1. No category

Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
2 § soveltaminen
Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin?
Sovelletaan. Mauste- ja yrttikasveihin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai
lääkekasveihin voidaan lukea muun muassa basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio,
kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi,
maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma,
mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen, ei kuitenkaan kuitunokkonen, punahattu, purasruoho, rakuuna,
ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia,
saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka,
rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju, jonka viljelystä
on sopimus lääketehtaan kanssa.
Sovelletaanko asetusta heinäpaaleihin?
Ei sovelleta.
3 § määritelmät
Mitkä kaikki ovat orgaanisia lannoitevalmisteita?
1B Orgaaniset lannoitteet



orgaaniset eläinperäiset lannoitteet: teknisesti käsitelty lanta, lihaluujauho, sarvilastu,
verijauho, höyhenjauho, orgaaninen eläinperäinen lannoiteliuos
orgaaniset
ei-eläinperäiset
lannoitteet:
orgaaninen
lannoite,
sienibiomassa,
bakteeribiomassa, orgaaninen lannoiteliuos, merileväjauhe, merileväuute, betaiini,
humusvalmiste tai -uute, alkoholien vesiliuos tai öljyemulsio, kasviuute
orgaanisina lannoitteina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet: melassiuute, vinassi ja
vinassiuute, perunan soluneste, rejektivesi
1C Orgaaniset kivennäislannoitteet
 orgaaniset
moniravinteiset
kivennäislannoitteet:
orgaaninen
eläinperäinen
kivennäislannoite, orgaaninen kivennäislannoite, orgaaninen kivennäislannoiteneste,
orgaaninen
eläinperäinen
kivennäislannoiteneste,
lihaluujauho
tai
käsitelty
eläinvalkuainen kaliumsulfaattilisällä
 epäorgaaniset orgaanista ainetta sisältävät moniravinnelannoitteet: kalkitseva
eläinperäinen kivennäislannoite, kalkitseva orgaaninen kivennäislannoite
3A2 orgaaniset maanparannusaineet
 maanparannuskomposti, lantaseos, tuorekomposti, kasvijätekomposti, kuivarae ja -jauhe,
hapotettu ja stabiloitu puhdistamoliete, maanparannuslahote
3A5 maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet
 kalkkistabiloitu puhdistamoliete, mädätysjäännös, lahotettu puhdistamoliete, kuituliete,
käytetty sienimöalusta, käytetty turvekasvualusta, kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete
orgaaniset sivujakeet
 säilörehun puristeneste
 jaloittelualueiden valumavedet
Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
5 § lannan varastointi
Pitääkö kaikilla tiloilla olla lantala?
Kaikilla eläintiloilla, joilla kertyy kuivalantaa vuodessa yli 25 m3, on oltava 12 kk lantala. Sitä
vähäisemmät lantamäärät on varastoitava tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla siten, ettei
valumia ympäristöön pääse tapahtumaan. Varastotilavuudesta voidaan poiketa nitraattiasetuksen 1
momentissa esitetyin edellytyksin.
Pitääkö myös ulkona vuoden ympäri kasvatettavilla naudoilla olla lantala? Jos, niin minkäkokoinen
katsotaan riittäväksi?
Pitää olla. Lantala voi kuitenkin olla 12 kk määrättyä pienempi eli siinä voidaan vähentävästi huomioida
laidunkauden pituus, joka voi näillä eläimillä olla enemmän kuin 4 kk. Ulkotarhoista, erityisesti ruokintaja juottopaikoilta, sekä alueilta, joilla eläimet yleisesti viihtyvät, on säännöllisesti poistettava lanta, joka
on, mikäli sitä ei voida suoraan hyödyntää lannoitteena, varastoitava erikseen lantalassa.
Mihin uudet lantalatilavuudet perustuvat? Milloin uusia lantalatilavuuksia sovelletaan?
Uudet tilavuudet perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskemiin uusiin tuotantoeläinten erityslukuihin.
Uudet tilavuusvaatimukset ilmenevät nitraattiasetuksen liitteestä 1. Uusia lannan varastotilavuuksia
sovelletaan vasta 1.4. vireille tulleisiin lupahakemuksiin. (Huomio. Siirtymäaikaa koskevaa säännöstä on
muutettu: Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva ympäristö- tai rakennuslupahakemus on
vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista.). Uusia lantamääriä sovelletaan kuitenkin heti
asetuksen voimaantullessa kaikkiin eläimiin.
Jos lantaa syntyy yli 25 m3 vuodessa, saako sitä kuitenkin varastoida siirtolavalla?
Saa, jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa.
6 ja 8 § orgaanisen lannoitevalmisteen ja kuivalannan vähintään 30 %:n kuiva-ainepitoisuus
Miten orgaanisen lannoitevalmisteen ja kuivalannan vähintään 30 % kuiva-ainepitoisuus määritellään?
Lannoitevalmisteeksi hyväksytyn lannoitteen kuiva-ainepitoisuus ilmenee viimeisestä erää koskevasta
tuoteselostuksesta. Kuivalannan kuiva-ainepitoisuuden määrittely perustuu lähinnä aistinvaraisesti ja
havainnollisesti tilatasolla tehtävään testiin. Eli puristamalla lannasta ei pitäisi tippua pisaraakaan
nestettä. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämisessä voidaan käyttää myös erillistä kosteusmittaria,
esimerkiksi mitä rehun kosteuden mittaamiseen käytetään.
Mitä tarkoitetaan auman paikalla? Voiko uuden auman perustaa edellisenä vuonna sijainneen auman
viereen?
Auman paikalla tarkoitetaan samaa paikkaa. Eli uuden auman voi perustaa edellisvuonna sijainneen
auman paikan viereen. Uuden paikan ei tarvitse olla erillisellä toisella lohkolla.
Mitä on auman pohjalle laitettava nestettä sitova kerros?
Tämä voi olla turvetta, silputtua olkea tai heinää, haketta, kutteria, sahapurua yms. Aine kannattaa valita
kompostin käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli kompostia käännetään, on määrässä huomioitava, että osa
alusaineesta sekoittuu seokseen.
7 § rakenteelliset vaatimukset
Voiko kompostin jälkikypsytysauman perustaa milloin vain, kun 6 §:n kielto varastoida aumassa
marraskuun alusta tammikuun loppuun ei koskisi asetuksen mukaan jälkikypsytystä?
Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
Kompostin jälkikypsytysauma voidaan perustaa tammikuun alusta mikäli asetuksen 6 §:n 4-7 momentit
edellytykset täyttyvät. Auma on kuitenkin levitettävä eli käytettävä lannoitteena pellolla auman
perustamisvuonna, joten ylivuotista aumausta ei enää sallita. Auma on levitettävä viimeistään lokakuun
viimeisenä päivänä kuitenkin niin, että lanta on mullattava saman vuorokauden puolella ennen
marraskuuta.
Pitääkö jälkikypsytysauma aina peittää?
Pitää. Peitteen ei kuitenkaan tarvitse olla tiivis. Se voi olla esim. kompostihuopaa, turvetta tai olkisilppua.
Mitä tarkoitetaan tiivispohjaisella alustalla? Entä mitä on tiivispohjaisuus?
Tiivispohjaisella tarkoitetaan asetuksen määritelmänkin mukaan tiiveydeltään vähintään asfalttia
vastaavaa ehjää pintaa. Tiiveydellä tarkoitetaan tässä veden läpäisevyyttä. Tiivispohjaisuudella jo
nimensä mukaisesti voidaan tarkoittaa, että tiiviskerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä.
Mitä tarkoittaa lannan/orgaanisen lannoitevalmisteen kuormaaminen? Entä mikä on tiivispohjaisen
alustan vähimmäiskoko?
Kuormaamisella tarkoitetaan tässä lannan tai pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden
siirtämistä lantalaan/varastoon tai sieltä pois. Kuormaamisella tarkoitetaan lähinnä koneellista siirtämistä
ja kuormaamista, ja erityisesti, jos kyseessä on helposti varisevaa lantaa/orgaanista lannoitevalmistetta.
Myös lietteen pumppaaminen kuljetusvaunuun katsotaan kuormaamiseksi. Kun kuormaaminen tapahtuu
tiivispohjaisella alustalla, maaperä ei pääse liettymään ja mahdolliset valumat saadaan talteen ja
alustalle kertyneet lannat/orgaaniset lannoitevalmisteet kerättyä.
Tiivispohjaisen alustan vähimmäiskokoa ei ole määritelty. Tiivispohjaisella alustalla ei tarkoiteta
kuitenkaan, että kaikki lantaloiden ympäristöt olisi esim. asfaltoitava, vaan vain ne alueet, joilla koneet ja
kalustot liikkuvat tai sijaitsevat kuormaamisen aikana.
Koskeeko kuormausvelvoite kaikkia orgaanisia lannoitevalmisteita? Myös lihaluujauhoa?
Koskee, jos kyseessä ei ole pakatut valmisteet.
Voiko kahden hevosen pihaton perustaa maapohjalle? Tarvitseeko lantalaakaan rakentaa, jos lantaa
syntyy alle 25 m3/vuodessa?
Ei voi. Eläinsuojan muista pohjarakenteista ei ole nitraattiasetuksessa erikseen säädetty, mutta
eläinsuojan sisällä sijaitsevien lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden
tulee olla vesitiiviitä.
Voiko myös tavanomainen tila tehdä kompostin jälkikypsytysauman vai pitääkö olla luomutila?
Myös tavanomainen tila voi tehdä kompostin jälkikypsytysauman.
Pitääkö kompostin jälkikypsytyksestä tehdä ilmoitus?
Ei tarvitse.
Pitääkö kuivalantalaan aina tulevaisuudessa rakentaa katto, jolla estetään sadevesien pääsy
varastointitilaan (”Kuivalannan ja kuiva-ainepitoisuudelta sitä vastaavan orgaanisen sivujakeen ja
orgaanisen lannoitevalmisteen varastointitila tulee kattaa tai varastoitava aine peittää siten, että
sadevesien pääsy varastointitilaan estetään”)?
Kuivalantala ja muu vastaava varastotila tulee aina kattaa. Katetta ei ole erikseen määritelty, mutta se
voi olla kiinteän katteen lisäksi myös irtonainen kate, kuten turve- tai olkikerros, jonka paksuus on
vähintään 10 cm ja, jota ylläpidetään jatkuvasti. Lanta tai muu vastaava lannoite voidaan myös peittää
tiiviillä peitteellä siten, että sadevesien imeytyminen lantaan ja varastotilaan estyy.
Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
Milloin komposti voidaan siirtää jälkikypsytysaumaan?
Komposti voidaan siirtää jälkikypsytysaumaan, kun kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, lämpötila on
laskenut lähelle ympäristön lämpötilaa, väri on tummanruskea tai lähes musta, rakenne on tasalaatuinen
ja multamainen eikä alkuperäisiä aineosia näy muuntumattomina.
8 § lannan varastointi poikkeustilanteessa
Mikä on eläintaudista johtuva hygieeninen syy? Voiko lietelantaa varastoida aumassa, jos sen imeyttää
turpeeseen?
Eläintaudista johtuvalla hygieenisellä syyllä tarkoitetaan eläintautilain (441/2013) mukaan sairautta tai
tartuntaa, joka voi siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Tautitapauksessa aumavarastoinnin
edellytykset arvioisi eläinlääkäri.
Lietelantaa voi samoin perustein varastoida aumassa kuten kuivalantaakin, jos lanta on imeytetty
turpeeseen ja 30 %:n kuiva-ainepitoisuus täyttyy. Ensisijaisesti poikkeus on kuitenkin tarkoitettu
kuivalannan varastointiin.
Miten suhtaudutaan hukkakauran hävittämiseen?
Hygieeninen syy tarkoittaa vain eläintautitapauksia. Hukkakauran hävitystä koskee muut säännöt ja
ohjeistukset.
Lannan varastointi aumassa poikkeustilanteessa on mahdollista vain tilan omilla ja vuokrapelloilla. Ei siis
naapurin pellolla. Samaten org. lannoitevalmistetta ja lantaa vastaanottava voi aumata hallinnassaan
olevilla omilla ja vuokrapelloillaan. Näinkö?
Lannan 8 §:ssä tarkoitettu aumavarasto voi sijaita myös toisen tilan pellolla. Ilmoituksen tekee se
toiminnanharjoittaja, jonka eläintilalla lantaa syntyy. Sama koskee orgaanisia lannoitevalmisteita ja
lantaa, asetuksessa ei ole kielletty niiden aumavarastoinnista edelleen jonkun muun pellolla. Tällöin
ilmoituksen tekee aina niiden vastaanottaja.
9 § Ilmoitusvelvollisuus
Voiko ilmoitus olla vapaamuotoinen vai onko menettelyyn jo olemassa erillinen lomake? Voiko
ilmoituksen laatia sähköisesti? Pitääkö ilmoitus tehdä joka vuosi? Riittääkö yksi ilmoitus, jos monta
aumaa? Onko ELY-keskuksille tehtävään vuosiraportointiin olemassa yhteenvetolomaketta?
Ilmoitus ei ole vapaamuotoinen vaan siihen täytetään erillinen lomake, joka voidaan täyttää myös
sähköisesti. Lomake tulee myöhemmin saataville ympäristöministeriön verkkosivuille. Viljelijä voi tehdä
yhden ilmoituksen, joka voi kattaa useamman auman. Ilmoitus on tehtävä kuitenkin joka vuosi uudelleen.
ELY-keskuksille tarkoitettuun raportointiin ei ole vielä olemassa lomaketta/yhteenvetokaavaketta.
10 § lannoitteiden käyttö
Lannoituksessa on otettava huomioon myös maalaji. Miten maalaji määritellään? Pitääkö se analysoida
erikseen?
Ympäristökorvausjärjestelmässä edellytetään viljavuusnäytettä, jossa myös maalaji on analysoitu. Mikäli
viljelijä ei ole korvausjärjestelmässä, on maalaji joko tutkittava itse, jos viljelijällä on tähän riittävä
ammattitaito tai analyysi on teetettävä erikseen ja analysoitava muualla.
Koskeeko vuorokauden muokkausvelvoite myös kesäaikana tehtyä lannoitusta?
Koskee. Pelto on muokattava vuorokauden sisällä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
levittämisen jälkeen, mikäli em. lannoitteita ei suoraan sijoiteta maahan. Poikkeuksena kasvusto, jolle
voidaan levittää myös pintaan, kuitenkin 15.9. jälkeen aina sijoittamalla, mikäli kasvusto (monivuotinen
nurmi) on tarkoitus pitää talven yli kasvipeitteisenä.
Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
Mikäli pelto pidetään talven yli kasvipeitteisenä, on 15.9. jälkeen lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet
levitettävä sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.
Eikö sama koskisi myös orgaanisia lannoitevalmisteita?
Kyllä. Näin voidaan tulkita, että myös orgaanisia lannoitevalmisteita voidaan levittää pintaan ja mullata
vuorokauden sisällä, jos tarkoituksena on vielä kylvää.
Mitä tarkoitetaan peltolohkon osalla? Kuka määrittelee kaltevuuden? Mistä viljelijä tietää onko hänen
pelloillaan kaltevia peltolohkon osia?
Peltolohkon osalla tarkoitetaan vähintään 25 aarin (0,25 ha) alaa. Lohkon muoto voi vaihdella. Viljelijän
avuksi VIPU-palveluun on tuotu ohjeellinen kaltevuusaineisto, josta viljelijä voi käydä katsomassa omien
lohkojensa kaltevuuden. Kartalla näkyvät kaltevuuskäyrät keltaisella ja yli 15 prosentin kaltevuus
punaisella merkinnällä. Mittaustoiminnon avulla viljelijä voi myös mitata aineistosta kaltevan alueen
koon. Jos Vipu-palvelu ei ole viljelijällä käytössä, kaltevuus on viljelijän todettava tilatasolla esimerkiksi
peruskarttaa apuna käyttäen. Asteina kaltevuus tarkoittaa noin 8,5.
Koskeeko levityskielto vain vesistöjen varsilla olevia kaltevia peltoja vai kaikkia peltoja?
Lannoituskielto koskee kaikkia kaltevan pellon osia, ei vain vesistöön rajoittuvia.
Sallitaanko kaltevilla peltolohkon osilla lannan levitys kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä?
Ei sallita.
Jos lantaa säilytetään pellolla max 4 viikkoa, lantalaa ei tarvita! Mitä tämä tarkoittaa?
Jos riittävän lantalatilavuuden omaava kotieläintila luovuttaa lantaa esimerkiksi kasvinviljelytilalle, joka
levittää lannan peltoon kuukauden aikana, ei kasvinviljelytilalta edellytetä tällöin lantalaa. Tarkoituksena
kuitenkin on, että lanta levitettäisiin mahdollisimman nopeasti maahan. Kuukauden varastointiaika
pellolle ei kuitenkaan vähennä 12 kk varastointitarvetta.
11 § typpimäärät
Lohko, jolta korjataan ensin säilörehusato (tai kaksi satoa) ja sen jälkeen laidunnetaan. Jos
säilörehusadot lannoitetaan ja sen jälkeen laidunnetaan, menee typpimäärät varmasti yli. Pitäisikö
etukäteen laskea, montako päivää lohkoa voi laiduntaa ja millä eläinmäärällä, jos sr-sadot on lannoitettu
keinolannoitteilla? Vai pitäisikö sr-sato jättää lannoittamatta, jotta lohkoa voi myös laiduntaa?
Asian varmistamiseksi N-lannoitus on syytä laskea etukäteen. On kuitenkin huomioitava, että alle
kuukauden laidunnusaikaa ei oteta lannoituksessa huomioon. Mikäli tilalla on käytössä laidunkierto,
jossa eläinten laidunalue muuttuu esimerkiksi kuukausittain, otetaan se kuitenkin lannoituksessa
huomioon. Saattaa olla tilanteita, joissa nurmen lannoittamista joudutaan rajoittamaan.
Lohkolle ilmoitettu säilörehunurmi ja lohkolta otetaan kaksi satoa. Jos lohkolla kasvua riittää niin lohkolle
laitetaan mahdollisesti lampaat laiduntamaan. Miten katsotaan lantalan varastotilavuus tällä tilalla?
Vaikuttaako se miten on ilmoitettu laidunnurmi tai säilörehunurmi?
Laitumelle jäävä lanta voidaan vähentää lantalatilavuudesta, jos laiduntaminen on säännöllistä. Sillä,
onko kyseessä laidun- tai säilörehunurmi, ei ole merkitystä. Laitumelle jäävän lannan typpi on kuitenkin
laskettava lannoitteeksi. Ei kuitenkaan, jos kyseessä on alle kuukauden laidunnus. Tämä koskee kaikkia
laidunnettavia eläimiä.
Naudoilla laidunkaudeksi hyväksytään enintään 4 kk vuodessa. Käsittääkseni lantavaraston
mitoituksessa voidaan tapauskohtaisesti vähentää tuo 4 kk (12 kk – 4 kk). Mutta, jos nauta on laitumella
esimerkiksi 6 kk, lannoittaako se lohkoa koko sen ajan? Eli sama nauta tuottaa lannoitetta peltoon ja
lantalaan? Pitääkö viljelijän tässäkin tapauksessa laskea, että laidunnus on lopetettava lohkolla siinä
Ympäristöministeriö
Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen, 13.4.2015
vaiheessa, kun typpirajat tulevat vastaan? Jos laidunalaan kuuluu sekä peltoa että esimerkiksi metsää,
lasketaanko lannoitus pellon osuudelle prosentteina koko alasta?
Eläinten laitumelle jäävän lannan ravinteet on otettava tosiasiallisesti huomioon koko laidunkauden ajalta
(jos laidunnetaan kauemmin kuin 1 kk). Laidunnuksen aiheuttama lannoitus on laskettava etukäteen ja
tarvittaessa laidunten lisätyppeä on vähennettävä tai laidun on jaettava osiin. Metsään jäävän lannan
ravinteita ei lasketa laitumen lannoitteeksi. Se voidaan kysymyksen mukaisesti sulkea prosenttiosuutena
ulkopuolelle.
12 § lanta-analyysit
Kuinka kauan lanta-analyysi on säilytettävä? Entä onko otettava uudet analyysit, mikäli nykyinen
analyysi on otettu viiden vuoden sisällä?
Lanta-analyysi on säilytettävä vähintään 10 vuoden ajan. Lanta-analyysi on otettava viiden vuoden
välein. Vanhaa analyysiä voidaan käyttää niiden voimassaoloajan eli enintään viisi vuotta, jos
analyysitulokset ovat käytössä ennen 1.4. Puuttuvien tietojen osalta (kuten kokonaisfosfori) käytetään
taulukkoarvoja.
Miten suhtaudutaan, jos viljelijä ottaa useampia lanta-analyysejä? Voidaanko käyttää keskiarvoja?
Ei voida käyttää. Lähtökohtana on, että analyysi on edustavasti otettu kokoomanäyte.
Pitääkö kaikesta lannasta ottaa analyysi vai onko käytössä jokin lannan vähimmäismäärä?
Lanta-analyysi koskee tilaa, jolla kertyy lantaa enemmän kuin 25 m3 vuodessa ja, jos lantaa käytetään
sellaisenaan lannoitteena.
13 § kirjanpitovelvollisuus
Minkälainen kirjanpito vaaditaan? Riittääkö yleinen kirjanpito vai pitääkö olla yksityiskohtaisempi
lohkokirjanpito? Kuinka kauan kirjanpito on säilytettävä?
Kirjanpito tulee olla kasvulohkokohtainen. Kirjanpito on säilytettävä kuten lanta-analyysikin, vähintään 10
vuoden ajan.