1. No category

SISÄLTÖLUETTELO:
Siv.
Keittiökasvien siemenviljelyksestä kotikasvitarhoissa
3
Kannattavan keittiökasvisiemenviljelyksen edellytykset
6
Kasvupaikan valinta
7
Maan kasvukunto ja l a n n o i t u s
7
Kylvösiemenen
ja
istukkaiden
valinta 9
Kylvö- ja istutus-aika
10
Istukkaiden käsittely istutettaessa
11
Risteytymisen vaara
11
Siemenviljelysten h o i t o kasvuaikana
14
Keittiökasveja, joiden siemenviljelys soveltuu kotikasvitarhoihin
15
Dilli
15
Herneet
15
Juuripersilja
18
Kaurajuuri
18
Krassi
19
Kupukaali
19
Kurkut
25
Lanttu
27
Mustajuuri
29
Nauris
30
Palsternakka
32
Pavut
33
Porkkana
37
Punajuuri
41
Sikuri
44
Spenaatti
46
HELSINGISSÄ
SIMELIUS'EN
1917,
PERILLISTEN KIRJAPAINO.
Keittiökasvien siemenviljelyksestä
kotikasvitarhoissa.
J o s k a a n s ä ä n n ö l l i s i s s ä oloissa e i t u o t a h a i t toja, s a a t t a a p a olla m u k a v a a k i n m u u t a m i i n tarvikkeihin
nähden
olla r i i p p u v a i s u u s s u h t e i s s a
u l k o m a i h i n , niin o n asia a i v a n p ä i n v a s t a i n e n
m u r r o s a i k o i n a sellaisina k u i n n y t . E r ä i t ä t a v a roita o n silloin erittäin v a i k e a t a t a i k k a k o k o n a a n
mahdotontakin hankkia, joten suuria epäkohtia
saattaa syntyä.
Myöskin puutarhaviljelyksen
a l a l l a o n tällainen r i i p p u v a i s u u s n y k y ä ä n v a r s i n
h a i t a l l i n e n j a v a r s i n k i n p u h e e n ollessa n i i n tärkeästä
tekijästä
kuin
puutarhaimme
siemenvaroista.
Maamme puutarhansiementarve tyydytetään nimittäin vieläkin e n i m m ä k s e e n ulkolaisen
tuonnin kautta.
Mitä v a i k e u k s i a t ä m ä s e i k k a
n y t t u o t t a a itse s i e m e n t e n s a a n t i m a h d o l l i s u u k siin n ä h d e n j a m i t e n l u o n n o t t o m a n k o r k e a t siem e n t e n h i n n a t l o p u l t a o v a t , k u n viljelijä t a v a r a n
saa k ä s i i n s ä , siitä o l e m m e k a h t e n a v i i m e v u o n n a
_— 4 —
s a a n e e t kyllin k o k e m u s t a ,
Keittiökasvien siem e n t e n t u o n t i niistä m a i s t a , j o i s t a s ä ä n n ö l l i s i s s ä
oloissa e t u p ä ä s s ä s i e m e n e t h a n k i m m e , n i m i t t ä i n
S a k s a , H o l l a n t i , E n g l a n t i , T a n s k a j a Ruotsi, o n
nyt mahdotonta osaksi suoranaisesti sodan vuoksi
o s a k s i t a a s niiden vientikieltojen t a k i a joita kyseessä olevat m a a t ovat tavaroilleen a s e t t a n e e t .
J o s s i e m e n t ä j o s t a k i n o n k a h t e n a viime v u o n n a
vielä ollut m e i d ä n s a a t a v i s s a m m e , niin o v a t v a i k e u d e t niitä t ä n n e t u o t a e s s a y h ä k a s v a n e e t j a
k ä y n e v ä t ne k o k o n a a n ylivoimaisiksi, jos sotaa
edelleen j a t k u u .
K e i t t i ö k a s v i e n k o t i m a i n e n siem e n v i l j e l y s o n tosin m a a s s a m m e viime v u o s i n a ,
sodan
vaikutuksesta,
melkoisesti lisääntynyt,
m u t t a siitä h u o l i m a t t a o n s e s i e m e n m ä ä r ä , m i t ä
v o i m m e ensi s y k s y n ä p u u t a r h o j a m m e varten
k o r j a t a , t o d e n n ä k ö i s e s t i vain v ä h ä i n e n m u r t o o s a siitä, m i t ä ensi k e v ä ä n ä t a r v i t s e m m e .
Ja
h u o m a t t a v a m p i a , v a n h o j a v a r a s t o j a t u s k i n lienee
m a a s s a m m e olemassa.
N ä i s t ä syistä u h k a a v a
siemenpuute ei luota ainoastaan puutarhanviljelijöille, niin s u u r e m m i l l e k u i n p i e n e m m i l l e k i n ,
tappioita vaan, mikä on arveluttavampaa, se
v ä h e n t ä ä lisäksi n y k y o l o i s s a e n e m m ä n k u i n
m u u t e n tärkeätä elintarvetuotantoamme.
N ä i d e n a r v e l u t t a v i e n tosiasiain tulisi olla
o m i a n s a k e h o i t t a m a a n j o k a i s t a k a s v i t a r h a n viljelijää, e i a i n o a s t a a n k o k e n e i t a a m m a t t i m i e h i ä
v a a n lisäksi j o k a i s t a , j o k a o n v ä h e m m ä n k i n
---- 5 ---tottunut viljelemään meidän tavallisimpia, m a a s s a m m e s i e m e n t ä t u o t t a v i a k e i t t i ö k a s v e j a , tästä
lähtien v a k a v a s t i r y h t y m ä ä n s i e m e n v i l j e l y k s e e n
puutarhassaan, ennen
m u u t a omiksi tarpeikseen
m u t t a , sikäli k u n k o k e m u s t a s a a v u t e t a a n j a
h a r r a s t u s k a s v a a , m y ö s k i n myytäväksi.
Tässä
s u h t e e s s a olisi M a r t t o j e m m e j a M a r t t a y h d i s t y s t e m m e kuljettava e t u n e n ä s s ä k u t e n niin m o n e s s a
muussa kotitaloutta koskevassa asiassa.
Sillä
j o s k a a n kotimainen ja yleinen, tässä vähäisessä
kirjasessa k o s k e t e l t u j e n s i e m e n t e n viljelys ei voi
olla meille a v u k s i j u u r i t ä l l ä h e t k e l l ä j a n y k y i sissä v a i k e u k s i s s a , n i i n voinee se k u i t e n k i n j o s sain m ä ä r i n sellaisten t o i s t u m i s i a e h k ä i s t ä sam a l l a k u n se h y ö d y t t ä ä s e k ä y k s i t y i s t ä viljelijää
että m a a t a m m e k o k o n a i s u u d e s s a a n k a n s a n t a l o u dellisessa s u h t e e s s a .
Meillä on n i m i t t ä i n varm a s t i k i n m o n i n s e u d u i n e d e l l y t y k s i ä sellaisten
a r v o k a s t e n k e i t t i ö k a s v i e n m e n e s t y k s e l l i s e e n siem e n v i l j e l y k s e e n k u i n lantut, nauriit, kaali, spe-
naatti,
herneet,
porkkanat,
palsternakat,
sikuri,
dilli y. m. On k u i t e n k i n m u i s t e t t a v a , että, j o s k a a n e i heti, n i i n a i n a k i n a i k a a m y ö t e n , o n
e d u l l i s i n t a a n t a u t u a vain y h d e n a i n o a n tai kork e i n t a a n p a r i n lajin s i e m e n v i l j e l y k s e e n .
Sillä
a i n o a s t a a n siten v o i d a a n t ä y s i n p e r e h t y ä s i e m e n viljelykseen j a viljellä s u u r e m m a s s a m ä ä r i n tos i a a n k i n h y v ä ä s i e m e n k a n t a a j o t a k i n viljelysk a s v i a j a sen l a a t u a .
— 6 —
S e u r a a v a s s a a n n e t a a n lyhyitä ohjeita s i e m e n viljelykseen k o t i p u u t a r h o i s s a . P u h u m m e a i n o a s t a a n sellaisista k e i t t i ö k a s v e i s t a j o t k a v a r m a s t i
voivat, j o s niitä oikein viljellään, m e i l l ä k i n v u o sittain a n t a a t u l e e n t u n u t t a s i e m e n i ä .
Kannattavan keittiökasvisiemenviljelyksen
tärkeimmät edellytykset ovat:
aurinkoinen ja lämmin, kylmiltä tuulilta suopaikka:
hyvä,
multava, syvä, hyvin ojitettu, rikkaruohoista ja
tarttuvista taudeista vapaa, hyvin muokattu ja
rikasravintoinen
ruokamulta;
puhdas,
hyvää,
lajipuhdasta ja tunnettua kantaa
oleva
kylvösiemen;
tiedot
viljeltyjen
kasvien
hedelmöittämissuhteista
ja
risteytymisen
välttämiskeinoista:
oikea
kylvö- ja
istutus-aika:
huolellinen
hoito
kasvuaikana:
oikea
korjuuaika;
korjatun siemenen oikea hoito ja säilytys.
jattu
—7—
Kasvupaikan valinta.
Siihen n ä h d e n o n l ä m p ö - j a k o s t e u s s u h t e e t
h u o m i o o n o t e t t a v a . Alava, k y l m ä m a a e i siem e n v i l j e l y k s e e n k e l p a a . O n p ä i n v a s t o i n valittava
l ä m m i n , e i v a r s i n k u i v a , etelään t a i k k a l o u n a i seen viettävä m a a . Alava m a a o n y l e e n s ä altis
yöhalloille s e k ä k e v ä ä l l ä että s y y s k e s ä l l ä .
Sellaisella p a i k a l l a ei k o s k a a n voida ajatella p a p u j e n , p o r k k a n a i n , p u n a j u u r i e n y . m . siemenviljelystä. M u u t a m a t lajit v a a t i v a t t u u l e l t a s u o j a t t u a
paikkaa ja ovat p a h i m m a s s a tapauksessa suoj a t t a v a t seinällä, a i d a l l a t. m. s. Sellaisia o v a t
l ä h i n n ä dilli, p a l s t e r n a k k a , m u s t a j u u r i y . m .
J o s n e k a s v a v a t tuulisella p a i k a l l a , vie t u u l i
helposti niiden s i e m e n e t m u a s s a a n .
Jos taas
siemenviljelykset sijoitetaan kuivalle m ä e l l e , j o u t u v a t i s t u k k a a t tavallisesti k ä r s i m ä ä n k u i v u u t t a .
Siemen j ä ä silloin h e i k o k s i j a sato pieneksi,
sillä h e n n o t i m u j u u r e t k e h i t t y v ä t k u i v u u d e s s a
h u o n o s t i , k u i h t u v a t j a i s t u k a s k u i v u u j a kärsii.
Maan kasvukunto ja lannoitus.
K a i k k i siemenviljelys vaatii h y v ä s s ä k a s v u v o i m a s s a olevaa m a a t a .
M a a n tulee toisin san o i n ei a i n o a s t a a n sisältää t a r p e e k s i helposti
saatavilla olevaa k a s v i r a v i n t o a , » v a n h a a voim a a » , v a a n sen t u l e e m y ö s k i n olla niin h u o lellisesti m u o k a t t u a , että se tarjoaa siemenille
— 8 —
k u o h k e a n ja hienon itämisalustan ja istukkaille
k y l l i k s i syvälti m a a t a .
M a a n tulee lisäksi olla
l a a d u l t a a n sellaista, että se s a a d a a n a i k a i s i n keväällä m u o k k a u s k u n t o o n j a p y s y y h y v ä s s ä k u n n o s s a s y y s m y ö h ä ä n s a a k k a . Rikkaruohoinen maa
ei koskaan kelpaa siemenviljelykseen!
H u o n o s i e m e n s a t o r i i p p u u u s e i m m i t e n liian
niukasta lannoituksesta.
Jos käytetään luonnollista l a n t a a , o n sitä m a a l l e a n n e t t a v a r u n saissa m ä ä r i n s y k s y l l ä ( s u u r i k u o r m a = 500 kg
k a r j a n l a n t a a aarille = 100 neliömetrille).
Jos
l a n t a levitetään keväällä j a j o s s e lisäksi o n
palamatonta, kuivattaa se maan ja kehittää
lähinnä kasvien lehdistöä.
Keittiökasvien siemenviljelykset vaativat yleensä suuria määriä
typpeä ( p o i k k e u k s i a o v a t h e r n e e t ja p a v u t ) s e k ä
fosforihappoa, j o s mieli s a a d a t y y d y t t ä v i ä satoja.
Fosforihapolla on tavaton merkitys kaikessa
s i e m e n m u o d o s t u m i s e s s a j a o n sen v u o k s i a i v a n
l u o n n o l l i s t a , että sellaiselle m a a l l e , j o h o n aiotaan kylvää kasvullisuutta siemensatoja varten,
o n a n n e t t a v a s u u r e t m ä ä r ä t fosforihappoisia
lannoitusaineita T h o m a s - k u o n a n muodossa syksyllä j a superfosfatin m u o d o s s a k e v ä ä l l ä .
Kun
tällaisia a p u l a n n o i t u s a i n e i t a ei n y k y ä ä n kuitenk a a n ole s a a t a v i s s a v o i m m e niiden a s e m e s t a
k ä y t t ä ä siipikarjanlantaa, j o k a sekin sisältää paljon fosforihappoa.
Mutta k u n m y ö h e m m i n t a a s
s a a m m e tilaisuutta ostaa apulantoja, on meidän
— 9 —
silloin k e r n a a m m i n l a n n o i t e t t a v a siemen m a a m m e
rikkihappoisella
ammoniakilla,
kuin
chilen- tai
norjansalpietarilla.
Salpietarin
vaikutuksesta
m a a n p i n t a h e l p o s t i k o v e t t u u j a salpietari vaik u t t a a — v a r s i n k i n sateen j ä l k e e n — lisäksi
niin v o i m a k k a a s t i l e h d i s t ö ö n , että s i e m e n m u o d o s t u s kärsii. R i k k i h a p p o i n e n a m m o n i a k k i sitäv a s t o i n v a i k u t t a a h i t a a m m i n , tasaisesti j a varm a s t i . Tuhka, j o k a sisältää kalia, k e l p a a m y ö s kin
käytettäväksi siemenviljelysmaalla.
Sitä
levitetään a i k a i s i n k e v ä ä l l ä , 4 — 6 k g aarille j a
m u l l a t a a n huolellisesti m a a h a n .
Kylvösiemenen ja istukkaiden valinta.
Jotta se siemen, j o n k a saamiseksi siemenviljelystä h a r j o i t a m m e , tulisi k a i k i s s a s u h t e i s s a
mahdollisimman hyvää, on ensimäinen ehto,
että k ä y t t ä m ä m m e k y l v ö s i e m e n on hyvää kantasiementä t u n n e t t u a h y v ä ä l a a t u a , ja että se on
kotoisin l u o t e t t a v a s t a k a n t a s i e m e n v i l j e l y s t a l o s t a .
N y k y ä ä n vallitsevissa oloissa o n k u i t e n k i n m a h d o t o n t a s a a d a sellaista s i e m e n t ä u s e a m m i s t a
niistä l a a d u i s t a j a k a n n o i s t a , joita k e r n a i m m i n
h a l u a i s i m m e , eikä a i k a salli m e i d ä n o d o t t a a
k u n n e s sellaisia olisi s a a t a v i s s a .
Meidän on
senvuoksi pakko useimmissa tapauksissa tyytyä
k ä y t t ä m ä ä n tavallista, k a u p a k s i t a r j o t t u a k a s v i tarhansiementä.
Mutta tällöinkin on koetettava
h a n k k i a m i t ä p a r a s t a sellaista s e k ä o m i l l a vilje-
— 10 —
l y k s i l l ä m m e k ä y t e t t ä v ä sellaisia menettelytapoja,
että v o i m m e p o i s t a a n e t a i m e t , joilla n ä y t t ä ä
o l e v a n k a r k e a m p i a s i l m ä ä n p i s t ä v i ä vikoja.
I s t u k k a i k s i o n luonnollisesti valittava p a r h a i m m a t j a k a u n e i m m a t , u l k o m u o d o l t a a n j a vär i l t ä ä n o m i n a i s i m m a t yksilöt.
Niinpä k u n on
p u h e j u u r i k a s v e i s t a , tulee i s t u k a s j u u r t e n olla
p u h t a i t a , t a s a i s i a ja sileitä, ei k o s k a a n h a a r a i s i a ;
lisäksi tulee niillä olla j u u r i se m u o t o , j o k a on
laadulle ominainen.
Ei ole p y r i t t ä v ä k ä y t t ä m ä ä n vain j ä t t i l ä i s j u u r i a s i e m e n i s t u k k a i k s i , v a a n
k e r n a a m m i n k a u t t a a l t a a n k e s k i s u u r i a j a keskenään yhtä suuria.
Kylvö- ja istutus-aika.
M e i d ä n k e s ä m m e o n niin l y h y t j a lisäksi
usein niin k y l m ä h k ö , että useat keittiökasvit
eivät e h d i t y y d y t t ä v ä l l ä tavalla k e h i t t y ä eikä
t u o t t a a t u l e e n t u n u t t a s i e m e n i ä , j o l l e m m e tarjolla
olevilla keinoilla koeta niiden k a s v u k a u t t a pidentää ja hyväksemme käyttää lämpösuhteita.
Siinä t a r k o i t u k s e s s a o v a t e t u p ä ä s s ä n e kasvit,
kuten esim. herneet ja pavut, jotka tarvitsevat
p i t k ä n ajan s i e m e n t e n s ä k y p s y t t ä m i s e e n , m a h dollisimman aikaisin kylvettävät, mutta m u u tenkin on kaikki siementuotantoa varten käytetty s i e m e n k y l v e t t ä v ä hyvissä ajoin ja lisäksi
oikeaan aikaan.
Istukkaat — varsinkin juurikk a i d e n ja p o r k k a n o i d e n — i s t u t e t a a n m y ö s k i n
— 11 —
mahdollisimman aikaisin.
K u i t e n k i n tulee, k u ten j o m a i n i t t i i n , i s t u t u s p a i k a n olla niin l ä m p i m ä n j a s u o t u i s a n , että k e v ä t h a l l o j a p e l k ä ä m ä t t ä
v o i d a a n tällaiseen a i k a i s e e n i s t u t u k s e e n r y h t y ä .
Istukkaiden käsittely istutettaessa.
Istukkaita maahan pantaessa on katsottava
etteivät j u u r e t saa k e v ä t t u u l i e n j a a u r i n g o n p a i s teen v a i k u t u k s e s t a k u i v e t t u a , sillä siitä ne k o v i n
k ä r s i v ä t j a niiden k a s v u k e s k e y t y y .
Hennot
i m u j u u r e t , joita j o u k o t t a i n o n k e h i t t y n y t k o s teassa j a l ä m p i m ä s s ä kellarissa, o v a t a r k o j a k u i vuudelle ja kuolevat helposti ja kestää jonkun
a i k a a e n n e n k u i n u u s i a i m u j u u r i a ehtii k e h i t t y ä .
T ä m ä o n y k s i niitä syitä, j o i d e n v u o k s i e n s i k s i
k y l m ä ä n p e n k k i i n sijoitetut i s t u k k a a t m y ö h e m m i n k y l m ä l l e m a a l l e s i i r r e t t y i n ä eivät s a a pit e m p ä ä k a s v u a i k a a , sillä p e n k i s s ä k e h i t t y n e e t
j u u r e t k ä r s i v ä t tavallisesti niin paljon t ä s t ä m u u t t a m i s e s t a , että siitä a i h e u t u u p i t e m p i a i k a i n e n
seisahdus istukkaiden kehityksessä.
Risteytymisen vaara.
Kuten t u n n e t t u a ei m i k ä ä n siemen voi keh i t t y ä i l m a n edellä k ä y p ä ä h e d e l m ö i t t ä m i s t ä .
T ä m ä t a p a h t u u k u k a n sisällä siten että siitepölyä j o u t u u heteitten p o n s i s t a e m i n l u o t t i i n .
T o i s i s s a kasveissa p u t o a a siitepöly p o n s i s t a s u o r a a n luotille samassa k a s v i s s a .
Tällaisissa kas-
— 12 —
veissa s a n o t a a n itsesiitoksen t a p a h t u v a n .
Toisissa k a s v e i s s a t a a s saa luotti siitepölyn — h y ö n teisten t a i k k a t u u l e n a v u l l a —- toisista k u k i s t a .
N ä i s s ä siis t a p a h t u u vierassiitos.
Useimmissa niistä kasveista, joista tässä tull a a n p u h u m a a n , on vierassiitos s ä ä n t ö n ä , niin
että n i i d e n k u k a t voivat h e d e l m ö i t t y ä l ä h e i s t ä
s u k u a olevien k a s v i e n siitepölystä.
Kun kasvit
siten t u l e v a t h e d e l m ö i t e t y i k s i toistensa k u k i s t a
s a a d u l l a siitepölyllä t a p a h t u u ristisiitos ja n ä i d e n
k a s v i e n s a n o t a a n risteytyvän.
Siten voivat eri
kaalilajit ja eri lajien eri l a a d u t helposti risteytyä
k e s k e n ä ä n ; samoin risteytyvät p o r k k a n a l a a d u t
helposti keskenään ja metsistyneen p o r k k a n a n
k a n s s a — m i s s ä sellaisia on r i k k a r u o h o n a . —
T u r n i p s i n , l a n t u n j a n a u r i i n kesken s a t t u u rist e y t y m i s i ä h y v i n helposti, j a s a m o i n n i i d e n j a
villikaalin kesken.
K ä y t ä n n ö l l i s e s t i k a t s o e n ei
k u p u k a a l i risteydy lantun kanssa mutta kun eräät
t u t k i j a t o v a t o n n i s t u n e e t l u k u i s i e n k o k e i t t e n jälkeen r i s t e y t t ä m ä ä n l a n t t u a j a k u p u k a a l i a k e s k e n ä ä n , niin o n v a r o v a i s i n t a olla i s t u t t a m a t t a niid e n i s t u k k a i t a lähelle t o i s i a a n , tai edes s a m a a n
puutarhaankaan.
R i s t e y t y m i n e n ei k u i t e n k a a n ole tulevalle
siemenelle v a h i n g o k s i , j o s r i s t e y t y v ä t k a s v i t
kuuluvat samaan
laatuun
taikka
kantaan.
Ain o a s t a a n j o s läheiset kasvilajit — e s i m . k a a l i lajit — tai k a k s i l a a t u a , esim. p o r k k a n a l a a d u t
— 13 —
» N a n t e s » j a » L o n t o o n tori» t a i k k a l a n t t u l a a d u t
»Mustiala» j a » R u o t s a l a i n e n p a r a n n e t t u keltanen» j. n. e. — risteytyvät, tuottaa risteytyminen siemenviljelykselle v a a r a a j a t ä m ä v a a r a o n
tietenkin sitä s u u r e m p i k u t a e n e m m ä n r i s t e y t y vien laatujen o m i n a i s u u d e t t o i s i s t a a n e r o a v a t .
Sitä paitsi o n k o e t e t t a v a pitää s e k ä p u u t a r h a
t a i k k a s i e m e n m a a että m y ö s k i n l ä h e i s i n y m p ä ristö m a h d o l l i s i m m a n v a p a a n a villeistä k a s v e i s t a
— meillä m e l k e i n p ä y k s i n o m a a n p e l t o k a a l i s t a
— j o t k a edellä esitetyistä syistä v o i v a t olla v a a rallisia siemenviljelykselle.
Löytyy
kuitenkin
niitäkin
keittiökasveja,
j o i s s a itsesiitos l u o n n o n j ä r j e s t y k s e n m u k a a n o n
s ä ä n t ö n ä . Sellaisia o v a t e s i m . h e r n e e t j a p a v u t .
Niistä v o i d a a n s e n v u o k s i useita l a a t u j a viljellä
rinnakkain tarvitsematta
peljätä r i s t e y t y m i s t ä .
- Mutta p a h e m p i kuin risteytymisen v a a r a on kuit e n k i n se eri l a a t u j e n s i e m e n t e n s e k o i t u s , j o t a viljelijän v a r o v a i s u u d e s t a h u o l i m a t t a u s e i n k i n s a t t u u .
On senvuoksi parasta järjestää siemenviljelyksensä
niin ettei viljellä k a h t a t a i u s e a m p a a l a a t u a sam a a viljelyskasvia s a m a s s a p u u t a r h a s s a , v a a n
mikäli suinkin mahdollista vain yhtä laatua
k u l a k i n lajia.
Niin v o i d a a n esim. s a m a s s a p u u t a r h a s s a a i v a n h y v i n s i e m e n e k s i viljellä s o k e r i herneitä »Koivikko», kupukaalia »Säfstaholm»,
p o r k k a n a a » A m a g e r » , s p e n a a t t i a » G o l i a t h » , lantt u a » R u o t s a l a i s t a k e l t a i s t a » , dilliä j . n . e . m u t t a
— 14 —
s i t ä v a s t o i n ei y h t a i k a a k u p u k a a l e j a » S ä f s t a h o l m »
j a » K o v a p ä ä » t a i k k a p o r k k a n o i t a »Nantes» j a
»Champion» taikka turnipsia ja lanttua, valkokaalia j a p u n a k a a l i a , k a h t a t a i k k a u s e a m p a a
laatua spenaattia j . n . e .
J o s viljellään vain y h d e n l a a d u n s i e m e n t ä
k u t a k i n lajia niin s a a v u t e t a a n s e p ä ä m ä ä r ä j o h o n siemenviljelijän on ensi sijassa p y r i t t ä v ä :
s a a d a a n s i e m e n t a v a r a a , j o k a o n p u h d a s t a , sekoittamatonta ja luotettavaa.
Siemenviljelysten hoito kasvuaikana.
Maa taimirivien ja i s t u k k a i d e n välillä on
luonnollisesti uudistuvien perkausten ja harausten k a u t t a k o k o k a s v u a i k a n a pidettävä p u h t a a n a ,
k u o h k e a n a ja ilmavana.
K o r k e a t j a heikot siem e n v a r r e t , kuten v a l k o k a a l i n ja l a n t u n , on tuett a v a tarpeen vaatiessa p y s t y t t ä m ä l l ä i s t u k k a i t ten äärelle h y v i s s ä ajoin seipäitä, j o i h i n varret
h u o l e l l i s e s t i s i d o t a a n niinellä.
Korkeakasvuiset
hernelaadut tuetaan joko oksattomilla kuusenrisuilla t a i k k a pilkin hernerivejä pingoitetulla
g a l v a n i s e e r a t u l l a r a u t a l a n g a l l a , jota on k i i n n i tetty 4 — 5 riviä p ä ä l l e k k ä i n n. 1,5 m pitkiin
p a a l u i h i n ; n ä m ä k i i n n i t e t ä ä n m a a h a n 3—5 metr i n p ä ä h ä n toisistaan h e r n e r i v i e n p i t u u s s u u n t a a n .
L o p u k s i o n siemenviljelykset, m i k ä l i s u i n k i n
m a h d o l l i s t a , a i n a p i d e l t ä v ä v a p a i n a taudeista j a
tuhohyönteisistä.
Siementä on otettava vain terveiltä viljelyksiltä!
—
15 --
Keittiökasveja, joiden siemenviljelys soveltuu kotikasvitarhoihin.
Dilli.
T ä m ä n k a s v i n siemenviljelys on h e l p p o a j a k a n n a t t a v a a , sillä s i e m e n k a u p p i a a m m e
ostavat kernaasti dillinsiementä.
S i e m e n kylvetään aikaisin keväällä taikka m y ö h ä ä n syksyllä
tavalliseen h y v ä ä n p u u t a r h a m a a h a n .
Siemen
i t ä ä h i t a a s t i , n . 3—4 v i i k k o a k y l v ö n j ä l k e e n .
P e n k k i i n k y l v e t ä ä n 4 riviä s i e m e n t ä .
J o s mieli
Saada v o i m a k k a i t a t a i m i a j a h y v ä ä s i e m e n t ä
h a r v e n n e t a a n t a i m e t 2 5 à 3 0 s m : n p ä ä h ä n toisistaan.
K a i k k i m y ö h e m m i n kesällä k e h i t t y v ä t
s i e m e n v a r r e t k a t k a i s t a a n j a vain a i k a i s i m m a t
saavat vapaasti kasvaa.
Kun siemen alkaa
kukkasarjoissa ruskettua on se tuleentunutta.
Silloin l e i k a t a a n k y p s y n e e t s i e m e n v a r r e t v ä h i n
erin j a levitetään k u i v u m a a n .
Siemen hangataan irti p a r h a i t e n k ä s i e n välissä j a p u h d i s t e taan tavalliseen tapaan.
Herneet. Meillä v o i d a a n viljellä s e k ä s o k u r i että silpo- j a s i l p o y d i n h e r n e i d e n s i e m e n i ä .
Täh ä n t a r k o i t u k s e e n s o p i v a t s e u r a a v a t sokurihernelaadut:
Ruhtinas Bismarck, Koivikko, englantilainen
sapeliherne ja
Moerheimin jättiläinen; silpoherneistä
a n s a i t s e v a t h u o m i o t a : Excelsior, Folger, Roslagin,
Carterin First Crop. E r i n o m a i s i a ja s u u r i s a t o i s i a
silpoydinherneitä
o v a t Forssan säilykeherne,
Champion of England, Non plus ultra ja m a t a l a t American
Wonder ja Witham
Wonder.
— 16 —
V a i k k a k a a n p u u t a r h a h e r n e e t y l e e n s ä eivät
ole v a a t i v i a m a a n l a a t u u n j a k a s v u k u n t o o n n ä h den, menestyvät ne kuitenkin parhaiten rikkar u o h o t t o m a l l a j a syvällä s a v e n s e k a i s e l l a m u l t a maalla.
H a l l a i n e n ja k y l m ä p a i k k a ei sovellu
h e r n e e n v i l j e l y k s e e n , sillä sellaisessa m a a s s a ei
k o s k a a n ole v a r m u u t t a h e r n e i d e n täydellisestä
tuleentumisesta.
Jollei m a a l u o n n o s t a a n sisällä
r u n s a a s t i k a l k k i a , o n sitä edellisenä s y k s y n ä
annettava ja maahan käännettävä.
Sokuri- ja
s i l p o h e r n e e t k y l v e t ä ä n a i k a i s i n k e v ä ä l l ä heti k u n
m a a sen sallii, s i l p o y d i n h e r n e e t m y ö h e m m i n ,
k u n m a a o n j o l ä m p i m ä m p ä ä , j o k s e e n k i n sam o i h i n a i k o i h i n k u i n o h r a tavallisesti k y l v e t ä ä n .
Korkeakasvuiset laadut k y l v e t ä ä n 1 m levyiseen
p e n k k i i n 4 riviin siten, että k a k s i riviä k y l v e t ä ä n 15—20 s m : n etäisyydelle t o i s i s t a a n p i t k i n
p e n k i n y h t ä syrjää, j a k a k s i m u u t a s a m o i n pitkin p e n k i n toista s i v u a .
Siten s a a d a a n s a m a a n
p e n k k i i n 4 0 — 5 0 s m : n etäisyydelle t o i s i s t a a n
k a k s i riviparia.
T a i m e t m u l l a t a a n j a niiden
t u e k s i p y s t y t e t ä ä n r i v i p a r i e n väliin p a a l u j a n .
3—5 m e t r i n p ä ä h ä n t o i s i s t a a n .
P a a l u j e n väliin
p i n g o i t e t a a n 4 g a l v a n i s e e r a t t u a r a u t a l a n k a a 20
s m : n etäisyydelle t o i s i s t a a n . Matalakasvuiset l a a d u t k y l v e t ä ä n 1.2 m levyisiin p e n k k e i h i n 4 riv i i n ; n e m u l l a t a a n j a p i d e t ä ä n p u h t a i n a tavalliseen t a p a a n .
K o r k e a k a s v u i s e t , tuetut h e r n e e t
k o r j a t a a n k u n s u u r e m p i osa paloista o n kuivia
— 17 —
j a k y p s i ä . J o s k o r j u u t a liiaksi viivytellään m e n e vät u s e i n k i n a i k a i s i m m i n k y p s y n e e t j a p a r h a a t
herneet h u k k a a n .
Matalakasvuiset, lukemattom a t herneet korjataan, varsinkin jos kesä on
ollut kostea, j o n k u n v e r r a n a i k a i s e m m a l l a asteella
ollessaan.
Siten e s t e t ä ä n ensiksi t u l e e n t u v i e n
palkojen h a l k e i l e m i n e n j a h e r n e i d e n e n n e n a i k a i nen i t ä m i n e n . H e r n e v a r r e t l e i k a t a a n m a a t a m y ö ten, s i d o t a a n e i v a r s i n s u u r i i n k i m p p u i h i n , j o t k a
ripustetaan k u i v u m a a n ja j ä l k i k y p s y m ä ä n ilmavalle vintille.
Kun on kyseessä pienempi hernesato, puidaan
s e e d u l l i s i m m i n s ä k i s s ä , s u u r e m m a t m ä ä r ä t sitävastoin riihessä.
Siemenet seulotaan ja lopuksi
s u o r i t e t a a n työläs k ä s i n n o u k i n t a .
Sitä v a r t e n
k a a d e t a a n k a i k k i h e r n e e t p ö y d ä l l e j a pyöritell ä ä n niitä k ä s i e n alla. M a d o n s y ö m ä t , pilkulliset
j a s ä r k y n e e t h e r n e e t e r o t e t a a n eri p ä ä l l e e n j a
samoin täysin hyvät ja käyttökelpoiset, jotka
s a a v a t vieriä t y ö n t e k i j ä n sylissä o l e v a a n k e r u u astiaan.
J o s o n o n n i s t u t t u s a a m a a n h y v ä m a k u i n e n , aik a i n e n j a s a t o i s a h e r n e l a a t u v o i d a a n tavallisesti
sen h y v i ä o m i n a i s u u k s i a edelleen k e h i t t ä ä . Koot a a n esim. v a i n n i i d e n p a l k o j e n h e r n e e t , joissa
h e r n e l u k u m ä ä r ä on suurin, ja niistäkin otetaan
v a i n s u u r i m m a t , j o t k a tavallisesti ovat p a l o n
keskessä.
2
— 18 -Juuripersilja.
Meidän m a a s s a m m e viljellään
tätä kasvia hyvin vähän. Se on kuitenkin virhe,
j o s t a olisi p ä ä s t ä v ä . J u u r i p e r s i l j a ei n i m i t t ä i n
a n n a ainoastaan lehtiensä kautta taloudessa hyvinkin käyttökelpoista maustetta, vaan myöskin
j u u r i , j o k a voi k e h i t t y ä s o r m e n p a k s u i s e k s i , o n
erinomaisen hyvä ja m a u k a s mauste sopassa,
k e i t o k s i s s a y. m. P a r a s l a a t u on aikainen, paksu,
sokuri-persilja.
Rulun
non
Erfurt-laadulla
on
kauniisti poimuiset lehdet mutta ohkaisempi
j u u r i k u i n edellisellä.
J u u r i p e r s i l j a n siemenviljelys o n n i s t u u h y v i n
m a a n eteläosissa, j o s vain on k ä y t e t t ä v i s s ä voim a k k a i t a j u u r i a , j o t k a talvehtivat. Siemen kylvetään aikaisin toukokuulla syvään, voimakkaaseen, e i ä s k e n l a n n o i t e t t u u n , m u l t a v a a n s a v i m a a h a n , 4 riviä k u h u n k i n p e n k k i i n .
Taimet harv e n n e t a a n 5—6 sm:n p ä ä h ä n t o i s i s t a a n . Syysk u u n lopulla o t e t a a n j u u r e t m a a s t a ; k a u n e i m m a t
valitaan istukkaiksi ja pannaan turvepehkun
s e a s s a t a l v i s ä i l ö ö n k e l l a r e i h i n . Aikaisin k e v ä ä l l ä
i s t u t e t a a n i s t u k k a a t p e n k k e i h i n , 3 riviin, 2 5 — 3 0
s m : n v ä l i m a t k o i l l e t o i s i s t a a n . S y y s k u u n lopulla
t u l e e n t u u s i e m e n ; se n ä k y y siitä että s i e m e n varret kellastuvat ja siemen käy harmaaksi ja
kovaksi. Siemen korjataan, puidaan ja puhdistet a a n k u t e n p a l s t e r n a k a n s i e m e n . ( K a t s o siv. 32).
Kaurajuuri.
T ä m ä n m o n i v u o t i s e n keittiökasvin siemenviljelys o n a i v a n s a m a n l a i s t a k u i n
m u s t a j u u r e n k i n . ( K a t s o siv. 29).
-- 19 --
Krassi ( p u u t a r h a k r a s s i ) v i i h t y y p a r h a i t e n ei
aivan raskaalla maalla.
Siemen kylvetään aikaisin t o u k o k u u s s a p e n k k e i h i n , 4 r i v i i n ; t a i m e t
h a r v e n n e t a a n n. 10 s m : n v ä l i m a t k o i l l e .
Siemen
t u l e e n t u u s y y s k u u n alulla.
Varsien v ä r i k ä y
silloin v a l k o i s e n k e l t a i s e k s i j a s i e m e n e t m u u t t u vat k e l t a i s e n p u n a i s i k s i j a k o v i k s i . V a r r e t leikataan maata myöten laikka nyhdetään varovaisesti k o k o n a a n , jolloin on k a t s o t t a v a , ettei m u l t a a tule j u u r i e n m u k a n a . V a r r e t s i d o t a a n pieniin k i m p p u i h i n , j o t k a r i p u s t e t a a n i l m a v a l l e vintille k u i v u m a a n .
S i e m e n p u i d a a n irti j a p u h distetaan.
Kupukaali. J o s t a h d o t a a n s a a d a s i e m e n t ä
m y ö h ä i s i s t ä , n. k. t a l v i k a a l i l a a d u i s t a , k u t e n
Kovapää,
Säfstaholm,
Västernorrlantilainen
ja
Amager,
on s i e m e n kylvettävä jo h u h t i k u u n
keskivaiheilla k y l m ä ä n lavaan (katso Ossian
L u n d é n : » K y ö k k i k a s v i v i l j e l y s » siv. 75 ja »Kodin
k y ö k k i p u u t a r h a » siv. 57).
J o s t a a s viljellään
a i k a i s t e n laatujen, n. k. k e s ä l a a t u j e n , k u t e n Otsoisten,
Majspets,
Ditmarsker, s i e m e n t ä , t o i m i t e t a a n kylvö m y ö h e m m i n , e s i m . t o u k o k u u l l a , j u u r i
niin m y ö h ä ä n , että t a i m e t e h t i v ä t m u o d o s t a a
t u l e e n t u n e i t a , kiinteitä k u p u j a e n n e n k u i n s y y s hallat keskeyttävät kasvun.
J o s siemen kaalin
(varsinkin kesälaatujen) kuvut kypsyvät, aikais e m m i n , on se v a a r a t a r j o n a , ettei niitä s a a d a
k u n n o l l e e n t a l v e h t i m a a n , v a a n h a l k e a v a t n e liian
— 20 —
a i k a i s i n , u s e i n j o syksyllä, j a m ä t ä n e v ä t sitten
ennen kevättä.
S i e m e n i s t u k k a i k s i v a l i t a a n a i k a i s e m m i n syksyllä k u p u j a , j o t k a o s o t t a u t u v a t a i k a i s i k s i , oikeal a a t u i s i k s i , kiinteiksi j a h y v ä m u o t o i s i k s i , j a joilla
ori h y v ä lehtipeite, v i r h e e t ö n väri ja oikea varrenkorkeus.
O n siinä s u h t e e s s a asetettava s u u ret v a a t i m u k s e t j a e h d o t t o m a s t i h y l ä t t ä v ä k a i k k i
m i t k ä e i v ä t t ä y t ä n ä i t ä v a a t i m u k s i a . K u n kaalis a t o s y k s y l l ä sitten k o r j a t a a n , o v a t m y ö s k i n ist u k a s k a a l i t k o r j a t t a v a t , m u t t a juurineen.
Ennen
korjuuta poistetaan kaikki suuret ulkolehdet,
jotka ovat istukkaalle tarpeettomia. Jos aiotaan
o t t a a s u u r e m p i m ä ä r ä i s t u k k a i t a , o n edullisinta
p a n n a ne talvehtimaan a u m o i h i n , joihin ne ladot a a n 2 — 3 k e r r o k s e e n . A u m a p e i t e t ä ä n huolellisesti heti k u n k y l m ä t a l k a v a t a h d i s t e l l a .
J o s t a a s o n k y s y m y s vain v ä h ä s i ä i s t u k a s m ä ä r ä s t ä , v o i v a t n e talvehtia j o k o k u i v a s s a , k y l m ä l t ä s u o j a t u s s a kellarissa t a i k k a v o i d a a n n e
jo s y k s y l l ä , jollei rottia tarvitse peljätä, i s t u t t a a
sille p a i k a l l e , j o s s a n e s e u r a a v a n a v u o n n a saavat k a s v a a j a s i e m e n t ä ä . T ä t ä p a i k k a a valitessa
ei ole o l e t t a v a h u o m i o o n a i n o a s t a a n k a a l i n erikoisia v a a t i m u k s i a v a a n o n e n n e n k a i k k e a k a t s o t t a v a , ettei l ä h i m a i l l a , ei edes s i l m ä n k a n t a malla, kasva ja kuki muita ristikukkaisiin kuuluvia keittiö- tai m a a n v i l j e l y s k a s v e j a ( e r i t t ä i n k i n
vaarallisia ovat kukkivat punakaalit ja poimu-
— 21 —
22 —
k a a l i t ) , k u t e n t u r n i p s i a , n a u r i i t a , lanttuja tai
muita
kupukaalilaatuja.
E i m y ö s k ä ä n villejä
r i s t i k u k k a i s i a kasveja ole siedettävä. N a a p u r u s ten, j o t k a h a r j o i t t a v a t siemenviljelystä j a v a r s i n k i n r i s t i k u k k a i s t e n k a s v i e n siemenviljelystä, p i täisi ajoissa sopia k e s k e n ä ä n viljelyksistään, niin
etteivät ne tulisi toisille h a i t a k s i . — Uudelle
k a s v u p a i k a l l e e n i s t u t e t a a n i s t u k k a a t riveihin,
joitten väliä on 1 m. T a i m i e n väliä riveissä
o n 5 0 — 6 0 s m . I s t u k k a a t pistetään m a a h a n niin
s y v ä ä n , että k u v u t vain v ä h ä s e l l ä osalta ovat
m a a n p i n n a n yläpuolella.
I s t u t u s o n niin järjest e t t ä v ä , että k u k i n l a v a r a a m i voi peittää 2
riviä.
Kun s ä ä t niin vaativat, a s e t e t a a n i s t u k k a i t t e n päälle lavalasit, j o t k a k o v e m m a n p a k k a sen a l k a e s s a v a i h d e t a a n l u u k k u i h i n , j o i d e n p ä ä l l e
l e v i t e t ä ä n v a n h o j a o l k i m a t t o j a , lehtiä, h a k o j a
t. m. s. On l u o n n o l l i s t a että i s t u k k a i d e n on
s a a t a v a i l m a a niin k a u a n k u i n m a h d o l l i s t a . —
T ä l l a i s e n peitteen alia s a a v a t i s t u k k a a t olla seuraavaan kevääseen saakka.
Maalis- h u h t i k u u s s a , a i n a sen m u k a a n k u i n
s ä ä s u h t e e t sallivat, p o i s t e t a a n talvipeitteet, p e n k k i
t a r k a s t e t a a n , m ä d ä n n e e t lehdet v i e d ä ä n pois,
a k k u n o i t a p a n n a a n peitteiden tilalle j a raitista
ilmaa päästetään istukkaille, mikäli kylmyyssuhteet myöntävät.
Kuta l ä m p ö i s e n i m a k s i i l m a
k ä y , sitä a i k a i s e m m i n v o i d a a n vähitellen lasit
k o k o n a a n poistaa.
K u v u t a l k a v a t säiden l ä m -
— 23 -
— 24 —
m e t e s s ä halkeilla j a k u v u n sisästä k a s v a a k u k k a varsi p i a n ilmoille.
J o s j o t k u t k u v u t eivät helposti itsestään halkea on parasta auttaa luontoa
l e i k k a a m a l l a t e r ä v ä l l ä veitsellä niihin 10—12
s m p i t k ä , k o r k e i n t a a n 5—6 s m syvä h a a v a r i s tiin.
K u k k a v a r s i ei tällöin saa v a h i n g o i t t u a .
J o s i s t u k k a a t o v a t talvehtineet kellarissa tai
a u m a s s a , on ne hyvissä ajoin, heti k u i n s ä ä t
j a m a a sen sallivat, istuteltava l ä m p i m ä l l e paik a l l e riveihin s a m a l l a t a p a a k u i n edellä on kuvattu.
K a a l i n s i e m e n vaatii p i t k ä n t u l e e n t u m i s ajan ja lievä k e v ä t h a l l a ei i s t u k k a i t a v a h i n g o i t a ,
sillä l e h t i v e r s o t eivät ole erittäin k y l m ä n a r k o j a .
K u k a t s i t ä v a s t o i n p a l e l t u v a t helposti, m u t t a k u k k i m i s a i k a n a o n h a l l a n v a a r a j o tavallisesti o h i .
Kun istukkaat alkavat kasvaa, mätänevät
k u p u j e n lehdet l y h y e n ajan k u l u e s s a .
Siten
varren ympärille m a a h a n syntyvä a u k k o on
t ä y t e t t ä v ä r u o k a m u l l a l l a , j o k a poljetaan k o k o o n
niin että t a i m e t seisovat t a n a k a s t i . M a a t a o n
pideltävä rikkaruohoista vapaana ja kuohkeana.
Sitä m u k a a k u i n h a u r a a t k u k k a v a r r e t k a s v a v a t
esille on viljelijän t a r k k a a n niitä s e u r a t t a v a ja
n e t u e t t a v a vakavilla seipäillä, k o s k a n e m u u t e n
helposti k a t k e i l e v a t k a s v i s t a irti v ä h i m m ä s t ä k i n
t u u l e s t a tai m u u s i a k o s k e t u k s e s t a . J o s kesäk u u l l a s a t t u u kovia p o u t i a , o n i s t u k k a i t a silloin
tällöin perusteellisesti k a s t e l t a v a . S e n k a u t t a k u k k i m i n e n tulee r u n s a a m m a k s i j a s i e m e n a i h e e t
— 25 —
kehittyvät hyvin.
Kukkimisen jälkeen m u o d o s t u u u s e i n vielä u u s i a v a r s i a , j o t k a eivät k u i t e n k a a n ehdi antaa tuleentunutta siementä.
Ne
ovat poistettavat, koska ne muuten ehkäisisivät
s i e m e n e n tasaista j a n o p e a t a k e h i t y s t ä .
K a a l i n s i e m e n a l k a a tavallisesti t u l e e n t u a elok u u l l a , lidut silloin k e l l a s t u v a t j a s i e m e n r u s kettuu ja kovettuu.
Siemen kypsyy kuitenkin
useimmiten epätasaisesti.
On senvuoksi parasta
k ä s i n koota t u l e e n t u n e e t o k s a t v ä h i n e r i n . Vältt ä ä k s e m m e t ä y s i n t u l e e n t u n e e n , a r v o k k a a n siemenen varisemista, on meidän toimiteltava tämä
k o r j u u a i k a i s i n a a m u l l a , k a s t e e n vielä ollessa
m a a s s a , s e k ä t e h t ä v ä s e siten, että l e t i t ä m m e
s i e m e n v a r s i e n alle o h u t t a k a n g a s t a , jolle m a h dollisesti v a r i s e v a s i e m e n k o k o o n t u u .
Lopuksi
l e i k a t a a n varret k o k o n a i s u u d e s s a a n m a a t a m y ö ten, s i d o t a a n k i m p p u i h i n j a r i p u s t e t a a n k u i v u m a a n i l m a v a l l e p a i k a l l e k a t o n alle.
K u n lidut
o v a t h y v ä s t i k u i v u n e e t , p u i d a a n s i e m e n niistä
irti.
J o s o n p u h e p i e n i s t ä viljelyksistä t e h d ä ä n
t ä m ä työ m u k a v i m m i n siten, että v a r r e t pistet ä ä n s ä k k i i n , j o t a p i e s t ä ä n sopivilla aseilla. Siem e n t ä p i d e t ä ä n s e n j ä l k e e n m u u t a m i a päiviä
o h u e e n levitettynä j a lajitellaan l o p u k s i eri s u u r u u s r y h m i i n , j o t k a s ä i l y t e t ä ä n eri p u s s e i s s a a n .
Kurkut. J o k a i s e n , j o k a viljelee k u r k k u j a penkeissä, tulisi a i n a , j o s h ä n e l l ä o n h y v ä , a i k a i n e n
j a r u n s a a s t i a n t a v a laji, j o n k a h e d e l m ä t o v a t
— 26 —
keskisuuria, t a s a p a k s u j a , sileitä, n i u k k a s i e m e n i siä j a m e h e v ä l i h a i s i a , itse ottaa k u r k u n s i e m e n e n s ä . Niin tekee j o k a i n e n taitava a m m a t t i m i e s .
K y l v ö ö n on k e r n a i m m i n k ä y t e t t ä v ä 3—-4 vuotta
v a n h a a s i e m e n t ä sillä se a n t a a s a t o i s i m m a t taim e t . K u r k u n s i e m e n v i l j e l i j ä ei saa k o s k a a n u n o h taa,
että
risteytymisen vaara on erittäin suuri.
J o s s e n v u o k s i a i o t a a n ottaa s i e m e n t ä , o n vain
yhtä laatua viljeltävä.
P e n k k i k u r k u i s t a ovat
h y v i ä ja h y v i k s i t u n n e t t u j a esim. Turun porsliini, Forssa,
Tukholman tori, Sillingin valkea ja
Tullgarn.
P e n k k i k u r k u l l a , j o s t a a i o t a a n ottaa s i e m e n t ä ,
ei saa olla u s e a m p i a h e d e l m i ä k u i n 4 — 5 . Niiden tulee olla v i r h e e t t ö m i ä , k a i k i n p u o l i n h y v i n
k e h i t t y n e i t ä j a l a a d u l l e o m i n a i s i a . K a i k k i pienet
h e d e l m ä t tai k u k a t , j o t k a k e h i t t y v ä t m y ö h e m m i n , ovat p o i s t e t t a v a t . K u n h e d e l m ä t ovat t u m m a n k e l t a i s i a j a v ä h ä n p e h m e i t ä , ovat n e t u l e e n tuneet.
Hedelmät pestään hyvin puhtaiksi kuorella löytyvistä lika-aineista, j o t k a m u u t e n helposti t u r m e l e v a t s i e m e n t e n v ä r i n .
Kurkku halk a i s t a a n veitsellä.
Siemenet, s i s ä l m y k s e t , m e h u
ja liha k a a d e t a a n vadilliseen vettä.
Siinä ne
s a a v a t seisoa m u u t a m i a päiviä, jolloin seos a l k a a
k ä y d ä . Silloin tällöin nestettä s e k o i t e l l a a n . J o s
s i e m e n e t o v a t täysin t u l e e n t u n e i t a j a k ä y t t ö k e l poisia, p a i n u v a t n e pian p o h j a a n j a m e h u selkenee.
K o k o seos k a a d e t a a n silloin raittiin, j u o k -
27
s e v a n veden m u k a n a siivilän läpi. T ä l l ö i n poist u v a t k a i k k i l i m a j a l i h a - k u d o k s e t veden m u k a n a j a r a s k a a t s i e m e n e t j ä ä v ä t s e u l a n pohjalle.
T ä m ä työ on tehtävä aurinkoisena kesäpäivänä,
jolloin s i e m e n e t h e l p o s t i k u i v u v a t j a s a a v a t kirkk a a n , v a l k e a n k e l t a i s e n v ä r i n . N e levitetään p a p e rille täydellisesti k u i v u m a a n . O n v a r o t t a v a , etteivät siemenet saa liian k a u a n v i r u a vedessä, sillä
silloin ne helposti a l k a v a t i t ä ä .
S i e m e n on säil y t e t t ä v ä p a i k a s s a , j o h o n ei halla eikä hiiret
pääse.
A v o i m e n m a a n k u r k k u j e n siemenviljelykseen
soveltuvat parhaiten aikaisin kypsyvät laadut,
esim.
venäläinen
Muromski.
Lanttu. L a n t u n siemenviljelys on k a n n a t t a v a a
j a k ä y s e p ä i n s ä m e l k e i n p ä k o k o m a a s s a . O n vain
syksyllä v a l i k o i t a v a s e k ä l a a t u u n että m u o t o o n ,
k u o r e n väriin, l i h a n väriin y . m . n ä h d e n parhaat juuret istukkaiksi.
E n n e n k a i k k e a o n kats o t t a v a , että i s t u k k a a n p i n t a o n t a s a i n e n j a sileä.
Haarautuneita, halenneita, pitkulaisia juuria on
v ä l t e t t ä v ä , s a m o i n sellaisia, joilla on t a p p i - tai
keilamainen niska, josta naatistoa kasvaa useamm a s s a r e n k a a s s a . T ä l l a i s e t »varsijuuret» a n t a v a t
siementä, joka kehittää pitkulaisia, vähäsatoisia
lanttuja.
Istukkaiksi aiotuista juurista leikataan
n a a t i t pois m u u t a m a s e n t i m e t r i j u u r e n n i s k a n
yläpuolelta; juurilatvat jätetään koskettamattomiksi.
I s t u k k a a t s ä i l y t e t ä ä n talvella j o k o keila-
— 28 —
rissa, j o h o n p a k k a n e n e i p ä ä s e , l a i k k a a u m o i s s a
ulkosalla.
Kaikesta h u o l i m a t t a niihin k a s v a a
v a r s i n k i n säilytysajan lopussa pieniä, kalpeita
lehtiä j a h e n t o j a i m u j u u r i a . O n s e n v u o k s i syytä
t a r k a t a i s t u k k a i t a kellarissa s ä i l y t y s a i k a n a ja
silloin tällöin ne p u h d i s t a a , niin etteivät ne
m e n e piloille.
Heti k u n s ä ä s u h t e e t k e v ä ä l l ä sallivat, istutetaan siemenistukkaat maahan.
Valitaan kernaimmin keskisuuria juuria ja tarkastetaan ne
vielä k e r r a n . I s t u t u s t a ei ole t o i m i t e t t a v a selkeällä s ä ä l l ä .
I s t u k k a a t a s e t e t a a n lapion a v u l l a
r i v e i h i n , j o i d e n väliä on (60—70 s m . T a i n t e n
väliä rivissä on oleva 50 s m . J u u r e t u p o t e t a a n
kokonaan multaan.
K u n s i e m e n v a r r e t ovat k a s v a n e e t j a k u k a t
a l k a v a t a u e t a , o n oltava v a l m i i n a h ä v i t t ä m ä ä n
rapsikuoriaisia, j o t k a
tunkeutuvat
kukka-alkuihin ja h ä v i t t ä v ä t h e d e l m ä a i h e e t .
Ne on ajoissa
p o i m i t t a v a pois. S e t a p a h t u u p a r h a i t e n a i k a i s i n
a a m u l l a , j o l l o i n h y ö n t e i s e t vielä pysyttelevät k u kissa e i v ä t k ä lentele y m p ä r i i n s ä , k u t e n m y ö h e m min päivällä.
H y ö n t e i s i ä k o o t a a n siten että n e ,
kukkavarsia
varovaisesti r a v i s t a m a l l a , ensiksi
pudotetaan kostutettuun pussimaiseen haaviin
j a sitten h a a v i a k o v a s t i v i u h k o m a l l a p a k o i t e t a a n p a i n u m a a n sen pohjalle.
Hyönteiset t a p e taan senjälkeen u p o t t a m a l l a h a a v i k i e h u v a a n
veteen. T ä l l a i n e n p y y d y s t y s o n k u k k i m i s a i k a n a
— 29 —
usein uudistettava. Jos se laiminlyödään jää
s i e m e n s a t o tavallisesti v a r s i n pieneksi. — R a p s i kuoriaiset vahingoittavat samalla tapaa myöskin
kaalin, nauriiden ja m u i d e n k a a l i k a s v i e n s i e m e n viljelyksiä.
Lantunsiemen tuleentuu elokuulla. Siementä
e i ole k o r j a t t a v a e n n e n a i k a a n s a , sillä s e n k a u t t a
sen l a a t u h u o n o n e e .
Lantunsiemen korjataan,
k u i v a t a a n , p u i d a a n j a p u h d i s t e t a a n s a m a l l a tapaa kuin kaalinsiemen.
N e l a n t t u l a a d u t , joita e n i m m ä n k y s y t ä ä n
k a u p a s s a j a j o i d e n siemenviljelys s e n v u o k s i o n
kannattavinta,
o v a t : Mustialan, ruotsalainen keltainen parannettu ja
Krasnoselskoje.
Mustajuuri eli Skortsonera. T ä m ä n h i e n o n ,
m o n i v u o t i s e n k e i t t i ö k a s v i n siemenviljelys o n h y vin h e l p p o a .
P a r h a a t l a a d u t o v a t venäläinen
jättiläinen ja
Vulcan.
Siemen kylvetään h a r v a a n syvään, multavaan, voimakkaaseen m a a h a n 4 riviin; taimet
harvennetaan 6 sm:n välimatkoille toisistaan.
J u u r e t talvehtivat kasvupaikalla peittämättöminä.
Aikaisin
seuraavana
keväänä otetaan juuret
maasta ja suurimmat, k a u n i i m m a t ja sileimmät
v a l i t a a n i s t u k k a i k s i . N e i s t u t e t a a n y h t ä syvälle
k u i n n e a i k a i s e m m i n o v a t olleet, h y v ä ä n , voimakkaaseen, ei kuitenkaan äsken lannoitettuun
m a a h a n , t u u l e l t a s u o j a t t u u n p a i k k a a n , 1.2 m
l e v e ä ä n p e n k k i i n , 4 r i v i i n ; 15 sm j ä t e t ä ä n t a i m i -
— 30 —
väliä.
Istutuksessa käytetään vahvaa ja jykeätä
istutuspuikkoa.
Istutuksen jälkeen kastellaan
istukkaita runsaasti.
Kukkiminen alkaa heinäkuun alussa.
Siemen t u l e e n t u u e l o k u u l l a . Sen
h u o m a a siitä, että s i e m e n k o d a t a u k e a v a t ; k u n
se t a p a h t u u ovat s i e m e n e t v ä h i n erin k o o t t a v a t ,
sillä ne k y p s y v ä t hyvin epätasaisesti ja varisevat
helposti.
K y p s y m i s a i k a n a o n s i e m e n m a a t a alituiseen t a r k a t t a v a .
S i e m e n k o d a t s ä i l y t e t ä ä n ohkaisissa k a n g a s p u s s e i s s a , j o t k a r i p u s t e t a a n vintille hiiriltä suojatulle paikalle.
Siemen p u h d i s tetaan
myöhemmin
hankaamalla kämmenien
välissä.
K u n m u s t a j u u r i o n m o n i v u o t i n e n kasvi voivat k e r r a n istutetut j u u r e t a n t a a s i e m e n t ä u s e a n a
v u o n n a . U s e a m p a a k u i n 4 v u o l t a ei niitä kuit e n k a a n ole t ä h ä n t a r k o i t u k s e e n k ä y t e t t ä v ä . Siemenviljelysvuosina vaikuttaa syksyisin ja keväisin a n n e t t u p i n t a l a n n o i t u s hyvin j a s a m o i n m y ö s kin t e h o k a s l a n t a v e s i k a s t e l u a i k a i s i n keväällä,
v a r s i n k i n j o s veteen o n liuotettu v ä h ä n superfosfaatia.
Nauris.
N a u r i i n — sekä ruokanauriin että
rehunauriin,
turnipsin
—
siementä
viljeltäessä
m e n e t e l l ä ä n pääasiallisesti s a m a l l a tavalla kuin
l a n t u n k i n s i e m e n t ä viljeltäessä.
Istukkaiksi on
valittava t a s a i s i a , k e s k i s u u r i a j a kiinteitä j u u r i a .
Suuret juuret — varsinkin turnipsin — käyvät
h e l p o s t i hölteiksi j a s i e n i m ä i s i k s i j a t a l v e h t i v a t
— 31 —
n i i n ollen vaivoin. Yleensä o n n a u r i i n säilyväisyys h u o n o m p i kuin lantun ja varsinkin on
niin laita v a l k e a l i h a i s t e n l a a t u j e n , j o t k a y l e e n s ä
ovat vetisempiä. Nauriinsiemen tuleentuu pikemmin kuin lantun. Senvuoksi ei nauriinistukkaiden
i s t u t t a m i s e l l a o l e k a a n niin kiirettä.
On kuitenkin edullista i s t u t t a a n e k i n e n n e n k u i n n e o v a t
e h t i n e e t t a l v e h t i m i s p a i k a l l a a n liian p i t k ä l l e keh i t t y ä , sillä o n a i n a h a n k a l a a m u u t e l l a istukkaita, joilla o n p i t k ä l l e k e h i t t y n y t n a a t i s t o , s e
k u n helposti k a t k e i l e e j a k a s v i n k e h i t y s siten
voi k e s k e y t y ä .
I s t u k k a a t i s t u t e t a a n r i v e i h i n 3 0 — 4 0 s m välimatkani päähän, pienemmät ruokanauriit tiheämpään.
Nauriinsiemen tuleentuu epätasaisesti ja
o n s e n v u o k s i v ä h i n erin korjattava. S e p u i d a a n
ja puhdistetaan samalla tapaa kuin kaalin ja
lantunsiemen.
Samoinkuin viimeksimainittujen
kasvien kukkia, samoin ahdistelee nauriinkin
k u k k i a rapsikuoriainen, j o t a s e n v u o k s i on ajoissa
käytävä torjumaan.
Siemenviljelykseen s o v e l t u v a t s e u r a a v a t r u o kanaurislaadut:
suomalainen
kaskinauris, j o n k a
tulee olla v i h r e ä p ä i n e n , k e l t a k u o r i n e n ja -lihainen, litteänpyöreä, alapohja sisäänpäin kovero
j a siinä pieni, r o t a n h ä n n ä n m u o t o i n e n p a a l u juuri.
P y ö r e ä m p i o n sileä, k u l t a k e l t a i n e n v e n ä läinen Petrowski-nauris. S i n e r v ä l a t v a i s e n keltaisen
toukokuunnauriin s i e m e n on h a l u t t u a k a u -
— 32 —
passa.
Rehunauriista
pidetään
Östersundom.
Bortfelder
ja Dales Hybrid n i m i s i ä laatuja parhaimpina.
Palsternakka. P a l s t e r n a k a n siemenviljelys on
s u u r i n piirtein k a t s o t t u n a s a m a n l a i s t a k u i n p o r k kanan.
Siinä on k u i t e n k i n ero, että palstern a k k a paljon h e l p o m m i n j a v ä h e m m ä l l ä vaivalla
antaa runsaasti ja hyvää siementä.
Pyöreät
palsternakkalaadut,
k u t e n pyöreä
sokuripalsternakka,
k e h i t t y v ä t n o p e i m m i n ja sov e l t u v a t siten p a r h a i t e n meillä viljeltäviksi, m u t t a
l ö y t y y m y ö s k i n e r i n o m a i s i a pitkiä laatuja, e s i m .
Jerseyn palsternakka ja Suttonin Student (ylioppilas), m u t t a
ne vaativat luonnollisesti syvää ja hyvin m u o kattua maata.
P a l s t e r n a k a n j u u r e t talvehtivat u l k o s a l l a k a s vupaikalla peittämättöminä taikka korkeintaan
s u o j a t t u i n a v ä h i l l ä k u u s e n h a o i l l a , j o i d e n väliin
l u n t a talvella k e r ä y t y y . Siten t a l v e h t i v i n a säilyvät i s t u k k a a t p a r h a i t e n .
Aikaisin keväällä, heti
kirren
lähdettyä, otetaan kaikki palsternakat
m a a s t a j a p a r a s m u o t o i s e t , s i l e i m m ä t j u u r e t valitaan istukkaiksi.
N ä m ä i s t u t e t a a n heti k u o h k e a a n , v o i m a k k a a s e e n , e i varsin r a s k a a s e e n m a a h a n tyynelle p a i k a l l e p u u t a r h a s s a , 3 riviin penk i s s ä j a 5 0 s m p ä ä h ä n loisistaan.
J u u r e t istut e t a a n l a p i o n a v u l l a ja niin s y v ä ä n , että heti
k e v ä ä l l ä e s i i n t y v ä l e h t i p e n s a s vain j ä ä n ä k y v i i n .
Kesän a i k a n a p e r a t a a n j a k i t k e t ä ä n m a a h y v i n .
— 33 —
V a i n a i k a i s i m m i n k e h i t t y n e e t sarjat s a a v a t t e h d ä
siementä, kaikki m y ö h ä i s e m m ä t poistetaan.
Palsternakan siemen alkaa tuleentua elokuun
lopulla.
S i e m e n o n silloin v ä r i l t ä ä n h a r m a a n r u s k e a j a kiinteä.
S e i r t a a n t u u helposti p e r ä s tään.
T u u l i vie s e n v u o k s i s i e m e n e t p i a n m e n n e s s ä ä n , ellei t u l e e n t u n e i t a siemensarjoja k o o t a
sitä m u k a a k u i n n e k y p s y v ä t .
Sarjat k u i v a t a a n
i l m a v a l l a vintillä, p u i d a a n j a p u h d i s t e t a a n h y v i n
helposti.
Puhdaslaatuisen
siemenen
saamiseksi on
välttämätöntä varoa useampien kuin yhden palst e r n a k k a l a a d u n siemenviljelystä s a m a s s a p u u tarhassa.
P o h j o i s - E u r o p a s s a viljelty p a l s t e r n a k a n s i e m e n
on yleensä s u u r e m p a a kuin se siemen, mitä
tuomme keski-Europasta.
Pavut.
P a p u j e n siemenviljelys o n n i s t u u p a r h a i t e n , j o s niitä viljellään l ä m p i m ä l l ä , edellisenä
v u o n n a lannoitetulla, syvällä ja kalkkipitoisella
m a a l l a , jolla o n s u o j a t t u , m u l t a a u r i n k o i n e n
a s e m a . Salkopavuista ehtii m e i l l ä v a i n v ä h ä i n e n
osa e n n e n s y y s h a l l a i n t u l o a siksi t u l e e n t u a ,
että s i e m e n olisi i t ä v ä ä .
T ä l l a i s i a sikaisia laatuja ovat Norrlinin l. Hellmanin p a v u t ja Express.
Edelleen
Avantgarde,
Kymmenviikkoinen ja
Upplannin p a p u .
Vain siinä t a p a u k s e s s a , että viljelys voi t a p a h t u a erittäin l ä m p i m ä l l ä j a s u o j a t u l l a
p a i k a l l a voi s i e m e n e n k y l v ä ä tavalliseen t a p a a n
— 34 - suorastaan
kasvupaikalle
toukokuun
lopulla
(katso Ossian L u n d e n ' »Kyökkikasviviljelys»
siv. 3 6 2 — 3 6 3 , eli »Kodin k y ö k k i p u u t a r h a » siv.
110). Mutta v a r m e m p a a o n k y l v ä ä s i e m e n e t h u h tikuulla kaksittain ruukkuihin, jotka upotetaan
kylmään lavaan.
K u n y ö h a l l a t k e s ä k u u n alulla
o v a t o h i , k a r k a i s t a a n t a i m e t ja i s t u t e t a a n 1.2 m
l e v e ä ä n p e n k k i i n k a h t e e n riviin.
T a i m e t seiv ä s t e t ä ä n tavalliseen l a p a a n j a m u l l a t a a n . Syysk u u n lopulla a l k a v a t a i k a i s i m m i n k e h i t t y n e e t
palot tuleentua.
Ne p o i m i t a a n e n n e n halloja ja
levitetään i l m a v a l l e vintille j ä l k i k y p s y m ä ä n . P a lot silvitään ja p a v u t levitetään u u d e l l e e n k u i v a m a a n . M y ö h e m m i n k e h i t t y v ä t n u o r e m m a t palot
eivät
yleensä
ehdi tuleentua; ne käytetään
senvuoksi taloudessa.
Ruusupavuista, joita tavallisesti viljellään l ä m p i m i l l ä p a i k o i n r a k e n n u s t e n s e i n ä i n äärellä y. m. k y p s y y s u u r i osa
l ä m p i m i n ä kesinä yleensä s u u r e m m i t t a vaikeuksitta, jos v a i n palot s a a v a t olla r a u h a s s a . Pensaspavut a n t a v a t a i n a v a r m e m m i n s i e m e n t ä kuin
salkopavut. Luonnollisesti onnistuvat ne parh a i t e n l ä m p i m i n ä k e s i n ä j a sellaisilla p a i k o i n
j o t k a o v a t yöhalloilta t u r v a s s a k a s v u a i k a n a
S i e m e n v i l j e l y k s e e n soveltuvat meillä ensi sijassa
sellaiset v i h r e ä p a l k o i s e t l a a d u t k u i n : Nankin
Pohjantähti, Keisari Wilhelm, tanskalainen ja Heinrichin jättiläinen.
H e l p o i m m i n viljeltävä ja aik a i s i m m i n k y p s y v ä p e n s a s p a p u o n Prinsessapapu
j o k a a n t a a n . k . r u s k e i t a papuja.
Kuva. 3.
(Kuva
otettu s i e m e n v i l j e l y k s i l l ä
Salkopapu "Express".
Kärsämäen
puutarhasta
Marian pitäjässä.)
— 36 —
Siemen kylvetään suoraan kylmälle maalle
t o u k o k u u n lopulla, niin p i a n k u i n m a a o n h y v i n
lämmennyt. On kuitenkin varottava kylvämästä
liian a i k a i s i n j a m ä r k ä ä n m a a h a n , sillä silloin
siemen mätänee taikka keväthallat vioittavat
taimia. On sopivinta kylvää siemen vakoharjoihin, j o i d e n väliä on 5 0 — 6 0 sm tai 2, k o r k e i n t a a n 3 riviin 1.2 m:n levyisiin p e n k k e i h i n ; välim a t k a s i e m e n t e n välillä on 8—10 s m . P r i n s e s s a
p a p u , j o k a on m a t a l a k a s v u i n e n , k y l v e t ä ä n 4
riviin. V a k o h a r j a v i l j e l y s on edullisinta osaksi
siitä s y y s t ä , että p a p u m a a t a silloin on h e l p o m p i
p e r a t a j a k i t k e ä t a i m i e n välillä, o s a k s i t a a s siitä,
että p a l o t r u n s a a n a u r i n g o n l ä m m ö n j a i l m a n pääsyn vaikutuksesta n o p e a m m i n kypsyvät. Lop u k s i v a h i n g o i t t u v a t sekä t a i m e t että palot väh e m m ä n helposti vakoharjoissa, joiden ympärillä
ilma aina on kuivempaa ja lämpimämpää kuin
tasaisella m a a l l a .
S y y s k u u l l a a l k a v a t palot t u l e e n t u a . Sen h u o m a a siitä, että ensiksi k e h i t t y n e e t m u u t t u v a t
nahkeiksi, kuiviksi ja ruskeankeltaisiksi.
Ne
p o i m i t a a n sikäli k u i n h e k y p s y v ä t j a levitetään
k u i v u m a a n i l m a v a l l e , k u i v a l l e vintille. Jälellä
olevat p a l o t k o r j a t a a n yöhallojen u h a t e s s a siten,
että t a i m e t n y h d e t ä ä n m a a s t a j u u r i n e e n , r i p u s t e t a a n h a r v a k s e e n seipäille k u i v u m a a n u l k o i l m a s s a
tai, j o s sää o n k y l m ä j a k o s t e a , k a t o n alle.
Siten j ä l k i k y p s y t t y ä ä n v a h i n g o i t t u v a t p a v u t hel-
posti k o s t e u d e n v a i k u t u k s e s t a , jollei niitä t a r k o i n
hoideta.
Kuivat palot silvitään, s i e m e n e t p o i m i t a a n k ä s i n j ä t t ä m ä l l ä pois pienet, p u o l i t ä y t e i s e t ,
laihat ja ruskeatäpläiset. Täten kootut siemenet
levitetään uudelleen j ä l k i k y p s y m ä ä n o h u i s s a kerr o k s i s s a kuivalle p a i k a l l e , j o s s a niitä usein k ä ä n nellään.
Härkäpapuja viljellään syvällä, k a l k k i p i t o i s e l l a
s a v i m u l t a m a a l l a j a y l e e n s ä m a a l l a , j o k a e i helposti k u i v u . Viljeltäviksi k e l p a a v i a laatuja o v a t :
tavalliset valkoiset,
Bohusläänin
herkkupapu, Windsor ja Hangdown.
H ä r k ä p a p u on yleensä v ä h e m m ä n vaatelias
kuin puutarhapavut.
Se kylvetään toukokuun
a l u l l a , j o k s e e n k i n s a m o i h i n a i k o i h i n k u i n herneet. S i e m e n e n ottoa v a r t e n a i o t u t p a v u t k y l v e t ä ä n v a i n 3 riviin k u h u n k i n p u u t a r h a p e n k k i i n .
T a i m i e n väli o n 3 0 s m . K u n t a i m e t o v a t k u k k i neet ja saaneet tarpeeksi palkoja, latvotaan ne.
S y y s k u u l l a , k u n s i e m e n e t k y p s y v ä t , a l k a v a t lehd e t varista j a palot m u s t u a . N e k o o t a a n v ä h ä n
k e r r a l l a a n e n n e n liian a n k a r i a halloja, l e v i t e t ä ä n
i l m a v a l l e kuivalle p a i k a l l e j ä l k i k y p s y m ä ä n j a
p a l o t silvitään, m i k ä l i n e k y p s y v ä t .
S a a d u t pav u t p o i m i t a a n k ä s i n j a l e v i t e t ä ä n edelleen j ä l k i kypsymään.
Porkkana.
Menestyksellinen
porkkanansiemenviljelys voi m e i l l ä k ä y d ä p ä i n s ä v a i n m a a n
etelä-osissa, joissa k e s ä o n p i t k ä j a a i k a i s e t y ö -
— 38 —
hallat harvinaisia.
N e p o r k k a n a l a a d u t , jotka
v o i v a t t ä s s ä s u h t e e s s a tulla k y s y m y k s e e n , o v a t :
Nantesin puolipitkä, Guerande, Amaqer ja Lontoon
tori.
P o r k k a n a n s i e m e n t ä viljeltäessä o n k a h t e e n
seikkaan lähinnä h u o m i o t a kiinnitettävä, nimittäin i s t u k k a i d e n huolelliseen v a l i n t a a n ja niiden
m a h d o l l i s i m m a n aikaiseen i s t u t t a m i s e e n l ä m p i mälle paikalle
puutarhassa.
Kun i s t u k k a a t
porkkanoita syksyllä nostettaessa valikoidaan,
o n o t e t t a v a j o t e n k i n y h t ä s u u r i a j u u r i a , joilla
on l a a d u l l e o m i n a i n e n m u o t o ja väri.
On siten
k a t s o t t a v a , että j u u r e n sekä p i t u u s - että p a k s u u s s u h t e e t o v a t oikeat. L i s ä k s i o n h u o m i o t a k i i n n i tettävä l a t v a n leveyteen, t y v i p ä ä n pyöreyteen tai
s u i p p o u t e e n , v ä r i n v a a l e a m p a a n tai t u m m e m p a a n v i v a h d u k s e e n ja m a h d o l l i s e s t i vieraihin
v ä r i s e k o i t u k s i i n j u u r e n n i s k a s s a m a a n p i n n a n yläpuolella, p i n n a n sileyteen, h a a r a u t u m i s e e n , pinn a n t a i p u m u k s e e n halkeilla j u u r e n l a t v a o s a s s a ,
n a a t i s t o n r e h e v y y t e e n , sen ohuilleen » n i s k a s s a » :
k u t a h i e n o m p i n a a t i s t o n tyvi, sitä o h u e m p i
juuren ydin,
Kaikessa siemenviljelyksessä o n
s ä ä n t ö n ä , että ellei j o t a k i n laatua s i e m e n e k s i
viljeltäessä v u o d e s t a vuoteen edistytä, niin että
l a a t u y h ä edelleen k e h i t t y y oikeata m u o t o a a n
k o h t i , niin a i v a n v a r m a s t i p ä i n v a s t o i n t a a n n u taan.
T ä m ä seikka ilmenee kuitenkin kaikkein
selvimmin porkkanaan nähden.
Senvuoksi on-
— 39 —
kin t ä m ä n k a s v i n i s t u k k a i t a valittaessa oltava
erikoisesti h u o l e l l i n e n .
Valitut i s t u k k a a t listitään 2 — 3 s m j u u r e n n i s k a n y l ä p u o l e l t a sekä p a n n a a n t a l v e h t i m a a n
k e r n a i m m i n k u i v a a n , k y l m ä l t ä s u o j a t t u u n kellariin, k u i v a a n t u r v e p e h k u u n p e i t e l t y i n ä . S i e m e n viljelyspaikaksi v a l i t a a n s y v ä ä , h i e k a n s e k a i s t a
multamaata lämpimällä paikalla, johon a u r i n k o
paistaa s u u r i m m a n osan päivää.
J u u r e t istutet a a n niin aikaisin k u i n m a h d o l l i s i a , j a k u n n e
eivät ole erityisesti h a l l a n - a r k o j a , r i i p p u u i s t u t u s a i k a y k s i n o m a a n kirren l ä h d ö s t ä , j o k a k u t e n
tunnettua sattuu hiekkaisella maalla aikaisin.
1.2 m leveään p e n k k i i n i s t u t e t a a n j u u r e t 3 riviin,
2 0 sm:n p ä ä h ä n t o i s i s t a a n .
Kuten m u i t t e n k i n
k a s v i e n i s t u k k a i t a , niin p o r k k a n a n k i n j u u r i a
i s t u t t a e s s a k ä y työ p a r h a i t e n , j o s sitä o n toimittamassa kaksi henkilöä, joista toinen kulkien edellä tekee i s t u t u s k u o p a n v e t ä m ä l l ä m a a h a n pistetyn l a p i o n itseensä p ä i n . niin että sen
t a a k s e j ä ä a u k k o , j o h o n toinen i s t u t t a a i s t u k k a a n k e r n a i m m i n niin syvälle, että vain l e h d i s t ö
h e n t o i n e lehtineen j ä ä n ä k y v i i n .
Maa t a l l a t a a n
tiukkaan kunkin taimen ympärille; taimia kastellaan r u n s a a s t i m u t t a v a r o v a s t i , niin ettei
m a a t a h u u h t o u d u pois. J o k a i s e n i s t u k k a a n viereen v o i d a a n m y ö h e m m i n , ellei viljelys ole varsin laaja, asettaa t a n a k k a , p i t k ä k e p p i , j o h o n
k u k k a v a r s i s i d o t a a n k i i n n i . J o t t a s a a t a i s i i n ta-
—
•
40
-
saista, suuria ja hyvin kehittynyttä siementä, ei
meillä
ole
annettava
yhden
porkkanaistukkaan
sisältää
useampaa
kuin
4-—5 ensiksi kehittynyttä
kukkasarjaa; k a i k k i m u u t o v a t l e i k a t t a v a t pois
heti k u n n e a l k a v a t m u o d o s t u a .
P o r k k a n a n k u k a t ovat, k u t e n t u n n e t t u a , r y h m i t t y n e e t s u u r i k s i sarjoiksi, j o t k a a l u k s i o v a t
a i v a n t a s a p i n t a i s i a , m u t t a vähitellen s i e m e n e n
( h e d e l m ä n ) kehittyessä m u u t t u v a t laidoiltaan yhä
k o r k e a m m i k s i , niin että n e l o p u k s i s a a v a t linnunpesän muodon.
Ne siemenet, jotka ovat
t ä l l a i s e n sarjan pohjalla, o v a t pieniä, v i h r e ä v ä risiä j a j o s k i n n e itävät, eivät n e k u i t e n k a a n
k o s k a a n a n n a niin s u u r i a j a h y v ä m u o t o i s i a j u u r i a k u i n n e siemenet, j o t k a k e h i t t y v ä t sarjain
laidoissa.
S i e m e n t u l e e n t u u s y y s k u u n lopulla
j a l o k a k u u n alulla, e i k u i t e n k a a n k a i k k i y h t ' a i kaa, vaan hyvinkin epätasaisesti; senvuoksi on
s i e m e n k o r j a t t a v a v ä h i n erin.
Ensiksi tuleentun e e t l a t v a s a r j a t l e i k a t a a n ajoissa, niin ettei t u u l i
p ä ä s e v i e m ä ä n p a r a s t a s i e m e n t ä m u k a n a a n . Siem e n s a r j a t levitetään k u i v u m a a n i l m a v a l l e , k u i valle vintille.
S i e m e n i r t a u t u u sarjoista h e l p o i m m i n hierom a l l a n ä i t ä k ä s i e n välissä.
Siten p u i t u s i e m e n
p u h d i s t e t a a n k a h d e s t i , ensiksi k a r k e a m m a l l a seulalla, j o k a p i d ä t t ä ä v a r r e t j a t i k u t , s e k ä sitten
h i e n o l l a seulalla, j o k a p ä ä s t ä ä vain p ö l y n , r o s k a t j a e d e l l ä m a i n i t u t sarjain k e s k e s t ä kotoisin
— 41 —
olevat pienet, v i h r e ä t s i e m e n e t l ä v i t s e n s ä . N, k.
hangattua siementä s a a d a a n l u o n n o l l i s e s t a s i e m e nestä, joka leviämistään varten on varustettu
h a r j a m a i s i l l a lisäkkeillä, k o u k u i l l a j a h a k a s i l l a ,
h i e r o m a l l a sitä k ä m m e n i e n välissä.
S i e m e n s a t o a v a r t e n ei k o s k a a n ole s a m a s s a
p u u t a r h a s s a viljeltävä u s e a m p a a k u i n yhtä porkkanalaatua kerrallaan,
sillä
päinvastaisessa
tap a u k s e s s a s a t t u u h y v i n helposti, että r i s t e y t y m i sen k a u t t a s a a d a a n s i e m e n t ä , j o k a a n t a a a r v o t t o m i a t u l o k s i a . J o s h a l u t a a n viljellä u s e a m m a n
eri p o r k k a n a l a a d u n s i e m e n t ä , on viljelysten sij a i t t a v a v ä h i n t ä i n 300 m:n p ä ä s s ä t o i s i s t a a n .
Kylvöihin o n k e r n a i m m i n k ä y t e t t ä v ä v u o d e n
v a n h a a s i e m e n t ä , sillä k o k e m u s o n o s o t t a n u t ,
että siemen, j o k a o n t u l e e n t u n u t syksyllä j a kylvetty s e u r a a v a n a k e v ä ä n ä u s e i n k i n a n t a a t a i m i a ,
jotka kukkivat jo ensimäisenä vuonna ja jotka
siis j u u r i s a d o n t u o t t a j i n a o v a t t ä y s i n a r v o t t o m i a .
S k a n d i n a v i a n pohjois-osista o n m o n t a tällaista
e s i m e r k k i ä sekä p o r k k a n o i s t a että m u i s t a s a m a n laatuisista kaksivuotisista kasveista.
Punajuuri.
P u n a j u u r e n siemenviljelys o n n i s t u u meillä a i n o a s t a a n m a a n eteläosissa s e k ä
lämpimällä paikalla ja hyvässä maassa, jonka
voi a i k a i s i n keväällä m u o k a t a i s t u t u s t a v a r t e n .
Siemenviljelykseen s o v e l t u v a t meillä p a r h a i t e n
aikaiset, p y ö r e ä t m u o d o t , k u t e n
litteänpyöreä,
tummanruskea egyptiläinen, m u t t a e h k ä m y ö s k i n
voimakkaasti
k a s v a v a pitkä mustanruskea Amager.
— 42 —
Siemenistukkaiksi valikoidaan syksyllä parasmuotoiset, sileimmät ja värillään t u m m i m m a t
j u u r e t , joilla s a m a l l a tulee olla m y ö s k i n t u m m i m m a t lehdet.
Jos j o n k u n juuren on kasv u a i k a n a h u o m a t t u p y r k i v ä n j o ensi k e s ä n ä k a s v a t t a m a a n siemen varsia, o n s e e h d o t t o m a s t i h y l j ä t t ä v ä ; s a m o i n o n v ä l t e t t ä v ä j u u r i a , joilla o n
ollut v i h r e ä t t a i k k a k a l p e a t lehdet.
J u u r e t otet a a n m a a s t a v a r o v a i s e s t i , niin ettei niihin tule
r u h j e - tai h a n k a u s h a a v o j a ; m y ö s k ä ä n j u u r e n p ä ä
ei saa v a h i n g o i t t u a .
Naatit leikataan poikki
2—3 sm j u u r e n yläpuolelta ja juuret p a n n a a n
t a l v e h t i m a a n kellareihin, t u r v e p e h k u u n peitettyinä.
J o s mieli s a a d a t u l e e n t u n u t t a p u n a j u u r i k kaan siementä, on istukkaat saatava kasvamaan
m a h d o l l i s i m m a n aikaisin keväällä, k e r n a i m m i n
jo huhtikuulla.
On senvuoksi parasta käyttää
tarpeeksi suuria sitkeästä paperisia (rautapaper i s t a ) t e h t y j ä tötteröitä.
Niiden pohjalle p a n naan vähän hyvää multaa, johon punajuurikas
v a r o v a i s e s t i » i s t u t e t a a n » siten että sen p i t k ä
j u u r i j ä ä niin s u o r a k s i k u i n m a h d o l l i s t a .
Juuren y m p ä r i sirotellaan senjälkeen t a r p e e k s i m u l t a a . T ö t t e r ö k a i v e t a a n sitten m a a h a n , k y l m ä ä n
l a v a a n , sitä k a s t e l l a a n j a a k k u n a l a s i t p a n n a a n
lavan päälle.
Lavoja tuuletetaan joka päivä
m i k ä l i s ä ä s u h t e e t sen sallivat. Kun h a l l a n v a a r a
on ohi ja maa valmista, m u u t e t a a n istukkaat
— 43 —
t ö t t e r ö i n e e n , s i t t e n k u i n niitä e n s i k s i o n t a r p e e k s i
karkaistu. Ne istutetaan lapion avulla penkkiin,
3 riviin, 60 s m : n p ä ä h ä n t o i s i s t a a n .
Istutuksen
j ä l k e e n k a s t e l l a a n m a a p e r i n p o h j a i s e s t i , niin ettei
kasvu pysähdy.
Kun varret ovat n. 50 sm:n
korkuisia sidotaan ne keppeihin, joita tanakasti
p y s t y t e t ä ä n k u n k i n v a r r e n viereen.
Punajuuret
risteytyvät
hyvin
helposti.
Eri
laatuja ei s e n v u o k s i ole viljeltävä s i e m e n e k s i
samaan aikaan samassa puutarhassa. Ei myösk ä ä n r e h u - tai s o k u r i j u u r i k k a i d e n i s t u k k a i t a
v o i d a viljellä s a m a s s a p u u t a r h a s s a k u i n p u n a juuri-istukkaita.
P a r a s s i e m e n s a a d a a n siltä p ä ä v a r r e l t a , j o k a
kasvaa lehtisikermän keskikohdasta, mutta saad a k s e m m e siemenen mahdollisimman aikaisin
j a h y v i n k e h i t t y m ä ä n , o n m e i d ä n heti k u n keräm ä i s e t h e d e l m ä t o v a t a l k a n e e t m u o d o s t u a leik a t t a v a latva pois s e k ä p ä ä v a r r e s t a että k a i k i l t a
niiltä s i v u o k s i l t a , j o t k a a l i m p a n a k a s v a v a t siitä.
Siemen tuleentuu m y ö h ä ä n ja k y p s y m i n e n
n ä k y y siitä että s i e m e n v a r r e t a l k a v a t k e l l a s t u a
ja hedelmät saada keltaruskean värin.
Silloin
varret leikataan poikki, sidotaan kimppuihin ja
r i p u s t e t a a n k a t o n alle j ä l k i k y p s y m ä ä n .
Siemen
h a n g a t a a n irti k ä s i n j a l o p u t p i e k s ä m ä l l ä säkeissä.
S i e m e n p u h d i s t e t a a n seulalla j a p o h d e t a a n , j o n k a j ä l k e e n s e vielä levitetään k u i v a maan.
S i e m e n t ä o n s u o j e l t a v a hiiriltä.
—
44
—
Sokurija rehujuurikkaiden s i e m e n t ä viljell ä ä n s a m a l l a tapaa k u i n p u n a j u u r i e n , m u t t a k u n
n ä i n ä j u u r e t ovat varsin s u u r i a ja pitkiä, ei
edellä k u v a t t u viljelys lavassa voine niihin n ä h d e n tulla k y s y m y k s e e n .
Sikuri viihtyy p a r h a i t e n syvällä h i e k a n - tai
mullansekaisella
savimaalla.
Siemenen
ottoa
v a r t e n k y l v e t ä ä n sikuri p e n k k e i h i n 3 riviin.
T a i m e t h a r v e n n e t a a n h y v i s s ä ajoin 20—-25 s m : n
taimivälille.
Kun s i k u r i on m o n i v u o t i n e n kasvi
ja sen j u u r i täysin t a l v i k e s t ä v ä , ja k u n se vasta
toisena v u o n n a a n t a a s i e m e n t ä , voivat s i e m e n t u o t a n t o a v a r t e n aiotut j u u r e t j o k o j ä ä d ä k a s v u p a i k a l l e s e u r a a v a a n vuoteen tai v o i d a a n n e
m y ö s k i n korjata s o p i v a a n p a i k k a a n t a l v e h t i maan.
V i i m e k s i m a i n i t t u m e n e t t e l y t a p a tekee
m a h d o l l i s e k s i valikoida tasaisia, sileitä ja k a i k i n p u o l i n edullisia i s t u k k a i t a .
Jos sikurijuuret
n o s t e t a a n syksyllä m a a s t a , v a l i k o i d a a n niistä
i s t u k k a i k s i k e s k i k o k o i s i a laadulle o m i n a i s i a juuria. V ä l t e t ä ä n l u o n n o t t o m a n s u u r i a tai p i e n i ä
yksilöitä ja hyljätään muitta mutkitta kaikki
haarautuneet.
E r i t y i s e s t i k i n on vältettävä sellaisia j u u r i a , j o i d e n y l ä p ä ä on s u i p p e n e v a , sillä
niillä on t a i p u m u s t a e n n e n a i k o j a a n k u k k i a ja
siis m u o d o s t a a n. k. v a r s i j u u r i a . L e h d e t listitään m u u t a m a sentimetri juurenniskan yläpuolelta j a j u u r e t j o k o m u l l a t a a n kuivalle p a i k a l l e
u l k o s a l l a sillä t a v o i n , että ne p i s t e t ä ä n tarkoi-
— .45 —
t u s t a v a r t e n k a i v e t u n v a o n laitaa vasten v ä h ä n
v i n o o n j a p e i t e t ä ä n t a l l a a m a l l a niiden y m p ä r i l l e
niin paljon m a a t a , k u i n t a r v i t a a n että v a i n lehd i s t ö n jälelle j ä ä n y t osa j ä ä m a a n p i n n a n yläpuolelle, t a i k k a o t e t a a n j u u r e t kellariin t a l v e h t i maan.
Istukkaat istutetaan keväällä niinpiankuin
m a a t a v o i d a a n m u o k a t a , sillä n e a l k a v a t p i a n
kasvaa. Istukkaat asetetaan penkkeihin 3 riviin;
i s t u k k a i d e n väliä j ä t e t ä ä n 3 0 — 4 0 s m .
J o s istut u s p a i k k a o n tuulille altis o v a t v a r r e t t u e t t a v a t
sitomalla.
M y ö h ä i s e t l a a d u t eivät meillä a i n a
ehdi antaa tuleentunutta siementä ja m y ö h ä ä n
n o u s e v a t s i e m e n v a r r e t o n a i n a p o i s t e t t a v a . Meillä
sopiva
l a a t u on schlesialainen, puolipitkä, paksu.
P ä ä v a r r e n j a l y h y i d e n o k s i e n l a t v a s s a olevat
k u k i n n o t k e h i t t ä v ä t a i k a i s i m m i n k y p s y v ä t , parh a a t ja r a s k a i m m a t siemenet.
Aikaisimmat kuk i n n o t l e i k a t a a n e n s i k s i pois j a levitetään k u i v u maan.
Muut siemenet tuleentuvat s y y s k u u n
lopulla, k u n varret kellastuvat.
Silloin n ä m ä
leikataan poikki ja sidotaan nippuihin, jotka
r i p u s t e t a a n k u i v u m a a n k e r n a i m m i n k a t o n alle.
J o t t a s i e m e n i r t a u t u i s i o n sitä v o i m a k k a a s t i p u i t a v a , ja j o s se on k o s t e a t a , ei se t a h d o o l l e n k a a n
i r t a u t u a . Siemen p u h d i s t e t a a n sopivilla seuloilla.
V a r s i a korjattaessa ja k u i v a t t a e s s a on niitä eritt ä i n v a r o v a i s e s t i l i i k u t e l t a v a , sillä m u u t o i n siem e n e t helposti v a r i s e v a t . S i e m e n o n s ä i l y t e t t ä v ä
hiiriltä suojatussa p a i k a s s a .
— 46-Spenaatti.
Joku hyvä, runsassatoinen laatu,
k u t e n e s i m . Victoria, Goliath, Weibullin Valkyria
t. m. s., k y l v e t ä ä n a i k a i s i n t o u k o k u u s s a lihavalle, v o i m a k k a a l l e m a a l l e , j o k a e i a i v a n n o peasti k u i v u .
Siemen kylvetään verrattain harv a a n 4 riviin. K u n t a i m e t o v a t m u u t a m i e n s m : n
k o r k u i s i a h a r v e n n e t a a n n e niin että v o i m a k k a i m m a t j ä ä v ä t jälelle j a n . 10—15 s m : n p ä ä h ä n toisistaan.
Jos maa on kuivaa, kastellaan
sitä k u n n o l l i s e s t i p a r i t u n t i a e n n e n h a r v e n n u s t a .
Taimet kukkivat helposti.
Kukkimisen jälkeen
p o i s t e t a a n k a i k k i h e d e k u k k a i s e t taimet. ( L a a t u
»Valkyria»
on k a k s i n e u v o i n e n ; sillä on h e d e - ja
e m i k u k k i a s a m a l l a varrella j a s e k u k k i i lisäksi
myöhään).
Siten j ä ä e m i k a s v e i l l e h y v ä ä tilaa
ja voivat siemenet p a r e m m i n tuleentua.
Kun
v a r r e t a l k a v a t kellastua n y h d e t ä ä n n e m a a s t a .
S i e m e n e n viheriä väri o n silloin m u u t t u n u t h a r m a a m m a k s i . S i e m e n t ä e i k u i t e n k a a n ole k o r j a t t a v a
liian a i k a i s i n , sillä siitä kärsii i t ä v ä i s y y s ja h u o n o s t i i t ä v ä s p e n a a t i n s i e m e n on a r v o t o n t a . —
Siemenvarret viedään k u i v u m a a n ilmavalle vintille, s i e m e n p u i d a a n a i k a n a a n j a p u h d i s t e t a a n
seulalla.
E r i s p e n a a t t i l a a d u t r i s t e y t y v ä t helposti k e s k e n ä ä n eikä niitä niin ollen ole viljeltävä lähellä
toisiaan.
Martta-yhdistyksen
J
J
kirjasia;
suomalaisia