1
PALONTUTKINTA
TEEMATUTKINTA 2012
Hormi tai tulisija syttymissyynä
2
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO
3
2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA 2009 – 2010VIRHE. KIRJANME
2.1 Vuosi 2009
Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
2.2 Vuosi 2010
Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
3. TIEDOT PRONTO-SELOSTEISSAVIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.
4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE. KIRJA
4.1 Tulipalojen tapahtumisajat ja sijainnin vaikutusVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
4.2
Palokuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumaVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
5. PELASTUSLAITOKSEN TOIMENPITEET
6
3
1. JOHDANTO
Vuoden 2012 palontutkinnan teematutkimuksen teema 3 oli tulipalot, jotka olivat saaneet alkunsa tulisijasta tai hormista. Tutkimuksen isäntänä toimi Etelä-Pohjanmaan
pelastuslaitos. Tutkimukseen osallistui 12 pelastuslaitosta:
1. Etelä-Karjala
2. Etelä-Pohjanmaa
3. Etelä-Savo
4. Itä-Uusimaa
5. Jokilaaksot
6. Keski-Pohjanmaa
7. Keski-Suomi
8. Länsi-Uusimaa
9. Pirkanmaa
10. Pohjanmaa
11. Satakunta
12. Varsinais-Suomi
Teematutkinnan toteuttamiseksi pelastuslaitoksille jaettiin ohjeistus tutkinnasta. Tavoitteena oli saada Prontoon palontutkintaselosteita teemaan liittyvistä paloista. Teemaan
liittyviä palontutkintaselosteita tehtiin yhteensä 116 kappaletta. Saatujen tietojen perusteella laadittiin tilastoa millaisissa rakennuksissa palot olivat tapahtuneet, millaisista
hormeista tai tulisijoista palot olivat syttyneet sekä mikä oli syttymissyy. Tutkinta on
keskittynyt määräaikaan tehtyihin palontutkintaselosteisiin.
Teematutkintaan osallistuneiden pelastuslaitosten alueella oli kokonaisuudessaan teemaan sisältyviä rakennuspaloiksi merkittyjä onnettomuuksia 128 kappaletta, rakennuspalovaaraksi merkittyjä onnettomuuksia 245 kappaletta. Rakennuspalovaaraksi merkittyihin sisältyi suurimpana yksittäisenä aiheuttajana nokipaloja 212 kappaletta.
4
2. RAKENNUKSET
Rakennukset jaettiin seitsemään ryhmään. Ryhmät muodostuivat käyttötavan mukaisesti. Teematutkinnan mukaisia paloja oli syttynyt eri rakennusryhmissä seuraavasti:
Rakennustyyppi
palot kpl
Omakotitalot / asuinrakennukset
49
Autotalli/varasto
14
Ulkorakennus
13
Mökki
8
Sauna
32
Eläinsuoja
4
jokin muu
2
Asuinrakennuksissa eniten tulipaloja aiheuttivat vauriot tulisijoissa tai hormeissa, riittämättömät suojaetäisyydet sekä kipinät tulisijoista tai hormeista.
Tyypillinen vaurio
tulisijassa oli kerrottu olevan lämmön siirtyminen tulisijasta ympäröiviin rakenteisiin.
Riittämätön suojaetäisyys oli merkitty paloihin, jotka olivat syttyneet hormien liitoskohdista, hormien läheisissä rakenteissa tai tulisijojen takana olevissa rakenteissa. Kipinät tai kekäleet tulisijasta tai hormista olivat sytyttäneet lattiapintoja, tulisijan läheisyydessä olleita puukoreja tai yläpohja- ja kattorakenteita.
Saunarakennuksissa riittämätön suojaetäisyys oli aiheuttanut eniten paloja. Savuhormit
olivat kuumentaneet rakenteita, joista palot olivat yleisimmin aiheutuneet. Lisäksi kiukaiden rakenteet olivat pettäneet ja lämmittäneet ympäröiviä rakenteita. Läpivientien
pettäminen hormeissa oli aiheuttanut lämmön ja mahdollisesti kipinöiden pääsyn palaviin rakenteisiin.
Autotalli- /varastorakennuksissa sekä eläinsuojissa palon aiheuttajiksi oli merkitty riittämätön suojaetäisyys ja kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista. Riittämätön suojaetäisyys tarkoitti usein hormin suojaetäisyyksiä. Yhdessä tapauksessa oli stokerin polttoaineen siirtoputkeen syntynyt takapalo kuumentanut lähellä ollutta palavaa materiaalia
syttymiseen asti. Näissä rakennuksissa on usein kattilahuone, jossa palo on tapahtunut.
Eläinsuojissa syttymistilana oli kattilahuone tai karjakeittiö.
5
Vapaa-ajan rakennusten tulipalojen aiheuttajana olivat riittämättömät hormien suojaetäisyydet sekä vauriot hormeissa tai tulisijoissa. Vauriot saattoivat olla reikiä hormien
läpivientiosissa, tulisijojen ylikuumenemisia ja tulipesien pettämistä.
6
3. TULISIJAT
Tulisijat jaoteltiin kuuteen ryhmään. Eri tulisijatyypeistä oli syttynyt paloja seuraavasti:
Tulisijatyyppi
paloja kpl
Takka
31
Kiuas
35
Lämmityskattila
31
Kamiina
10
Uuni/ puuliesi
4
Muu(savusaunan kiuas)
3
Tulijoista aiheutuneita paloja olivat kipinät takasta lattialle ja tulisijan läheisyydessä
olleisiin syttyviin materiaaleihin. Puukoreja oli syttynyt muutama kappale. Vauriot
takan rakenteissa oli aiheuttanut ympäröivien rakennusosien syttymistä. Lämmön siirtyminen tulisijan takana olevaan seinään tai alla olevaan lattiaan oli merkitty vaurioksi
tulisijassa.
Kiukaiden aiheuttamat palot olivat aiheutuneet kipinöistä kiukaasta tai kiukaan kuumentamista rakenteista. Kiuas oli myös sytyttänyt alla olevan lattiapinnan kaksi kertaa.
Kattilahuoneissa paloja aiheuttivat kipinät lämmityskattilasta ja takatuli stokerin polttoaineen siirtoputkessa. Myös tuhkanpoisto oli merkitty kerran palon syyksi. Puuliesistä
oli lentänyt kipinöitä lattialle, kamiinoita oli lämmitetty liikaa ja suojaetäisyydet eivät
riittäneet. Savusaunan kiukaan savukaasut olivat sytyttäneet saunarakennuksen kaksi
kertaa.
Tulisijoista aiheutuneet palot kertovat lämmittämistaitojen puutteellisuudesta. Liikalämmitys aiheuttaa rakenteiden heikkenemistä ja myöhemmin mahdollisesti savun, mutta ainakin kuumuuden pääsyä palaviin rakenteisiin. Kattilahuoneen lattialla oleva puumoska ja pöly ovat omiaan syttymään, kunhan vain kattilan vetoluukusta kipinä niille
lentää.
7
4. HORMIT
Hormit tutkittiin ryhmissä muuratut hormit, kevyt- ja teräshormit sekä muut hormit (savusauna). Palot olivat jakaantuneet:
Hormityyppi
paloja kpl
Muuratut hormit
40
Kevyt-, teräshormit
73
Muu
3
Teräshormien kuumeneminen mahdollisesti liikalämmityksestä oli aiheuttanut eristeiden heikentymistä ja lämpö oli siirtynyt syttyviin rakennusosiin. Kevyt – ja teräshormien osalta myös läpivientien kohdat olivat olleet ensimmäisenä syttyneitä kohtia.
Muurattujen hormien ympärillä olevat rakennusosat olivat syttyneet joko riittämättömän
suojaetäisyyden vuoksi tai hormiin tulleesta vauriosta. Muuratun hormin halkeamia ei
voida havaita nuohousvaiheessa ja oletettavasti pienet halkeamat saattavat olla pitkäänkin olemassa aiheuttamatta vaaraa. Olosuhteiden yhteistekijänä saadaan hormissa aikaan joko riittäväksi noussut lämpötila, mahdollinen nokipalo tai vedon muuttuminen.
Näistä syntyy tilanne, jossa päällepäin ehjästä hormista on päässyt kuumaa savua tai
kipinöitä välipohjaan, komeroihin, väliseiniin ja niiden syttyviin rakenteisiin.
8
5. SYTTYMISYYT
Syttymissyyksi todettiin riittämättömät suojaetäisyydet 87 kpl, vauriot tulisijassa tai
hormissa 11 kpl, kipinät tulisijasta tai hormista 10 kpl sekä jokin muu syy 8 kpl.
Syttymissyitä ja selosteissa olleita kertomuksia vertaamalla esiintyy tulkintaeroja. Joillekin kirjaajille takan takana olevien rakenteiden syttyminen on ollut vaurio tulisijassa
ja joillekin se on ollut riittämätön suojaeteisyys. Kummastakaan esimerkkitapauksesta
ei kuitenkaan ollut kerrottu sitä, miten syttymissyyhyn oli päädytty. Takan vaurioituminen tai suojaetäisyyden riittämättömyys olisi pitänyt todentaa ja kirjoittaa selosteeseen.
Syttymissyyksi oli merkitty myös kuuma tai hehkuva esine tai tuhka silloin, kun metallinen savuhormi oli kuumentunut sytyttäen läheiset rakenteet palamaan.
9
6. POHDINTAA
Palontutkintaselosteet olivat tasoltaan vaihtelevia. Aikaisemmin mainitut tulkinnalliset
erot muuttavat oleellisesti tilastoja.
Pronto-selosteiden muokkaantuminen tekijänsä
näköiseksi on tiedostettu ongelma. Selosteita tarkemmin tutkimalla ja lisätietoja lukemalla pääsee parempaan käsitykseen tapahtuneesta. Voiko tutkija kuitenkaan muuttaa
omaan tilastoonsa oman käsityksensä mukaisen syttymissyynsä on kysymys, joka vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen.
Selosteisiin tulisi lisätä vaihtoehtoja tulisijojen ja hormien syttymissyiden osalle. Oliko
palonsyy vaurio hormissa vai kipinä hormin halkeamasta, eli oikeammin vauriosta.
Tulkintaa tulee tarkentaa ja vaihtoehtoja lisätä ja tarkentaa. Ohjeistuksella päästään
myös parempiin selosteisiin.
Yllättävää on kuinka paljon rakennuspaloja johtuu lämmitykseen käytettävistä laitteista.
Moni paloista jää pieneksi ja rajoittuu syttymiskohtaan, mutta myös täyden tuhon paloja
on.
Teemaan osallistuneiden pelastuslaitosten osalta tehty vapaa poiminta haulla:
Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka, Nokipalo, Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista,
Vaurio tulisijassa tai hormissa ja Riittämätön suojaetäisyys antaa rakennuspalojen sekä
rakennuspalovaarojen määräksi 621 kappaletta.
Vastaava haku syttymissyyllä: Koneen tai laitteen väärä käyttö, Sähkölaitteen tai asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti, Koneen tai laitteen vika, häiriö tai
huollon laiminlyönti antaa määrän 903 kappaletta.
Ihmisen toiminta on ollut syynä 968 kertaa. Ihmisen toimintaan sisältyy ruuanlaitot,
tuhopoltot, lasten tulen käsittelyt, kulotus, roskien poltot sekä grillaus ja tietenkin savukkeet.
Teematutkinta on tarpeellinen ja vuoden 2012 vuoden kokemuksella ja tarkemmalla
kirjaamisella voidaan syttyneistä paloista saada tarkempia tuloksia.