Karaten tuli palaa koko elämän

5
28. tammikuuta 2015
Karaten tuli
palaa koko elämän
ALEKSANTERI PIKKARAINEN
Aleksanteri Pikkarainen
Pateniemi
Karate Kid ja Chuck Norrisin
kierrepotkut saivat 80-luvulla Suomen karatesalit pursuilemaan halukkaita harrastajia. Sitä perua ovat myös Jarmo Niiranen (4 danin musta
vyö) ja Harri Kähönen (1 danin musta vyö), joiden karateharrastus alkoi Hollywoodelokuvien innoittamana vuosia sitten Savossa.
– 14-vuotiaalle Karate Kid oli
räjähtävä kokemus. Ajattelin,
että parin kuukauden päästä
teen noita liikkeitä. Ei se sitten aivan niin mennytkään.
Ei siellä harjoiteltukaan kurkipotkuja, Kähönen muistelee.
Sen sijaan alkoi koko elämän kestävä oman kehon,
mielen ja elämäntapojen tutkiskelu karaten muodossa.
Niiranen toi kase ha karaten
Ouluun viime syksynä. Karaten monet tyylisuunnat tähtäävät kilpailemiseen, mutta tässä kase ha tekee poikkeuksen. Kehittyminen tapahtuu yksilöllisistä lähtökohdista ja pyrkimys on läpi elämän pysyvään toimintakykyyn. Tyylisuunnan kehittäjä sensei Taiji Kase opetti karatea 75-vuotiaaksi, kuolemaansa saakka.
– Monissa nykylajeissa
haetaan omia rajoja ja kasvatetaan kuntoa. Karate on
ollut tätä kaikkea jo pitkään.
Harjoituksilla haemme tehokasta, toimivaa ja terveellistä tekemistä, Niiranen sanoo.
Sensei Kase vertasi karatea
tulitikun raapimiseen sateessa. Kipinöitä voi tulla, mutta tulta ei ole helppo sytyttää.
– Mutta sitten kun roihu
syttyy, se palaa koko loppuelämän, Kähönen toteaa.
Tommi Pauna, Harri Kähönen ja Jarmo Niiranen ovat tykänneet treenaamisesta Honkapirtillä.
harrastajaporukan kasvavan.
Nyt karatea treenataan maanantaisin ja perjantaisin. Tarkoituksena on ottaa mukaan
kolmaskin treenipäivä. Tänä
vuonna on aikomus järjestää myös karateleirejä. Kase
han Suomen yhteisö on melko pieni, tiivis ja tapaa toisiaan useita kertoja vuodessa
juuri leireillä. Niiranen toimii myös lajin kotimaisissa ja
kansainvälisissä komiteoissa.
Nuorempaa kaartia kase
han porukassa edustaa Rovaniemeltä Ouluun opiskelemaan muuttanut Tommi
Pauna. Hän ilahtui, kun kotikaupungissa aloitettu harrastus sai jatkoa uudella paikkakunnalla.
– Karatetreeneissä on aina hauskaa. Harrastin ennen
jalkapalloa, mutta se loppui,
koska tavoitteellinen kilpaur-
heilu ei enää kiinnostanut.
Karate on antanut minulle lisää itseluottamusta ja hyvää
kuntoa, hän hymyilee.
Karate sopii hyvin nuorillekin. Treeneihin voi tulla vanhempien kanssa. Itsepuolustuslajien yhteisö on ottanut
teemakseen nuoret ja erityisesti koulukiusaamisen vastustamisen. Kase ha karate on
mukana kamppailija ei kiusaa -kampanjassa.
Kilpailuihin tähtäävistä tyylisuunnista poiketen kase ha
katsoo laajemmalle. Lajista
pyritään ottamaan kaikki irti.
– Matseissa käytetään maksimissaan kymmentä tekniikkaa. Pelkästään kata-liikesarjoja on kolmisenkymmentä
ja eri tekniikoita satoja, Niiranen selventää.
Karate opettaa myös nöyryyttä.
– Kaikki tehdään oman kehon rajoissa. Näin keski-iässä
ei jalka enää nouse korkeisiin
potkuihin, eikä tarvitsekaan,
sanoo Kähönen.
Harjoitustilat kase ha karaten porukalle löytyivät läheltä kotoa Pateniemen Honkapirtiltä. Siellä karateporukka
on saanut treenata sulassa
sovussa muiden talon käyttäjien kanssa. Nyt suunnitteilla on päivä, jossa esiteltäisiin kaikkia Honkapirtin
toimintoja ja lajeja.
– Tänne on ollut helppo ja
mutkaton tulla. Talon henki
on erinomainen, ja meidät on
otettu hyvin vastaan, Niiranen kiittelee.
Pieni karateyhteisö toivoo
Kaikki soppii Honkapirtille
Pateniemen Honkapirttiä käyttää nykyään jopa 30 000
ihmistä vuosittain. Aktiivisesti tiloissa harjoittelee ja toimii
noin 30 eri yhdistystä ja ryhmää.
Tila oli välillä jopa purku-uhan alla. Honkapirttiä oltiin
sulkemassa osana kaupungin säästötoimia. Uusi vuokralainen löytyi kuitenkin kaupungin sisältä. Talon pelastamisessa auttoi myös käyttäjien hanakka vastarinta.
Talonmies Reino Turpeenniemen mukaan tilanne vain
tiivisti talon yhteisöllistä henkeä.
– Nyt täällä ollaan entistäkin joustavampia. Jos joku tarvitsee tiloja, niin kaikki toivottavat tervetulleeksi nopeallakin aikataululla. Honkapirtille kaikki soppii, sanotaan.
Honkapirtin tiloja on siistitty työllisyystoimenpiteiden
piirissä olevien ihmisten toimesta. Tiloja siivotaan säännöllisesti ja pintaremontti aloitettiin viime syksynä. Honkapirtti on saanut uutta ilmettä sisustuksen ja kalustuksen muodossa.
Honkapirtin tiloja käyttävät monet erilaiset harrastajat.
Talossa pelataan sählyä ja bocciaa, harrastetaan kamppailulajeja ja eläkeläisten jumppaa ynnä muuta. Haitari soi
monta kertaa viikossa useamman porukan taholta. Talossa kokoontuvat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerholaiset ja monet muut.
Tommi Pauna treenaa karatea viidettä vuotta. Vastassa on kokenut Jarmo Niiranen, joka on
kerran elämässään joutunut käyttämään karatetaitojaan vuosia sitten. Tilanne oli hänen mielestään kauhea, eikä hän toivo sen koskaan toistuvan.
Kaupunki vuokraa Honkapirttiä myös juhlien ja muiden
tilaisuuksien pitopaikaksi. Eniten vapaata aikaa on viikonloppuisin. Arki-iltoina Honkapirtti on jo melko täynnä
harrasteryhmistä.
Uutena juttuna Honkapirtillä on käynnistelty liikuntavälinelainaamoa. Tavoitteena on, että lainaus alkaisi jo tämän kevään aikana. Niinpä Honkapirtillä otetaan nyt vastaan käyttämättä jääneitä liikuntavälineitä. Välineiden toivotaan olevan hyväkuntoisia, mutta toimintaan liitetään
myös lahjoitettujen välineiden huoltoa, kuten suksien
kanttausta ja luistimien teroitusta.
Honkapirtillä ja sen ympäristössä on paljon liikuntatilaa. Salissa voi pelata monta eri lajia ja ulkona on talvisin
jääkenttä ja kesäisin jalkapallo- ja yleisurheilukentät. Liikuntavälinelainaamosta voisi olla apua myös koululiikunnan tarpeisiin.
Lainaaminen olisi käyttäjille maksutonta ja välineitä saisi panttia vastaan. Kaupunki tiedottaa lainauksesta, kunhan hanke kevään mittaan etenee.