Suutin työn mukaan.pdf

Tukesilta ajantasaista tietoa
SUUTIN TYÖN MUKAAN
Uusista Tukesin julkai­
semista suutintaulu­
koista sekä valmistei­
den päivitetyistä käyt­
töohjeista muodostuu
ohjenuora, jonka mu­
kaan suutinvalinnat
ja ruiskutukset tästä
eteenpäin tehdään.
 Jussi Knaapi
Uudistus tuo muutoksia – eli käytännössä tiukennuksia – kasvinsuojelutöiden käytännön toteutukseen. Uudistukset ovat osa
EU-lainsäädäntöä, joita kotimainen järjestelmä on tietenkin velvoitettu toteuttamaan.
Lähtökohtana on torjunta-aineiden järkevä ja taloudellinen käyttö, sekä ympäristövaikutusten minimointi. Linja ei lopulta tule radikaalisti nykyisestä muuttumaan,
vaikka tiukennuksia ja rajoituksia
on tiedossa. Ruiskutustekniikassa
painotetaan entistä voimakkaammin tuulikulkeuman hallintaa.
Oja ja vesistö ovat eri asia
Uudistuksessa ja sen myötä tulevissa suojaetäisyyksien muutoksissa puhutaan käsitteestä ”vesistö”. Se ei tarkoita ojaa, tai edes isoa
valtaojaa, vaan viimeksi mainitun
kokoluokaa tai sitä leveämpää vesiväylää, jonka takana on yli 10 neliökilometrin valuma-alue. Kaivettu valtaoja saattaa muuttua vesistöksi, jos sen valuma-alue ylittää kyseisen rajan. Tällaisia valtaojia on kuitenkin äärimmäisen vähän – alle 0,1 prosenttia.
Selkokielellä sanottuna uusia
suojaetäisyyksiä ei tarvitse noudattaa ojien ja valtaojien varsilla
olevilla peltolohkoilla, mutta vesistö-luokan luonnonuomille on
asetettu kolmen metrin minimietäisyys kaikille valmisteille. Suojakaistan minimileveys voi samalla vesiväylällä kasvaa uudistuksen
myötä metristä kolmeen, jos se
luokitellaan vesistöksi.
Tarkista tiedot palvelusta
Kumpaan luokkaan pienet luonnonuomat luokitellaan, selviää
TIETOLAARI
PELTOVILJELY
ã Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet vesistöistä pitävät sisällään ohjeet
myös muille kuin peltokasveille. Kuvat Tukesin julkaisemasta materiaalista.
ã Jos käytetään viuhkasuuttimia, saattaa suojaetäisyys kasvaa aina
100 metriin saakka. Suojaetäisyys vesistöön on aina vähintään 3 metriä.
Huom, kaivettu valtaoja ei pääsääntöisesti ole vesistö, ja sen suojaetäisyyden minimi on 1 metri.
Maaseutuviraston VIPU-palvelusta tai myös Maanmittauslaitoksen
paikkatietoikkunasta (www.paikkatietoikkuna.fi). Luokittelu näkyy vesiuomien tunnusväreistä. Sininen väri kertoo, että kyse on vesistöstä (minimissään kolmen metrin suojaetäisyys), keltainen, että
kyse on ojasta (minimissään 1 metrin suojaetäisyys). Suojaetäisyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa
aluetta ojan vieressä, jossa on ruiskutusrajoituksia, mutta jota muuten voidaan hoitaa kuten peltoa.
On myös muistettava, että ojien
ja vesistöjen varrelle on aina jätettävä 0,6 metrin muokkaamaton piennar. Tilanteeseen tuo vielä oman lisämausteensa uusi säädös, jonka
mukaan vesistön varrella kasvava,
maasta asti tiheä, noin viisi metriä
korkea metsikkö katsotaan yksinään
riittäväksi tuulisuojaksi, jolloin peltolohkon ei katsota olevan vesistön
varrella. Tällöin valmisteen suoja­
etäisyyksiä ei tarvitse noudattaa.
Vesistösuojaetäisyydet muuttuvat
Tietyille vesielijöille haitallisia torjunta-aineita ei saa enää levittää vakioviuhkasuuttimilla, sadan metrin
etäisyydellä vesistöstä. Tämän alueen
sisällä on käytettävä tuulikulkeumaa
NRO 7
2. 5. 2013
paremmin estäviä suutintyyppejä.
Sata metriä ylittävällä alueella viuhkasuutin on edelleen sallittu.
Suutinten tuulikulkeumaluokituksesta riippuen vaadittavat suojaetäisyyksien leveydet vaihtelevat
3–50 metrin välillä. Täysin pannaan
perinteiset viuhkasuuttimet eivät
siis joudu, mutta niiden käyttö vesistölle haitallisilla torjunta-aineilla
tulee käytännössä päättymään. Käytäntö koskee siis vesistöjä, ei ojia.
Täysin pannaan perinteiset viuhkasuuttimet eivät siis joudu, mutta niiden käyttö vesistöjen kannalta herkillä torjunta-aineilla tulee
käytännössä päättymään. Tämä ei
ole maailmanloppu, sillä siirtymäaikaa on vielä kaksi kasvukautta, ja
suutinvalmistajilta löytyy kasapäin
korvaavia ja parempia vaihtoehtoja. Ilma-avusteiset ruiskut ja muut
vaihtoehtoiset tekniikat ovat tietenkin myös hyvä ratkaisu.
Koulunkäynti tarpeen kaikille
Uusien EU-pohjaisten vesistörajoitusten myötä muuttuneet suojaetäisyydet ja niiden pohjalta tehtävät ohjeet ovat siis valmiit. Käyttäjien koulutuksetkin on aloitettu.
Koulunkäynti jatkuu intensiivisenä lähivuodet, sillä kaikkien ruiskutustöitä tekevien on suoritettava ruiskuttajan tutkinto joulukuuhun 2015 mennessä. Uuden kasvinsuojelulain mukaan, koulutus
tulee koskemaan kaikkia ruiskutustöitä tekeviä – esimerkiksi vi-
heralueiden, golfkenttien, rautateiden ja muiden vastaavien kohteiden parissa työskenteleviä.
Tukes suosittaa, että uudet vesistösuojaetäisyydet ja muut ohjeet otettaisiin käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo tällä kasvukaudella. Kasvinsuojeluruiskujen testaus jatkuu nykymallisena. Kaikki ruiskut on testattava
26.11.2016 mennessä ja sen jälkeen 5 vuoden välein (vuoteen
2020 saakka, jolloin testausväli tihenee kolmeen vuoteen).
Oppia tarvitaan tekijöille ja valvojille
Monesta osasesta rakentuva uudistus asettaa riman kohtuullisen
korkealle. Hieman pakkopullana koetut koulutukset ovat jo tänä keväänä kiinnostaneet aiempaa
enemmän. Tekniikasta puhutaan,
ja suutintaulukoita käydään läpi
intensiivisesti.
Tekniikan tarjoajien on oltava valppaina ja huolehdittava siitä, että kaikki tulevat tekniikkauutuudet saadaan ajallaan hyväksytysti listoille ja käyttöön. Yhteistyö
eurooppalaisella tasolla tulee tiivistymään.
Lakien ja asetusten säätäjille sekä valvojille on jo nyt mennyt runsaasti viestiä uudistuksen ongelmista. Kokonaisuuteen on oltava
kuitenkin varsin tyytyväinen. Se,
että emme saaneet läpi ruotsalaismallista, omavalvontaan perustu-
KOMMENTTI
Seuraavat askeleet odottavat
Uudistuksen suurin tekninen murhe kohdistuu vesistöjen suojaetäisyyksiin, etenkin siihen, ettei tuulen suuntaa ole ohjeistuksessa lainkaan huomioitu. Tämä on fakta, jonka kanssa on vain elettävä. Olisi ollut toivottavaa, että Ruotsin mallin mukainen olosuhdearviointi olisi otettu mukaan
ohjeistukseen. Sen perusteella suojakaista olisi voinut olla kapeampi
tuulen ollessa poispäin vesistöstä.
Osasyynä olosuhdearvioinnin poisjättämiselle saattoi olla se, että
maatalouden asiantuntijatahoilta ei tullut riittävän selkeää signaalia tällaisen vaatimuksen tueksi. Toivottavasti uudistus ei kuitenkaan pysähdy
tähän, vaan ohjeistuksia voidaan kehittää myös jatkossa.
Uudistus ei muuttanut ruiskutuksen tekniikkavaatimuksia, mutta tulee korostamaan tuulikulkeuman hallintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa
tuulikulkeumaa alentavien suuttimien ja ilma-avusteisen ruiskutustekniikan käyttöä. Onneksi valmistajilla on tarjolla kattava valikoima suuttimia,
jotka täyttävät uudet vaatimukset.
Uudistuksen alkuvaiheessa vesistösuojaetäisyydet olivat nyt hyväksyttyjä suurempia. Myös jatkossa vuorovaikutus ja aktiivisuus ovat paras
tae systeemin kehittämiseksi edelleen.
Tässä uudistuksessa käytetään systemaattisesti termiä suojaetäisyys. Sitä ei pidä sekoittaa edelleenkin käytössä oleviin suojakaistoihin,
jotka Ely-Keskukset ovat määritelleet ja ylläpitävät siitä rekisteriä. Näillä
kahdella on periaatteellinen ero: ruiskutuksia koskevat suojaetäisyydet
perustuvat lakiin. Suojakaistat ovat vapaaehtoinen järjestelmä. Ne ovat
leveydeltään 1–3 metriä ja perustettu nurmiksi. Suojakaistat lasketaan
kuuluviksi vesistösuojaetäisyyteen ruiskutuksista puhuttaessa, eli molemmissa systeemeissä etäisyyksien mittaus alkaa ojan ja pellon ­rajasta.
Jussi Knaapi
vaa tuulen suunnan arviointia, on
tietenkin pettymys. Järjellä ajatellen se olisi tietenkin pitänyt olla
mukana, sillä normaalien fysiikan
lakien mukaan ruiskutteet eivät
edelleenkään leiju vastatuuleen.
Toivottavasti tämänkin uudistus tullaan aikanaan meille hyväksymään. Se vaatii kuitenkin aktiivisuutta ja vuorovaikutteisuutta viranomaisiin päin. Yhdessä käytännöt saadaan varmasti toimimaan. n
Muista myös veden laatu
Toimiakseen hyvin, on ruiskuteveden
kovuuden eli siinä olevien suolojen
määrän oltava sopiva. Myös happamuuden on oltava sopivalla tasolla.
Veden laatu saattaa olla suurin yksittäinen riskitekijä, joka pahimmillaan
torpedoi torjuntatyön laadun.
Veden kovuus ilmaisee siinä olevien vapaiden suolojen (Ca, Mg, ym.)
määrää. Mittayksikkönä käytetään
saksalaista dH-arvoa. Yksi dH-yksikkö vastaa kalsiumina 10mg/l. Myös
muut kationimetallit nostavat veden
kovuutta, vaikka dH-arvon mittaus ei
niitä huomioikaan. Vesilaitoksille veden kovuuden mittaus on jokapäiväistä rutiinia, koska veden kovuudella on kotitalouksissa iso merkitys.
Kovaa vettä esiintyy paikoittaisesti Länsi-Suomen alueella. Keski- ja
Itä-Suomen järvialueilla vesi on tyypillisesti pehmeää. Kaivovesi saattaa olla kovempaa kuin pintavesi. Veden kovuus ja happamuus saattavat
kulkea käsi kädessä. Kova vesi on
usein myös emäksistä. Ruiskutevesi
on yleisesti lievästi neutraalin puolella, kun se ruiskutuksissa saisi olla lie-
NRO 7
2. 5. 2013
västi happaman puolella.
Tietyt torjunta-aineet toimivat huonosti, jos vesi on kovaa. Hyvänä esimerkkiä on glyfosaatti, jonka anionisuolat saattavat kiinnittyä kovan veden kationeihin ja sitoa tehoaineen.
Veden korkea pH saattaa puolestaan
heikentää joidenkin rikkakasvin torjunta-aineiden tehoa.
Veden laatua voi testata myös itse.
Berner myy X-Change-ruiskuteveden
laadun parantajaa, jonka mukana tulevalla testisetillä laadun saa riittävän
tarkasti selville. Itse valmiste alentaa
veden kovuuden sopivalle tasolle, ja
myös pH saadaan optimialueelle.
Samaan tarkoitukseen voidaan
käyttää jauhemaista ammoniumsulfaattia, joka on tarkoitettu erityisesti
glyfosaatin tehon varmentamiseen.
Myös erilaiset kiinnikeöljyt parantavat ruiskutteen tehoa, sillä pintajännitystä alentamalla ne tehostavat kemikaalin imeytymistä lehteen. Öljyt
voivat myös alentaa tuulikulkeumaa
sitomalla hienojakoisimmat pisarat
(kts. KV 17/2010).
Jussi Knaapi
ã Kiinnikeöljyt (alempi kuva) poistavat veden pintajännityksen,
jolloin ruiskute imeytyy paremmin lehteen. Pisarat myös pysyvät
lehdellä paremmin.
TIETOLAARI
PELTOVILJELY
Tekniikka tarjoaa mahdollisuudet
Tuulikulkeuma hallintaan
Uudet vesistösuoja­
etäisyydet ovat nosta­
neet tuulikulkeuman
hallinnan ruiskuttajan
ykköstavoitteeksi. On­
neksi tekniikasta löytyy
toimivia ratkaisuja.
 Jussi Knaapi
Isot linjaukset on nyt vedetty.
Vaikka uudistuksesta jäikin pois
käyttäjän omaan arviointiin perustuva suojaetäisyyksien määrittely, voidaan näinkin elää. Tuulen
suunnan, sekä olosuhteiden tarkennettu huomiointi ovat edelleenkin ruiskuttajan strategian
kulmakiviä, vaikka ne eivät vaikutakaan virallisiin suojaetäisyyksien säännöstöön.
Tiedot löytyvät taulukoista
Suutinten valintaprosessi etenee
kolmivaiheisesti: ensin avataan
Tukesin sivuilta ”kasvinsuojeluaineiden uudet suojaetäisyydet”tiedosto. Sieltä poimitaan haluttu
kemikaali, ja katsotaan, mitä vaatimuksia kyseisen aineen käyttö
aiheuttaa. Listassa on huomioitava, että kaikkien aineiden osalta
ei lisämäärityksiä ole, ainoastaan
maininta kolmen metrin suojaetäisyydestä vesitöihin. Tämä tarkoittaa, että kaikkia suutintyyppejä voi käyttää – myös viuhkasuuttimia.
Monen valmisteen kohdalla tietoa löytyykin sitten enemmän. Nämä ovat kemikaaleja, joiden käytössä on erilaisia rajoituksia. Suutintyypistä saatetaan esimerkiksi
ilmoittaa, että viuhkasuutin ei ole
sallittu. Samassa yhteydessä ilmoitetaan, millaisia suuttimia ja mitä
suojaetäisyyksiä saa kyseisellä valmisteella käyttää. Luokituksessa
käytetään 50/75/90 prosentin vähennystä. Suojaetäisyys on siis sitä
pienempi, mitä enemmän suutin
tai ruisku kykenee tuulikulkeumaa
vähentämään.
Seuraavaksi avattavassa taulukossa on listaus hyväksytyistä suuttimista (löytyy myös Tukesin sivuilta). Siellä on hyvin selkeästi listattu kaikkien tunnettujen valmistajien suutinmallit. Ne on jaoteltu
TIETOLAARI
PELTOVILJELY
ã Vakioviuhkasuuttimen huono ominaisuus näkyy tässä: hienojakoinen sumu leijailee jopa tyvenessä
säässä, kuten kuvassa. Syynä on auringon lämmittämänä nouseva lämpövirtaus, joka yhdistyy olemattomaan tuulenvireeseen. Vaihtoehtoja onneksi löytyy.
Valmisteen nimi
Maatilan A-Sulfuroni
Maatilan A-Sulfuroni Duo
Maatilan A-Sulfuroni Duo 2
Maatilan A-Sulfuroni Duo 3
Maatilan Bentatsoni 3
Maatilan Etofumesaatti
Maatilan Fenmedifaami
Maatilan Florasulaami Duo
Maatilan Florasulaami Duo 2
Maatilan Fluro
Maatilan Karbatsoni
Maatilan Klopyralidi Duo
Maatilan Klopyralidi Duo 2
Maatilan Klopyralidi SG
Maatilan MCPA
Maatilan MCPA Trio
Maatilan MCPA Trio 2
Maatilan MCPA Trio 3
Maatilan Metamitroni
Maatilan Metatsaklori Duo
Maatilan Metributsiini
Maatilan M-Sulfuroni
Maatilan M-Sulfuroni Duo
Käyttökohteet ja suojaetäisyydet vesistöihin
viljat, pellava, apilattomien nurmien suojaviljat, ilman suojaviljaa perustettavat nurmet, vakiintuneet
säilörehu-, heinä- ja laidunnurmet, timotein siemenviljelykset 3 m
viljat 3 m
viljat 3 m
viljat 3 m
apilaa tai sinimailasta sisältävät nurmet ja niiden suojaviljat, vilja-herne-seosviljat, apila, sinimailanen,
palkokasvit, avomaankurkku, pellava, istukas- ja taimisipuli, mäkikuisma 3 m
sokerijuurikas 3 m
sokeri-, puna- ja rehujuurikas 3 m
kevätviljat, apilattomien nurmien suojaviljat 3 m
kevätviljat, apilattomien nurmien suojaviljat 3 m
viljat, apilattomat nurmet ja niiden suojaviljat, nurmikot 3 m
vehnä 3 m
rypsi, rapsi 3 m
rypsi, rapsi 3 m
sokeri-, rehu- ja punajuurikas, rypsi, rapsi, mansikka, maissi, siemenheinä, apilattomat nurmet ja
laitumet, puuvartisten kasvien taimitarhat ja istutukset 3 m
viljat, pellava, nurmet, nurmikot, pientareet, tienvarret 3 m
viljat, apilattomat nurmet ja niiden suojaviljat, siemenheinä 3 m
viljat, apilattomat nurmet ja niiden suojaviljat, siemenheinä 3 m
viljat, apilattomat nurmet ja niiden suojaviljat, siemenheinä 3 m
sokeri- ja punajuurikas, istukassipuli, mansikka, minttu 3 m
Käyttökohteet
Suutintyyppi
Viuhkasuutin
Tuulikulkeumaa vähentävä suutin
50 % vähennys
75 % vähennys
90 % vähennys
rypsi, rapsi
15 m
10 m
3m
3m
peruna, porkkana, herne, kumina 3 m
viljat, pellava 3 m
viljat 3 m
ã Suutinvalinnan hienosäätö alkaa tästä. Tukesin kemikaalilistasta katsotaan millaiset vaatimukset valittu aine aiheuttaa suuttimen mallille (ei rajoituksia, tai tuulikulkeuman vähennys 50, 75 tai 90 prosenttia) ja
­vesistösuojaetäisyydelle. Jos tuotteeen kohdalla ei ole lisämääreitä, voidaan käyttää viuhkasuutinta.
NRO 7
2. 5. 2013
Hardi
KOMMENTTI
Suutin
Väri
Sallittu ruiskutuspaine 50 %
tuulikulkeumavähennyksen
saavuttamiseksi
S Injet 02
Keltainen
3–3,5 bar
S Injet 025
Violetti
3–5 bar
S Injet 04
Punainen
3–5 bar
Minidrift MD-025-110
Violetti
1,5–2 bar
Minidrift MD-03-110
Sininen
1–2 bar
Minidrift MD-04-110
Punainen
1–4 bar
Minidrift MD-05-110
Ruskea
1–6 bar
Minidrift DUO 110-03
Sininen
1–4 bar
Minidrift DUO 110-04
Punainen
1–2 bar
Minidrift DUO 110-05
Ruskea
1–3 bar
Low Drift 110-05
Ruskea
1,5–2 bar
Tietokannat kaipaavat päivitystä
Maatalouden peltoviljelyohjelmistot kykenevät hyödyntämään maatalousviranomaisen VIPU-karttoja, eli tältä osin tilanne on jo kunnossa.
Esimerkiksi vesistöjen suojakaistojen muutokset siirtyvät automaattisesti tiedostolatauksen myötä omalle ohjelmalle.
Sen sijaan listaa uusista kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyyksistä
(jota Tukes ylläpitää) ei ole automaattisesti päivitettävissä. Ohjelmistotaloilla on kova työ saattaa tiedot ohjelmaan ja ylläpitää tietokantaa.
Tilanne on sama suutinlistan kohdalla.
Jos ajatellaan, että viljelijän on kyettävä itsekin kontrolloimaan ja todistamaan käyttämänsä suojaetäisyydet sekä suutinyhdistelmät, olisi
toimiva linkitys Tukesin tiedostoista maatalousohjelmiin ehdottoman
välttämätön. Nyt näiden tietojen ylläpito on työläs, manuaalinen operaatio. Tässä olisi hyvä ottaa mallia jälleen VIPU-palvelusta, johon viljelijä halutessaan saa suoraan käyttöoikeuden.
Jussi Knaapi
yllä kerrotulla tavalla, eli 50/75/90
prosentin tuulikulkeuman vähennykseen kykenevät suuttimet löytyvät omilta sivuiltaan.
Suutinten värikoodaus tärkeää
Vanhastaan tiedämme, että suuttimet on värikoodattu koon mukaan. Pienin käytännön koko on
keltainen 02-koon suutin ja suurin puolestaan 05-koon ruskea
koko. Isompiakin toki löytyy.
Hehtaarille käytettävä vesimäärä on osin tottumuskysymys,
mutta valintaan vaikuttaa moni
muukin tekijä. Haluttu pisaroiden lukumäärä ja kyky tunkeutua
kasvustoon paranevat, kun ruiskutuspainetta nostetaan. Samalla tuuliajoherkkyys kasvaa. Kun
noudattaa taulukon ohjeistusta
niin koon kuin paineenkin osalta,
varmistaa samalla tuuliajon pysymisen minimaalisena. Kun val-
Ruiskutuksen
kulmakivet
• Pellolle vain tyvenellä säällä
• Aamut ja illat ovat ruiskuttajan
parasta työaikaa
• Kasvinsuojeluaineiden uudet
suojaetäisyydet
• Hyväksyttyjen suutinten lista
• Siirtymäaikaa vuoteen 2015
• Aloita kasvinsuojelun uudistusprosessi heti
• Huomioi tuulikulkeumaluokitus
suuttimia uusittaessa
• Käytä aina vesistöystävällisintä
torjunta-ainetta
• Muista koulutus ja ruiskutestaus
NRO 7
2. 5. 2013
mistekohtainen suojaetäisyys yhdistetään oikeaan suutinvalintaan
ja käyttöpaineeseen, saadaan hyvä
lopputulos.
Suutintaulukon tiedot pohjautuvat saksalaisen JKI:n testauksiin
ja Ruotsissakin käytössä olevaan
”pohjoismaiseen” listaukseen. Tämä on ollut hyvä ratkaisu. Ottamalla naapurimaan lista oikeastaan sellaisenaan käyttöön, on tilanne saatu helpolla kuntoon. Mukana on erikoistekniikkaa, kuten
Danfoil sumuruisku, ilma-avusteinen Hardi Twin ja laahuskangas tavanomaisen puomin eteen (ruots.
släpduk).
ã Seuraavaksi valitaan Tukesin suutinlistasta malli, joka vastaa käytettävän kemikaalin vaatimuksia suojaetäisyyden ja tuulikulkeumavähennyksen osalta. Tämän jälkeen tarkennetaan sallittu kokoluokka
ja käyttöpaineen alue. Ruiskutteen litramäärää voidaan edelleenkin
säätää varsin vapaasti. Vaatimukset täyttäviä suuttimia löytyy kaikilta
valmistajilta. Sitten pellolle. Tässä esimerkkinä Hardin suuttimet.
Huomioi olosuhteet
Hieman ristiriitaiselta vaikuttaa
se, ettei viranomaisohjeissa huomioida lainkaan tuulen suuntaa,
nopeutta tai ruiskutuksen vuorokausiajankohtaa. Syy tähän lienee
käytännönläheinen. Ohjeistuksista haluttiin mahdollisimman yksinkertaiset ja kenties helpommin
valvottavat. Joka tapauksessa yleinen omaksuttu ruiskutuskäytäntö on jo vuosikausia ohjeistanut ja
suositellut näiden kriittisten ympäristötekijöiden huomioimista,
joten kartalla ollaan.
Vielä kerran on myös todettava,
että kaikki tässä kerrotut rajoitteet
koskevat suojaetäisyyksiä vesistöihin, ei ojiin. Lisäksi viuhkasuuttimia saa edelleenkin käyttää yli sadan metrin etäisyydellä vesistöstä.
Viuhkasuuttimille löytyy useita
hyviä vaihtoehtoja, jolloin suojaetäisyydet kutistuvat kohtuullisiksi.
Hyvä uutinen on se, että ruiskutustyön laadusta ei tarvitse näissäkään tapauksissa tinkiä. Virallisestikin annettu suositus tripletrunkojen käyttöönotosta on myös
järkevä, sillä tarkennuttu ruiskutus vaatii monipuolisemman suutinrepertuaarin käyttöä. n
TIETOLAARI
PELTOVILJELY