Sähköverkkoliiketoiminnan kehitysnäkymiä 2015 Tutkijatohtori Juha Haakana [email protected] Lappeenrannan teknillinen yliopisto 22.5.2015 ET kevätseminaari Sähköverkkoliiketoiminnan kehitysnäkymiä Sähköverkkoliiketoiminnassa paljon muuttuvia tekijöitä seuraavien vuosien kuluessa − − − − − − − Aurinkosähkö tulee markkinoille Sähköverkkoliiketoiminnan investointitarpeet Sähkön käyttö ja verkon kautta siirrettävä teho ja energia muuttuu Regulaatio ja lainsäädäntö Kysynnän jousto yleistyy Uudet teknologiat tulevat; kehittyvä kaapelointi, LVDC Sähkövarastot yleistyvät 2 Taustaa Saksassa asennettua kapasiteettia 37 430 MW (31.10.2014) http://www.sma.de/en/news-information/pv-electricity-produced-in-germany.html ”Power to the people” Feed-in tariff (nowadays reduced) Price of PV-cells, more than 60 % reduction per 5 years 3 Renewables, security of supply and efficiency Electricity Market + CO2-price Efficient operation of system ? Sustainability ? Security ? Renewable based production and subsidies 4 Renewables, security of supply and efficiency Electricity Market + CO2-price Efficient operation of system Shorter operation times, different running ranking, worse economics Sustainability More renewable based production, improved sustainability Renewable based production and subsidies Security More uncontrollable renewable based production having high output variation, new challenges in intermittency, lack of controllable production, lack of inertia 5 Renewables, security of supply and efficiency Electricity Market + CO2-price Efficient operation of system Shorter operation times, different running ranking, worse economics Sustainability More renewable based production, excellent sustainability X Role of DSO? How to solve the problem ? When ? Storages Low price of electricity – incentives for investments ? Renewable based production and subsidies How? Demand response Profitability? Controllable production Security of supply More uncontrollable renewable based production having high output variation, new challenges in intermittency, lack of controllable production, lack of inertia Acceptability? New transmission lines Capacity Market? Payments of readiness to produce electricity or reduce consumption 6 Smart Grid & Customer Gateway; Demand response Market players; TSO, DSO, supplier, aggregator Grid Information systems Action signals based on optimization against different targets of system players Active monitoring, optimisation and control of energy use and power flows In Finland every customer has an AMR-meter and communication chanel Energy storage Generation Loads; controllable, non-controllable •Solar, wind, fuel cell, biogas 7 Verkkoliiketoiminta, investointitarpeet Aikaansaa investointitarpeita, nuolen paksuus kuvaa määrää (€) Vähentää investointitarpeita Vuorovaikutus Regulaatio − − käyttövarmuus energiatehokkuus Sanktioriski -> Riskien vähentäminen Sähkön kysyntä − Energiatehokkuus − Sähköautot − Oma tuotanto − Lämpöpumput Investoinnit Varastot − Verkkoyhtiön omistus haasteellinen − Hinta edelleen korkea? Uusi verkkotekniikka − Kehittyvä kaapelointi − Tehoelektroniikka, LVDC Käytettävä myös vierasta pääomaa Maakaapelimarkkinat kehittyvät Ilmajohtomarkkinat supistuvat Jousto – kuorma joustaa Verkon huipputehot kasvavat, energia vähenee Tariffirakenne kapasiteettimaksu Paikallistuotanto Pääosin aurinko- ja biosähköä Merkittävä potentiaali olemassa Verkkoyhtiö ei voi kontrolloida Voi ohjata kuormituksia samoille ajankohdille 8 Verkkoliiketoiminta, operatiivinen toiminta Aikaansaa operointikustannuksia, nuolen paksuus kuvaa määrää (€) Vähentää operointikustannuksia Operatiivisten kustannusten rajoite Regulaatio − − käyttövarmuus energiatehokkuus Sanktioriski -> Riskien hallinta Sähkön kysyntä − Energiatehokkuus − Sähköautot − Oma tuotanto − Lämpöpumput Operatiivinen toiminta Varastot − Verkkoyhtiön omistus haasteellinen Uusi verkkotekniikka − Kehittyvä kaapelointi − Tehoelektroniikka Lisääntyvät ostopalvelut/ulkoistaminen Ilmajohtojen kunnossapitomarkkinat supistuvat Kaapeliverkkojen ennakoiva kunnonvalvonta Tietojärjestelmien laajamittainen uusinta Sekaverkot, lisääntyvä automaatio Jousto – kuorma joustaa Tariffirakenne kapasiteettimaksu Paikallistuotanto Pääosin aurinko- ja biosähköä Verkkoyhtiö luo mahdollisuuksia, kustannukset kasvavat 9 Haasteita: Sähkön käytön muutostrendit verkon kannalta Lähde: DR-pooli projektin tulosaineisto 10 Haasteita: Maalämpöpumppujen vaikutukset kuormitukseen - jakelumuuntajat Ei-sähkölämmitteiset omakotitalot vaihtavat maalämpöön verkon tehot kasvavat Lähde: DR-pooli projektin tulosaineisto 11 Sähköverkkoliiketoiminta: Regulaatio − − Valvontajaksojen 2016 – 2019 ja 2020 - 2023 valvontamenetelmät Vakautta ja ennustettavuutta seuraaville vuosille Lähde: Energiavirasto, 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä 1.1.2016 – 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 – 31.12.2023 valvontajaksolla 12 12 Sähköverkkoliiketoiminta: Regulaatio, WACC kehitys HISTORIA 6.00 % 5.00 % 4.00 % 3.00 % 2.00 % 1.00 % 0.00 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Year TULEVA 8.00 % WACC % (Weighted average cost of capital) WACC % (Weighted average cost of capital) 7.00 % 7.00 % 10 vuoden obligaatiokorko nousee 0.3 %-yks/vuosi 6.00 % 5.00 % 4.00 % 3.00 % 2.00 % 1.00 % 0.00 % 2016 2017 2018 2019 2020 Year 2021 2022 2023 Sähköverkkoliiketoiminta: Lainsäädäntö Toimitusvarmuus Lain asettamat vaatimukset toimitusvarmuuden kehittämiselle (Suomi ja Ruotsi) − − − Jakeluverkkojen kehittämiselle toimintaa ohjaava reunaehto suuressa osassa haja-asutusalueella toimivista jakeluverkkoyhtiöistä Tulossa merkittäviä muutoksia sähkönjakeluverkkoihin seuraavan 15 vuoden aikana, mm. − Kaapelointia sekä kj- että pj-verkoissa − Topologisia muutoksia R e quire d M D P R e quire d le v e l in c a s e o f M D P le v e l in − Verkostoautomaatio lisääntyy m o re dif f ic ult e a s ie s t c a s e o pe ra t io na l Nykyinen 2028 vuoteen ulottuva aikataulu haasteellinen verkkoyhtiöille − − Ei mahdollista toteuttaa ilman merkittävää velkarahan osuutta Aikataulun pidennys helpottaa ongelmaa 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1 3 5 Liikevaihto 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 investoinnit Tuotto Velka Tasapoisto Kassavirta Kuva. Taloudellisten tunnuslukujen kehittyminen, kun investoinnit ovat vuosina 0-15 a kaksinkertaiset alkuhetken tasapoistoihin verrattuna ja alkuhetken tasapoistojen tasolla vuosina 16-40. Rahoitus hoidetaan tasapoistoilla ja vieraalla pääomalla. Suurin sallittu keskeytys-aika 36 he nv iro nm e nt 100% network rate in MV osuus Major-disturbance-proof Suurhäiriösietoisen kj-verkon − 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Tavoite A: Ei odotettavissa pahoja myrskyjä Tavoite B: Vakavat myrskytuhot todennäköisiä Tavoite C: Erittäin suuret myrskytuhot mahdollisia 10% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Suurhäiriösietoisen pj-verkon Major-disturbance-proof rate in LV osuus network Uudet teknologiat − − − − − − Kysynnän jousto, markkinakelpoisuus, 0 – ….. a LVDC tekniikka, 2 – 5 a Kaapelointitekniikan kehittyminen, 0 – 10 a Energiavarastot ja niiden hyödyntäminen, 5 – 10 a Sähköautojen vaikutukset sähkönjakeluun, 5 – 10 a Hajautettu tuotanto, 1 – 5 a, 5 – 10 a Lähde: LUT 15 Kysyntäjousto jakeluverkon kannalta − Kysyntäjoustossa intressiristiriitoja verkon ja myyjän väillä − Ohjaustarpeet eri aikoihin, kustannusten ja hyötyjen jakaminen − Markkinaperusteiset ohjaukset voivat kasvattaa jakeluverkon tehoja, muiden kuin myyjän tekemät ohjaukset aiheuttavat tasevirhettä − => Tehopohjaisille siirtotariffeille entistä enemmän tarvetta − AMR-pohjaisessa kysyntäjouston toteutuksessa DSO:lla vahva rooli, HEMS/BACS järjestelmät voidaan toteuttaa myös muiden osapuolten toimesta. 16 Kysyntäjousto jakeluverkon kannalta Markkinapohjaisen ohjauksen vaikutukset KJ-johtolähtöjen kuormituksiin Lähde: DR-pooli projektin tulosaineisto Kysyntäjousto jakeluverkon kannalta Elspot Jakelumuuntajien huipputehojen jakaumat eri simulointitapauksissa, kun kuormia ohjataan spot-hinnan ja/tai verkkotariffien perusteella Lähde: DR-pooli projektin tulosaineisto Kehittyvät kaapelointitekniikat Maakaapeloinnin kustannusten trendi on laskeva vs. ilmajohtokustannusten nouseva Yksikkökustannus €/km tai €/kpl 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 1-pylväsmuuntamo (+3.5 %/a) 0 2006 2008 2010 2012 Vuosi Lähde: Energiavirasto 2014 2016 LVDC tekniikka Nostaa pienjännitteisen jakeluverkon tehonsiirtokykyä merkittävästi − Taloudellisesti kilpailukykyinen uusittaessa kj-verkon haarajohtoja ja pj-verkkoa myrskyvarmaksi − 25 – 35 % säästöt elinkaarikustannuksissa − Mahdollistaa microgridin − ICT ja prosessointiteho on integroitu valmiiksi järjestelmään − Tarjoaa mahdollisuuksia mm. − − − Joustavaan älykkääseen verkkorajapintaan verkkoyhtiön ja loppuasiakkaan välille − uusiutuvan energian verkkoon liittäminen − energiavarastojen hyödyntäminen − kuormanohjaus Parantaa sähkönlaatua ja käyttövarmuutta (keskeytysten hallinta) Jakeluverkkojen kustannustehokkaaseen saneeraukseen DC/AC DC/AC AC/DC DC/AC Bipolar LVDC system AC/DC Lähde: Tero Kaipia et al. A planning methodology for combined ac and dc electricity distribution, Nordac 2008 DC/AC Unipolar customer connection Low-Voltage DC Distribution System ± 750 of studied VDCMVAC branches can be renovated MOST ECONOMICALLY with LVDC 21 LVDC site illustrated on the map ±750 VDC underground cable Local communications network CEI 3 Connected to + DC Rectifying substation CEI 2 Connected to + DC DMS system CEI 1 Connected to ‒ DC Pasi Nuutinen et Al., ” Research Site for Low-Voltage Direct Current Distribution in Utility Network Structure, Functions and Operation”, IEEE Transactions on Smart Grids, Special issue of smart DC distribution − − − 70 kVA rectifying substation, supplied with double-tier transformer from 20 kV MV network 1.7 km long underground cabled bipolar ±750 V DC network, unearthed (IT) 22 Three 16 kVA customer-end inverters (CEIs) supplying end-users Energiavarastot ? ? KJ Sähköasema PJ ? ? Energiavarastot ja niiden hyödyntäminen − Mahdollisuus sähkönjakeluinfrastruktuurin tehokkaaseen käyttöön? − Millä aikavälillä on tulossa? − Liiketoimintamalli − Mahdollisuudet mm. − Huipputehon leikkauksessa (verkkoyhtiö, asiakas) − Keskeytysten hallinnassa (verkkoyhtiö) − Uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamisessa (asiakas, sähköntuottaja) − Taajuussäädössä − Tasehallinnassa (myyjä) − Nykyisellään energiavaraston omistaminen suoraan verkkoyhtiön haasteellista − Tarve muutokselle mahdollisuus energiavarastojen omistamiseen ja operointiin − Jos osa verkkoliiketoimintaa, minne energiavarasto kannattaa sijoittaa? − Haasteena tasehallinta; Kenen energiaa siirretään missäkin vaiheessa − Verkkoyhtiön tekemät ohjaukset aiheuttavat tasevirhettä myyjän taseeseen − Pohdinta lähitulevaisuudessa 23 Energiavarastot Akkujen hintakehitysarvio, oppimiskäyrä; -20 % per kapasiteetin tuplaus 1 000 000 MWh on 500 milj. 20 kWh akkua a’ 2000 € 24 Energiavarastot − Teslan akkupaketti 3250 € + invertteri 1000 € − Pakettihinta luokkaa 5000 € − Noin 500 €/kWh Lähde: www.europesolarshop.com/inverters.html?limit=all 25 Lähde: Tesla Motors, www.teslamotors.com Energiavarastot Maximum duration for the backup storage the energy supply (h)(h) keskeytys korvattava Maxfrom Keskeytysten hallintaBattery energiavarastoja hyödyntämällä lifetime 10 year, 5 % interest (verkkoyhtiö) Tarkastellut yksikkökustannukset energiavarastolle (250 €/kWh, 500 €/kWh, 1000 €/kWh) ES 250€/kWh ES 500€/kWh ES 1000€/kWh 2.5 Jälleenkytkennät mukana Vain pysyvät viat 2 1.5 Esim. ottamalla jälleenkytkennät mukaan, nykyisillä vikamäärillä, energiavaraston yksikkökustannus (250 €/kWh) suurin kannattavasti korvattava keskeytyspituus on n. 1.4 h. 1 0.5 0 0 1 2 3 4 Multiple of fault present fault number of verrattuna Vikojen määrän monikerta nykytilaan Nykytila permanent faults, HSAR and DAR Juha Haakana et Al., ” Methodology to analyse the feasibility of electric energy storages to reduce customer-experienced interruptions”, unpublished journal article, in Review (1/2015), IET generation, transmission and distribution, Optimal Utilization of Storage Systems in Transmission and Distribution Systems 5 26 Sähköautot − Smart charging vs. tyhmä lataus − − Otettava huomioon verkkojen mitoituksessa Sähköautojen käyttö kuorman ohjauksessa ja liikkuvana energiavarastona − AMR-mittarit tarjoavat valmiin rajapinnan − Suuri potentiaali − Huipputehon leikkauksessa − Keskeytysten hallinnassa − Uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamisessa sekä järjestelmä- että loppukäyttäjätasolla − Taajuussäädössä − Tasehallinnassa − Autonvalmistajat eivät ole suosineet verkkoon syöttöä (mahdollisuus menettää akun elinikää tai ajomatkaa) Uusi huippu Huipputeho [MW] Sähköautojen vaikutukset sähkönjakeluun − Osuus autokannasta kasvaa pikkuhiljaa − Latauksen vaikutus verkon huipputehoon Nykyinen huippu Tunnit Lähde: Jukka Lassila et al., ”Electric Cars – Challenge or Opportunity for the Electricity Distribution Infrastructure?”, European Conference: Smart Grids and Mobility. Würzburg, Germany 27 Uusiutuva energia Tuulivoima − Vaikutukset sähköverkkoliiketoimintaan jakeluverkkotasolla eivät merkittäviä johtuen verkkoon liityntöjen painottumisesta siirtoverkkotasolle Aurinkovoima − Aurinkoenergian asennusten määrä on kasvanut Suomessa − Asennukset pääasiassa suoraan loppukäyttäjän verkkoon − Kotitalouksilla merkittävä rooli, kapasiteetti pj-verkoissa − Tuotantokapasiteetti mitoitetaan tyypillisesti siten että tuotanto pystytään käyttämään kokonaan itse usein ei juurikaan vaikutusta verkon huipputehoon − Suuret sähkönkäyttäjät esim. kaupat, virastot yms. − Kesäaikaan merkittävää kulutusta jäähdytystarpeen vuoksi − Merkittävä potentiaali − Toimii kannustimena mm. energiavarastoinvestointeihin − Onko seurauksena pullonkauloja siirtokyvyssä − Mikä on tällöin verkkoyhtiön rooli? − Tarjota tuottajille sähköenergian esteetön pääsy markkinoille 28 Aurinkopaneeleiden vaikutukset kesäajan kuormitukseen - jakelumuuntajat Kaikki sähkölämmitteiset omakotitalot (25 % kaikista asiakkaista) hankkivat 5 kWp aurinkopaneelin => pientuotannon muodostuminen mitoittavaksi tekijäksi jakeluverkossa on epätodennäköistä. Lähde: DR-pooli projektin tulosaineisto 29 Yhteenveto − Verkkoliiketoiminta on suuren murroksen keskellä − Uusiutuvan energian tuotantoa jakeluverkoissa − Energiatehokasta sähkönkäyttöä − Siirrettävän energian merkitys pienenee − Aktiiviset resurssit (kysynnän jousto, energiavarastot) tulevat osaksi sähkömarkkinaa vaikutukset myös verkkoliiketoimintaan − Energiavarastojen tarjoamat mahdollisuudet verkkoyhtiöille Kuinka sähkön jakelu hinnoitellaan jatkossa? Muuttuvatko nykyiset käytännöt? Tuleeko tehopohjainen tariffi? 30 Smart Grid & Customer Gateway at Lappeenranta University of Technology Winner of the International Sustainable Campus Network (ISCN) Excellence Award, 2013 Creating the future with green technology and business Lappeenranta University of Technology (LUT)
© Copyright 2024