Kuva Seppo Samuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 5. MARRASKUUTA 2015 • Nro 21 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Kopissa arki unohtuu Riista ja metsästys näkyvät Teemu Peltosen metsänhoidossa. XXXXXXX XXXXXX Sivut 20–21 Uutinen: Otson kehitys takkuaa ›› sivut 2–3 Ajankohtaista: Nouseeko tukin alamitta? ›› sivut 12–13 Puukauppa: Energiapuun tie vie Naantaliin ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Teroitukseen apua ›› sivu 22 2 a j a s s a 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 LYHYET Taimikoissa riittää hoitotarvetta Suomen metsäkeskus on kuluvana vuonna koonnut yksityismetsistä taimikkotietoja 128 000 hehtaarilta. Siitä liki kolmanneksella – 35 600 hehtaarilla – on välitöntä tarvetta hoitotöille. Taimikkotiedot viedään Metsäkeskuksen ylläpitämään Metsään. fi-palveluun, jossa ne ovat metsänomistajan saatavilla. Mukaan liitetään lisäksi hoitoehdotus. Stora Enso kaipaa talvileimikoita Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueella on pitkästä aikaa hyvät mahdollisuudet ostaa talvileimikoita ja vielä kuluvan talven korjuuseen. ”Näin positiivista sanomaa emme ole saaneet metsänomistajille kertoa moneen vuoteen”, hankinta-alueen johtaja Antti Partanen kertoo. Tarvetta on etenkin päätehakkuille ja järeille mäntyvaltaisille harvennuskohteille. Puut menevät Oulun ja Veitsiluodon tehtaille ja sekä yhtiön omille että ulkopuolisille sahoille. Myrskytuhot osuivat Keski-Suomeen Lokakuun alun Valio-myrskyn suurimmat tuhot osuivat Keski-Suomeen. Suomen metsäkeskukseen tulleiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella eniten myrskytuhohakkuita on Kuopio–Mikkeli–Tampere– Kokkola–Kuopio-rajauksen sisäpuolella. Metsäkeskus muistuttaa, että metsänkäyttöilmoitukseen on hyvä merkitä tieto myrskyhakkuusta aina, kun hakkuun lähtökohta on myrskytuho. Aasianrunkojäärät iskivät Vantaalla Lehtipuita tuhoavia aasianrunkojääriä on löytynyt Vantaalla Itä-Hakkilassa kasvavista puista. Eviran mukaan jäärät pesiytyivät puihin jo muutamia vuosia sitten. Jäärien tuhoamiseksi lähes kaikki saastuneen alueen lehtipuut joudutaan kaatamaan. Hakkuiden tarkka ajankohta selviää myöhemmin. Kaadetut puut kuljetetaan poltettaviksi. Tiirola: Hirvituhojen korvaukset uusiksi Nykyinen hirvituhojen korvausjärjestelmä on uudistettava, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaati Metsänhoitoyhdistys Muhoksen 80-vuotisjuhlissa. Hänen mukaansa järjestelmä on vaikeaselkoinen eikä edes toimi. Sitä tulisikin yksinkertaistaa ja korjata sellaiseksi, että se myös korvaa hirvien aiheuttamat vahingot. ”Toimiva korvausjärjestelmä ja pyyntilupamaksun kannustava hinnoittelu ovat avain tasaisempaan hirvikantaan, Tiirola totesi. Otson liikevaihdosta suurin osa tulee raskaista kemeralajeista eli metsäteiden kunnostuksista ja suometsien ojituksista. Niiden tukitaso laskee ensi vuonna. Otson yhtiöinti pitkittyy yhä Valtion vetoapua tarvitaan ensi vuoden loppuun. Satsaus saattaa kannattaa kilpailun edistämisen vuoksi. MIKKO HÄYRYNEN teksti ja kuva O tson yhtiöittämiseen tarvitaan lisäaikaa ensi vuoden loppuun. Aikaisempi arvio oli heinäkuun alku, sitä edellinen viime vuoden loppu ja sitä edellinen vuoden 2014 loppu. Otso on Suomen metsäkeskuksen erillinen liiketoimintayksikkö. Se aiotaan yhtiöittää osakeyhtiöksi, jonka väliaikainen omistaja olisi valtio. Yhtiöittäminen tarvitsee EU:n komission hyväksynnän. Yhtiöittäminen johtuu EU:n kil- pailulainsäädännöstä samaan tapaan kuin kiistelty Metsähallituksen yhtiöittämishanke. Nykymallissa Otso ei voi mennä konkurssiin, mikä tuo sille ainakin teoreettisen kilpailuedun. Kustannusjahti puree ensi vuonna Lisäaikaa tarvitaan, koska näkyvästä markkinoinnista huolimatta Otson toiminta on edelleen tappiollista. Toinen epäselvä asia on pääomittaminen, eli kuinka paljon valtio on valmis panemaan rahaa Otson taseeseen. Sitä ei vielä tiedä kukaan. Otson tähänastinen taival ei ole ollut helppo. Ensimmäinen toimitusjohtaja irtisanottiin tämän vuoden alussa heikon talouskehityksen vuoksi. Uudeksi vetäjäksi tuli Kari Lundell Metsä Groupista. Viime vuonna Otso teki noin 37 miljoonan euron liikevaihdon ja 18 prosenttia tappiollisen tuloksen. Tästäkin vuodesta on tulossa tappiollinen. ”Ensi vuonna pitäisi saavuttaa vähintään nollataso”, Lundell sanoo. Otso lähti liikkeelle suurella henkilöstömäärällä, jota on leikattu kolmanneksella nykyiseen noin kah- ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Alueelliset metsäkeskukset yhdistettiin Suomen metsäkeskukseksi ja samalla liiketoiminta erotettiin metsäkeskuksen viranomaistoiminnasta vuoden 2012 alussa. Metsäkeskus valvoo metsälakeja ja myöntää kemeratukia eikä EU-tasolla suvaittu, että sama taho valvoo itseään ja toteuttaa itse tukemiaan hankkeita. Liiketoimintayksikkö lanseerattiin syksyllä 2013 nimellä Otso Metsäpalvelut. Palveluvalikoima laajeni kattamaan puun valtakirjakaupan, metsäkiinteistövälityksen ja sertifioinnin. Vuoden 2014 loppuun saakka henkilöstöä koski lakisääteinen irtisanomissuoja. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin kesällä 2014 ja ne johtivat maltillisiin irtisanomisiin ja koko henkilöstön lomautukseen. Seuraava yt-kierros alkoi helmikuussa 2015, jolloin haettiin viiden miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Otson tekemiset ovat pitkälti samaa mitä metsänhoitoyhdistykset tekevät. MTK on suorasanaisesti kritisoinut valtion toimimista metsäpalvelumarkkinoilla. Jos Otso poistuisi kuvioista, niin mhy:t ottaisivat valtaosan vapautuvasta lähes 40 miljoonan euron liikevaihdosta ja samalla yhdistysten hinnoitteluvoima kasvaisi. teensataan. Toimipaikkojen määrä on laskenut alun yli sadasta noin 60:een, joista valtaosa 2–3 henkilön toimistoja. ”Henkilöstövähennysten kustannusvaikutus alkaa purra täydellä voimalla ensi vuonna. Hyvä kysymys on, oliko supistus riittävä liiketoiminnan kannattavuuden kannalta”, Lundell sanoo. Kemeran raskaat lajit odotustilassa Otson tuotepaletti on laaja, mutta suurin osa liikevaihdosta tulee kemeran raskaista työlajeista eli metsäteiden rakentamisesta ja suometsien ojituksesta. Molempien tukitaso laskee ensi vuonna. Vielä on epäselvää, kuinka paljon. ”Kemerauudistus ei helpota asioita. Kentällä on epävarmuutta ja työlajien myynti odotustilassa”, Lundell sanoo, mutta on kuitenkin toiveikas. ”Kyllä tästä toimivan yrityksen saa, mutta uusi toimintatapa pitää oppia. Vielä on avoinna, että mitä tehdään, millä mittakaavalla ja millä alueilla.” Etelä- ja Itä-Suomessa myyräkanta on suurimmillaan ensi vuoden lopulla. OTSO HUITU, JUKKA NIEMIMAA, HEIKKI HENTTONEN Pohjois-Suomessa on parhaillaan laaja-alainen myyrähuippu. Keski- ja Länsi-Suomessa myyräkannat ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan alhaiset tai romahtamassa, kun taas Etelä- ja Itä-Suomessa kannat ovat alkaneet kasvaa. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin myyrät runsastuivat kunnon huippuun syksyyn mennessä, ja niin metsä- kuin peltomyyrän sukuisten lajien tiheydet olivat suuret. Myyräkannat voivat säilyä korkeana pitkällekin talveen, mutta kesään mennessä ne romahtavat. Valtalajeina pohjoisessa ovat metsämyyrä, harmaakuvemyyrä ja lapinmyyrä, jotka kaikki voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja metsäpuiden taimikoissa ja kotipuutarhoissa. Metsämyyrä levittää myös myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Etenkin Keski-Suomen myyräkannat ovat alentuneet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. Myyriä tavataan Pohjanmaalla paikoin vielä kohtalaisesti, mutta odotettavissa on, että nämäkin kannat laskevat alkavan talven aikana alhaisiin lukemiin. Eteläisen ja itäisen Suomen myyräkannat ovat puolestaan edenneet jo selvään nousuvaiheeseen, mikä ennakoi myyrähuippua näille alueille ensi vuoden loppupuolelle. Varsinkin metsämyyriä on monin paikoin jo kohtalaisen runsaasti. Etenkin Pohjois-Suomen metsänomistajien on hyvä tiedostaa vakava taimituhoriski alkavana talvena. Myyräkuumeriski on ajankohtainen koko maassa, etenkin pohjoisessa. Metsämyyrät hakeutuvat näihin aikoihin ihmisasutuksiin, ja Puumala-virus leviää metsämyyrien ulosteissa. Metsämyyrät on syytä poistaa asumuksista loukuilla syksyn ja alkutalven aikana. Jätökset tulee siivota desinfioivaan liuokseen kastetulla rätillä. Pölyimuria ei tule käyttää, koska se levittää viruspölyn ilmaan. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Etelän myyrähuippu vielä edessä Pohjois-Suomessa on paraikaa myyrähuippu. Keski- ja Länsi-Suomen myyräkannat ovat niukat tai ne ovat romahtamassa. Etelä- ja Itä-Suomessamyyriä on kohtalaisesti ja ne ovat runsastumassa. Runsas kanta Heikko kanta Kohtalainen kanta Lähde: Luke Tarkistuslaskenta toi miljoonasäästön MIKKO RIIKILÄ Hakkuukonemittauksessa käytettäviä männyn tyvifunktioita tarkennetaan. Tämä tuo teollisuudelle noin 200 000 kuutiota ”ilmaista puuta”. Hakkuukonemittauksessa runkojen tyvien läpimitta kaatosahauksesta 1,3 metrin korkeudelle asti määritellään laskennallisesti. Sen jälkeen mittaus perustuu hakkuukoneen mitta-antureiden antamiin todellisiin läpimittoihin. Tyviläpimittojen määritys perustuu tyvifunktioihin. Tähän asti käytössä olleet tyvifunktiot on johdettu 1960-luvulla mitattujen koepuiden perusteella. Luonnonvarakeskus on tutkinut mäntyjen tyvet uudelleen. Niiden tilavuus todettiin upotusmittauksin. Mittaustulokset osoittivat mäntyjen tyviosien todellisen tilavuuden olevan pienempi kuin tähän asti käytettyjen tyvifunktioiden perusteella on laskettu. Havaintojen perusteella hakkuukoneiden AJASSA Metsäteollisuus kiertää kouluissa Rapautuneen maineen palauttaminen aloitetaan nuorista. Sivu 5 MItä se on, mikä ei ole paperia eikä muovia? Sivut 6–7 Männyntyvitervas levinnyt länteen Sivu 8 Pankit suoraan käsiksi metsävaratietoon Sivu 10 METSÄSTÄ Pakurista saa paljon terveellistä Sivut 18–19 Kaikki koivu ei ole samasta puusta Raudus- ja hieskoivun erottaminen toisistaan ei aina ole helppoa. Sivu 21 Venäjän metsätalous uudistuu hitaasti Länsimaiden investoinnit itänaapurin metsäteollisuuteen ovat vielä olleet vähissä. Sivut 24–25 Etelässä kannat yhtenäistyvät Muutaman epämääräisen kannanvaihteluvuoden jälkeen Suomen eteläisen puoliskon myyräkannat ovat alkaneet osoittaa merkkejä alueellisesta ja ajallisesta yhdenmukaistumisesta. Keski-Suomen ja Pohjanmaan myyrät saavuttivat monin paikoin – joskin laikuttaisesti – jo viime syksynä huipputiheydet. tässä n u mer ossa mittaustietokoneille on laadittu uudet tyvifunktiot, jotka otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. Ne alentavat mäntyrunkojen tilavuutta keskimäärin prosentin. Eniten alenee pieniläpimittausten mäntyjen runkojen tilavuus. Rinnantasalta kymmensenttisen männyn runkotilavuudesta häviää uusilla funktioilla laskettuna 2,3 prosenttia, 35-senttisellä männyllä alenema on 0,7 prosenttia. Hakkuukonemittausta käytetään niin puukauppojen luovutusmittauksessa kuin korjuu-urakoinnin perusteena. Viime vuonna hakattiin yhteensä noin 26 miljoonaa kuutiota mäntytukkia ja -kuitupuuta. Niistä hakkuukonein mitattiin vähintään 20 miljoonaa kuutiometriä. Näin ollen prosentin alenema mittaustuloksessa tarkoittaa 200 000 kuutiometrin puumäärää, josta teollisuus ei siis jatkossa maksa kantorahoja tai korjuukuluja. Keskimääräisellä 50 euron tehdashinnalla tämä tuo puunjalostajille noin kymmenen miljoonan kuution säästöt vuosittain. Jättiläisen syntysanoista kulunut 20 vuotta Sivu 25 PILKKEITÄ ”Huono metsänhoito auttaa juurikääpää” Sivu 26 Rasvaisten sorsien aika Sivu 27 Harsintametsiä inventoimassa 1938. Peitsa Mikolalle vuosisata täyteen Suomen tiedeseuran nestori on ehtinyt olla monessa mukana. Sivu 28 Cannesin palmut kestivät jättisateet Sivu 34 Lusto/Peitsa Mikolan kokoelma Otson vaikeat ensiaskeleet Myyrähuippu päällä pohjoisessa 3 4 ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Selluinvestointien seurauksena kuitupuun kysyntä kasvaa ja yhtenä keinona hankkia tätä puuta on väläytetty myös havutukkien minimiläpimitan nostamista 20 senttiin. Jos metsää on kasvatettu kovin sakeana, päätehakkuun tukkiprosentti voi tällöin pudota todella paljon.” Puun takaa ”Onneksi täällä Pohjanmaalla on pikkutukilla ja parrulla kysyntää. Hasan ja Junnikkalan pienpuulinjat kärsivät usein puupulasta ja minimimitat 31,5–13,0 Eskolan parruveistämön 28–8,5.” Lasse ”Nyt taas liioitellaan näiden investointien puunkulutuksen lisäystä ja vähätellään Suomen puuvaroja. Kunhan nyt sellupuulla päästäisiin edes siihen, että vuoden jokainen päivä on potentiaalinen kaupantekopäivä. Tällä hetkellä eletään selvässä puun ylitarjontatilanteessa.” Korpituvan Taneli ”Tämä läpimitan nosto kouraisee kovasti tietyillä karummilla paikoilla puun kasvattajia. En jaksa uskoa, että muut kuin suuremmat metsäyhtiöt lähtisivät tuohon mukaan. Esimerkiksi tiuhasyistä mäntyä saadaan helpoimmalla karuilta kasvupaikoilta, ihan sydänpuusta lähtien.” Kuusessa ollaan ”Kirjoitin jo jokin aika sitten uusien tehtaiden mahdollisista vaikutuksista yläharvennuksen mielekkyyteen tulevaisuudessa. Miten se olikaan, alaharvennus on metsäteollisuuden salaliitto saada halvalla kuitupuuta, mutta meneekö yläharvennuksen laskelmat nyt uusiksi, jos todella läpimittaa nostetaan?” Ammatti Raivooja ”Tukista menee nykyisinkin ja tulevaisuudessa kolmasosa sellutehtaalle sahoilta hakkeena.” Pähkäilijä Puun tuonti vähenee, vielä Ruplan arvon romahdus näkyy meillä niin katukuvassa kuin yritysten tuloksissa. Kaikki mitä myydään euroina, käy venäläisille huonosti kaupaksi. Vielä viime vuonna paperin ja varsinkin kartongin vienti itänaapuriin sujui paremmin kuin monen muun tuotteen, mutta nyt sekin on tyrehtynyt. Yllättävää on ollut, että ruplan halpeneminen ei ole lisännyt puun tuontia itärajan takaa. Puuvirta Suomeen kääntyi kasvuun, kun Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi 2012. Sen jälkeen puu kuitenkin myös kallistui ja menetti kilpailukykyään kotimaiselle raaka-aineelle. Edes ruplan devalvoituminen ei ole lisännyt venäläisen puun suosiota, mikä on jättänyt hyvin tilaa metsänomistajien puukaupoille. ♦♦♦ Puun tuonnin Venäjältä ennustetaan tänä vuonna vähenevän jo kolmatta vuotta peräjälkeen. Määrä jäänee hiukan alle kahdeksan miljoonan kuutiometrin, eli noin puoleen puuntuonnin huippuvuoden 2005 luvuista. Kovin vähiin tuontipuu tuskin hupenee, koska metsäteollisuusyrityksille on on tärkeää pitää kanavat Venäjän suuntaan auki. Eniten idästä tulevissa kuormissa on koivukuitua, jota naapurissa on paljon paremmin saatavilla kuin Suomessa. Pääasiassa puu jalostetaan Itä-Suomen tehtailla. ♦♦♦ Luonnonvarakeskus ennustaa suhdannekatsauksessaan, että puun tuonnin väheneminen jatkuu myös ensi vuonna. Ennuste sisältää kuitenkin varauksen, joka liittyy kuitupuun kysynnän kasvuun Suomessa. Kun Äänekosken uusi biotuotetehdas käynnistyy, harvennushakkuiden sellupuu ei lähes- NÄKÖKUL MA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi S I TAAT T I Suurhakkuisiin luonnonhoito edellä Puun käyttö Suomessa kasvaa lähivuosina ainakin kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Tästä seuraa tietysti se, että metsäteollisuuden narina puun kehnosta tarjonnasta yltyy entisestään. Miltei yhtä varmasti hakkuiden raju lisäys nostaa metsätalouden taas pitkästä aikaa ”punavihreän” etelän median hampaisiin, ja yliopistojen päivystävät dosentit pääsevät paasaamaan uhanalaistuvien kään kata lisääntyvää puuntarvetta. Tarvitaan myös uudistushakkuita ja sitä varten tukille uutta kysyntää. Paras tulevaisuudenkuva olisi, että rakentaminen, ja erityisesti puurakentaminen, lähtisi kunnolla kasvuun niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Sellutehtaiden lisääntyvää puuntarvetta tyydyttämään liikenisi silloin sekä päätehakkuiden kuitupuuta että sahoilta haketta ja purua. Jos taas tukin kysyntä pysyy vaisuna, puun tuonti Venäjältä todennäköisesti kääntyy kasvuun. metsälajien epistolaa. Odotettavissa oleviin hyökkäyksiin on pakko vastata tiukalla puolustuksella. Viimeisenkin metsäjäärän on syytä lukea metsänhoitosuositusten luonnonhoito-ohjeet huolella – ja ottaa niistä opiksi. Ikävämielisiinkin kysymyksiin on mukavampi vastata, kun on jotain mitä vastata. Nykyiseen markkinatilanteeseen ostajien hölmöilyt ehkä mahtuvat, mutta siinä vaiheessa, kun puuta pitäisi ostaa 15 miljoonaa kuutiometriä lisää, on puumarkkinoilla myös luottamuksen oltava kunnossa. Luottamus saavutetaan parhaiten soutamalla samaan suuntaan, ei nilkkoihin potkimalla.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola valtuuskunnan kokouksessa 28.10. MIKKO RIIKILÄ LUK IJAKUVA Alas ajettu biojalostamo gallup Aiotko käydä Metsämessuilla? 141 ajia sta va Kyllä 28% PÄÄK IRJ OIT US Ei 72% Uusi kysymys: Oletko hakenut uutta kemeraa? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi ”Törmäsin tällaiseen tapaukseen. Perimätieto kertoo, että alueella olisi tiputeltu ahkerasti pontikkaa. Näyttää siltä, että huhussa on perää.” Suorittava porras Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähkö postilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 5 pilaitoksille matka-avustuksia yritysvierailuihin, jotka suuntautuvat metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin. ”Tehdasvierailut ovat hyviä. Nuorten kiinnostus kasvaa, kun he näkevät toimintaa käytännössä”, Lyytikäinen sanoo. Ensimmäiset uravalinnat tehdään yläkoulussa, joten kahdeksas-yhdeksäsluokkalaiset ovat yksi metsätietoiskun pääkoh- AJA N KOHTA I N EN ”Nuoret sanovat, että oho, onko tämäkin puuta.” deryhmistä. Teollisuustyöntekijöiden kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa muun muassa automaation kehittymisen myötä, mutta työpaikkoja vapautuu tulevaisuudessa eläköitymisen myötä. Uudet investoinnit lisäävät puolestaan työntekijätarvetta korjuu- ja kuljetuspuolella. ”Tietoa metsäalasta pitää saada myös opinto-ohjaajille ja vanhemmille. Heidän kauttaan viesti välittyy nuorille.” Maineenpalautus alkaa nuorista Paavo Lyytikäinen esittelee metsäteollisuuden tuotekirjoa koulukierroksilla tuotesalkun avulla. Metsureita ja paperia Metsäteollisuus yrittää palauttaa sen, minkä paperikoneiden sulkemisaalto romahdutti. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva P aperitehtaiden vaihtuminen kilometritehtaisiin viime vuosikymmenen lopulla himmensi yleiskuvaa koko metsäalasta. Vaikka alan sisällä on huomattu aikojen muuttuneen paremmiksi, kaikki eivät tätä tiedä. ”Paperin kulutuksen vähenemisen myötä monella on yhä mielikuva, että koko metsäteollisuus menee alamäkeen”, kertoo Metsäteollisuus ry:n koordinaattori Paavo Lyytikäinen. Uusien investointien myötä alalla on kuitenkin valoisa tulevaisuus, ja metsäteollisuus haluaa muuttaa myös yleisen mielikuvan totuudenmukaisemmaksi. Lyytikäinen kohottaa metsäalan mainetta levittämällä tietoa tulevaisuuden työntekijöiden eli nuorten keskuudessa. Hän on kesäkuusta lähtien koordinoinut oppilaitosten ja metsäyritysten välisiä suhteita ja on itsekin mukana metsäteollisuuden koulukampanjassa. ”Pääviesti on se, että metsäteollisuudessa on useita erilai- sia työmahdollisuuksia. Emme esittele nuorille pelkästään tehdaspuolta, vaan koko ketjua metsästä alkaen.” Eläköityminen vapauttaa työpaikkoja Yläkouluja kiertävä kampanja on yksi keino houkutella nuoria metsäalan pariin. Metsäteollisuus ry myöntää lisäksi op- Lyytikäisen mukaan nuoret tuntevat metsäalan työmahdollisuuksista usein vain pienen osan. Käsitys työpaikoista on lisäksi vanhahtava. ”Kun kysyn nuorilta, millaisia työtehtäviä metsästä tulee mieleen, moni viittaa. Sitten kun ensimmäisen vastaus on metsuri, muut kädet laskevat.” Käsitykset istuvat tiukassa myös tuotepuolelle. Paperi mielletään puusta valmistettavaksi, mutta sen jälkeen on oudompaa. ”Hämmästystä herättää esimerkiksi kukkien, makeisten ja lahjatavaroiden käärepaperina käytettävä sellofaani. Nuoret sanovat, että oho, onko tämäkin puuta.” KOLU MN I Kärhämöintiä Tänä syksynä on nähty otsikoita keskeisten metsällisten toimijoiden keskinäisestä kärhämöinnistä. Metsähallituslain valmistelun yhteydessä pääjohtajan ja luontopalveluiden johtajan näkemykset olivat kaukana toisistaan. Nykyhallituksen hallitusohjelman mukaan Metsähallituksen johtamisjärjetelmää on selkiytettävä, koska Metsähallitus toimii kahden ministeriön alaisuudessa. Tuolle selkiytys-sanalle voidaan löytää monta merkitystä, mutta harvemmin ne johtavat todelliseen selkiytymiseen. Valtion metsä-, maa- ja vesiomaisuutta hallinnoivalla Metsähallituksella on omat tuotto-odotuksensa, ja näistä kantaa vastuun pääjohtaja ja Metsähallituksen hallitus. Näinä aikoina valtion metsillä on suuri vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen varsinkin Pohjois-Suomessa. Metsähallituksen mailla ja vesillä on tärkeä merkitys myös luonnonhoidolle ja matkailulle. Tilinpäätöksestä sitten selviää, kumman osuus on merkittävämpi. Härmälä näkee kauhuskenaariona käräjillä jutun ”Metsähallitus vastaan Metsähallitus”. Ei ole helppoa valtion metsien vartijalla, kuten ole helppoa yksityisillä metsänomistajillakaan, jos tilan omistajien arvomaailmat pahasti törmäävät. ♦♦♦ Toinen kärhämä on sattunut silmiini metsänhoitoyhdistysten ja Metsäliitto Osuuskunnan välillä. Metsä Group eli entinen Metsäliitto oli pyrkinyt kaupoille leimikosta, josta oli jo yhdistykselle valtakirja annettu. Nämä kaksi organisaatiota ovat metsänomistajien omia ja heidän hallinnoimiaan. Ei uskoisi, että niiden välille pääsisi suurta kärhämää syntymään. Nyt kuitenkin osuuskunnan uudet säännöt estävät luottamushenkilöiden ristiinedustuksen. Metsänhoitoyhdistyksen hallitusten jäsenet eivät voi toimia enää Metsäliiton hallinnossa. Aikaisemmin se on ollut pikemminkin maan tapa osuuskunnan vahvoilla ostoalueilla, joten toivottavasti säännöissä ei ole luottamusmiehen mentäviä reikiä. ♦♦♦ Me hirvenmetsästykseen vuosikymmenten ajan samassa paikallisessa porukassa osallistuneet tiedämme, että kaikenlaista kärhämää tavanomaisista aiheista tulee ja kaikenlaista voi tapahtua. Hirviporukkamme on sikäli erikoinen, että siinä on vain kolmasosa maanomistajia. Olen yksi heistä. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että onkohan maanomistajien määrä mennyt liian vähiin. Suomessa metsästysmaat ovat käytännössä ilmaiseksi metsästysvuokrasopimuksilla metsästysseurojen käytössä. Sadoista hehtaareista vuokrasuorituksena voi olla parin kilon jauhelihapussi. Muissa Länsi-Euroopan maissa tämä ei olisi mahdollista. Metsästäminen on vaikeaa ilman maita, joten maanomistajat ovat keskeisessä asemassa kaikenlaisen metsästyksen mahdollistajina. Se tulisi vuokralaisten muistaa. ♦♦♦ 70-vuotias Maanomistajain Liitto on tehnyt ansiokasta työtä meidän maanomistajien oikeuksien puolustamiseksi ja turvaamiseksi. Työ ei lopu. Parhaat onnitteluni! Riitta Alestalo Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä 10 ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Pankeille suora linja metsävaratietoihin Metsänsä luoton vakuudeksi antaneen metsänomistajan tietoihin päästään pian käsiksi ilman tämän suostumusta. MIKKO HÄYRYNEN Luottolaitokset ovat vuoden vaihteessa saamassa oikeuden päästä Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoihin suoraan ilman metsänomistajan suostumusta. Tämä on mahdollista, kun kyse on luoton myöntämisestä tai valvonnasta. Taustalla on pankkien huoli luottojen vakuuksien arvoista, koska uudistetussa metsälaissa ei ole enää hakkuukypsyysrajaa. Muutosta ovat ajaneet etenkin Finanssialan keskusliitto ja OP-ryhmä, jolla on paljon metsänomistaja-asiakkaita. Lakiteknisesti kyse on metsätietolain muuttamisesta ja oikeudesta rakentaa suora tiedonsiirtoyhteys Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietojärjestelmään. vän tarkat tiedot hoitokohteista ja hakkuumahdollisuuksista. Niiden tietojen saatavuutta voidaan kyllä kehittää.” Tuottajajärjestö MTK ei näe uudistuksessa mörköä, koska metsänomistaja on tehnyt aloitteen tarjotessaan metsäomaisuuttaan vakuudeksi. MTK vetää kuitenkin tiukan rajan siihen, että kaikissa muissa tarkoituksissa tilakohtaisiin tietoihin pitää kysyä metsänomistajalta lupa. ”Metsävaratietojen avaaminen on turhaa, koska jos metsänomistaja ei halua luovuttaa tietoja, niin ei hän halua asioida tietojen kysyjän kanssa”, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo. ”Kaukokartoitus antaa riittä- Julkisia tietoja Metsävaratiedot kootaan valtion varoin ja ne ovat julkisia.Metsäkeskuksessa yksittäisen metsänomistajan tiedot saa nähtäväkseen vapaasti. Jos tiedot haluaa dokumentteina esimerkiksi sähköpostiin, tarvitaan kuitenkin laissa säädetty peruste, kuten sopimuksen täytäntöönpano. Tietojen luovuttaminen kaupallisiin tarkoituksiin edellyttää metsänomistajan suostumusta, mikä pankkien mielestä on liian työlästä. ”Nyt pankeille annetaan oikeus ohittaa metsänomistajan suostumusvaihe”, lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo. Metsävaratietojen avaamista ovat vaatineet etenkin puun ostajat ja metsäalan yrittäjäjät. Lakimuutos ei tuo pankeille oikeutta käyttää tietoja markkinointitarkoituksiin, joten siltä osin pankit ovat jatkossakin samassa asemassa muiden metsäalan toimijoiden kanssa. UPM nosti metsiensä arvoa Valuuttakurssit siivittivät UPM:n ja Stora Enson kolmannen kvartaalin tuloksia. MIKKO HÄYRYNEN UPM teki kolmannella vuosineljänneksellä huiman tulosparannuksen, mutta vain kirjanpidollisesti. Liikevoiton yli tuplaantuminen puoleen miljardiin euroon selittyy metsäomaisuuden kirjanpitoarvon korotuksella. Muun toiminnan vaikutukseksi jää seitsemän miljoonaa euroa. UPM näkee edelleen puun reaalihintojen laskevan, mutta hieman aiempaa arviota hitaammin, joten tulevaisuudessa omista metsistä odotetaan suurempaa tuottoa. Kirjanpitoarvoa nosti myös laskennassa käytetyn korkokannan muutos. Yhtiön kustannusjahti on edennyt etuajassa. Tulos sai vauhtia myös valuuttakurssien muutoksista. Painopaperien Euroopassa alentuneet hinnat puolestaan painoivat tulosnumeroita alaspäin. UPM arvioi paremman kannattavuustason jatkuvan tänä vuonna kustannusjahdin ja suotuisien valuuttakurssien ansiosta. Kannattavuutta jarruttavat viime vuotta alhaisemmat paperien hinnat sekä alentunut säh- kön myyntihinta. UPM on maan toiseksi suurin sähköntuottaja. Stora Ensolla lupaavaa edessä Stora Enson liikevaihto pysyi ennallaan 2,5 miljardissa eurossa, mutta liiketoiminnan tulos kasvoi 22 miljoonalla eurolla. Sellun ja kartongin liikevaihto kasvoi, mutta paperien heikkeni. Tulos tehtiin etenkin sellulla ja valuuttakurssien myönteisillä muutoksilla, eli Yhdysvaltain ja Brasilian valuuttojen heikkenemisellä. Stora Enso ennustaa vuoden viimeisen neljänneksen tulosnumeroiden pysyvän jokseenkin kolmannen kvartaalin tasolla. Ensi vuoden näkymät ovat toiveikkaat. Varkaudessa on jo aloitettu aaltopahvin tuotanto ja puurakennuselementtien valmistuslinja otetaan käyttöön ensi vuoden puolivälissä. Samoihin aikoihin käynnistyy Kiinassa Guangxin kartonkikone. WWW.SISUPUTKI.FI VAKKA KOTIMAISET ISTUTUSPUTKET JA TAIMIVAKAT Varaosat myös eri malleihin! » Väri sininen, myös hihnan pehmusteilla. » Hihnassa paremmat metalliset soljet ja vakka suurempi kuin ennen. » Hinta: 1 kpl 34,00 € + toimitus kulut (sis.alv). » Hinta 20 kpl 32,50 €, kpl + toimituskulut (sis.alv). ISTUTUSPUTKI » » » » Myynnissä Putket 5 ja 6. Pidempi kahva, vahvempi ja kulutusta kestävämpi leuka. Poljinjalassa rasterointi, jolloin ei jalka lipsahda. Leuan saranapintaan tehty 70% suurempi kulumapinta, jolloin kestävyys paranee huomattavasti. » Käyttöohjeet mukana. » Hinta: 1 kpl 65,00 € + toimituskulut (sis.alv). » Hinta: 20 kpl 60,00 € kpl, toimitettuna Suomeen (sis.alv). Jos tilaa istutusputkia 20 kpl tai yli, vakat toimitetaan putkien mukana rahtivapaasti. Tilaukset: [email protected] / p 050 467 4525. Tilaukset välimyyntivarauksin eli tehdään määrätty määrä (lisäerä mahdollinen). Tilausten vastaanotto alkaa marraskuussa, laskutus tapahtuu tammikuussa, eräpäivä helmikuun loppu. Toimitukset maaliskuussa. Toimituskulut näkyvät nettisivuilta www.sisuputki.fi Nouto ennakkoilmoituksesta: Teollisuuskatu 28-30 , Turku. Hinnat voimassa toistaiseksi. ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 11 Näin tukin minimiläpimitta vaikuttaa »»Rinnankorkeudeltaan 15–19-senttisillä rungoilla tukkiosuus laskee jyrkästi, kun latvaläpimittaa nostetaan. Näin harvennushakkuun tulot laskisivat merkittävästi. »»Järeissä männiköissä tukkisaanto ei juuri vähene, kun tukkien vähimmäislatvaläpimittaa nostetaan kolmella sentillä. Näin siksi, että runkojen latvaosat kapenevat voimakkaasti. »»Laskelma perustuu valtakunnan metsien 11. Inventoinnin mäntykoepuiden perusteella tehtyyn laskelmaan runkojen tukkiosuudesta eri vähimmäislatvaläpimitoilla. Tukin vähimmäispituutena käytetään neljää metriä Y = mäntyrunkojen rinnankorkeusläpimitat, cm. X = tukkien vaihtoehtoiset vähimmäislatvaläpimitat, cm. X Y 151617 18 15–19 3212 2 0 20–24 786955 39 25–29 908784 79 30–34 9493 9189 35–39 969695 93 40– 989897 97 Lähde: Antti Ihalainen Luke, 2015 Puumarkkinoiden kannattavuusloikka Tukkien latvaläpimitan nostaminen olisi varma tapa parantaa sahauksen kannattavuutta. Se kuitenkin söisi metsänomistajien harvennuksilta saamaa myyntituloa. MIKKO RIIKILÄ L ähivuosina tukkeja tulvii sahattavaksi entistä enemmän. Niiden sahaaminen edellyttää sahateollisuuden kilpailukyvyn parantamista – tavalla tai toisella. Kuitupuun tarve lisääntyy uusien selluinvestointien valmistuessa. Erityisesti varttuneiden kasvatusmetsien harvennusten ennakoidaan lisääntyvän. Kuitupuun ohella niistä kertyy vuosittain pari kolme miljoonaa kuutiota ylimääräisiä tukkeja, jotka keskittyvät tukin pienimpiin latvaläpimittaluokkiin, 15– 18 senttiin. Sahureille ne ovat painajainen. Pienimpien läpimittaluokkien tukeista saatavan sahatavaran hinta on niin huono, ettei sahaus nykyisillä kantohinnoilla kannata. Heidän mukaansa ongelma ratkeaisi, kun tukin vähimmäisläpimitta nostettaisiin 18 sentin kipurajalle. Tätä voisi kutsua metsäsektorin sisäiseksi devalvaatioksi. Sahauksen kannattavuus paranisi ja kuitupuupinot pitenisivät. Manööverin maksumieheksi jäisi puun myyjä. LUE LISÄÄ SEURAAVALTA AUKEAMALTA. 12 ajassa 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 Mäntytukista tulee ongelmapuu Selluntuotannon kasvu lisää kuitupuun korjuuta, ja sivutuotteena tulee runsaasti lisää mäntytukkeja. Nykyisellä hintasuhteella niiden sahaus ei kannata. MIKKO RIIKILÄ T änä ja ensi vuonna valmistuvat sellutehtaiden laajennukset sekä loppuvuonna 2017 käynnistyvä Metsä Fibren Äänekosken tehdas lisäävät kuitupuun kysyntää seitsemän miljoonaa kuutiota. Pelkästään ensiharvennuksia lisäämällä uusien sellujättien puuhuoltoa ei pystytä järjestämään. Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kertoo, että varsinkin itäisessä Suomessa kuitupuun hakkuumahdollisuudet käytetään jo nyt kattavasti. ”Mäntykuitupuun hakkuureservit keskittyvät varttuneisiin kasvatusmetsiin, joiden harvennuksissa kertyy myös tukkia.” Vuotuisten hakkuiden ennakoidaankin lisääntyvän yhteensä kymmenellä miljoonalla kuutiolla, koska kuitupuun sivutuotteena kertyy liki kolme miljoonaa kuutiota tukkipuuta. Sahaus ei kannattaisi Metsänomistajalle harvennusleimikolta kertyvä tukki on iloinen asia. Se ryydittää muuten vähäistä puunmyyntituloa. Lohtu voi jäädä laihaksi, mikäli mäntytukista tulee ylitarjontaa. Nykyisin sitä hakataan vuosit- tain reilut kymmenen miljoonaa kuutiota. Ennustettu lisäys olisi jopa kolmanneksen luokkaa. Sahauskapasiteetti sinällään riittäisi lisätukkien sahaamiseen, mutta kannattavaa sahauksen kasvattaminen ei nykyisin hintasuhtein olisi. ”Sahausta pitäisi jatkaa iltaja viikonloppuvuoroissa, mikä kohottaisi tuotantokustannuksia”, toteaa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsäpuolen tutkimusjohtaja Paula Horne. Viime aikoina suomalaissahojen kilpailukyky ei ole riittänyt edes markkinaosuuksien pitämiseen, saati että markkinoita kyettäisiin rohmuamaan kilpailijoilta. ”Perusongelma on pahimpien kilpailijamaiden, Ruotsin ja Venäjän, valuuttakurssietu”, korostaa Suomen sahojen toiminnanjohtaja Kai Merivuori. Pitäisikö tukkia halpuuttaa? Avainkysymys on, miten ja mihin karttuvasta tukkisumasta syntyvät puolitoista miljoonaa ylimääräistä sahatavarakuutiota saataisiin myytyä kannattavasti. Raaka-aineen hinnan alentaminen olisi varma tapa vahvistaa sahojen kilpailukykyä ja siivittää lankkukauppaa. Tukin kantohinta on sahauksen suurin tuotantokustannus. Sahurien mukaan kymmenen euron alennus tukin hintaan toisi edun, jolla tuotantoa voidaan lisätä mielin määrin. Tukin raju halpuuttaminen tuskin onnistuu, kun puun kysyntä kasvaa ennätysmäiseksi. Täysin mahdottomana Horne ei tätä pidä. ”Se voisi onnistua, ”Perusongelma jos kuitupuun hinta saon pahimpien malla vahvistuisi siinä määrin, että metsän- kilpailijamaiden, omistajien kantorahaRuotsin ja tulot eivät laskisi.” Tällä hetkellä tukkiVenäjän, puun myynnistä kertyy valuuttanoin 70 prosenttia kankurssietu.” torahatuloista. Perinteisesti puukauppaa on vauhditettu tukin hinnankorotuksin. Jatkossa se olisi sahaukselle kohtalokasta. Todennäköisesti tilanne muuttuu ”Korotuspaineet kohdistuvat kuitupuulle. Tukin hinnan korotuksille ei ole edellytyksiä”, toteaa johtaja Petteri PihlajamäSahoilla ki Pöyry Oy:stä. Pöyry julkaisi äskettäin sellautaa syntyy vityksen biotalousinvestointien pian nykyistä puuhuollon järjestämisestä. Tukjäreämmästä ki- ja kuitupuun kantohintojen tukista, jos suhteen ennustetaan pienenesahayhtiöt vän. Nyt mäntytukkikuution saavat toteuttua hinta on 3,6 kertaa mäntykuituaikeensa. Tukki kiskonut hintaeroa Mäntytukin ja -kuitupuun hintasuhde – montako kuutiota kuitua maksaa saman kuin kuutio mäntyä. 4,2 4,0 1993 Metsätaloudessa siirrytään puun myyntitulojen verotukseen. 3,8 3,6 3,4 1991 Puun hintasuositussopimukset päättyvät. päättyvät 3,2 3,0 2,8 1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin. 1995-99 Alueellisia yhtiökohtaisia puun hintasuositussopimuksia sopimuksia. 2,6 2,4 2,2 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1 ajassa 13 Kalle Parkkinen 5. MARRASKUUTA 2015 u NRO 21 ”Korotuspaineet kohdistuvat kuitupuulle. Tukin hinnan korotuksille ei ole edellytyksiä.” puun hinta. 1980-luvun puolivälissä vastaava suhdeluku oli 2,4. Tukinlatva 18 senttiin? Sahamiehillä olisi toinenkin, helpon kuuloinen ratkaisu edessä olevan tukkisuman purkamiseen ja kannattavaan sahaukseen. Tukin latvaläpimitan nostaminen 15 sentistä 18 senttiin parantaisi sahauksen kannattavuutta merkittävästi ja lisäisi hakkuissa kertyvän kuitupuun määrää. Sekä sellu- että sahamiehet voittaisivat, puun myyjä sen sijaan ei, ainakaan lyhyel lä aikavälillä. ”Pienistä tukeista sahatun tavaran hinta on niin huono, ettei sahaus nykyisin kantohinnoin kannata”, Merivuori sanoo. Käytännössä moinen manööveri olisi vaikea toteuttaa. Kilpailulaki estää yritysten yhteistoiminnan. Omin nokkineen latvaläpimittaa nostava ostaja häviäisi leimikoiden tarjouskilpailut. Tukkien vähimmäispituuden sekä laatuvaatimusten nostamisella olisi samansuuntainen vaikutus sahojen kilpailukykyyn. Merivuori ennustaa, että puukaupassa otetaan käyttöön uusi puutavaralaji, jota voisi kutsua vaikka kuitutukiksi. Laadultaan kehno, tukin mitat täyttävä pölli hinnoiteltaisiin tukin ja kuidun välimaastoon ja jalostettaisiin selluksi. Puunmyyjien vinkkelistä asiaa katsova MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen korostaa, että järeä puu on jatkossakin hinnoiteltava tukkina. Sen jälkeen ostaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Hän ehdottaa tukkiongelman ratkaisuksi runkohintakauppaan siirtymistä. Se antaisi ostajalle vapaat kädet katkoa rungot mieleisellään tavalla. Samalla ostotarjousten vertailu helpottuisi. Nykyisin se on vaikeaa jopa ammattilaisille. Metsä Group tähyää pohjoiseen Myös Metsä Groupille puuta hankkivan Metsä Forestin metsäjohtaja Juha Mäntylä näkee runko- ja rungonosahinnoittelun mahdollisuutena puukaupan kehittämiseen. Ne sallisivat runkojen nykyistä tarkoituksenmukaisemman katkonnan ja toisivat lisäarvoa sahaukseen, mikä parantaisi sahojen kilpailukykyä. Hän muistuttaa, että runkohinnoittelu sopii vain päätehakkuille. ”Harvennuksilla se ohjaisi korjuuta laadukkaimpiin runkoihin, jotka pitäisi jättää kasvamaan.” Metsä Group pyrkii väistämään ylijäämätukkien ongelmaa keskittämällä kuitupuun hankintaa Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Kainuuseen, jos- sa on runsaasti harvennettavia metsiä, joiden tukkiosuus jää vähäiseksi. Mäntylä myöntää, että lähivuosina kuitupuun hintaan kohdistuu nousupaineita. Euromääriä tai nousuprosentteja hän ei ala ennustella. Hän ei myöskään halua ottaa kantaa sahurien ehdottamaan tukkien latvaläpimitan nostamiseen. Metsä Group on solminut yhteistyösopimuksia itsenäisen sahateollisuuden kanssa. ”Toimitamme sahoille tukkia ja saamme vastineeksi kuitupuuta ja haketta. Tämä helpottaa molempien osapuolten toimintaa.” Sahasuhdanne voi pelastaa tilanteen Juuri nyt sahauksen näkymät ovat huonot, mutta sahasuhdanteilla on taipumus vaihdella. Pitkällä aikavälillä puutuotteiden kysynnän ennakoidaan kohenevan, mikä helpottaisi edessä olevan mäntytukkisuman purkua. Parhaassa tapauksessa sahatavaran kysyntä Euroopassa elpyy jo parin vuoden kuluessa. Hyvää lupaa myös Kiinassa viriteltävä vihreän rakentamisen ohjelma. Edellytyksenä on sahateollisuuden kilpailukyvyn elvyttäminen tavalla tai toisella. Sahausta on helppo lisätä, eivätkä uudet sahatkaan ole kovin mittavia investointeja. 2007 Kantohinnat nousivat kaikkien aikojen ennätystasolle, kun metsäyhtiöt varautuivat Venäjän vientitulleihin. 2009 Metsä Botnian Kaskisten sellutehdas sellutehdas suljettiin. suljettiin 1999 Kilpailuvirasto kielsi puun hintasopimukset. 2006 Pinta-alaverotuksen siirtymäkausi päättyi. Kaikki Kaikki metsänomistajat metsänomistajat siirtyivät siirtyivät puun puun myyntitulojen myyntitulojen verotukseen. verotukseen 1999 Suomi liittyi Euroopan yhteisvaluutta Emuun. Emuun 1999 2000 1997-2004 Metsäliitto, Stora Enso ja UPM muodostivat laittoman kartellin raakapuun raakapuun hintojen hintojen hallitsemiseksi. hallitsemiseksi 2001 2002 2003 2004 2006 Paperintuotannon leikkaukset alkoivat. UPM:n Voikkaan paperitehdas paperitehdas suljettiin. suljettiin 2005 2006 2007 2014 Metsä Group päättää rakentaa uuden sellutehtaan Äänekoskelle. Äänekoskelle 2008 Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan. sellutehtaan 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
© Copyright 2024