Matkailukeskuksen kehittämisen haasteet: Roadmap visioista toteutusvaiheeseen Pauli Santala Timo Leskinen 10.3.2014 11.3.2014 Page 1 Esityksen sisältö • • • • • Esittelyt Yleistä matkailukeskusten kehittämisestä Case 1: Himos Case 2: Tahko Yhteenveto kokemuksista 11.3.2014 Page 2 FCG:n matkailuhankkeet 11.3.2014 Page 3 FCG Finnish Consulting Group Oy:n liiketoimintaryhmät FCG Koulutus FCG Koulutuspalvelut • Avoin koulutus • Koulutusoperaattoritoiminta • Tilauskoulutus • Valmennus • Yrityssektorin koulutus ja valmennus • Opintomatkat Tuotealueet • Taloudenohjaus ja rahoitus • Henkilöstöhallinto • Hyvinvointipalvelut • Tietojohtaminen ja lakiasiat • Johtaminen ja viestintä • Kuntatekniikka ja ympäristö • ICT ja tietoyhteiskunta FCG:n Viron tytäryhtiö FCG Konsultointi FCG Suunnittelu ja tekniikka Johdon konsultointi • Strategiat ja johtaminen • Toimintamallit ja rakenteet • Hallinta ja tuloksellisuus (konserniohjaus, talouden analyysit) Talo- ja laitossuunnittelu • Arkkitehtuuri ja talotekniikka • Rakennetekniikka • Laitossuunnittelu • Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut Hyvinvointi- ja ICT-palvelut • Hyvinvointipalveluiden konsultointi • ICT-palvelut • Luokitustuotteet (DRG,Rafaela, Rava) Infrasuunnittelu • Alueidenkäytön konsultointi • Geotekniikka • Satamat ja vesiväylät • Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu • Maisemasuunnittelu • Verkosto- ja yleissuunnittelu Elinkeinokehitys ja tutkimus • Alue- ja elinkeinokehitys • Tutkimuspalvelut FCG Education • Koulutusosaamisen konsultointi kotimaassa ja kansainvälisesti Ympäristö ja energia • Energia- ja ilmastoalan palvelut • Jätehuoltopalvelut • Kaivannaisalan palvelut • Luontoselvityspalvelut • Pima-palvelut • Pohjavesipalvelut • Vaikutusarvioinnit • Vesikunnostuspalvelut FCG International Kehityskonsultointi • Luonnonvarasektorin kehittäminen • Maaseudun kehittäminen • Vesihuolto ja sanitaatio • Infrastruktuurin kehittäminen • Opetus, ICT ja innovaatiot Ennakoiva hanketoiminta - Ideasta projektiksi - Uudet avaukset ja toimintamallit - Yksityisrahoitteiset hankkeet - Projektirahoitus ja riskienhallinta - Balkanin alueen hanketoiminta Suomalaisen osaamisen vienti - Luokitustuotteet - Asiantuntijapalvelut - Konsultointi ja valmennus - Sairaala- ja hoivakotisuunnittelu - Arviointitoiminta Tytäryhtiöt - Ruotsi (SIPU) - Bulgaria (Povvik) - Romania (FCG)) - Uusi-Seelanti (Anzdec) - Serbia (edustusto) 11.3.2014 Page 4 Local and Global Cursor Oy (2012-2013) Virolahden Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelma Hurpun luontoalueen matkailun kehittämissuunnitelman tuloksena syntyi kokonaisvaltainen, pitkän tähtäimen liiketoimintalähtöinen kokonaissuunnitelma alueen luonto‐, kulttuuri‐ ja hyvinvointimatkailun kehittämiseksi. Tarkoituksena on, että Hurpun ja Vaalimaan kehittämiskokonaisuudet tukevat toinen toisiaan ja monipuolisen palvelukokonaisuuden ansiosta sekä matkailijoiden viipymä että rahankäyttö alueella kasvaa. Nilsiän kaupunki (2011-2012) Tahko 2030 kehittämissuunnitelma Nilsiän kaupungin tavoitteena on tehdä Tahkosta johtava matkailukeskus Suomessa. Tavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi käynnistettiin Tahko 2030 ‐kehittämissuunnitelman laatiminen, joka toimi myös lähtökohta‐aineistona Tahkovuoren osayleiskaavan tarkistamistyölle. Kehittämissuunnitelma on Tahkon yritysten, Nilsiän kaupungin ja muiden julkishallinnon toimijoiden yhteinen näkemys Tahkon kehittämisstrategiaksi. Työssä laadittiin vaihtoehtoiset kehittämiskuvat, visio ja tavoitteet, maankäyttö‐, palvelu‐, asiakas‐, markkinointi‐ ja investointistrategiat sekä yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma.. http://tahko2030.fcg.fi/tahko2030/ Kouvola Innovation (2012) )Kouvolan seudun matkailun Master Plan Master Plan –prosessin tavoitteena oli sitouttaa seudun matkailukenttä yhteistyöhön, löytää yhteinen kehittämisen tahtotila, painopistealueet, kärkituotteet ja yksimielisyys siitä, miten jatkossa seudun matkailun markkinointi ja myynti organisoidaan. Eli yrittäjien, kehittäjien, kuntien ja konsultin näkemykset kirkastettuna niin, että matkailuelinkeinolla on käsissään yhteinen kehittämisen työkalu tuleviksi vuosiksi. Kemin kaupunki (2010-2011) Kemin matkailun Master Plan 2020 Kemin matkailua on kehitetty aktiivisesti viime vuosikymmenten aikana ja Kemin matkailun kaksi kärkituotetta, LumiLinna ja Jäänmurtaja Sampo, ovat myös kansainvälisesti tunnettuja. Meri, saaret ja Perämeren kansallispuisto tarjoavat vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. Kemin matkailun Master Plan ‐työn tavoitteena oli saada aikaan kokonaisvaltainen, toteuttamiskelpoinen ja innovatiivinen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy (2010-2011) Länsi-Saimaan alueen matkailun kehittämissuunnitelma Lappeenrannan seudulla on käynnissä matkailun positiivinen kehitystrendi ja uusia lentoyhteyksiä on avattu. Toimeksiannossa laadittiin Länsi‐Saimaan alueelle matkailun kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta matkailua kehittämällä lisätään alueen matkailijavirtoja ja kehitetään kysyntää vastaavaa matkailupalvelutarjontaa. Työ muodostui kolmesta osa‐alueesta: lähtökohdat ja toimenpide‐ehdotukset, matkailutoimijat ja kehitystarpeet, seudullisen matkailumarkkinoinnin organisointi. . 8/2010 11/2010 Infrastruktuurin määrittely Infran matkailu- ja kehittämispotentiaali Priorisoidut toimenpide-ehdotukset Tavoitteet ja reunaehdot Länsi-Saimaan alueen matkailun kehittämissuunnitelma 1. • • • 10/2010 9/2010 Teematyöpaja 2. Koulutus, tutkimus ja kehitystyö • Toimialakohtaiset kehitystarpeet ja toimenpide-ehdotukset • Osaamisen taso, kehitystarpeet ja toimenpide-ehdotukset • Yritysneuvontapalvelut ja kehitystarpeet Teematyöpaja 3. Seudullinen matkailumarkkinointi • Toimijat ja resurssit • Organisaatiomalliehdotus 4. Raportointi • Esittelyaineisto • Tiedottaminen I ohry Kick-off Teematyöpaja II ohry III ohry Työsuunnitelma Työpaja IV ohry Kuva:www.gosaimaa.fi Oulun kaupunki (2008) Oulun seudun matkailun master plan Oulun seudun kuntien käynnistämä hanke oli osa Oulun lentoliikenteen, ‐aseman ja sen toimintaympäristön kehittämisohjelmaa. Työssä määriteltiin Oulun seudun matkailun visio ja määrälliset tavoitteet vuodelle 2020. Niiden tueksi laadittiin toimenpideohjelma, jossa otettiin kantaa saavutettavuuteen, palvelutarjontaan, infraan ja osaamisen kehittämiseen sekä tehtiin ehdotus Oulun seudun yhteisen matkailumarkkinoinnin toteuttamiseksi. SAAVUTETTAVUUS Ii Kuusamo Yli-ii Pudasjärvi Haukipudas Taivalkoski PALVELUTARJONTA Oulu Vesiaktiviteetit ja -ympäristö Restonomikoulutus Junaliikenne Kokous- ja kongressimatkailu Täydennyskoulutus Bussiliikenne Virpiniemi Kalajoki Pyhäjoki OSMM/markkinatuntemus Nallikari Utajärvi Tietomaa Muhos Liminka Liminganlahti Tyrnävä Raahe OSMM/koulutuksen ja tutkimuksen koordin. Hailuoto Oulunsalo Siika -joki Matkailufoorumi Varjakka Ylikiiminki Kempele OSAAMINEN Lentoliikenne Kiiminki Hailuoto Lumijoki INFRA Oulun ydinkeskustan kv. tapahtumat Pyöräily Laatutonni ICT -teknologia OSMM/matkailuneuvonta VIVA OSMM/yhteismarkkinointi Oulun kaupunkipuisto Alueellinen tuotekehitys ja myynti MMO Koulutuksen operointi oppilaitosten kautta Majoituskapasiteetti Kemijärven kaupunki Suomun kehittämissuunnitelma 2008-2009 Tehtävänä oli laatia Suomun matkailukeskuksen kehittämissuunnitelma, joka toimi pohjana Suomutunturille laadittavalle oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle. Suunnitelmassa määriteltiin Suomun visio 2015 ja 2020, konkreettiset tavoitteet, kohderyhmät sekä toimenpidesuunnitelma vision toteuttamiseksi Sijainti Itä-Lapissa Napapiiri Suomen parhaimpiin kuuluvat rinteet SUOMU Kemijärvi, ainutlaatuinen vesistö Laajat metsät ja aidot kylät Intiimi ilmapiiri, turvallisuus, rauhallisuus 12 Jyväskylän kaupunki Laajavuoren Master Plan 2007-2008 Kaupungin omistaman ja kaupungissa sijaitsevan alueen kehittäminen yhdessä alueen yritysten kanssa. Lähtökohtana Restel Oy:n/ Dividumin merkittävät korjaus- ja laajennusinvestoinnit alueelle. Hankkeen aikana suunniteltiin maankäyttöä (ensilumenlatu, rinnetoimintojen laajentaminen, golf, reitistöt jne) sekä palvelukonsepteja. 13 Kittilän kunta Levin matkailukeskuksen kehittäminen Matkailukeskuksen kokonaissuunnittelua 30 vuoden ajan Levin kehittämissuunnitelmat I, II ja III Levin yleiskaavat 1990 ja 2007, Levin liikennejärjestelmäsuunnitelma 1997 ja suunnitelman päivitys 2009, Levin alueen vesi- ja viemäriverkoston mallintaminen, Levin kyläkuvailme ja kesäilmeen parantaminen, 2009 Lukuisat asemakaavat, katusuunnitelmat sekä vesihuoltosuunnitelmat 14 2008-2009 Kalajoen ammattiopisto Artema Kalajoen matkailustrategian välitarkastelu Välitarkastelun tavoitteena oli Kalajoen seudun matkailutoimijoiden yhteisen päämäärän kirkastaminen ja siihen liittyvien yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettaminen sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavan toimenpideohjelman laatiminen. Kalajoki on vuodenaikojen mukaan muuntuva suomalaisten suosikkikohde, joka tunnetaan hiekkasärkistä, merestä ja auringosta sekä laadukkaista tapahtumista ja monipuolisista palveluista. Kalajoki tarjoaa hauskan, inspiroivan ja huolettoman ympäristön leikkiin, rentoutumiseen ja terveyden ylläpitoon. 15 Seinäjoen kaupunki Kalajärven matkailukeskuksen Master Plan 2010-2011 Toimeksiannossa laadittiin strateginen kokonaissuunnitelma Kalajärven matkailupalvelujen ja sisältöjen kehittämiseksi ja tuotteistamiseksi sekä maankäytöllinen suunnitelma, joka mahdollistaa alueen pitkän aikavälin kehittymisen. Työ sisälsi Kalajärven matkailukeskuksen nykytila-analyysin, maankäytön suunnitelman, matkailun kehittämissuunnitelman, konkreettiset toimenpide-ehdotukset sekä konseptisuunnitelman. 16 Yleistä matkailukeskusten kehittämisestä 11.3.2014 Page 17 Visio Varakkaita asiakkaita lompakko auki ympäri vuoden majatalot ja kulkupelit pullollaan. 3/11/2014 18 Usein totuus Satunnaisia pihejä ohikulkijoita syö omia eväitään taukopaikalla ja jättää vielä roskansakin siihen. 3/11/2014 19 Onko edellytyksiä kehittää matkailua? • Onko alueella yksi ”maailman seitsemästä ihmeestä” vai tarpeeksi kunnianhimoisia ja osaavia yrittäjiä, jotka rakentavat menestyvän matkailukohteen ja nostavat vetovoimatekijät esiin? • Vai onko kyseessä pakko: matkailu voi olla alueen ainoita toimialoja, jolla mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä? • Tarvitaan enemmän sidosryhmien ja toimintaympäristön tukea, esim. kunnat, aluekehitystahot, MEK 3/11/2014 20 Oli syy mikä hyvänsä, vetovoimatekijöitä on oltava • Syyn tulla kohteeseen pitää olla niin hyvä, että sen varaan uskaltaa rakentaa ja se kestää taantumienkin yli • Menestyviä vetovoimatekijöitä usein vaikea itse tunnistaa, tarkasteltava potentiaalisen asiakkaan silmin • Luonto ei ole vetovoimatekijä, se on toimintaympäristö • Monipuoliset palvelut ei ole vetovoimatekijä, se on hyvä lisä • Elämyksellisyyskään ei ole vetovoimatekijä, sen pitäisi olla itsestäänselvyys 3/11/2014 21 Matkailun kehittymisen hyötyjä • Lisää työpaikkoja ja tuloja alueelle! Mutta myös: • Matkailun tuoma imago ja näkyvyys voidaan hyödyntää laajemminkin koko alueen hyväksi • Matkailun avulla tunnettuuttaan kasvattanut alue kiinnostaa myös muutto- ja sijoittumiskohteena (yksityiset, yritykset jne.) VUOKATTI • Matkailuinfra ja –palvelut ovat hyödyksi myös paikallisille asukkaille • Miten 1000 asukkaan kylä muuten voisi saada kylpylän ja 20 ravintolaa käyttöönsä tai toimivan lentokentän viereensä? 3/11/2014 22 Kuinka paljon ja miten matkailua kehitetään? • Kuinka suuri merkitys matkailulla halutaan olevan? • Mikä on realistista ja eduksi koko alueelle ja sen tulevaisuudelle? • Kuinka paljon sen kehittämiseksi käytetään resursseja? Kenen resursseja? • Miten menestystä mitataan? Kuka kehittää? • Kunta- vai elinkeinovetoisesti? Molempia tarvitaan! • Roolijako? 3/11/2014 23 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 1. Asiakkaan näkökulma • Matkailutuote on kokonaisuus, joka koostuu kymmenien eri toimijoiden tuottamista palveluista • mainostoimisto, keskusvaraamo, liikenneyhtiö, siivousfirma, ravintola, kioski, tiehallinto, kunta, matkamuistomyymälä, hotelli, suksivuokraamo, museo jne. jne. • jos yksi lenkki pettää, koko ketju on pettänyt • vain osa näistä käsitetään perinteisiksi matkailualan toimijoiksi tai palveluiksi • Myös paikalliset asukkaat vaikuttavat matkailijan kokemukseen • Miten nämä saadaan toimimaan yhteen? 3/11/2014 24 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 2. Alueen näkökulma • Matkailu ei kehity tai toimi umpiossa, vaan vaikuttaa muihin toimintoihin ja päinvastoin • rakennusala, liikenne, sairaanhoito, pelastus ja turvallisuus jne. • Elinvoimainen matkailu hyödyttää monia toimialoja, mutta asettaa myös vaatimuksia esim. sairaanhoidon resursseille • Miten huomioidaan maakunnan, kunnan ja keskuksen tasolla? 3/11/2014 25 Matkailun kehittämisen eri näkökulmia 3. Paikallisten asukkaiden näkökulma • • • Matkailu ja vapaa-aika lomittuvat toisiinsa; matkailupalvelut ja – ympäristöt ovat myös paikallisten käytettävissä ja päinvastoin Paikallisten käyttämät kohteet usein liiketaloudellisesti kannattavampia ja myös matkailijan silmin kiinnostavampia Miten matkailun kehittämisessä huomioidaan paikallisten asukkaiden tarpeet? 3/11/2014 26 Synergiaedut esiin Matkailukeskuksissa ja –alueilla tehdään samoja asioita kuin kunnissa ja kaupungeissakin. Kuntien tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä matkailuelinkeinon kehittymiselle. Kehitetäänkö nyt matkailualuetta erillään kunnan omista palveluista? Mitä synergiaetuja ja säästöjä voitaisiin löytää suunnitelmallisella kehitystyöllä, jossa huomioitaisiin sekä kunnan että matkailukeskuksen tarpeet? KUNTA/KAUPUNKI Tarjotaan ja kulutetaan palveluita Liikutellaan ihmisiä ja tavaroita Kulutetaan ja tuotetaan energiaa MatkailuKäytetään teknologiaa keskus/ -alue Markkinoidaan ja myydään Tehdään yhteistyötä Rakennetaan Investoidaan 3/11/2014 27 Haasteet muuttuvat ja lisääntyvät Matkailun kasvaessa ja toimintaympäristön muuttuessa myös ratkaistavien ongelmien ja haasteiden määrä kasvaa, esimerkiksi: Miten • matkailualueen viihtyisyys turvataan ja sitä parannetaan? • energiaa kulutetaan ja tuotetaan ekologisesti ja taloudellisesti? • vesi- ja jätehuolto järjestetään niin, että se vastaa asiakasmäärien kehitystä? Useimmilla matkailukeskuksilla ja – alueilla on olemassa matkailun kehittämissuunnitelma eli master plan, jossa on määritelty • • • • • visio, tavoitteet palvelutarjonta maankäyttö, kaavoitus organisoituminen investoinnit Se luo hyvän pohjan ja suunnan kehittämistyölle. • liikennejärjestelyjä ja logistiikkaa voidaan tehostaa? • matkailualueen ja sidosryhmien yhteistyötä ja – toimintoja kehitetään? • yhteistyöverkostojen liiketoimintaa voidaan kehittää? • brändiä vahvistetaan ja miten markkinointi ja myynti toteutetaan? • rakennetaan, kuinka paljon ja minne? • teitä, katuja ja yleisiä alueita kehitetään? 3/11/2014 28 Summa summarum • Matkailu ei kehity (eikä kuihdu) umpiossa, se näkyy ja tuntuu kaikkialla, ainakin Sotkamossa • Kuvittele Sotkamo ilman matkailuliiketoimintaa! • Yhteinen tahtotila ja päämäärä > matkailustrategia on oikeasti tärkeä paperi • olisi hyvä ottaa kantaa ainakin tärkeimpiin matkailuliiketoiminnan ja muun maailman kosketuspintoihin • Kuntalaisten ja matkailun synergiaedut tiheällä kammalla esiin > hyötyä kunnille, asukkaille, yrittäjille ja matkailijoille • Matkailukeskukset ovat kuin pieniä kaupunkeja ja yhdyskuntia > huomioitava yhdyskuntasuunnittelun kaikki osa-alueet + kannattavan liiketoiminnan edellytykset 3/11/2014 29 Case 1. Himos 11.3.2014 Page 30 Himoksen yleiskaava 2005 Yleiskaavan uudistussuunnitelma Himoskylä 2008 Patajoki 2013-2014 Osa-alueet 2-4 2014-2015 FCG:n laatimat kaavat vuodesta 2005 Himoksen virtuaalimalli Kokemuksia Himokselta I Menestystekijöitä • Yhdessä tehty suunnitelma Master Plan • Ei ole oikeusvaikutteinen, mutta silti kaikkien tulisi sitoutua • Ristiriitatilanteissakin neuvotteluyhteyden tulee säilyä • On hyvä olla olemassa Plan B • Master Planin tulee tarvittaessa joustaa • Himoksen ydinalueen jumittaessa edelleen kylpyläriidasta hiihtokeskuksen kanssa, Päijänranta on nähty alkusysäyksenä joka saisi kehityksen taas käyntiin. • Vision tulee olla realistinen ja ”totta” • Himos-hullu • Toteutuksen ja jalkauttamisen resurssointi • Yritysten pitää pystyä keskittymään omaan liiketoimintaansa • Hanke • Sidosryhmä-strategia • Kaupunki, kehitysyhtiö, maakuntataso, valtakunnan taso, OSKE 11.3.2014 Page 52 Kokemuksia Himokselta II Menestystekijöitä • Isoilla toimijoilla riittävästi rohkeutta • Ympärivuotisuuden kehittäminen • Kärkiyritykset ja niiden rooli vaihtuvat sesongeittain • Mitä ollaan oikeasti? • Hiihtokeskus vai matkailukeskus vai tapahtumakeskus • Himos Kiinteistökehitys Oy (HKK) • Esisopimuksen maanomistajien kanssa master planin pohjalta, ”kaavoittaa”, kaavan tavoitteet master planin mukaiset, sitoutuvat ostamaan kaava-alueet kehitettäväksi, kun kaava on valmis • Tärkeä rooli Himoksen kehittämisessä, koska ”kaupungin omat resurssit ei riitä” • ”Ilman Kiinteistökehitystä kehitystä ei todellakaan olisi nyt.” • HKK on ottanut aktiivisen kehittäjän ja junailijan roolin. Haasteina • Ei olla päästy yhteiseen markkinointiin ja tuotekehitykseen • Ei ole yhteisiä arvoja, brändiä yms. 11.3.2014 Page 53 Case 2: Tahko 11.3.2014 Page 54 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kokemuksia Tahkolta case II 11.3.2014 Page 55 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer • Tahkon kehittämissuunnitelma 2020 • Laadittiin 1997 – 1998 • Tahkovuoren yleiskaava 1998 – 2003 • Lukuisia hankekohtaisia asemakaavoja 11.3.2014 Page 56 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tavoitteet vuoteen 2020 mennessä • Tahkovuoren matkailukeskuksesta luodaan kiinnostava, monipuolinen vapaa-ajanviettokohde ja sen seurauksena sijoittajia kiinnostava investointikohde. • Monipuolisen palvelurakenteen aikaansaamiseksi ja kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäämiseksi kehitetään Tahkovuoren ympärivuotista käyttöä. • Rakentaminen toteutetaan siten, että alue muodostaa dynaamisen ja luonnonläheisen ympäristön viettää vapaa-aikaa. • Lähtökohtana kehittämiselle ovat Tahkovuoren tarjoamat luonnon olosuhteet, olemassa oleva rakenne ja kestävän kehityksen periaatteet. 11.3.2014 Page 57 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Majoituskapasiteetin tavoitteet Majoitusmuoto Nykyiset Vuosi 2010 Vuosi 2020 Lisäys 520 1 000 2 000 1 200 4 000 5 000 3 800 Yksittäinen vuokramökki 600 1 000 1 500 900 Matkailuvaunu 800 1 000 1 500 700 Maatilamajoitus - 20 50 50 3 120 7 000 10 000 6 900 Hotellityyppinen Lomakylä Yhteensä (noin) 1 500 11.3.2014 Page 58 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tahkovuoren yleiskaava • Laadittiin 1999 – 2003 • Laaja keskustatoimintojen alue • Turhan tarkat RA/RM-alueet • Osoitettu alueet, jossa asemakaavoituksella ratkaistaan maankäyttö • Kymmeniä hankekohtaisia asemakaavoja 1999 - 2012 11.3.2014 Page 59 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 11.3.2014 Page 60 Tahko 2030 kehittämissuunnitelma Julkistamistilaisuus 7.2.2012 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 11.3.2014 Page 62 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Tahkon kaavatilanne 2014 11.3.2014 Page 63 Työn tavoite • Nilsiän kaupungin tavoitteena on tehdä Tahkosta johtava matkailukeskus Suomessa. • Tavoitteen saavuttamisen vauhdittamiseksi käynnistettiin Tahko 2030 -kehittämissuunnitelman laatiminen, joka toimii myös lähtökohta-aineistona Tahkovuoren osayleiskaavan tarkistamistyölle. • Kehittämissuunnitelma on Tahkon yritysten, Nilsiän kaupungin ja muiden julkishallinnon toimijoiden yhteinen näkemys Tahkon kehittämisstrategiaksi. 11.3.2014 Page 64 Maankäytön kehityskuva • Tahkon kehittämissuunnitelman yhteydessä on laadittu Tahkon tulevaa maankäyttöä kuvaava strateginen kehityskuvakartta sekä määritelty maankäytön kehittämisperiaatteet eri toiminnoille. • Rinnetoimintojen turvaaminen • Saariston hyödyntäminen • Tahkon keskustan kehittäminen • kolmas golfkenttä • Nilsiän keskusta – Tahko ”yhdistyminen” 11.3.2014 Page 65 11.3.2014 Page 66 Tahko 2030 – kehittämissuunnitelman TTahko 2030 – kehittämissuunnitelman TOIMENPITEET aikajanalla ja priorisoituna 30 – kehittämissuunnitelman TOIMENPITEET aikajanalla ja priorisoituna ENPITEET aikajanalla ja priorisoituna 11.3.2014 Page 67 Yhteenveto Road Map visiosta toteutusvaiheeseen Master Plan • Visiossa riittävän pitkäaikajänne • Näkökulma: kapasiteetti vai kysyntä • • • • • Strategisia tavoitteita Konkreettisia tavoitteita Mittareita Toimenpiteitä vastuutahoineen Maankäytön yhteensovittaminen • MUTTA myös, jotain konkreettista, nopealla aikataululla tapahtuvaa ja yritysten toimintaan heijastuvaa…. 11.3.2014 Page 69 Master Planin Road Map • työkalu • puitteet johtamiselle ja mittaamiselle • luo läpinäkyvyyden ja konkretisoi eri kehittämistoimenpiteiden keskinäiset riippuvuussuhteet • tukee Master Planin ja vision toteutumista • mahdollistaa nopeat ohjaavat toimenpiteet toimintaympäristön muuttuessa • on syntynyt useiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena 11.3.2014 Page 71 11.3.2014 Page 72