Suomeen muuttonsa jälkeen Seija Hänninen on pyrkinyt tekemään
tilansa metsänhoitotöitä mahdollisemman paljon itse. Hän hurauttaa
metsiinsä Suonenjoelta jopa kolme
kertaa viikossa. Työtä 52 hehtaarin
tilalla on aina.
- Maltti täytyy säilyttää, ei pidä
repiä liikaa itsestään. Metsätyöt etenevät, kun niitä tekee säännöllisesti
vähän kerrallaan.
Hänninen istuttaa itse taimensa ja
huolehtii taimikoiden varhaisvaiheen raivauksista. Järeämmän luokan hoitotyöt hän teettää metsänhoitoyhdistyksen kautta.
- Metsä tuo tuloja, mutta se merkitsee minulle myös paljon muuta. Jo
pelkästään itse istutetun taimikon
kasvun seuraaminen on tavattoman
palkitsevaa.
Koivikot kuntoon. Syyskuussa harvennus oli meneillään
Seija Hännisen Pirjo-siskon metsässä.
Kuvat ja teksti Jorma Ylönen
Vanhat kaivot ovat vaarallisia
Ohessa syksyinen kuva 3 metriä syvästä kaivosta, mihin metsäharjoittelija kesällä leimikkoa rajatessaan putosi. Onnettomuudesta selvittiin onneksi säikähdyksellä. Viinimarjapensaiden ja heinien
peitossa oleva kanneton kaivo sijaitsi noin sadan
metrin päässä autiosta talosta.
Vanhat,
käyttämättömät kaivot
on syytä täyttää tai
merkitä hyvin.
7
Tapahtumia vuoden varrelta
Metsureiden ja metsuriyrittäjienkoulutus pidettiin
6.5.2013. Aiheina oli omavalvonta metsänuudistamisessa ja taimikonhoidossa. Osanottajia 22.
Metsäopintomatka Ruotsiin tehtiin 14.-17.8.2013.
Tutustuimme taimituotantoon, Ruotsin puutavaralaatuihin ja –hintoihin sekä Ruotsin metsästäjäjärjestön
toimintaan. Osanottajia oli 32.
Metsänomistajaviikolla 4.9.2013 järjestettiin koneellinen taimikonhoitonäytös Pieksämäen Pitkäsmäessä.
Osanottajia oli 120.
Vesiensuojelukoulutus järjestettiin 14.5.-13 maanmuokkaus- ja kunnostusojitusyrittäjille sekä toimihenkilöille. Osanottajia 21.
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa metsäpäivän 29.5.2013
Nikkarilan kampuksella Pieksämäen alakoulujen 3.-6. -luokkalaisille. Mukana järjestelyissä olivat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto, Pieksämäen seudun 4H–yhdistys, Pieksämäen riistanhoitoyhditys, Suomen Metsäkeskuksen julkiset palvelut, Harvestia, MetsäGroup, StoraEnso ja UPM Metsä. Toiminnallisilla rasteilla
kiersi 450 koululaista ja opettajaa. Suomen Metsäsäätiö maksoi koululaisten kuljetuksen. Mhy:n rastilla oppilaat
saivat kokeilla istuttamista pottiputkella. Jokainen oppilas sai lahjaksi oman kuusen taimen.
8
Metsäilta ja –iltamat
Syvälahden lavalla
28.6.2013 oli yhdistysten vuoden tapahtuma. Järjestelyissä
olivat mukana metsänhoitoyhdistyksen
lisäksi MTK Kangasniemi, MTK Pieksämäki, MTK Jäppilä
ja MTK Virtasalmi.
Iltamiin osallistui
noin 500 henkilöä.
Naisten taimikonhoitokurssi pidettiin Nikkarilassa 25.5.2013. Opetuksesta vastasivat Etelä-Savon ammatiopiston
lehtorit. Aamupäivällä opiskelimme luokassa teoriaa ja huolsimme sahat. Iltapäivä oli taimikonhoitoa helteisessä
säässä. Osanottajia 17.
Kirjanpainajatuhoja kuusikoissa
Kirjanpainajatuhoja on jonkin verran havaittu
mhy Kangasniemi-Pieksämäen alueella. Kirjanpainaja on 4-5 mm mittainen kaarnakuoriainen, mikä
elää kuusen kuoren alla. Kirjanpainajat ovat elosyyskuulla jättäneet puut ja maastoutuneet odottamaan talvea.
Kirjanpainajakuoriaisen
vuoden kierto:
• pesintä (=iskeytyminen) ilmojen
lämmettyä toukokuulla
Kirjanpainaja tappaa tavallisesti 5-20 puun ryhmän, ei satojen puiden ryhmää. Kuolleista puista
ei ole enää ”lisävaaraa” eikä niitä tarvitse poistaa
kirjanpainajatuhon näkökulmasta. Jos alueella on
ollut kirjanpainajan aiheuttama tuho, niin ensi kesänä metsiköstä kuolee suunnilleen saman verran
puita riippuen kuoriaisen talvehtimisesta ja ensi
kevään ja kesän sääolosuhteista. Kuolleiden kuusien pesäkkeitä voi ensi vuonna ilmestyä muihinkin
kuusikoihin kirjanpainajakannan suuruudesta riippuen.
• kesä-heinäkuulla nilassa eläminen ja
uuden sukupolven varttuminen
• nila syöty, puu kuolee ja kuori varisee
• uudet aikuiset jättävät puut elosyyskuulla, lämpiminä kesinä jo
heinäkuulla
9
Kemera-tukea riittävästi tarjolla
nuoren metsän hoitoon
Nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki
eli Kemera-laki on voimassa vuoden 2014 loppuun.
Valtion lisätalousarvioon tuli tälle vuodelle lisää
Metsänhoitoyhdistys työllistää tällä hetkellä taimikonhoitotöissä 30 metsuria ja muutamia
metsuriyrittäjiä. Korjuupalveluyrittäjiä on viisi.
Korjuupalvelukohteina on harvennuksia ja myös
energiapuuhakkuuta. Tänä syksynä ja ensi keväänä korjataan energiapuuta lämmityskaudelle 2014–
2015.
Nyt kannattaa laittaa nuoret metsän kuntoon
ja hyödyntää kemera-tuet. Jos taimikonhoitotöitä
ei ehditä tehdä tänä vuonna, niin vuonna 2013 sovitut työt tehdään sopimusjärjestyksessä tulevana
vuonna. Otathan yhteyttä omaan metsäneuvojaasi
taimikonhoito/nuoren metsän hoito –asioissa.
rahaa. Kemera-varoista tuetaan nuoren metsän ja
taimikonhoitoa, kulotusta, juurikäävän torjuntaa,
kunnostusojitusta, metsäteiden tekoa ja perusparannusta, metsien terveyslannoitusta sekä metsän
uudistamista luonnontuhon jälkeen. Kemera-tukea
saa myös energiapuun korjuuseen nuorista metsistä.
Kemera –tukea ei saa samalle alueelle kahteen
kertaan. Jos taimikonhoitoon on saatu kemeratukea, niin sitä ei saa enää saman alueen energiapuuhakkuuseen. Tämä on syytä huomioida, kun miettii
tukimahdollisuuksiaan.
Tuen määrä mhy Kangasniemi-Pieksämäen alueella
Tänä vuonna vähintään 1 hehtaarin taimikonhoitoa/nuoren metsän hoitoa tehnyt/teettänyt metsänomistaja osallistuu raivaussahan arvontaan.
Kemeratuen ehdot taimikonhoitoon/
nuoren metsänhoitoon
•taimikonhoito metsänomistajan omana
työnä 93 e/ha
•taimikonhoito ulkopuolisella työvoimalla
139 e/ha
•nuoren kasvatusmetsän harvennus metsänomistajan omana työnä 135 e/ha
•nuoren kasvatusmetsän harvennus ulkopuolisella työvoimalla 210,50 e/ha
•energiapuun korjuutuki on 7 e/m3, pienin
tuettava erä 20 m3
•tuen määrää alennetaan viidenneksellä,
mikäli tilalla ei ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa
•hankkeen koko väh. 1 ha
•kasvatettavan puuston keskiläpimitta alle
16 cm
•taimikonhoidossa väh. 2 metrin pituus ja
poistettavia runkoja väh. 2000 kpl/ha, jäljelle jäävä puusto 1600 - 2000 kpl/ha puulajista riippuen
•nuoren metsän hoidossa väh. 4 cm:n kantoläpimitaltaan olevien puiden poistuma yli
1000 kpl, jäljelle jäävä puusto havupuilla
1100 - 1300 kpl/ha ja rauduskoivulla 9001200 kpl/ha
10
METSÄNOMISTAJAN
VINKKILISTA
TAPAHTUMAKALENTERI
•tarkista taimikkosi kunto, tee tarvittaessa heinäys, Metlan ennusteen mukaan myyrätuhoriski on kasvussa
ke 13.11.2013 klo 18.00 - 20.00.
Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.
Metsäilta Kangasniemellä Osuuspankin kokoustiloissa. Aiheena uusi mhy-laki ja puukauppa. Luennoitsijana aluejohtaja Pauli Rintala, toiminnanjohtaja Ismo Kallio. Partaharjun
Puutarhan johtaja Erkki Savolainen kertoo sahahankkeestaan.
Ennakkoilmoittautuminen
11.11.2013 mennessä puh. 020 413 4130.
•tarkista kuusimetsäsi tuholaisten varalta
– lämmin kesä vauhditti kirjanpainajatuhoja
•teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma
• kilpailuta puukauppa
to 14.11.2013 klo 18.00 - 20.00.
Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.
Metsäilta Pieksämäellä Kanttila -salissa. Aiheena uusi mhy-laki ja puukauppa. Luennoitsijana aluejohtaja Pauli Rintala, toiminnanjohtaja
Ismo Kallio. Partaharjun Puutarhan johtaja Erkki Savolainen kertoo sahahankkeestaan. Ennakkoilmoittautuminen 11.11.2013 mennessä puh.
020 413 4130.
• avaa rajalinjat, kun lehti ei ole puussa, avaus
on helpompaa kuin keskikesällä
•ilmoitathan osoitteenmuutoksen metsänhoitoyhdistykseen, jotta postisi löytävät oikeaan
osoitteeseen
•varaa kevään 2014 taimet ajoissa
•jos metsätilallasi on vanha käyttämätön kaivo,
se kannattaa täyttää tai merkata hyvin, jotta
metsässä liikkujat eivät putoa sinne
pe 13.12.2013 klo 9.00 - 14.00
Joulukahvit Kangasniemen toimistolla
ma 16.12.2013 klo 9.00-14.00
Joulukahvit Pieksämäen, Jäppilän ja Virtasalmen toimistolla
•muista ilmoittaa tekemäsi taimikonhoito
– osallistut raivaussahan arvontaan
•vuoden vaihde lähestyy, laita metsäverotukseen kuuluvat tositteet järjestykseen
Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki. Ilmoitamme myös paikallislehdissä.
Suunnista lähimpään
metsänhoitoyhdistykseen.
Kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme
puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä
mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän
käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.
metsänhoitoyhdistys
KANGASNIEMI
KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
Minna Kauppi
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ry. 020 413 4130
tai 020 413 4170, [email protected]
Metsänomistajien
oma johtava puukaupan
www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki
ja metsäomaisuuden hoidon asiantuntija.
www.mhy.fi/kangasniemi
11
Haapakoski
metsänhoitoyhdistys
Mataramäki
KANGASNIEMI
KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
Vanaja
Pieksämäen toimisto
www.mhy.fi/kangasniemi
avoinna ma-pe 8.00-11.00 ja 12.00-16.00
Jäppilän toimisto
Maavedentie 207, 77570 JÄPPILÄ
avoinna sopimuksen mukaan
Kangasniemen toimisto
7
Ruokomäki
Naarajärvi
Karjala
Halkokumpu
2
Makkola
Kutemajärvi
Otto Mannisen tie 1-3
3
1
51200 KANGASNIEMI
Puhelin 020 413 4130
Äkry
avoinna ma-pe 8.00-15.00
Kangasniemi
Virtasalmen toimisto
Ohensalo
Virastotie 3, 77570 JÄPPILÄ 4
5
Laitiala
avoinna sopimuksen mukaan
10
Syvänsi
Siikamäki
Pyhitty
Maavesi
Lamminmäki
Montola
12
11 Virtasalmi
Väisälä
Synsiö
Hokka
14
Jäppilä Tihusniemi
Pieksämäki
Kylmämäki
Kauppila
9
Vilhula
Venetmäki
Ruuhilampi
13
Liperonmäki
8
Metsänomistajien
oma johtava
puukaupan
Seunalantie 1, 76850
NAARAJÄRVI
ja
metsäomaisuuden
hoidon
asiantuntija.
puhelin 020 413 4170
Hietakylä
Ankele
Valkeamäki
Hällinmäki
6
Luusniemi
Instruala
[email protected]
www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki
Toiminnanjohtaja Ismo Kallio
020 413 4171
040 580 1030
Toimistonhoitaja Seija Mononen
020 413 4172
Toimistonhoitaja Irja Kurkela
020 413 4173
Toimistonhoitaja Arja Haapaniemi
020 413 4130
Palvelupäällikkö Aura Heikura
020 413 4135
0500 261 790
LKV, SPV-asiantuntija Ari Sapattinen
020 412 4179
0400 271 000
Tiet ja ojat -asiantuntija Urpo Väkeväinen
020 413 4176
0400 251 504
1. Metsäneuvoja Jouni Pölkki
020 413 4136
0500 132 435
2. Metsäneuvoja Veijo Suuronen
020 413 4133
0400 261 790
3. Metsäneuvoja Jari Kurki
020 413 4134
040 547 9720
4. Metsäneuvoja Henrik Roschier
020 413 4138
0400 234 809 (muuttunut)
5. Metsäneuvoja Teuvo Pulliainen
020 413 4132
0400 341 507
6. Metsäneuvoja Jukka Halttunen
020 413 4137
0500 261 720
7. Metsäneuvoja Marko Oksanen
020 413 4177
0400 250 742
8. Metsäneuvoja Jukka Nykänen
020 413 4174
0400 251 278
9. Metsäneuvoja Jari Rautiainen
020 413 4175
040 571 1418
10. Metsäneuvoja Hannu Järvinen
020 413 4178
040 738 0711
11. Metsäneuvoja Jari Forss
020 413 4191
0400 259 680
12. Metsäneuvoja Juha Kantanen
020 413 4192
0400 178 790
13. Metsäneuvoja Eero Thitz
020 413 4182
050 538 2558
14. Metsäneuvoja Juha Laitinen 020 413 4181
0500 298 513
12