1. No category

VAASAN YLIOPISTO
FILOSOFINEN TIEDEKUNTA
HALLINTOTIETEELLISTEN TÖIDEN KIRJOITUSOHJEET
Päivitetty 9.6.2015
VAASA 2015
1
SISÄLLYSLUETTELO
sivu
1. KIRJOITUSTYÖN ALOITTAMINEN
2
2. PLAGIAATINTUNNISTUS
2
3. KANSILEHTI, SISÄLLYSLUETTELO JA TIIVISTELMÄ
4
4. TEKSTIN ASETTELU
4
5. LÄHDEVIITTEIDEN MERKITSEMINEN
6
5.1. Muut lähteet
8
5.2. Virallislähteet
9
6. LÄHDELUETTELON LAADINTA
12
7. PRO GRADU -TYÖN JÄTTÄMINEN TARKASTUKSEEN
15
LIITTEET
LIITE 1. Tutkielman kannen malli
17
LIITE 2. Tiivistelmäsivun malli.
18
LIITE 3. Word-ohje
19
2
1. KIRJOITUSTYÖN ALOITTAMINEN
Kirjoita tutkielmasi suoraan valmiiseen mallipohjaan, jolloin suurin osa tämän ohjeen
muotoiluista menee automaattisesti oikein. Huomioithan, että alkuperäiset muotoilusi
eivät poistu automaattisesti tekstistäsi, jos otat mallipohjan käyttöön vasta myöhemmässä vaiheessa! Poista siis kaikki alkuperäiset muotoilut ennen tekstin siirtämistä
mallipohjaan. Pro gradu -mallipohja löytyy osoitteesta:
http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines/administrative_sciences/.
Pro gradu -tutkielmien tulee olla kirjoitusohjeiden mukaan laadittuja ennen kuin ne lähetetään tekniseen tarkastukseen (ks. luku 7). Tarkista ohjeesta jokainen kohta ennen
työsi lähettämistä tekniseen tarkastukseen.
Tämän ohjeen lopusta löydät mallit kansilehteen ja tiivistelmään, sekä erillisen Wordoppaan.
2. PLAGIAATINTUNNISTUS
Lähdeviittaus on tehtävä aina, lainataan tekstiä millaisessa muodossa tahansa tai
missä määrin tahansa. Viittaus on aina tehtävä lähteeseen, joka on ollut käytettävissä.
Plagioinnista eli kirjallisesta varkaudesta on kysymys silloin, jos teksti esitetään omissa
nimissä ilman lähdeviittausta. Osittainenkin plagiointi on ehdottomasti kiellettyä.
Myös selvä idean, tutkimusasetelman tai muun vastaavan kopiointi on tutkimuseettisistä syistä kiellettyä.
Vaasan yliopistossa laadittaville opinnäytteille (kandidaatintutkielmat, pro gradu
-tutkielmat ja diplomityöt, lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat) tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus plagiaatintunnistuspalvelua käyttäen.
Tarkastuksesta tulee merkintä myös opintosuoritusotteelle. Ohjelmana on Turnitin.
3
3. KANSILEHTI, SISÄLLYSLUETTELO JA TIIVISTELMÄ
Kansi
 Marginaalit ovat samat kuin muualla työssä

Riviväli on 1

Teksti VAASAN YLIOPISTO on lihavoitu ja harvennettu
o Valitse Muotoile (Format) -valikosta kohta Fontti (Font). Sieltä kohta
Merkkiväli (Character Spacing), jonka kohdasta merkkiväli (spacing) valitse harvennettu (expanded).

Pääotsikon teksti on lihavoitu

Työn laatijan nimi kirjoitetaan riville 19 ja pääotsikko riville 21

Kansilehden teksti aloitetaan sivun yläreunasta ja keskitetään lukuun ottamatta
tekstiä, jossa ilmenee, mikä työ on kyseessä (esim. julkisjohtamisen pro gradu
-tutkielma). Tämä teksti aloitetaan riviltä 38 ja tasataan vasemmalle 14,5 cm paperin vasemmasta reunasta.

Sivun alareunan teksti VAASA 201X kirjoitetaan viimeiselle riville lihavoituna

Kanneksi tulee valkoinen kopiopahvi (160 g).

Tutkielman takakansi on valkoinen pahvi, joka valkoisella selkämyksellä liitetään kansilehden päälle asetettuun värittömään muovilehteen. Pro gradu tutkielman selkämykseen kiinnitetään tarra, jossa on opiskelijan sukunimi ja
valmistumisvuosi.
Sisällysluettelo Ensimmäisenä merkitään muut luettelot (kuvio-, taulukko ja lyhenneluettelo) ja tiivistelmä. Näiden jälkeen eritellään tutkimuksen luvut ja alaluvut. Sisällysluettelon viimeinen kohta on lähdeluettelo, jota seuraa mahdolliset liitteet. Sisällysluettelon pääluvut kirjoitetaan isoilla kirjaimilla lihavoituna. Sivunumeroita ei lihavoida
sisällysluettelossa.
4
Kuvio-, taulukko- ja lyhenneluettelot1 sijoitetaan sisällysluettelon jälkeen otsikoittain
ja sivunumeroittain. Niihin ei merkitä mahdollisia lähteitä. Lyhenneluetteloa ei käytetä,
jos lyhenteitä on vähän.
Tiivistelmä. Tiivistelmäteksti kirjoitetaan kirjasinkoolla 10 ja rivivälillä yksi. Muut
tiedot kirjoitetaan kirjasinkoolla 12 ja rivivälillä yksi. Tiivistelmälomakkeessa ilmoitetaan myös tutkielman avainsanat. Huom! Tutkielmaa jätettäessä palautetaan yksi irrallinen, numeroimaton tiivistelmäsivu.
4. TEKSTIN ASETTELU
Mitään tekstinkäsittelyohjelmien automaattisia muotoiluja ei tule käyttää.
Marginaalit ovat koko dokumentissa 3 cm (koskee myös erilaisia luetteloita ja liitteitä).
Tarkista, että kuvat, kuviot ja taulukot eivät ylitä marginaalia.
Tasaus (alignment). Kaikki teksti tasataan molempiin reunoihin.
Fontti on Times New Roman 12 pt koko työssä, myös otsikoissa. Kirjasinkoko voi
poikkeuksellisesti vaihtua kuvioissa ja muissa vastaavissa.2
Riviväli (Line Spacing) on 1,5 (18 pt) lukuun ottamatta kansilehteä, tiivistelmää ja suoria lainauksia.3
Kappaleiden välistys ennen ja jälkeen (Paragraph spacing before and after) on koko
työssä 0 pt. Koskee myös otsikoita.
1
Lyhenneluettelossa ilmoitetaan tutkimuksessa esiintyvät säädös- ja muut lyhenteet. Muita lyhenteitä
ovat esimerkiksi lehtien vakiintuneet lyhenteet. Lyhenneluetteloon merkitään vain ne viittaukset, joissa on
käytetty lyhennettä. Esimerkiksi säädöstä ei merkitä lyhenneluetteloon, ellei siitä ole käytetty lyhennettä.
Mikäli lyhenteitä on vähän, kannattaa lyhenneluettelon sijaan harkita lyhenteiden auki kirjoittamista tekstissä niiden esiintyessä ensimmäistä kertaa. Kun lyhenneluetteloa käytetään, lyhenteitä ei tarvitse avata
tekstissä.
2
Alaviitteiden kirjasinkoko on aina 10.
3
Alaviitteiden riviväli on 1.
5
Tavutus. Automaattinen tavutus koko dokumenttiin.
Luvut, otsikointi ja kappaleet: Päälukujen otsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla lihavoituna. PÄÄLUVUT (1.) aloitetaan tutkielmassa uudelta sivulta. Alaotsikot (1.1.) jatkuvat samalta sivulta kuin edeltävä teksti, ja ne erotetaan edeltävästä tekstistä kahdella
tyhjällä rivillä ennen otsikkoa. (Jos alaotsikko seuraa toista otsikkoa, jätetään yksi tyhjä
rivi.) Moniportaisempi alaluku (1.1.1.) erotetaan yhdellä tyhjällä rivillä ennen otsikkoa.
Alaotsikoita ei lihavoida. Neljännen tason otsikkona käytetään kursivoitua väliotsikkoa.
Otsikoiden jälkeen on aina yksi tyhjä rivi välissä ennen tekstiä.
Sivunumerointi: Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosta (sivu 1). Sivunumerot
ovat ylhäällä keskellä (Times new Roman 12). Tiivistelmä tulee sisällysluettelon ja
muiden luetteloiden jälkeen yksipuoliseksi sivuksi parittomalle sivulle ja se numeroidaan. Pariton sivunumero on aina aukeaman oikealla puolella ja parillinen vasemmalla.
Johdanto alkaa myös aina parittomalta sivulta. Sisällysluettelon ja johdannon väliin
jäävillä tyhjillä sivuilla ei ole sivunumeroa näkyvissä.
Oikeustapausten ja ylimpien lainvalvojien ratkaisujen tiivistelmät erotetaan julkisoikeuden tutkielmissa varsinaisesta tekstistä sisentämällä vasemmasta reunasta 1 cm ja
käyttämällä kirjasinkokoa 11 ja riviväliä 1. Nämä referoidaan omin sanoin, ei sitaatteina.
Kuviot ja taulukot erotetaan selvästi muusta tekstistä kahdella tyhjällä rivillä kuvion
ylä- ja alapuolella. Ne otsikoidaan ja numeroidaan erikseen. Kuvioiden otsikko kirjoitetaan kuvion alapuolelle ja taulukkojen otsikko kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Otsikkoteksti päättyy pisteeseen (lähdeviitteet tulevat sulkeisiin otsikkolauseen sisälle) ja se
erotetaan kuviosta tai taulukosta yhdellä tyhjällä rivillä ja tekstistä kahdella rivillä. Kuviot voivat olla mustavalkoisia tai värillisiä, huomio tämä tulostusvaiheessa. Kuvioista
ja taulukoista tehdään oma(t) sisällysluettelo(t), joka sijoitetaan ennen varsinaista tekstiä
sisällysluettelon jälkeen.
6
Kaikissa kuvioissa tai taulukoissa tulee olla samanlainen graafinen yleisilme. Kuviot ja
taulukot tulee keskittää siististi ja ylimääräisiä tehokeinoja tulee välttää. Kuvioita ja
taulukoita ei kerrota tekstissä sana- tai numerotarkasti uudelleen, mutta niitä on tulkittava ja selitettävä riittävästi. Kuvioita ja taulukkoja voi esittää myös liitteissä. Kuvioihin
ja taulukoihin voidaan viitata tekstissä seuraavasti:
Kuvio 7 esittää kohteena olevien maiden …
Terveydenhuollon kokonaismenot vaihtelevat merkittävästi (ks. taulukko 3),
vaikka…
Lähdeluettelossa käytetään kappaleen riippuvaa sisennystä, jonka asetus on 1,25 cm.
Tällöin lähdeluettelon teksti sisentyy joka kappaleessa toiselta riviltä alkaen.
Liitteet sijoitetaan työssä lähdeluettelon jälkeen viimeisiksi. Ne otsikoidaan, numeroidaan, ja ilmoitetaan sisällysluettelossa.
5. LÄHDEVIITTEIDEN MERKITSEMINEN
Lähdeviitteiden merkitsemisen yleisenä periaatteena on, että viitataan kirjoittajaan
mikäli mahdollista. Viittaustapana käytetään sulkeisiin merkittyjä sisäviitteitä. Julkisoikeudessa vain säädöksiin viitataan sisäviitteillä, kaikki muut lähteet merkitään alaviitteisiin.
Viittauksen sivunumerot erotetaan toisistaan ajatusviivalla (tehdään painamalla ”ctrl”
pohjaan ja painetaan ”miinus” -merkkiä) ja kaksoispisteen jälkeen tulee välilyönti.
(Laakkonen 1999: 146–158).
Yhteen virkkeeseen viitataan laittamalla viite lauseen sisälle. Alaviitteitä käytettäessä
numero merkitään ennen pistettä.
… kuten näyttäisikin olevan (Vartiainen & Raisio 2011: 34).
7
Jos viitataan pitempään kokonaisuuteen, esimerkiksi kokonaiseen kappaleeseen, laitetaan viite viimeisen virkkeen ulkopuolelle ja viitteen sisään vielä piste ennen sulkumerkkiä. Alaviitteitä käytettäessä numero merkitään pisteen jälkeen.
… kuten näyttäisikin olevan. (Vartiainen & Raisio 2011: 34.)
Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, merkitään ensimmäisellä kerralla kaikki nimet:
(Saviaho, Sailas, Siivonen & Ylinen 1981: 99).
Myöhemmin viitattaessa:
(Saviaho ym. 1981: 152–157).
Jos yhdessä virkkeessä on useita lähteitä, erotetaan ne toisistaan puolipisteillä:
(Harding 1983: 16; Elster 1985: 72–75; Pierson 1986: 23).
Saman kirjoittajan eri teokset erotetaan pilkulla:
(Elster 1983: 3, 1985: 8).
Kirjoittajan nimi virkkeen keskellä: lähdeviittaus laitetaan välittömästi nimen perään.
Kappaleen lopussa lähdeviittausta ei tarvitse enää toistaa.
Laakkonen ja Marttinen (1999: 191–192) ovat todenneet...
Huom: & -merkkiä käytetään vain sulkujen sisällä, tekstin lomassa aina ”ja” -sanaa.
Sama tekijä, eri julkaisut: Saman tekijän eri kirjoitukset erotetaan toisistaan vuosiluvuilla, jotka merkitään ilmestymisjärjestyksessä. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan pienillä kirjaimilla a, b, c... ja laitetaan lähdeluetteloon julkaisun nimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Mikäli viitataan kokonaisiin teoksiin, teosten
julkaisuvuosien väliin tulee pilkku. Mikäli viitataan tiettyihin sivuihin teoksissa, eri julkaisujen väliin tulee puolipiste.
(Lumijärvi 1992a, 1992b, 1993.)
(Lumijärvi 1992a: 101; 1992b: 6–10; 1993: 57.)
8
Sama sukunimi: Jos lähteistössä on kaksi kirjoittajaa, joilla on sama sukunimi, lähdeviitettä tarkennetaan etukirjaimilla.
Salminen, S. 1985; Salminen, A. 1986.
Suorissa lainauksissa lähdettä siteerataan sanatarkasti. Julkisoikeudellisissa töissä
myös lakitekstiä lainataan samalla tavalla sanatarkasti. Lainaus merkitään lainausmerkeillä ja kirjoitetaan rivivälillä 1, kursivoituna sekä sisennettynä tekstin vasemmalta
reunalta 1 cm.
”Typologies are problematic because parsimony is bought at the expense of nuance, but especially because they are inherently static. They provide a snapshot of
the world at one point in time and do not easily capture mutations or the birth of
new species.” (Esping-Andersen 1999: 73.)
5.1. Muut lähteet
Haastatteluaineisto: Asiantuntijahaastattelussa, jossa tieto kerätään yksittäisiltä asiantuntijoilta, voi olla tarpeellista eritellä, kenen mielipiteitä kerrotaan. Tämä edellyttää
sitä, että haastattelua ei ole suoritettu luottamuksellisesti. Lähdeviitteessä ilmoitetaan
haastatellun asema organisaatiossa, nimi, aineistonkeruumuoto ja sen ajankohta.
(Maaherra Heikki Koski, haastattelu 9.8.2001).
Tilastoaineisto: Tilastolähteellä ei ole varsinaista tekijää. Tilastolähdeviitteessä viitataankin tilaston nimeen tai julkaisijaan.
(Tilastokeskus 1995: 51).
Elektroniset lähteet: Viitteessä mainitaan tekijä tai tekijät ja julkaisuvuosi. Nettilähteissä sivujen merkitseminen ei ole välttämätöntä, sillä sivunumerointi saattaa puuttua.
(Hyyryläinen 1995).
Mikäli elektronisesta lähteestä on vaikea päätellä tekijää, viitataan tekstin julkaisijaan
tai otsikkoon. Julkaisuvuodeksi merkitään tekstin ilmestymisvuosi, päivitysvuosi tai jos
edellisiä ei ole, vuosi jolloin teksti haettiin netistä.
…koulutuksessa. (Opetusministeriö 2000.)
…henkilöstölle (Hyvä henkilöstöjohtaminen kuntasi menestystekijä 2003).
9
Sanomalehteen viittaaminen: Viitattaessa sanomalehtien pääkirjoitukseen merkitään
viitteeseen sanomalehden nimi ja julkaisupäivämäärä.
(Helsingin Sanomat 2.8.2001).
Muuhun sanomalehtikirjoitukseen viitattaessa merkitään viitteeseen kirjoittajan nimi ja
julkaisuvuosi.
(Manninen 1998).
Julkaisulla ei ole varsinaista tekijää: Viitataan teoksen julkaisijaan (ensimmäinen
esimerkki) tai nimeen (toinen esimerkki) sen mukaan, mikä tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Valittua tekniikkaa tulee käyttää johdonmukaisesti.
(Valtiovarainministeriön kansantalousosasto 1994: 67).
(Taloudellinen katsaus 1994: 67).
Peräkkäinen viittaus samaan julkaisuun: Lyhennettä emt. (edellä mainittu teos) voidaan käyttää, jos samaan julkaisuun viitataan useita kertoja peräkkäin. Merkinnän jälkeen ilmoitetaan vain sivut, joihin viitataan. Pääsääntö on, että merkintää voidaan käyttää ensimmäisen täydellisen lähdeviittauksen jälkeen. Uuden sivun vaihtuessa sekä otsikon ja väliotsikon jälkeen nimi ja vuosiluku mainitaan kuitenkin uudelleen.
…säädetty valtuuston päätösvaltaisuudesta (emt. 143).
Ryhmäprosesseilla pyritään edistämään tuottavuutta. (Emt. 13.)
Kaksinkertainen viittaus: Lähtökohta on, että opiskelija etsii alkuperäisiä lähteitä,
joista hän saa selville niiden sisällön vääristymättöminä. Yksittäistapauksissa voi kuitenkin olla tarpeellista hyödyntää sitä, miten yksi lähde viittaa toiseen lähteeseen.
(Lumijärvi 1993: 24, lainaus teoksesta Brockner 1988: 221, 247.)
5.2. Virallislähteet
Virallislähdeviitteissä käytetään yleensä lyhennettä. Jos vakiintunutta lyhennettä ei ole,
on suositeltavaa käyttää virallislähteen täydellistä nimeä. Varsinaisessa tekstissä lyhenteitä ei kannata käyttää, jottei tekstin luettavuus kärsi.
10
Säädökset kirjoitetaan sisäviitteinä tekstiin. Säädöslyhenteenä käytetään ensisijaisesti
lakikirjan lyhennettä.4 Pykälämerkkiä käytetään viitattaessa lakeihin, joissa ei ole luvuittaista pykälien numerointia. Muista välilyönti ennen §-merkkiä!
MRL 188 §.
Jos säädöksessä kunkin luvun pykälien numerointi on aloitettu ykkösestä, ilmoitetaan
ensin luvun numero, josta erotetaan kaksoispisteellä pykälän numero. Pykälämerkkiä
(§) ei käytetä:
RikosL 40:7.
Pykälästä erotetaan momentti pisteellä:
JulkL 5.2 §.
Jos viitataan esimerkiksi pykälän toisen momentin kolmanteen kohtaan, erotetaan momentti ja kohta toisistaan pilkulla:
PL 39.2, 3 §.
Kansainväliseen sopimukseen viitataan sisäviitteellä kuten säädöksiin:
YK:n peruskirja 3 art.5
Euroopan unionin6 lainsäädäntöön viitataan sisäviitteessä ilmoittamalla normin tyyppi, numero ja asetusten artikla:
Neuvoston asetus (EY) 3381/94 art. 4.7
Neuvoston direktiivi 93/109/ETY.
4
Lyhenteet löytyvät myös Edilexistä ajantasaisen lainsäädännön viitetiedoista (sininen kuvake, jossa
valkoinen nuoli).
5
Sopimuksen voimaan saattaneen säädöksen täydellinen nimi, voimaantulopäivämäärä ja numero sekä
sopimussarjan numero ilmoitetaan ensimmäistä kertaa viitattaessa alaviitteessä: Asetus Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan voimaansaattamisesta 13.1.1956/51 (SopS 1/1956).
6
EU-lainsäädäntöön viitattaessa organisaatiosta käytetään kulloinkin voimassa ollutta lyhennettä: vuosina
1952–1957 EHTY [Hiili- ja teräsyhteisö (ECSC)], 1958–1987 ETY [Euroopan talousyhteisö (EEC)] tai
Euratom (Euroopan atomienergiayhteisö), 1987–1993 EY [Euroopan yhteisö (EC)] ja vuodesta 1993 EU
(Euroopan unioni).
7
Ensimmäistä kertaa viitatessa laitetaan alaviitteeseen tieto siitä, missä EYVL: n numerossa säädös on
julkaistu: EYVL N:o L 367, 31.12.1994, s. 1.
11
Viitatessa useamman kerran samaan säädökseen voit käyttää tekstissä myös säädöksen
vakiintunutta nimeä, esim. luontodirektiivi.
Valtiopäiväasiakirjat. Hallituksen esityksiin, valiokuntamietintöihin ja valiokuntien
lausuntoihin viitataan alaviitteissä näin:
HE 55/1994 vp s. 5
PeVL 15/2000 vp s. 1.
Komiteanmietintöihin viitataan lyhenteellä KM:
KM 1988: 11 s. 25
Tuomioistuinratkaisuista kirjoitetaan samat tiedot sekä alaviitteeseen että oikeustapausluettelossa. Mikäli tapaus on julkaistu KKO:n tai KHO:n vuosikirjassa, on viitattava siihen. Huomioi vuoteen 1987 asti KHO-ratkaisujen jako selostuksiin (I) ja tietoihin)
ja vuoteen 1997 asti jako vuosikirjan A- ja B-osaan:
KHO 1981 A II 87.
KHO 1991 B 316.
KHO 1998: 42.
KKO 2014:2
Muihin KHO:n ratkaisuihin viitattaessa merkitään antopäivä ja taltionumero:
KHO 13.9.1983/3578.
Muihin KKO:n ratkaisuihin merkitään taltionumero ja vuosi:
KKO 2447/2013.
Euroopan unionin valmisteluaineistoon viitattaessa alaviitteeseen kirjoitetaan instanssin vieraskielinen lyhenne, vuosilukulyhenne sulkeisiin ja asiakirjanumero.
COM (89) 568.
EY-tuomioistuimen ratkaisut (Unionin tuomioistuin ja Unionin yleinen tuomioistuin)
merkitään alaviitteeseen näin (kok. = oikeustapauskokoelma):
T-201/04, Microsoft Corp. v. komissio, Kok. 2007 II-3601
Kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice) ratkaisut alaviitteeseen
näin (sivunumeroksi sivu, jolta ratkaisu alkaa):
ICJ Rap. 1966 s. 6.
12
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin viitataan seuraavasti:
EIT tapaus Dudek v. Puola (4.5.2006).
6. LÄHDELUETTELON LAADINTA
Jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu, on mainittava myös lähdeluettelossa, ja vastaavasti jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä samassa muodossa! Lähdeluettelomerkinnän alku on sama kuin lähdeviitteessä.
Huomaa, että teoksista merkitään kustannuspaikka ja kustantaja, EI painopaikkaa ja
painajaa!
Lähteet merkitään lähdeluetteloon tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä ja
hänen julkaisunsa sijoitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Jokainen lähde päättyy pisteeseen ja ensimmäisen rivin jälkeen sisennetään 1,25 cm.
Erillisteos
Sukunimi, etunimi & etunimi sukunimi (julkaisuvuosi). Teoksen pääotsikko: Alaotsikko. Kustannuspaikka: Kustantaja. Esim:
Siltala, Raimo (2001). Johdatus oikeusteoriaan. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Julkaisusarjaan kuuluva teos
Julkaisusarjoista ilmoitetaan julkaisusarjan nimi, osa ja muut vastaavat tiedot siinä
muodossa, jossa kyseiset tiedot on esitetty. Jos kustantaja ilmenee aiemmin esitetyistä
tiedoista, sitä ei tarvitse enää toistaa. Esim:
Helin, Heikki, Markku Hyypiä & Markku Lankinen (1996). Erilaiset kunnat: Kustannuserojen taustat. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut,
nro 10.
Julkaisematon kirjallinen teos sijoitetaan samaan luetteloon julkaistujen kanssa. Lähteen nimen jälkeen kirjoitetaan julkaisematon-sana ja mainitaan paikka, jossa sitä säilytetään. Esim:
13
Kohtamäki, Marko (2001). Tietojohtaminen: Knowledge Management -johtamissuuntauksen käsitteellinen analyysi. Julkaisematon pro gradu -tutkielma.
Vaasan tiedekirjasto Tritonia.
Artikkelit
Tieteelliset artikkelit
Sukunimi, etunimi & etunimi sukunimi (julkaisuvuosi). Artikkelin pääotsikko: Alaotsikko. Julkaisusarjan nimi volyymi: osa, sivut. Esim:
Tetri, Eija (1999). Kuntien ja valtion välinen neuvottelumenettely. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 27: 2, 103–120.
Sanomalehtiartikkelit
Sanomalehtikirjoituksesta kirjoitetaan lähdetiedot vastaavasti sanomalehtikirjoituksen
nimeen asti. Sen jälkeen kirjoitetaan sanomalehden nimi ja ilmestymispäivämäärä.
Esim:
Manninen, Pentti (1996). Eduskunta kyselee, pitäisikö kuntien valvontaa lisätä:
Lapsi-palvelujen leikkaukset arveluttavat. Pohjalainen 20.3.1996.
Kokoomateosten artikkelit
Sukunimi, etunimi & etunimi sukunimi (julkaisuvuosi). Artikkelin pääotsikko: Alaotsikko. Teoksessa: Kokoomateoksen pääotsikko: Alaotsikko, artikkelin sivunumerot.
Toim. toimittajan etunimi sukunimi & toimittajan etunimi sukunimi. Kustannuspaikka:
Kustantaja. Esim:
Uusitalo, Hannu (1994). Pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvot ja käytäntö. Teoksessa: Hyvinvointivaltio ristiaallokossa: Arvot ja tosiasiat, 59–95. Toim.
Jan Otto Andersson, Antti Hautamäki, Riitta Jallinoja, Ilkka Niiniluoto &
Hannu Uusitalo. Porvoo jne.: SITRA/WSOY.
Haastatteluaineisto
Haastateltujen nimet kirjoitetaan lähdeluetteloon normaalin lähdekäytännön mukaisesti,
jos on kyse asiantuntijahaastattelusta. Jos on kyse luottamuksellisesti tehdystä aineistonkeruusta, haastateltujen nimet jätetään yleensä ilmoittamatta. Tiedot haastattelusta
kirjoitetaan seuraavasti: Haastatellun sukunimi, etunimi, arvo tai asema. Toimipaikka.
Aineistonkeruumuoto, aineistonkeruupaikka ja -aika. Esim:
14
Koski, Heikki, maaherra. Länsi-Suomen lääninhallitus. Haastattelu, Turku
9.8.2001.
Jos haastattelut muodostavat tutkimuksen empiirisen aineiston, niistä tehdään oma alaryhmänsä, jolloin haastattelu-sanaa ei tarvitse toistaa.
Tilastoaineisto
Joko merkitään: Tilaston nimi (julkaisuvuosi). Kustannuspaikka: Kustantaja. TAI Kustantaja (julkaisuvuosi). Tilaston nimi. Kustannuspaikka. Esim:
Revenue Statistics of OECD Member Countries 1965–1992 (1993). Paris: Organisation for Economic Co-Operation and Development.
Tilastokeskus (1994). Kuntasektorin kuukausipalkat 1993: Palkat 1994: 7. Helsinki.
Elektroniset lähteet
Sukunimi, etunimi & etunimi sukunimi (julkaisuvuosi). Teoksen pääotsikko: Alaotsikko. Kustannuspaikka: Kustantaja. Saatavissa pvm ja vuosi: osoite. Esim:
Hyyryläinen, Esa (1995). Vaasan hallintotieteiden vertailuorientaatio. Centre for
Comparative Public Policy and Management, Occasional Papers 1/1995.
Vaasa: Vaasan yliopisto. Saatavissa 10.9.1998: http://www.uwasa.fi/ytt/
ccppm1.html.
Jos internetlähteellä ei ole henkilötekijää, tekijän tilalle merkitään sivun julkaisija. Julkaisuvuosi on sivustolla ilmoitettu julkaisu- tai päivitysajankohta. Esim:
Valtiovarainministeriö (2013). Kunnat toivovat kuntalain tuovan mahdollisuuksia
uusien velvoitteiden sijaan. Tiedote 152/2013. Saatavissa 23.8.2013:
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131003K
unnat/name.jsp.
Huom! Internet-osoitteet tulee katkaista / tasata (Enter tai välilyönti) sopivasta kohdasta
ja hyperlinkit tulee poistaa. Osoite päätetään pisteeseen, kuten muutkin lähteet.
15
Virallislähteet
Säädöksiä ei merkitä lähdeluetteloon. Muiden virallislähteiden merkintä lähdeluettelossa alkaa täsmälleen samoin kuin käytetty lähdeviite. Poikkeuksena ovat komiteanmietinnöt, joista merkitään lähdeluetteloon täydellinen nimi KM-lyhenteen sijaan.
HE 248/2001 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi seutuyhteistyökokeilusta.
Komiteanmietintö 1992: 3. Perusoikeuskomitean mietintö. Helsinki: Oikeusministeriö.
PeVM 25/1994 vp. Perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä perustus-lakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.
Tuomioistuinratkaisut merkitään yleensä omaksi ryhmäkseen ylimmästä tuomioistuimesta alimpaan. Kotimaiset ja ulkomaiset tuomioistuinratkaisut erotellaan omiksi
ryhmikseen. Myös ylimpien lainvalvojien ratkaisut voidaan ryhmitellä erikseen. Näissäkin lähdeluettelomerkintä on sama kuin lähdeviite.
7. PRO GRADU -TYÖN JÄTTÄMINEN TARKASTUKSEEN
Kun pro gradu on kirjoitusohjeiden mukainen ja ohjaajalta on saatu lupa jättää se
tekniseen tarkastukseen, edetään seuraavasti:
1. Opiskelija jättää työnsä Word -dokumenttina oman aineensa tohtorikoulutettavalle
tekniseen tarkastukseen. (Tarkastukseen varataan aikaa noin viikko).
2. Korjausten jälkeen opiskelija jättää työnsä plagiaatintarkastukseen (Turnintin) ohjaajan ohjeiden mukaan. Huom! Tämän version tulee olla lopullinen, eli täysin sama,
joka tulee kansiin!
3. Ohjaaja ilmoittaa opiskelijalle, kun opinnäytetyö on läpikäynyt plagiaatintarkastuksen.
4. Pro gradu -tutkielma jätetään viralliseen tarkastukseen kolmena (mikäli annetaan lupa verkkojulkaisuun) tai neljänä (mikäli ei anneta lupaa verkkojulkaisuun; tämä
lisäkappale menee Tritonian hyllyyn) nidottuna kappaleena kaksipuolisesti kopioituina. Lisäksi jätetään yksi irrallinen tiivistelmäsivu. Opiskelija huolehtii tutkielman
16
kopioinnista ja kopiointikustannuksista. Lisäksi pro gradu -tutkielman kokoteksti sekä
tiivistelmäsivu tulee tallentaa ennen tutkielman hyväksymistä Tritonian sivuille:
www.tritonia.fi/?d=140&l=1 Opiskelija päättää, saattaako hän työnsä avoimesti vai
rajoitetusti (ainoastaan ns. laitostunnuksilla) luettavaksi. Huomioi, että tutkielman tekijänä olet itse vastuussa siitä, että sinulla on tarvittavat julkaisuoikeudet kaikkeen materiaaliin. Julkiseen jakeluun verkossa asetettu teksti ei saa sisältää haastateltujen henkilöiden nimiä ilman näiden lupaa eikä mitään toisen henkilön tekijänoikeuksien piiriin
kuuluvaa aineistoa, ellei siihen ole saatu lupaa. Tarvittaessa lisätietoja saa ohjaajalta.
17
LIITE 1. Tutkielman kannen malli
VAASAN YLIOPISTO
FILOSOFINEN TIEDEKUNTA
Oma nimi
PRO GRADU -TUTKIELMAN PÄÄOTSIKKO
Mahdollinen alaotsikko
Aluetieteen/
Julkisjohtamisen/
Julkisoikeuden/
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen
kandidaatintutkielma/
pro gradu -tutkielma/
VAASA 201x
18
LIITE 2. Tiivistelmäsivun malli.
VAASAN YLIOPISTO
Filosofinen tiedekunta
Tekijä:
Pro gradu -tutkielma:
Tutkinto:
Oppiaine:
Työn ohjaaja:
Valmistumisvuosi:
Etunimi Sukunimi
Pääotsikko: Mahdollinen alaotsikko
Hallintotieteiden maisteri
Aluetiede/Julkisjohtaminen/Julkisoikeus/Sosiaali- ja
terveyshallintotiede
Etunimi Sukunimi
201x
Sivumäärä: xxx
TIIVISTELMÄ:
Tutkimuksen tausta
Tutkimustehtävä/tutkimusongelma
Teoria/keskeiset käsitteet
Käytetty metodi ja aineistot
Keskeiset havainnot ja tulokset
Keskeiset johtopäätökset ja tulkinnat
_____________________________________________________________________________________
AVAINSANAT: (opinnäytteissä suositeltava avainsanasto löytyy verkosta osoitteesta:
http://vesa.lib.helsinki.fi)
19
LIITE 3. Word-ohje
WORD-OHJE HALLINTOTIETEELLISTEN TÖIDEN KIRJOITTAJILLE
Kaikki nämä asetukset on tehty hallintotieteiden Word-mallipohjaan
http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines/administrative_scienc
es/ joten kirjoita työsi alusta asti mallitiedostoon. Jos otat mallipohjan käyttöön
myöhemmin, kopioi ja liitä erikseen otsikot, leipätekstit ja lähdeluettelo. Liitä teksti
vanhasta tiedostosta yhdistämällä muotoilut (Paste > Match Destination Formatting).
Tässä ohjeessa on pyritty huomioimaan Wordin versioiden 2003 ja 2007 (ja sitä uudemmat) toisistaan poikkeavat toiminnot ja asetukset. Fonttien ja kappaleen muotoilu
tehdään 2003:ssa Muotoile(Format)-välilehdellä, uudemmissa versioissa muotoilujen
painikkeet ovat ryhmiteltyinä Aloitus(Home)-välilehdellä ja täydelliset valikot avautuvat ryhmien oikean alanurkan pienestä nuolesta. Kaikissa versioissa pääsee fonttien ja
kappaleen muotoiluun myös hiiren oikealla painikkeella.
Ajatusviiva: oikean mittainen viiva lähdeviitteiden sivunumeroiden väliin tulee painamalla Ctrl ja miinus.
Alaviitteet
Alaviitteen lisääminen:
 2007+: Viittaukset > Lisää alaviite (References > Insert Footnote).
 2003: Lisää > Alaviite (Insert > Reference > Footnote)
Alaviitteiden asetusten muokkaaminen:
Valitse ensin kaikki alaviitteet:
 2007+: maalaa jokin alaviiteteksteistä ja klikkaa aloitusvalikosta (Home) Valitse
kaikki (Select all) tai
Näytä > luonnos ja sen jälkeen Viittaukset > Näytä alaviitteet (View > Draft ja
References > Show notes), alaikkunaan valinta Kaikki alaviitteet (All footnotes).
Aloitusvalikosta (Home) Valitse kaikki (Select all).
 2003: Näytä > Normaali ja sen jälkeen Näytä > Alaviitteet (View > Normal ja
View > Footnotes) ja sen jälkeen Muokkaa-valikosta (Edit) Valitse kaikki (Select all).
Nyt voit muokata kaikkien alaviitteiden fonttia, riviväliä ja tasausta (Times New
Roman 10, riviväli 1, molemmat reunat tasattu). Jos alaviitteiden erotinviiva on väärän mittainen tai sen ympärillä on liikaa tyhjää tilaa, muokkaa viivaa yllä mainitussa
luonnosnäkymässä valitsemalla Alaviitteen erotin (Footnote separator).
Lähdeluettelon riippuva sisennys: Maalaa sisennettävä teksti (koko lähdeluettelo).
Klikkaa hiiren oikealla painikkeella Kappale > Sisennys: Mukautettu > Riippuva:
asetus 1,25 cm (Paragraph > Intendation: Special > Hanging: by 1,25 cm).
20
Marginaali: Sivujen asetukset säädetään kohdasta

2007+: Sivun asettelu > Marginaalit > Mukautetut reunukset (Page Layout >
Margins > Custom margins…)
 2003: Tiedosto > Sivun asetukset (File > Page Setup)
Määrittele marginaaleiksi 3 cm joka reunaan ja käyttö koko dokumenttiin. Mikäli
haluat muuttaa Wordin dokumenttien oletusasetuksen, klikkaa Oletus... (Default...)
ja hyväksy ehdotettu asetusten muutos. Näin kaikissa uusissa dokumenteissa on
valmiiksi 3 cm marginaalit.
Riviväli: Valitse ensin koko dokumentti (Select All). Klikkaa sitten Kappale > Riviväli
(Paragraph > Line spacing), josta voit valita sopivan rivivälin (leipäteksti 1,5, alaviitteet 1). Huom! Alaviitteet täytyy valita erikseen, ks. alaviitteiden asetusten muokkaaminen.
Sisällysluettelo
Manuaalinen sisällysluettelo
 Jos kirjoitat sisällysluettelon käsityönä, käytä sarkaimia (Tabs) alalukujen sisentämiseen ja sivunumeron sijoittamiseen (välilyönneillä asetettuja sivunumeroita ei
saa tasattua kunnolla oikeaan reunaan). Säädä sarkainväli riittävän pieneksi Kappale(Paragraph)-valikon alareunasta kohdasta Sarkaimet (Tabs).
 Voit tehdä manuaalisen sisällysluettelon uudemmissa Wordeissä myös valinnalla
Viittaukset > Sisällysluettelo > Manuaalinen sisällysluettelo (References > Table
of Contents > Manual Table). Tämä toimii parhaiten, jos et ole käyttänyt otsikoissa mitään automaattisen muotoilun tyylejä. Poista ensin sisällysluettelon automaattinen otsikko. Voit kirjoittaa lukujen otsikot numeroineen suoraan sisällysluetteloon ja säätää sisennykset vetämällä alaotsikot hiirellä oikeaan kohtaan.
Poista pisteviiva maalaamalla ja deletoimalla se ja siirrä sivunumero sarkaimella
takaisin oikeaan kohtaan. Lihavoinnit, rivivälit ja kappaleiden välistykset voit säätää samoin kuin leipätekstissä.
Automaattinen sisällysluettelo:
1.
Älä tee sisällysluetteloa manuaalisesti. Se muodostetaan automaattisesti leipätekstin otsikoista. Tässä ohjeessa määritellään aluksi tarvittavat tyylit sekä leipätekstille että otsikoille.
2.
Kirjoita kaikki teksti, myös otsikot, ilman numerointia ja erityismuotoiluja, siis
normaali Times New Roman 12. Muotoile kaikki teksti (Valitse kaikki / Select
all) ohjeiden mukaan: fontti, riviväli, tasaus, välistys 0 ennen ja jälkeen kappaleen).
3.
Aseta automaattinen moniportainen numerointi, jos haluat otsikoiden numeroinnin säilyvän oikeana silloinkin, kun muutat alalukujen paikkoja. Voit myös kirjoittaa kaikki numerot käsin, jolloin Word tasaa ne automaattisesti painettuasi
pisteen numeron perään.
21


2007+: Klikkaa otsikkoa ja sitten aloitusnäytöltä (Home) pikanappia Monitasoinen luettelo (Multilevel list) ja sieltä monitasoinen numerointi, jossa on
pisteet numeroiden perässä. Alaotsikot saat siirrettyä seuraavalle hierarkiatasolle klikkaamalla suurenna sisennystä (Increase Indent) -pikanappia. Tasaa otsikot vasempaan reunaan vetämällä viivaimella näkyvästä neliöstä tai
muuttamalla Kappaleen (Paragraph) asetuksia: Sisennys: Vasen 0; Mukautettu: Riippuva (Intendation: Left 0; Special: Hanging). Toisen tason otsikolle asetus 1 cm ja kolmannelle 1,2 cm.
2003: Klikkaa otsikkoa ja valitse kolmiportainen luettelo kohdasta Muotoile
> Luettelomerkit ja numerointi > Monitasoinen (Format > Bullets and
Numbering > Outline numbered). Säädä asetuksia kohdasta Mukauta…
(Customize…). Alaotsikoissa vaihda hierarkiatasoa klikkaamalla suurenna
sisennystä (Increase Indent) -pikanappia.
4.
Päivitä tyylit vastaamaan kirjoitusohjeiden muotoiluja:
 2007+: vie kursori aloitusnäytön Tyyli-valikon (Styles) ruutuun ja valitse
hiiren oikealla painikkeella ”Päivitä vastaamaan valintaa” (Update to Match
Selection).
 2003: Avaa tyylivalikko kohdasta Muotoilu > Tyylit ja muotoilut (Format >
Styles and Formatting). Klikkaa tyylin oikealta puolelta nuolta ja valitse
”Päivitä vastaamaan valintaa” (”Update to Match Selection”).
5.
Valitse ensimmäinen leipätekstin kappale ja päivitä se vastaamaan tyyliä Normaali (Normal) tai Body Text.
6.
Maalaa ensimmäinen pääotsikko ja valitse hiiren oikealla painikkeella Fontti >
Lihavoitu sekä Kaikki isolla (Font > Bold & All caps). Päivitä vastaamaan tyyliä Otsikko 1 (Heading 1).
7.
Maalaa ensimmäinen alaotsikko ja päivitä vastaamaan tyyliä Otsikko 2 (Update
Heading 2 to Match Selection).
8.
Maalaa ensimmäinen toisen tason alaotsikko ja päivitä otsikko vastaamaan tyyliä
Otsikko 3 (Update Heading 3 to Match Selection). Jos Otsikko 3 -tyyliä ei ole
valikossa, tallenna se: klikkaa tyylivalikon oikeanpuoleisesta alemmasta nuolesta ja valitse ”Tallenna valinta uudeksi pikatyyliksi” (”Save Selection as a New
Quick Style”). Tallennuksen kohdasta ”Muokkaa” (”Modify”) asetat tyylin lähteeksi Otsikon 3 (Style based on: Heading 3) ja seuraavan kappaleen tyyliksi
normaali (Style for following paragraph: Normal).
9.
Maalaa kaikki päälukujen otsikot yksitellen ja valitse niihin tyylivalikosta Otsikko1 (Heading 1), alalukujen otsikoihin Otsikko 2 (Heading 2) ja kolmannen tason otsikoihin Otsikko 3 (Heading 3). Neljännen tason kursivoituja otsikoita ei
lisätä sisällysluetteloon. Kannattaa tarkistaa samalla, että seuraavan leipätekstikappaleen tyyli on aina normal / Body Text.
10. Vie kursori sivulle, johon tulee sisällysluettelo ja valitse
 2007+: Viittaukset > Sisällysluettelo > Lisää sisällysluettelo… (References
> Table of Contents > Insert Table of Contents…).
 2003: Lisää > Viite > Hakemisto ja luettelot > Sisällysluettelo (Index > Reference > Index and Tables > Table of Contents).
22
Valitse Näytä sivunumerot (Show Page Numbers), Tasaa sivunumerot oikealle
(Right align page numbers) ja täytemerkki: (ei mitään) (Tab leader: (none)).
Hyperlinkit voivat olla käytössä www-näytöllä, se ei vaikuta tulostusnäkymään.
11. Poista sisällysluettelon automaattinen otsikko ja kirjoita luettelon ulkopuolelle
sivun yläreunaan otsikoksi SISÄLLYSLUETTELO. Tasaa se molempiin reunoihin. Kirjoita toiselle riville ”sivu”, jonka tasaat oikeaan reunaan. Lihavoi nämä ja tarkista, että niiden tyyli on Normal tai Body Text. Maalaa sitten sisällysluettelosta yksitellen kaikkien päälukujen sivunumerot ja poista niistä lihavointi
(otsikot jäävät lihavoiduiksi). Jos sisällysluettelon sisennykset kaipaavat säätämistä, maalaa yksi otsikoista ja säädä sen sisennystä, jolloin asetus koskee kaikkia samantasoisia otsikoita. Tiivistelmä-otsikossa olevan kaksoispisteen voit
poistaa käsin sisällysluettelosta, jolloin se säilyy tiivistelmäsivulla.
12. Kun olet tehnyt muutoksia tekstiisi, päivitä sisällysluettelo klikkaamalla sen
päällä hiiren oikeasta painikkeesta tai Viittaukset-välilehdellä (References) ”Päivitä kenttä” (Update table). Tee kohdassa 12 mainitut sisällysluettelon muotoilut
vielä viimeisen päivityksen jälkeen!
Sivunumerot
Sivunumeron lisääminen: Lisää > Sivunumero > Sivun yläreuna: keskelle (Insert >
Page number > Top of Page: Center)
Sivunumeron muotoilu: Valitse ensin sivunumero:
2007+: tuplaklikkaa sivunumeroa ja maalaa numero.
2003: Näytä > Ylä- ja alatunniste (View > Header and Footer) ja maalaa numero.
Valitse sitten fontiksi Times New Roman ja fonttikoko 12. Muotoilu koskee nyt
kaikkia sivunumeroita. Sulje sivunumeron muotoilu painikkeesta Sulje (Close).
Sivunumeron poistaminen tyhjiltä sivuilta:
Huom! Nämä asetukset ovat valmiina mallipohjassa!
1. Lisää > Sivunvaihto (Insert > Page Break) aina kun seuraavalta sivulta alkaa uusi
osa (uusi luettelo, tyhjä sivu, tiivistelmä, uusi pääluku). Älä vaihda sivua lisäämällä tyhjiä rivejä sivun loppuun.
2. Lisää osanvaihto näin:
 2007+: Sivun asettelu > Vaihdot > Osanvaihdot: Seuraava sivu (Page Layout >
Breaks > Section Breaks: Next Page)
 2003: Lisää > Vaihdot > Osanvaihdot > Seuraava sivu (Insert > Breaks > Section Break Types: Next Page)
seuraaviin kohtiin:
a. kansisivun loppuun
b. viimeisen luettelosivun loppuun
c. tiivistelmäsivun loppuun
d. tiivistelmää seuraavan tyhjän sivun loppuun
23
3. Muokkaa eri osien sivunumeroita näin:
– ”Erilainen ensimmäinen sivu” (”Different First Page”):
 2007+: Tuplaklikkaa sivunumeroa ja lisää/poista rasti ruudusta.
 2003: klikkaa sivua ja valitse Lisää sivunumero (Insert Page number): lisää/poista rasti ruudusta ”Näytä numero ensimmäisellä sivulla” (”Show number on first page”).
– ”Jatka edellisestä osasta” (”Continue from previous section”) / ”Aloittava numero” (Start at):
 2007+: Tuplaklikkaa sivunumeroa > Sivunumero > Muotoile sivunumerot
(Page number > Format Page Numbers).
 2003: Lisää sivunumero (Insert Page number) > Muotoile… (Format…).
4. Osa / Section 1 (kansi): valitse ”Erilainen ensimmäinen sivu” (Different first page).
5. Osa / Section 2 (sisällysluettelo): poista rasti kohdasta ”Erilainen ensimmäinen
sivu” (Different first page). Muotoilusta poista valinta ”Jatka edellisestä osasta”
(”Continue from previous section”) ja aseta aloittavaksi numeroksi (Start at) 1.
6. Osa / Section 3 (tiivistelmä): Jos tiivistelmäsivu alkaa heti luetteloiden jälkeiseltä
sivulta, poista tiivistelmäsivun numerosta valinta ”Erilainen ensimmäinen sivu”
(Different first page). Muotoilusta valitse ”Jatka edellisestä osasta” (”Continue
from previous section”) ja jätä aloittava nro tyhjäksi.
Jos tiivistelmäsivun edellä on tyhjä sivu, valitse tiivistelmäsivun numeroon ”Erilainen ensimmäinen sivu” (Different first page). Muotoilusta valitse ”Jatka edellisestä osasta” (”Continue from previous section”) ja jätä aloittava nro tyhjäksi.
7. Osa / Section 4 (tiivistelmän jälkeinen tyhjä sivu): valitse ”Erilainen ensimmäinen
sivu” (Different first page). Muotoilusta poista valinta ”Jatka edellisestä osasta”
(”Continue from previous section”) ja jätä aloittava nro tyhjäksi.
8. Osa / Section 5 (ensimmäinen pääluku): poista ”Erilainen ensimmäinen sivu”
(Different first page). Muotoilusta valitse ”Jatka edellisestä osasta” (”Continue
from previous section”) ja jätä aloittava nro tyhjäksi.
Tavutus:
 2007+: Sivun Asettelu > Tavutus (Page Layout > Hyphenation)
 2003: Työkalut > Kieli > Tavutus (Tools > Language > Hyphenation).
Valitse automaattinen tavutus ja tavutus kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettuihin
sanoihin (pääotsikot sisällysluettelossa ja leipätekstissä).
Tekstin harvennus: Fontti > merkkiväli > harvennettu (Font > Character Spacing >
Expanded).
Välistys ennen ja jälkeen kappaleen: ensin Valitse kaikki (Select all) ja seuraavaksi
Kappale > Välistys: ennen/jälkeen (Paragraph – Spacing before/after): 0 pt. Tarvittaessa sama valinta ja asetus alaviitteille.